[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 17.12.2007 KOM(2007) 806 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE Operatiivisiin tuloksiin perustuva petostentorjunta: dynaaminen lähestymistapa petosten ennaltaehkäisyyn {SEK(2007) 1676} 1. JOHDANTO Euroopan unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavissa petoksissa, lahjonnassa ja muussa laittomassa toiminnassa hyödynnetään EU:n varojen hoidossa ja valvonnassa olevia heikkouksia tai kierretään näissä sovellettavia menettelyjä. Jotta petoksia ja lahjontaa voitaisiin torjua EU:n talousarvion kaikilla aloilla, sekä tulo- että menopuolella[1], on äärimmäisen tärkeää, että tulojen ja menojen hyväksymisestä vastaavat yksiköt edelleen OLAFin avulla parantavat petosten ennaltaehkäisyä varainhoidossa[2]. Tässä tiedonannossa esitetään komission uusi lähestymistapa petosten ennaltaehkäisyyn lainsäädännössä, sopimuksissa sekä hallinto- ja valvontajärjestelmissä. Tämä korvaa komission 7. marraskuuta 2001 antaman tiedonannon[3] petoksiin varautumisesta lainsäädännössä ja sopimusten hallinnoinnissa, jonka tarkoituksena oli toteuttaa komission uudistamista koskevan valkoisen kirjan[4] toimi nro 94. 2. TAUSTA 2.1. Euroopan petostentorjuntavirasto ja uudistus Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) perustettiin vuonna 1999. Viraston tehtävänä on torjua petoksia tekemällä riippumattomana virastona tutkimuksia sekä tukea Euroopan unionin komission yksikkönä petoksentorjuntastrategian suunnittelua ja valmistella tarvittavia aloitteita lainsäädännön luomiseksi tai vahvistamiseksi. Vuonna 2000 komissio ryhtyi uudistamaan hallintoa[5]. Varainhoitojärjestelmää ajanmukaistettiin laajentamalla tulojen ja menojen hyväksyjien vastuualaa ja lisäämällä heidän tilivelvollisuuttaan. Valkoinen kirja komission uudistamisesta sisälsi toimenpiteitä, joiden avulla toimielimissä olevaa asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää paremmin petosten ja säännönvastaisuuksien ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Ennaltaehkäisyyn sovellettavaa menettelyä tarkennettiin komission tiedonannossa ”Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen - Petostentorjunta - Kattavan strategian perustelut”[6]. Valkoisen kirjan toimessa nro 94, ”petoksiin varautuminen lainsäädännössä ja sopimusten hallinnoinnissa”, esitettiin seuraava sitoumus: ” Aukottomuuden saavuttamiseksi komission yksiköiden edellytetään yhteisöjen talousarvioon mahdollisesti vaikuttavien uusien lainsäädäntöesitysten yhteydessä toimittavan esitysluonnokset OLAFille, joka arvioi niihin liittyvät riskit yksiköiden välisen lausuntokierroksen aikana. OLAF auttaa myös budjettipääosastoa tarkistamaan komissiossa käytettävän sopimusten hallinnointijärjestelmän (esim. vakiosopimukset, yhteinen sopimustietokanta, hallinnointikeinot). OLAF antaa lisäksi neuvontaa petosten ennaltaehkäisemisestä koko lainsäädäntöprosessin ajan.” 2.2. Tiedonanto petoksiin varautumisesta lainsäädännössä ja sopimusten hallinnoinnissa Vuonna 2001 annetun petosten ennaltaehkäisyä koskevan tiedonannon tarkoituksena oli saavuttaa tavoitteet, jotka oli määritelty komission uudistamiseen liittyvässä valkoisessa kirjassa ja komission antamassa petostentorjuntaan sovellettavaa kattavaa strategiaa koskevassa tiedonannossa. Näitä tavoitteita olivat ennaltaehkäisykäytännön kehittäminen ja oikeudellisten säännösten vahvistaminen petosten ja muiden laittomuuksien torjumiseksi. Vuonna 2001 