[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 9.11.2007

KOM(2007) 691 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO

Yhteisen ilmailualueen kehittäminen Israelin kanssa

1. JOHDANTO

Tiedonannossaan Yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä [1] komissio korostaa yhteisen ilmailualueen luomisen tärkeyttä yhteisön itäisten ja eteläisten naapurivaltioiden kanssa. Lopullisena tavoitteena tulisi olla tilanne, jossa EY:llä ja sen eteläisillä ja itäisillä rajanaapureilla olisi käytössä samat markkinoiden toimintasäännöt. Euroopan unionin neuvosto tuki tätä tavoitetta yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä 27. kesäkuuta 2005 antamissaan päätelmissä, joissa se panee tyytyväisenä merkille edistymisen EU:n naapurimaat käsittävän laajemman yhteisen ilmailualueen kehittämisessä vuoteen 2010 mennessä.

EU:n ja sen naapurimaiden välisten ilmailusuhteiden parantaminen siten, että lopullisena tavoitteena on yhteisen ilmailualueen luominen, on tärkeä tavoite Euroopan ilmailuteollisuuden taloudellisen kehityksen kannalta. Naapurimaihin suuntautuva lentoliikenne muodostaa 19 prosenttia EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta kansainvälisestä liikenteestä, mikä on hieman vähemmän kuin liikenne Pohjois-Amerikan markkinoille. EU on jo yhdentänyt ilmailumarkkinansa Sveitsin, Norjan ja Islannin kanssa. Kesäkuussa 2006 yhteisö ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat Euroopan yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen (ECAA) Länsi-Balkanin valtioiden kanssa, ja joulukuussa 2006 allekirjoitettiin Marokon kanssa ensimmäinen Euro–Välimeri-ilmailusopimus.

Israel on EU:n tärkeimpiä kumppaneita Lähi-idässä ja Euroopan naapuruuspolitiikassa. Israelin ja EU:n suhteet perustuvat EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksella perustettuun Euro–Välimeri-kumppanuuteen ja Barcelonan prosessin alueelliseen ulottuvuuteen. Assosiaatiosopimuksessa painotetaan liikenteen alan yhteistyön lisäämisen tavoitetta (53 artikla), määrätään osapuolten välisestä sääntely-yhteistyöstä erityisesti lentoturvallisuuden ja ilmailun turvaamisen aloilla ja kannustetaan teknologia- ja tiedeyhteistyöhön liikenteen alalla ilmailu mukaan luettuna.

Molemmat osapuolet hyväksyivät joulukuussa 2004 EU:n ja Israelin yhteisen, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintaohjelman, jolla tuetaan Israelin tavoitetta yhdentyä tiiviimmin Euroopan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Toimintaohjelma tuli voimaan huhtikuussa 2005. Yksi siinä esitetyistä konkreettisista painopisteistä on yhteistyön lisääminen siviili-ilmailussa. Tavoite kattaa myös ilmaliikenteen hallinnan eli edellyttää osallistumista yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan. Muita painopisteitä ovat turvallisuuteen ja ilmailun turvaamiseen liittyvät kysymykset, sopimus lentokelpoisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä mahdolliseen kattavaan ilmailusopimukseen liittyvät tunnustelut.

Pyrkiessään tiiviimpään yhteistyöhön EU:n kanssa Israel on osoittanut kiinnostusta aloittaa neuvottelut kattavasta ilmailusopimuksesta ja halua uudistaa kansainvälisen lentoliikenteen puitteita yhdessä EU:n kanssa. Israel on asettanut ministeriöiden välisen komitean tutkimaan ilmailusuhteiden syventämistä EU:n kanssa. Komitea suositti huhtikuussa 2007, että Israel aloittaisi viipymättä kattavat ilmailuneuvottelut EU:n kanssa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 5. marraskuuta 2002 antamien ns. open skies -tuomioiden seurauksena oikeudelliset puitteet edellyttävät Israelin ja jäsenvaltioiden kahdenvälisten sopimusten muuttamista, koska eräät niiden määräykset eivät ole yhteisön oikeuden mukaisia. Tämä koskee erityisesti määräyksiä, joiden mukaan yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat lentää Israeliin ainoastaan kotimaastaan käsin. Komissiolle on annettu ”horisontaaliset” valtuudet neuvotella kolmansien maiden kanssa tarvittavista korjauksista kahdenvälisiin sopimuksiin. Horisontaaliset valtuudet, joita komissio on käyttänyt vuodesta 2005, ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi saattaa merkittävä määrä kahdenvälisiä sopimuksia yhteisön oikeuden mukaisiksi.

