Bryssel, 23.11.2005

KOM(2005) 589 lopullinen

2005/0239 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta annetun direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta

(komission esittämä){SEC(2005) 1514}

PERUSTELUT

1) EHDOTUKSEN TAUSTA

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU on jo yli vuosikymmenen ajan toteuttanut määrätietoista meriturvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteena on parantaa alusturvallisuutta, ihmishengen turvallisuutta merellä sekä meriympäristön suojelua. Kaikista merikuljetusketjun toimijoiden toteuttamista toimista huolimatta onnettomuusriskiä ei kuitenkaan voida täysin poistaa. Pelkän aluksen uppoamisen lisäksi merionnettomuuksilla on usein myös huomattavasti laajempia seurauksia, jotka koskettavat kaikkea rannikolla harjoitettavaa toimintaa. Entisaikaan merionnettomuuksia pelkäsivät vain merimiehet, kun taas nykyään onnettomuudesta johtuva ympäristön saastuminen saattaa aiheuttaa kansallisen tai jopa kansainvälisen katastrofin. Tästä syystä myös yhteisön meriturvallisuuspolitiikkaan sisältyviä ennaltaehkäisytoimia on syytä täydentää toimilla, jotka mahdollistavat merenkulun riskien hallinnan yhteisön tasolla.

Tässä hengessä komissio esitti ehdotuksen, jonka pohjalta annettiin 27. kesäkuuta 2002 direktiivi 2002/59/EY alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta. Direktiivin tavoitteena on nykyisin käytettävissä olevien alusliikenteen seurantajärjestelmien yhteenliittäminen ja yhteinen organisointi. Sillä luodaan edellytykset tarvittavien välineiden käyttöönotolle ja kansallisten viranomaisten väliselle koordinoinnille, jotta jäsenvaltiot voisivat paremmin ennaltaehkäistä vaarallisia tilanteita tai reagoida niihin.

Direktiivillä 2002/59/EY käyttöön otettujen toimenpiteiden tehokkuuden ylläpitäminen edellyttää kuitenkin erityisen tarkkaa seurantaa, jotta toimenpiteissä voidaan ottaa tarvittavalla tavalla huomioon merenkulkualan toiminnallinen ja tekninen kehitys etenkin alusten tunnistus- ja seurantajärjestelmien ja satelliittien käyttöön perustuvien teknologioiden osalta.

Komissio on käynyt näistä aiheista laajaa mielipiteidenvaihtoa jäsenvaltioiden kanssa. Näissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että joitakin direktiivin 2002/59/EY säännöksiä on tarpeen muuttaa. Erityisesti olisi otettava huomioon hyvät tulokset, joita on saatu uusilla teknisillä laitteilla, kuten alusten automaattisilla tunnistusjärjestelmillä. Lisäksi olisi pyrittävä varmistamaan kansallisten politiikkojen johdonmukaisuus esimerkiksi niiden suunnitelmien osalta, jotka koskevat merihätään joutuneiden alusten vastaanottamista suojapaikkoihin.

- Yleistä

Direktiivin 2002/59/EY soveltamiseksi toteutettavien kansallisten toimien määräaika oli 5. helmikuuta 2004. Eräiden direktiivin säännösten suuren merkityksen vuoksi jäsenvaltiot ja komissio ovat kuitenkin siitä lähtien kun direktiivi kesäkuussa 2002 annettiin tehneet yhteistyötä, jotta voitaisiin varmistaa direktiivin mahdollisimman nopea täytäntöönpano.

Esimerkiksi direktiivin 20 artiklassa säädettyjen suojapaikkoja koskevien suunnitelmien osalta komissio on järjestänyt Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) avustuksella vierailuja ja kokouksia, joissa on käsitelty direktiivin yhdenmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämiä yhteisiä kriteereitä ja periaatteita. Ehdotus automaattisten tunnistusjärjestelmien (AIS) käyttöpakon laajentamisesta yli 15 metrin pituisiin kalastusaluksiin perustuu siihen, että on tapahtunut suuri määrä yhteentörmäyksiä, joissa on ollut osallisina kalastusaluksia, joita kauppa-alukset eivät selvästikään ole havainneet. Tässä toimenpiteessä otetaan huomioon Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) työ. IMO on jo useita vuosia sitten hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kauppa-alukset olisi varustettava AIS-laitteilla (ns. A-luokan AIS) onnettomuuksien vähentämiseksi.

Ehdotetussa toimenpiteessä otetaan huomioon myös yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa parhaillaan tapahtuva paikannus- ja viestintäjärjestelmien kehittäminen kalastuslaivastojen valvonnan tukemiseksi. Jäsenvaltioiden ja komission olisi selvitettävä yhteistyössä ja EMSAn avustuksella, missä määrin AIS-järjestelmän toiminnot voidaan yhdistää kalastuksen valvontajärjestelmiin. Näin voitaisiin vähentää aluksilla tarvittavien laitteiden määrää. Tällainen kehitys ei saa kuitenkaan vaarantaa kuhunkin yksittäiseen järjestelmään liittyviä tavoitteita ja vaatimuksia eikä etenkään AIS-järjestelmään liittyvää törmäyksenestotoimintoa. Se ei myöskään saa vaarantaa kalastusvalvonnassa tarvittavien tietojen turvattua ja luottamuksellista käsittelyä.

Pohjoisilla alueilla onnettomuuksia voitaisiin lisäksi vähentää sillä, että kyseisillä alueilla sijaitsevat jäsenvaltiot perustavat järjestelmiä, joiden avulla merenkulkijoille voidaan tiedottaa jääolosuhteista.

Lisäksi direktiivin 2002/59/EY säännösten soveltamiseksi jäsenvaltiot ja komissio aloittivat vuonna 2002 hankkeen, jonka tavoitteena oli luoda EU:n merenkulkuhallintojen välinen tiedonvaihtojärjestelmä, joka tunnetaan nimellä SafeSeaNet. EMSA on hallinnoinut tätä järjestelmää lokakuusta 2004 alkaen, ja siitä olisi nyt tehtävä yhteisön viitejärjestelmä, jotta voidaan varmistaa sen täysimittainen käyttö ja taata oikeudellinen varmuus.

- Ehdotuksen alalla voimassa olevat säännökset

Alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY.

- Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja tavoitteiden kanssa

SafeSeaNet-järjestelmään perustuvalla alusten tehokkaammalla seurannalla, talvimerenkulkua koskevilla toimenpiteillä sekä selkeämpien puitteiden luomisella merihädässä olevien alusten vastaanottamiselle suojapaikkoihin on suoria ympäristövaikutuksia. Ne pienentävät onnettomuuksien ja ympäristön pilaantumisen riskiä ja helpottavat vastuullisten viranomaisten toimintaa pilaantumistapauksissa tai pilaantumisvaaran vallitessa.

Onnettomuus- ja pilaantumisriskin pieneneminen merkitsee myös sitä, että lainsäädäntötoimenpiteellä on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi kalastusalusten varustamisella AIS-laitteilla on sosiaalisia vaikutuksia, koska se vähentää onnettomuusriskiä ja ihmishenkien menetyksiä kalastusalalla.

