[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 27.10.2008

KOM(2008) 676 lopullinen

2008/0200 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

elintärkeiden infrastruktuureiden varoitusjärjestelmästä (CIWIN) {SEC(2008)2701}{SEC(2008)2702}

(komission esittämä)

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Kesäkuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamista koskevan kokonaisstrategian. Komissio hyväksyi 20. lokakuuta 2004 tiedonannon ”Kriittisen infrastruktuurin suojelu terrorismin torjunnassa”. Tiedonannossa esitetään ehdotuksia siitä, miten Euroopassa voitaisiin entistä paremmin ehkäistä elintärkeisiin infrastruktuureihin kohdistuvia mahdollisia terrori-iskuja sekä varautua ja reagoida niihin. Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2004 terrori-iskujen ehkäisemistä, niihin varautumista ja niihin reagoimista koskevat päätelmät sekä terroriuhkien ja -iskujen seurauksia koskevan EU:n yhteisvastuuohjelman. Samalla se antoi hyväksyntänsä komission suunnitelmalle tehdä ehdotus Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelmaksi (European Programme for Critical Infrastructure Protection, EPCIP) ja perustaa elintärkeiden infrastruktuureiden varoitusjärjestelmä (Critical Infrastructure Warning Information Network, CIWIN).

Joulukuussa 2006 komissio teki ehdotuksen direktiiviksi Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden määrittämisestä ja nimeämisestä sekä niiden suojaamisen parantamistarpeen arvioimisesta. Samaan aikaan komissio antoi tiedonannon Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelmasta. Yhdessä nämä asiakirjat muodostavat kehyksen infrastruktuureiden suojaamiselle EU:ssa. Tiedonannossa esitetään laaja-alainen kehys elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiselle EU:ssa, ja siinä selostetaan, millä tavoin Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelma (johon kuuluu myös CIWIN-järjestelmä) voitaisiin toteuttaa.

CIWIN-järjestelmää koskeva aloite on osa Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelmaa, mutta se koskee erityisesti tiedon jakamisen prosessia EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä prosessin tukemiseen tarkoitettua tietoteknistä järjestelmää.

Yleinen tausta

Euroopan unionin turvallisuus ja talous sekä kansalaisten hyvinvointi perustuvat tiettyihin infrastruktuureihin ja niiden avulla tarjottaviin palveluihin. Esimerkiksi televiestintä- ja energiaverkot, rahoituspalvelut ja liikennejärjestelmät, terveyspalvelut sekä puhtaan juomaveden ja turvallisten elintarvikkeiden saatavuus ovat kaikki elintärkeitä asioita EU:lle ja sen jäsenvaltioille. Jos keskeisiä palveluita tarjoava infrastruktuuri tuhoutuu tai sen toiminta häiriintyy jollakin tavalla tai jos tällaiseen tapahtumaan reagoidaan epäasianmukaisesti, seurauksena saatetaan menettää ihmishenkiä ja omaisuutta sekä yleinen luottamus EU:ta kohtaan. Monimutkaisista keskinäisistä riippuvuussuhteista johtuen tietyllä tapahtumalla saattaa olla kerrannaisvaikutuksia muille sektoreille ja elämänaloille, jotka eivät ole välittömästi ja itsestään selvästi yhteydessä toisiinsa. Tällaisia yhteyksiä ei ole vielä tutkittu tarpeeksi ja saatetaan joutua toteamaan, että elintärkeiden infrastruktuureiden suoja ja kansalaisten turvallisuus ei ole EU:ssa riittävä.

Euroopan unionin elintärkeitä infrastruktuureja suojataan tällä hetkellä monilla erilaisilla suojatoimenpiteillä ja -velvoitteilla, eikä käytössä ole laaja-alaisesti sovellettavia vähimmäisstandardeja. Jotkin jäsenvaltiot ovat määritelleet kansalliset elintärkeät infrastruktuurinsa jo varsin kattavasti, ottaneet käyttöön vahvoja suojatoimenpiteitä ja luoneet lukuisia käytänteitä ja rakenteita suojauksen varmistamiseksi. Toisissa jäsenvaltioissa puolestaan prosessi on vasta käynnistymässä, ja niiden kannalta saattaisi olla hyvin hyödyllistä päästä tutustumaan parhaisiin käytänteisiin kuten riskinarviointimenetelmiin. Ongelmakenttää voidaan tarkastella maantieteelliseltä kannalta (eri jäsenvaltioiden välillä) ja aloittain (elintärkeiden infrastruktuureiden suojaaminen eri alojen välillä).

Jäsenvaltioiden välinen tiedonvaihto on erittäin monimutkaista, ja on harkittava tarkoin, millä tavoin sitä tarkastellaan. On tärkeää välttää toimintojen päällekkäisyyttä, joka voi aiheutua siitä, että tiedotus muissa jäsenvaltioissa vallitsevista samankaltaisista tilanteista on ollut puutteellista. Tiedottaminen yhdessä jäsenvaltiossa kehitetystä parhaasta käytänteestä saattaa esimerkiksi säästää kuluja, kun muissa jäsenvaltioissa ei tarvitse enää laatia samankaltaisia käytänteitä.

Lisäksi sidosryhmien keskuudessa ollaan huolissaan arkaluonteisten tietojen vaihtamisesta. Jotta tiedonvaihto olisi tehokasta, on luotava luottamukseen ja joustavuuteen perustuva ympäristö.

Voimassa olevat aiemmat säännökset

EU:ssa ei tällä hetkellä säännellä elintärkeiden infrastruktuureiden alan tiedonvaihtoa ja hälytyksiä, vaikka komissio teki vuonna 2006 ehdotuksen direktiiviksi Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisestä ja nimeämisestä sekä niiden suojaamisen parantamistarpeen arvioimisesta (KOM(2006) 787 lopullinen). Samaan aikaan komissio antoi tiedonannon elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevasta EU:n ohjelmasta (KOM(2006) 786 lopullinen). Neuvosto pääsi kesäkuussa 2008 poliittiseen yksimielisyyteen edellä mainitusta direktiivistä, ja se on tarkoitus antaa vuoden 2008 jälkipuoliskolla.