Euroopan komissio on pyytänyt Israelia aloittamaan horisontaaliset neuvottelut, joiden tarkoituksena on ratkaista Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen open skies -tapauksissa esiin nostamat oikeudelliset kysymykset ja luoda vankka pohja EU:n ja Israelin ilmailusuhteiden tulevalle kehittämiselle. Israel on ilmoittanut käyvänsä horisontaalisia neuvotteluja mieluummin samaan aikaan, kun se neuvottelee kattavasta ilmailusopimuksesta. Samanlaista lähestymistapaa noudatettiin onnistuneesti neuvoteltaessa ilmailukysymyksistä Marokon kanssa: osapuolet parafoivat horisontaalisen sopimuksen pian sen jälkeen, kun neuvottelut kattavasta ilmailusopimuksesta oli aloitettu.

Komissio suosittaakin tässä tiedonannossa, että neuvosto valtuuttaisi sen neuvottelemaan kattavan sopimuksen yhteisestä ilmailualueesta Israelin kanssa. Yhtä aikaa markkinoiden vapauttamisen kanssa olisi toteutettava sääntely-yhteistyö ja/tai sääntelyn lähentäminen etenkin sellaisilla ensisijaisilla aloilla kuten lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, ympäristönsuojelu sekä valtiontuki- ja kilpailusääntöjen soveltaminen. Näin voitaisiin turvata tasapuoliset toimintaedellytykset ja yhtäläiset ja yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet.

2. NYKYISET PUITTEET

EU on Israelin suurin kauppakumppani, ja Israel puolestaan on yksi EU:n suurimmista kauppakumppaneista Euro–Välimeri-alueella: EU:n ja Israelin välisen kaupan kokonaisarvo oli vuonna 2005 lähes 23 miljardia euroa. EU on Israelin pääasiallinen tuontilähde ja sen toiseksi tärkein vientikohde. Timantteja lukuun ottamatta EU:n ja Israelin välisen kaupan arvo oli 35 prosenttia Israelin kaupan kokonaisarvosta. EU ja Israel ovat sopineet Euro–Välimeri-sopimuksessa teollisuustuotteiden kaupan vapauttamisesta.

Israel oli ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen maa, joka assosioitui tutkimusta ja teknistä kehittämistä koskevaan Euroopan yhteisön puiteohjelmaan. Israelin erityisasema on seurausta sen korkeatasoisista tiede- ja tutkimusvalmiuksista sekä Israelin ja EU:n läheisistä ja pitkään jatkuneista tieteen ja tekniikan alan yhteistyösuhteista.

EU ja Israel ovat myös parafoineet sopimuksen Israelin osallistumisesta Euroopan satelliittinavigointiohjelma Galileoon. Tämä osoittaa selvästi, että Israel on sitoutunut tavoittelemaan voimakkaampaa yhdentymistä EU:n ohjelmiin ja toimintaan.

Liikennealan yhteistyön osalta Israelilla on ollut EU:n kanssa tuloksellisia keskusteluja Israelin ja Palestiinan yhteisestä liikennevirastosta, jonka tarkoituksena olisi avustaa yhteisen liikennealan käytännön kysymyksissä.

EU:n ja Israelin ilmailumarkkinat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Se, että Israelilla on kahdenvälinen lentoliikennesopimus useimpien jäsenvaltioiden kanssa, osoittaa ilmailusuhteiden olevan tärkeitä tälle Euroopan unionin merkittävälle naapurimaalle. EU:n markkinat ovat Israelille tärkeimmät: Israelista lähtevän ja sinne saapuvan kansainvälisen lentomatkustajaliikenteen kaikista 8,59 miljoonasta matkasta EU:n osuus on 4,54 miljoonaa eli 54 prosenttia. Vastaavasti EU:n tärkeimmät ilmailumarkkinat Lähi-idässä ovat Israelissa, jossa on lisäksi huomattavia kasvumahdollisuuksia. EU:n ja Israelin välisen matkustajaliikenteen määrä kasvoi vuosina 1995–2005 turvallisuuskysymyksistä huolimatta keskimäärin 2,7 prosenttia. Kasvun odotetaan vielä lisääntyvän, sillä IATAn ennusteen mukaan lentomatkustajien määrä Euroopan ja Lähi-idän välillä kasvaa vuosina 2005–2009 keskimäärin 6,6 prosenttia. Tärkeimmät markkinat kahdenvälisessä lentomatkustajaliikenteessä ovat tätä nykyä Ranska (661 000 matkustajaa), Yhdistynyt kuningaskunta (651 000), Saksa (626 000), Italia (579 000), Espanja (364 000) ja Alankomaat (266 000).

