[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 10.10.2007 KOM(2007) 593 lopullinen 2007/0214 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (komission esittämä){SEK(2007) 1301}{SEK(2007) 1302} PERUSTELUT 1) Ehdotuksen tausta Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa moottoriajoneuvojen rakentamiselle yhdenmukaistetut säännöt ja huolehtia siltä osin sisämarkkinoiden sujuvasta toiminnasta ja samalla korkeatasoisesta yleisestä turvallisuudesta ja ympäristön suojelusta. Jotta Euroopan unionin yhtenäismarkkinat voivat toimia sujuvasti, vetykäyttöisten ajoneuvojen hyväksyntää varten on vahvistettava yhteiset normit. Yhteisön tason toimin voidaan estää se, että eri jäsenvaltioissa otettaisiin käyttöön erilaisia tuotestandardeja, mikä johtaisi sisämarkkinoiden hajautumiseen ja tarpeettomiin yhteisön sisäisen kaupan esteisiin. Vedyn käyttö ajoneuvojen käyttövoimana herättää turvallisuuskysymyksiä, joiden vuoksi olisikin varmistettava, että vetyjärjestelmät ovat yhtä turvallisia kuin tavanomaiset käyttövoimateknologiat. Yleinen tausta Vety ei ole energian lähde vaan lupaava energian kantaja. Vedyn käyttäminen ajoneuvojen polttoaineena tarjoaa ympäristöä säästävän ratkaisun liikkumiseen. Kun vetyä käytetään polttoaineena polttokennoissa tai polttomoottoreissa, ajoneuvo ei nimittäin tuota hiilipäästöjä eikä kasvihuonekaasuja. Jos polttoaine tuotetaan kestävällä tavalla, tämä käyttövoimateknologia saattaa hyödyttää ympäristöä merkittävästikin. Vetykäyttöiset ajoneuvot eivät kuitenkaan tätä nykyä kuulu Euroopan yhteisön ajoneuvotyyppihyväksynnän piiriin. Vetykäyttöisten ajoneuvojen sisämarkkinat ovat siksi hajanaiset, mikä hidastaa tämän ympäristöystävällisen teknologian käyttöönottoa. Vety poikkeaa lisäksi ominaisuuksiltaan ajoneuvojen käyttövoimana käytettävistä tavanomaisista polttoaineista. Jotta vetykäyttöisten ajoneuvojen ympäristöhyödyt saataisiin toteutumaan, niiden osuutta ajoneuvokannassa olisi lisättävä. Yksi merkittävä tekijä, joka voi lisätä vetyajoneuvojen määrää tieliikenteessä, on se, että ihmiset luottavat tähän uuteen teknologiaan. Voimassa olevat aiemmat säännökset Ehdotuksen alalla ei ole voimassa aiempia säännöksiä. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ehdotus vastaa täysin Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian tavoitteita ja edesauttaa merkittävällä tavalla Lissabonin strategian tavoitteiden toteutumista. 2) Kuulemiset ja vaikutusten arviointi Intressitahojen kuuleminen Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Ehdotusta laatiessaan komissio kuuli sidosryhmiä eri tavoin: - Asiassa kuultiin vetyä käsittelevää työryhmää, joka koostuu sidosryhmien asiantuntijoista ja auttaa komissiota vetykäyttöisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntään liittyvissä kysymyksissä. Työryhmän toimintaan osallistuu runsaasti erilaisia intressitahoja: kansallisia viranomaisia, ajoneuvonvalmistajia, alihankkijoita ja toimialajärjestöjä. - Intressitahoille lähetettiin kesäkuussa 2006 kyselylomake, jossa käsiteltiin mahdollisia toimintavaihtoehtoja vetykäyttöisten ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä. Lomakkeella haluttiin kerätä intressitahojen näkemyksiä parhaasta vaihtoehdosta sekä hyväksynnän kustannuksista kunkin vaihtoehdon kohdalla. - Mahdollista asetusta koskevan ehdotuksen vaikutusten arviointia ja teknistä apua varten käytettiin konsulttia. - Jotta toimintavaihtoehtojen vaikutuksista saataisiin täydempi kuva, konsultti järjesti kokouksia keskeisten vetyteknologian parissa toimivien autonvalmistajien kanssa. Näin haluttiin saada lisävalaistusta turvallisuuteen, teknologiaan ja kustannuksiin. - Konsultin työn tuloksia esiteltiin vuoden 2006 loppupuolella ja alkuvuodesta 2007 vetytyöryhmän keskeisille intressitahoille. - Vetykäyttöisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan asetusehdotuksen alustavasta luonnoksesta käynnistettiin julkinen kuuleminen kesäkuussa 2006. Kuulemisessa saatiin noin 20 vastausta erilaisilta intressitahoilta. Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Intressitahot toivat esiin internet-kuulemisen aikana erinäisiä seikkoja.[1] Niitä käsitellään kattavasti tämän ehdotuksen ohessa toimitettavassa vaikutustenarviointiraportissa, jossa myös kerrotaan, miten ne on otettu huomioon. Asiantuntijatiedon käyttö Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat Ehdotusta valmisteltaessa oli analysoitava turvallisuusseikkoja ja arvioitava mahdollisia toimintavaihtoehtoja sekä niihin liittyviä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia. Käytetty menettely Konsultti suoritti seuraavat tehtävät: - katsaus asiaan liittyvään kirjallisuuteen vetykäyttöisten ajoneuvojen käyttöönottoon liittyvien turvallisuus- ja ympäristökysymysten kartoittamiseksi - tietojen kerääminen eri toimintavaihtoehtojen vaikutuksista yleiseen turvallisuuteen, ympäristöön ja talouteen sekä näiden tietojen arviointi - arvio intressitahojen vastauksista toimintavaihtoehtoja käsittelevään kyselylomakkeeseen, jonka komission yksiköt lähettivät kesäkuussa 2006 - laadullinen ja määrällinen arvio toimintavaihtoehtojen vaikutuksista yleiseen turvallisuuteen, ympäristöön ja talouteen - katsaus mahdollisen asetusehdotusluonnoksen teknisiin vaatimuksiin, joilla voitaisiin vastata kartoitettuihin turvallisuuskysymyksiin. Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu Mahdollista asetusta koskevan ehdotusluonnoksen vaikutusten arviointiin ja teknisiin kysymyksiin saatiin apua Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivalta TRL Ltd -yritykseltä. Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista Komissio käytti konsultin raporttia analysoidessaan eri toimintavaihtoehtoja. Sopivin toimintavaihtoehto valittiin kustannusten ja hyötyjen analyysin perusteella, kuten ehdotuksen ohessa toimitettavassa vaikutustenarviointiraportissa selitetään. Asiantuntijalausuntojen julkistaminen TRL:n raportti on saatavilla yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston verkkosivuilla.