[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 15.07.2005 KOM(2005) 322 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO TSE-suunnitelma [pic] SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Muutokset lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (2005–2009) 3 2.1. Erikseen määritelty riskiaines 3 2.1.1. Nykyinen lainsäädäntö 3 2.1.2. Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten 3 2.2. Rehukielto 3 2.2.1. Nykyinen lainsäädäntö 3 2.2.2. Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten 3 2.3. Valvontaohjelmat 3 2.3.1. Nautaeläimet 3 2.3.2. Pienet märehtijät 3 2.3.3. Hirvieläimet 3 2.4. Maiden luokittelu BSE-riskin perusteella 3 2.5. Teurastusta koskevien toimintalinjojen tarkistaminen pienissä märehtijöissä esiintyvien TSE:iden osalta 3 2.5.1. Nykyinen lainsäädäntö 3 2.5.2. Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten 3 2.6. Nautaeläinten kohorttien teurastaminen 3 2.6.1. Nykyinen lainsäädäntö 3 2.6.2. Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten 3 2.7. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettavat rajoitukset 3 2.7.1. Nykyinen lainsäädäntö 3 2.7.2. Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten 3 3. Muutokset pitkällä aikavälillä (2009–2014) 3 3.1. Valvonta 3 3.2. Erikseen määritelty riskiaines 3 3.3. Karjojen sertifiointi 3 3.4. Geneettinen resistenssi vuohissa 3 4. Vaihtoehtoiset toimintasuunnitelmat siltä varalta, että myönteinen kehityssuuntaus ei jatku 3 5. Päätelmät 3 6. Liite I 3 7. Liite II: Seurantatiedot 3 8. Liite III: Valvontaohjelman kustannukset 3 JOHDANTO Komissio on keskustellut useaan kertaan jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssa siitä, mitkä ovat BSE-toimintalinjan seuraavat vaiheet esimerkiksi erikseen määritellyn riskiaineksen, rehukiellon ja testausiän osalta. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa voitaisiin harkita tiettyjen toimenpiteiden muuttamista vaarantamatta kuluttajien terveyttä tai BSE:n hävittämistavoitteita edellyttäen, että myönteinen suuntaus jatkuu ja tieteelliset edellytykset täyttyvät. Eri indikaattorit osoittavat jo nyt, että BSE-epidemiassa on meneillään myönteinen kehityssuuntaus ja että tilanne on viime vuosina selvästi parantunut käytössä olevien riskinhallintatoimien ansiosta. Myös tarkastuskertomuksista käy ilmi, että BSE-vaatimusten noudattaminen jäsenvaltioissa on parantunut. Keskeiset indikaattorit esitellään liitteen I kuvioissa 1–3. Tautitapausten kokonaismäärä on laskenut huomattavasti kaikkialla EU:ssa (850 BSE-tapausta 25 jäsenvaltion EU:ssa vuonna 2004 verrattuna 2 129 BSE-tapaukseen 15 jäsenvaltion EU:ssa vuonna 2002). Tämä on selkeä osoitus havaittujen BSE-tapausten laskusuuntauksesta viimeisten neljän vuoden aikana. Määrä on laskenut 35 prosenttia vuodesta 2002. Tapausten määrän lasku vuodesta 1996 syntymäkohorteittain esitetään liitteen I kuviossa 1. Liitteen I kuvio 2 osoittaa vuodesta 2001 havaittujen BSE-tapausten syntymävuodet. Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot eivät ole mukana kuviossa. Käyrän huippu ja sitä seuraava laskusuuntaus osoittavat rehun kautta tulleen kontaminaation huipun vuosina 1994–1995 sekä sitä seuraavan jyrkän laskun, joka johtuu toteutetuista BSE-toimenpiteistä, esimerkiksi osittaisesta rehukiellosta vuonna 1994 ja täydellisestä rehukiellosta vuonna 2001. Vuonna 2001 toteutetun täydellisen rehukiellon vaikutuksia voidaan arvioida vasta tulevina vuosina, koska BSE:n keskimääräinen itämisaika on 6–8 vuotta. Liitteen I kuviosta 3 käy ilmi, että BSE-positiivisten tapausten keski-ikä terveissä teurastetuissa eläimissä 15 jäsenvaltion EU:ssa nousi vuosien 2001 ja 2004 välillä 76,2 kuukaudesta 95,0 kuukauteen. Vuonna 2004 BSE-positiivisten tapausten keski-ikä terveissä teurastetuissa eläimissä oli 79,9 kuukautta uusissa jäsenvaltioissa. Tämä viittaa siihen, että kontaminaatio tapahtui tarkasti määrättynä ajankohtana huomattavasti ennen tiukkojen BSE-toimenpiteiden