EU:ssa on käytössä myös useita nopeita hälytysjärjestelmiä. Suurin ero CIWIN-järjestelmän ja olemassa olevien nopeiden hälytysjärjestelmien välillä on se, että CIWIN-järjestelmä on luonteeltaan monialainen. Yksikään tällä hetkellä käytössä olevista nopeista hälytysjärjestelmistä ei sisällä laajaa ja monialaista toimintoa, joka olisi hätäpalvelujen lisäksi useampien sidosryhmien (asianomaiset kansalliset elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamista hoitavat virastot ja ministeriöt jne.) käytettävissä:

- neuvoston päätös yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta (uudelleen laadittu toisinto) (2007/779/EY, Euratom);

- neuvoston päätös yhteisön järjestelyistä nopeaksi tietojenvaihdoksi säteilyhätätilanteen yhteydessä (87/600/Euratom);

- neuvoston direktiivi 82/894/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1982, eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä (82/894/ETY);

- neuvoston direktiivi kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä (2000/29/EY);

- Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön (2119/98/EY);

- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yleisestä tuoteturvallisuudesta (2001/95/EY);

- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (178/2002);

- komission päätös yhdennetyn eläinlääkinnällisen Traces-tietojärjestelmän kehittämisestä (2003/623/EY);

- komission päätös komission työjärjestyksen muuttamisesta (2006/25/EY, Euratom).

Johdonmukaisuus suhteessa EU:n muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Tämä ehdotus noudattaa täysin EU:n tavoitteita ja erityisesti tavoitetta, jonka mukaan unioni ”pitää yllä ja kehittää unionia vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvana alueena, jossa henkilöiden vapaa liikkuvuus taataan toteuttamalla samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet”.

Ehdotus sopii yhteen muiden politiikkojen kanssa, sillä tarkoitus ei ole korvata voimassa olevia toimenpiteitä, vaan täydentää niitä niin, että Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamista voidaan parantaa.

KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Intressitahojen kuuleminen

Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

CIWIN-järjestelmästä on kuultu kaikkia olennaisia sidosryhmiä Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelmaan liittyneen kuulemisen kautta ja sen yhteydessä. Tätä varten on toteutettu seuraavat toimet:

- Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelmaa koskeva vihreä kirja julkaistiin 17. marraskuuta 2005, ja sitä koskeva kuulemismenettely päättyi 15. tammikuuta 2006. Kuulemisen yhteydessä esitettyihin kysymyksiin saatiin virallinen vastaus 22 jäsenvaltiolta. Lisäksi vihreään kirjaan saatiin kommentteja noin sadalta yksityisen sektorin toimijalta. Yleisesti ottaen vastauksissa kannatettiin CIWIN-järjestelmän perustamista.

- Komissio isännöi useita epävirallisia tapaamisia jäsenvaltioiden elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen yhteyspisteissä (joulukuu 2005, helmikuu 2006, joulukuu 2006, marraskuu 2007, helmikuu 2008, maaliskuu 2008).

- Elintärkeiden infrastruktuureiden varoitusjärjestelmän (CIWIN) perustamisesta laadittiin selvitys, jonka teki ulkopuolinen toimeksisaaja Unisys ja joka valmistui tammikuussa 2008. Osana selvitystä toimeksisaaja teki CIWIN-järjestelmää koskevia haastatteluja kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

- Yksityisen sektorin edustajien, kuten yksityisten yritysten sekä eri toimialajärjestöjen edustajien kanssa on järjestetty useita epävirallisia tapaamisia.

Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Vaikka elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelmaa koskevan vihreän kirjan aihepiiri oli CIWIN-järjestelmää laajempi ja sen yhteydessä sidosryhmiä kuultiin monista Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelman eri näkökohdista (esim. ohjelman tavoite ja pääperiaatteet, toteutuksen vaiheet jne.), osassa siitä käsiteltiin myös CIWIN-järjestelmää.

Vihreästä kirjasta saaduilla kommenteilla ja kaikkien sidosryhmien kanssa parhaillaan käytävillä keskusteluilla on ollut huomattava vaikutus CIWIN-järjestelmää koskevan ehdotuksen muokkaamisessa. Alun perin jäsenvaltioilla ei ollut yhtenäistä näkemystä CIWIN-järjestelmän perustamisesta. Jotkut niistä kannattivat sen luomista monitasoiseksi viestintä- ja hälytysjärjestelmäksi, jossa olisi kaksi erillistä osaa: nopea hälytysjärjestelmä ja sähköinen foorumi elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyviä ajatuksia ja parhaita käytänteitä koskevalle mielipiteiden vaihdolle. Osa jäsenvaltioista taas kannatti sitä, että CIWIN-järjestelmän tehtävänä olisi toimia ainoastaan foorumina tai pelkästään nopeana hälytysjärjestelmänä, joka tarjoaisi jäsenvaltioille yhteyden komissioon. Kuulemisen aikaan kaksi jäsenvaltiota vastusti CIWIN-järjestelmää kokonaisuudessaan. Koska mielipiteet erosivat toisistaan, asiasta keskusteltiin jäsenvaltioiden kanssa säännöllisissä tapaamisissa, jotka järjestettiin elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen yhteyspisteissä. Lopullinen suunnitelma CIWIN-järjestelmäksi on näiden keskustelujen tulos.

Asiantuntemuksen kerääminen ja käyttö

Lähteenä olleet tieteenalat ja erikoisasiantuntemuksen alat

Asiantuntemusta on koottu kokouksissa ja seminaareissa, joita järjestettiin vuosina 2006, 2007 ja 2008, sekä Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelmaa koskevan vihreän kirjan kuulemismenettelyn yhteydessä. Tietoja on kerätty kaikilta sidosryhmiltä, joita asia koskee.

Käytetty menettely

Komissio teki maaliskuussa 2006 sopimuksen, johon sisältyi CIWIN-järjestelmää koskeva toteutettavuustutkimus. Sen tarkoituksena oli kerätä tietoa elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen parhaista käytänteistä ja haastatella jäsenvaltioiden asiantuntijoita CIWIN-järjestelmälle sekä tiedonvaihtoverkoston että nopean hälytysjärjestelmän tehtävän osalta asetettavista vaatimuksista. Tässä yhteydessä otettiin huomioon olemassa olevat kansalliset ja kansainväliset infrastruktuurit ja verkostot.