EU:n ja Israelin välisten markkinoiden kokonaiskapasiteetti on jakautunut varsin tasaisesti Israelin ja yhteisön lentoliikenteen harjoittajien välillä. Tämä saattaa johtua osittain siitä, että jäsenvaltioiden ja Israelin kahdenvälisissä lentoliikennesopimuksissa on yleensä määräyksiä, joiden mukaan kumpikin osapuoli nimeää vain yhden lentoliikenteen harjoittajan ja kapasiteetti jaetaan on sopeutettu kummankin lentoliikenteen harjoittajan tarpeiden mukaan. Näyttää siltä, että merkittävä osa israelilaisten matkustajien kuljetuksista EU:n markkinoiden kautta on niin sanottua kuudennen vapauden mukaisesti harjoitettavaa kauttakulkuliikennettä Yhdysvaltoihin.

Israel merkitsee Euroopalle myös kasvavia matkailumarkkinoita. Vuonna 2004 Israelissa kävi 1,5 miljoonaa matkailijaa, joista 89 prosenttia (1,34 miljoonaa) saapui lentäen. Kasvua vuodesta 2003 oli 42 prosenttia, mutta silti kokonaismäärä jäi 56 prosenttiin vuoden 2000 tasosta. Näinkin pieni palautuminen voi kuitenkin poliittisesta tilanteesta riippuen ennustaa nopeaakin kasvuvauhtia. Koska suurin osa matkailijoista saapuu maahan lentäen, matkailun lisääntyminen lisää lentoliikenteen kysyntää. Israelista lähtevän liikenteen osalta voidaan todeta, että muihin maihin matkustavien israelilaisten määrä on vuodesta 2000 lähtien ylittänyt selvästi Israeliin tulevien ulkomaisten matkailijoiden määrän.

Israelin ilmailuala

Israelin lentoliikennemarkkinoita hallitsee Israelin lentoyhtiö El Al. Se on ainoa israelilainen lentoliikenteen harjoittaja, jolla on säännöllistä reittiliikennettä Israelista ja Israeliin, mutta lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla liikennöivät myös tilauslentoyhtiöt Arkia, Israair ja Sun d’Or, joista viimeksi mainittu on El Alin kokonaan omistama tytäryhtiö. Israelilaisten lentoyhtiöiden harjoittamasta liikenteestä pääosa on suoria lentoja kahden kohteen välillä.

Maailmanlaajuisesti toimivat yhteisön lentoliikenteen harjoittajat voivat liikennöidä mannertenvälisesti useisiin eri kohteisiin. Israel edustaa niille paitsi kiinnostavia kuudennen vapauden markkinoita myös merkittäviä lähtö- ja määräpaikkamarkkinoita. Pienemmille tai uudemmille lentoyhtiöille, varsinkin uusille halpalentoyhtiöille, Israel tarjoaa valikoivia mahdollisuuksia suoriin lentoihin.

Israelilla on kahdenvälinen lentoliikennesopimus 21 jäsenvaltion ja lisäksi monien muiden merkittävien kansainvälisten kumppanien kanssa. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAOssa Israel on ollut jäsenenä jo pitkään, ja se on myös allekirjoittanut muita tärkeitä monenvälisiä ilmailusopimuksia. Israelin ilmailupolitiikka on kuitenkin koko ajan ollut varovaista ja konservatiivista, ja Israel on ollut haluton neuvottelemaan EU:n jäsenvaltioiden kanssa aikanaan tekemiensä lentoliikennesopimusten löyhentämisestä. Israelin hallituksen avaus yhteisön tason ilmailuneuvottelujen aloittamiseksi osoittaa sen olevan nyt aikaisempaa valmiimpi tunnustelemaan mahdollisuuksia avata Israelin ja EU:n välisen lentoliikenteen markkinat.

Lentoliikennemarkkinoiden alueellisen yhdentämisen osalta Israel on toistaiseksi pyrkinyt valikoivasti laajentamaan ja syventämään suhteitaan naapurimaihinsa ja alueen muihin valtioihin kahdenvälisillä sopimuksilla. Näitä pyrkimyksiä on kuitenkin vakavasti haitannut alueen vaikea poliittinen tilanne. EU:n tavoitteleman yhteisen ilmailualueen toteutuminen antaisi Israelille uusia mahdollisuuksia alueelliseen yhteistyöhön. Lisäksi Euro–Välimerialueelle yhteiset korkeat vaatimukset auttaisivat yhdenmukaistamaan sääntelyä.

