Ehdotus: neuvoston asetus siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) /* KOM/2008/0197 lopull. - CNS 2008/0078 */
[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 16.4.2008 KOM(2008) 197 lopullinen 2008/0078 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (komission esittämä) PERUSTELUT 1. Ehdotuksen tausta ● Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Tämän asetusehdotuksen ja samaa asiaa koskevan päätösehdotuksen tarkoituksena on luoda oikeudellinen kehys, jolla säännellään siirtymistä nykyisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II). ● Yleinen tausta Schengenin tietojärjestelmä (SIS) on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Schengenin yleissopimus’, IV osaston määräysten mukaisesti. SIS ja sen kehitetty versio SIS 1+ ovat keskeisiä välineitä osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön soveltamisessa. Toisen sukupolven SIS:n, jäljempänä ’SIS II’, kehittäminen on annettu komission tehtäväksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2424/2001 ja samana päivänä tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/886/YOS. SIS II korvaa SIS 1+ -järjestelmän. SIS II:n kehitystyö perustuu tietotekniikan uusimpaan kehitykseen, minkä ansiosta järjestelmässä voidaan ottaa käyttöön uusia toimintoja. SIS II:n perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevat säännökset on vahvistettu toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1987/2006[1] ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS[2]. Asetuksessa ja päätöksessä säädetään, että säännöksiä sovelletaan SIS 1+ -järjestelmään osallistuviin jäsenvaltioihin alkaen päivämääristä, jotka neuvosto vahvistaa näiden jäsenvaltioiden hallituksia edustavien neuvoston jäsenten yksimielisen hyväksynnän perusteella. Säännökset korvaavat tällöin SIS 1+ -järjestelmää säätelevät säännökset, muun muassa asiaa koskevat Schengenin yleissopimuksen määräykset. Ennen sitä SIS 1+ -järjestelmän käyttäjien on kuitenkin siirryttävä SIS II -ympäristöön. Tätä varten on tarpeen määritellä oikeudellinen kehys, jolla säännellään siirtymistä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II -ympäristöön. Jotta voidaan vähentää järjestelmänvaihtoon liittyvien palveluhäiriöiden riskiä, on kehitetty väliaikainen tekninen arkkitehtuuri, jonka ansiosta SIS 1+ ja tietyt SIS II:een kuuluvat tekniset osat voivat toimia siirtymäkauden ajan rinnakkain. Siirtymäkauden tulisi olla hyvin lyhyt. ● Voimassa olevat aiemmat säännökset - Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehty yleissopimus[3], jäljempänä ’Schengenin yleissopimus’; - toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2424/2001[4], sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1988/2006[5]; - toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 tehty neuvoston päätös 2001/886/YOS[6], sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/1007/YOS[7]; - toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006; - toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehty neuvoston päätös 2007/533/YOS; - ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 20 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006[8]; - toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmää (SIS II) koskevista verkonhallinnan vaatimuksista 16 päivänä maaliskuuta 2007 tehdyt komission päätökset 2007/170/EY ja 2007/171/EY[9]; - toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) testeistä 18 päivänä helmikuuta 2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 189/2008[10]; - toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) testeistä 18 päivänä helmikuuta 2008 tehty neuvoston päätös (EY) N:o 173/2008[11]. | ● Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ei sovelleta. 2. Kuulemiset ja vaikutusten arviointi ● Intressitahojen kuuleminen Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Jäsenvaltioiden asiantuntijat ovat tiiviisti mukana SIS II -järjestelmän kehittämisessä, erityisesti SIS II -komitean yhteydessä. Komitea perusti 13. syyskuuta 2007 järjestelmänvaihtoa käsittelevän neuvoa-antavan työryhmän (Migration Working Group), jonka tehtävänä on tarkastella SIS II -järjestelmään siirtymistä koskevia erityiskysymyksiä. Kaikki osapuolet ovat osallistuneet aktiivisesti eri siirtymävaihtoehtoihin liittyvien kysymysten käsittelyyn. Työn tuloksena laaditussa arvioinnissa kuvataankin kattavasti strategia, suunnitelmat ja tehtävänjako SIS 1+ -järjestelmästä SIS II -järjestelmään siirtymistä varten. Neuvosto kehotti 28. helmikuuta 2008 pidetyssä kokouksessaan komissiota esittämään viipymättä säädösehdotukset, joiden perusteella Euroopan unionin talousarvioon voidaan sisällyttää kaikki SIS II:een vuonna 2009 liittyvät toimet ja tarvittaessa myös muut kehittämistoimet ja hallinnoida toimia, jotka on toteutettava ennen SIS II -järjestelmän käyttöönottoa. Komissio sai myös tehtäväkseen luoda muuntimen, jonka avulla on turvataan SIS:in toiminta lyhyen siirtymäkauden ajan siirryttäessä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een. Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Tässä ehdotuksessa on otettu huomioon jäsenvaltioiden kanssa erityisesti SIS II -komiteassa käytyjen laajojen keskustelujen tulokset. ● Asiantuntijatiedon käyttö Ehdotuksen laatimisessa ei käytetty ulkopuolista asiantuntemusta. ● Vaikutusten arviointi Tämä ehdotus neuvoston asetukseksi ei edellytä vaikutustenarviointia, sillä se ei sisälly komission vuotuiseen lainsäädäntö- ja työohjelmaan. 3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat ● Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Tämän ehdotuksen tarkoituksena on luoda oikeudellinen kehys, jolla säännellään siirtymistä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II -järjestelmään. Tämä käsittää myös kattavan testauksen, jonka tarkoituksena on erityisesti osoittaa, että SIS II:n suorituskyky on vähintään yhtä hyvä kuin SIS 1+:n. Lisäksi tarkoituksena on säännellä lisätietojen vaihtoa koskevaa testiä. Tämän lisäksi ehdotuksella muutetaan Schengenin yleissopimusta perustamalla väliaikainen siirtymäarkkitehtuuri, jonka avulla turvataan SIS 1+:n toiminta siirtymävaiheen aikana siihen asti, että järjestelmänvaihto on saatettu päätökseen. Tätä varten ehdotuksessa määritellään väliaikaisen Schengenin tietojärjestelmän järjestelmäarkkitehtuuri ja vahvistetaan sen kehittämiseen liittyvät tehtävät ja vastuualueet sekä järjestelmänvaihtoon liittyvät tehtävät ja vastuualueet. Teknisen arkkitehtuurin avulla Schengenin yleissopimuksen 92 artiklassa määritelty SIS 1+:n nykyinen keskusjärjestelmä (C.SIS) voi jatkaa toimintaansa siirtymäkauden ajan. SIS 1+:n ja SIS II:n keskusjärjestelmän ohella siirtymäkauden aikana on tarkoitus ottaa käyttöön tekninen väline, ns. muunnin ( converter ), jonka avulla SIS 1+ -tietojen vaihto SIS 1+:n ja SIS II:n välillä toimii myös (hyvin lyhyen) siirtymäkauden aikana. Tietyt väliaikaisen järjestelmäarkkitehtuurin osat saadaan jäsenvaltioilta, toiset jäsenvaltioiden puolesta toimivalta Ranskalta ja loput komissiolta. Komissio voi siirtää tiettyjen tehtävien täytäntöönpanon esimerkiksi kansallisille julkishallinnon elimille. Komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä tiiviisti yhteistyötä SIS-järjestelmän väliaikaisen arkkitehtuurin teknisten elementtien kehittämistä ja käyttöä varten. Tämä ehdotus kattaa myös kaikki SIS II:n keskusjärjestelmän, viestintäinfrastruktuurin ja kansallisten järjestelmien (N.SIS II) ylläpitoon ja niiden toimintojen myöhempään kehittämiseen liittyvät toimet, jotka osoittautuvat tarpeellisiksi säädöksen soveltamisaikana. ● Oikeusperusta Asetuksen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 66 artikla, joka koskee yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä näiden viranomaisten ja komission välillä henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvien politiikkojen alalla. ● Toissijaisuusperiaate EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ehdotetun toiminnan päätarkoituksena olevaa siirtymistä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II -järjestelmään ei voida toteuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden toimin. ● Suhteellisuusperiaate Tässä ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on välttämätöntä sen tavoitteen saavuttamiseksi. Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska komission toimet rajoittuvat SIS II:n keskusjärjestelmään ja toimien koordinointiin sekä sellaisen teknisen välineen (ns. muuntimen) kehittämiseen, jonka avulla voidaan turvata SIS-tietojen vaihto siirryttäessä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II -järjestelmään. Jäsenvaltiot vastaavat kuitenkin varsinaisten tietojen siirtämisestä ja kansallisista järjestelmistä. ● Sääntelytavan valinta EY:n perustamissopimuksen 66 artiklan perusteella annettava neuvoston asetus on soveltuvin väline ehdotetun toimen toteuttamista varten, koska järjestelmänvaihto edellyttää täysin yhdenmukaisten sääntöjen noudattamista. Tässä asetuksessa annettujen säännösten on oltava täsmällisiä ja ehdottomia. Niitä on sovellettava sellaisenaan ja yhdenmukaisesti, eikä niiden soveltaminen saa edellyttää, että jäsenvaltiot saattavat ne osaksi kansallista lainsäädäntöä. Koska SIS II kuuluu sekä ensimmäisen että kolmannen pilarin yhteyteen, tätä ehdotusta neuvoston asetukseksi täydentää ehdotus neuvoston päätökseksi, jonka oikeusperustana on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta sekä 34 artiklan 2 kohdan c alakohta. 