Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Ekologista suunnittelua koskevan direktiivin mukaisen työsuunnitelman vahvistaminen vuosiksi 2009–2011 /* KOM/2008/0660 lopull. */
[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 21.10.2008 KOM(2008) 660 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Ekologista suunnittelua koskevan direktiivin mukaisen työsuunnitelman vahvistaminen vuosiksi 2009–2011 KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Ekologista suunnittelua koskevan direktiivin mukaisen työsuunnitelman vahvistaminen vuosiksi 2009–2011 1. JOHDANTO Ekologisella suunnittelulla pyritään parantamaan tuotteiden koko elinkaaren (raaka-aineiden valinta ja käyttö, valmistus, pakkaaminen, kuljetus ja jakelu, asennus ja kunnossapito, käyttö ja käytöstä poistaminen) aikaisia ympäristövaikutuksia ottamalla ympäristönäkökohdat järjestelmällisesti huomioon jo tuotesuunnittelun alkuvaiheissa. Energiaa käyttävät tuotteet ovat riippuvaisia energian syötöstä (sähkö, fossiiliset polttoaineet tai uusiutuvat energialähteet) tai tuottavat, siirtävät ja mittaavat tällaista energiaa. Niiden osuus yhteisön energian ja luonnonvarojen kulutuksesta on suuri, joten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on niiden yhteydessä paljon mahdollisuuksia. Ekologista suunnittelua koskevalla direktiivillä 2005/32/EY[1] luodaan puitteet energiaa käyttävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten asettamiselle. Näin ollen direktiivi on keskeinen osa EU:n politiikkaa, joka tähtää tuotteiden energia- ja ympäristövaikutusten parantamiseen sisämarkkinoilla. Mahdollisuuksia soveltaa direktiiviä muihinkin ympäristön kannalta merkittäviin tuotteisiin eli kaikkiin energiaan liittyviin tuotteisiin korostettiin äskettäin hyväksytyssä kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintaohjelmassa[2], jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta tähän työsuunnitelmaan. Direktiivillä varmistetaan tuotteiden vapaa liikkuminen koko Euroopassa ja kannustetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) ekologiseen suunnitteluun. Ekologisen suunnittelun puitteet tuovat mukanaan yleistä hyötyä, muun muassa energiansäästöä, kun kehitetään tuotteita, joiden ympäristövaikutukset ovat aiempaa paremmat. Työsuunnitelman tavoitteet Ekologista suunnittelua koskevan direktiivin 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio laatii työsuunnitelman, jossa se esittää seuraaville kolmelle vuodelle ohjeellisen luettelon niistä energiaa käyttävistä tuoteryhmistä, joita pidetään ensisijaisina täytäntöönpanotoimenpiteitä hyväksyttäessä. Työsuunnitelman olisi perustuttava direktiivin 16 artiklan 2 kohdassa lueteltuja siirtymäkauden ensisijaisia tuoteryhmiä koskevaan työhön, jota on tehty vuoden 2005 puolivälistä. Ensisijaiset ympäristötavoitteet täytäntöönpanotoimenpiteitä hyväksyttäessä ovat edelleen samat, ja niillä pyritään etenkin hyödyntämään energiaa käyttäviin tuotteisiin liittyvät kustannustehokkaat mahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 2. EKOLOGISTA SUUNNITTELUA KOSKEVAN DIREKTIIVIN MUKAISET MEKANISMIT Ekologista suunnittelua koskeva direktiivi on puitedirektiivi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ekologista suunnittelua koskevat sitovat vaatimukset vahvistetaan kutakin tuoteryhmää koskevilla täytäntöönpanotoimenpiteillä. Direktiivissä säädetään ainoastaan täytäntöönpanotoimenpiteiden käyttöönottoa koskevista edellytyksistä ja perusteista. Täytäntöönpanotoimenpiteet voidaan hyväksyä