Israel suhtautuu hyvin vakavasti velvoitteisiinsa, joihin se on ICAOssa sitoutunut, ja pyrkii aktiivisesti lisäämään johdonmukaisuutta ja laatua ilmailualan kansainvälisessä sääntelyssä. Israelin lentoturvallisuuden taso on aina ollut hyvä, ja ilmailun turvatoimet ovat Israelissa todennäköisesti maailman tiukimmat. Israelin kiinnostus ympäristönsuojeluun ja sen toteuttamat toimet ympäristön suojelemiseksi toimivat myönteisenä esimerkkinä muille. Lentoyhtiöiden työntekijöiden sosiaaliturva on hyvä ja ammattitaito korkeatasoinen, ja lentoyhtiöiden toimilupien myöntämiseen sovelletaan tiukkoja vaatimuksia. Lentoliikennettä koskevan vapautuksen jatkamisesta kilpailusäännöissä keskustellaan parhaillaan.

Se, että Israel soveltaa lentoliikenteen harjoittamiseen ja sääntelyyn korkeita vaatimuksia, tarjoaa vankan perustan sääntelyn lähentämiselle EU:n lentoliikennettä koskevan säännöstön kanssa vastavuoroista tunnustamista käyttäen. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA ja Israel ovat jo allekirjoittaneet työjärjestelyn lentokelpoisuustodistusten antamisesta.

3. SUHTEIDEN LÄHENTÄMINEN TÄRKEÄÄN NAAPURIVALTIOON

Israelin ministeriöiden välisen komitean antamien suositusten mukaisesti maan hallitus teki toukokuussa 2007 komissiolle muodollisen ehdotuksen kattavien ilmailuneuvottelujen aloittamisesta.

Israel on omaksumassa aiempaa liberaalimman lähestymistavan EU:n jäsenvaltioiden ja Israelin väliseen lentoliikenteeseen ja alkanut helpottaa pääsyä Israelin markkinoille. Viikoittaisten vuorojen määrän lisäämisen lisäksi Israel on suostunut antamaan joissakin tapauksissa vastavuoroisesti entistä useammille yhteisön lentoliikenteen harjoittajille luvan liikennöidä asianomaisen jäsenvaltion ja Israelin välillä. Tämä on osoitus Israelin vahvasta sitoutumisesta yhteisön kanssa käytäviin ilmailuneuvotteluihin, jotka voivat yhdentää markkinoiden entisestään.

4. YHTEISÖN LÄHESTYMISTAVAN HYÖDYT JA LISÄARVO

Siviili-ilmailuala (mukaan luettuina infrastruktuuri, lentoliikenteen harjoittajat ja muut teolliset toimijat) on merkittävä osa Euroopan taloutta. Lentoliikenteen harjoittajien osuus kaikesta lisäarvosta EU:ssa on noin 0,6 prosenttia, ja ne työllistävät yli 400 000 henkeä (0,4 prosenttia kaikesta muun kuin rahoitusalan liiketoiminnan työllisyydestä)[2]. Koko ala työllistää EU:ssa noin kolme miljoonaa henkeä. Ilmailun sisämarkkinoiden luominen 1990-luvun alkupuolelta alkaen on merkittävästi parantanut alan dynaamisuutta ja tehokkuutta sekä luonut laajoja taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Vuosina 1992–2003 yhteisön sisäisten reittien määrä kasvoi yli 40 prosenttia. Yhteisön suurimpien lentoliikenteen harjoittajien tuottavuus kasvoi 87 prosenttia vuosina 1990–2002[3]. Sisämarkkinoiden kaikkia mahdollisuuksia ei kuitenkaan todennäköisesti voida hyödyntää ennen kuin yhteisö toimii yhtenäisenä kokonaisuutena ilmailusuhteissaan kolmansiin maihin silloin, kun tällainen koordinoitu toiminta voi tuottaa lisäarvoa Euroopan ilmailuteollisuudelle ja käyttäjille. Lisäksi kolmannet maat pitävät EU:n tällä alalla keräämiä kokemuksia erittäin arvokkaina. Tämä pätee erityisen hyvin Israeliin, jonka kanssa EU haluaisi luoda erityissuhteen.