esitetty ennaltaehkäisymekanismi kattoi kaksi osa-aluetta: lainsäädännön ja sopimusten hallinnoinnin. Petosten ennaltaehkäisy lainsäädännössä rajoittui lainsäädännön haavoittuvimpiin alueisiin. EU:n politiikkojen heikkouksien tunnistaminen etukäteen on mahdollistanut lausuntomenettelyjen paremman kohdistamisen. Tiedonannossa esiteltiin neljästä vaiheesta koostuva yhteistyöprosessi: 1. petosaltteimpien alojen tunnistamisessa käytettävien kriteerien määrittely; 2. petosaltteimpien alojen tunnistaminen; 3. sellaisten säädösaloitteiden tunnistaminen, jotka on tarpeen analysoida petosten ennaltaehkäisyn kannalta ennen hyväksymistä; ja 4. OLAFin kuuleminen ennen lausuntokierrosta. Petosten ja säännönvastaisuuksien ennaltaehkäisyä sopimusten hallinnoinnissa, eli vuoden 2001 tiedonannon toista osa-aluetta, toteutettiin kahdella tasolla: 5. Vakiomuotoisia hankintasopimuksia ja avustussopimuksia laadittiin keskustasolla (budjettipääosastolla) ja sopimusmenettelyjä ja -lausekkeita yhdenmukaistettiin laatimalla vakiosopimuksia, jotka sopivat kaikkien komission yksiköiden käyttöön, sekä julkaisemalla oppaita ja ohjeita (käsikirjoja, yleiskirjeitä jne.). 6. Yksiköiden tasolla tapahtuvaan sopimusten hallinnointiin kehitettiin erilaisia välineitä, joita komission yksiköt voivat käyttää itsenäisesti. Joillakin näistä on merkitystä vain tietylle yksikölle, kuten vakiosopimuksilla ja paikallisilla tietokannoilla, joista saattaa kuitenkin olla yhteys komission yleiseen kirjanpitotietokantaan. 2.3. Petosten ennaltaehkäisyyn tarvittava uusi lähestymistapa Petosten ennaltaehkäisymenettelyn tavoitteet on saavutettu. OLAF oli tiiviisti mukana tarkistamassa EU:n talousarvion toimeenpanoon sovellettavaa lainsäädäntöä ja hyväksymässä komission yksiköiden laatimia perussäädöksiä ja vakioasiakirjoja, joilla toimeenpannaan EU:n talousarvio. Petosten ennaltaehkäisymenettelyn saavutuksia on selostettu yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa kertomuksessa. Seuraavien vuosien tärkeimmät rahoitussäännökset on jo suojattu petoksilta joko muodollisessa petosten ennaltaehkäisymenettelyssä tai yksiköidenvälisissä lausuntokierroksissa. Petostentorjuntaa koskevat vakiosäännökset on laadittu, ja EU:n varainhoitoa sääntelevä oikeudellinen kehys on vakiintumassa. Näin ollen vuoden 2001 tiedonannossa esitetty ennaltaehkäisymekanismi ei vaikuta nykyään yhtä tarkoituksenmukaiselta kuin aikaisemmin. Lisäksi uusi lähestymistapa auttaa saavuttamaan samat tavoitteet kuin tehokkaaseen hallintoon liittyvät sisäisen valvonnan standardit, erityisesti standardit nro 2, 7 ja 8. Komissio tukee lisäksi yksinkertaistamispolitiikkaa, jonka yhteydessä se aikoo ”jatkaa sisäisten menettelyjen ja työskentelymenetelmien vakiinnuttamista, sujuvoittamista ja yksinkertaistamista tehokkuuden nimissä ja saavuttaa paremman tasapainon riskien merkittävyyden ja valvonnan kustannusten välille”[7]. Näin ollen on tarpeen tehdä OLAFin kuulemisesta ennen lausuntokierrosta entistä joustavampaa. 