tiettyä tuotetta varten edellyttäen, että tuotteen ympäristövaikutukset ovat merkittävät ja että tuotetta myydään suuria määriä, sillä käydään kauppaa sisämarkkinoilla ja siihen selvästi liittyy parannusmahdollisuuksia, joista ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Täytäntöönpanotoimenpiteitä harkitaan silloin, kun toimialalla ei ole tehty käypää itsesääntelyaloitetta. Toimialan itsesääntely, johon kuuluvat vapaaehtoiset ja yksipuoliset sitoumukset, voi pikaisen ja kustannustehokkaan täytäntöönpanon ansiosta johtaa nopeaan edistymiseen, ja se mahdollistaa teknisten ratkaisujen ja markkinoiden suuntausten edellyttämien mukautusten joustavan ja asianmukaisen toteuttamisen. Ennen jokaista täytäntöönpanotoimenpidettä komissio ja ulkopuoliset asiantuntijat tekevät valmistelevia tutkimuksia ja vaikutusten arvioinnin, joiden tarkoituksena on löytää kustannustehokkaita ratkaisuja tuotteiden yleisten ympäristövaikutusten parantamiseksi. Toimenpiteisiin sisältyy osallistavia ja siirrettyyn päätösvaltaan perustuvia päätöksentekoprosesseja. Täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksyy lopullisesti komissio valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. 3. SIIRTYMÄKAUTENA (2005–2008) KÄSITELLYT TUOTERYHMÄT Ekologista suunnittelua koskevan direktiivin voimaantulon ja tämän työsuunnitelman hyväksymisen välisen siirtymäkauden aikana oli otettava käyttöön direktiivin 16 artiklan 2 kohdassa lueteltuja tuoteryhmiä koskevia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Kyseiseen artiklaan sisältyy monia energiaa käyttäviä tuotteita, jotka on eurooppalaisessa ilmastonmuutosohjelmassa luokiteltu ensisijaisiksi, kuten lämmitys- ja vedenlämmityslaitteet, sähkömoottorijärjestelmät, valaistus sekä kotitalouksissa että palvelusektorilla, kodinkoneet, toimistolaitteet sekä kotitalouksissa että palvelusektorilla, kulutuselektroniikka sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät. Lisäksi oli toteutettava erillinen horisontaalinen täytäntöönpanotoimenpide eräiden tuotteiden lepovirtakulutuksen vähentämiseksi. Siirtymäkauden ensisijaisia tuoteryhmiä koskevia valmistelevia tutkimuksia käynnistettiin 19 – jotkin niistä koskivat määrättyjä tuoteluokkia – ja lisäksi järjestettiin niihin liittyviä sidosryhmien tapaamisia. Kussakin tutkimuksessa analysoitiin, olisiko syytä asettaa kyseistä tuoteryhmää koskevia ekologisen suunnittelun vaatimuksia, ja jos olisi, mitä ne olisivat. Neljätoista valmistelevaa tutkimusta on saatu päätökseen, ja koska vastaavia itsesääntelytoimenpiteitä ei ole toteutettu, komissio on tutkimusten tulosten perusteella alkanut laatia täytäntöönpanotoimenpiteitä ja tarpeen mukaan myös energiankulutusmerkinnöistä annetun direktiivin 92/75/ETY mukaisia merkintävaatimuksia tiettyjä energiaa käyttäviä tuotteita varten. Viisi muuta tutkimusta valmistuvat vuoteen 2009 mennessä. Kunkin tuoteryhmän valmistelevan tutkimuksen jälkeen kuullaan neuvoa-antavaa foorumia, arvioidaan mahdollisten täytäntöönpanotoimenpiteiden talous-, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset ja hyväksytään toimenpide valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Lähikuukausien aikana komissio aikoo hyväksyä seuraavia tuoteryhmiä koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet: valaisimet palvelusektorilla (kattaa sekä katu- että toimistovalaistuksen), lepovirtakulutus, ulkoiset virtalähteet sekä digitaalisia televisiosignaaleja vastaanottavat perussovittimet. Lisäksi komissio aikoo esittää vuonna 2009 täytäntöönpanotoimenpiteitä televisiovastaanotinten, kotivalaistuksen, kotitalouksien jääkaappien ja pakastimien, pesukoneiden, astianpesukoneiden, lämmityskattiloiden ja vedenlämmittimien, tietokoneiden, kuvantamislaitteiden, myymälöiden kylmälaitteiden, sähkömoottoreiden, pumppujen, tuulettimien, kiertopumppujen ja huoneilmastointilaitteiden osalta. Liitteessä II luetellaan siirtymäkautena käsiteltävät tuoteryhmät. 