Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta {SEK(2006) 1313} {SEK(2006) 1314} /* KOM/2006/0604 lopull. - COD 2006/0197 */
[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 18.10.2006 KOM(2006) 604 lopullinen 2006/0197 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta (komission esittämä) {SEK(2006) 1313}{SEK(2006) 1314} PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1.1. Yleinen tausta Jotta voitaisiin parantaa EU:n teollisuuden ja palvelualan kilpailukykyä ja saada aikaan työpaikkoja ja kestävää kasvua Euroopan unionissa, on välttämätöntä vahvistaa globaalin osaamistalouden keskeisten moottorien eli innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen keskinäisiä suhteita ja synergiavaikutuksia. Euroopassa ei kuitenkaan ole täysin onnistuttu kuromaan innovointieroja umpeen eikä kehittämään integroitua koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin muodostamaa osaamiskolmiota. Yleisen näkemyksen mukaan EU:n pahin heikkous innovaatiotoiminnassa on se, ettei sillä ole riittävää kykyä muuntaa osaamisen tuloksia kaupallisiksi toimiksi. Lisäksi useimmat jäsenvaltiot kohtaavat – vaikkakin eriasteisesti – vaikeuksia, kun ne yrittävät markkinoida innovointi- ja yrittäjyyskulttuuria tutkimus- ja koulutustoimintaan, luoda osaamiselle ja innovoinnille kriittisen massan tunnusmerkit täyttävät henkilö-, rahoitus- ja fyysiset resurssit sekä palkita toimintaa ja huippulaatua tavoilla, jotka vetäisivät puoleensa parhaat tiede- ja tutkimusmaailman osaajat. Globaali kilpailu perinteisten kilpailijoiden ja Aasian nousevien talouksien taholta asettaa mittavan haasteen Euroopan houkuttelevuudelle osaamisen alueena. Lisäksi se haittaa vakavasti EU:n kykyä vahvistaa yhteisön yritysten tieteellistä ja teknologista perustaa ja saada niiden innovointipotentiaali käyttöön. Unionissa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että nyt on kiireesti ryhdyttävä toimiin sellaisten edellytysten luomiseksi, joiden avulla voitaisiin paremmin hyödyntää innovaatio- ja osaamispolitiikan kaupallista potentiaalia ja saada sitä kautta aikaan vahvempaa ja kestävämpää kasvua. Uudistetussa Lissabonin strategiassa onkin siksi nostettu innovaatio, tutkimus ja koulutus kilpailukyvyn moottoreina kasvu- ja työllisyysstrategian keskiöön. Uudistetun kasvu- ja työllisyysstrategian puitteissa on sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla käynnistetty merkittäviä aloitteita, joilla pyritään tehostamaan innovointia ja vahvistamaan korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteyksiä. Käyttämätöntä potentiaalia on kuitenkin vielä jäljellä. Jotta EU voisi kuroa umpeen innovaatioerot suhteessa keskeisiin kilpailijoihinsa, sen on pontevammin pyrittävä integroimaan osaamiskolmion sivut toisiinsa niin, että ne tukevat toisiaan. On ensisijaisesti jäsenvaltioiden asia huolehtia siitä, että Euroopassa on vahva teollinen ja kilpailuperusta, ja samalla helpottaa innovointia ja lisätä ja parantaa tutkimukseen ja koulutukseen tehtäviä investointeja. Kun otetaan huomioon innovointiin liittyvän haasteen luonne ja laajuus, voidaan kuitenkin Euroopan tason toimilla saada aikaan sellaisia lisäetuja, joita jäsenvaltiot eivät yksin pystyisi tuottamaan. Jäsenvaltioiden toimia ja reaktioita voidaan siis täydentää, helpottaa ja koordinoida yhteisön toimin. Lisäarvoa olisi selvästi saatavissa siitä, että innovointia edistettäisiin yhteisön tasolla solmimalla erityisen tärkeillä aloilla huippuosaamiseen perustuvia strategisia pitkäkestoisia kumppanuuksia kaikkien osaamiskolmioon liittyvien tahojen kesken. Silloin eurooppalaiset yritykset voisivat luoda uudenlaisen suhteen koulutus- ja tutkimustoimintaan. Samalla saataisiin EU:n tasolle luotua keskeisille aloille maailmanluokan innovointisuuntautunut kriittinen massa, jolla pystyttäisiin luomaan mainetta ja lisäämään houkuttelevuutta maailmanlaajuisesti. 1.2. Ehdotuksen perustelut Komission puheenjohtaja Barroso esitti helmikuussa 2005 Lissabonin strategian väliarvioinnin yhteydessä ajatuksen Euroopan teknologiainstituutin (EIT) perustamisesta. Instituuttia olisi pidettävä yhtenä osana kattavaa strategiaa, jolla osaaminen ja innovointi saadaan vauhtiin ja luomaan kasvua ja työllisyyttä. Se olisi konkreettinen osoitus EU:n vankasta pyrkimyksestä luoda ympäristö, joka suosii innovointia ja huippuosaamista unionissa. Pohdintaprosessin ja laajojen kuulemisten jälkeen komissio esitti 22. helmikuuta 2006 ensimmäisen tiedonannon[1] asiasta. Maaliskuun 23. ja 24. päivänä 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että Euroopan teknologiainstituutin perustaminen on merkittävä vaihe korkeamman asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun poistamiseksi , ja kehotti komissiota laatimaan ehdotuksen jatkotoimiksi. Komissio antoi 8. kesäkuuta 2006 toisen tiedonannon[2], jossa hyödynnettiin laajasti kuulemisten tuloksia ja selkeytettiin eräitä EIT:n ehdotettuun rakenteeseen ja toimintaan liittyviä erityisiä kysymyksiä. Eurooppa-neuvostossa 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontuneet valtion- ja hallitustenpäämiehet vahvistivat näkemyksensä, jonka mukaan huipputason tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen välistä verkottumista ja synergiaa Euroopassa lisäävien muiden toimien ohella Euroopan teknologiainstituutti, joka toimii yhteistyössä olemassa olevien kansallisten laitosten kanssa, on tärkeä askel korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin lähentämisessä toisiinsa . Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota esittämään syksyllä 2006 Euroopan tutkimusneuvostoa, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kuultuaan virallisen ehdotuksen instituutin perustamisesta . Analysoituaan asiaa ja kuultuaan laajasti tutkimus- ja tiedemaailman edustajia ja jäsenvaltioita komissio on tullut siihen tulokseen, että kun asiaa tarkastellaan Euroopan laajuisesta näkökulmasta, paras lähtökohta olisi verkottuminen, jota kuitenkin olisi kehitettävä niin, että tuloksena olisi aidosti integroituihin kumppanuuksiin perustuva Euroopan teknologiainstituutti. 1.3. Ehdotuksen tavoitteet ja pääpiirteet EIT antaa panoksensa jäsenvaltioiden kilpailupohjan parantamiseksi ottamalla kumppaniorganisaatioita mukaan integroituun, maailman huippuluokan innovaatio-, tutkimus- ja koulutustoimintaan. Instituutti on kiinteä osa kattavaa yhteisön strategiaa, jolla tuetaan osaamista ja innovointia Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi. EIT edistää innovointia tieteenalarajat ylittävällä ja monitieteellisellä strategisella tutkimuksella ja koulutuksella aloilla, joilla on suurta taloudellista tai yhteiskunnallista merkitystä, samoin kuin hyödyntämällä osaamistuloksia EU:n eduksi. Se pyrkii luomaan näille osaamisen alueille kriittisen massan tunnusmerkit täyttävät henkilö- ja fyysiset resurssit, joilla houkutellaan ja pidetään yllä yksityistä investointitoimintaa innovointiin, koulutukseen ja t&k-toimintaan ja jotka vetävät puoleensa maisterin- ja tohtorintutkinto-opiskelijoita ja tutkijoita kaikista tutkijanuran vaiheista sekä tiede- että yritysmaailmasta. EIT:stä tulee Euroopan integroidun innovaatio-, tutkimus- ja koulutusalueen symboli, joka virittää innovaatiotoimintaa aloilla, joilla on keskeistä taloudellista tai yhteiskunnallista merkitystä. Tavoitteena on, että EIT:stä tulee mittapuu, jota vasten innovaatiotoiminnan hallintaa arvioidaan. Sitä varten edistetään uudenlaista yhteistyötä osaamiskolmioon kuuluvien kumppaniorganisaatioiden kesken ja pyritään modernisoimaan EU:ssa toimivia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä suoraan instituutin toiminnan ja sen tulosten että välillisesti sen harjoittaman hallinnoinnin kautta. Lisäksi instituutti pyrkii saavuttamaan maailmanlaajuisesti arvostetun aseman ja tarjoamaan houkuttelevan toimintaympäristön maailman parhaille kyvyille. Instituutin osaamis- ja innovointiyhteisöt avataan myös unionin ulkopuolelta tulevien kumppaniorganisaatioiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden osallistumiselle. Lisäksi myös kolmannet maat voisivat tukea EIT:n tavoitteiden toteuttamista. Edistämällä globaalia houkuttelevuuttaan EIT:stä tulisi huippulaatuun pyrkivän innovoinnin tiennäyttäjä maailmassa. EIT:n toiminta perustuu uuteen, innovatiiviseen kaksitasoiseen hallintomalliin, jossa alemman tason autonomia ja toiminnan joustavuus yhdistyy ylhäältä johdettuun strategiseen ohjaukseen, koordinointiin ja keskustelun sujuvoittamiseen samoin kuin tulosten ja hyvien toimintamallien levittämiseen. EIT:n toiminta tapahtuu erityisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta. Nämä yhteisöt perustuvat verkottumiseen mutta menevät sitä pitemmälle. Niiden on tarkoitus olla integroituja yhteistyökumppanuuksia tai yhteishankkeita (olipa niiden oikeudellinen muoto mikä hyvänsä), joihin osallistuu toimijoita yksityiseltä sektorilta ja tutkijayhteisöistä sekä huipputiimejä tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista ja joissa eri tahojen henkilö-, rahoitus- ja fyysisiä resursseja käytetään yhdessä edistämään uusien osaamisalan tuotteiden tuotantoa, levittämistä ja hyödyntämistä. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen integroivaa luonnetta tuetaan huippuluokan tutkimusverkostoilla ja tietoteknisellä infrastruktuurilla. EIT:n hallinnosta vastaava elin kootaan huipputekijöistä, joilla on koeteltua kokemusta yritystoiminnasta, tutkimuksesta ja koulutuksesta. Se vastaa instituutin strategisista päätöksistä ja esimerkiksi määrittelee ne strategiset alat, joille osaamis- ja innovointiyhteisöjä perustetaan, valitsee ne ja huolehtii niiden yleisestä koordinoinnista ja niiden toiminnan arvioinnista. EIT:n elinten ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen suhteet perustuvat sopimuksiin, joissa vahvistetaan yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet ja joilla varmistetaan toimien riittävä koordinointi ja luodaan menettelyt yhteisöjen toimien ja niiden tulosten seurantaan ja arviointiin. Toinen välttämätön edellytys innovoinnille on immateriaalioikeuksien asianmukainen hallinta ja tasapainoinen jakautuminen, sillä jos keksintöjen hyödyntämisessä ja hallinnoinnissa on puutteita, ei ole todellisia kannustimia investoida innovointiin. EIT laatii ohjeet immateriaalioikeuksien hallinnointiin ja pyrkii niin tehostamaan EU:n innovointikapasiteettia, luomaan asianmukaiset edellytykset immateriaalioikeuksien käytölle tutkimukseen ja innovointiin sekä tarjoamaan tarkoituksenmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille – sekä myös toimintaan osallistuville yksilöille, osaamis- ja innovointiyhteisöille ja kumppaniorganisaatioille. Erityisiä kannustimia tarjotaan spin-off- ja kaupalliseen toimintaan. Koulutuksella on EIT:n kannalta ratkaiseva merkitys, koska juuri se usein jää puuttumaan osaamiskolmiosta. Globaalissa ja avoimessa osaamistaloudessa EIT edistää sellaisten kurssien ja tohtoriohjelmien kehittämistä, joissa mukana on myös yrittäjyys. Se kuuluukin EIT:n osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta tarjoamien tutkintojen tunnusmerkkeihin. EIT:n onnistumisen kannalta on tärkeää, että sen ”brändi” näkyy selvästi tutkinnoissa. Useimmissa tapauksissa lähtökohtana on, että tutkinnon myöntävät kumppanit ovat korkeakouluja, vaikka jotkin jäsenvaltiot voivatkin haluta antaa tutkinnonmyöntämisvaltuudet muille osaamis- ja innovointiyhteisöön kuuluville kumppaneille tai yhteisölle kokonaisuutena. Jäsenvaltiot pyrkivät EIT:n tuella yhteistyössä siihen, että EIT-tutkinnot tunnustetaan. 1.4. Nykyiset toimet ja EIT:n tuoma Euroopan tason lisäarvo Vastuu koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta on ensisijaisesti jäsenvaltioilla. EU-maiden tavassa suhtautua innovointiin on selviä eroja, ja niistä löytyy paljon positiivista toimintaa ja kehitystä, joita olisi pidettävä yllä ja vahvistettava. Innovointiin liittyvän haasteen luonne ja laajuus viittaavat kuitenkin siihen, että Euroopan tason toimilla voitaisiin hyvin saada aikaan sellaisia lisäetuja, joita jäsenvaltiot eivät erillisillä toimillaan pystyisi tuottamaan. Yhteisö on joka tapauksessa tukenut jäsenvaltioiden pyrkimyksiä parantaa innovaatiotoimintaa ja osaamiskolmiota. Lissabonin strategian puitteissa yhteisö tarjoaa apua toimintamallien keskinäiseen vaihtamiseen parhaiden käytäntöjen kartoittamiseksi ja politiikan linjaamisen parantamiseksi, kun tarkoitus on saada kurottua innovointierot umpeen. Monista osaamiskolmioon liittyvistä ohjelmista annetaan rahoitustukea, jolla autetaan EU:n korkeakouluja, tutkimuskeskuksia, yrityksiä ja muita osaamiskolmion toimijoita antamaan parhaan panoksensa kasvu- ja työllisyysstrategian hyväksi. Osaamiskolmion eri osa-alueita tuetaan suoraan tai välillisesti eräistä yhteisön ohjelmista: tukea annetaan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen seitsemännen puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, integroidun elinikäisen oppimisen ohjelman sekä rakennerahastojen kautta. Millään EU:n tason toimella ei kuitenkaan vielä ole täysipainoisesti puututtu osaamiskolmion kaikkiin kolmeen sivuun täysin integroidulla ja sivujen keskinäistä vahvistavuutta korostavalla tavalla. Kohteena on joko erikseen yksi tai yhdessä enintään kaksi osaamiskolmion sivuista, ja useimmiten tuetaan kehitystä kansallisella tasolla. Millään EU:n aloitteella ei tähän mennessä ole myöskään edistetty sellaisen Euroopan tasolla toimivan, maailmanluokkaisen instituution perustamista, joka pyrkisi saamaan aikaan tarvittavaa tutkimukseen, koulutukseen ja innovointiin suuntautunutta osaamista ja kriittistä massaa yksittäisillä toiminta-aloilla. Potentiaali on edelleen käyttämättä. Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen seitsemäs puiteohjelma on tärkein rahoitusväline, jolla Euroopan unioni tukee tutkimusta ja kehittämistä kaikilla tieteenaloilla. Euroopan tutkimusneuvosto taas on puiteohjelman uusi rahoitusmekanismi, josta annetaan tukea parhaalle tutkijalähtöiselle tutkimukselle Euroopassa ja pyritään niin saamaan aikaan lisää huippuosaamista EU:ssa harjoitettavaan pioneeritutkimukseen. Huippuosaamisen verkostot puolestaan ovat valtionrajat ylittäviä monenvälisiä hankkeita, jotka kokoavat yhteen keskeiset toimijat Euroopassa ja joissa tarkoituksena on integroida tutkimuskapasiteettia pitkäjänteisesti tiettyä tutkimusaihetta varten. Eurooppalaiset teknologiayhteisöt taas ovat eri osapuolten, lähinnä yritysten ja tutkimuksen parista tulevien kumppanien ryhmittymiä, jotka määrittelevät strategisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin liittyviä epävirallisia strategisia tutkimussuunnitelmia. Ehdotetut yhteiset teknologia-aloitteet ovat tapauskohtaisia oikeudellisia rakenteita, joita perustetaan suhteellisen harvoissa tapauksissa ja joilla koordinoidaan mittavien julkisten ja yksityisten investointien ja merkittävien tutkimusresurssien käyttöönottoa. Kahdessa viimeksi mainitussa aloitteessa keskitytään kuitenkin siihen, että yritysten ja tutkimuksen parista tulevat kumppanit määrittelevät ja toteuttavat yhdessä strategisia tutkimussuunnitelmia. Koulutusnäkökohdat jäävät niissä vähemmälle. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kootaan erityisesti innovointia ja pk-yrityksiä tukevia toimia. Ohjelmasta mm. rahoitetaan uusien yritysten perustamista ja innovoinnin tukipalveluja (osaamisen ja teknologian valtionrajat ylittävä siirto mukaan luettuna) sekä monenlaisia nimenomaan innovointiin liittyviä aloitteita, kuten klusteriverkostoja, sektorikohtaista julkis-yksityistä yhteistyötä sekä kansallisten ja alueellisten ohjelmien strategista koordinointia. Mukana ei kuitenkaan ole huippuosaamiseen pohjautuvia tutkimus- ja koulutuskriteerejä tai -toimia. Integroidulla elinikäisen oppimisen ohjelmalla puolestaan vastataan merkittäviin tarpeisiin, jotka liittyvät jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien modernisoimiseen ja sopeuttamiseen etenkin Lissabonin tavoitteiden valossa. Lisäksi ohjelmasta hyötyvät suoraan yksittäiset kansalaiset, jotka osallistuvat sen liikkuvuus- ja muuhun yhteistyötoimintaan. Se kohdistuu kuitenkin pelkästään osaamiskolmion koulutussivuun. Uuden sukupolven taloudellisen ja yhteiskunnallisen koheesion ohjelmilla taas olisi pyrittävä osoittamaan huomattavia resursseja kasvun ja työllisyyden keskeisiin taustatekijöihin tehtäviin investointeihin. Ohjelmien lähtökohtana ei kuitenkaan ole ensisijaisesti huippuosaaminen, vaan kukin maa tai alue luonnollisesti linjaa toimintastrategiansa rakenteellisten puutteidensa ja kilpailuetujensa luonteen ja laajuuden perusteella. Jotta EU saisi kurottua keskeisten kilpailijoidensa innovaatioon liittyvän etumatkan umpeen, on tuettava huippuosaamiseen perustuvia strategisia kumppanuuksia, joita solmitaan EU:n tasolla tieteenrajat ylittävästi ja monitieteellisesti kaikkien osaamiskolmion kolmeen sivuun liittyvien toimijoiden kesken. Euroopan teknologiainstituutti EIT pyrkii tulemaan alallaan maailmanluokan tekijäksi, joka näyttää tietä ja innostaa muita eurooppalaisia osaamiskolmion toimijoita ja verkostoja yhä parempiin suorituksiin. Sillä tavoin se voi täydentää jo käytössä olevia EU:n ja jäsenvaltioiden toimia ja rahoitusvälineitä EU:n ja sen keskeisten kilpailijoiden välisten innovaatioerojen kuromisessa kiinni. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2.1. Intressitahojen kuuleminen Komissio on toteuttanut laajan kuulemiskierroksen, jossa oli mukana asiantuntijoita, tavallisia kansalaisia, jäsenvaltiot sekä Euroopan tason intressitahoja, kuten Euroopan tutkimusneuvoston tieteellinen neuvosto. Kesällä 2005 järjestetyissä kolmessa asiantuntijatapaamisessa käsiteltiin EIT:n mahdollista tavoitteenasettelua ja rakennetta. 15. syyskuuta–15. marraskuuta 2005 taas järjestettiin julkinen kuuleminen, jonka yhteydessä saatiin yksityishenkilöiltä ja organisaatioilta yli 740 kommenttia, joista osa oli jäsenneltyjä kannanottoja. Jäsenvaltioita ja muita intressitahoja on kuultu kolmen kokoussarjan yhteydessä huhti-, touko- ja syyskuussa 2006. Kuulemiseen osallistui keskimäärin 40 Euroopan tason organisaatiota tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan alalta. Kuulemisten osallistujat vaikuttivat olevan samaa mieltä komission tausta-analyysin kanssa ja tunnustavan tarpeen pyrkiä yhteistoimin parantamaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kilpailukykyä. Kuulemiskierroksella saatiin selvitystä eräisiin EIT:n ehdotettuun rakenteeseen liittyviin kysymyksiin, joista mainittakoon erityisesti instituutin hallintoneuvoston luonne ja tehtävät, osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminta, EIT:n henkilöstön asema, kannustimet, joilla eri tahoja houkutellaan osallistumaan EIT:n toimintaan, samoin kuin sen myöntämät tutkinnot. Monet asiantuntijat katsovat, että yritykset olisi heti alusta lähtien otettava vahvasti mukaan instituutin toimintaan ja että ne alat, joilla osaamis- ja innovointiyhteisöjä olisi tuettava, pitäisi määritellä kysynnän perusteella. Asiantuntijalausunnoissa korostettiin, että EIT:n hallintoneuvoston olisi oltava riippumaton ja että sen kokoonpanossa olisi oltava oikeassa suhteessa tiede- ja tutkijayhteisön ja toisaalta yritysten edustajia. 2.2. Asiantuntijatiedon käyttö Valmisteluissa on käytetty laajasti hyväksi komission sisäistä analyysia osaamiseen, innovointiin ja koulutukseen liittyvistä seikoista samoin kuin riippumattomien asiantuntijoiden – etenkin tutkimusta, kehitystä ja innovointia käsitelleiden asiantuntijaryhmien ja ulkoisten konsulttien – laatimia raportteja. 