4. Talousarviovaikutukset Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2424/2001 ja neuvoston päätöksessä 2001/886/YOS säädetään, että SIS II:n kehittämisestä aiheutuvat menot rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Vastaavasti sekä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1987/2006 5 artiklassa että 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/533/YOS 5 artiklassa säädetään, että SIS II:n keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin perustamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Kukin jäsenvaltio sen sijaan vastaa itse kustannuksista, jotka aiheutuvat sen oman kansallisen järjestelmän (N.SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta. Tämän oikeudellisen kehyksen mukaisesti tässä ehdotuksessa esitetään, että järjestelmänvaihdosta, kattavasta testauksesta sekä keskustietokantaan (SIS II:n keskusjärjestelmä ja viestintäinfrastruktuuri) liittyvistä ylläpito- ja kehittämistoimista aiheutuvat kustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Sen sijaan kukin jäsenvaltio vastaa itse kustannuksista, jotka aiheutuvat kansallisten järjestelmien, muun muassa N.SIS II:n, testauksesta, järjestelmänvaihdosta, ylläpidosta ja kehittämisestä. SIS 1+ -toimiin liittyvät kustannukset, joihin sisältyvät Ranskalle muiden jäsenvaltioiden edustamisesta (SIS 1+ -järjestelmässä) aiheutuvat ylimääräiset kustannukset, katetaan Schengenin yleissopimuksen 119 artiklan mukaisesti. Artiklan mukaan jäsenvaltiot vastaavat yhdessä yleissopimuksen 92 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun SIS 1+ -järjestelmän teknisen tuen yksikön perustamis- ja käyttökustannuksista. Ne vastaavat myös kaapelointikustannuksista, jotka aiheutuvat Schengenin tietojärjestelmän kansallisten osien yhdistämisestä teknisen tuen yksikköön. Sen sijaan kukin jäsenvaltio vastaa itse Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan perustamis- ja käyttökustannuksista. Komission laatima rahoitusselvitys esitetään tämän ehdotuksen liitteenä. 5. Lisätiedot ● Nykyisen lainsäädännön muuttaminen Ehdotuksen hyväksyminen edellyttää Schengenin yleissopimuksen muuttamista. ● Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen. Asetuksen voimassaolo päättyy päivänä, jonka neuvosto määrittää asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti. ● Aikataulu Tämä asetus on annettava viimeistään lokakuussa 2008, jotta voidaan varmistaa valmistelujen jatkuvuus ja se, että tarvittavat toimet voidaan suorittaa hyvissä ajoin. 2008/0078 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 66 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen[12], ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[13], sekä katsoo seuraavaa: 1. Schengenin tietojärjestelmä (SIS), joka on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen[14], jäljempänä ’Schengenin yleissopimus’, IV osaston määräysten mukaisesti, ja sen kehitetty versio SIS 1+ ovat keskeisiä välineitä osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön soveltamisessa. 2. Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen on annettu komission tehtäväksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001[15] ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä tehdyn neuvoston päätöksen 2001/886/YOS[16] mukaisesti. Kummankin säädöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2008. Ne korvataan tällä asetuksella, jonka voimassaolon olisi päätyttävä päivänä, jonka neuvosto vahvistaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä annetun asetuksen (EY) N:o 1987/2006[17] 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 3. SIS II on perustettu asetuksella (EY) N:o 1987/2006 ja 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS[18]. 4. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa asetukseen (EY) N:o 1987/2006, neuvoston päätökseen 2007/533/YOS eikä etenkään asetuksen 51 artiklan 2 kohdalla ja päätöksen 67 artiklalla perustetun sääntelykomitean tehtäviin ja vastuualueisiin. Edellä mainittujen säädösten nojalla perustetulla sääntelykomitealla on toimivalta muun muassa laatia pöytäkirjat ja tekniset menettelyt, joiden avulla varmistetaan kansallisten järjestelmien yhteensopivuus SIS II:n teknisen tuen yksikön kanssa. 5. On tarpeen vahvistaa edellytykset, menettelyt ja vastuualueet, joiden mukaisesti siirtymisen SIS 1+ -järjestelmästä SIS II -järjestelmään olisi tapahduttava. 6. Olisi suoritettava kattava SIS II -testaus jäsenvaltioiden ja komission keskinäisessä yhteistyössä. Jäsenvaltioiden olisi testattava lisätietojen vaihto. 7. SIS 1+ -järjestelmään kuulumattomien jäsenvaltioiden osallistuminen kattavaan SIS II -testaukseen ja lisätietojen vaihtoa koskevaan testiin ei saisi vaikuttaa näiden testien onnistuneeseen suorittamiseen. 8. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä järjestelmänvaihdon kaikissa vaiheissa tiivistä yhteistyötä prosessin loppuun saattamiseksi. 9. SIS 1+ -järjestelmän teknisen tuen yksiköstä (C.SIS) määrätään Schengenin yleissopimuksen 92 artiklassa. Asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksessä 2007/533/YOS säädetään SIS II:n keskusjärjestelmästä, joka muodostuu teknisen tuen yksiköstä ja yhdenmukaisesta kansallisesta käyttöliittymästä (NI.SIS). SIS II:n keskusjärjestelmän teknisen tuen yksikkö tulee sijaitsemaan Strasbourgissa (Ranska) ja varakeskus Sankt Johann im Pongaussa (Itävalta). 10. Jotta voidaan helpottaa siirtymistä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een, olisi otettava käyttöön Schengenin tietojärjestelmän väliaikainen siirtymäarkkitehtuuri ja testattava sitä. Väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin ei pitäisi vaikuttaa SIS 1+ -järjestelmän käytettävyyteen. SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden ja komission olisi tarjottava väliaikaisen järjestelmäarkkitehtuurin perustamista varten tarvittavat tekniset välineet. 11. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion olisi vastattava sen varmistamisesta, että Schengenin tietojärjestelmään tallennetut tiedot ovat paikkansapitäviä, ajantasaisia ja lainmukaisia. 12. SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden olisi siirryttävä tästä järjestelmästä SIS II:een käyttämällä väliaikaista siirtymäarkkitehtuuria ja jäsenvaltioita edustavan Ranskan ja komission avulla. 13. Komissio on vastuussa SIS II:n keskusjärjestelmästä ja sen viestintäinfrastruktuurista, ja näin tulisi olla myös jatkossa. SIS II:n keskusjärjestelmää ja sen viestintäinfrastruktuuria on tarpeen pitää yllä ja tarvittaessa kehittää edelleen. SIS II:n keskusjärjestelmän jatkokehittämisen olisi aina katettava myös virheiden korjaaminen. Komission olisi koordinoitava ja tuettava yhteisiä toimia. 14. Jäsenvaltiot ovat vastuussa kansallisista järjestelmistään (N.SIS II), ja näin tulisi olla myös jatkossa. N.SIS II -järjestelmiä on tarpeen ylläpitää ja tarvittaessa kehittää edelleen. 15. Ranska on vastuussa C.SIS-yksiköstä, ja näin tulisi olla myös jatkossa. 16. Komissio voi siirtää kolmansille, esimerkiksi kansallisille julkishallinnon elimille, tehtäviä, jotka on osoitettu sille tällä asetuksella tai jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[19] mukaisesti. 17. Komission suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[20]. 18. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 286 artiklan mukaisen riippumattoman valvontaviranomaisen nimittämisestä 22 päivänä joulukuuta 2003 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2004/55/EY[21] mukaisesti nimitetyllä Euroopan tietosuojavaltuutetulla on toimivalta valvoa yhteisön toimielinten ja elinten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä. Schengenin yleissopimuksen 126–130 artiklassa on henkilötietojen suojaa koskevia erityismääräyksiä. Schengenin yleissopimuksen 118 artiklassa on tietosuojaa koskevia erityismääräyksiä. 19. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka ovat väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin perustaminen ja tietojen siirtäminen SIS +1 -järjestelmästä SIS II:een, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. 20. Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. 21. Schengenin yleissopimusta olisi muutettava, jotta SIS 1+ voidaan liittää väliaikaiseen siirtymäarkkitehtuuriin. 22. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sen vuoksi sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä EY:n perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään. 23. Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY[22] mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. 24. Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY[23] mukaisesti. Irlanti ei tämän vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin. 25. Tämän asetuksen soveltaminen ei vaikuta päätöksissä 2000/365/EY ja 2002/192/EY määriteltyihin järjestelyihin, joiden mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat osittain Schengenin säännöstöön. 26. Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen[24] mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY[25] 1 artiklan G alakohdassa. 27. Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen[26] mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G alakohdassa ja mainitun sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta tehdyn neuvoston päätöksen 2008/146/EY[27] 3 artiklassa. 28. Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn pöytäkirjan mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G alakohdassa ja Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen tehtävän pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä pöytäkirjan eräiden määräysten väliaikaisesta soveltamisesta 28 päivänä helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/261/EY[28] 3 artiklassa. 29. Tätä asetusta olisi sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin Schengenin säännöstön soveltamisesta kyseisiin valtioihin annetuissa säädöksissä vahvistettuja menettelyjä noudattaen määritetyistä päivämääristä alkaen, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala Tässä asetuksessa määritellään tehtävät ja vastuualueet, jotka liittyvät siirtymiseen SIS 1+ -järjestelmästä SIS II -järjestelmään, SIS II -järjestelmän lopulliset testit mukaan luettuina. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan (a) ’SIS II -keskusjärjestelmällä’ SIS II:n teknisen tuen yksikköä, joka muodostuu tietokannasta, jäljempänä ’SIS II -tietokanta’, ja yhdenmukaisesta kansallisesta käyttöliittymästä (NI-SIS). (b) ’C.SIS:llä’ SIS 1+ -järjestelmän teknisen tuen yksikköä. (c) ’N.SIS:llä’ SIS 1+ -järjestelmän kansallista osaa, joka muodostuu C.SIS:iin yhteydessä olevista kansallisista tietojärjestelmistä. (d) ’N.SIS II:llä’ SIS II:n kansallista osaa, joka muodostuu SIS II -keskusjärjestelmään yhteydessä olevista kansallisista tietojärjestelmistä. (e) ’muuntimella’ teknistä välinettä, jonka avulla C.SIS on yhteydessä SIS II:n keskusjärjestelmään. 