Lisäksi tarkoituksena on perustaa yhteinen foorumi elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen kannalta olennaisten tietojen vaihtamista varten.

Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu

Kaikki EU:n jäsenvaltiot.

Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista

Ei tuotu esiin vakavia riskejä, jotka voisivat johtaa peruuttamattomiin seurauksiin.

Asiantuntijalausuntojen julkistaminen

Vaikutusten arvioinnin liitteissä.

Vaikutusten arviointi

Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelmaan liittyvän paketin yhteydessä, tarkemmin sanottuna komission asianomaisessa tiedonannossa on jo päästy yksimielisyyteen siitä, että CIWIN-järjestelmästä tehdään erillinen ehdotus. Vaikutusten arvioinnissa hahmoteltiin seuraavat viisi toimintavaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: Ei yhteistä toimintalinjaa. Tämän vaihtoehdon mukaan EU:n tasolla ei ryhdytä monialaisiin toimiin, vaan jäsenvaltiot hoitavat asiaa kukin omalla tavallaan.

Vaihtoehto 2: CIWIN-järjestelmä nykyisten nopeiden hälytysjärjestelmien ajan tasalle saatettuna versiona. Tässä vaihtoehdossa (joka edellyttäisi sekä nykyisten tietotekniikkajärjestelmien toiminnallista uudistamista että niiden oikeusperustan muuttamista) CIWIN-järjestelmän tehtävänä olisi varmistaa nykyisten nopeiden hälytysjärjestelmien yhteentoimivuus ja tarjota niiden käyttömahdollisuus EU:ssa ja jäsenvaltioiden ministeriöissä toimiville yksiköille. Koska tämä vaihtoehto kattaa vain nopean hälytysjärjestelmän tehtävät, mahdolliset lisätoimet tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtamiseen tarkoitetun foorumin lisäämiseksi edellyttää nykyisten nopeiden hälytysjärjestelmien tarkistamista huolellisesti ja resurssien osoittamista siihen.

Vaihtoehto 3: CIWIN-järjestelmä avoimena foorumina elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyvän tiedon vaihtamiseen (suojaamattomasti). Tämä vaihtoehto edellyttäisi tietoteknistä työkalua, joka olisi suuren yleisön käytettävissä ja toimisi tavallisena internetsivustona. Sellainen auttaisi varmasti lisäämään tietoa Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisesta ja parantamaan sidosryhmien välistä tiedonvaihtoa. Tällaiselle sivustolle tallennettavan tiedon määrä olisi kuitenkin hyvin rajoitettu, koska tiedon omistaja ei tietäisi, kuka loppukäyttäjä on.

Vaihtoehto 4: CIWIN-järjestelmä suojattuna vapaaehtoisena monitasoisena viestintä- ja hälytysjärjestelmänä, jossa olisi kaksi erillistä osaa: nopea hälytysjärjestelmä ja sähköinen foorumi, jolla vaihdettaisiin elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyviä ajatuksia ja parhaita käytänteitä. Tässä vaihtoehdossa CIWIN-järjestelmä luotaisiin tietotekniseksi työkaluksi, jonka avulla voitaisiin säilyttää ja siirtää arkaluonteista, turvaluokitukseltaan korkeintaan UE RESTREINT -tasoista tietoa. Järjestelmällä olisi kaksi pääasiallista toimintatarkoitusta: 1) suojattu tiedonvaihtofoorumi, jossa keskityttäisiin vahvasti parhaista käytänteistä tiedottamiseen, vuoropuheluun ja EU:n laajuisen luottamuksen rakentamiseen; 2) elintärkeitä infrastruktuureita koskeva nopea hälytysjärjestelmä. Jäsenvaltiot voisivat käyttää koko järjestelmää tai jompaa kumpaa toimintoa taikka olla käyttämättä kumpaakaan osaa.

Vaihtoehto 5: CIWIN-järjestelmä pakollisena monitasoisena viestintä- ja hälytysjärjestelmänä, jossa olisi kaksi erillistä osaa: nopea hälytysjärjestelmä ja sähköinen foorumi elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyviä ajatuksia ja parhaita käytänteitä koskevalle mielipiteiden vaihdolle. Tässä vaihtoehdossa CIWIN olisi pakollinen järjestelmä ja jokaisella jäsenvaltiolla olisi velvollisuus syöttää olennaiset tiedot järjestelmään ja päivittää niitä säännöllisesti.

Komissio on tehnyt työohjelmassa mainitun vaikutusten arvioinnin. Siinä kävi selkeästi ilmi, että etujen ja haittojen välinen suhde oli kaikkein edullisin vaihtoehdossa 4 – CIWIN-järjestelmä suojattuna vapaaehtoisena monitasoisena viestintä- ja hälytysjärjestelmänä, jossa olisi kaksi erillistä osaa: nopea hälytysjärjestelmä ja sähköinen foorumi, jolla vaihdettaisiin elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyviä ajatuksia ja parhaita käytänteitä. Tämän vaihtoehdon mukaan CIWIN-järjestelmä tarjoaisi tietojen vaihdolle suojatun ympäristön, edistäisi merkittävästi luottamuksen rakentumista sidosryhmien välille ja mahdollistaisi hälytysten vaihtamisen.

Tämän asiakirjan liitteenä on CIWIN-järjestelmästä laadittu vaikutusten arviointi.

EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotetun toimen tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja yhteisistä uhista ja heikkouksista sekä asianmukaisista toimenpiteistä ja strategioista elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyvien riskien vähentämiseksi.

Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperustana ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artikla ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 203 artikla.

Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä.

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä jäsenvaltiot eivät voi yksinään toteuttaa siitä seuraavia toimenpiteitä, vaan ne on toteutettava EU:n tasolla.