2) Asianomaisten osapuolten kuuleminen ja vaikutusten arviointi

- Asianomaisten osapuolten kuuleminen

Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus osallistujista

Komissio järjesti toukokuussa 2004 ja helmikuussa 2005 kuulemistilaisuudet, joihin osallistui jäsenvaltioiden ja merenkulkualan edustajia. Tilaisuuksien pohjana oli yksityiskohtainen luettelo ehdotettuja muutoksia koskevista kysymyksistä.

Yhteenveto vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Kuulemiset sekä tehdyt vaikutusten arvioinnit vahvistivat, että direktiiviä 2002/59/EY on syytä muuttaa, jotta sen täytäntöönpanolle voitaisiin luoda selkeämmät ja täsmällisemmät puitteet. Komissiota kehotettiin erityisesti ottamaan huomioon kansainvälisissä määräyksissä tapahtunut kehitys sekä yhteisön tasolla saavutettu edistys. Kuullut osapuolet halusivat sisällyttää direktiiviin myös uusia merenkulun turvallisuutta koskevia toimenpiteitä, kuten lainsäädännöllisten puitteiden luomisen talvimerenkulkuun liittyville järjestelyille.

Kansalliset viranomaiset olivat kiinnostuneita niistä myönteisistä vaikutuksista, joita kalastusalusten varustamisella AIS-laitteilla saattaisi olla meriturvallisuuteen, mutta ne esittivät epäilyjä toimenpiteen soveltamisalasta ja erityisesti siitä, mitä alusluokkia sen tulisi koskea. Komissio halusi alun perin soveltaa toimenpidettä yli 12 metrin pituisiin kalastusaluksiin, mutta direktiiviehdotuksessa rajaksi asetetaan 15 metriä. Näin pyritään ottamaan huomioon yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä käytettävät vähimmäismitat.

Erityisesti suojapaikkoihin liittyvien kysymysten käsittelemiseksi komissio järjesti EMSAn avustuksella kolme tapaamista jäsenvaltioiden kanssa sekä sarjan selvitysmatkoja kansallisten viranomaisten luokse. Näiden myötä kävi selväksi, että suojapaikkoja koskevia velvollisuuksia on syytä täsmentää. Merenkulkuala korosti tarvetta parantaa menetelmiä, jotka mahdollistavat tehokkaan toiminnan merihädässä olevien alusten auttamiseksi. Lisäksi se korosti alusten vastaanottamisesta mahdollisesti aiheutuvia taloudellisia vahinkoja koskevien vakuuksien merkitystä.

- Asiantuntijoiden käyttö

Asianomaiset tieteenalat/erikoisalat

Meriturvallisuus, alusliikenteen seuranta, törmäyksenestolaitteet ja talvimerenkulku.

Käytetyt menetelmät

Komission ehdotus on laadittu seuraavien selvitysten pohjalta:

- tekninen analyysi, joka perustui komission ja EMSAn järjestämien, SafeSeaNet-järjestelmän kehittämistä käsitelleen kahden asiantuntijaryhmän ja yhden työryhmätapaamisen tuloksiin;

- EMSAn komission pyynnöstä Oslon yliopistolta tilaama tutkimusraportti, jossa selvitetään velvollisuuksia ja korvausvastuita, jotka liittyvät alusten vastaanottoon suojapaikkoihin.

Tärkeimmät järjestöt/asiantuntijat, joita on kuultu

- vuonna 2002 tapahtuneen Prestige-öljysäiliöaluksen uppoamisen seurauksena perustetun, meriturvallisuuden parantamista käsitelleen Euroopan parlamentin väliaikaisen valiokunnan työ (MARE-valiokunnan päätelmät);

- tulokset suojapaikkoja koskevasta arviointityöstä, jonka komissio toteutti EMSAn avustuksella kansallisten viranomaisten piirissä;

- IMO:n työ (erityisesti järjestön hyväksymät päätöslauselmat, joissa käsitellään suojapaikkakysymystä).

Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista lausunnoista

Saatujen lausuntojen perusteella seuraavat ongelmat edellyttävät muutoksia direktiiviin:

Direktiivi ei enää vastaa riittävästi sen antamisen jälkeen tapahtunutta teknologian kehitystä. Direktiivin voimaantulon jälkeen on määritelty järjestelmän kuvaus, jäsenvaltioiden yksityiskohtaiset velvollisuudet sekä tiedonvaihdon tekninen toteuttaminen verkon kautta, mutta nämä tekijät eivät sisälly voimassa olevaan direktiiviin.

Kalastus on yksi vaarallisimmista merellä tapahtuvista toiminnoista, mistä ovat osoituksena alalla sattuvat lukuisat onnettomuudet. Yksi keskeinen syy kalastus-alusten ja muiden alusten yhteentörmäyksiin on se, etteivät kauppa-alukset paikanna ja tunnista kalastusaluksia riittävän hyvin, etenkään kulkiessaan näiden reitin poikki.

Direktiivin 2002/59/EY mukaan jäsenvaltioiden on laadittava suunnitelmat, jotka koskevat merihädässä olevien alusten vastaanottoa suojapaikkoihin. Direktiivin täytäntöönpanosta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että jäsenvaltiot tulkitsevat ja soveltavat eri tavoin näiden suunnitelmien sisältöä ja asiasta vastaavien viranomaisten velvollisuuksia. Tämä asiantila on syytä korjata selventämällä ja tarkentamalla voimassa olevia säännöksiä.

Eräät Euroopan unionin merialueet, varsinkin Itämeri, ovat jäässä useita kuukausia joka talvi. Tämä lisää entisestään sellaisen onnettomuuden ja pilaantumisen riskiä, jonka seuraukset ympäristölle voivat olla katastrofaaliset. Jo useita vuosia jatkuvasti lisääntyneet öljykuljetukset Itämerellä edellyttävät suojelutoimenpiteitä ja valvonnan tehostamista.

Välineet, joilla asiantuntijalausunnot on saatettu yleiseen tietoisuuteen

Vaikutusten arvioinnin yhteydessä kerätyt tiedot ja yksityiskohtaiset päätelmät on esitetty liitteenä olevassa asiakirjassa SEC ../… Seuraavassa on niistä tiivistelmä:

- Vaikutusten arviointi

Vaihtoehto 1 – Ei toimenpiteitä tässä vaiheessa. Tämä vaihtoehto merkitsisi, että direktiivin eräistä säännöksistä olisi edelleen olemassa huomattavasti toisistaan poikkeavia tulkintoja. Tämä koskisi erityisesti suojapaikkoihin liittyviä jäsenvaltioiden velvollisuuksia.

Vaihtoehto 2 – Annetaan jäsenvaltioiden toimia alueellisten yhteistyöelinten kautta (esim. Helcom Itämerellä ja Bonnin sopimus Pohjanmerellä). Näin hylättäisiin periaate, jonka mukaan direktiiviä olisi sovellettava yhdenmukaisesti kaikilla Euroopan unionin merialueilla. Lisäksi tämä ratkaisu aiheuttaisi eräiden toimenpiteiden osalta merkittäviä ja perusteettomia eroja alusten kohtelussa.