3 artikla Kattava testaus 30. SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on suoritettava kattava testaus yhdessä komission kanssa. 31. Kattavan testauksen tarkoituksena on erityisesti auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan SIS II -tietojen käsittelyä varten tarvittavat tekniset järjestelyt ja osoittaa, että SIS II:n suorituskyky on vähintään sama kuin SIS 1+ -järjestelmän. 32. Kattava testaus on suoritettava neuvostossa toimivien jäsenvaltioiden ja komission yhteistyössä vahvistaman aikataulun ja teknisten eritelmien perusteella. 33. Neuvostossa toimivat jäsenvaltiot ja komissio analysoivat testien tulokset. 34. Kattavaan testaukseen voivat osallistua myös SIS 1+ -järjestelmään kuulumattomat jäsenvaltiot. 4 artikla Lisätietoja koskeva testi 35. SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on suoritettava lisätietojen vaihtoa koskeva testi. 36. Lisätietoja koskeva testi on suoritettava neuvostossa toimivien jäsenvaltioiden ja komission yhteistyössä vahvistaman aikataulun ja teknisten eritelmien perusteella. 37. Neuvostossa toimivat jäsenvaltiot analysoivat testien tulokset. 38. Lisätietoja koskevaan testiin voivat osallistua myös SIS 1+ -järjestelmään kuulumattomat jäsenvaltiot. 5 artikla Väliaikainen siirtymäarkkitehtuuri 39. Perustetaan väliaikainen SIS-järjestelmän siirtymäarkkitehtuuri, jonka välityksellä SIS II -keskusjärjestelmä, C.SIS, N.SIS II ja N-SIS ovat yhteydessä toisiinsa siirtymäkauden aikana. 40. Komissio toimittaa muuntimen osana SIS II -keskusjärjestelmää. Ranska, joka edustaa SIS 1+ -järjestelmään kuuluvia jäsenvaltioita, liittää C.SIS-yksikön SIS II -keskusjärjestelmään yhteistyössä komission kanssa. Jäsenvaltioita edustava Ranska toimittaa tarvittaessa tiedot väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin testaamista varten. 41. Jäsenvaltioita edustava Ranska testaa väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin yhdessä jäsenvaltioiden ja komission kanssa. 6 artikla Siirtyminen SIS II:een 42. SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on siirryttävä tästä järjestelmästä SIS II:een väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin välityksellä jäsenvaltioita edustavan Ranskan ja komission avulla. 43. Siirtyminen tapahtuu neuvostossa toimivien jäsenvaltioiden määrittämän aikataulun mukaisesti. 44. Jäsenvaltioita edustava Ranska toimittaa SIS 1+ -tietokannan. 45. Komissio liittää SIS 1+ -tietokannan SIS II -keskusjärjestelmään. 7 artikla Ylläpito ja kehittäminen 46. Komissio pitää yllä ja tarvittaessa kehittää edelleen SIS II -keskusjärjestelmää ja sen viestintäinfrastruktuuria; tähän sisältyy myös virheiden korjaaminen. 47. Jäsenvaltiot pitävät yllä ja tarvittaessa kehittävät edelleen omia N.SIS II -järjestelmiään. 8 artikla Yhteistyö Komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä järjestelmänvaihdon kaikissa vaiheissa tiivistä yhteistyötä prosessin loppuun saattamiseksi. 9 artikla Tietojenkäsittelytapahtumien rekisteröinti SIS II -keskusjärjestelmässä 48. Ellei asiaa koskevista Schengenin yleissopimuksen IV ja VI osaston määräyksistä muuta johdu, komissio varmistaa, että kaikki SIS II -keskusjärjestelmässä olevien henkilötietojen käsittelytapahtumat ja sellaisten tietojen vaihtotapahtumat tallennetaan lokitiedostoon hakujen ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvomiseksi sekä SIS II -keskusjärjestelmän ja kansallisten järjestelmien moitteettoman toiminnan, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi. 49. Lokitiedoissa on mainittava erityisesti tietojen siirron päivämäärä ja kellonaika, hakujen suorittamisessa käytetyt tiedot, siirretyt tiedot sekä tietojen käsittelystä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen nimi. 50. Lokitietoja saa käyttää vain 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin, ja ne on tuhottava kolme vuotta sen jälkeen kun ne on luotu. 51. Lokitietoja voidaan säilyttää pidempään, jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä. 52. Toimivaltaisilla viranomaisilla, jotka valvovat hakujen ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta ja vastaavat SIS II -keskusjärjestelmän moitteettomasta toiminnasta, tietojen eheydestä ja tietoturvallisuudesta, on oltava pyynnöstä toimivaltansa rajoissa pääsy lokitietoihin tehtäviensä suorittamista varten. 10 artikla Kustannukset 53. Kustannukset, jotka aiheutuvat järjestelmänvaihdosta, kattavasta testauksesta, lisätietojen vaihtoa koskevasta testauksesta sekä ylläpito- ja kehittämistoimista SIS II -keskusjärjestelmän tai viestintäinfrastruktuurin tasolla, katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. 54. Kukin jäsenvaltio kattaa itse kustannukset, jotka aiheutuvat järjestelmänvaihdosta, testauksesta sekä ylläpito- ja kehittämistoimista kansallisten järjestelmien tasolla. 