[2] Vaikutusten arviointi Harkinnassa olivat seuraavat neljä toimintavaihtoehtoa: (1) Ei muutosta nykyiseen. Vaihtoehto ei toisi muutosta nykytilanteeseen. Euroopan yhteisön tyyppihyväksyntälainsäädäntö ei tätä nykyä ulotu vetykäyttöisiin ajoneuvoihin, joten jäsenvaltiot voivat myöntää ajoneuvokohtaisia hyväksyntiä antamatta erikseen säädöksiä. Jos vetyajoneuvojen hyväksynnän järjestelyihin ei tehdä muutoksia, sisämarkkinoiden toimivuus uhkaa vaarantua. Se aiheuttaisi huomattavia kustannuksia valmistajille ja saattaisi vaikuttaa myös yleiseen turvallisuuteen. Nykytilanteen säilyttämiseen liittyy vakavana vaarana se, että heikko ilmanlaatu ja melu ovat jatkossakin ongelma Euroopan unionin kaupungeissa, kun ilmansaasteet ja melu edelleen haittaavat ihmisten terveyttä. Tämä vaihtoehto merkitsisi sitä, että ajoneuvonvalmistajia kohdeltaisiin epätasapuolisesti ajoneuvojen hyväksyntämenettelyjen suhteen, eivätkä valmistajat pystyisi ennakoimaan tulevaisuutta ajoneuvoja suunnitellessaan. Lisäksi se pystyttäisi merkittävän esteen vetyteknologian kehittämiselle EU:ssa. Siksi vaihtoehtoa ei pidetä toteuttamiskelpoisena. (2) Jäsenvaltioiden tason lainsäädäntö. Toimintavaihtoehto merkitsisi sitä, että jäsenvaltiot antaisivat lainsäädäntöä vetykäyttöisten ajoneuvojen käyttöönottoa varten. Jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten standardien myötä ajoneuvojen hyväksyntä pysyisi edelleen hajanaisena, jolloin valmistajat kärsisivät kohtuuttoman suurista kehittämis- ja hyväksyntäkustannuksista ja heikosta markkinoillepääsystä. Vaihtoehto ei tarjoaisi ratkaisua siihen epävarmaan tilanteeseen, joka vetykäyttöisten ajoneuvojen hyväksynnässä nykyään vallitsee, vaan jarruttaisi halua investoida vetyteknologiaan. Tämän vaihtoehdon tuottamat ympäristöhyödyt jäisivät pienemmiksi verrattuna EU:n tasolla annettavan lainsäädännön vaihtoehtoon, eikä sillä voitaisi varmistaa, että vetykäyttöiset ajoneuvot olisivat vähintään yhtä turvallisia kuin tavanomaiset. Tuloksena olisivatkin hajanaiset sisämarkkinat, eikä toiminnan tavoitteiden toteutumisesta olisi varmuutta. Siksi tämä ei ole oikea tie. (3) Euroopan unionin tason lainsäädäntö. Tämän vaihtoehdon mukaan EY:n tyyppihyväksyntälainsäädäntö ulotettaisiin käsittämään myös vetykäyttöiset ajoneuvot, joille vahvistettaisiin yhdenmukaistetut vaatimukset. Yhteisön tason lainsäädännöllä voidaan estää se, että eri jäsenvaltioissa otettaisiin käyttöön erilaisia tuotestandardeja, mikä johtaisi sisämarkkinoiden hajautumiseen ja tarpeettomiin yhteisön sisäisen kaupan esteisiin. Vahvistamalla vetykäyttöisille ajoneuvoille yhdenmukaistetut standardit voidaan saada mittakaavaetuja, kun tuotantosarjat voidaan suunnata koko Euroopan markkinoille. Tämä vaihtoehto avaisi markkinoita joissakin jäsenvaltioissa, joissa vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei tätä nykyä voida myydä. Kuten vaikutustenarvioinnissa selvitetään, tällä vaihtoehdolla olisi selvänä etuna se, että sisämarkkinat toimisivat sujuvasti, kaikissa EU-maissa saavutettaisiin korkea yleisen turvallisuuden taso ja melu- ja ilmanlaatutilannetta voitaisiin parantaa nopeammin. Se taas parantaa kansanterveyttä ja avaa valtioille säästömahdollisuuksia. Lisäksi voitaisiin varmistaa, että Euroopan unioni pysyy maailman muiden merkittävien autonvalmistaja-alueiden tasalla edistyksellisen teknologian käyttöönotossa. Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykykin voisi parantua. Ehdotus perustuu näin ollen tähän vaihtoehtoon. (4) Ei sääntelyä. Vaihtoehto perustuu itsesääntelyyn: autoteollisuus sitoutuisi vahvistamaan vaatimukset vetykäyttöisille ajoneuvoille. Ei ole kiistatonta, että teollisuuden omat sitoumukset riittäisivät takaamaan sen, että vetykäyttöiset ajoneuvot olisivat yhtä turvallisia kuin tavanomaiset ajoneuvot tai että sitoumusten rikkomisesta koituisi asianmukaisia seuraamuksia. Vaihtoehdolla ei myöskään todennäköisesti pystyttäisi varmistamaan, että vetykäyttöisiä ajoneuvoja kohdeltaisiin tyyppihyväksyntämenettelyssä tasavertaisesti tavanomaisten ajoneuvojen kanssa. Selvää ei ole myöskään se, että vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli toisi lisäetuja teollisuudelle, valtiolle tai kansalaisille. Ei sääntelyä -vaihtoehtoa ei siksi harkittu pitempään. Komission yksiköt ovat tehneet työohjelmassa viitenumerolla 2006/ENTR/044 mainitun vaikutustenarvioinnin. 3) Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Vaikutustenarvioinnissa kävi ilmi, että sopivin toimintavaihtoehto on antaa EY:n asetus, jolla ajoneuvoluokkiin M1, M2, M3 sekä N1, N2 ja N3 kuuluvat vetykäyttöiset ajoneuvot sisällytetään koko ajoneuvon tyyppihyväksyntää koskevaan EU:n järjestelyyn. Vetykäyttöisten ajoneuvojen sisällyttämiseksi hyväksyntämenettelyyn ehdotetaan muutosta puitedirektiiviin.[3] Ehdotetussa asetuksessa vahvistetaan teknisiä vaatimuksia, joita sovelletaan vetyjärjestelmiin sisältyvien vetykomponenttien (vetysäiliöiden ja muiden vetykomponenttien) tyyppihyväksynnässä ja joilla varmistetaan, että vetyyn liittyvät komponentit toimivat asianmukaisella ja turvallisella tavalla. Lisäksi vahvistetaan tyyppihyväksyntää varten vaatimuksia, jotka koskevat vetykomponenttien tai -järjestelmien asentamista ajoneuvoihin. Ehdotuksessa kaavaillaan erillisiin tyyppihyväksyntädirektiiveihin ja -asetuksiin tehtäviä muutoksia, joilla niihin sisällytettäisiin vetykäyttöisiä ajoneuvoja koskevia erityisiä vaatimuksia. Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 95 artikla. Toissijaisuusperiaate Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä sen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön toimilla. Euroopan unionin toimia tarvitaan, koska on vältettävä sisämarkkinaesteiden syntyminen. Ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön toimin, koska niin vältetään muutoin tapahtuva sisämarkkinoiden hajanaistuminen ja varmistetaan vetykäyttöisten ajoneuvojen turvallisuus. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska se ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi; tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja taata samalla korkeatasoinen suoja yleiselle turvallisuudelle ja ympäristölle. Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa on asetus. Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä: - Asetusta pidetään asianmukaisena säädöstyyppinä, koska sillä varmistetaan säännösten vaadittu noudattaminen, eikä se edellytä säännösten saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Ehdotuksessa käytetään niin sanottua ositettua lähestymistapaa, joka otettiin alun perin käyttöön Euroopan parlamentin pyynnöstä ja jota on käytetty myös muissa säädöksissä, esimerkiksi raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevassa direktiivissä[4] ja keveiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjä (Euro 5 ja Euro 6) koskevassa asetuksessa.[5] Tässä lähestymistavassa säädösehdotus ja säädöksen antaminen toteutuvat kahta erillistä mutta rinnakkaista reittiä: - olennaisista säännöksistä säädetään EY:n perustamissopimuksen 95 artiklaan perustuvalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella yhteispäätösmenettelyn mukaisesti (yhteispäätösehdotus) - teknisistä eritelmistä, joilla olennaiset säännökset pannaan täytäntöön, säädetään komission antamalla asetuksella sääntelykomitean avustuksella (komitologiaehdotus). 4) TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutusta yhteisön talousarvioon. 5) Lisätiedot Simulaatio, kokeiluvaihe ja siirtymäaika Ehdotukseen sisältyy yleisiä siirtymäkausia, jotta ajoneuvonvalmistajilla olisi riittävästi aikaa valmistautua muutoksiin. Yksinkertaistaminen Ehdotuksella yksinkertaistetaan (EU:n tai kansallisten) viranomaisten hallintomenettelyjä. Ehdotus sisältyy komission työ- ja lainsäädäntöohjelmaan viitenumerolla 2006/ENTR/044. Lainsäädännön kumoaminen Ehdotuksen hyväksymisestä ei seuraa, että aiempaa lainsäädäntöä kumotaan. Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke Ehdotuksen mukaan asetuksen teknisiä vaatimuksia tullaan mukauttamaan tekniseen kehitykseen. Euroopan talousalue Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta. 2007/0214 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen,[6] ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,[7] noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[8] sekä katsovat seuraavaa: (1) Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla on taattava tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus. Tämän vuoksi on olemassa kattava yhteisön tyyppihyväksyntäjärjestelmä moottoriajoneuvoille. Tekniset vaatimukset moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnälle, kun käytetään käyttövoimana vetyä, olisi yhdenmukaistettava, jotta eri jäsenvaltioissa ei otettaisi käyttöön erilaisia vaatimuksia ja jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja samalla korkeatasoinen suoja ympäristölle ja yleiselle turvallisuudelle. (2) Tämä asetus on uusi [PÄIVÄYS] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY mukaiseen yhteisön tyyppihyväksyntämenettelyyn liittyvä erillinen säädös, jolla vahvistetaan puitteet moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (puitedirektiivi).[9] Kyseisen direktiivin liitteitä IV, VI ja XI olisi siksi muutettava. (3) Euroopan parlamentin pyynnöstä EU:n ajoneuvolainsäädännössä on otettu käyttöön uusi sääntelymalli. Sen vuoksi tässä asetuksessa vahvistetaan ainoastaan olennaiset säännökset vetyjärjestelmien ja -komponenttien tyyppihyväksynnässä sovellettavia vaatimuksia varten, kun taas tekniset eritelmät olisi vahvistettava komiteamenettelyllä annettavissa täytäntöönpanotoimenpiteissä. (4) Liikenteen alalla olisi pyrittävä lisäämään entistä ympäristöystävällisempien ajoneuvojen osuutta ja ryhdyttävä lisätoimiin, joilla sellaisia ajoneuvoja saatettaisiin markkinoille enemmän. Lisäämällä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen määrää voitaisiin merkittävästi parantaa kaupunkien ilmanlaatua. (5) Vetyä pidetään puhtaana tapana huolehtia ajoneuvojen käyttövoimasta, sillä vetykäyttöiset ajoneuvot eivät tuota hiilipohjaisia saasteita eivätkä kasvihuonekaasupäästöjä. Olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että vetypolttoaineen tuotanto on kestäväpohjaista, jotta vedyn ottamisesta polttoainekäyttöön syntyvät ympäristövaikutukset olisivat kokonaisuutena positiivisia. (6) Määrittelemällä hyväksyntäjärjestely vetyä käyttäville ajoneuvoille lisättäisiin mahdollisten käyttäjien ja suuren yleisön luottamusta tähän uuteen teknologiaan. (7) Siksi on tarpeen luoda asianmukaiset toimintapuitteet, joiden avulla markkinoille saadaan nopeammin ajoneuvoja, jotka hyödyntävät innovatiivisia käyttövoimateknologioita taikka vaihtoehtoisia polttoaineita, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. (8) Valmistajien valtaosa investoi mittavasti vetyteknologian kehittämiseen ja on jo aloittanut tällaisten ajoneuvojen saattamisen markkinoille. Vetykäyttöisten ajoneuvojen osuus koko ajoneuvokannasta kasvanee tulevina vuosina. Sen vuoksi on tarpeen määritellä yhteiset vaatimukset tällaisten ajoneuvojen turvallisuudelle. (9) Vetyjärjestelmän ja sen komponenttien tyyppihyväksynnän saamiseksi on tarpeen ottaa käyttöön turvatoimenpiteitä. (10) Ajoneuvon hyväksynnässä on tarpeen ottaa huomioon myös vetyjärjestelmän ja sen komponenttien asentaminen ajoneuvoon. (11) Polttoaineen erityispiirteiden vuoksi vetykäyttöiset ajoneuvot voivat edellyttää erityisiä toimia pelastuspalveluilta. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa ajoneuvoon tehtäviä merkintöjä koskevat vaatimukset, jotka kertovat pelastuspalveluille ajoneuvossa olevasta polttoaineesta. (12) Valmistajien olisi lisäksi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, joilla estetään väärän polttoaineen tankkaaminen ajoneuvoon. (13) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[10] mukaisesti. (14) Komissiolle olisi erityisesti annettava valtuudet vahvistaa vaatimuksia ja testausmenettelyjä, jotka liittyvät vedyn uudenlaisiin varastointi- tai käyttömuotoihin, täydentäviin vetykomponentteihin tai käyttövoimajärjestelmään. Komissiolle olisi lisäksi annettava valtuudet vahvistaa erityisiä menettelyjä, testejä ja vaatimuksia, jotka koskevat vetykäyttöisten ajoneuvojen törmäyssuojausta, samoin kuin koko järjestelmän turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Koska kyseiset toimenpiteet ovat yleisluonteisia ja niillä pyritään muuttamaan tämän asetuksen muita kuin olennaisia osia ja täydentämään tätä asetusta lisäämällä uusia muita kuin olennaisia osia, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti. (15) Jäsenvaltioiden toimin ei voida riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on sisämarkkinoiden toteuttaminen ottamalla käyttöön vetykäyttöisiä moottoriajoneuvoja koskevat yhteiset tekniset vaatimukset. Tarvittavien toimien laajuuden vuoksi tavoite voidaan paremmin saavuttaa yhteisön tasolla. Tämän vuoksi yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa esitetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämä asetus ei ylitä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde Tässä asetuksessa vahvistetaan vaatimukset ajoneuvojen tyyppihyväksynnälle, kun käyttövoimana käytetään vetyä, sekä vetykomponenttien ja -järjestelmien tyyppihyväksynnälle. Tässä asetuksessa vahvistetaan lisäksi vaatimukset tällaisten komponenttien ja järjestelmien asentamiselle. 2 artikla Soveltamisala Tämän säännön soveltamisalaan kuuluvat 1) ajoneuvoluokkiin M ja N kuuluvat vetykäyttöiset ajoneuvot mukaan luettuina niiden törmäyssuojaus ja sähköturvallisuus 2) liitteessä I luetellut vetykomponentit, jotka on suunniteltu ajoneuvoluokkiin M ja N kuuluvia moottoriajoneuvoja varten 3) ajoneuvoluokkiin M ja N kuuluvia moottoriajoneuvoja varten suunnitellut vetyjärjestelmät, myös vedyn uudenlaiset varastointi- tai käyttömuodot. 3 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: 1) ’vetykäyttöisellä ajoneuvolla’ tarkoitetaan moottoriajoneuvoa, jonka käyttövoimana käytetään puhdasta vetyä tai vedyn ja maakaasun seosta 2) ’käyttövoimajärjestelmällä’ tarkoitetaan ajoneuvolle käyttövoiman antavaa polttomoottoria tai polttokennojärjestelmää 3) ’vetykomponentilla’ tarkoitetaan vetysäiliötä ja kaikkia muita ajoneuvon osia, jotka ovat suorassa kosketuksessa vetyyn tai jotka muodostavat osan järjestelmästä, joka on asennettu vedyn käytön takia 4) ’vetyjärjestelmällä’ tarkoitetaan vetykäyttöiseen ajoneuvoon asennettua vetykomponenttien ja liitososien muodostamaa kokonaisuutta lukuun ottamatta käyttövoimajärjestelmää tai apuvoimalaitteita 5) ’suurimmalla sallitulla käyttöpaineella’ (’MAWP’) tarkoitetaan suurinta painetta, joka kohdistuu komponenttiin sille suunnitellussa käytössä ja jonka perusteella määritellään kyseessä olevan komponentin kestävyys 6) ’nimelliskäyttöpaineella’ (’NWP’) tarkoitetaan säiliöiden osalta täydessä säiliössä tasaisessa 288 K:n (15 °C) lämpötilassa vallitsevaa vakiintunutta painetta sekä muiden komponenttien osalta komponentin tyypillistä käyttöpainetta 7) ’sisäsäiliöllä’ tarkoitetaan nestemäistä vetyä varten suunnitellun säiliön sitä osaa, jossa kryogeenista vetyä säilytetään. Edellä olevaa 4 alakohtaa sovellettaessa katsotaan vetyjärjestelmiksi seuraavat: a) käytön seuranta- ja valvontajärjestelmä b) ajoneuvon liitäntäjärjestelmä c) ylivirtausjärjestelmä d) ylipainesuojajärjestelmä e) lämmönvaihtimen vikaantumisen havaitsemiseen käytettävä järjestelmä. 4 artikla Valmistajien velvollisuudet 1. Valmistajien on osoitettava, että kaikki yhteisössä myytävät, rekisteröitävät ja käyttöön otettavat vetykäyttöiset ajoneuvot sekä kaikki yhteisössä myytävät tai käyttöön otettavat vetykomponentit tai -järjestelmät on tyyppihyväksytty tämän asetuksen mukaisesti. 2. Ajoneuvon tyyppihyväksyntää varten valmistajien on varustettava vetykäyttöiset ajoneuvot vetykomponenteilla ja -järjestelmillä, jotka on testattu ja asennettu tämän asetuksen mukaisesti. 3. Komponenttien ja järjestelmien tyyppihyväksyntää varten valmistajien on varmistettava, että vetykomponentit ja -järjestelmät testataan tämän asetuksen mukaisesti. 4. Valmistajien on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaisille asianmukaiset tiedot ajoneuvoja koskevista eritelmistä ja testiolosuhteista. 5. Valmistajien on toimitettava tietoja vetyjärjestelmien ja -komponenttien ajoneuvon käyttöiän aikana tehtäviä määräaikaistarkastuksia varten. 5 artikla Vetykomponentteihin ja -järjestelmiin sovellettavat yleiset vaatimukset Valmistajien on varmistettava seuraavat: a) vetykomponentit ja -järjestelmät toimivat oikealla ja turvallisella tavalla ja kestävät luotettavasti sähköisiä, mekaanisia, termisiä ja kemiallisia käyttöolosuhteita vuotamatta tai selvästi muotoaan muuttamatta b) vetyjärjestelmä on suojattu ylipaineelta c) vedyn kanssa suoraan kosketukseen tarkoitetut vetykomponenttien ja -järjestelmien osat sopivat materiaaleiltaan yhteen vedyn kanssa d) vetykomponentit ja -järjestelmät kestävät odotettuja lämpötiloja ja paineita käyttöikänsä ajan e) vetykomponentit ja -järjestelmät kestävät luotettavasti täytäntöönpanotoimenpiteissa vahvistettuja eri käyttölämpötiloja f) vetykomponentit on merkitty täytäntöönpanotoimenpiteissä vahvistetulla tavalla g) kaikissa vetykomponenteissa, joissa virtaus on tietyn suuntainen, virtaussuunta on ilmoitettu selvästi. 