4. OHJEELLINEN LUETTELO TUOTERYHMISTÄ Tässä työsuunnitelmassa esitetään tuoteryhmien ohjeellinen luettelo, jossa on otettu huomioon siirtymäkauden aikana tehty työ. Luetteloon kuuluvia tuoteryhmiä pidetään valmistelevien tutkimusten ja täytäntöönpanotoimenpiteiden osalta ohjeellisesti ensisijaisina kolmen seuraavan vuoden ajan. Työsuunnitelman laadintaa varten tehdyssä komission tutkimuksessa[3] tunnistettiin 57 ekologista suunnittelua koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa tuoteryhmää, jotka eivät kuuluneet siirtymäkauden tuoteryhmiin.[4] Kyseisten tuoteryhmien, jotka perustuvat PRODCOM-tuoteluetteloon[5], järjestelmällinen määrittäminen oli edellytys työsuunnitelman laadinnalle. Tutkimuksessa käytiin läpi kyseiset 57 tuoteryhmää niiden tärkeimmän ympäristövaikutuksen eli käyttövaiheen primäärienergian kulutuksen osalta, jotta saatiin selville ne tuoteryhmät, jotka tarjoavat parhaat mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tutkimuksen perusteella 25 tuoteryhmää sijoitettiin A-ryhmään ja 9 B-ryhmään.[6] Sen jälkeen komissio arvioi 25 A-ryhmään sijoitettua tuoteryhmää asettaakseen ne tärkeysjärjestykseen ekologista suunnittelua koskevan direktiivin 15 artiklassa säädettyjen seuraavien edellytysten perusteella: 1) tuoteryhmä edustaa merkittävää myyntivolyymiä ja kauppaa yhteisön alueella, 2) tuoteryhmällä on yhteisön alueella merkittävä ympäristövaikutus, jonka energiaa käyttävät tuotteet elinkaarensa aikana aiheuttavat, 3) tuoteryhmään liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. 15 artiklan mukaisten edellytysten merkittävyyden selvittämiseksi arvioinnissa sovellettiin seuraavia periaatteita, jos se tuoteryhmä huomioon ottaen oli tarpeen: Komission ensisijaisiksi valitsemat 10 tuoteryhmää täyttävät viimeisimmän käytettävissä olevan Prodcom-luettelon (2005/2006) mukaan ohjeellisen edellytyksen, jonka mukaan niiden myynnin ja kaupan määrä yhteisön alueella on yli 200 000 yksikköä vuodessa. Mukaan luetaan kotitalouksien, palvelusektorin ja teollisuuden energiaa käyttävät tuotteet. Tämä ensimmäinen edellytys on erotteleva, sillä tuoteryhmäkohtaisella yksikköjen määrällä on suora yhteys toisen edellytyksen arviointiin. Toisen edellytyksen (merkittävä ympäristövaikutus) arvioinnissa otettiin huomioon seuraavat näkökohdat: suuri primäärienergian kulutus tunnistetuissa tuoteryhmissä (ohjeellisesti > 1 000 PJ vuodessa) sekä siitä johtuvat päästöt kuten kasvihuonekaasut, happamoitumista aiheuttavat aineet tai raskasmetallit sekä jätteiden syntyminen. Niistä saadaan ensimmäiset viitteet priorisointia varten tutkimuksessa käytettyjen indikaattoreiden mukaisesti. Lisäosoituksia energiankulutukseen liittyvien ympäristövaikutuksen suuruudesta ovat pitkä toiminta-aika (erittäin suuri: jopa 24 tuntia vuorokaudessa tai kolme tuotantovuoroa; suuri: noin 8 tuntia vuorokaudessa tai lämmitys-/jäähdytysjakso), energiankulutusta lisäävät osat ja energiankulutuksen ennakoitu kasvu seuraavalla vuosikymmenellä markkinoiden nopean kasvun vuoksi. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vedenkulutukseen Euroopan vedenpuutteen ja kuivuuden aiheuttamien lisääntyvien vaikutusten vuoksi. Muita tarkasteltavia ympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat sellaiset materiaalit ja komponentit, jotka kuluttavat muita luonnonvaroja taikka synnyttävät jätteitä tai tiettyjä päästöjä, kuten elektroniikka, näytöt, kylmäaineet, öljyt, tuhlaava käyttö sekä pakokaasu- ja mikrohiukkaspäästöt. Myös kolmas edellytys – tuoteryhmään liittyvät merkittävät mahdollisuudet ympäristövaikutusten parantamiseen – otettiin huomioon tärkeysjärjestystä laadittaessa. Jos huomattava energiansäästö (ohjeellisesti > 20 %) tuotteen käytön aikana on mahdollista, ekologista suunnittelua koskevia toimenpiteitä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Muiden luonnonvarojen osalta esimerkiksi eräiden vettä käyttävien laitteiden paremmalla suunnittelulla voidaan merkittävästi säästää vettä ja sen myötä energiaa. Muita tärkeitä ekologisen suunnittelun toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi tuotteen painon tai tilavuuden pienentäminen, kierrätysmateriaalien käyttö, päästöjen vähentäminen, tuotteen taatun vähimmäiskäyttöiän pidentäminen sekä ajanmukaistettavuuden, korjattavuuden ja helpon kierrätettävyyden takaaminen vähentämällä käytettävien materiaalien määrää, käyttämällä standardikomponentteja ja tekemällä arvokkaiden komponenttien erottelu helpoksi. EU:n ulkopuolisissa maissa käytössä olevista ohjeista, esimerkiksi Japanin energiatehokkuuden vähimmäisstandardeista ( Minimum Energy Performance Standards , MEPS) tai USA:n Energy Star -ohjelmasta, sekä teknologian kehityksestä saadaan myös tietoa sellaisten tuotteiden tunnistamista varten, jotka toimivuudeltaan vastaavat muita, mutta ovat ympäristövaikutuksiltaan parempia. Yhteisössä ei ole muuta lainsäädäntöä, jota sovellettaisiin arvioituja tuoteryhmiä koskeviin ekologisen suunnittelun toimenpiteisiin, mutta jokaisessa valmistelevassa tutkimuksessa olisi määritettävä, onko tutkittavien tuotteiden jonkin tietyn ympäristövaikutuksen osalta syytä ottaa huomioon jotakin muuta lainsäädäntöä, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva direktiivi[7] kierrätykseen liittyen. Tässä vaiheessa otaksutaan, että merkittävät mahdollisuudet näiden tuoteryhmien ympäristövaikutuksen parantamiseen eivät tuo mukanaan kohtuuttomia kustannuksia ja että markkinavoimat eivät vie asiaa eteenpäin ilman pakollisia tai vapaaehtoisia vaatimuksia. Näitä alustavia oletuksia olisi tarkasteltava valmistelevissa tutkimuksissa. Ehdotettavien ympäristövaikutusten parannusten olisi kustannustehokkuuden varmistamiseksi perustuttava pienimpiin elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Arvioinnin tulosten perusteella laadittiin jäljempänä oleva ohjeellinen luettelo tuoteryhmistä. Tarkempia tietoja arvioinnista esitetään liitteessä I. Ohjeellinen luettelo tähän työsuunnitelmaan sisältyvistä tuoteryhmistä[8] - Ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät - Sähköiset ja fossiilisia polttoaineita käyttävät lämmityslaitteet - Ruoanvalmistuslaitteet - Teollisuudessa tai laboratorioissa käytettävät uunit - Työstökoneet - Verkko-, tietojenkäsittely- ja tiedontallennuslaitteet - Jäähdytys- ja jäädytyslaitteet - Ääni- ja kuvannuslaitteet - Muuntajat - Vettä käyttävät laitteet. Tätä työsuunnitelmaa ja ohjeellista tuoteryhmäluetteloa laatiessaan komissio on kuullut kuulemisfoorumia jäsenvaltioiden edustajien ja sidosryhmien näkökantojen huomioon ottamiseksi, kuten ekologista suunnittelua koskevan direktiivin 18 artiklassa edellytetään.