55. Kustannukset, jotka liittyvät SIS 1+ -järjestelmään ja joihin sisältyvät Ranskalle SIS 1+ -järjestelmään kuuluvien jäsenvaltioiden edustamisesta aiheutuvat kustannukset, katetaan Schengenin yleissopimuksen 119 artiklan mukaisesti. 11 artikla Schengenin yleissopimuksen muuttaminen Muutetaan Schengenin yleissopimus seuraavasti. 1. Lisätään artikla seuraavasti: ”92 a artikla 56. Schengenin tietojärjestelmän tekniseen arkkitehtuuriin voidaan neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2008 ja neuvoston päätöksen 2008/…/YOS voimaantulon jälkeen lisätä (a) SIS II -keskusjärjestelmä, johon sisältyy muunnin; (b) tekninen yhteys teknisen tuen yksikön ja SIS II -keskusjärjestelmän välille; (c) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän kansallinen osa (N.SIS II); (d) viestintäinfrastruktuuri SIS II -keskusjärjestelmän ja kansallisten järjestelmien välille. 57. N.SIS II voi korvata tässä yleissopimuksessa tarkoitetun kansallisen osan; siinä tapauksessa jäsenvaltioiden ei tarvitse pitää kansallista tiedostoa. 58. Jos jäsenvaltio korvaa kansallisen osan N.SIS II:lla, 92 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut kansallista osaa koskevat teknisen tuen yksikön velvollisuudet korvataan SIS II -keskusjärjestelmää koskevilla velvollisuuksilla. SIS II -keskusjärjestelmä tarjoaa SIS-tietojen tallentamista ja käsittelyä varten tarvittavat palvelut. 59. Jäsenvaltioita edustava Ranska, jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä sen varmistamiseksi, että N.SIS II -tiedostoissa tai SIS II -tiedostossa suoritettava haku tuottaa saman tuloksen kuin haku edellä 92 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa kansallisten osien tiedostoissa.” 2. Korvataan 119 artiklan ensimmäisen kappaleen ensimmäinen virke seuraavasti: ”Jäsenvaltiot vastaavat yhdessä edellä 92 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun teknisen tuen yksikön perustamis- ja käyttökustannuksista, mukaan lukien kaapelointikustannukset Schengenin tietojärjestelmän kansallisten osien yhdistämiseksi teknisen tuen yksikköön sekä kustannukset toimista, jotka toteutetaan SIS 1+ -järjestelmään osallistuvia jäsenvaltioita edustavalle Ranskalle osoitettujen tehtävien yhteydessä neuvoston päätöksen 2008/.../YOS, neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2008 ja neuvoston päätöksen 2008/.../YOS mukaisesti.” 3. Korvataan 119 artiklan toinen kappale seuraavasti: ”Kukin jäsenvaltio vastaa itse Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan perustamis- ja käyttökustannuksista sekä kustannuksista, jotka aiheutuvat kansallisille järjestelmille neuvoston asetuksella (EY) N:o …/2008 ja neuvoston päätöksellä 2008/…/YOS uskotuista tehtävistä.” 12 artikla Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Sen voimassaolo päättyy päivänä, jonka neuvosto määrittää asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä asetus on kaikilta osiltaan sitova ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti. Tehty Brysselissä […] Neuvoston puolesta Puheenjohtaja […] SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 60. EHDOTUKSEN NIMI Tämä rahoitusselvitys koskee kahta säädösehdotusta: Ehdotus neuvoston asetukseksi siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) Ehdotus neuvoston päätökseksi siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 61. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot: Osasto 18: Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Luku 18 02: Solidaarisuus – Ulkorajat, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus 62. BUDJETTIKOHDAT 63. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet: 18.02.04 01 – Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) 64. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto: Maksusitoumusmäärärahat vuodelle 2009 sisältyvät laajamittaisten tietojärjestelmien rahoittamiseen osoitettuihin määrärahoihin. Toimet, jotka liittyvät tietojen siirtämiseen SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een, toteutetaan suurelta osin vuonna 2008. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat täytäntöönpanotoimet on tarkoitus toteuttaa pääasiassa vuonna 2009. Maksut on tarkoitus panna täytäntöön vuonna 2009. 65. Budjettitiedot ( rivejä lisätään tarvittaessa ): Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake | 18 02 04 01 | Ei-pakoll. | Jaks.[29] [30] | EI | EI | EI | 3a | 66. YHTEENVETO RESURSSEISTA 67. Taloudelliset resurssit 68. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM) milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Menolaji | Kohdan nro | 2008 | 2009 | 2010 | Yht. | Toimintamenot | Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1 | a | 9,350 | 9,350 | Maksumäärärahat (MM) | b | 9,350 | 9,350 | Viitemäärään sisältyvät hallintomenot | Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c | VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ | Maksusitoumus-määrärahat | a+c | 9,350 | 9,350 | Maksumäärärahat | b+c | 9,350 | 9,350 | Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | 4,245 | 4,245 | Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e | 0,321 | 0,321 | Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 13,916 | 13,916 | MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 13,916 | 13,916 | Tiedot yhteisrahoituksesta Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta): Ei sovelleta. 69. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen. ( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. ( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten[31] soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista). 70. Vaikutukset tuloihin ( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin. X Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin: - Norjan osuus käyttökustannuksista on 2,219512 prosenttia ja Islannin osuus 0,107994 prosenttia (vuoden 2006 lukuina) Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen 12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ( EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36 ). - Sveitsin osuus käyttökustannuksista on 2,57 prosenttia (vuoden 2006 lukuina) Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen 11 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52). milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella) Ennen toteutus-ta [vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen | Henkilöstön määrä yhteensä | 45 | Komissiolle neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 perusteella osoitettujen kehittämistoimien parissa työskentelee tällä hetkellä 41 henkilöä. Nämä 41 ja 4 lisähenkilöstön jäsentä jatkavat työtä näiden toimien parissa tämän asetuksen soveltamisalan puitteissa. Tästä aiheutuvat kustannukset katetaan vastaavasti vuodesta 2009 alkaen. 71. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET Ehdotuksen taustaa selvitetään laajemmin säädösehdotuksen perusteluosassa. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Ehdotuksen tarkoituksena on luoda oikeudellinen kehys, jonka avulla siirtyminen SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een voidaan toteuttaa asteittain ja ongelmitta niin, että jäsenvaltiot voivat valmistautua tähän operaatioon ja luoda hyvissä ajoin oikeudellisen kehyksen lopullista kattavaa (kokonais)testausta varten. SIS II:n kattava testaus suoritetaan vuosina 2008 ja 2009 komission toimesta, ulkoisten toimeksisaajien avustuksella. Järjestelmänvaihtoa varten tarvitaan myös väliaikainen tekninen arkkitehtuuri, jonka avulla SIS 1+ voi toimia keskustasolla rinnan SIS II:n kanssa. 72. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut Ehdotus täydentää ja helpottaa uuden sukupolven Schengenin tietojärjestelmän kehittämistä ja luo synergiaetuja SIS 1+:n ja SIS II:n välille. 73. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa Ehdotuksen päätavoitteena on varmistaa, että SIS II voi aloittaa toimintansa menestyksekkäästi. Ehdotuksen tuloksena odotetaan, että tietojen siirtäminen SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een ja siirtyminen kokonaan SIS II:n käyttöön tapahtuvat ongelmitta. Osoituksena tästä pidetään sitä, että tietojen ja järjestelmien siirto uuteen järjestelmään onnistuu kaikissa jäsenvaltioissa. 74. Toteutustapa (alustava) Mitä seuraavista menettelyistä käytetään toiminnan toteuttamisessa? X Keskitetty hallinnointi X komissio hallinnoi suoraan hallinnointivastuu siirretään toimeenpanovirastoille varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi jäsenvaltioiden kanssa kolmansien maiden kanssa Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava) Huomautukset: 75. SEURANTA JA ARVIOINTI 76. Seurantamenettely Edistymistä arvioidaan säännöllisin väliajoin, ja tuloksia mitataan suhteessa vaadittuihin standardeihin ja ennalta määritettyihin arviointiperusteisiin. Tällä perusteella pyritään osoittamaan, että investoinnista saadaan vaadittuja tuloksia. Seurannan toteuttaa laadunvarmistuksesta vastaava ulkopuolinen toimeksisaaja. 77. Arviointi 78. Ennakkoarviointi SIS II -komitean 19. joulukuuta 2007 esittämät päätelmät, jotka on laadittu järjestelmänsiirtoa käsittelevän työryhmän valmisteleman vaikutustenarviointikertomuksen pohjalta. 79. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta) Ei sovelleta. 80. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit Arviointi suoritetaan kattavan testauksen (ensimmäinen arviointi) ja järjestelmänvaihdon toteuttamisen jälkeen (toinen arviointi). Kussakin arvioinnissa on tarkasteltava toimien vaikuttavuutta, ja siinä on todettava, onko testi ja järjestelmänvaihto toteutettu asianmukaisella tavalla. 81. Petostentorjunta Yhteisön julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattaminen varmistetaan siten, että sopimusten tekemisessä sovelletaan komission hankintamenettelyjä. 82. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA 83. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) (Sarakkeessa ilmoitetaan tavoitteet, toiminta ja tuotokset) | Tuotoksen tyyppi | Keskim. kustannukset | 2009 | YHT. | Tuotosten määrä | Kustannukset yht. | Tuotosten määrä | Kustannukset yht. | - Tuotos 2 | Laadunvarmistus | 1,250 | 1,250 | - Tuotos 3 | Selvitykset | 1,500 | 1,500 | - Tuotos 4 | Muutospyynnöt | 2,000 | 2,000 | - Tuotos 5 | Valmennus | 0,500 | 0,500 | - Tuotos 6 | Ylläpitoon ja analysointiin liittyvät testit | 1,000 | 1,000 | - Tuotos 7 | Lisätuki käyttöönoton yhteydessä | 2,100 | 2,100 | - Tuotos 8 | s-TESTAan liittyvät menot | 0,500 | 0,500 | 84. Hallintomenot 85. Henkilöstön määrä ja jakautuminen Laji | Toiminnan hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö (toimien ja/tai virkojen määrä kokoaikaiseksi muutettuna) | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[34](18 01 01 01 01) | A*/AD | 21 | B*, C*/AST | 8 | Momenteilta 18 01 02 01 ja 18 01 02 01 03 rahoitettava henkilöstö[35] | 16 | Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[36] | YHT. | 45 | Toimintaa varten tarvittavat, edellä olevassa taulukossa ilmoitetut henkilöstöresurssit hankitaan pelkästään yksiköiden sisäisten uudelleenjärjestelyjen avulla. 86. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus Hankkeen hallinnointikyky Tekninen hallinto Arviointi ja raportointi Julkiset hankinnat, sopimus- ja taloushallinto 87. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö) X Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet ( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely) ( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn 88. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot) Ei sovelleta. 89. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Henkilöstön laji | 2008 | 2009 | 2010 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. | Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (18 01 01 01 01) | 3,393 | Momenteilta 18 01 02 01 ja 18 01 02 01 03 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) | 0,852 | Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 4,245 | Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (18 01 01 01 01) Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1 AD/AST – 117 000 euroa vuodessa * 29 henkilöä = 3,393 miljoonaa euroa Laskelma – Momentilta 18 01 02 01 rahoitettava henkilöstö Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1 Sopimussuhteinen henkilöstö (18 01 02 01 01) – keskimäärin 55 874 euroa vuodessa * 8 henkilöä = 0,447 miljoonaa euroa Kansalliset asiantuntijat (18 01 02 01 03) – 50 578 euroa vuodessa * 8 henkilöä = 0,405 miljoonaa euroa Lähde: Euroopan komissio, PMO:n muistio, 19.1.2007, arviot vuodelle 2007 8.2.6 Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) | Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. | YHT. | 18 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,131 | 0,131 | 18 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | 0,190 | 0,190 | 2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | 3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,321 | 0,321 | Virkamatkat käsittävät käynnit kaikissa SIS 1+:n toimintaan osallistuvissa 27 jäsenvaltiossa kahdelta hengeltä (0,131 milj. euroa). Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään – [1] EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4. [2] EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63. [3] EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19. Yleissopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS (EUVL L 205, 7.7.2007, s. 63). [4] EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4. [5] EUVL L 411, 30.12.2006, s. 1. [6] EYVL L 328, 13.12.2001, s. 1. [7] EUVL L 411, 30.12.2006, s. 78. [8] EUVL L 381, 28.12.2006, s. 1. [9] EUVL L 79, 20.3.2007, s. 20 ja EUVL L 79, 20.3.2007, s. 29. [10] EUVL L 57, 1.3.2008, s. 1. [11] EUVL L 57, 1.3.2008, s. 14. [12] EUVL C , , s. . [13] EUVL C , , s. . [14] EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19. Yleissopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS (EUVL L 205, 7.7.2007, s. 63). [15] EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1988/2006 (EUVL L 411, 30.12.2006, s. 1). [16] EYVL L 328, 13.12.2001, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2006/1007/YOS (EUVL L 411, 30.12.2006, s. 78). [17] EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4. [18] EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63. [19] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 1). [20] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1. [21] EUVL L 12, 17.1.2004, s. 47. [22] EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43. [23] EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20. [24] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36. [25] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31. [26] EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52. [27] EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1. [28] EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3. [29] Jaksotetut määrärahat. [30] Jaksottamattomat määrärahat (EI-JM). [31] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [32] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta. [33] Kuten kuvattu kohdassa 5.3. [34] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään. [35] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään. [36] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.