voimaantuloa yhteisössä. Komissio on tehnyt tämän aloitteen tilanteen kohentumisen perusteella, ja se esittää BSE-strategiaa koskevan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin etenemissuunnitelman. Tieteelliseen arviointiin perustuva toimenpiteiden lieventäminen tulisi käynnistää kaikkien sidosryhmien kanssa käytävällä avoimella keskustelulla, ja sitä tukemaan tarvitaan vahva viestintästrategia. Kun muistetaan ensimmäisen ja toisen BSE-kriisin poliittiset seuraukset, nykyisten toimenpiteiden lieventäminen saattaa edellyttää jäsenvaltioilta poliittista rohkeutta, vaikka lieventäminen onkin tieteellisesti perusteltua. Komission strategiassa kiinnitetään erityistä huomiota vuosien kuluessa aikaansaadun kuluttajansuojan korkean tason säilyttämiseen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisemisessä, valvonnassa ja hävittämisessä. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan saa jättää huomiotta muita viime vuosina esiin tulleita, eläinten ja kansanterveyteen kohdistuvia uhkia, joita ovat esimerkiksi SARS ja lintuinfluenssan uudet variantit. Todisteet viittaavat yhä voimakkaammin siihen, että elintarviketurvallisuuden ja eläinten terveyden alojen nykyisiä prioriteetteja on harkittava uudelleen. BSE:n kehityksen rohkaiseva suuntaus tarjoaa tilaisuuden tarkastella perusteellisesti mahdollisuuksia siirtää painopistettä uusiin uhkiin. Muutokset lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (2005–2009) Erikseen määritelty riskiaines Strateginen tavoite: Varmistetaan ja säilytetään nykyinen kuluttajansuojan taso varmistamalla edelleen erikseen määritellyn riskiaineksen turvallinen poistaminen muuttaen kuitenkin luetteloa tai ikää koskevia säännöksiä uusien ja kehittyvien tieteellisten tietojen perusteella. Nykyinen lainsäädäntö Tärkein kansanterveyden suojatoimenpide koskee erikseen määriteltyä riskiainesta. Alkuperäinen erikseen määritellyn riskiaineksen luettelo vahvistettiin ennen vuotta 1995 saatavilla olleiden tieteellisten tietojen ja varovaisuusperiaatteen perusteella. Sen jälkeen yleistilanne on kohentunut ja on saatu uutta tieteellistä tietoa. Erikseen määritellyn riskiaineksen käyttörajoituksiin sisältyy kielto käyttää esimerkiksi talia, gelatiinia, kollageenia ja dikalsiumfosfaattia elintarvikkeisiin ja rehuun lisättävien johdettujen valmisteiden tuotannossa. Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten Jos erikseen määritellyn riskiaineksen nykyistä luetteloa muutetaan, muutosten olisi perustuttava kehittyvään tieteelliseen tietoon. Samalla olisi säilytettävä nykyinen kuluttajansuojan korkea taso Euroopan unionissa. Erikseen määriteltyä riskiainesta koskevien toimintalinjojen tarkistamisessa olisi lisäksi otettava huomioon BSE:n aktiivisesta seurannasta ja valvonnasta saatavat tiedot. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 27.–28. huhtikuuta 2005 erikseen määriteltyä riskiainesta käsittelevän lausunnon, jossa se tuki keskushermostokudosta koskevan nykyisen ikärajan nostamista 12 kuukaudesta 21 tai 30 kuukauteen sen mukaan, millainen painoarvo annetaan nuorissa eläimissä erittäin harvoin todetuille BSE-tapauksille. Tämän lausunnon perusteella voidaan harkita erikseen määriteltyä riskiainesta koskevan nykyisen luettelon muuttamista ja ensivaiheessa etenkin selkärangan poistamista koskevan ikärajan muuttamista. Erikseen määriteltyä riskiainesta koskeva luettelo riippuu pienten märehtijöiden tapauksessa tuloksista, jotka saadaan EFSA:n parhaillaan toteuttamasta riskinarvioinnista. Kun talia, kollageenia ja gelatiinia käsittelevä tieteellinen lausunto saadaan, kyseisiä aineksia koskevia käsittelyvaatimuksia täsmennetään ja mahdollisesti lievennetään nykyisiin vaatimuksiin verrattuna. Rehukielto Strateginen tavoite: Lievennetään nykyiseen täydelliseen rehukieltoon sisältyviä toimenpiteitä tietyin edellytyksin. Nykyinen lainsäädäntö Kielto ruokkia nautaeläimiä, lampaita ja vuohia nisäkäsperäisellä lihaluujauholla otettiin käyttöön heinäkuussa 1994. Osittainen kielto laajennettiin 1. tammikuuta 2001 koko EU:n laajuiseksi kielloksi, joka koski prosessoidun eläinproteiinin käyttöä elintarvikkeiden tuotantoa varten kasvatettujen eläinten rehussa. Kieltoon sovellettiin joitakin poikkeuksia, jotka koskivat esimerkiksi kalajauhon käyttöä muiden kuin märehtijöiden ruokinnassa. Eläinperäisten kiellettyjen ainesosien esiintymistä rehussa pidetään rehukiellon rikkomisena. Periaatteena on siis nollatoleranssi. Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten Nykyisiä rehukieltosäännöksiä tarkistettaessa olisi lähtökohtana pidettävä riskejä. Samalla olisi kuitenkin otettava huomioon käytössä olevat valvontavälineet, joilla arvioidaan ja varmistetaan rehukiellon moitteeton noudattaminen. Ympäristöstä peräisin oleva saastuminen (juurikasmassa) Saksassa tehdyt analyysit osoittavat, että luiden esiintyminen juurikasmassassa on yleistä (jopa 10 prosenttia), eikä se ole vältettävissä. Todennäköisenä alkuperänä ovat maaperässä esiintyvät luonnonvaraisten eläinten luiden sirut, jotka tarttuvat juurikkaisiin ja päätyvät märehtijöille syötettävään sokerijuurikasmassaan. Sokerijuurikasmassassa ja muussa rehussa esiintyvien ympäristöstä peräisin olevien luun sirujen sallimista harkitaan ainoastaan silloin, kun perusteellinen riskinarviointi on osoittanut, ettei ristikontaminaatiota esiinny eikä massaan tai rehuun ole lisätty liha-luujauhoa. Kalajauho • Kalajauhon käyttö märehtijöille tarkoitetussa rehussa on tällä hetkellä kiellettyä, ja sen käyttöön muille kuin märehtijöille tarkoitetussa rehussa sovelletaan tiukkoja ehtoja. Jotta toimintalinjat perustuisivat olemassa oleviin riskeihin, voidaan ehdottaa, että ristikontaminaatiosta johtuva kalajauhon pienien määrien esiintyminen märehtijöille tarkoitetussa rehussa sallitaan. Tällaisella sallimisella pyritään ratkaisemaan kalajauhon käyttökiellon haitalliset sivuvaikutukset muiden kuin märehtijöiden ruokintaan samalla kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin kanta, joka tällä hetkellä vastustaa kalajauhon käyttöä märehtijöiden rehussa. • Euroopan parlamentin on tarkoitus keskustella yleisesti kalajauhosta vuoden 2005 puolivälissä. Kalajauhon käyttökiellon mahdollista lieventämistä koskevassa päätöksessä otetaan huomioon Euroopan parlamentin keskustelujen tulokset. Rehukieltoa koskevien säännösten kumoaminen muiden kuin märehtijöiden osalta Kun tietyille lajeille ominaisten eläinproteiinien erottamiskyky kehittyy edelleen, voidaan ehkä muuttaa säännöksiä, jotka koskevat eläinperäisten tuotteiden ja etenkin muista kuin märehtijöistä peräisin olevien proteiinien käyttöä rehussa, ottaen huomioon asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 vahvistettu lajinsisäistä kierrätystä koskeva kielto (esim. sikojen ruokinta siipikarjasta peräisin olevalla liha-luujauholla). Erottelevia testejä on odotettu jo vuodesta 2001. Nisäkäsperäisen proteiinin pakollinen käsittely 133 °C:n lämpötilassa 20 minuutin ajan 3 baarin paineessa johtaa siihen, että eläinproteiinit ovat hyvin pieninä osina, jotka on hankala havaita nykyisillä analyysimenetelmillä. Odotettaessa erottelevien testien validointia ja tuloksia EFSA:n määrällisestä riskinarvioinnista, joka koskee pieniin liha-luujauhomääriin liittyvää riskiä, voidaan ehdottaa liha-luujauhon pienien määrien sallimista rehussa nykyisiä BSE:n hävittämistoimenpiteitä vaarantamatta. Tali Tällä hetkellä talin käyttöön rehussa (tai elintarvikkeissa) ei sovelleta erityisiä rajoituksia TSE:iden tarttumisen estämiseksi. Erikseen määritellyn riskiaineksen käyttöä koskevan rajoituksen lisäksi sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 säädettyä vaatimusta, jonka mukaan renderoitu rasva on puhdistettava siten, että liukenemattomien epäpuhtauksien kokonaismäärä on enintään 0,15 prosenttia. Talia ja etenkin sen käyttöä maidonkorvikkeissa koskevien tulevien säännösten tarve riippuu laadullisen