2.3. Vaikutusten arviointi EIT:n perustamista ja toimintaa käsittelevässä vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin perinpohjaisesti viittä eri toimintavaihtoehtoa. Kolmessa niistä EIT:tä pidettiin innovaatio- ja osaamisalan toimijana, jonka toimet liittyvät innovointiin, tutkimuksen ja koulutukseen. Instituutin organisaatiomalli vaihteli kuitenkin sen suhteen, miten keskitetty se olisi ja olisiko se täysin hierarkkinen vai voisivatko alemmatkin organisaation tasot osallistua hallintoon. Neljännessä vaihtoehdossa EIT olisi toimintaa rahoittava ja sille laatuleiman antava elin, kun taas viidennen mallin mukaan tilanne säilytettäisiin ennallaan. Suurimman suosion sai ns. integroidun EIT:n malli, jonka mukaan luotaisiin riippumaton organisaatio, joka kokoaa yhteen parhaat resurssit yhteisön tasolla ja koordinoi niitä tieteenalojen rajat ylittävien ja monitieteellisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen joustavan verkoston puitteissa. Mallilla halutaan tasapainottaa joukko mahdollisesti vastakkaisiakin tarpeita. Tarvitaan koordinointia, jotta voidaan huolehtia synergiavaikutuksista ja strategisista linjauksista, ja toisaalta osaamis- ja innovointiyhteisöjen on oltava autonomisia pystyäkseen tarvittaessa mukautumaan muutoksiin ja tuottamaan tuloksia. EIT:n on oltava riippumaton ulkoisista vaikutuksista voidakseen ajaa omaa ohjelmaansa ja toisaalta riittävän houkutteleva kumppaniorganisaatioiden silmissä. Lisäksi on voitava kokeilla uusia keinoja nivoa innovointi, tutkimus ja koulutus toisiinsa – kuitenkin niin, että tukeudutaan koeteltuihin toimintamalleihin. Uutena organisaationa EIT pystyy lisäksi testaamaan uusia organisaatio- ja hallintomalleja, joissa innovaatio, koulutus ja tutkimus integroidaan toisiinsa, jolloin yritykset saadaan osallistumaan täysipainoisesti strategisiin yhteistyökumppanuuksiin. Se voi tarjota dynaamisen työskentely-ympäristön, jossa huippuosaaminen palkitaan ja joka siksi houkuttelee puoleensa parhaat kyvyt eri puolilta maailmaa. EIT:n rakenne on avoin ja painottaa yksilöitä ja tiimejä kokonaisten laitosten sijaan, ja siksi se voi saada toimintaansa mukaan huippuosaamista kaikilta tasoilta ja kaikista organisaatioista ja liittää siihen eurooppalaisen ulottuvuuden. Instituutin avulla saataisiin aikaan huippuresurssien kriittinen massa, johon kootaan käytettävissä olevien parhaimmisto ja jolla vastataan niihin strategisiin pitkän aikavälin haasteisiin, joita esiintyy Euroopan kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisillä tieteenalojen rajat ylittävillä ja monitieteellisillä aloilla. Koska toiminnan perustana olisivat osaamis- ja innovointiyhteisöissä toimivat kumppaniorganisaatiot, vaikutukset EU:n tasolla maksimoitaisiin. Sen lisäksi, että organisaatiot pääsisivät vaikuttamaan korkeatasoisimpaan Euroopassa toteutettavaan innovaatio-, tutkimus- ja koulutustoimintaan, yksittäiset ihmiset auttaisivat levittämään EIT:ssä kehitettyjä hyviä toimintamalleja ja vaikuttaisivat siten kumppaniorganisaatioiden toimintastrategioiden muotoiluun. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 3.1. Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta, jolla perustetaan Euroopan teknologiainstituutti. 3.2. Oikeusperusta Asetuksen oikeusperustana on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 157 artiklan 3 kohta. 157 artiklan 3 kohdan mukaan neuvosto voi 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan päättää erityistoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tukea jäsenvaltioissa toteutettuja toimia, joilla edistetään keksintöjä, tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan politiikan antamien teollisten mahdollisuuksien parempaa hyväksikäyttöä. 3.3. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Oikeusperustansa mukaisesti ehdotuksella vastataan kartoitettuihin haasteisiin oikeasuhtaisesti ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen. Päävastuu innovoinnin edistämisestä kuuluu toki jäsenvaltioille, mutta jos EIT ehdotuksen mukaisesti perustetaan, se täydentää jäsenvaltioiden toimia kilpailukyvyn hyväksi (a) uudella hallintomallilla, jota sovelletaan vaativimpien kansainvälisten standardien mukaisiin innovointi-, tutkimus- ja koulutustoimiin liittyvään yhteistyöhön, mikä tukee osaamiskolmion teollista ja kaupallista potentiaalia, ja (b) keskittymällä toimiin, jollaisia tarvittavien resurssien laajuuden ja luonteen vuoksi ei voida toteuttaa jäsenvaltioiden omin toimin. Integroituja toimia tukee lisäksi kaikissa jäsenvaltioissa sovellettava valtionrajat ylittävä lähestymistapa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän asetuksen säännökset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. EIT:n hallinnollinen taakka rajoittuu siihen, mitä komission vastuu yhteisön talousarvion toteuttamisesta edellyttää. 3.4. Sääntelytavan valinta Ehdotuksen muotona olisi oltava asetus. Asetuksen valinta on tarkoituksenmukaista, koska ehdotettavalla säädöksellä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia EIT:lle ja osaamis- ja innovointiyhteisöille, joiden kumppaneita ei tässä vaiheessa voida yksilöidä. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminta rahoitetaan eri lähteistä: 1. Ulkoiset lähteet, joihin kuuluvat 1. jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaiset 2. yksityiset lähteet (yritykset, pääomasijoittajat, pankit EIP mukaan luettuna) 3. tulot omasta toiminnasta (esim. immateriaalioikeuksista) 4. EIT:n keräämät lahjoitusvarat. 2. Yhteisön lähteet: talousarviosta suoraan EIT:lle tai osaamis- ja innovointiyhteisöille osoitettavat varat, alaotsaketta 1a varten vahvistetut enimmäismäärät alittava kohdentamaton liikkumavara, rakennerahastot sekä osallistuminen (normaalien menettelyjen mukaisesti) seitsemänteen puiteohjelmaan, elinikäisen oppimisen ohjelmaan ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan. EIT:n suoraan saamat varat käytettäisiin i) osaamis- ja innovointiyhteisöjen rahoittamiseen huippuosaamiseen perustuvan kilpailuprosessin kautta ja EIT:n hallintoneuvoston vahvistamien kriteerien mukaisesti, ii) EIT:n juoksevien kustannusten rahoittamiseen tai iii) EIT:n omien varojen kartuttamiseen. Osaamis- ja innovointiyhteisöille suoraan menevien varojen hankinnasta huolehtivat osaamis- ja innovointiyhteisöt ja/tai niiden kumppaniorganisaatiot mm. yhteisön ohjelmiin ja rakennerahastoihin sovellettavien normaalien menettelyjen kautta. Varat joko otettaisiin huomioon osaamis- ja innovointiyhteisön hakiessa kilpailuprosessissa rahoitusta EIT:ltä, tai ne voitaisiin ottaa käyttöön sen jälkeen, kun yhteisölle on myönnetty sellaista rahoitusta. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen täsmälliset rahoitusjärjestelyt hakevat muotoaan ajan mittaan. Komission arvioiden mukaan EIT tarvitsee toiminnan alkuvaiheessa varoja nimenomaan yhteisön talousarviosta, kun taas keskipitkällä aikavälillä pyrittäisiin maksimoimaan ulkoinen rahoitus. Lisäksi osaamis- ja innovointiyhteisöille suoraan menevät varat (myös yhteisön ohjelmista) ja EIT:lle yhteisön talousarviosta suoraan myönnettävä rahoitus tasapainottavat toisiaan. Ehdotuksen pitkälle tähtäävä luonne merkitsee sitä, että EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen kokonaismenot kaudella 2007–2013 voisivat olla arviolta 2 367,1 miljoonaa euroa. Varat voidaan osoittaa suoraan yhteisön talousarviosta, suoraan tai epäsuorasti yhteisön ohjelmista tai ulkoisista rahoituslähteistä. Komissio on ollut säännöllisesti yhteydessä yksityissektorin kanssa ja uskoo, että sieltä löytyy hyödynnettäväksi kiinnostusta EIT:hen, mm. yleiskattavia avustuksia EIT:n omiin varoihin. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen mahdollisuudet saada ulkoista rahoitusta (etenkin yrityksiltä) edellyttävät käytännössä uskottavaa liiketoimintasuunnitelmaa. Ratkaisevia tekijöitä on kaksi: i) kyky saada osaamis- ja innovointiyhteisöihin mukaan kaikkein pisimmälle edistyneitä yrityksiä ja parhaita korkeakouluja ja tutkimusryhmiä ja ii) se, missä laajuudessa yhteisö itse esittää julkisen luottamuksenilmaisun EIT:lle eli sitoutuu järjestämään toiminnan käynnistämistä varten huomattavat rahoitusvarat ja osoittaa olevansa valmis harkitsemaan myöhemmin muunlaista rahoitusta joko EIT:lle tai suoraan osaamis- ja innovointiyhteisöille. Näin saadaan aikaan myönteinen, itseään vahvistava kehityskulku. Mitä tulee varojen osoittamiseen yhteisön varoista , komissio toteaa, ettei EIT:lle ole osoitettu erityisiä määrärahoja niissä uusissa säädösehdotuksissa, jotka sisältyivät 17. toukokuuta 2006 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdystä toimielinten sopimuksesta käytyihin neuvotteluihin. Komissio ehdottaakin, että EIT:lle suoraan myönnettävään rahoitukseen osoitetaan 308,7 miljoonaa euroa alaotsaketta 1a varten vahvistetut enimmäismäärät alittavasta kohdentamattomasta liikkumavarasta. Vastaavasti komissio selvittää jatkossakin mahdollisuuksia löytää täydentäviä lisäresursseja ja hyödyntää tarvittaessa toimielinten sopimuksen määräyksiä. Osaamis- ja innovointiyhteisöille tai niiden kumppaniorganisaatioille voidaan hankkia varoja suoraan seitsemännestä puiteohjelmasta, elinikäisen oppimisen ohjelmasta, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta ja rakennerahastoista niihin sovellettavilla menettelyillä. Näiden varojen odotetaan muodostavan merkittävän osan yhteisöjen ja organisaatioiden rahoituksesta. Ensimmäisten kokemusten perusteella järjestelyyn voidaan ehdottaa tarvittavia muutoksia, jos kyseisenlainen rahoitus osoittautuu tarpeelliseksi eikä sitä voida järjestää nykyisten oikeusperustojen puitteissa. Rakennerahastoilla voi olla suurta merkitystä kumppaniorganisaatioille, joihin osallistuu tukikelpoisia jäsenvaltioita, alueita, kaupunkeja tai muita edunsaajia, sillä monet menoista ovat rakennerahastosääntöjen mukaan tukikelpoisia ja liittyisivät Lissabonin prioriteeteille korvamerkittyyn tukeen. Ulkoisista lähteistä rahoitusta odotetaan saatavan osaamis- ja innovointiyhteisöjen kumppaneilta tai niiden kautta. Merkittävä osa osaamis- ja innovointiyhteisöjen käyttämien tilojen ja laitteiden kehittämiseen suunnattavista investoinneista voitaisiin lisäksi kattaa suoralla rahoituksella jäsenvaltioilta tai alue- tai paikallisviranomaisilta taikka lainoina mm. EIP:ltä. 5. LISÄTIETOJA 5.1. Uudelleentarkastelulauseke Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen, jonka mukaan komissio esittää viiden vuoden kuluttua ja sen jälkeen neljän vuoden välein raportin EIT-asetuksen täytäntöönpanosta ja tekee mahdollisesti tarvittavat ehdotukset sen muuttamiseksi. 