6 artikla Vaatimukset nestemäistä vetyä varten tarkoitetuille vetysäiliöille Nestemäistä vetyä varten tarkoitetut vetysäiliöt on testattava liitteessä II vahvistettujen testausmenettelyjen mukaisesti. 7 artikla Vaatimukset muille vetykomponenteille kuin nestemäistä vetyä varten tarkoitetuille säiliöille 1. Muut vetykomponentit kuin nestemäistä vetyä varten tarkoitetut vetysäiliöt on testattava tyyppinsä mukaan liitteessä III vahvistettujen testausmenettelyjen mukaisesti. 2. Paineentasauslaitteet on suunniteltava niin, että paine sisäsäiliössä tai muissa vetykomponenteissa ei voi ylittää sallittua arvoa. Arvot on määriteltävä suhteessa vetyjärjestelmän suurimpaan sallittuun käyttöpaineeseen (MAWP). Lämmönvaihtimet on varustettava turvajärjestelmällä, joka havaitsee niiden vikaantumisen. 8 artikla Vaatimukset paineistettua (kaasumaista) vetyä varten tarkoitetuille vetysäiliöille 1. Paineistettua (kaasumaista) vetyä varten tarkoitetut vetysäiliöt on luokiteltava liitteessä IV olevan 1 kohdan mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut säiliöt on testattava tyyppinsä mukaan liitteessä IV vahvistettujen testausmenettelyjen mukaisesti. 3. Säiliön rakenteessa käytettyjen materiaalien keskeisistä ominaisuuksista, toleransseista ja materiaaleille tehtyjen testien tuloksista on toimitettava yksityiskohtainen kuvaus. 4. Kaasumaisen vedyn ja maakaasun seoksen käyttäminen on sallittua. 9 artikla Vaatimukset muille vetykomponenteille kuin paineistettua (kaasumaista) vetyä varten tarkoitetuille säiliöille 1. Muut vetykomponentit kuin paineistettua (kaasumaista) vetyä varten tarkoitetut vetysäiliöt on testattava tyyppinsä mukaan liitteessä V vahvistettujen testausmenettelyjen mukaisesti. 2. Kaasumaisen vedyn ja maakaasun seoksen käyttäminen on sallittua. 10 artikla Vetykomponenttien ja -järjestelmien asentamiseen sovellettavat yleiset vaatimukset Vetykomponentit ja -järjestelmät on asennettava liitteessä VI vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. 11 artikla Soveltamisaikataulu 1. Kansallisten viranomaisten on 15 artiklan toisessa kohdassa säädetystä päivästä lähtien kieltäydyttävä myöntämästä EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uusille ajoneuvotyypeille vetykäyttövoimaan liittyvistä syistä taikka myöntämästä EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uusille vetykomponentti- tai -järjestelmätyypeille, elleivät ne täytä tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia. 2. Kansalliset viranomaiset eivät [päiväys, 36 kuukauden kuluttua voimaantulosta] alkaen vetykäyttövoimaan liittyvistä syistä enää saa pitää uusien ajoneuvojen, jotka eivät täytä tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, vaatimustenmukaisuustodistuksia pätevinä sovellettaessa direktiivin 2007/46/EY 26 artiklaa, ja niiden on kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto sekä sellaisten uusien vetykomponenttien tai -järjestelmien myynti ja käyttöönotto, jotka eivät täytä tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia. 3. Sillä edellytyksellä, että 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti säädetyt täytäntöönpanotoimenpiteet ovat tulleet voimaan, ja jos valmistaja niin vaatii, kansalliset viranomaiset eivät saa vetykäyttövoimaan liittyvistä syistä kieltäytyä myöntämästä uudelle ajoneuvotyypille tai uudelle vetykomponentti- tai -järjestelmätyypille EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää eivätkä kieltää uuden ajoneuvon rekisteröintiä, myyntiä tai käyttöönottoa tai uuden vetykomponentin tai -järjestelmän myyntiä tai käyttöönottoa, jos kyseinen ajoneuvo, komponentti tai järjestelmä täyttää tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1–2 kohdan soveltamista. 12 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteet 1. Komissio vahvistaa direktiivin 2007/46/EY 39 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen seuraavat täytäntöönpanotoimet: a) ajoneuvojen sekä vetykomponenttien ja -järjestelmien EY-tyyppihyväksyntää koskevat hallinnolliset määräykset vetykäyttövoiman osalta b) tiedot, jotka valmistajien on toimitettava 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettua tyyppihyväksyntää ja määräaikaistarkastusta varten c) yksityiskohtaiset säännöt liitteissä II–V vahvistettuja testausmenetelmiä varten d) yksityiskohtaiset säännöt liitteessä VI tarkoitettuja vetykomponentteihin ja -järjestelmiin liittyviä vaatimuksia varten e) vaatimukset, jotka koskevat vetykomponenttien ja -järjestelmien turvallista ja luotettavaa toimintaa 5 artiklan mukaisesti. 2. Komissio voi vahvistaa direktiivin 2007/46/EY 39 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen seuraavat täytäntöönpanotoimet: a) erityiset tekniset vaatimukset 8 artiklan 4 kohdan ja 9 artiklan 2 kohdan soveltamista varten b) seuraaviin seikkoihin liittyviä vaatimuksia koskevat erittelyt - vedyn uudenlaiset varastointi- tai käyttömuodot - ajoneuvon törmäyssuojaus - järjestelmän turvallisuutta koskevat vaatimukset, jotka kattavat vähintään vuotojen havaitsemisen ja kaasun poistamiseen liittyvät vaatimukset - sähköeristys ja sähköturvallisuus c) muut tämän asetuksen soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet. 13 artikla Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liitteet IV, VI ja XI tämän asetuksen liitteen VII mukaisesti. 14 artikla Seuraamukset 1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomisen, johon valmistaja on syyllistynyt, seuraamuksista ja ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on toimitettava kyseiset säännökset komissiolle [ päiväys, 18 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ] ja ilmoitettava viipymättä niihin myöhemmin mahdollisesti tehdyistä muutoksista. 