Vaihtoehto 3 – Laaditaan direktiivi kokonaan uudelleen siten, että otetaan huomioon yhteisön meriturvallisuusalan tiedonvaihtojärjestelmän SafeSeaNetin toteuttamiseksi tehdyn työn tulokset ja yhdistetään eräät ilmoitukset. Tällainen uudelleenlaadinta vaikuttaa kuitenkin ennenaikaiselta, kun otetaan huomioon direktiivin 2002/59/EY täytäntöönpanoprosessin edistyminen ja useimpien jäsenvaltioiden näkemykset.

Vaihtoehto 4 – Muutetaan direktiiviä tietyiltä osin.

Yksityiskohtaisen tilanneanalyysin perusteella vaikuttaa siltä, että direktiivin 2002/59/EY muuttaminen tietyiltä osin on paras keino taata sen asianmukainen soveltaminen. Tätä vaihtoehtoa tukevat myös ehdotettujen toimenpiteiden vaikutukset ja erityisesti kiireellinen tarve yhdenmukaistaa suojapaikkoihin liittyviä menettelyjä jäsenvaltioissa.

Tämä vaikutusten arviointi on tehty komission lainsäädäntö- ja työohjelman mukaisesti, ja se on saatavilla komission Internet-sivuilta osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/impact/index_en.htm .

3) Ehdotuksen oikeudelliset näkökohdat

- Tiivistelmä ehdotetuista toimista

Tämän muutoksen tarkoituksena on:

- sisällyttää direktiiviin 2002/59/EY lisätoimenpiteitä, joilla voidaan paremmin varmistaa merenkulun turvallisuus ja ympäristön suojelu;

- yhdenmukaistaa suojapaikkoja koskevien suunnitelmien laatimista, jotta voitaisiin varmistaa direktiivin yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja ehkäistä paremmin ympäristön vakavaa pilaantumista; tarkemmin sanottuna tarkoituksena on selkeyttää periaatteiden soveltamissääntöjä;

- sisällyttää direktiiviin periaatteet, jotka jäsenvaltiot ja komissio ovat määritelleet SafeSeaNet-tiedonvaihtojärjestelmän perustamista koskevan työn yhteydessä. Tarkoituksena on kyetä vaihtamaan järjestelmällisesti meriturvallisuustietoja yhteisön tasolla SafeSeaNet-järjestelmän kautta sekä varmistamaan jäsenvaltioiden välinen yhteistyö järjestelmän seurannassa ja kehittämisessä. Kaikkien kansallisten järjestelmien on oltava yhteensopivia SafeSeaNet-järjestelmän kanssa, ja lisäksi kaikkien yhteisön kannalta merkityksellisten tietojen esitysmuoto on voitava yhdenmukaistaa;

- luoda yhteisön oikeudellinen kehys teknologian tulevaa kehitystä ja erityisesti avaruussovelluksia varten (esim. alusten seuraaminen lähettimien avulla, kuvantamisjärjestelmät ja Galileo). Tällaisen kehityksen myötä alusliikenteen seurantaa tulisi voida laajentaa yhteisön vesillä ja erityisesti avomerialueilla.

- Oikeusperusta

Perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohta

- Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan siltä osin kuin ehdotuksen soveltamisala ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä:

- Suunnitellun toimen tarkoituksena on vahvistaa alusliikennettä koskevaa yhteisön seurantajärjestelmää. Luotava järjestelmä vaatii tiivistä yhteistyötä erityisesti alusten kuljettamia tuotteita koskevien tietojen vaihdossa sekä suojapaikkojen hallinnoinnissa.

- Aluksia koskevien tietojen riittämätön koordinointi ja hajanainen hallinnointi lisäävät onnettomuus- ja pilaantumisriskiä. Lisäksi suojapaikkoja koskevien toimenpiteiden erilainen täytäntöönpano eri jäsenvaltioissa haittaa ihmishenkien suojelua merellä sekä ympäristön suojelua.

Ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön toimilla seuraavista syistä:

- Ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on erityisesti antaa jäsenvaltioille ajantasaista ja täsmällistä tietoa niiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä liikkuvista aluksista ja parantaa siten niiden mahdollisuuksia ehkäistä tarvittaessa mahdollisia vaaroja. Vaihtamalla tietoja voidaan parantaa vastaanotettujen tietojen laatua ja helpottaa niiden käsittelyä.

- Suojapaikkoja koskevien suunnitelmien laatiminen edistää olennaisesti EU:n meriturvallisuutta.

- Kalastusaluksia ei nykyisin tarvitse varustaa automaattisilla tunnistusjärjestelmillä. Kalastajien suojelua voidaan kuitenkin parantaa vähentämällä yhteentörmäyksiä, joissa on osallisina kalastusaluksia.

- Uudet Itämeren talvimerenkulkua koskevat yhdenmukaistetut säännöt ovat tarpeellisia tämän alueen erittäin korkean onnettomuusriskin alentamiseksi.

- Aluksissa kuljetettavia vaarallisia aineita koskevan tiedonvaihdon tehostaminen parantaa kaikkien jäsenvaltioiden mahdollisuuksia ennakoida ja ennaltaehkäistä vaaroja.

Toissijaisuusperiaatetta noudatetaan, koska ehdotuksella täydennetään yhteisön nykyisiä toimia niiden soveltamisen yhdenmukaistamiseksi.

Ehdotus on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukainen.

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

- Ehdotuksessa selvennetään ja tarkennetaan jo voimassa olevia säännöksiä. Jäsenvaltiot ovat jo suurelta osin osoittaneet välineet ja määrärahat, jotka tarvitaan direktiivissä 2002/59/EY sekä jäsenvaltioiden IMO:n puitteissa hyväksymissä kansainvälisissä asiakirjoissa vahvistettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi.

- Ehdotus aiheuttaa ainoastaan vähäisiä taloudellisia ja/tai hallinnollisia rasitteita talouden toimijoille (mm. eräisiin Itämerellä talvella liikennöiviin aluksiin on tehtävä joitain mukautuksia). Uusien toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvittavat infrastruktuurit ovat jo (tai niiden pitäisi jo olla) kansallisten viranomaisten käytössä voimassa olevan lainsäädännön johdosta.

- Säädöstyypin valinta

Ehdotettu säädöstyyppi: direktiivi.

Muut säädöstyypit eivät soveltuisi seuraavista syistä:

- Ehdotuksella muutetaan voimassa olevaa direktiiviä.

4) Vaikutukset talousarvioon

Ehdotuksella ei ole vaikutusta yhteisön talousarvioon.

5) Lisätiedot

- Simulointi, pilottivaihe ja siirtymäaika

Ehdotukseen liittyy siirtymäaika.

- Tarkastelu-/tarkistus-/raukeamislauseke

Ehdotukseen sisältyy tarkistuslauseke.

- Vastaavuustaulukko

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina kansalliset säännökset, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä taulukko säännösten ja tämän direktiivin välisestä vastaavuudesta.

- Euroopan talousalue

Ehdotettu säädös koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, ja sitä olisi sen vuoksi sovellettava myös Euroopan talousalueeseen.