3. UUSI LÄHESTYMISTAPA 3.1. Mitä uusi lähestymistapa tarkoittaa? Petosten ennaltaehkäisyyn sovellettava uusi lähestymistapa perustuu lähinnä OLAFin operatiivisesta toiminnasta saatuihin kokemuksiin. Operatiivisten tulosten hyödyntäminen muodostaa uuden yhteyden kentältä saatujen kokemusten ja niiden toimenpiteiden välille, joita toimielimet toteuttavat petosten ja säännönvastaisuuksien välttämiseksi. OLAF pystyy hyödyntämään paremmin operatiivisesta toiminnasta ja tiedustelutoiminnasta saamaansa tietämystä ja saattamaan sen komission yksiköiden, EU:n toimielinten ja muiden elinten käyttöön. Uuteen lähestymistapaan liittyy tutkintatoiminnasta ja tiedusteluanalyyseistä saatujen tulosten arvioiminen ja tuloksista tiedottaminen asianomaisille viranomaisille. OLAF esimerkiksi tukee yhteisön politiikkoja toimeenpanevia yksiköitä näiden yrittäessä suojata yhteisöjen taloudellisia etuja ja antaa suosituksia taatakseen maksimaalisen suojan petoksilta, lahjonnalta ja säännönvastaisuuksilta. Jotta tämä lähestymistapa olisi tehokas, tarvitaan asiantuntevia viranomaisia tai yksiköitä seuraamaan toimenpiteiden toteutumista. Järjestelmällisiin säännönvastaisuuksiin ja heikkouksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin silloin, kun tarjolla on yksinkertaisia ja edullisia ratkaisuja (esimerkiksi lomakemallien ja/tai asiakirjojen parantaminen, kuten eturistiriitojen puuttumista koskevat vakuutukset, tietojenvaihto eri yksiköiden välillä, käsikirjojen parantaminen jne.). 3.2. Odotetut parannukset Uuden petosten ennaltaehkäisyyn liittyvän lähestymistavan odotetaan lisäävän tutkimusten vaikutusta petosten, lahjonnan ja säännönvastaisuuksien ja muiden EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavien laittomien toimien ennaltaehkäisyyn. Tuloksena on ennakoivampi tarjontaperusteinen tiedonkulku. Tämä tiedonkulku on riippumatonta komission yksiköiden välisistä lausuntokierroksista, jotka liittyvät taloushallintoa koskeviin aloitteisiin. OLAF lisää tukeaan komission muille yksiköille tarjoamalla tutkimus- ja tiedustelutoimintaansa perustuvia täsmäanalyysejä. Petosten ennaltaehkäisyn tulokset saatetaan kaikkien yksiköiden, EU:n toimielinten ja muiden asianomaisten elinten tietoon (ks. kohdat 5.1, 5.2 ja 5.3). 3.3. Nykyisen lausuntokierrosmenettelyn käyttökelpoisuus Vuoden 2001 tiedonannossa esitelty kuulemismenettely säädösehdotuksista (ja ehdotuksesta vastuussa olevan yksikön toteamista erityisistä riskeistä ja ongelmista) ennen lausuntokierrosta on edelleen komission yksiköiden käytettävissä näiden pyynnöstä. Yleiskatsaus asiakirjoista, joihin tätä menettelyä sovelletaan, sisältyy liitteenä olevaan vuoden 2001 tiedonannon saavutuksia koskevaan komission sisäiseen valmisteluasiakirjaan. Kuulemista ennen lausuntokierrosta sovelletaan edelleen vakiomuotoisten hankintasopimusten ja avustussopimusten hyväksymisessä. Budjettipääosasto jatkaa nykyisten vakiomuotoisten hankintasopimusten ja avustussopimusten/päätösten päivittämistä kokemusten ja uudistetun lainsäädännön perusteella ja laatii tarvittaessa uusia malleja. 4. UUDEN LÄHESTYMISTAVAN TOTEUTUS Uudessa lähestymistavassa tutkintatoimet tuottavat tuloksia komission yksiköille, EU:n toimielimille ja muille asianomaisille elimille, kun taas tiedustelutoiminta tuottaa riskiarvioita aihepiirikohtaiseen petosten ennaltaehkäisyyn. Petosten ennaltaehkäisy ja tiedustelutoiminta täydentävät toisiaan. Petosten ennaltaehkäisyssä tunnistetaan kysymykset, jotka vaativat perusteellista aihepiirikohtaista lähestymistapaa, jossa sovelletaan tiedustelumenetelmiä. Tiedustelutoiminta puolestaan tarjoaa tietoja, joita voidaan hyödyntää petosten ennaltaehkäisyssä. 