2. Seuraamus on voitava määrätä ainakin seuraavista rikkomustyypeistä: a) väärien tietojen antaminen hyväksyntämenettelyn tai markkinoilta pois vetämiseen johtavan menettelyn kuluessa b) tyyppihyväksyntään tai käytönaikaisen vaatimuksenmukaisuuden osoittamiseen käytettävien testaustulosten väärentäminen c) sellaisten tietojen tai teknisten erittelyjen ilmoittamatta jättäminen, jotka saattaisivat johtaa markkinoilta pois vetämiseen tai tyyppihyväksynnän peruuttamiseen d) kieltäytyminen antamasta tietoja käytettäviksi e) estolaitteitten käyttö. 15 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Asetusta sovelletaan [PÄIVÄYS – 24 kuukauden kuluttua voimaantulosta] alkaen, paitsi 11 artiklan 3 kohtaa, jota sovelletaan voimaantulopäivästä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […]. Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja […] […] LIITE I Tyyppihyväksyttävien komponenttien luettelo Seuraavat vetykomponentit on tyyppihyväksyttävä: (a) nestemäisen vedyn kanssa käytettäviksi tarkoitetut komponentit: 1. säiliö 2. automaattiventtiili (jos ensimmäinen automaattiventtiili virtauksen suuntaan säiliöstä lukien tai turvalaite) 3. sulkuventtiili tai takaiskuventtiili (jos turvalaite) 4. joustava polttoainejohto (jos ennen ensimmäistä automaattista sulkuventtiiliä tai muita turvalaitteita) 5. lämmönvaihdin (jos ennen ensimmäistä automaattista sulkuventtiiliä) 6. käsikäyttöinen venttiili (jos ensimmäinen käsikäyttöinen venttiili virtauksen suuntaan säiliöstä lukien tai turvalaite) 7. paineensäädin (jos ennen ensimmäistä automaattista sulkuventtiiliä) 8. paineentasausventtiili 9. paine-, lämpötila- ja virtausanturi (jos turvalaite) 10. täyttöliitin tai täyttölaite. (b) paineistetun (kaasumaisen) vedyn kanssa käytettäviksi tarkoitetut komponentit: (1) säiliö (2) automaattiventtiili (3) säiliöasennelma (4) liitokset (5) joustava polttoainejohto (6) lämmönvaihdin (7) vetysuodatin (8) käsikäyttöinen venttiili (9) takaiskuventtiili (10) paineensäädin 11. paineentasauslaite 12. paineentasausventtiili 13. täyttölaite 14. irrotettavan varastointijärjestelmän liitin 15. anturit (paine-, lämpötila-, vety- tai virtausanturit) jos käytetään turvalaitteena. LIITE II Testausmenettelyt nestemäistä vetyä varten tarkoitetuille vetysäiliöille Testityyppi | Murtotesti | Roviotesti | Enimmäistäyttömäärätesti | Painetesti | Vuototesti | Vetysäiliöiden tyyppihyväksynnässä käytettäviin testausmenettelyihin on sisällyttävä seuraavat: 16. Murtotesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, ettei vetysäiliö murru ennen tietyn suuren paineen, murtumispaineen (turvakerroin kerrottuna suurimmalla sallitulla käyttöpaineella) saavuttamista. Tyyppihyväksynnän myöntäminen edellyttää, että todellisen murtumispaineen arvo testissä ylittää vaaditun vähimmäismurtumispaineen arvon. 17. Roviotesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, ettei palosuojausjärjestelmällä varustettu säiliö murru, kun sitä testataan määritellyissä palo-olosuhteissa. 18. Enimmäistäyttömäärätesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, ettei vedyn määrä säiliötä täytettäessä missään tapauksessa riitä avaamaan paineentasauslaitteita. 19. Painetesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetysäiliö kestää tietyn määritellyn suuren paineen. Sitä varten säiliö on paineistettava tiettyyn arvoon tietyksi ajaksi. Testin jälkeen säiliössä ei saa näkyä merkkejä näkyvästä pysyvästä muodonmuutoksesta eikä näkyvistä vuodoista. 20. Vuototesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, ettei vetysäiliössä ole merkkejä vuotamisesta tietyissä määritellyissä olosuhteissa. Sitä varten säiliö on paineistettava nimelliskäyttöpaineeseensa. Siinä ei saa näkyä merkkejä vuotamisesta murtumien, huokosten tai muiden vastaavien vikojen kautta. LIITE III Testausmenettelyt muille vetykomponenteille kuin nestemäistä vetyä varten tarkoitetuille säiliöille TESTITYYPPI | 1 | 2 | 3 | 4 | Murtotesti | ( | ( | ( | ( | Paineenvaihtelutesti ympäristön lämpötilassa | ( | ( | ( | ( | Vuoto ennen murtumaa -testi | ( | ( | ( | ( | Roviotesti | ( | ( | ( | ( | Puhkaisutesti | ( | ( | ( | ( | Kemiallisen altistuksen testi | ( | ( | ( | Komposiittimateriaalin särönkestävyystesti | ( | ( | ( | Nopeutettu jännitysmurtumakoe | ( | ( | ( | Paineenvaihtelutesti äärilämpötilassa | ( | ( | ( | Iskuvauriotesti | ( | ( | Vuototesti | ( | Läpäisevyystesti | ( | Vääntötesti | ( | Vetykaasulla tehtävä paineenvaihtelutesti | ( | 1. Paineistettua (kaasumaista) vetyä varten tarkoitettujen säiliöiden luokitus: Tyyppi 1 Saumaton metallisäiliö Tyyppi 2 Saumattomalla metallivuorella lieriöosastaan päällystetty säiliö Tyyppi 3 Saumattomalla tai hitsatulla metallivuorella kokonaan päällystetty säiliö Tyyppi 4 Ei-metallisella vuorella kokonaan päällystetty säiliö 2. Säiliöiden tyyppihyväksynnässä käytettävät testausmenettelyt: 21. Murtotesti: Testin tarkoituksena on määrittää se paine, jossa säiliö murtuu. Säiliö paineistetaan tiettyyn paineeseen, jonka tulisi olla suurempi kuin säiliön nimelliskäyttöpaine. Säiliön murtumispaineen on ylitettävä tietty määritelty paine. Murtumispaine kirjataan, ja valmistajan on säilytettävä tulos säiliön koko käyttöiän ajan. 22. Paineenvaihtelutesti ympäristön lämpötilassa: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetysäiliö kestää suuria paineenvaihteluja. Säiliöön kohdistetaan painetta jaksoina lisäämällä ja vähentämällä painetta tiettyyn arvoon, kunnes säiliö vioittuu tai kunnes saavutetaan määritelty painejaksomäärä. Säiliö ei saa vioittua ennen määritellyn painejaksomäärän saavuttamista. Vioittumiseen tarvittava jaksomäärä sekä vian sijainti ja kuvaus on kirjattava. Valmistajan on säilytettävä tuloksia säiliön koko käyttöiän ajan. 23. Vuoto ennen murtumaa -testi: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetysäiliö vuotaa ennen repeämistä. Sitä varten säiliöön kohdistetaan painetta jaksoina lisäämällä ja vähentämällä painetta tiettyyn arvoon. Testattavien säiliöiden on joko vioituttava niin, että ne vuotavat, tai kestettävä tietty painejaksomäärä vioittumatta. Vioittumiseen johtava jaksomäärä sekä vian sijainti ja kuvaus on kirjattava. 24. Roviotesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, ettei palosuojausjärjestelmällä varustettu säiliö murru, kun sitä testataan määritellyissä palo-olosuhteissa. Käyttöpaineeseen paineistettu säiliö saa tyhjentyä vain paineentasauslaitteen kautta. Se ei saa revetä. 25. Puhkaisutesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, ettei vetysäiliö murru, kun se puhkaistaan luodilla. Koko säiliö suojavuorauksineen paineistetaan ja puhkaistaan luodilla. Säiliö ei saa revetä. 26. Kemiallisen altistuksen testi: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetysäiliö kestää altistuksen tietyille kemikaaleille. Sitä varten säiliö altistetaan eri kemiallisten liuosten vaikutukselle. Säiliön painetta lisätään tiettyyn arvoon ja tehdään murtotesti. Säiliön on saavutettava määritelty murtumispaine, joka on kirjattava. 27. Komposiittimateriaalin särönkestävyystesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetysäiliö kestää suurta painetta. Sitä varten säiliön seinämään leikataan tietyn muotoisia viiltoja ja säiliö altistetaan tietylle määrälle painejaksoja. Säiliö ei saa vuotaa eikä murtua tietyn jaksomäärän aikana, mutta sitä seuraavien jaksojen aikana se voi vioittua niin, että se vuotaa. Vioittumiseen johtava jaksomäärä sekä vian sijainti ja kuvaus on kirjattava. 28. Nopeutettu jännitysmurtumatesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetysäiliö kestää suurta painetta ja korkeita lämpötiloja sallitun käyttöalueen rajalla pitkän aikaa. Sitä varten säiliö altistetaan tietyn aikaa määritellylle paineelle ja lämpötilalle ja sille tehdään sen jälkeen a alakohdassa tarkoitettu murtotesti. Säiliön on saavutettava määritelty murtumispaine. 29. Paineenvaihtelutesti äärilämpötilassa: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetysäiliö kestää paineen vaihtelua eri lämpötiloissa. Sitä varten säiliölle, jossa ei ole suojapinnoitetta, tehdään hydrostaattinen vaihtelutesti, jossa säiliö altistetaan äärimmäisille ympäristöolosuhteille, minkä jälkeen sille tehdään k alakohdassa tarkoitettu vuototesti ja a alakohdassa tarkoitettu murtotesti. Säiliöille tehdään vaihtelukoe, jossa ei saa ilmaantua murtumia, vuotoja tai kuitujen purkautumista. Säiliöt eivät saa murtua määritellyssä paineessa. 30. Iskuvauriotesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetysäiliö säilyy käyttökuntoisena, kun siihen on kohdistettu tiettyjä mekaanisia iskuja. Sitä varten säiliölle tehdään pudotustesti ja siihen kohdistetaan tietty määrä painejaksoja. Säiliö ei saa vuotaa eikä murtua tietyn jaksomäärän aikana, mutta se voi vioittua vuotamalla sitä seuraavien jaksojen aikana. 31. Vuototesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, ettei vetysäiliössä ole merkkejä vuotamisesta tietyissä määritellyissä olosuhteissa. Sitä varten säiliö paineistetaan nimelliskäyttöpaineeseensa. Siinä ei saa näkyä merkkejä vuotamisesta murtumien, huokosten tai vastaavien vikojen kautta. 32. Läpäisevyystesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, ettei vetysäiliön läpäisevyysnopeus ylitä tiettyä arvoa. Sitä varten säiliö paineistetaan nimelliskäyttöpaineeseensa vetykaasulla, minkä jälkeen läpäisevyyttä seurataan suljetussa tilassa tietyn ajan tietyssä lämpötilassa. 33. Vääntötesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetysäiliö kestää tiettyä vääntömomenttia. Sitä varten säiliöön kohdistetaan tietty vääntömomentti eri suunnista. Sen jälkeen suoritetaan k alakohdassa tarkoitettu vuototesti ja a alakohdassa tarkoitettu murtotesti. Säiliön on täytettävä murto- ja vuototestin vaatimukset. Käytetty vääntömomentti, vuototestin tulos ja murtumispaine kirjataan. 34. Vetykaasulla tehtävä paineenvaihtelutesti: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetysäiliö kestää suuria paineenvaihteluja käytettäessä vetykaasua. Sitä varten säiliöön kohdistetaan tietty määrä painejaksoja vetykaasua käyttäen, minkä jälkeen tehdään k alakohdassa tarkoitettu vuototesti. Säiliö tarkastetaan vikojen, kuten väsymissäröjen tai staattisen varauksen purkautumisen varalta. Säiliön on täytettävä vuototestin vaatimukset. Vikoja, kuten väsymissäröjä tai staattisen varauksen purkautumista, ei saa esiintyä. LIITE V Testausmenettelyt muille vetykomponenteille kuin paineistettua (kaasumaista) vetyä varten tarkoitetuille säiliöille TESTITYYPPI | VETYKOMPONENTTI | Materiaalitestit | Korroosionkestävyystesti | Käyttökestävyystesti | Hydraulinen paineenvaihtelutesti | Sisäisen tiiviyden testi | Ulkoisen tiiviyden testi | Paineentasauslaitteet | ( | ( | ( | ( | ( | ( | Automaattiventtiilit | ( | ( | ( | ( | ( | ( | Käsikäyttöiset venttiilit | ( | ( | ( | ( | ( | ( | Takaiskuventtiilit | ( | ( | ( | ( | ( | ( | Paineentasausventtiilit | ( | ( | ( | ( | ( | ( | Lämmönvaihtimet | ( | ( | ( | ( | Täyttölaitteet | ( | ( | ( | ( | ( | ( | Paineensäätimet | ( | ( | ( | ( | ( | ( | Vetyjärjestelmäanturit | ( | ( | ( | ( | ( | Joustavat polttoainejohdot | ( | ( | ( | ( | ( | Liitokset | ( | ( | ( | ( | ( | Vetysuodattimet | ( | ( | ( | ( | Irrotettavan varastointijärjestelmän liittimet | ( | ( | ( | ( | ( | Jollei vetykomponentteja koskevista mahdollisista erityisvaatimuksista muuta johdu, muiden vetykomponenttien kuin säiliöiden tyyppihyväksynnässä sovellettaviin testausmenettelyihin on sisällyttävä seuraavat: 1. Materiaalitestit: 1.1. Liitteessä III olevassa j alakohdassa tarkoitettu vety-yhteensopivuustesti. 1.2. Vanhentamistesti: Testin tarkoituksena on selvittää, kestääkö vetykomponentissa käytetty ei-metallinen materiaali vanhentamista. Testinäytteissä ei saa esiintyä näkyviä murtumia. 