2005/0239 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

annettu […]

alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta annetun direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[1],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[3],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[4],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annettu direktiivi 2002/59/EY[5] antaa Euroopan unionille lisää keinoja ehkäistä tilanteita, jotka uhkaavat ihmishengen turvallisuutta merellä sekä meriympäristön suojelua.

(2) Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on rannikkovaltioiden ominaisuudessa voitava vaihtaa tietoja, joita ne saavat toteuttaessaan alusliikenteen seurantatehtäviä lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla. Komission yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehittämä yhteisön tiedonvaihtojärjestelmä SafeSeaNet koostuu tiedonvaihtoverkosta, jossa vaihdetaan standardoidussa muodossa tärkeimpiä tietoja aluksista ja niiden lasteista (saapumisilmoitukset ja muut ilmoitusjärjestelmiin tehtävät ilmoitukset). Järjestelmän avulla voidaan paikantaa alukset ja toimittaa kaikille viranomaisille tarkat ja ajan tasalla olevat tiedot Euroopan vesillä liikkuvista aluksista, niiden liikkeistä ja vaarallisista tai ympäristöä pilaavista lasteista sekä merellä sattuneista tapahtumista.

(3) Jotta voitaisiin varmistaa kerättyjen tietojen hyödyntäminen käytännössä, on olennaisen tärkeää, että tässä direktiivissä tarkoitettujen tietojen vastaanottamiseksi ja vaihtamiseksi tarvittavat, kansallisten viranomaisten käyttöön ottamat infrastruktuurit integroidaan yhteisön SafeSeaNet-tiedonvaihtojärjestelmään.

(4) Direktiivin 2002/59/EY mukaisesti ilmoitettavista ja vaihdettavista tiedoista erityisen tärkeitä ovat tarkat tiedot meritse kuljetettavien vaarallisten tai ympäristöä pilaavien aineiden ominaisuuksista. Viimeaikaiset merionnettomuudet ovat osoittaneet, että rannikkovaltioiden viranomaisten olisi saatava helpommin tiedot meritse kuljetettavien öljytuotteiden ominaisuuksista. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan valita sopivimmat öljyntorjuntatekniikat. Viranomaisten tulisi myös hätätilanteessa saada suora yhteys toiminnanharjoittajiin, jotka tuntevat parhaiten kuljetetut tuotteet.

(5) SOLAS-yleissopimuksen mukaiset alusten automaattiset tunnistusjärjestelmät (AIS) parantavat mahdollisuuksia seurata aluksia, mutta ennen kaikkea ne parantavat alusten turvallisuutta vilkkaasti liikennöidyillä väylillä. Sen vuoksi direktiivissä 2002/59/EY säädetään tällaisten laitteiden käyttöpakosta. Koska on tapahtunut suuri määrä yhteentörmäyksiä, joissa on ollut osallisina kalastusaluksia, joita kauppa-alukset eivät selvästikään ole havainneet tai jotka eivät ole havainneet lähellään olevia kauppa-aluksia, on erittäin toivottavaa, että tämä käyttöpakko laajennettaisiin koskemaan myös yli 15 metrin pituisia kalastusaluksia.

(6) Olisi tutkittava synergiamahdollisuuksia automaattisen tunnistusjärjestelmän ja yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa käytettävien paikannus- ja viestintäjärjestelmien, kuten alusten satelliittiseurantajärjestelmän (VMS), välillä. Selvitettäessä mahdollisuuksia näiden järjestelmien integrointiin on otettava huomioon kalastuslaivastojen valvontaan liittyvät tarpeet ja vaatimukset, erityisesti lähetettyjen tietojen turvaaminen ja luottamuksellisuus.

(7) Direktiivin 2002/59/EY 16 artiklan nojalla jäsenvaltioiden on toteutettava erityistoimenpiteitä sellaisia aluksia kohtaan, jotka voivat aiheuttaa vaaraa käyttäytymisensä tai kuntonsa takia. Tällaisten alusten luetteloon olisi syytä lisätä alukset, jotka eivät ole esittäneet riittävää vakuutusta tai muuta rahavakuutta, sekä alukset, joissa luotsit tai satamaviranomaiset ovat havainneet puutteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa merenkulun turvallisuudelle tai ympäristölle.

(8) Direktiivin 2002/59/EY 18 artikla koskee poikkeuksellisen huonojen sääolosuhteiden aiheuttamia vaaroja. Tässä yhteydessä olisi syytä ottaa huomioon myös jään aiheuttamat vaarat merenkululle. Jos jäsenvaltion nimeämä toimivaltainen viranomainen katsoo pätevän tietopalvelun toimittamien jääennusteiden perusteella, että jääolosuhteet vaarantavat vakavasti ihmishenkien turvallisuuden tai aiheuttavat vakavan ympäristön pilaantumisvaaran, sen olisi ilmoitettava asiasta niiden alusten päälliköille, jotka ovat sen toimivaltaan kuuluvalla alueella tai jotka aikovat saapua kyseisellä alueella sijaitsevaan satamaan tai lähteä tällaisesta satamasta. Tämän viranomaisen olisi voitava toteuttaa kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet ihmishenkien turvaamiseksi merellä ja ympäristön suojelemiseksi.

(9) Direktiivin 2002/59/EY 20 artiklassa säädetään erityisesti, että jäsenvaltioiden on merionnettomuuksien seurausten rajoittamiseksi laadittava suunnitelmat, jotka mahdollistavat sen, että merihätään joutuneet alukset voidaan tarvittaessa ottaa vastaan niiden satamissa tai jollain muulla suojaisalla alueella parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

(10) Kun otetaan huomioon suojapaikkoja koskevat suuntaviivat, jotka IMO on hyväksynyt direktiivin 2002/59/EY antamisen jälkeen, sekä komission, Euroopan meriturvallisuusviraston ja jäsenvaltioiden yhteisesti toteuttama työ, näyttäisi kuitenkin olevan tarpeen määritellä tarkemmin suojapaikkoja koskevien suunnitelmien pakolliset osat, jotta voidaan varmistaa tämän toimenpiteen yhdenmukainen ja tehokas täytäntöönpano ja selkeyttää jäsenvaltioiden velvollisuuksien soveltamisalaa.

(11) Jos merellä sattuu hätätilanne, eli tilanne, joka saattaa johtaa aluksen haaksirikkoutumiseen tai aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai merenkululle, voi olla tarpeen tehdä päätös merihätään joutuneen aluksen ottamisesta vastaan suojapaikkaan. Asianomaisen viranomaisen olisi tätä varten tehtävä tilanteesta ennakkoarviointi sovellettavaan suojapaikkasuunnitelmaan sisältyvien tietojen pohjalta.