4.1. Kattava tietovarasto Petosten ennaltaehkäisyyn liittyvän lähestymistavan toteuttamisessa otetaan huomioon kaikki mahdolliset tietolähteet. OLAF analysoi tiedustelutoimintaansa jäsennellysti ja monialaisesti. Tämä analyysi kattaa sisäisestä ja ulkoisesta tiedustelutoiminnasta sekä muista OLAFin suorittamista operaatioista saadut tiedot. Uuteen petosten ennaltaehkäisyyn liittyvään lähestymistapaan ei pelkästään liity oikeudellista velvoitetta ilmoittaa komissiolle ja OLAFille kaikki konkreettiset viitteet epäillyistä petoksista, vaan se myös mahdollistaa paremman tiedonkulun valvontaelinten välillä. Tietovarastoon sisällytetään tarkastustyön tulokset, erityisesti sisäisen tarkastuksen toimialan suorittamien tarkastusten oleelliset tulokset. Sisäisen tarkastuksen toimialasta ilmoitetaan petostentorjuntavirastolle mahdolliset järjestelmälliset säännönvastaisuudet, joiden on tarkastuksissa todettu voivan muodostaa petosriskin. Sisäisen tarkastuksen yksiköiden ja operatiivisten yksiköiden jälkivalvontayksiköiden on toimitettava OLAFille samanlaisia (uudesta kirjanpitojärjestelmästä saatavia) tietoja mahdollisista järjestelmällisistä säännönvastaisuuksista. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportit ja tutkimustulokset ja menojen hyväksymisestä vastaavien pääosastojen tilintarkastuskertomukset täydentävät tarvittaessa petosten ennaltaehkäisyyn liittyvää analyysiä. Täydentävään materiaaliin kuuluvat myös vuosittaiset toimintakertomukset ja muut kertomukset, joissa heikkoudet ja OLAFin suositusten mukaisesti toteutetut toimenpiteet esitellään selkeästi. Lisäksi uudessa lähestymistavassa hyödynnetään jäsenmaiden viranomaisilta, kuten tilintarkastus- ja valvontaelimiltä, saatuja tietoja. Kansallisten viranomaisten yhteisön lainsäädännön[8] nojalla ilmoittamat säännönvastaisuudet tarjoavat viitteitä mahdollisista riskeistä. Petosten ennaltaehkäisyyn liittyvään selvitykseen sisällytetään myös kansallinen oikeuskäytäntö, joka liittyy suoraan EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen. 4.2. Petosten ennaltaehkäisymenettelyn tärkeimmät vaiheet Menettelyn päävaiheet ovat seuraavat: 7. Tietoja kerätään tutkimuksista ja muista operatiivisista tuloksista sekä ulkoisista lähteistä (joita on käsitelty kohdassa 4.1). Yksittäisistä tapauksista kootuista tiedoista salataan kaikki henkilökohtaiset, luottamukselliset tai arkaluonteiset tiedot yksityisyyden suojelemiseksi. 8. Analysoidaan koottuja tietoja lainsäädännössä, sopimuksissa tai hallinnointi/valvontajärjestelmissä olevien heikkouksien tunnistamiseksi sekä tarkastellaan tapauskokoelmia. 9. Laaditaan suosituksia tunnistettujen heikkouksien välttämiseksi tai petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien ennaltaehkäisyn parantamiseksi. 10. Välitetään tutkimustulokset ja suositukset komission yksiköille, EU:n toimielimille ja muille asianomaisille elimille. 11. Vastaanotetaan palautetta komission yksiköiltä, EU:n toimielimiltä ja muilta elimiltä. 5. SUOSITUKSET JA MUUT ASIAKIRJAT TIETOJEN JAKAMISEEN Kuvatussa menettelyssä on tarkoitus tuottaa suosituksia ja tuloksia petosten ennaltaehkäisyyn. Nämä osoitetaan suoraan komission yksiköille, EU:n toimielimille ja muille asianomaisille elimille joko kullekin erikseen tai kaikille yhteisesti, erityisesti toimialaryhmille. OLAFin antamat suositukset eivät ole sitovia. Suosituksista keskustellaan tarpeen mukaan avoimesti ja joustavasti niiden kanssa, joille ne on osoitettu. Suositusten täytäntöönpanosta ovat vastuussa komission yksiköt, EU:n toimielimet ja muut asianomaiset elimet. Täytäntöönpanoon liittyy myös kustannusten ja hyötyjen sekä täytäntöönpanoon liittyvän hallinnollisen taakan arviointi. 