1.3. Otsoniyhteensopivuustesti: Testin tarkoituksena on selvittää, soveltuuko vetykomponentin elastomeeriaines otsonialtistukseen. Testinäytteissä ei saa esiintyä näkyviä murtumia. 2. Liitteessä III olevassa e alakohdassa tarkoitettu korroosionkestävyystesti. 3. Liitteessä III olevassa c alakohdassa tarkoitettu käyttökestävyystesti. 4. Liitteessä III olevassa i alakohdassa tarkoitettu hydraulinen paineenvaihtelutesti. Vetykomponenteissa ei saa olla näkyviä merkkejä muodonmuutoksesta eikä aineen puristumisesta ulos, ja niiden on täytettävä sisäisen ja ulkoisen tiiviyden testien vaatimukset. 5. Sisäisen tiiviyden testi: Testin tarkoituksena on osoittaa, että vetykomponentit ovat sisäisesti tiiviitä. Sitä varten vetykomponentit paineistetaan eri lämpötiloissa ja tarkastetaan vuotojen varalta. Vetykomponenttiin ei saa muodostua kuplia, eikä se saa vuotaa sisäisesti tiettyä arvoa nopeammin. 6. Liitteessä III olevassa b alakohdassa tarkoitettu ulkoisen tiiviyden testi. LIITE VI Vetykomponenttien ja -järjestelmien asentamiseen sovellettavat vaatimukset 1. Vetyjärjestelmä on asennettava siten, että se on suojattu vaurioitumiselta. Se olisi eristettävä ajoneuvossa olevista lämmönlähteistä. 2. Vetysäiliön saa poistaa pelkästään korvattavaksi toisella vetysäiliöllä täyttöä tai huoltoa varten. Jos ajoneuvossa on polttomoottori, säiliötä ei saa asentaa ajoneuvon moottoritilaan. Säiliö on suojattava asianmukaisesti kaikenlaiselta korroosiolta. 3. On ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla estetään vetyvuodot uudelleentäytön aikana ja varmistetaan, että irrotettava vedynvarastointijärjestelmä irrotetaan turvallisesti. 4. Täyttöliitäntä on suojattava virheelliseltä sovitukselta sekä lialta ja vedeltä. 5. Vetysäiliö on asennettava ja kiinnitettävä siten, että määritellyt kiihtyvyydet voidaan vaimentaa turvallisuuteen liittyviä osia vahingoittamatta, kun vetysäiliö on täynnä. 6. Vetypolttoaineen syöttöjohdot on suojattava automaattiventtiilillä. Uudelleentäyttöjohto on suojattava venttiilillä. Venttiilien on sulkeuduttava, jos vetyjärjestelmässä oleva toimintahäiriö taikka jokin muu vedyn vuotamiseen johtava tapahtuma niin vaatii. Kun käyttövoimajärjestelmä kytketään pois päältä, polttoaineen syötön säiliöstä käyttövoimajärjestelmään on keskeydyttävä ja pysyttävä keskeytyksissä, kunnes järjestelmää ryhdytään käyttämään. 7. Mikään vetykomponentti siitä osan muodostavat suojamateriaalit mukaan luettuina ei saa ulottua ajoneuvon tai suojarakenteen ulkopuolelle. Vaatimusta ei sovelleta, jos vetykomponentti on asianmukaisesti suojattu eikä mikään sen osa sijaitse suojarakenteen ulkopuolella. 8. Vetyjärjestelmä on asennettava siten, että se on siinä määrin kuin on kohtuudella mahdollista suojattu vahingoittumiselta, jonka voivat aiheuttaa muiden muassa ajoneuvon liikkuvat osat, iskut tai hiekka taikka ajoneuvon lastaaminen tai lastin purkaminen tai taakkojen siirtyminen. 9. Mitään vetykomponenttia ei saa sijoittaa polttomoottorin pakoputken tai muun lämmönlähteen lähelle, ellei kyseinen komponentti ole riittävällä tavalla suojattu kuumuudelta. 10. Matkustamon tuuletus- tai lämmitysjärjestelmä sekä paikat, johon vetyä voi vuotaa tai kerääntyä, on suunniteltava niin, ettei vetyä pääse ajoneuvoon. 11. Onnettomuuksien varalta on siinä määrin kuin kohtuudella mahdollista varmistettava, että paineentasauslaite ja siihen liittyvä tuuletusjärjestelmä pysyvät toimintakunnossa. Paineentasauslaitteen tuuletusjärjestelmä on asianmukaisesti suojattava lialta ja vedeltä. 12. Ajoneuvon matkustamon on oltava erillään vetyjärjestelmästä, jotta vältetään vedyn kerääntyminen. On varmistettava, ettei säiliöstä tai sen lisävarusteista mahdollisesti vuotava polttoaine kulkeudu ajoneuvon matkustamoon. 13. Vetykomponentit, joista vetyä voi päästä vuotamaan matkustamoon tai tavaratilaan tai muuhun tuulettamattomaan osastoon, on suojattava kaasunpitävään koteloon tai vastaavalla täytäntöönpanosäädöksissä täsmennetyllä tavalla. 14. Sähkökäyttöiset vetyä sisältävät laitteet on eristettävä niin, ettei vetyä sisältävien osien läpi pääse johtumaan virtaa, jotta estetään kipinöinti murtumisen yhteydessä. Vetyjärjestelmän metalliosat on yhdistettävä ajoneuvon maadoitukseen. 15. Nestemäisen tai paineistetun (kaasumaisen) vedyn käytöstä voidaan ilmoittaa pelastuspalveluille erityisin merkinnöin. LIITE VII Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen 1. Lisätään liitteessä IV olevan I osaan seuraava uusi taulukkorivi 62: Kohde | Säädöksen numero | Virallisen lehden viite | Sovellettavuus | 62 | Vetyjärjestelmä | […./…/EY] | X | 3. Lisätään liitteessä VI olevan lisäykseen seuraava uusi taulukkorivi 62: Kohde | Säädöksen numero | Muutettuna | Sovellettavissa variantteihin | 62. Vetyjärjestelmä | […./…/EY] | 4. Lisätään liitteessä XI olevaan lisäykseen 1 seuraava uusi taulukkorivi 62: Kohta | Kohde | Säädöksen numero | M1 ( 2 500 (1) kg | M1 ( 2 500 (1) kg | M2 | M3 | 62 | Vetyjärjestelmä | […./…/EY] | Q | G+Q | G+Q | G+Q | 5. Lisätään liitteessä XI olevaan lisäykseen 2 seuraava uusi taulukkorivi 62: 62 | Vetyjärjestelmä | […./…/EY] | X | [1] Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/automotive/pagesbackground/hydrogen/consultation/contributions.htm. [2] Osoitteessa http://ec.europa.eu/enterprise/automotive/pagesbackground/hydrogen/hydrogen_final_report.pdf. [3] Direktiivi 2007/46/EY. [4] Direktiivi 2005/55/EY (EUVL L 275, 20.10.2005, s. 1) ja direktiivi 2005/78/EY (EUVL L 313, 29.11.2005, s. 1). [5] Asetus (EY) N:o 715/2007 (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1) [6] EUVL C [...], [...], s. [...]. [7] EUVL C [...], [...], s. [...]. [8] EUVL C [...], [...], s. [...]. [9] [Parhaillaan hyväksyntämenettelyssä oleva ehdotus uudeksi puitedirektiiviksi, KOM(2003) 418 ja KOM(2004) 738]. [10] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).