(12) Merihädässä olevien alusten vastaanottamista koskevissa suunnitelmissa olisi myös kuvattava yksityiskohtaisesti hälytyksen tekemiseen ja kyseessä olevan tilanteen hoitamiseen liittyvä päätöksentekoketju. Suunnitelmassa olisi mainittava selvästi asianomaiset viranomaiset ja niiden toimivaltuudet sekä selostettava, kuinka osapuolten välinen viestintä on järjestetty. Sovellettavien menettelyjen olisi taattava nopea päätöksenteko, joka perustuu merenkulun erityisasiantuntemukseen. Tätä varten toimivaltaisen viranomaisen, jonka tehtävänä on määritellä sopiva suojapaikka merihädässä olevan aluksen vastaanottamiseksi, olisi esitettävä vakuudet riippumattomuudestaan sekä kyvystään panna päätöksensä täytäntöön.

(13) Jäsenvaltioiden olisi suunnitelmia laatiessaan myös kartoitettava rannikollaan sijaitsevat mahdolliset suojapaikat, jotta toimivaltainen viranomainen voi merellä tapahtuneen onnettomuuden tai vaaratilanteen jälkeen osoittaa selkeästi ja nopeasti alueet, jotka sopivat parhaiten merihädässä olevien alusten vastaanottoon. Tällaisen kartoituksen yhteydessä olisi myös kerättävä olennaiset tiedot mahdollisten suojapaikkojen fyysisistä, ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista ominaispiirteistä sekä käytettävissä olevista laitteista ja kalustosta, joilla voidaan helpottaa merihädässä olevien alusten vastaanottoa tai torjua onnettomuuden tai pilaantumisen seurauksia.

(14) On tärkeää, että luettelo toimivaltaisista viranomaisista, jotka päättävät alusten vastaanotosta suojapaikkaan, sekä viranomaisista, jotka vastaavat hälytysten vastaanotosta ja käsittelystä, julkaistaan asianmukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi myös annettava komissiolle tiedoksi luettelo mahdollisista suojapaikoista. Lisäksi olisi hyödyllistä, jos asianmukaiset tiedot suunnitelmista ja suojapaikoista olisivat myös merellä suoritettaviin avustustoimiin osallistuvien tahojen käytettävissä sekä sellaisten naapurijäsenvaltioiden viranomaisten saatavilla, joihin merellä tapahtuva hätätilanne voi vaikuttaa.

(15) Merihädässä olevan aluksen vastaanottaminen saattaa aiheuttaa merkittäviä vahinkoja omaisuudelle, henkilöille ja ympäristölle. Tästä syystä asianomaisten viranomaisten olisi voitava tarkistaa ennen päätöksensä tekemistä, onko aluksella vakuutus tai muu rahavakuus, joka mahdollistaa aluksen vastaanotosta suojapaikkaan aiheutuvien kulujen ja vahinkojen korvaamisen. Viranomaisten olisi kuitenkin myös vakuutuksen tai rahavakuuden puuttuessa arvioitava aluksen vastaanottamiseen tai siitä kieltäytymiseen liittyvät tekijät ja riskit.

(16) Alusten seurantaan ja reittijakoon liittyvien toimenpiteiden tarkoituksena on erityisesti antaa jäsenvaltioille ajantasaista tietoa niiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä liikkuvista aluksista ja parantaa siten jäsenvaltioiden mahdollisuuksia ehkäistä tarvittaessa mahdollisia vaaroja. Vaihtamalla tietoja voidaan parantaa vastaanotettujen tietojen laatua ja helpottaa niiden käsittelyä.

(17) Jäsenvaltiot ja komissio ovat direktiivin 2002/59/EY vaatimusten mukaisesti edistyneet merkittävästi sähköisessä muodossa tapahtuvan tietojenvaihdon yhdenmukaistamisessa. Tämä koskee erityisesti vaarallisten tai ympäristöä pilaavien aineiden kuljetuksia. Yhteisön SafeSeaNet-tiedonvaihtoverkkoa on kehitetty vuodesta 2002 lähtien, ja siitä olisi nyt tehtävä koko yhteisön viiteverkko.

(18) Uusissa teknologioissa ja erityisesti avaruussovelluksissa (esim. alusten seuraaminen lähettimien avulla, kuvantamisjärjestelmät ja Galileo) saavutettu edistys mahdollistaa nykyisin alusliikenteen seurannan laajentamisen avomerelle ja siten Euroopan vesien kattavamman valvonnan. Lisäksi Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä on aloitettu keskustelut pitkän kantaman alusseurantajärjestelmien kehittämisestä. Jotta voitaisiin varmistaa tällaisten välineiden täydellinen integrointi direktiivillä 2002/5/EY perustettuun alusliikenteen seurantajärjestelmään, työ on toteutettava yhteisön yhteistyönä.

(19) Jotta voitaisiin varmistaa tämän direktiivin tai muiden meriturvallisuutta koskevien säädösten nojalla vastaanotettujen tietojen optimaalinen ja yhdenmukainen käsittely koko yhteisön alueella, komission olisi tarvittaessa voitava varmistaa näiden tietojen käsittely ja hyödyntäminen sekä niiden levittäminen jäsenvaltioiden nimeämille viranomaisille.

(20) Equasis-järjestelmän kehittäminen on osoittanut, kuinka tärkeää on edistää meriturvallisuuskulttuuria etenkin meriliikenteen harjoittajien piirissä. Komission olisikin voitava myötävaikuttaa siihen, että kaikkea sellaista meriturvallisuuden kannalta tärkeää tietoa, jota meriturvallisuuden kanssa tekemisissä olevat julkiset ja yksityiset elimet ovat koonneet, levitetään erityisesti Equasis-järjestelmän avulla.

(21) Meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean (COSS-komitea) perustamisesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2099/2002[6] keskitetään meriturvallisuutta, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä ja alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita koskevassa yhteisön lainsäädännössä perustettujen komiteoiden tehtävät. Nykyinen komitea olisi sen vuoksi korvattava COSS-komitealla.

(22) On myös syytä ottaa huomioon asiaa koskevien kansainvälisten oikeudellisten asiakirjojen muutokset.

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002[7] perustetun Euroopan meriturvallisuusviraston olisi annettava tarvittavaa apua tämän direktiivin yhdenmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

(24) Sen vuoksi olisi muutettava direktiiviä 2002/59/EY.

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2002/59/EY seuraavasti:

1. Korvataan 2 artiklan 2 kohdan johdantolause ”Tätä direktiiviä ei sovelleta:” ilmauksella ”Jollei toisin säädetä, tätä direktiiviä ei sovelleta:”.

2. Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a) Muutetaan a alakohta seuraavasti:

i) Korvataan johdantolauseessa ilmaus ”seuraavia asiakirjoja” ilmauksella ”seuraavia asiakirjoja sellaisina kuin ne kulloinkin ovat voimassa”.

ii) Lisätään seuraavat luetelmakohdat:

- ”’IMO:n päätöslauselma A.949 (23)’ eli Kansainvälisen merenkulkujärjestön päätöslauselma 949 (23), jossa annetaan ohjeet apua tarvitsevien alusten suojapaikoista;

- ’IMO:n päätöslauselma A.950 (23)’ eli Kansainvälisen merenkulkujärjestön päätöslauselma 950 (23), joka koskee merenkulun avustuspalvelua (MAS)”.

b) lisätään s, t ja u alakohta seuraavasti:

”s) ’SafeSeaNet-järjestelmällä’ yhteisön merenkulkualan tiedonvaihtojärjestelmää, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon varmistamiseksi.

t) ’säännöllisellä liikenteellä’ sarjaa matkoja, jotka liikennöidään kahden tai useamman saman sataman välillä joko julkaistun aikataulun mukaisesti tai niin säännöllisesti tai usein, että matkoista muodostuu järjestelmällinen sarja.

u) ’kalastusaluksella’ kalojen tai muiden meren elollisten luonnonvarojen pyyntiin kaupallisessa tarkoituksessa varustettua tai käytettävää alusta.”

3. Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

”6 a artikla Automaattisten tunnistusjärjestelmien käyttö kalastusaluksissa

Kaikissa kokonaispituudeltaan yli 15 metrin pituisissa kalastusaluksissa, jotka liikkuvat jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, on liitteessä II olevan I osan 3 kohdan aikataulua noudattaen oltava automaattinen tunnistusjärjestelmä (AIS), joka täyttää IMO:n asettamat suoritusarvovaatimukset.”

4. Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla Laivaajan velvollisuudet

Vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita ei saa jäsenvaltion satamassa tarjota kuljetettavaksi tai lastata mihinkään alukseen sen koosta riippumatta, jollei aluksen päällikölle tai liikenteenharjoittajalle ole tehty ilmoitusta, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

a) liitteessä I olevassa 2 kohdassa luetellut tiedot;

b) MARPOL-yleissopimuksen liitteessä I tarkoitetuista aineista käyttöturvallisuustiedote, josta käyvät ilmi tuotteiden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, muun muassa cSt:nä ilmaistu viskositeetti 50°C:ssa ja tiheys 15°C:ssa;

c) laivaajan tai minkä tahansa muun sellaisen henkilön tai elimen yhteystiedot, jolta voidaan saada tietoja tuotteiden fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista ja hätätilanteessa toteutettavista toimenpiteistä.

Laivaajan velvollisuus on toimittaa aluksen päällikölle tai liikenteenharjoittajalle tällainen ilmoitus ja varmistaa, että kuljetettavaksi tarjottu lasti todella vastaa ensimmäisen kohdan mukaisesti ilmoitettua lastia.”

5. Lisätään 16 artiklan 1 kohtaan d ja e alakohta seuraavasti:

d) ”alukset, jotka eivät ole esittäneet tai joilla ei ole [alusten omistajien siviilioikeudellisesta vastuusta ja rahavakuuksista] annetun direktiivin XX/XXXX/EY mukaista vakuutustodistusta;

e) alukset, joissa luotsit tai satamaviranomaiset ovat havainneet puutteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa merenkulun turvallisuudelle tai ympäristölle.”

6. Lisätään 18 a artikla seuraavasti:

”18 a artikla Toimenpiteet vaarallisissa jääolosuhteissa

1. Jos jäsenvaltioiden nimeämät toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että jääolosuhteiden takia ihmishenkien turvallisuus merellä on vakavasti uhattuna tai jäsenvaltioiden tai muiden valtioiden meri- tai rannikkoalueiden suojeluun kohdistuu vakava vaara:

a) niiden on annettava toimivalta-alueellaan olevien tai johonkin niiden satamaan saapumaan tai sieltä lähtemään pyrkivien alusten päälliköille kaikki asiaankuuluvat tiedot jääolosuhteista, suositelluista reiteistä ja toimivalta-alueellaan tarjottavista jäänmurtopalveluista;

b) ne voivat vaatia, että kyseisillä alueilla olevat alukset, jotka pyrkivät saapumaan johonkin satamaan tai terminaaliin tai lähtemään sieltä taikka lähtemään joltakin ankkurointialueelta, täyttävät alueella vallitsevia jääolosuhteita vastaavat lujuus- ja tehovaatimukset.

2. Edellä olevan 1 kohdan säännösten soveltamiseksi toteutettavien toimenpiteiden on jääolosuhteita koskevien tietojen osalta perustuttava jäsenvaltion hyväksymän pätevän säätietopalvelun antamiin jää- ja säätiedotuksiin.”

7. Lisätään 19 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tätä varten niiden on toimitettava pyynnöstä toimivaltaisille kansallisille viranomaisille 12 artiklassa tarkoitetut tiedot.”

8. Korvataan 20 artikla seuraavasti:

”20 artikla Merihädässä olevien alusten vastaanottaminen suojapaikkoihin

1. Jollei 20 a artiklassa tarkoitetun suunnitelman pohjalta tehdyn tilannearvion tuloksista muuta johdu, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että merihädässä olevien alusten sallitaan saapua suojapaikkaan, jossa niiden tilanteen aiheuttamia vaaroja voidaan rajoittaa.

2. Merihädässä olevan aluksen vastaanotto suojapaikkaan edellyttää tilanteen ennakkoarviointia ja jäsenvaltion nimeämän riippumattoman toimivaltaisen viranomaisen tekemää päätöstä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten on kokoonnuttava säännöllisesti vaihtamaan kokemuksia ja kehittämään tämän artiklan nojalla toteutettavia toimenpiteitä. Ne voivat kokoontua koska tahansa, jos erityiset olosuhteet sitä edellyttävät, joko jonkin edellä mainitun viranomaisen tai komission aloitteesta.”

9. Lisätään 20 a artikla seuraavasti:

”20 a artikla Merihädässä olevien alusten vastaanottamista koskevat suunnitelmat

1. Jäsenvaltioiden on laadittava suunnitelmat siitä, miten ne voivat torjua niiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä merihädässä olevien alusten aiheuttamia vaaroja.

2. Ennen 1 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien laatimista on kuultava kaikkia osapuolia, joita asia koskee, ja suunnitelmissa on otettava huomioon 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetut IMO:n asiaa koskevat ohjeet; suunnitelmien on sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät:

a) tiedot viranomaisesta, joka vastaa hälytysten vastaanotosta ja käsittelystä;

b) tiedot viranomaisesta, joka vastaa tilanteen arvioinnista ja sopivan suojapaikan valinnasta ja päättää merihädässä olevan aluksen vastaanotosta määrättyyn suojapaikkaan;

c) mahdollisten suojapaikkojen kartoitus, jossa esitetään lyhyesti tekijät, joilla on tarkoitus helpottaa nopeaa arviointia ja päätöksentekoa, muun muassa kuvaus mahdollisiin suojapaikkoihin liittyvistä ympäristö- ja sosiaalisista näkökohdista ja suojapaikkojen luonnonolosuhteista;

d) arviointimenettelyt, joiden pohjalta suojapaikka valitaan kartoituksessa luetelluista mahdollista paikoista;

e) riittävä kalusto ja välineistö avustus- ja pelastustoimia ja ympäristön pilaantumisen torjuntaa varten;

f) sovellettavat kansainväliset koordinointi- ja päätöksentekomekanismit, jos sellaisia on;

g) suojapaikkaan vastaanotettavien alusten rahavakuuksiin ja vastuuvelvollisuuteen liittyvät menettelyt.