5.2. Joustavuus EIT:n erityinen luonne ja erityiset tavoitteet edellyttävät sen rakenteelta ja toiminnalta runsaasti joustavuutta. Erityisesti olisi vältettävä turhaa monimutkaisuutta, joka voisi heikentää instituutin innovointipotentiaalia ja johtaa liialliseen ja luotaantyöntävään byrokraattisuuteen instituutin organisaatiossa ja sen toimien valinnassa ja täytäntöönpanossa. 5.3. Henkilöstö EIT ottaa suoraan palvelukseensa sangen vähän henkilöstöä: täyden toiminnan vaiheessa sillä olisi arviolta 60 työntekijää, joista saman verran tieteellistä, neuvoa-antavaa henkilöstöä ja saman verran tukihenkilöstöä. EIT palkkaisi henkilöstön suoraan määräaikaisilla sopimuksilla, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja. EIT:n palveluksessa voisi olla myös jäsenvaltioiden tai yksityissektorin lähettämiä työntekijöitä. Instituutin hallintoneuvosto vahvistaa lähetettyjen asiantuntijoiden työskentelyyn tarvittavat määräykset. 2006/0197 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 157 artiklan 3 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen[3], ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[5], noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[6] sekä katsovat seuraavaa: 5. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiassa korostetaan tarvetta luoda sellaiset olosuhteet, jotka houkuttelevat investointeja osaamiseen ja innovointiin Euroopassa, jotta voidaan tukea kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä Euroopan unionissa. 6. On ensi sijassa jäsenvaltioiden asia huolehtia siitä, että Euroopassa on vahva teollinen, kilpailu- ja innovaatioperusta. Unionin kohtaama innovaatiotoimintaan kohdistuva haaste on luonteeltaan ja laajuudeltaan kuitenkin sellainen, että toimia tarvitaan myös yhteisön tasolla. 7. Yhteisön olisi tarjottava innovaatiotoiminnan edistämiseksi tukea erityisesti tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen seitsemännen puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, integroidun elinikäisen oppimisen ohjelman ja rakennerahastojen kautta. 8. Yhteisön ja jäsenvaltioiden nykyisiä linjauksia ja toimia tukemaan tarvitaan uusi yhteisön tason aloite (jäljempänä ’Euroopan teknologiainstituutti’, ’EIT’), jolla edistetään niin sanotun osaamiskolmion – innovointi, tutkimus ja koulutus – integrointia koko EU:ssa. 9. Kesäkuussa 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota esittämään syksyllä 2006 virallisen ehdotuksen EIT:n perustamiseksi. 10. EIT:n tulisi pyrkiä edesauttamaan yhteisön ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin kehittämistä nivomalla toimintaansa kaikkein korkealuokkaisinta koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. 11. EIT:n hallintoneuvoston olisi kartoitettava innovaatiotoiminnan Euroopassa kohtaamia strategisia pitkän aikavälin haasteita etenkin tieteenalarajat ylittävillä ja/tai monitieteisillä aloilla (mukaan luettuina Euroopan tasolla jo yksilöidyt haasteet) sekä luotava avoin, huippuosaamiseen perustuva menettely, jolla valitaan kyseisille aloille erityiset osaamis- ja innovointiyhteisöt. EIT:n hallintoneuvostossa olisi oltava jäseninä kokeneita edustajia tasapainoisesti yritysmaailmasta ja tieteen ja tutkimuksen piiristä. 12. Jotta EIT voisi tukea kilpailukykyä ja lisätä Euroopan talouden kansainvälistä houkuttelevuutta, sen pitäisi pystyä vetämään puoleensa kumppaniorganisaatioita, tutkijoita ja opiskelijoita koko maailmasta ja tekemään yhteistyötä kolmansissa maissa toimivien organisaatioiden kanssa. 13. EIT:n päätoimintakanavana tulisi käyttää huippuosaamiseen perustuvia strategisia pitkäkestoisia kumppanuuksia, joita solmitaan tieteenalarajat ylittävin ja monitieteellisin perustein keskeisillä Euroopan kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävillä aloilla. Kumppanuudet valitsee EIT:n hallintoneuvosto, ja ne nimetään osaamis- ja innovointiyhteisöiksi. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen suhteet perustuvat sopimuksiin, joissa vahvistetaan yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet ja joilla varmistetaan toimien riittävä koordinointi ja luodaan menettelyt yhteisöjen toimien ja niiden tulosten seurantaan ja arviointiin. 14. On tarpeen tukea koulutusta, joka on kiinteä mutta usein pois jäävä osa kattavaa innovaatiostrategiaa. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksissa olisi määrättävä, että yhteisöjen myöntämien tutkintojen olisi oltava EIT-tutkintoja. EIT:n olisi edistettävä EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa. Kaikissa toimissa olisi noudatettava ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY[7]. 15. EIT:n olisi laadittava immateriaalioikeuksien hallinnointia varten ohjeet, joilla tulisi edistää immateriaalioikeuksien hyödyntämistä asianmukaisin edellytyksin lisensointi mukaan luettuna sekä tarjota tarkoituksenmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille toimintaan osallistuvat yksilöt, osaamis- ja innovointiyhteisöt ja kumppaniorganisaatiot mukaan luettuina sekä toisaalta spin-off- ja kaupalliseen toimintaan. Jos toimia rahoitetaan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmista, sovelletaan kyseisten ohjelmien sääntöjä. 16. EIT:n vastuuvelvollisuuksien ja sen toiminnan avoimuuden takaamiseksi on vahvistettava asianmukaiset säännökset. EIT:n toimintaa sääntelevät säännöt annetaan instituutin perussäännössä. 17. Jotta taattaisiin EIT:n toiminnallinen riippumattomuus, sen olisi hallinnoitava omaa talousarviotaan, jonka rahoituslähteisiin olisi kuuluttava yhteisön rahoitus, jäsenvaltioiden, yksityisten organisaatioiden sekä kansallisten tai kansainvälisten elinten tai laitosten myöntämät varat, tulot EIT:n omasta toiminnasta ja sen omat varat. EIT:n olisi pyrittävä houkuttelemaan puoleensa yhä enemmän rahoitusta yksityisiltä organisaatioilta. 18. Yhteisön rahoitusosuuteen ja muihin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettaviin avustuksiin olisi sovellettava yhteisön talousarviomenettelyä. 19. Tällä asetuksella vahvistetaan kaudelle 2008–2013 rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti. 20. EIT on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[8] 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi vahvistettava varainhoitosäännöksensä vastaavasti. 21. Hallintoneuvoston olisi vahvistettava päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, jonka täydentävyyttä yhteisön politiikan ja välineiden suhteen komission olisi tarkasteltava, sekä vuosikertomus, jossa on täysimittainen tilinpäätös ja joka olisi toimitettava komissiolle ja annettava tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. 22. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi voitava antaa lausunto EIT:n työohjelmasta ja vuosikertomuksesta ja sen sisältämästä tilinpäätöksestä. 23. EIT:n toimintaa olisi hyvä tarkastella säännöllisin väliajoin. 24. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja rajatylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen, OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde Perustetaan Euroopan teknologiainstituutti (jäljempänä ’EIT’). 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: 1. ’Innovaatiolla’ tarkoitetaan sitä prosessia tuloksineen, jonka kautta vastataan uusilla ideoilla yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen kysyntään ja luodaan uusia tuotteita, palveluja tai liiketoimintamalleja, jotka otetaan tuloksekkaasti käyttöön olemassa olevilla markkinoilla tai jotka pystyvät luomaan uusia markkinoita. 2. ’Osaamis- ja innovointiyhteisöllä’ tarkoitetaan kumppaniorganisaatioiden yhteishanketta – sen täsmällisestä oikeudellisesta muodosta riippumatta –, jonka EIT valitsee ja nimeää toteuttamaan korkeatasoista keskinäisesti integroitua innovointi-, tutkimus- ja koulutustoimintaa jollain tietyllä alalla. 3. ’Korkeakoululla’ tarkoitetaan kaikentyyppisiä korkea-asteen koulutusta antavia laitoksia, joissa voi suorittaa tunnustetun tutkinnon tai hankkia muun tunnustetun korkea-asteen pätevyyden, riippumatta laitoksesta kansallisesti käytetystä nimityksestä. 4. ’Tutkimusorganisaatiolla’ tarkoitetaan kaikentyyppisiä julkisia tai yksityisiä oikeussubjekteja, joiden päätehtäviin kuuluu tutkimus tai teknologinen kehittäminen. 5. ’Kumppaniorganisaatiolla’ tarkoitetaan osaamis- ja innovointiyhteisön jäsenorganisaatioita, jotka voivat olla erityisesti korkeakouluja, tutkimusorganisaatioita, julkisia tai yksityisiä yrityksiä, rahoituslaitoksia, alue- ja paikallisviranomaisia tai säätiöitä. 6. ’Yhteistyöryhmällä’ tarkoitetaan sellaisten mahdollisten kumppaniorganisaatioiden muodostamaa ryhmää, jonka muodostamisen tavoitteena on nimeäminen osaamis- ja innovointiyhteisöksi. 3 artikla Tavoite EIT:n tavoitteena on edesauttaa teollisuuden kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja yhteisön innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa nivomalla toimintaansa keskenään integroitua korkealuokkaisinta innovaatio-, tutkimus- ja koulutustoimintaa. 4 artikla Tehtävät 1. Saavuttaakseen tavoitteensa EIT 25. kartoittaa strategisia pitkän aikavälin haasteita keskeisillä Euroopan kannalta potentiaalisesti taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisillä aloilla, joilla innovoinnista todennäköisesti saadaan ajan mittaan parasta lisäarvoa 26. asettaa haasteiden joukosta omat prioriteettinsa ja valitsee niistä ne, joiden osalta se tekee aloitteita ja resurssi-investointeja 27. tekee toimintaansa tunnetuksi mahdollisten kumppaniorganisaatioiden parissa 28. valitsee ja nimeää osaamis- ja innovointiyhteisöjä prioriteettialoille sekä määrittelee sopimuksella niiden oikeudet ja velvollisuudet, tarjoaa niille asianmukaista tukea, soveltaa asianmukaisia laaduntarkkailutoimenpiteitä, seuraa jatkuvasti niiden toimia ja arvioi niitä määräajoin sekä huolehtii sopivantasoisesta koordinoinnista niiden kesken 29. hankkii tarvittavat varat julkisista ja yksityisistä lähteistä ja käyttää resurssejaan tämän asetuksen mukaisesti ja pyrkii erityisesti lisäämään yksityisen rahoituksen ja omien resurssiensa osuutta talousarviostaan 30. edistää EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa. 2. Erityisesti EIT:n aloitteesta voidaan perustaa säätiö (jäljempänä ’EIT-säätiö’), jonka nimenomaisena tavoitteena on edistää ja tukea EIT:n toimia. EIT voi osoittaa säätiölle enintään 3 prosenttia vuotuisista talousarviovaroistaan. 