[9] Luetteloidut tuoteryhmät voidaan jakaa useampiin eriin valmistelevia tutkimuksia varten siirtymäkautta koskevien johtopäätösten perusteella. Tuotteet, joiden tekniset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät ominaisuudet ovat samanlaiset, olisi periaatteessa tutkittava yhdessä. Tuotteiden markkinarakenne, käyttötavat, ympäristö- ja talousvaikutus sekä kehityspotentiaali olisi kuitenkin tarvittavin osin analysoitava alaryhmiin jaettuna. Tiettyjä sellaisia tuotteita, jotka voitaisiin luokitella eri tuoteryhmiin (esim. jäähdyttimet ja lämpöpumput), koskevat valmistelevat tutkimukset on koordinoitava. Ympäristön pilaantumista koskevan IPPC-direktiivin[10] mukaisissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevissa vertailuasiakirjoissa (BREF-asiakirjoissa) esitetyistä prosessien ja monimutkaisten järjestelmien analyyseistä saatavia tietoja olisi käytettävä tarpeen mukaan, kuten tehtiin siirtymäkaudella sähkömoottorijärjestelmien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tuoteryhmiä koskevan työn yhteydessä. Ensisijaisuutta koskevaa komission arviointia voidaan muuttaa sen jälkeen, kun valmistelevassa tutkimuksessa on tehty kattava määrällinen arviointi. 5. NÄKYMÄT Tätä työsuunnitelmaa koskevaan ohjeelliseen luetteloon sisällyttäminen on merkki siitä, että komissio aikoo käynnistää kyseistä tuoteryhmää koskevan valmistelevan tutkimuksen kaudella 2009–2011 ja mahdollisesti hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteen valmistelevan tutkimuksen tuloksen sekä myönteisen vaikutusten arvioinnin perusteella, jos käypää itsesääntelyaloitetta ei ole toteutettu. Valmistelevien tutkimusten ja täytäntöönpanotoimenpiteiden aikataulua koskevat tiedot ilmoitetaan kuhunkin tuoteryhmään liittyville sidosryhmille pääasiassa ekologista suunnittelua koskevasta direktiivistä vastaavien komission yksiköiden[11] verkkosivuilla ja sidosryhmätapaamisten yhteydessä sekä valmistelevien tutkimusten suorittamiseen toimeksiannon saaneiden yritysten verkkosivuilla. Kussakin valmistelevassa tutkimuksessa selvitetään mahdollisia ekologisen suunnittelun vaatimuksia teknisten, taloudellisten ja ympäristöanalyysien perusteella. Olisi tarkasteltava mahdollisuutta antaa toimeksianto tiettyjen ekologisen suunnittelun muuttujien standardoimiseksi. Asiaankuuluvien sidosryhmien olisi osallistuttava aktiivisesti tähän analyysiin. Komissio myös kehottaa niitä teollisuudenaloja, jotka valmistavat ympäristöön voimakkaasti vaikuttavia energiaa käyttäviä tuotteita, kehittämään itsesääntelytoimenpiteitä, joilla asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa nopeammin tai vähemmin kustannuksin kuin pakollisilla vaatimuksilla. Tämä on ekologista suunnittelua koskevan direktiivin sekä sääntelyn parantamiseen tähtäävän komission strategian ja sen säännöllisesti tarkistettavan yksinkertaistamisohjelman mukaista. Komissio seuraa tällaisia aloitteita kolmen seuraavan vuoden ajan ja arvioi sitten, tarvitaanko uusia täytäntöönpanotoimenpiteitä, esimerkiksi jos markkinavoimat eivät saa aikaan oikeansuuntaisia toimia tai jos muutosvauhti ei ole riittävä. Direktiivin 16 artiklan mukaan komissio muuttaa työsuunnitelmaa säännöllisesti kuulemisfoorumia kuultuaan. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ripeästi komission ehdotuksen ekologista suunnittelua koskevan direktiivin[12] soveltamisalan laajentamiseksi kattamaan kaikki energiaan liittyvät tuotteet, komissio muuttaa työsuunnitelmaa tarvittavin osin sisällyttääkseen siihen laajentamisella lisättävät tuoteryhmät. Liite I Taulukko: työsuunnitelman mukaiseen ohjeelliseen luetteloon kuuluvien tuoteryhmien osittainen arviointi Tuoteryhmät mainitaan englanninkielen mukaisessa aakkosjärjestyksessä ilman siirtymäkaudella käsiteltyjä tuotteita. Tuoteryhmä | Esimerkkituotteet | Merkittävä ympäristövaikutus1 | Merkittävät parannusmahdollisuudet | Ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät | Isot ilmastointilaitteet > 12 kW; vesijäähdytteiset ilmastointilaitteet; ilmanvaihtojärjestelmät. | Suuri energiankulutus (> 1 000 PJ/vuosi) sekä pitkä käyttöaika (jäähdytys-/lämmitysjakso, pidempi tuuletusaika) ja nopeasti kasvavat markkinat; tehoelektroniikasta, näytöistä ja kylmäaineista johtuva muu ympäristövaikutus. | Suuret energiansäästömahdollisuudet (arviolta keskimäärin > 20 %); mahdollisuus muihin ympäristöä säästäviin parannuksiin (esim. kylmäaineiden korvaaminen, käyttöiän pidentäminen ja helppo kierrätettävyys); kolmansien maiden ohjeet (energiamerkinnät, ympäristömerkit, Energy Star ja MEPS) osoitus parannusmahdollisuuksista. | Sähköiset ja fossiilisia polttoaineita käyttävät lämmityslaitteet | Varaavat sähkölämmityslaitteet; huoneiden tai vastaavien tilojen sekä maan sähkölämmityslaitteet; kaasu- ja öljykäyttöiset kuivien tilojen lämmitysjärjestelmät; lämpöpumput. | Suuri energiankulutus (> 1 000 PJ/vuosi) sekä pitkä käyttöaika (lämmitysjakso); tehoelektroniikasta, käytettävistä materiaaleista ja pakokaasupäästöistä johtuva muu ympäristövaikutus. | Suuret energiansäästömahdollisuudet (arviolta keskimäärin > 20 %); mahdollisuus muihin ympäristöä säästäviin parannuksiin (esim. pienemmät päästöt ja helppo kierrätettävyys). | Ruoanvalmistuslaitteet | Sähkö-, kaasu- ja mikroaaltouunit; lämpölevyt ja grillit; kahvinkeittimet. | Suuri energiankulutus (> 1 000 PJ/vuosi) sekä palvelusektorilla pitkä käyttöaika (noin 8 tuntia päivässä) ja yhteenrakennetusta moottorista/tuulettimesta johtuva energiankulutus. | Suuret energiansäästömahdollisuudet (arviolta 10–30 %); mahdollisuus muihin ympäristöä säästäviin parannuksiin (esim. helppo kierrätettävyys); kolmansien maiden ohjeet (energiamerkinnät, ympäristömerkit ja MEPS) ja jäsenvaltioiden ympäristömerkit osoitus parannusmahdollisuuksista. | Teollisuudessa tai laboratorioissa käytettävät uunit | Infrapunauunit; teollisuudessa tai laboratorioissa käytettävät vastuslämpöuunit ja induktiouunit; tulipesänpolttimet. | Suuri energiankulutus (> 1 000 PJ/vuosi) sekä pitkä käyttöaika (noin 8 tuntia työpäivää kohti) ja yhteenrakennetusta tuulettimesta johtuva energiankulutus; käytettävistä materiaaleista johtuva muu ympäristövaikutus. | Suuret energiansäästömahdollisuudet (arviolta keskimäärin > 20 %); mahdollisuus muihin ympäristöä säästäviin parannuksiin (esim. lämmönsiirtojärjestelmien parantaminen tai massan vähentäminen); kolmansien maiden ohjeet (energiamerkinnät ja MEPS) osoitus parannusmahdollisuuksista. | Työstökoneet | Muovaavat työstökoneet; lastuavat työstökoneet; fysikaaliskemiallisten prosessien työstökoneet. | Suuri energiankulutus (> 1 000 PJ/vuosi) sekä pitkä tai erittäin pitkä käyttöaika (jopa kolme tuotantovuoroa) ja yhteenrakennetusta moottorista johtuva energiankulutus; tehoelektroniikasta ja tuhlaavasta käytöstä johtuva muu ympäristövaikutus. | Suuret energiansäästömahdollisuudet (pieni (0,7–0,8) tehokerroin, valmiustila ja vaihtuvanopeuksiset laitteet tarjoavat parannusmahdollisuuksia); mahdollisuus muihin ympäristöä säästäviin parannuksiin (esim. koneen