Vaikka kukin jäsenvaltio vastaakin omaan lainkäyttövaltaansa kuuluvien elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisesta, koko EU:n kattava ja rajat ylittävä foorumi, jonka tarkoituksena on varmistaa tietojen saatavuus kaikille niistä mahdollisesti hyötyville jäsenvaltioille, voidaan toteuttaa vain EU:n tasolla.

Ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön toimilla seuraavista syistä.

Yksikään jäsenvaltio ei voi yksinään taata yleiseurooppalaista tiedonvaihtoa tai nopeiden hälytysten vaihtoa. Sen vuoksi on selvää, että EU:n tasolla toimimalla saavutetaan lisäarvoa koordinoimalla tietoja, jotka saattavat olla jo käytettävissä, mutta joita ei ole jaettu muiden kanssa.

Vain euroopanlaajuisella lähestymistavalla voidaan varmistaa tasavertainen kohtelu jäsenvaltioille, jotka haluavat jakaa ja saada tietoa, ettei yhteistyössä syrjitä mitään jäsenvaltioita maantieteellisesti ja että tieto todella saadaan perille niille, jotka haluavat sen vastaanottaa.

EU:ssa tehtävän monialaisen yhteistyön ja kansallisen turvallisuuden välillä on suora yhteys. Tämän päivän maailmassa, jossa eri sektorien välillä vallitsee maantieteelliset rajat ylittäviä riippuvuussuhteita, jäsenvaltiot voivat tarjota palveluja toisille jäsenvaltioille tai ne voivat vaikuttaa palvelujen tarjontaan muissa jäsenvaltioissa. Vaarana on, että jokin jäsenvaltio kärsii siitä, että toinen jäsenvaltio ei ole suojannut omalla alueellaan sijaitsevaa infrastruktuuria asianmukaisesti.

Yhä suurempi osuus infrastruktuureista on mittakaavaltaan Euroopan laajuisia, mikä tarkoittaa sitä, ettei pelkästään kansallinen lähestymistapa ole riittävä. On selkeästi tarpeen ottaa käsiteltäväksi ne monenlaiset uhat, jotka voivat vaikuttaa Euroopan elintärkeisiin infrastruktuureihin.

Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä.

Tässä ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tällä alalla tehtävän jäsenvaltioiden välisen yhteistyön perustana olevien tavoitteiden saavuttamiseksi, varsinkaan jäsenvaltioiden osallistumishalukkuuden osalta. Ehdotuksen mukaan ne jäsenvaltiot, jotka eivät halua osallistua CIWIN-järjestelmään, voivat jäädä järjestelmän ulkopuolelle.

Suhteessa CIWIN-järjestelmän tarjoamiin etuihin sillä ei ole merkittävää välitöntä taloudellista vaikutusta jäsenvaltioiden tai EU:n talousarvioon. Esimerkkinä mainittakoon, että ylläpitokustannukset olisivat noin 550 000 euroa vuodessa. Sen sijaan häiriötilanteista, jotka CIWIN-järjestelmä mahdollisesti pystyy estämään tai joiden vaikutuksia saadaan sen avulla rajoitettua, aiheutuisi paljon suuremmat kustannukset.

Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: neuvoston päätös.

Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi seuraavista syistä.

Jotta CIWIN-järjestelmän prototyyppi saataisiin täyteen toimintavalmiuteen ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden käyttöön, sille tarvitaan oikeusperusta. Koska tämän säädöksen kohteena oleva asia ei ole soveltamisalaltaan yleisluonteinen, vaan tarkoin määrätty, neuvoston päätös sopii parhaiten tavoitteen saavuttamiseen ja velvoittaa samalla järjestelmän käyttäjät (jäsenvaltiot ja komission) kunnioittamaan vaihdettujen tietojen mahdollista luottamuksellisuutta.

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen talousarviovaikutuksia arvioidaan liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä. Tämän päätöksen täytäntöönpanoa edistää osaltaan terrorismin ja muiden turvallisuusriskien ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma, jota on määrä toteuttaa vuosina 2007–2013.

LISÄTIEDOT

Simulaatio, kokeiluvaihe ja siirtymäkausi

Ehdotusta varten on ollut tai sitä varten järjestetään simulaatio tai kokeiluvaihe.

Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen.

Ehdotus sisältää tarkistuslausekkeen.

2008/0200 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

elintärkeiden infrastruktuureiden varoitusjärjestelmästä (CIWIN)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 203 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[1],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[2],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2004 terrori-iskujen ehkäisemistä, niihin varautumista ja niihin reagoimista koskevat päätelmät sekä terroriuhkien ja -iskujen seurauksia koskevan EU:n yhteisvastuuohjelman ja antoi hyväksyntänsä komission aikomukselle esittää Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelma ja perustaa elintärkeiden infrastruktuureiden varoitusjärjestelmä (Critical Infrastructure Warning Information Network, CIWIN)[3].

(2) Komissio antoi marraskuussa 2005 vihreän kirjan Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelmasta (European Programme for Critical Infrastructure Protection, EPCIP); siinä esitettiin erilaisia vaihtoehtoja tavoiksi, joilla komissio voisi perustaa Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelman ja CIWIN-järjestelmän. Vihreän kirjan kuulemismenettelyn tulokset vahvistivat useimpien jäsenvaltioiden kiinnostuksen CIWIN-järjestelmän perustamiseen.

(3) Komissio antoi joulukuussa 2006 tiedonannon elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevasta EU:n ohjelmasta[4], jossa todettiin, että CIWIN-järjestelmän perustamista varten tehtäisiin erillinen komission ehdotus ja että järjestelmä tarjoaisi foorumin parhaiden käytäntöjen vaihtamiselle suojatussa ympäristössä.

(4) Useissa EU-maissa vuonna 2006 sattuneen sähkökatkoksen lisäksi Euroopassa on esiintynyt useita elintärkeisiin infrastruktuureihin kohdistuneita häiriöitä, jotka ovat osoittaneet, kuinka tarpeellista on parantaa ja tehostaa tiedonvaihtoa tällaisten tapahtumien ehkäisemiseksi tai niiden laajuuden rajoittamiseksi.