5 artikla Osaamis- ja innovointiyhteisöt 1. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen tehtäviin kuuluvat erityisesti seuraavat: 31. innovaatiotoiminta ja –investoinnit, joissa otetaan täysipainoisesti huomioon tutkimus- ja koulutusnäkökohdat, sekä tulosten levittämisen ja hyödyntämisen edistäminen 32. huippututkimus keskeisillä Euroopan yhteisön kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisillä aloilla, joilla on voimakasta innovointipotentiaalia 33. maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoiminta, johon kuuluu myös innovointiin liittyvien taitojen kehittäminen sekä johtamis- ja yrittäjäntaitojen parantaminen 34. parhaiden toimintamallien levittäminen, etenkin sellaisten, jotka liittyvät innovointiin suuntautuneiden organisaatioiden hallintoon tai koulutus- ja tutkimusalan ja yritysmaailman yhteistyön ja kumppanuuksien kehittämiseen. 2. EIT valitsee osaamis- ja innovointiyhteisöksi nimettävän yhteistyöryhmän kilpailuun perustuvalla avoimella menettelyllä, jonka yhteydessä julkaistaan yksityiskohtaiset erittelyt ja edellytykset. Yhteistyöryhmien valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin: 35. yhteistyöryhmän olemassa olevat ja potentiaaliset innovointivalmiudet sekä sen koulutukseen ja tutkimukseen liittyvä huippuosaaminen 36. yhteistyöryhmän valmiudet saavuttaa EIT:n asettamat tavoitteet 37. osaamis- ja innovointiyhteisöön tuotavat rahoitus- ja luontoissuoritukset 38. osoitus innovointipotentiaalista mukaan luettuna asianomaiselle alalle sopiva immateriaalioikeuksien hallintasuunnitelma, joka vastaa immateriaalioikeuksien hallintaan liittyviä EIT:n periaatteita ja ohjeita. Valinnassa otetaan huomioon myös 39. toimintarakenne, joka osoittaa sitoutumista EIT:hen ja sen tavoitteisiin 40. valmiudet tarjota dynaaminen, joustava ja houkutteleva työskentely-ympäristö, jossa palkitaan sekä yksittäisten ihmisten että tiimien innovointiin, tutkimukseen ja koulutukseen liittyvät saavutukset 41. tutkintojen myöntämisen perusta mukaan luettuina järjestelyt, joilla otetaan huomioon eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskeva yhteisön politiikka etenkin tutkintojen yhteensopivuuden, selkeyden, tunnustamisen ja laadun osalta 42. yhteistyöryhmän valmiudet mukautua ja ottaa huomioon alallaan tai innovaationäkymissä tapahtuvat muutokset. 3. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen resurssit on hankittava julkisista ja yksityisistä lähteistä. Resurssienhankintaan voivat sisältyä erityisesti EIT:n myöntämä tai kanavoima rahoitus sekä kumppaniorganisaatioilta saatava rahoitus. 4. Yhteistyöryhmissä voi olla mukana kolmansista maista tulevia kumppaniorganisaatioita, jotka pystyvät myötävaikuttamaan osaamis- ja innovointiyhteisöjen tavoitteiden saavuttamiseen. 6 artikla Tutkinnot 1. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksessa on määrättävä, että ne tutkinnot, joita osaamis- ja innovointiyhteisöt myöntävät niillä tieteenaloilla ja toimialoilla, joilla ne harjoittavat opinto-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ovat EIT:n tutkintoja. 2. EIT kannustaa kumppaniorganisaatioita myöntämään osaamis- ja innovointiyhteisöjen integroidun luonteen mukaisesti yhteisiä tutkintoja. Käyttää voidaan kuitenkin myös vain yhden laitoksen myöntämiä taikka kaksois- tai moninkertaisia tutkintoja. 3. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä EIT:n tutkintojen tunnustamisessa. 7 artikla EIT:n riippumattomuus ja sen toimien yhdenmukaisuus suhteessa yhteisön, jäsenvaltioiden tai hallitustenvälisiin toimiin 1. EIT toimii riippumattomana kansallisista viranomaisista ja ulkoisista vaikutuksista. Se on päivittäisessä toiminnassaan riippumaton yhteisön toimielimistä. EIT:n elinten jäsenet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet välttääkseen eturistiriidat EIT:n puolesta tekemänsä työn ja aiempien tai samanaikaisten toimiensa välillä. 2. EIT:n toiminnan on oltava yhdenmukaista suhteessa muuhun yhteisön tasolla toteutettavaan toimintaan etenkin innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen alalla. 3. EIT ottaa lisäksi asianmukaisesti huomioon kansalliset ja hallitustenväliset politiikat ja aloitteet. 8 artikla EIT:n elimet 1. EIT:llä on seuraavat elimet: 43. hallintoneuvosto, joka koostuu yritystoiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen alalla kokeneista korkean tason jäsenistä ja vastaa EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimien ohjaamisesta ja arvioinnista sekä kaikista muista strategisista päätöksistä 44. toimeenpanokomitea, joka valvoo EIT:n toimintaa ja tekee päätökset, jotka on tehtävä hallintoneuvoston kokousten välillä 45. johtaja, joka vastaa hallintoneuvostolle EIT:n rahoitus- ja muusta hallinnosta ja toimii EIT:n laillisena edustajana 46. tarkastuskomitea, joka antaa hallintoneuvostolle ja johtajalle neuvoja rahoitus- ja muusta hallinnosta ja valvontarakenteista EIT:ssä, osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa muodostettavien rahoitusyhteyksien organisoinnista sekä hallintoneuvoston pyynnöstä muista seikoista. 2. Komissio voi nimittää tarkkailijoita osallistumaan hallintoneuvoston ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean kokouksiin. 9 artikla Immateriaalioikeuksien hallinnointi 1. EIT määrittelee ja julkistaa immateriaalioikeuksien hallinnointia koskevat periaatteensa ja ohjeensa. Niillä 47. tuetaan EU:n innovointikapasiteettia 48. otetaan huomioon asianomaisen alan erityispiirteet 49. edistetään immateriaalioikeuksien hyödyntämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa asianmukaisin edellytyksin erityisesti määrittelemällä immateriaalioikeuksien jako EIT:n ja sen kumppanien kesken 50. luodaan asianmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille toimintaan osallistuvat yksittäiset ihmiset, osaamis- ja innovointiyhteisöt ja kumppaniorganisaatiot mukaan luettuina 51. luodaan erityisiä kannustimia spin-off- ja kaupalliseen toimintaan. 2. Kumppaniorganisaatioiden on osoitettava osaamis- ja innovointiyhteisöä koskevassa hakemuksessaan, että ne ovat sopineet seuraavista seikoista 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteitten ja ohjeitten mukaisesti: 52. tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten ja muiden tulosten omistussuhteet, hallinnointi ja suojaaminen 53. kyseisten tulosten käyttöoikeudet ja aiemmin hankittu osaaminen 54. kustannusten ja tuottojen jako, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon eri kumppaniorganisaatioiden panostukset 55. erityiset säännöt, bonukset tai kannustimet, joilla edistetään tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kehittämistä ja käyttöä mukaan luettuna tulosten hyödyntämiseen perustuva spin-off-toiminta. 10 artikla Oikeudellinen asema 1. EIT on oikeushenkilö. Se käyttää kussakin jäsenvaltiossa laajinta mahdollista oikeudellista toimivaltaa, joka oikeushenkilöille annetaan kansallisessa lainsäädännössä. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. 2. EIT:hen sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa. 11 artikla Vastuu 1. EIT vastaa yksin velvoitteistaan. 2. EIT:n sopimusperusteinen korvausvastuu määritellään asiaan liittyvissä sopimusmääräyksissä ja kyseiseen sopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä. EIT:n tekemissä sopimuksissa on määrättävä, että toimivaltainen tuomioistuin on Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. 3. Muuhun kuin sopimukseen perustuvan vastuun osalta EIT:n on jäsenvaltioiden lakien yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti korvattava itsensä tai henkilöstönsä toiminnan yhteydessä aiheuttamat vahingot. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on tuomiovalta tällaisten vahinkojen korvaamista koskevissa riita-asioissa. 4. EIT:n kaikkien maksujen, joiden tarkoituksena on kattaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu vastuu, sekä siihen liittyvien menojen ja kulujen katsotaan olevan EIT:n kuluja, ja ne on katettava EIT:n varoista. 12 artikla Avoimuus ja asiakirjojen saatavuus 1. EIT varmistaa, että sen toiminta on erittäin avointa. 2. EIT julkaisee viipymättä 56. työjärjestyksensä 57. päivitettävän kolmivuotisen työohjelmansa ja toimintaansa käsittelevän vuosikertomuksensa. 3. EIT ei luovuta kolmansille osapuolille saamiaan luottamuksellisia tietoja, jotka on perustellusti pyydetty pitämään luottamuksellisina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista. 4. EIT:n elinten jäseniä koskee Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 287 artiklassa tarkoitettu salassapitovelvollisuus. EIT:n tämän asetuksen mukaisesti keräämiin tietoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001[9]. 5. EIT:n hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001[10]. Hallintoneuvosto vahvistaa mainitun asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuuden kuukauden kuluessa EIT:n perustamisesta. 13 artikla Varat 1. EIT:n rahoitus järjestetään erityisesti seuraavien kautta: 58. Euroopan unionin talousarviosta myönnettävät varat 59. jäsenvaltioiden tai niiden viranomaisten myöntämät varat 60. yritysten tai yksityisten organisaatioiden myöntämät varat 61. testamenttilahjoitukset, lahjoitukset ja rahoitus yksityishenkilöiltä, instituutioilta, säätiöiltä tai muilta kansallisilta elimiltä 62. EIT:n omasta toiminnasta ja sen tuloksista tai pääomalahjoituksista, mukaan luettuina ne, joita hallinnoi EIT:n säätiö, taikka immateriaalioikeuksista peräisin olevat tulot 63. kolmansien maiden ja kansainvälisten elinten tai instituutioiden myöntämät varat. Ne voivat olla myös luontoissuorituksia. 2. EIT voi hakea ja/tai välittää etenkin yhteisön ohjelmista ja rahastoista myönnettävää yhteisön avustusta. Tällaista avustusta ei osoiteta toimiin, joita jo rahoitetaan yhteisön talousarviosta. 