käyttöiän pidentäminen, elektroniikan helppo kierrätettävyys tai suljetun piirin kierrätys käytössä); | Verkko-, tietojenkäsittely- ja tiedontallennuslaitteet | Tietotekniikkapalvelimet; verkkoviestintälaitteet; keskeytysvarmistetut virtalähteet; verkkojen lepovirtakulutus eräillä tuotteilla. | Suuri energiankulutus (> 1 000 PJ/vuosi) sekä erittäin pitkä käyttöaika (24 tuntia vuorokaudessa) ja nopeasti kasvavat markkinat; elektroniikasta johtuva muu ympäristövaikutus. | Erittäin suuret energiansäästömahdollisuudet (tuotteilla arviolta 5–30 %, järjestelmillä 80 %, mahdollisuus muihin ympäristöä säästäviin parannuksiin (esim. hukkalämmön talteenotto ja helppo kierrätettävyys); kehitteillä oleva kolmannen maan ohje (Energy Star) osoitus parannusmahdollisuuksista. | Jäähdytys- ja jäädytyslaitteet | Kylmätiskit; kylmähuoneet; jäähdyttimet; jääkoneet; jäätelö- ja pirtelökoneet. | Suuri energiankulutus (> 1 000 PJ/vuosi) sekä erittäin pitkä käyttöaika (jopa 24 tuntia vuorokaudessa); kylmäaineista johtuva muu ympäristövaikutus. | Suuret energiansäästömahdollisuudet (arviolta 10–60 %); mahdollisuus muihin ympäristöä säästäviin parannuksiin (esim. kylmäaineiden korvaaminen). | Ääni- ja kuvannuslaitteet | DVD-/videotallennus- ja toistolaitteet; videoprojektorit; videopelikonsolit; kotiteatterien digitaalivahvistimet ja alibassokaiuttimet. | Suuri energiankulutus (> 1 000 PJ/vuosi) sekä kasvavat markkinat; elektroniikasta ja näytöistä johtuva muu ympäristövaikutus. | Suuret energiansäästömahdollisuudet (arviolta keskimäärin > 20 %); mahdollisuus muihin ympäristöä säästäviin parannuksiin (esim. käyttöiän pidentäminen ja helppo kierrätettävyys); kolmansien maiden ohjeet (energiamerkinnät, ympäristömerkit ja Energy Star) osoitus parannusmahdollisuuksista. | Muuntajat | Jakelumuuntajat; tehomuuntajat; pienmuuntajat. | Suuri energiankulutus (> 1 000 PJ/vuosi) sekä erittäin pitkä käyttöaika (24 tuntia vuorokaudessa); käytetyistä öljyistä, maaleista jne. johtuva muu ympäristövaikutus. | Suuret energiansäästömahdollisuudet (noin 30 % mahdollista, mikä vastaa noin 15:ttä % sähköverkon hävikistä; laitekanta lähestyy 40 vuoden käyttöiän loppua); mahdollisuus muihin ympäristöä säästäviin parannuksiin (esim. käytettävät materiaalit); kolmansien maiden ohjeet (energiamerkinnät, ympäristömerkit, Energy Star ja MEPS) osoitus parannusmahdollisuuksista. | Vettä käyttävät laitteet | Vesisuihkulla puhdistavat laitteet; kastelulaitteet. | Epäasianmukaisista laitteista johtuva suuri vesihävikki (teollisuudessa n. 14 miljardia m³/vuosi, maataloudessa n. 53 miljardia m³/vuosi ja kotitalouksissa ja julkisissa tiloissa n. 24 miljardia m³/vuosi). | Paljon mahdollisuuksia vedensäästöön (teollisuudessa ja maataloudessa arviolta keskimäärin > 40 % ja julkisessa vesihuollossa > 30 %; esim. virtaus- ja painearvojen yksilöllinen säätö sekä alhaisella ja keskisuurella vedenpaineella toimiviksi suunnitellut sadetuskoneet ja tihkukastelulaitteet. | 1 Energiankulutus ilmaistaan PJ:na primäärienergiankulutuksesta vuonna 2006. ”Primäärienergialla” tarkoitetaan fossiilisiin polttoaineisiin ja uusiutuviin energiavaroihin sisältyvää energiaa, jota ei ole muunnettu millään prosessilla. Julkisesta verkosta saatavan sähkön (sekundäärienergia) muuntamisessa primäärienergiaksi sovellettu kerroin on 10,5 MJ/kWhe. Liite II Taulukko: Siirtymäkautena[13] käsitellyt tuoteryhmät Toimenpiteet, jotka komission on tarkoitus hyväksyä vuoden 2008 4. neljänneksellä tai vuoden 2009 1. neljänneksellä | Palvelusektorin