(5) On asianmukaista perustaa tietojärjestelmä, jonka välityksellä jäsenvaltiot ja komissio voivat vaihtaa tietoja ja hälytyksiä elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen alalla, lujittaa alan keskinäistä vuoropuhelua ja osallistua jäsenvaltioissa hajallaan olevien elintärkeiden infrastruktuureiden tutkimusohjelmien integroimiseen ja koordinoinnin parantamiseen.

(6) CIWIN-järjestelmän olisi edistettävä elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamista EU:ssa tarjoamalla käyttöön tietojärjestelmä, joka voi helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ja tarjottava tehokas ja nopea vaihtoehto aikaavieville menetelmille etsiä tietoa yhteisön elintärkeistä infrastruktuureista.

(7) CIWIN-järjestelmän olisi erityisesti edistettävä parhaiden käytänteiden vaihtoa helpottavien toimenpiteiden kehittämistä, ja samalla toimittava välineenä välittömiä uhkia ja hälytyksiä koskevalle suojatulle tiedonsiirrolle.

(8) CIWIN-järjestelmän yhteydessä olisi vältettävä päällekkäisyyttä ja otettava huomioon nykyisten eri alojen nopeiden hälytysjärjestelmien erityispiirteet, asiantuntemus, järjestelyt ja toimivalta.

(9) Komissio on kehittänyt vuosien kuluessa toimintavalmiuksiaan avustaakseen monenlaisiin hätätilanteisiin reagoimisessa nopeilla hälytysjärjestelmillä, jotka ovat luonteeltaan alakohtaisia ja jotka on kohdistettu EU:ssa toimiville erityisyksiköille. Olemassa oleviin nopeisiin hälytysjärjestelmiin ei kuitenkaan sisälly elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamistoimintoa, joka olisi useampien sidosryhmien kuin vain eri alojen viranomaisten ja hätäpalvelujen käytettävissä.

(10) Jäsenvaltioiden elintärkeiden infrastruktuureiden keskinäinen riippuvuus ja elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen tasoerot antavat aihetta olettaa, että luomalla laaja-alainen ja monialainen yhteisötason väline elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamista koskevien tietojen ja hälytysten vaihtoa varten parannettaisiin kansalaisten turvallisuutta.

(11) Komission olisi päätettävä CIWIN-järjestelmälle sopivimmasta teknologisesta perustasta ottaen huomioon hallintojen välisten Euroopan laajuisten telemaattisten palvelujen viestintäverkon (S-TESTA) tai mahdollisen vaihtoehtoisen komission operoiman suojatun verkon tulevan saatavuuden sekä edellytettävä, että loppukäyttäjät noudattavat sen määrittelemiä teknisiä vaatimuksia.

(12) Elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyvä tiedonvaihto olennaisten sidosryhmien välillä edellyttää keskinäistä luottamusta, niin että vapaaehtoisesti luovutetut liikesalaisuudet tai muutoin arkaluonteiset tiedot eivät päädy julkisuuteen, vaan että arkaluonteiset tiedot suojataan asianmukaisella tavalla.

(13) Pääsy CIWIN-järjestelmään olisi oltava vain käyttöoikeudet saaneilla käyttäjillä, joiden olisi noudatettava voimassa olevia ehtoja, menettelyjä ja turvatoimia. Jäsenvaltioissa käyttäjäoikeudet olisi rajoitettava toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin ja komissiossa toimivaltaisiin yksiköihin.

(14) CIWIN-järjestelmän toiminnasta yhteisön tasolla mahdollisesti aiheutuvat kustannukset olisi katettava yhteisön varoista ja/tai asiaa koskevista yhteisön ohjelmista.

(15) Jäsenvaltioiden olisi rahoitettava CIWIN-järjestelmän toiminnasta kansallisella tasolla mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, jollei yhteisön järjestelyissä määrätä toisin.

(16) Koska toteutettavan toimen tavoitteita, eli turvallista ja nopeaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toimen vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi ryhtyä toimiin perustamissopimuksen 5 artiklassa määritetyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(17) Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla Aihe

Tällä päätöksellä perustetaan suojattu tieto-, viestintä- ja hälytysjärjestelmä – elintärkeiden infrastruktuureiden varoitusjärjestelmä (Critical Infrastructure Warning Information Network, CIWIN, jäljempänä ’CIWIN-järjestelmä’), jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja yhteisistä uhkista ja heikkouksista sekä asianmukaisista toimenpiteistä ja strategioista elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyvien riskien pienentämiseksi.

2 artikla Määritelmät

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’Elintärkeällä infrastruktuurilla’ tarkoitetaan sellaisia jäsenvaltioissa sijaitsevia hyödykkeitä ja järjestelmiä tai niiden osia, jotka ovat tarpeellisia yhteiskunnan välttämättömien toimintojen, terveydenhuollon, turvallisuuden, turvatoimien sekä väestön taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja joiden vahingoittumisella tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus jäsenvaltioon sen vuoksi, että kyseisiä toimintoja ei kyetä ylläpitämään.

’Osallistuvalla jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, joka on allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan komission kanssa.

’CIWIN-järjestelmän vastuuyksiköllä’ tarkoitetaan asianomaisessa jäsenvaltiossa tai komissiossa sijaitsevaa CIWIN-järjestelmän yhteyspistettä, joka varmistaa CIWIN-järjestelmän asianmukaisen käytön ja käyttöohjeiden noudattamisen jäsenvaltiossa tai komissiossa.

’Uhkalla’ tarkoitetaan mitä tahansa syytä, tilannetta tai tapahtumaa, joka saattaa vahingoittaa elintärkeää infrastruktuuria tai sen osaa tai tuhota sen.

3 artiklaOsallistuminen

CIWIN-järjestelmään voivat osallistua ja sitä voivat käyttää kaikki jäsenvaltiot. CIWIN-järjestelmään osallistumisen ehtona on järjestelmään sovellettavia teknisiä ja turvallisuusvaatimuksia sekä siihen liitettäviä toimintapisteitä koskevia tietoja sisältävän yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen.