3. Jäsenvaltioiden on julkaistava 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen nimi sekä luettelo hälytysten vastaanottoon ja käsittelyyn soveltuvista yhteyspisteistä. Niiden on toimitettava komissiolle luettelo mahdollisista suojapaikoista. Lisäksi niiden on toimitettava olennaiset tiedot suunnitelmista ja suojapaikoista naapurijäsenvaltioilleen.

Kun jäsenvaltiot panevat täytäntöön merihädässä olevien alusten vastaanottamista koskevissa suunnitelmissa kuvattuja menettelyjä, niiden on varmistettava, että kaikki suunnitelmia ja suojapaikkoja koskevat olennaiset tiedot ovat toimintaan osallistuvien tahojen, myös meripelastus- ja hinausyritysten, saatavilla.”

10. Lisätään 20 b artikla seuraavasti:

”20 b artikla Rahavakuudet

1. Ennen kuin jäsenvaltio ottaa vastaan merihädässä olevan aluksen suojapaikkaan se voi vaatia aluksen liikenteenharjoittajaa, asiamiestä tai päällikköä esittämään [alusten omistajien siviilioikeudellisesta vastuusta ja rahavakuuksista] annetun direktiivin XX/XXXX/EY X artiklassa tarkoitetun todistuksen vakuutuksesta tai rahavakuudesta, joka kattaa sen vastuun aluksen aiheuttamista vahingoista.

2. Jäsenvaltioiden on tehtävä 20 artiklassa tarkoitettu ennakkoarviointi ja päätös myös siinä tapauksessa, ettei todistusta vakuutuksesta tai rahavakuudesta ole esitetty.”

11. Lisätään 22 a artikla seuraavasti:

”22 a artikla Yhteisön merenkulun tiedonvaihtojärjestelmä SafeSeaNet

1. Jäsenvaltioiden on perustettava kansallisia tai paikallisia merenkulun tiedonhallintajärjestelmiä tässä direktiivissä tarkoitettujen tietojen käsittelyä varten.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti perustettujen viestintäjärjestelmien on mahdollistettava vastaanotettujen tietojen operatiivinen hyödyntäminen ja niiden on erityisesti täytettävä tämän direktiivin 14 artiklassa asetetut vaatimukset.

3. Varmistaakseen tässä direktiivissä tarkoitettujen tietojen asianmukaisen vaihdon jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tässä direktiivissä tarkoitettujen tietojen keräämiseksi, käsittelemiseksi ja tallentamiseksi perustetut kansalliset tai paikalliset järjestelmät voidaan liittää yhteisön merenkulun tiedonvaihtojärjestelmään SafeSeaNetiin.”

12. Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a) Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) yhteisön alusliikenteen seuranta- ja tietojärjestelmän kattavuuden laajentaminen ja/tai sen ajan tasalle saattaminen alusten tunnistamisen ja seurannan tehostamiseksi, ottaen huomioon tieto- ja viestintäteknologioiden kehitys. Tätä varten jäsenvaltioiden ja komission on toimittava yhteistyössä ja otettava tarvittaessa käyttöön pakollisia ilmoitusjärjestelmiä, pakollisia alusliikennepalveluja ja asianmukaisia alusten reittijakojärjestelmiä sekä toimitettava ne IMO:n hyväksyttäviksi. Lisäksi niiden on toimittava yhteistyössä alueellisissa tai kansainvälisissä elimissä, joissa käsitellään pitkän kantaman alusseurantajärjestelmien kehittämistä.”

b) Lisätään e ja f alakohta seuraavasti:

”e) liitteessä I tarkoitettujen tietojen hallintaan käytettyjen kansallisten järjestelmien yhteenliitettävyyden ja yhteentoimivuuden varmistaminen sekä SafeSeaNet-järjestelmän kehittäminen ja pitäminen ajan tasalla;

f) sen tutkiminen, voidaanko automaattiset tunnistusjärjestelmät integroida yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä käytettäviin paikannus- ja viestintäjärjestelmiin, sekä tällaisen integroinnin toteuttamistapojen määritteleminen.”

13. Lisätään 23 a artikla seuraavasti:

”23 a artikla Merenkulun turvallisuuteen liittyvien tietojen käsittely ja hallinta

1. Komissio varmistaa tarvittaessa, että tämän direktiivin nojalla kerätyt tai kaikkien julkisten tai yksityisten elinten tehtäviään suorittaessaan saamat tiedot käsitellään ja hyödynnetään sekä levitetään jäsenvaltioiden nimeämille viranomaisille.

2. Tarpeen vaatiessa komissio edistää merenkulun turvallisuuteen liittyvien tietojen keräys- ja levitysjärjestelmien kehittämistä ja toimintaa etenkin Equasis-järjestelmän tai muiden vastaavien julkisten järjestelmien avulla.”

14. Korvataan 28 artikla seuraavasti:

”28 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2099/2002* 3 artiklalla perustettu meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevä komitea (COSS-komitea).

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

_____________

* EYVL L 324, 29.11.2002, s. 1.”

15. Lisätään liitteessä II olevaan I osaan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kalastusalukset

Kaikki kokonaispituudeltaan yli 15 metrin pituiset kalastusalukset on varustettava 6 a artiklassa tarkoitetuilla laitteilla seuraavan aikataulun mukaisesti:

- kalastusalukset, joiden kokonaispituus on vähintään 24 metriä mutta alle 45 metriä: viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2008;

- kalastusalukset, joiden kokonaispituus on vähintään 18 metriä mutta alle 24 metriä: viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2009;

- kalastusalukset, joiden kokonaispituus on yli 15 metriä mutta alle 18 metriä: viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2010.”

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […] [ 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen ]. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä […]

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[…] […]

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta

LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko: Energia ja liikenne

Toiminnot: Meri- ja sisävesiliikenne, intermodaalisuus

BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet: Ei koske tätä ehdotusta.

Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto: Ei koske tätä ehdotusta.

Budjettitiedot ( rivejä lisätään tarvittaessa ): Ei koske tätä ehdotusta.

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

Pakoll./ ei-pakoll. | JM[8]/ EI-JM[9] | KYLLÄ/EI | KYLLÄ/EI | KYLLÄ/EI | nro |

Pakoll./ ei-pakoll. | JM/ EI-JM | KYLLÄ/EI | KYLLÄ/EI | KYLLÄ/EI | nro |

YHTEENVETO RESURSSEISTA

Taloudelliset resurssit

Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot[10] |

Maksusitoumus-määrärahat (MSM) | 8.1 | a | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[11] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumus-määrärahat | a+c | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Maksumäärärahat | b+c | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[12] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,324 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,324 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,324 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Lainsäädäntöehdotukseen ei liity jäsenvaltioilta saatavaa osarahoitusta.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

…………………… | f | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[13] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

Vaikutukset tuloihin

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset esitetään erillisessä liitteessä.

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutusta [vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |

OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Heinäkuun 27 päivänä 2002 annetussa direktiivissä 2002/59/EY säädetään periaatteesta, jonka mukaan nykyisin käytössä olevat alusliikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmät olisi liitettävä yhteen ja niitä olisi organisoitava yhteisesti.