14 artikla Toiminnan ohjelmointi ja vastuuvelvollisuus 1. EIT laatii 64. päivitettävän kolmivuotisen työohjelman, jossa esitetään sen keskeiset painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeesta ja –lähteistä. Hallintoneuvosto toimittaa työohjelmaluonnoksen komissiolle. Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa lausunnon työohjelman täydentävyydestä suhteessa yhteisön politiikkaan ja välineisiin. Jos komissio ei hyväksy työohjelmaa, hallintoneuvosto tarkastelee sitä uudelleen ja tekee siihen asianmukaiset muutokset. 65. vuosikertomuksen vuosittain 30 päivään kesäkuuta mennessä. Kertomuksessa selostetaan EIT:n edellisvuoden aikana toteuttamat toimet ja arvioidaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aikatauluun, riskejä, joita toteutettuihin toimiin liittyy, sekä voimavarojen käyttöä ja EIT:n yleistä toimintaa. Kertomukseen sisällytetään täysimittainen tarkastettu tilinpäätös. 2. Päivitettävä kolmivuotinen työohjelma ja vuosikertomus toimitetaan komissiolle, joka antaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle. 3. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat esittää EIT:n hallintoneuvostolle lausunnon mistä tahansa aiheesta, jota käsitellään päivitettävässä kolmivuotisessa työohjelmassa. Kun EIT:lle esitetään tällainen lausunto, hallintoneuvosto vastaa siihen kolmen kuukauden kuluessa ja ilmoittaa mahdollisista muutoksista painopisteisiinsä ja suunniteltuihin toimiinsa. 15 artikla EIT:n arviointi 1. Mahdollisimman laadukkaisiin tuloksiin ja mahdollisimman tehokkaaseen resurssienkäyttöön pääsemiseksi EIT varmistaa, että sen toimia – mukaan luettuina osaamis- ja innovointiyhteisöjen hallinnoimat toimet – seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. Arvioinnin tulokset julkistetaan. 2. Komissio julkistaa EIT:stä tehdyn arvioinnin viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen antamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Arviointi perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon, ja siinä tarkastellaan sitä, miten EIT täyttää tehtävänsä. Siinä käsitellään kaikkia EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimia ja tarkastellaan niiden tehokkuutta, kestävyyttä, toimivuutta, merkitystä ja suhdetta yhteisön politiikkaan. Siinä otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. 3. Hallintoneuvosto ottaa arvioinnin tulokset asianmukaisesti huomioon EIT:n ohjelmissa ja toimissa. 16 artikla Talousarviositoumukset Ohjeelliset rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi 1 päivästä tammikuuta 2008 alkavaksi kuuden vuoden mittaiseksi kaudeksi ovat 308,7 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa. 17 artikla Vuotuisen talousarvion laatiminen ja vahvistaminen 1. EIT:n menoihin kuuluvat henkilöstöstä, hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut. 2. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi. 3. Johtaja laatii ennakkoarvion EIT:n seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja toimittaa sen hallintoneuvostolle. 4. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. 5. Hallintoneuvosto hyväksyy ennakkoarvion, johon kuuluu alustava päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, ja toimittaa ne komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä. 6. Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen arviot, joiden se katsoo olevan yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiä. 7. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy EIT:lle annettavaa avustusta koskevat määrärahat. 8. Hallintoneuvosto hyväksyy EIT:n talousarvion, josta tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti. 9. Kaikki merkittävät muutokset talousarvioon tehdään samaa menettelyä noudattaen. 18 artikla Talousarvion toteuttaminen ja valvonta 1. EIT vahvistaa varainhoitosäännöksensä neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdan mukaisesti. On asianmukaisesti huolehdittava EIT:n toiminnan riittävästä joustavuudesta, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa ja houkutella kumppaneita yksityiseltä sektorilta pitkäjänteisesti mukaan toimintaan. 2. Johtaja toteuttaa EIT:n talousarvion. 3. EIT:n kirjanpito sisällytetään komission kirjanpitoon. 4. Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n+2 huhtikuun 30 päivää neuvoston suosituksesta varainhoitovuotta n koskevan vastuuvapauden johtajalle EIT:n talousarvion toteuttamisen ja hallintoneuvostolle säätiön osalta. 19 artikla Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen 1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi EIT:hen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[11] kaikilta osiltaan. 2. EIT liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen[12]. Hallintoneuvosto vahvistaa liittymisen ja antaa tarvittavat säännökset, joilla helpotetaan petostentorjuntaviraston suorittamien sisäisten tutkimusten tekemistä. 3. Kaikissa EIT:n tekemissä päätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti mainittava, että petostentorjuntavirasto ja tilintarkastustuomioistuin voivat suorittaa kaikkien yhteisöltä varoja saaneiden sopimuspuolten ja näiden alihankkijoiden asiakirjojen tarkastuksia paikan päällä, myös lopullisten edunsaajien toimitiloissa. 4. Edellä olevan 1, 2 ja 3 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin EIT:n säätiöön. 20 artikla Uudelleentarkastelulauseke Komissio esittää viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen antamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja EIT:n toiminnasta sekä tekee mahdolliset asianmukaiset ehdotukset tämän asetuksen muuttamiseksi. Komission raporteissa otetaan huomioon 14 artiklassa säädetyt hallintoneuvoston vuosikertomukset ja 15 artiklassa säädetyt ulkoiset arvioinnit. 21 artikla Perussääntö Hyväksytään liitteessä esitetty EIT:n perussääntö. 22 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE Euroopan teknologiainstituutin perussääntö 1 artikla Hallintoneuvoston kokoonpano 1. Hallintoneuvostossa on sekä nimitettyjä jäseniä, jotka nimitetään tasapainoisesti yritystoiminnan ja toisaalta tiede- ja tutkimustoiminnan piiristä (jäljempänä ’nimitetyt jäsenet’), että jäseniä, jotka edustavat EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen innovaatio-, tutkimus- ja tieteelliseen toimintaan osallistuvaa, teknistä ja hallintohenkilökuntaa, opiskelijoita ja väitöskirjaa valmistelevia tutkijoita ja jotka ovat heidän valitsemiaan (jäljempänä ’edustajajäsenet’). 2. Nimitettyjä jäseniä on 15. Heidän toimikautensa kestää kuusi vuotta, eikä sitä uusita. Jäsenet nimittää komissio erityisen valintalautakunnan ehdotuksesta. Valintalautakunnassa on neljä riippumatonta korkeatasoista asiantuntijaa, jotka komissio nimittää tehtäväänsä. 3. Komissio huolehtii nimityksissä tiede- ja tutkimuskokemuksen ja yrityskokemuksen samoin kuin naisten ja miesten tasapainoisesta edustuksesta ja ottaa huomioon innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen toimintaympäristön eri puolilla unionia. 4. Kahden vuoden välein vaihdetaan kolmannes nimitetyistä jäsenistä. Ne jäsenet, joiden toimikausi päättyy kahden tai neljän vuoden kuluttua hallintoneuvoston alkuperäisestä asettamisesta, määrätään arvalla. 5. Edustajajäseniä on neljä. Heidän toimikautensa kestää kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Toimikausi päättyy, jos jäsen jättää EIT:n tai osaamis- ja innovointiyhteisön. Jäsenten tilalle valitaan toimikauden loppuajaksi uudet jäsenet samalla valintamenettelyllä. 6. Hallintoneuvosto vahvistaa johtajan ehdotuksesta edustajajäsenten valintaan ja korvaamiseen liittyvät ehdot ja menettelytavat ennen kuin ensimmäinen osaamis- ja innovointiyhteisö on aloittanut toimintansa. Menettelyllä varmistetaan edustuksen asianmukaisuus, ja siinä otetaan huomioon EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen kehitys. 7. Jos hallintoneuvoston jäsen ei pysty hoitamaan tehtäviään toimikautensa loppuun saakka, hänen tilalleen nimetään tai valitaan toimikauden loppuajaksi uusi jäsen samalla menettelyllä kuin hallintoneuvoston jättävä jäsen oli nimetty tai valittu. 2 artikla Hallintoneuvoston tehtävät 1. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat EIT:n etujen mukaisesti, sen päämäärien ja tehtävän, identiteetin ja yhtenäisyyden hyväksi. 2. Hallintoneuvostolla on erityisesti seuraavat tehtävät: 66. Hallintoneuvosto vahvistaa kolmivuotiseen päivitettävään työohjelmaan kirjatun EIT:n strategian, sen talousarvion, tilinpäätöksen ja taseen sekä sen vuosikertomuksen johtajan ehdotuksen perusteella. 67. Hallintoneuvosto määrittelee alat, joille osaamis- ja innovointiyhteisöt perustetaan. 68. Hallintoneuvosto vahvistaa osaamis- ja innovointiyhteisöjen valintaa varten täsmälliset, avoimet ja helppokäyttöiset menettelyt, joihin kuuluu ulkoinen asiantuntija-arviointi ja jotka kattavat EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen suhteet. 69. Hallintoneuvosto valitsee ja nimeää osaamis- ja innovointiyhteisöiksi nimitettävät yhteistyöryhmät ja peruuttaa nimityksen tarvittaessa. 70. Hallintoneuvosto huolehtii osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminnan jatkuvasta arvioimisesta. 71. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä sekä toimeenpano- ja tarkastuskomitean työjärjestykset. 72. Hallintoneuvosto määrittelee komission suostumuksella hallintoneuvoston ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean jäsenille suoritettavat asianmukaiset korvaukset, joiden suuruudessa otetaan huomioon vastaavat järjestelyt jäsenvaltioissa. 73. Hallintoneuvosto vahvistaa menettelyt, joilla johtaja ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean jäsenet valitaan. 74. Hallintoneuvosto nimittää johtajan, tilinpitäjän ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean jäsenet. 75. Hallintoneuvosto perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä, joiden toimikausi voi olla määräaikainen. 