EU:n jäsenvaltiot ja Israel ovat perinteisesti neuvotelleet rajoittavia kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia, joissa markkinoiden avaamisen taso on alhainen ja liikenteenharjoittajille asetetaan tiukkoja markkinaehtoja. Useimmissa sopimuksissa sallitaan edelleen kummallekin osapuolelle yhden liikenteenharjoittajan nimeäminen, mikä käytännössä rajoittaa markkinoille pääsyn kahteen liikenteenharjoittajaan. Lisäksi monissa tapauksissa nimeämiset ja vuorovälit neuvotellaan kaupunkipareittain, mikä rajoittaa markkinoille pääsyä entisestään. Nykyinen EU:n jäsenvaltioiden ja Israelin kahdenvälisten lentoliikennesopimusten järjestelmä vääristää siis liikenteen rakennetta ja saattaa asettaa useat yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja kuluttajat epäsuotuisaan asemaan joissakin jäsenvaltioissa. Yhteisön sopimus loisi – korkeimmalla mahdollisella tasolla – tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille yhteisön lentoliikenteen harjoittajille ja antaisi matkustajille kaikissa jäsenvaltioissa mahdollisuuden hyötyä samanlaisista ehdoista ja lisääntyneestä liikenteestä EU:n ja Israelin välillä.

EU:n ja Israelin välisestä yhteisestä ilmailualueesta koituisi merkittäviä taloudellisia hyötyjä. EU:n ja Israelin maantieteellinen asema ja perinteisesti tiiviit talouselämän ja kaupan yhteydet huomioon ottaen ilmailumarkkinoille olisi hyötyä markkinoiden avaamisesta ja ilmailuvaatimusten vastavuoroisesta tunnustamisesta.

Markkinoiden avaamisen ansiosta EU:n ja Israelin matkustajien matkustusmahdollisuudet parantuisivat merkittävästi. EU:n ja Israelin välisten suorien lentoyhteyksien määrän sekä lentojen kokonaismäärän odotetaan edistävän merkittävästi EU:n ja Israelin välistä kauppaa ja matkailua. Huomattava osa taloudellisesta hyödystä koituisi Euroopan lentoliikennealalle ja Euroopan koko taloudelle. Yhteinen ilmailualue loisi merkittäviä uusia markkinamahdollisuuksia sellaisille EU:n lentoliikenteen harjoittajille, jotka haluaisivat aloittaa liikennöinnin Israeliin mutta joilla ei tällä hetkellä ole siihen tarvittavia liikenneoikeuksia. Se voisi myös helpottaa israelilaisten lentoyhtiöiden liittymistä yhteisön lentoliikenteen harjoittajien nykyisiin liittoutumiin, mikä mahdollistaisi integroitujen tuotteiden kehittämisen, edistäisi parempien palvelujen tarjoamista matkustajille sekä lisäisi tehokkuutta tuottamalla mittakaavaetuja.

On selvää, että markkinoiden avaaminen ja yhdentäminen on toteutettava tasapainoisella tavalla, jossa otetaan huomioon muut tärkeät poliittiset tavoitteet ja lievennetään mahdollisia haittavaikutuksia. On ehdottomasti varmistettava, että markkinoiden avaamisen ohella tehdään sääntely-yhteistyötä ja/tai lähennetään sääntelyä lentoturvallisuuden, ilmailun turvaamisen sekä ympäristö-, valtiontuki- ja kilpailulainsäädännön osalta, jotta varmistetaan tasavertaiset toimintaedellytykset ja tasapuolisiin mahdollisuuksiin perustuva terve kilpailu. Vapaat markkinat tarvitsevat puitteet, jotka takaavat oikeudenmukaiset kilpailuedellytykset sekä turvallisuuden ja turvatoimien korkean tason. Ympäristönäkökohtien osalta sopimuksen on vastattava yhteisön sitoutumista kestävään kehitykseen. On tärkeää, ettei sopimuksella rajoiteta EU:n mahdollisuuksia soveltaa sääntely- tai taloudellisia välineitä lentoliikenteen kasvun kielteisten sivuvaikutusten lieventämiseksi. Nämä vaikutukset liittyvät erityisesti ilmanlaatuun ja meluun lentoasemien ympäristössä. Lisäksi lentoliikenne vaikuttaa osaltaan maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen.