Direktiiviin sisältyy toimenpiteitä, joilla parannetaan alusturvallisuutta, ihmishengen turvallisuutta merellä sekä meriympäristön suojelua. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa automaattisten tunnistusjärjestelmien (AIS) eli transpondereiden käyttöönotto sekä alusten suojapaikkojen perustaminen.

Jotta direktiivillä 2002/59/EY käyttöönotetut toimenpiteet vastaisivat paremmin nykyisiä toiminnallisia, oikeudellisia ja teknisiä vaatimuksia, niitä on syytä mukauttaa tietyiltä osin jäsenvaltioiden kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta.

Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Direktiiviin tehtävät muutokset ovat lähinnä teknisiä. Ehdotus koostuu tarkasti määritellyistä toimenpiteistä, joilla ei muuteta direktiivin 2002/59/EY kokonaisrakennetta vaan täydennetään sääntelykehystä ja varmistetaan sen toimivuus.

Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Yhteisön alusliikenteen seuranta- ja tietojärjestelmästä annetun direktiivin 2002/59/EY muuttamista koskeva ehdotus koostuu seuraavista toimenpiteistä (odotetut tulokset):

- Suojapaikoille luodaan selkeä ja yksiselitteinen oikeudellinen kehys. Näin voidaan varmistaa, että suojapaikan osoittamisesta vastaavat viranomaiset on nimetty selkeästi ja että niillä on käytössään kaikki päätöksenteossa tarvittavat tiedot, muun muassa tarkka kartoitus rannikolla sijaitsevista mahdollisista suojapaikoista.

- Direktiiviin 2002/59/EY sisällytetään SafeSeaNet-järjestelmä eli sähköinen tiedonvaihtoverkko, jonka avulla välitetään tietoja yhteisön vesillä liikkuvista aluksista ja niiden vaarallisista lasteista.

- Direktiivissä edellytetään, että yli 15 metrin pituiset kalastusalukset on varustettava automaattisilla tunnistusjärjestelmillä.

- Direktiiviin lisätään säännökset, joiden nojalla rannikkovaltiot voivat toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä rajoittaakseen vaaroja, joita jääolosuhteet voivat aiheuttaa merenkululle joillain Euroopan unionin pohjoisilla merialueilla.

Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menettelyistä[15] käytetään toiminnan toteuttamisessa?

( Keskitetty hallinnointi

komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

SEURANTA JA ARVIOINTI

Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisista täytäntöönpanotoimista, joilla ne saattavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Jos kansallisista täytäntöönpanotoimista ei ilmoiteta (tai niistä ilmoitetaan puutteellisesti), komissio käynnistää ilman eri toimenpiteitä perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisen rikkomismenettelyn.

Myös Euroopan meriturvallisuusvirasto seuraa direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

Arviointimenettely

Ennakkoarviointi

Toiminnan mahdolliset vaikutukset ovat seuraavat:

Suojapaikkoja koskevat toimenpiteet

Toimenpiteen vaikutukset ovat pikemminkin laadullisia kuin määrällisiä. Se selkeyttää nykyisiä menettelyjä ja velvollisuuksia ja luo kattavamman ja varmemman oikeudellisen kehyksen tilanteen arvioinnille ja osapuolten päätöksenteolle hätätilanteessa. Vaikutus on siis myönteinen kaikille osapuolille: rannikkovaltioille, merihädässä olevien alusten liikenteenharjoittajille ja päälliköille sekä satamaviranomaisille.

SafeSeaNet-järjestelmän integrointi

Ehdotuksen taustalla on direktiivin 2002/59/EY 23 artiklassa säädetyn jäsenvaltioiden ja komission välisen yhteistyön onnistunut toteutus. Jäsenvaltiot ovat osallistumiseen hankkeeseen jopa direktiivissä asetettuja vaatimuksia laajemmin varmistaakseen SafeSeaNet-järjestelmän mahdollisimman laajan käytön.

Kalastusalusten varustaminen AIS-laitteilla

Toimenpiteen avulla voidaan vähentää alusten yhteentörmäyksiä, joissa on osallisina kalastusaluksia. Kalastusalusten varustaminen AIS-transpondereilla aiheuttaa aluksi kustannuksia toiminnanharjoittajille. Koko kyseessä olevan kalastusaluskannan (yli 15-metriset alukset) osalta kustannuksiksi arvioidaan noin 23 miljoonaa euroa.

Merenkulku jäätyvillä merialueilla

Toimenpiteen odotetaan vähentävän onnettomuuksia kyseisillä merialueilla (suomalaisen tutkimuslaitoksen tutkimista noin sadasta vaaratilanteesta 30 % liittyi jään aiheuttamiin alusten rakennevaurioihin). Toimenpiteen ei pitäisi aiheuttaa uusia kustannuksia asianomaisille viranomaisille. Kaikilla valtioilla, joita jääolosuhteiden aiheuttamat ongelmat koskevat, on jo paikallisiin olosuhteisiin erikoistuneita tiedotus- ja avustuspalveluja.

Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ei koske tätä ehdotusta.

Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Komissio laatii kertomuksen jäsenvaltioiden toimittamien kuukausiraporttien pohjalta.

PETOSTENTORJUNTA

Ei koske tätä ehdotusta.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1 Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset Ei koske tätä ehdotusta.

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt10 (06 01 01) | A*/AD | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |

B*, C*/AST | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö11 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö12 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

YHTEENSÄ | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |

8.2.2 Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Alusliikennettä koskevan yhteisön seurantajärjestelmän muutos laajentaa yhteisön toimivaltaa meriturvallisuuden alalla. Direktiivin täytäntöönpanon asianmukaisen valvonnan varmistamiseksi henkilöstöä on lisättävä arviolta puoli A-virkaa.

8.2.3 Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4 Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. | YHT. |

1. Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökust. mukaan luettuina) | 0 |

Toimeenpanovirastot13 | 0 |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu | 0 |

- sisäinen | 0 |

- ulkoinen | 0 |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 0 |

8.2.5 Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (06 01 01) | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,324 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kansall. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,054 | 0,324 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

(108 000 € * 0,5 = 54 000 €)

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

Ei koske tätä ehdotusta.

8.2.6 Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. | YHT. |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0* |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset14 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

2. Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

3. Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

* Ei vaikutuksia nykyiseen virkamatkabudjettiin.

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Ei koske tätä ehdotusta.

[1] EUVL C […], […], s. […].

[2] EUVL C […], […], s. […].

[3] EUVL C […], […], s. […].

[4] EUVL C […], […], s. […].

[5] EYVL L 208, 5.8.2002, s. 10.

[6] EYVL L 324, 29.11.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 415/2004 (EUVL L 68, 6.3.2004, s. 10).

[7] EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 724/2004 (EUVL L 129, 29.4.2004, s. 1).

[8] Jaksotetut määrärahat (JM).

[9] Jaksottamattomat määrärahat (EI-JM).

[10] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[11] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[12] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[13] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[14] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[15] Jos käytetään useampaa kuin yhtä menettelyä, tämän kohdan huomautuksissa olisi annettava lisätietoja.

9 Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

10 Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

11 Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

12 Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

13 Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

14 Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.