76. Hallintoneuvosto tekee EIT:tä tunnetuksi maailmassa lisätäkseen sen houkuttelevuutta ja tehdäkseen siitä ”kansainvälisen toimijan” huippuluokan koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin parissa. 77. Hallintoneuvosto vahvistaa eturistiriitoihin liittyvät käyttäytymissäännöt. 78. Hallintoneuvosto määrittelee periaatteet ja ohjeet immateriaalioikeuksien hallinnointia varten. 3. Hallintoneuvosto voi antaa yksittäisiä tehtäviä toimeenpanokomitean tehtäväksi. 4. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa nimettyjen jäsentensä keskuudesta. Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta, ja se voidaan uudistaa kerran. 3 artikla Hallintoneuvoston toiminta 1. Hallintoneuvosto tekee päätökset jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän perussäännön 2 artiklan 2 kohdan a, b, c, d ja i alakohdan tai 4 kohdan mukaiset päätökset edellyttävät kuitenkin jäsenistön kahden kolmasosan määräenemmistöä. 2. Hallintoneuvosto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen vähintään kolme kertaa vuodessa ja lisäksi ylimääräiseen kokoukseen, jonka voi kutsua kokoon sen puheenjohtaja tai vähintään yksi kolmasosa sen jäsenistöstä. 3. Hallintoneuvosto koostuu siirtymäajan pelkästään nimitetyistä jäsenistä, kunnes edustajajäsenten vaali voidaan järjestää ensimmäisen osaamis- ja innovointiyhteisön perustamisen jälkeen. 4 artikla Toimeenpanokomitea 1. Toimeenpanokomiteassa on viisi jäsentä, joista yhtenä hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka toimii myös toimeenpanokomitean puheenjohtajana. Hallintoneuvosto valitsee nimettyjen jäsentensä joukosta puheenjohtajaa lukuun ottamatta toimeenpanokomitean neljä muuta jäsentä. 2. Toimeenpanokomitea kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajansa kokoon kutsumana tai johtajan pyynnöstä. 3. Toimeenpanokomitea tekee päätökset jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. 4. Toimeenpanokomitea 79. valmistelee hallintoneuvoston kokoukset 80. valvoo EIT:n päivitettävän kolmivuotisen työohjelman toteuttamista 81. valvoo osaamis- ja innovointiyhteisöjen valintaan käytettävää menettelyä 82. tekee hallintoneuvoston sille tehtäväksi antamat päätökset. 5 artikla Johtaja 1. Johtajalla on oltava kokemusta ja tunnustettu asema EIT:n toiminta-aloilla. Hallintoneuvosto nimittää johtajan neljän vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Hallintoneuvosto voi jatkaa toimikautta kerran neljällä vuodella, jos se katsoo sen olevan EIT:n etujen nimissä paras ratkaisu. 2. Johtaja vastaa EIT:n päivittäisestä johtamisesta ja on sen laillinen edustaja. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja raportoi sille säännöllisesti EIT:n toiminnasta. 3. Johtajalla on erityisesti seuraavat tehtävät: 83. Johtaja tukee hallintoneuvostoa ja toimeenpanokomiteaa niiden tehtävissä ja järjestää niiden kokousten sihteeristöpalvelut. 84. Johtaja valmistelee strategialuonnoksen ja talousarvioesityksen toimitettavaksi hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean kautta. 85. Johtaja hallinnoi osaamis- ja innovointiyhteisöjen valintaan käytettävää menettelyä ja varmistaa, että menettelyn eri vaiheet toteutetaan avoimella ja puolueettomalla tavalla. 86. Johtaja organisoi EIT:n toimet ja hallinnoi niitä. 87. Johtaja vastaa hallinto- ja talousasioista, myös EIT:n talousarvion toteuttamisesta. Siinä johtaja ottaa asianmukaisesti huomioon tarkastuskomitealta saamansa neuvot. 88. Johtaja vastaa kaikista henkilöstöasioista. 89. Johtaja valmistelee luonnoksen päivitettäväksi kolmivuotiseksi työohjelmaksi ja EIT:n vuosikertomukseksi ja toimittaa ne hallintoneuvostolle. 90. Johtaja toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja taseen tarkastuskomitealle ja sen jälkeen hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean välityksellä. 91. Johtaja huolehtii, että EIT:n tekemissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa asetettuja EIT:n velvoitteita noudatetaan. 92. Johtaja antaa toimeenpanokomitealle ja hallintoneuvostolle kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamisessa. 6 artikla Tarkastuskomitea 1. Tarkastuskomiteassa on viisi jäsentä, jotka hallintoneuvosto nimittää komissiota kuultuaan nelivuotiskaudeksi sellaisten ulkoisten neuvonantajien joukosta, joilla on asianmukaista kokemusta tieteellisten, tutkimusta harjoittavien ja yritysten organisaatioiden auditoinnista ja rahoitusvalvonnasta. 2. Tarkastuskomitea suorittaa tehtävänsä täysin riippumattomana EIT:n muista elimistä. 3. Tarkastuskomitea valitsee puheenjohtajansa. 4. Tarkastuskomitea tarkastelee alustavaa tilinpäätöstä ja antaa suosituksia hallintoneuvostolle ja johtajalle. 5. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 3 kohdassa komission sisäiselle tarkastajalle uskotut tehtävät suoritetaan tarkastuskomitean vastuulla, ja komitea vahvistaa siihen tarvittavat järjestelyt. 7 artikla EIT:n henkilöstö 1. EIT:n henkilöstö koostuu EIT:n suoraan määräaikaisilla sopimuksilla palkkaamista työntekijöistä. EIT:n johtajaan ja henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja. 2. Jäsenvaltiot ja muut työnantajat voivat lähettää asiantuntijoita EIT:hen määräajaksi. Hallintoneuvosto vahvistaa jäsenvaltioiden tai muiden työnantajien EIT:hen lähettämien asiantuntijoiden työskentelyä koskevat määräykset, joissa määritellään heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. 3. EIT käyttää henkilöstöasioissa niitä valtuuksia, jotka työsopimusten tekoon valtuutettu viranomainen sille on antanut. 4. Henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain EIT:n kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. 8 artikla Osaamis- ja innovointiyhteisöjen organisaatiota ja hallintoa ohjaavat periaatteet 1. Hallintoneuvosto vahvistaa ohjeiston, jonka perusteella se määrittelee osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa tehtävien sopimusten ehdot ja joita sovelletaan niiden toimien rahoitukseen, seurantaan ja arviointiin. Ohjeisto julkistetaan ennen osaamis- ja innovointiyhteisöjen valinnan aloittamista. 2. Hallintoneuvosto antaa ohjeita erityisesti seuraavista: 93. osaamis- ja innovointiyhteisöjen seuranta ja arviointi sekä EIT:n osallistuminen niiden hallintoon 94. yritystoimintanäkökohtien integroiminen tutkimus- ja koulutustoimintaan, mukaan luettuna koulutuksen ja tutkimus- ja kehitystoimien suunnittelu ja toteutus, henkilöstön ja opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuus yritysten ja tiede- ja tutkimuslaitosten välillä, sellaisen opetussisällön tarjoaminen, jossa otetaan huomioon yritystoimintaan, johtamiseen ja innovointiin liittyviä seikkoja, tulosten ja niistä saatujen tulojen jakaminen kumppanien kesken sekä tulosten ja hyvien toimintamallien levittäminen muille kuin kumppaniorganisaatioille pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina 95. keinot varmistaa, että opetussuunnitelmat ja sisäiset käytännöt edistävät yrittäjä- ja innovointihenkistä ajattelua. 3. EIT:n kanssa tehtävissä sopimuksissa on annettava osaamis- ja innovointiyhteisöille laajat valtuudet itse määritellä sisäinen organisaationsa ja täsmälliset toimintasuunnitelmansa ja työmenetelmänsä. 9 artikla Osaamis- ja innovointiyhteisöjen arviointia ja seurantaa koskevat periaatteet EIT huolehtii siitä, että kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön tuloksia seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. Arviointien on perustuttava hyviin hallintomenettelyihin ja tulossuuntautuneisiin tekijöihin, ja niissä on vältettävä turhia muodollisuuksia ja menettelyteknisiä piirteitä. 10 artikla Osaamis- ja innovointiyhteisön toiminnan kesto, jatkaminen ja päättäminen 1. Määräajoin tehtävien arviointien tulosten ja toiminta-alojen erityispiirteiden mukaan osaamis- ja innovointiyhteisön toiminta-aika on tavallisesti 7–15 vuotta. 2. Hallintoneuvosto voi poikkeuksellisesti päättää jatkaa osaamis- ja innovointiyhteisön toiminta-aikaa alun perin asetettua pitemmälle, jos se on tarkoituksenmukaisin keino saavuttaa EIT:n tavoitteet. 3. Jos osaamis- ja innovointiyhteisön arvioinneissa päädytään riittämättömiin tuloksiin, hallintoneuvosto ryhtyy tarvittaviin toimiin, joihin kuuluu rahoitustuen vähentäminen, muuttaminen tai peruttaminen taikka sopimuksen purkaminen. 11 artikla Talousarvion toteuttaminen ja valvonta 1. EIT:n tilinpitäjä toimittaa kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä tarkastuskomitealle, komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta. 2. Saatuaan tarkastuskomitean lausunnon ja tilintarkastustuomioistuimen huomautukset EIT:n alustavasta tilinpäätöksestä johtaja laatii EIT:n lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten. 3. Hallintoneuvosto antaa lausunnon EIT:n lopullisesta tilinpäätöksestä. 4. Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston sitä koskevan lausunnon varainhoitovuotta seuraavan heinäkuun 1 päivään mennessä komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5. Johtaja toimittaa 30 päivään syyskuuta mennessä tilintarkastustuomioistuimelle vastineensa sen huomautuksiin. Hän toimittaa vastineensa myös hallintoneuvostolle. 12 artikla EIT:n lopettaminen Jos EIT päätetään lopettaa, selvitysmenettely suoritetaan komission valvonnassa asiaan sovellettavien lakien mukaisesti. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa tehtävissä sopimuksissa ja EIT:n säätiön perustamissäädöksessä on vahvistettava asianmukaiset säännöt tällaista tilannetta varten. SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. EHDOTUKSEN NIMI: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta 2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot: Alaotsake 1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky 3. BUDJETTIKOHDAT 3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet: 02 02 10 02 EIT:n toiminta, etenkin osaamis- ja innovointiyhteisöt, avustukset sekä innovointi-, tutkimus- ja koulutusvalmiuksien parantaminen 3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto 3.3. Budjettitiedot Budjettikohta | Menolaji | Uusi | Efta osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake | 02021001 02021002 | Ei-pakoll. Ei-pakoll. | JM JM | Kyllä Kyllä | Ei Ei | Kyllä Kyllä | nro1a nro1a | 4. YHTEENVETO RESURSSEISTA 4.1. Taloudelliset resurssit 4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM) Taulukon ensimmäisillä riveillä esitetyt määrärahat on määrä ottaa alaotsaketta 1a varten vahvistetut enimmäismäärät alittavasta kohdentamattomasta liikkumavarasta. milj. euroa (3 desimaalin tarkkuudella) Henkilöstön määrä yhteensä | 5,5 | 5,5 | 3 | 3 | 3 | 3 | 96. 