4 artikla Toiminnot

1. CIWIN-järjestelmä koostuu seuraavista kahdesta toiminnosta:

2. sähköinen foorumi elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyvien tietojen vaihtamista varten;

3. nopea hälytystoiminto, jonka välityksellä järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot ja komissio voivat tehdä hälytyksiä elintärkeisiin infrastruktuureihin kohdistuvista välittömistä riskeistä ja uhkista.

4. Sähköinen foorumi koostuu kiinteistä alueista ja muuttuvista alueista.

Kiinteät alueet sisällytetään järjestelmään pysyvästi. Niiden sisältöä voidaan mukauttaa, mutta itse alueita ei voida poistaa eikä nimetä uudelleen, eikä joukkoon voida lisätä uusia alueita. Liitteessä I on luettelo kiinteistä alueista.

Muuttuvat alueet luodaan kysynnän perusteella, ja niillä on tietty käyttötarkoitus. Kun niiden alkuperäinen tarkoitus on täyttynyt, ne poistetaan. Liitteessä II on luettelo muuttuvista alueista, jotka on tarkoitus luoda CIWIN- järjestelmää perustettaessa.

5 artiklaJäsenvaltioiden rooli

5. Järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on nimettävä CIWIN-järjestelmän vastuuyksikkö ja ilmoitettava siitä komissiolle. CIWIN-järjestelmän vastuuyksikkö vastaa CIWIN-järjestelmän käyttöoikeuksien myöntämisestä tai epäämisestä asianomaisessa jäsenvaltiossa.

6. Järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on myönnettävä CIWIN-järjestelmän käyttöoikeus komission antamien ohjeiden mukaisesti.

7. Järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on annettava käyttöön EU:n yhteisen edun kannalta olennaiset elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamista koskevat tiedot ja saatettava ne säännöllisesti ajan tasalle.

6 artiklaKomission rooli

8. Komission tehtäviin kuuluu

9. CIWIN-järjestelmän ja sen tietoteknisen rakenteen ja tiedonvaihtoon käytettävien osien tekninen kehittäminen ja hallinnointi;

10. järjestelmän käyttöehtoja, kuten tietojen luottamuksellisuutta, siirtoa, säilyttämistä, arkistointia ja hävittämistä koskevien ohjeiden laatiminen. Komissio myös laatii ehdot ja menettelyt CIWIN-järjestelmän täysien tai osittain rajoitettujen käyttöoikeuksien myöntämiseksi.

11. Komissio nimittää CIWIN-järjestelmän vastuuyksikön, joka vastaa CIWIN-järjestelmän käyttöoikeuksien myöntämisestä tai epäämisestä komissiossa.

12. Komissio antaa käyttöön EU:n yhteisen edun kannalta olennaiset elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamista koskevat tiedot ja saattaa ne säännöllisesti ajan tasalle.

7 artiklaTurvallisuus

13. CIWIN-järjestelmä perustetaan suojatuksi turvaluokiteltujen tietojen järjestelmäksi, jossa voidaan käsitellä turvaluokitukseltaan korkeintaan RESTREINT UE –tasoisia tietoja.

Komissio päättää CIWIN-järjestelmälle sopivimmasta teknologisesta perustasta, ja käyttäjien on noudatettava komission vahvistamia teknisiä vaatimuksia.

CIWIN-järjestelmän turvaluokitusta nostetaan tarpeen mukaan.

14. Oikeus tutustua asiakirjoihin on annettava vain niille käyttäjille, jotka tosiasiassa tarvitsevat kyseisiä tietoja, ja oikeuksia myönnettäessä on aina noudatettava asiakirjan laatijan nimenomaisia ohjeita asiakirjan suojaamisesta ja jakelusta.

15. Jäsenvaltioiden ja komission on toteutettava tarvittavat turvallisuustoimenpiteet:

16. estetään muiden kuin käyttöoikeuden saaneiden käyttäjien pääsy CIWIN-järjestelmään;

17. varmistetaan, että käyttöoikeuden saaneet käyttäjät pääsevät CIWIN-järjestelmää käyttäessään tutustumaan vain toimivaltansa piiriin kuuluvaan tietoon;

18. estetään muita kuin käyttöoikeuden saaneita käyttäjiä lukemasta, kopioimasta, muokkaamasta tai poistamasta järjestelmässä olevia tietoja.

19. Tietojen syöttäminen CIWIN-järjestelmään ei vaikuta kyseisten tietojen omistukseen. Käyttöoikeuden saaneet käyttäjät ovat yksin vastuussa toimittamistaan tiedoista ja varmistavat, että tietojen sisältö on täysin voimassaolevan yhteisön ja kansallisen lainsäädännön mukainen.

8 artiklaKäyttöohjeet

Komissio laatii käyttöohjeet, jotka sisältävät yksityiskohtaiset tiedot CIWIN-järjestelmän toiminnoista ja tehtävistä, ja päivittää niitä säännöllisesti.

9 artikla Kustannukset

CIWIN-järjestelmän toiminnan, ylläpidon ja keskustoimintojen yhteydessä aiheutuvat kustannukset katetaan yhteisön talousarviosta. Osallistuvien jäsenvaltioiden on vastattava kustannuksista, jotka liittyvät CIWIN-järjestelmän käyttöoikeuksiin kyseisissä jäsenvaltioissa.

10 artikla Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee ja arvioi CIWIN-järjestelmän toimintaa joka kolmas vuosi ja esittää jäsenvaltioille säännöllisesti kertomuksia.

Ensimmäisessä kertomuksessa, joka esitetään kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta, kiinnitetään erityistä huomiota niihin yhteisön verkoston osiin, joita olisi parannettava tai mukautettava. Kertomukseen sisällytetään myös komission tarpeellisiksi katsomat ehdotukset tämän päätöksen muuttamiseksi tai mukauttamiseksi.

11 artiklaSoveltamispäivä

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

12 artiklaOsoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

CIWIN-JÄRJESTELMÄN KIINTEÄT ALUEET

Edellä 4 artiklassa tarkoitettuja kiinteitä alueita ovat seuraavat:

20. Jäsenvaltioiden alueet: kukin osallistuva jäsenvaltio voi luoda oman alueensa CIWIN-portaaliin. Alueen järjestelyt, hallinnointi ja sisältö ovat pelkästään jäsenvaltioiden vastuulla. Alueelle pääsy on rajoitettu ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion käyttäjiin.