On EU:n poliittisen ja taloudellisen edun mukaista varmistaa eurooppalaisia vaatimuksia vastaavien yhteisten vaatimusten noudattaminen taloussuhteissa Välimeren alueen kumppaneiden kanssa (ks. myös EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen 47 artikla). Tämä voi toteutua ainoastaan, jos on olemassa yhteisön neuvottelema kattava sopimus, jossa määrätään ilmailuvaatimusten ja -menettelyjen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Sopimuksen lopullisena tavoitteena on Israelin ilmailualan yhdentäminen yhteiseen ilmailualueeseen Euroopan unionin kanssa ja lainsäädännön yhdenmukaistaminen noudattamalla vastavuoroista tunnustamista EU:n ilmailulainsäädännön tärkeimmillä aloilla.

Kattavien valtuuksien ehdottaminen Israelin kanssa käytäviä neuvotteluja varten osoittaisi, että EU on sitoutunut markkinoiden avaamiseen, lentoturvallisuutta ja ilmailun turvaamista koskevan säännöstön lähentämisen tavoitteluun ja kestävän kehityksen edistämiseen naapurimaidensa kanssa. EU:n ja Israelin välisellä lentoliikennesopimuksella voisi olla myös laajempia taloudellisia vaikutuksia EU:n ja sen muiden eteläisten rajanaapurien väliselle lentoliikenteelle, ja se voisi lisätä alueellista yhteistyötä.

Kuten tästä tiedonannosta käy ilmi, Israel on ilmoittanut olevansa valmis aloittamaan yhdentymisen yhteiseen ilmailualueeseen EU:n kanssa. Tämä edellyttää Israelilta kykyä yhdenmukaistaa ilmailuvaatimuksensa EU:n vaatimuksiin vastavuoroisella tunnustamisella, jotta voidaan luoda vankat oikeudelliset puitteet ilmailusuhteille.

5. PÄÄTELMÄT

Komission mielestä on tärkeää tarjota Israelille kattavaa yhteistyötä siviili-ilmailun alalla. Israelin kanssa tehtävällä sopimuksella vahvistettaisiin kunnianhimoiset puitteet, joissa voidaan käsitellä laajempia ilmailukysymyksiä, kuten lentoturvallisuutta, ilmailun turvaamista, ilmaliikenteen hallintaa, teknologiaa ja tutkimusta koskevaa sääntely-yhteistyötä sekä liiketoimintakysymyksiä ja teollista yhteistyötä.

Siviili-ilmailuala tarjoaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia liikenneyhteistyön kehittämiselle ja molemminpuolisia hyötyjä Israelille ja EU:lle. Olisikin pyrittävä siihen, että lentoliikenteestä tulee yksi EU:n ja Israelin välisen tiiviimmän yhteistyön keskeisistä aloista. Siten voitaisiin antaa Israelille vielä yksi esimerkki yhdentymisestä eurooppalaisiin rakenteisiin ja markkinoihin. Sopimus on merkittävä askel kohti Euroopan unionin ja sen Välimeren alueen naapurimaiden välisen yhteisen ilmailualueen toteuttamista. Ilmailualueen perustaminen on yksi EU:n ulkoisen ilmailupolitiikan päätavoitteista ja tärkeä osa EU:n ulkopolitiikkaa.

Yhteisön tason sopimuksella voidaan täyttää Israelin toiveet tiiviimmästä yhdentymisestä Euroopan ilmailurakenteisiin ja yhdistää markkinoiden avaamisen hyödyt yhteistyöhön sääntelyn, teknologian ja teollisuuden aloilla. Näin voidaan saavuttaa tavoite, joka on luoda tasavertaiset toimintaedellytykset liikenteenharjoittajien välille ja tarjota hyötyjä kuluttajille.

Israelin kanssa tehtävän lentoliikennesopimuksen poliittinen ja taloudellinen lisäarvo voisi pitkällä aikavälillä toimia mallina alueen muille valtioille ja auttaa lisäämään alueellista yhteistyötä Lähi-idässä.

Edellä esitetyn perusteella komissio ehdottaa kattavan avoimen ilmailusopimuksen neuvottelemista ja tekemistä Israelin kanssa ja pyytää neuvostoa valtuuttamaan komission aloittamaan tällaista sopimusta koskevat neuvottelut.

Komissio tekee läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kaikkien niiden sidosryhmien kanssa, joita asia koskee, ehdotetussa neuvoston päätöksessä määriteltyjen tavoitteiden syventämiseksi ja saavuttamiseksi.

[1] KOM(2005) 79 lopullinen, 11.3.2005.

[2] EUROSTAT Statistics in focus, 37/2005, ISSN 1561-4840.

[3] Komission tiedonannon Yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä liite, (KOM(2005) 79 lopullinen).