5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET 5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Ks. vaikutustenarviointi ja perustelut. 5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut Ks. vaikutustenarviointi ja perustelut. 5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä niihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa Ks. vaikutustenarviointi ja perustelut. Seuraavan rahoituskehyksen kattamana aikana (2007–2013) EIT:n toiminnallisena tavoitteena on perustaa kuusi osaamis- ja innovointiyhteisöä sekä koko järjestelmää koordinoiva hallintorakenne. Osaamis- ja innovointiyhteisöt harjoittavat innovointi-, tutkimus- ja koulutustoimintaa integroimalla kumppaniorganisaatioiden panostuksia. Ehdotus perustuu oletukseen, että täyden toimintakyvyn saavuttaneessa osaamis- ja innovointiyhteisössä voisi olla mukana noin 1 000 työntekijää: noin 100 tieteellistä työntekijää, 300 tutkijaa sekä 600 tekniseen ja tukihenkilöstöön kuuluvaa. Osaamis- ja innovointiyhteisön piirissä olisi samanaikaisesti noin 600 maisterintutkinto- ja 400 tohtorintutkinto-opiskelijaa. Hallintorakenne pidettäisiin tiukasti pienikokoisena, ja ajan mittaan siihen kuuluisi yhteensä 30 tieteellistä ja johtoportaan työntekijää ja 30 tukihenkilöstöön kuuluvaa. Indikaattorit: Koska innovointi- ja tutkimustoiminnasta saadaan ensimmäiset tulokset vasta tietyn ajan kuluttua, EIT:n perustamisvaiheessa painotetaan panosindikaattoreita, kuten perustettujen osaamis- ja innovointiyhteisöjen määrää suhteessa liiketoimintasuunnitelmaan, talousarvion toteuttamista tavoitteisiin nähden (toteutunut varainkäyttö prosentteina), muualta kuin komission lähteistä tulevan rahoituksen prosenttiosuutta sekä maisterin- ja tohtorintutkinto-opiskelijoiden määrää ja määrän kasvua. Ajan mittaan indikaattoreita olisi täydennettävä tulosindikaattoreilla, kuten EU:ssa kehitettyjen patenttien määrällä ja määrän kehityksellä, immateriaalioikeuksista saaduilla tuloilla (osuus EIT:n kokonaisbudjetista), yritysten kanssa tehtyjen sopimusten lukumäärällä ja arvolla sekä vastavalmistuneiden (maisterin- ja tohtorintutkinto) alkupalkalla ja ensimmäisen työpaikan löytämiseen keskimäärin tarvitulla ajalla. 5.4. Toteutustapa (alustava) ( Keskitetty hallinnointi ( komissio hallinnoi suoraan ( hallinnointivastuu siirretään ( toimeenpanovirastoille X varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille ( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille ( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi ( jäsenvaltioiden kanssa ( kolmansien maiden kanssa ( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava) Huomautukset: EIT on varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin muttei ”virasto” sanan tavanomaisessa merkityksessä. Sen sisäisissä säännöissä (esim. rahoitus- ja henkilöstöasioissa) on otettava huomioon sen tavoitteet sekä tarve huolehtia sen toiminnan riittävästä joustavuudesta, jotta se voi houkutella kumppaneita (yritys- ja tiede- ja tutkimusmaailmasta). 6. SEURANTA JA ARVIOINTI Ehdotuksen vaikutuksista on tehty laajennettu arviointi, johon ulkoiset konsultit tekivät taustatyötä kesällä 2006. Siinä integroidaan toisiinsa vaikutustenarvioinnin ja etukäteisarvioinnin vaatimukset. Vaikutustenarvioinnin tulokset esitetään siitä tehdyssä raportissa. Mahdollisimman laadukkaisiin tuloksiin ja mahdollisimman tehokkaaseen resurssienkäyttöön pääsemiseksi EIT:n toimia seurataan jatkuvasti ja niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. Hallintoneuvosto vahvistaa menettelyt asianmukaista arviointia varten. Komissio teettää lisäksi viiden vuoden kuluttua EIT-asetuksen antamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein EIT:n toiminnasta riippumattoman ulkoisen arvioinnin, jossa tarkastellaan sitä, miten EIT täyttää tehtävänsä. Arviossa käsitellään kaikkia EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimia ja tarkastellaan niiden tehokkuutta, merkitystä ja suhdetta yhteisön politiikkaan. 7. PETOSTENTORJUNTA Säädöksen mukaan komissiolla on oikeus varmistaa, että yhteisön taloudelliset edut suojataan asianmukaisesti. Kaikissa EIT:n tekemissä päätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti mainittava, että petostentorjuntavirasto ja tilintarkastustuomioistuin voivat suorittaa kaikkien yhteisöltä varoja saaneiden sopimuspuolten ja näiden alihankkijoiden asiakirjojen tarkastuksia paikan päällä, myös lopullisten edunsaajien toimitiloissa. Euroopan petostentorjuntavirastolla OLAFilla on oikeus tehdä sisäisiä tutkimuksia EIT:n elimissä, ja EIT:n hallintoneuvosto vahvistaa tarvittavat järjestelyt, joilla helpotetaan näiden tutkimusten tekemistä. 8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA 8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset ja resurssit (lähtökohtana 6 osaamis- ja innovointiyhteisöä vuonna 2013) Kustannukset | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | Yht. | EIT:n hallintorakenne | 2,900 | 5,800 | 8,700 | 8,700 | 8,700 | 8,700 | 43,500 | Osaamis- ja innovointiyhteisöt | 0,000 | 0,000 | 220,800 | 303,600 | 441,600 | 662,400 | 1,628,400 | Avustukset maisterin- ja tohtorintutkinto-opiskelijoille | 0,000 | 0,000 | 5,600 | 20,600 | 45,200 | 73,800 | 145,200 | Innovointi-, tutkimus- ja koulutuskapasiteetin parantaminen | 0,000 | 0,000 | 100,000 | 150,000 | 150,000 | 150,000 | 550,000 | Kustannukset yhteensä | 2,900 | 5,800 | 335,100 | 482,900 | 645,500 | 894,900 | 2,367,100 | Resurssit | Paikallisviranomaiset ja jäsenvaltiot, yritykset, EIP:n lainat, pääomasijoitukset (rahoituslähteen mukaan suoraan osaamis- ja innovointiyhteisöille tai suoraan EIT:lle) | 0,000 | 0,000 | 47,080 | 113,040 | 133,740 | 233,100 | 526,960 | Yhteisön talousarvio (7. puiteohjelma, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, elinikäisen oppimisen ohjelma, rakennerahastot EAKR ja ESR) (suoraan osaamis- ja innovointiyhteisöille)[14] | 238,020 | 309,860 | 436,760 | 546,800 | 1,531,440 | Yhteisön talousarvio (alaotsakkeen 1a kohdentamaton liikkumavara) (suoraan EIT:lle) | 2,900 | 5,800 | 50,000 | 60,000 | 75,000 | 115,000 | 308,700 | Resurssit yhteensä | 2,900 | 5,800 | 335,100 | 482,900 | 645,500 | 894,900 | 2,367,100 | 8.2. Hallintomenot 8.2.1. Henkilöstön määrä ja jakautuminen Laji | Toiminnan hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö (toimien ja/tai virkojen määrä kokoaikaiseksi muutettuna) | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[15] (XX 01 01) | A*/AD | 4 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | B*, C*/AST | 1,5 | 1,5 | 1 | 1 | 1 | 1 | Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[16] | Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[17] | YHTEENSÄ | 5,5 | 5,5 | 3 | 3 | 3 | 3 | Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahajaottelussa myönnetystä osuudesta. 8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus Komission yksiköt suorittavat lähinnä kahdentyyppisiä tehtäviä: – Vuosina 2008 ja 2009 keskitytään tukemaan EIT:n keskushallinnon perustamista ja laatimaan sen sisäisiä sääntöjä (varainhoito-, henkilöstö- ym. sääntöjä). Lisäksi tuetaan valintalautakuntaa sen kartoittaessa jäsenehdokkaita hallintoneuvostolle. – Kun EIT ja ensimmäiset osaamis- ja innovointiyhteisöt on perustettu, komissio keskittyy EIT:n seurantaan (talousarvioasiat, vuosikertomukset, monivuotinen arviointi) säädöksessä vahvistetulla tavalla. 8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö) ( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet X Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta 2007 koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet: 2 virkaa X Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä (2008) pyydettävät virat ja/tai toimet: 2 virkaa X Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely): 1,5 virkaa ( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn 8.2.4. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (3 desimaalin tarkkuudella) Laji | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt* (XX 01 01) | 0,594 | 0,594 | 0,324 | 0,324 | 0,324 | 0,324 | Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,594 | 0,594 | 0,324 | 0,324 | 0,324 | 0,324 | * Viitekustannukset: 108 000 euroa vuodessa. 8.2.5. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (3 desimaalin tarkkuudella) Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | YHTEENSÄ | XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,100 | 0,050 | 0,050 | 0,050 | 0,050 | 0,050 | 0,350 | XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | 0,200 | 0,200 | XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | 0,500 | 0,500 | XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | 0,300 | 0,050 | 0,050 | 0,050 | 0,550 | 0,050 | 1,050 | 3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,300 | 0,050 | 0,050 | 0,050 | 0,550 | 0,050 | 1,050 | [1] KOM(2006) 77. [2] KOM(2006) 276. [3] EUVL C [...], [...], s. [...]. [4] EUVL C [...], [...], s. [...]. [5] EUVL C [...], [...], s. [...]. [6] EYVL C 325, 24.12.2002. [7] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005). [8] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. [9] EYVL 8, 12.1.2001, s. 1. [10] EYVL 145, 31.5.2001, s. 43. [11] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1. [12] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15. [13] Ks. toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [14] Myönnetään ohjelmissa sovellettavien menettelyjen mukaisesti. [15] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään. [16] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään. [17] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.