21. Toimialakohtaiset alueet, johon kuuluu 11 eri toimialaa: kemianteollisuus, energia, rahoitusala, elintarvikeala, terveys, tietoliikenne ja -tekniikka, ydinpolttoainekiertoon liittyvä teollisuus, tutkimuslaitokset, avaruus, liikenne ja vesi. Lisäksi yleisiä aiheita ja useiden toimialojen kannalta olennaisia kysymyksiä varten luodaan toimialojen välinen osa-alue.

22. CIWIN-järjestelmän vastuuyksiköiden alue, joka toimii strategisena koordinointi- ja yhteistyöfoorumina elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyvän toiminnan ja viestinnän edistämiseksi ja parantamiseksi. Tämän alueen käyttöoikeudet ovat vain CIWIN-vastuuyksiköillä.

23. EU:n ulkopuolisen yhteistyön alue, jossa keskitytään parantamaan tietämystä EU:n ulkopuolella tehtävästä yhteistyöstä elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen alalla ja EU:n ulkopuolisista elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisstandardeista.

24. Yhteystietohakemisto, jolla pyritään helpottamaan muiden CIWIN-järjestelmän käyttäjien ja elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen asiantuntijoiden yhteystietojen etsintää.

LIITE II

CIWIN-JÄRJESTELMÄN MUUTTUVAT ALUEET

Edellä 4 artiklassa tarkoitettuja muuttuvia alueita ovat seuraavat:

25. asiantuntijaryhmien alue, jonka tarkoitus on tukea elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen asiantuntijaryhmien toimintaa;

26. hankealue, joka sisältää tietoa komission rahoittamista hankkeista;

27. hälytysalueet, joita voidaan luoda, jos nopeiden hälytysjärjestelmien kautta annetaan hälytys, ja jotka muodostavat viestintäkanavan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyvien toimintojen aikana;

28. erityisaiheiden alue, jossa keskitytään tiettyihin erityisaiheisiin.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Neuvoston päätös elintärkeiden infrastruktuureiden varoitusjärjestelmästä (CIWIN)

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimi 18.05: Turvallisuus ja vapauksien suojelu

Tavoite 2: Elintärkeiden infrastruktuureiden suojaaminen

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat [entiset BA-budjettikohdat]) ja budjettinimikkeet:

Budjettikohta: 18 05 08 00

Budjettinimike: Terrorismin ehkäiseminen, torjuntavalmius ja seurausten hallinta

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Vuodesta 2009 alkaen

3.3. Budjettitiedot

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitus-näkymien otsake |

18 05 08 00 | Ei-pakoll. | JM[5] | EI | EI | EI | 3A |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | Yht. |

Toimintamenot[6] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | 0,95 | 0,55 | 0,55 | 0,55 | 0,55 | 3,15 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 0,95 | 0,55 | 0,55 | 0,55 | 0,55 | 3,15 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[7] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c | - | - | - | - | - | - |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumus-määrärahat | a+c | 0,95 | 0,55 | 0,55 | 0,55 | 0,55 | 3,15 |

Maksumäärärahat | b+c | 0,95 | 0,55 | 0,55 | 0,55 | 0,55 | 3,15 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[8] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | 0,117 | 0,117 | 0,117 | 0,117 | 0,117 | 0,585 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | 0,015 | 0,015 | 0,015 | 0,015 | 0,015 | 0,075 |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 1,082 | 0,682 | 0,682 | 0,682 | 3,81 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 1,082 | 0,682 | 0,682 | 0,682 | 3,81 |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[9] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

Henkilöstön määrä yhteensä | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

CIWIN-järjestelmän erityisenä tavoitteena on mahdollistaa elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamista koskevan tiedon koordinointi ja siihen liittyvä yhteistyö EU-tasolla. Järjestelmän avulla olisi ensi sijassa tarkoitus taata suojattu ja jäsentynyt tiedonvaihto ja sen myötä antaa järjestelmän käyttäjille mahdollisuus tutustua nopeasti ja tehokkaasti muissa EU:n jäsenvaltioissa sovellettaviin parhaisiin käytänteisiin ja jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamiseen liittyvää nopeaa hälytysjärjestelmää.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Vaikka kukin jäsenvaltio vastaakin omaan lainkäyttövaltaansa kuuluvien elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisesta, koko EU:n kattava ja rajatylittävä tiedonvaihtofoorumi, jonka tarkoituksena on varmistaa tietojen saatavuus kaikille niistä mahdollisesti hyötyville jäsenvaltioille, voidaan toteuttaa vain EU:n tasolla. Yksikään jäsenvaltio ei voi yksinään taata yleiseurooppalaista tiedonvaihtoa tai nopeiden hälytysten vaihtoa. Sen vuoksi on selvää, että EU:n tasolla toimimalla saavutetaan lisäarvoa koordinoimalla tietoja, jotka saattavat olla jo käytettävissä, mutta joita ei ole jaettu muiden kanssa. Vain euroopanlaajuisella lähestymistavalla voidaan varmistaa, että jäsenvaltioita, jotka haluavat jakaa ja saada tietoa, kohdellaan tasavertaisesti, ettei yhteistyössä syrjitä mitään jäsenvaltioita maantieteellisesti ja että tieto todella saadaan perille niille, jotka haluavat sen vastaanottaa.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

CIWIN-järjestelmän erityisenä tavoitteena on edistää sellaisten asianmukaisten toimenpiteiden kehittämistä, joiden tarkoituksena on helpottaa parhaiden käytänteiden vaihtoa, ja toimia samalla välineenä, jolla siirretään suojatusti tietoa välittömistä uhkista ja hälytyksistä. Järjestelmän avulla oikeiden ihmisten on tarkoitus saada oikeat tiedot oikeaan aikaan.