valaistustuotteet Lepovirtakulutus Ulkoiset virtalähteet Perusdigisovittimet Kotitalouksien valaistuslaitteet I (hehkulamput mukaan luettuina) Televisiovastaanottimet | Toimenpiteet, joista komitea äänestää vuosina 2008 ja 2009 | Lämmityskattilat Vedenlämmittimet Pesukoneet ja astianpesukoneet Kotitalouksien jääkaapit ja pakastimet Myymälöiden kylmälaitteet Sähkömoottorit Kiertopumput (aiemmin sähkömoottoreihin luetut) Tietokoneet Kuvantamislaitteet Sähköpumput (aiemmin sähkömoottoreihin luetut) Muissa kuin asuinrakennuksissa käytettävät ilmanvaihtotuulettimet (aiemmin sähkömoottoreihin luetut) Huoneilmastointilaitteet Kotituulettimet (aiemmin huoneilmastointilaitteisiin luetut) | Muut toimenpiteet (valmistelevat tutkimukset saadaan päätökseen vuonna 2009) | Monitoimiset digisovittimet Pyykinkuivauslaitteet Pölynimurit Kotitalouksien valaistuslaitteet II (heijastinvalaisimet ja valaisimet) Kiinteitä polttoaineita käyttävät lämmityskattilat | [1] Energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista sekä neuvoston direktiivin 92/42/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 96/57/EY ja 2000/55/EY muuttamisesta 6 päivänä heinäkuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/32/EY (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 29), muutettu energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista annetun direktiivin 2005/32/EY sekä neuvoston direktiivin 92/42/ETY ja direktiivien 96/57/EY ja 2000/55/EY muuttamisesta komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/28/EY (EUVL L 81, 20.3.2008, s. 48). [2] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintaohjelmasta, KOM(2008) 397 lopullinen. [3] EPTA Ltd, Kreikka; PE International, Saksa; NTUA, Kreikka: Study for preparing the first Working Plan of the Ecodesign Directive, Report for tender No: ENTR/06/026, Revised Final Report: 06/12/2007: http://ec.europa.eu/enterprise/eco_design/workingplan.htm. [4] Ks. alaviite 3, s. 29. [5] Prodcom on teollisuustuotteiden tuotantoa koskevien tilastotietojen keruu- ja levitysjärjestelmä. Nimi on lyhenne ranskankielen ilmauksesta ”PRODuction COMmunautaire” (yhteisön tuotanto), ja se koskee Euroopan unionin tilastollisen toimialaluokituksen (NACE 2) pääluokkaan B ja C kuuluvaa kaivos-, louhinta- ja teollisuustuotantoa. [6] Ks. alaviite 3, s. 33. [7] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY, annettu 27. tammikuuta 2003, sähkö- ja elektroniikkalaiteromuista (EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24). [8] Tuoteryhmät englanninkielen mukaisessa aakkosjärjestyksessä ilman siirtymäkaudella käsiteltyjä energiaa käyttäviä tuotteita. [9] Kuulemisfoorumin pöytäkirja, 28. toukokuuta 2008:http://ec.europa.eu/enterprise/eco_design/workingplan.htm. [10] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY, annettu 15. tammikuuta 2008, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (kodifioitu toisinto) (EUVL L 24, 29.1.2008, s. 8). Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat vertailuasiakirjat: http://eippcb.jrc.es/pages/FActivities.htm. [11] Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto: http://ec.europa.eu/enterprise/eco_design/index_en.htm.Energian ja liikenteen pääosasto: http://ec.europa.eu/energy/demand/legislation/eco_design_en.htm. [12] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista, 16. heinäkuuta 2008, KOM(2008) 399 lopullinen, 2008/0151 (COD). [13] Hyväksymisten aikataulu on summittainen ja sitä muutetaan valmistelevan työn todellisen etenemisen mukaan.