5.1. Tapauskohtaiset toimet OLAF antaa tilapäisiä suosituksia, jos EU:n taloudellisten etujen suojaaminen edellyttää komission yksikön, EU:n toimielimen tai muun asianomaisen elimen ryhtymistä tiettyihin toimenpiteisiin. Kyseistä yksikköä pyydetään harkitsemaan tarkoituksenmukaisen toimenpiteen toteuttamista ja/tai täytäntöönpanoa OLAFin tunnistamien erityisten riskien tai heikkouksien poistamiseksi tai lieventämiseksi. Lisäksi kyseessä olevien komission yksiköiden on ilmoitettava OLAFille toimenpiteet, joihin on ryhdytty EU:n taloudellisten etujen vahingoittamisen estämiseksi. EU:n toimielimiä ja muita elimiä pyydetään myös tekemään näin. 5.2. Yleiset suositukset ja yleisten tapausten kokoelma Suositukset saatetaan myös laajalti sidosryhmien tietoon. Suositukset perustuvat riskianalyyseihin ja petostyyppeihin, jotka on laadittu tarkastettujen samantapaisia väärinkäytöksiä sisältäneiden yleisten tapausten perusteella. Kyseessä olevat komission yksiköt antavat OLAFille palautetta toimenpiteistä, joihin ne ovat toimivaltansa rajoissa ryhtyneet välttääkseen samanlaisia tilanteita. EU:n toimielimiä ja muita elimiä pyydetään myös tekemään näin. Lisäksi tapauksista laaditaan kokoelma, jossa yksilöintitietoja mainitsematta kuvataan petoksiin ja säännönvastaisuuksiin liittyviä toimintamalleja sekä toimintatapoja. Kokoelma annetaan komission yksiköiden (ja tarvittaessa muiden toimielinten) henkilöstön käyttöön tarpeen mukaan. 5.3. Petoksentorjuntaopas Moitteetonta ja tehokasta varainhoitoa koskeva komission aloite[9] (SEM 2000) käynnistettiin vuonna 1995. Ensimmäisen kahden vaiheen tarkoituksena oli parantaa komission varainhoitoa, kun taas kolmannen vaiheen päätavoitteena oli parantaa yhteisön talousarvion sen osuuden hoitoa, joka on jäsenvaltioiden vastuulla (yli 80 %). Komissio julkaisi petosalttiuden tutkimista koskevan oppaan[10] SEM 2000 aloitteen suosituksen nro 7[11] seurauksena. Tämä komission pääsihteeristön julkaisema opas on edelleen varainhoidon ja EU:n taloudellisten etujen suojelun parissa työskentelevän komission henkilöstön apuna. Komissio aikoo julkaista oppaasta uuden version, jonka laatiminen on OLAFin vastuulla ja joka saatetaan laajalti kaikkien toimijoiden, myös jäsenvaltioiden, käyttöön. Opas perustuu petosten ennaltaehkäisymenettelystä saatuihin tietoihin, ja se on suunniteltu toteutettavaksi verkkotyökaluna. Opas voidaan tarpeen vaatiessa julkaista ja jakaa osina, esimerkiksi aloittain tai toimialaryhmittäin. 5.4. Tietoja valvonta- ja tarkastuselimille Kun uutta lähestymistapaa petosten ennaltaehkäisyyn pannaan täytäntöön, erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin rakenteellisiin tai järjestelmällisiin heikkouksiin, joita tarkastus- ja valvontaelimet eivät ole analysoineet tai joita ei ole havaittu muissa järjestelmällisissä tarkastuksissa. Tällaiset EU:n toimielinten hallinnointijärjestelmissä havaitut järjestelmälliset heikkoudet tai mahdolliset puutteet on ilmoitettava hallinnon lisäksi sisäisen tarkastuksen toimialalle, kyseessä oleville sisäisen tarkastuksen yksiköille tai muiden EU:n toimielinten sisäisille tarkastajille. 5.5. Uuden lähestymistavan joustavuus Jotta uudesta petosten ennaltaehkäisypolitiikasta tulisi pysyvä lisäeste petoksille ja järjestelmällisille säännönvastaisuuksille, se täytyy suunnitella joustavaksi, jotta sitä voidaan nopeasti muokata vastaamaan muuttuvaa todellisuutta. OLAF arvioi jatkuvasti tarvetta petosten ennaltaehkäisytoimien kohdentamiseksi tietyille alueille ja mukauttaa analysointimenettelyä toimiensa tehokkuuden maksimoimiseksi. Jossain vaiheessa tämä voi edellyttää viraston toimien kohdentamista tietyille EU:n talousarvion aloille tunnistettujen riskien ja heikkouksien sekä käytettävissä olevien varojen mukaan. Aluksi petosten ennaltaehkäisymenettelyssä keskitytään suoriin menoihin liittyvään sektoriin. 