CIWIN-järjestelmän luomista on hahmoteltu jo tiedonannossa elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamista koskevasta EU:n ohjelmasta, ja itse CIWIN-järjestelmä tietoteknisenä välineenä on yksi ohjelman toiminnallisista tavoitteista. Toiminnallinen (ala)tavoite, joka CIWIN-järjestelmällä on tarkoitus saavuttaa, voidaan kuitenkin määritellä seuraavasti:

- tarkoituksena on luoda tietotekninen väline, joka helpottaa elintärkeisiin infrastruktuureihin liittyvää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, tarjoaa tehokkaan ja nopean vaihtoehdon usein aikaavieville tiedonhakumenetelmille ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden viestiä suoraan olennaisiksi katsomansa tiedot ja tallentaa ne järjestelmään.

5.4. Toteutustapa (alustava)

( Keskitetty hallinnointi

( komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

CIWIN-järjestelmällä saavutettua edistystä arvioitaessa olisi käytettävä seuraavia edistymistä mittaavia indikaattoreita:

- CIWIN-järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden lukumäärä (vähintään 20 jäsenvaltion olisi käytettävä järjestelmää säännöllisesti, jotta sen voitaisiin katsoa toimivan menestyksellisesti);

- vaihdettujen tietojen luottamuksellisuustaso (syöttävätkö jäsenvaltiot järjestelmään vain ei-luottamuksellista tietoa, vai syötetäänkö sinne myös turvaluokiteltua tietoa);

- käyttävätkö elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen asiantuntijaryhmät CIWIN-järjestelmää pääasiallisena välineenä mielipiteiden vaihtoon pyrkiessään saavuttamaan tavoitteensa (esim. arviointiperusteiden määrittely tiettyjen alojen elintärkeiden infrastruktuureiden yksilöimiseksi)?

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

Testausjakson (CIWIN-järjestelmän pilottihanke) päätyttyä vuonna 2009 komissio lähettää lyhyen kyselyn jäsenvaltioiden viranomaisille arvioidakseen näiden tyytyväisyyttä järjestelmään ja todetakseen, edistääkö se CIWIN-aloitteen yleisiä tavoitteita (komissio voi myös ehdottaa uusia toimintoja tai huonosti toimivien poistamista).

Lisäksi on toteutettu vaikutusten arviointi, joka on tämän ehdotuksen liitteenä.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Tärkeimpien valvonta- ja arviointijärjestelyjen olisi perustuttava ”asiakastyytyväisyyden” periaatteeseen.

- Komission olisi arvioitava järjestelmän toiminnallisuutta kolmen vuoden välein. Komissio käyttää tarkastelunsa perustana jäsenvaltioiden näkemyksiä, joita se saa elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisen yhteyspisteiden säännöllisissä tapaamisissa.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

CIWIN-järjestelmää arvioidaan kohdassa 6.1. lueteltujen indikaattoreiden suhteen kolmen vuoden kuluttua järjestelmän perustamisesta.

7. PETOSTENTORJUNTA

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen sekä petosten ja väärinkäytösten torjuminen ovat olennainen osa tätä päätöstä.

Sopimusten ja maksujen hallinnollinen valvonta on komission asianomaisen yksikön vastuulla. Komission asianomaiset yksiköt valvovat lisäksi kutakin tämän päätöksen mukaisesti rahoitettua toimintoa hankkeen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Valvonnassa otetaan huomioon sopimusvelvoitteet sekä kustannustehokkuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteet.

Kaikissa tämän päätöksen mukaisesti tehtävissä sopimuksissa määrätään erityisesti hankkeisiin/ohjelmiin liittyvien varojen käytön ja toimien asianmukaisen täytäntöönpanon valvonnasta sekä komission, Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) mukaan luettuna, toteuttamasta varainhoidon valvonnasta, ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista, joita suoritetaan tarvittaessa myös paikalla. Sopimuksissa valtuutetaan komissio (OLAF) tekemään paikalla tarkastuksia ja todentamisia komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti.

Huomiota kiinnitetään erityisesti menolajiin (menojen tukikelpoisuus), talousarvioiden noudattamiseen (tosiasialliset kustannukset) ja tositteiden sekä niihin liittyvien asiakirjojen tarkastamiseen (kustannusten todentaminen).

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

(18) (19) Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[11] (XX 01 01) | (20) AD | (21) 0,5 | (22) 0,5 | (23) 0,5 | (24) 0,5 | (25) 0,5 |

AST | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[12] |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[13] |

YHTEENSÄ | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Komission virkamiesten tärkein tehtävä on hoitaa CIWIN-järjestelmän yleisen ylläpitäjän tehtäviä. Näin ollen komission virkamiehet vastaavat sovelluksen kokoonpanosta, käsittelevät muuttuvien alueiden luomista koskevat pyynnöt sekä vastaavat muuttuvien alueiden luomisesta ja käyttämättömien tai käytöstä jääneiden alueiden poistamisesta. Ylläpitäjän tehtävä on komission vastuulla.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | YHTEENSÄ |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu | – | – | – | – | – | – |

- sisäinen |

- ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | – | – | – | – | – | – |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 0, 117 | 0, 117 | 0,117 | 0,117 | 0,117 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,117 | 0,117 | 0,117 | 0,117 | 0,117 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

Ks. kohta 8.2.1 |

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö |

Ei sovelleta |

2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | YHTEENSÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,01 | 0,01 | 0,01 | 0,01 | 0,01 | 0,05 |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | 0,005 | 0,005 | 0,005 | 0,005 | 0,005 | 0,025 |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[15] | – | – | – | – | – | – |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | – | – | – | – | – | – |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | – | – | – | – | – | – |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | – | – | – | – | – | – |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | – | – | – | – | – | – |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,015 | 0,015 | 0,015 | 0,015 | 0,015 | 0,075 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

Ei sovelleta |

[1] EUVL C […], […], s. […].

[2] EUVL C […], […], s. […].

[3] Asiakirja 14894/04.

[4] KOM(2006) 786 lopullinen.

[5] Jaksotetut määrärahat (JM).

[6] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[7] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[8] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[9] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[10] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[11] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[12] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[13] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[14] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[15] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.