6. PÄÄTELMÄ Tässä tiedonannossa luodun uuden petosten ennaltaehkäisymenettelyn tarkoituksena on parantaa petosten ja lahjonnan torjuntaa OLAFin tutkimustoiminnasta ja muista operatiivisista toiminnoista saatujen kokemusten perusteella. Tämän uuden menettelyn tulokset osoitetaan komission yksiköille ja muille asianomaisille toimielimille. Tulokset jaetaan myös EU:n tulojen ja menojen hallinnoinnissa ja/tai valvonnassa mukana oleville jäsenvaltioille. Ensimmäiset tulokset, joita odotetaan vuoden 2008 toisella puoliskolla, ovat tilapäisiä suosituksia ja kokoelma yleisistä tapauksista. Kolmen vuoden koeajan jälkeen tässä tiedoksiannossa esitetty lähestymistapa arvioidaan. Komissio raportoi petosten ennaltaehkäisyyn liittyvistä toimistaan petostentorjuntaa koskevassa vuotuisessa kertomuksessaan, joka julkaistaan perustamissopimuksen 280 artiklan nojalla. 7. LIITTEET 12. Menetelmäkaavio 13. Komission sisäinen valmisteluasiakirja, joka koskee komission 7. marraskuuta 2001 antaman petoksiin varautumiseen lainsäädännössä ja sopimusten hallinnoinnissa liittyvän tiedonannon perusteella luodun petosten ennaltaehkäisyjärjestelmän saavutuksia [pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic] [1] Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1). [2] Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, annettu 13 päivänä joulukuuta 2006. [3] Komission tiedonanto petoksiin varautumisesta lainsäädännössä ja sopimusten hallinnoinnissa, SEK(2001) 2029, 7.11.2001 – ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Ks. kuitenkin kohta 3.3. [4] ”Komission uudistaminen – Valkoinen kirja – Osa I” (KOM(2000) 200 lopullinen). [5] Valkoinen kirja ”Komission uudistaminen ” , Osa II (toimintasuunnitelma), 5.4.2000, KOM(2000) 200 lopullinen/2. [6] KOM(2000) 358 lopullinen. [7] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Kertomus komission hallinnonuudistuksen edistymisestä toimeksiannon päättymisen jälkeen”, KOM(2005) 668 lopullinen 21.12.2005. [8] Komission asetus (EY) N:o 1681/94, annettu 11 päivänä heinäkuuta 1994, rakennepolitiikan rahoituksen epäsäännönmukaisuuksista ja aiheettomasti maksettujen summien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamisesta, EYVL L 178, 12.7.1994, s. 43–46 ja komission asetus (EY) N:o 1848/2006 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen yhteydessä esiintyvistä sääntöjenvastaisuuksista ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän järjestämisestä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 595/91 kumoamisesta. [9] Komission aloite ”Moitteeton ja tehokas varainhoito”(SEM 2000). Euroopan komission yleiskertomus 1995, kohta 976. [10] ”Guide to testing for vulnerability to fraud”, asiakirja SG/C/3/ED D96, 6. toukokuuta 1996, ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. [11] Aikaisemmista arkistointijärjestelmistä saatu sisäinen päätös, saatavilla ainoastaan ranskankielisenä. Communication de la Commission adoptée sur communication de Mme Gradin. Etanchéité de la législation à la fraude: mise en œuvre de la recommandation n°7 de SEM 2000, phase 2, SEC(1996) 1802/4, 11.10.1996.