riskinarvioinnin tuloksesta. Valvontaohjelmat Strateginen tavoite: Vähennetään nautaeläimille tehtävien testien määrää ja mitataan edelleen käytössä olevien toimenpiteiden tehokkuutta pyrkien seurantatoimien parempaan kohdentamiseen. Nautaeläimet Nykyinen lainsäädäntö Vuoden 2000 puoliväliin saakka suurin osa havaituista BSE-tapauksista todettiin perinteisen passiivisen seurannan yhteydessä, toisin sanoen tutkittaessa eläimiä, joissa epäiltiin olevan BSE:n merkkejä tai kliinisiä oireita, ja tätä koskevan pakollisen raportoinnin kautta. Terveissä teurastetuissa nautaeläimissä vuonna 2000 havaitut BSE-tapaukset osoittivat, että tarvitaan aktiivista valvontaa, joka otettiin käyttöön koko yhteisössä vuoden 2001 alussa. Aktiivinen valvontaohjelma otettiin kokonaisuudessaan käyttöön heinäkuussa 2001, ja siihen sisältyvät edelleen seuraavat: - Kaikkien yli 24-kuukauden ikäisten riskieläinten (tilalla kuolleiden eläinten, hätäteurastettujen eläinten ja eläinten, joissa havaitaan kliinisiä merkkejä ante mortem -tarkastuksessa) testaaminen - Kaikkien yli 30-kuukauden ikäisten terveiden teurastettujen eläinten testaus (yhteensä 10 miljoonaa eläintä vuodessa). Liitteen II taulukossa 1 esitetään vuodesta 2001 testattujen eläinten määrä eri ikäryhmittäin ja muiden perusteiden mukaan ryhmiteltyinä (terveenä teurastetut, riskieläimet, tilalla kuolleet eläimet). Maissa, joiden nautaeläinpopulaatiossa esiintyy BSE:tä, valvonnan tavoitteena on seurata valvontatoimenpiteiden – esimerkiksi rehukiellon ja erikseen määritellyn riskiaineksen poistamisen – vaikuttavuutta BSE:n levinneisyyden kehittymisen perusteella. Lisäksi maissa, joissa ei ole (viime aikoina) esiintynyt BSE-tapauksia, valvonnan päätavoitteena on osoittaa, että BSE:n esiintyminen on alle sovitun kynnysarvon. On myös syytä huomata, että vaikka BSE:n aktiivinen seuranta ei ole kansanterveyden suojaamiseksi toteutettava toimenpide, se on lisännyt kuluttajien luottamusta ja sillä on ollut paikkansa tiettyjen jäsenvaltioiden viestintästrategiassa. Valvontatuloksista on lisäksi saatu tietoja, joita tarvitaan arvioitaessa erikseen määritellyn riskiaineksen nykyisen luettelon muuttamista. Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten a) Epidemiologiset näkökohdat Nykyisen valvontaohjelman tulosten ja uusissa jäsenvaltioissa käynnistetyistä täydellisistä testausohjelmista saatavien tulosten perusteella voidaan harkita valvontaohjelman tarkistamista vuonna 2005. Tarkoituksena on vahvistaa strategia, jossa siirrytään nykyisestä testausjärjestelmästä tilanteen ylläpidon seurantaan yhteisön vertailulaboratorioihin perustuvan mallin mukaisesti pitkällä aikavälillä. Siirtymisstrategian eri vaihtoehtoja olisi analysoitava epidemiologisten asiantuntijoiden ja tilastotieteilijöiden kanssa ottaen huomioon edellä mainitut tavoitteet ja kustannushyötynäkökohdat. Vaihtoehdot ovat seuraavat: • Nostetaan vaiheittain ikärajaa alkaen terveistä teurastetuista eläimistä ja tilalla kuolleista eläimistä. Ikärajaa voitaisiin nostaa käynnissä olevan valvontaohjelman tulosten perusteella. • Vähennetään sellaisina vuosina syntyneen karjan valvontaa, joilta on saatavilla tilastollisesti riittävä määrä BSE:n esiintyvyyttä koskevaa tietoa, ja kiinnitetään sitä vastoin erityistä huomiota (viimeaikaisiin) syntymävuosiin, joista on saatavana vain vähän tietoa. b) Kustannushyötynäkökohdat Valvontaohjelman kustannuksia olisi tarkasteltava valvonnan kautta saataviin tietoihin nähden ohjelman tavoite huomioon ottaen. Kustannukset on esitetty yksityiskohtaisesti asiakirjan liitteessä II. Kustannukset kattavat komission osarahoituksen ja jäsenvaltioiden rahoittamat kustannukset[1]. Liitteen II taulukossa 2 esitetään BSE:n havaitsemiseen liittyvät kustannukset havaittua tautitapausta kohden eri ikäryhmissä. On syytä huomata, että yhden BSE-tapauksen toteamiseen terveistä teurastetuista eläimistä liittyvät kustannukset 30–35 kuukauden ikäisten eläinten ryhmässä vuonna 2002 olivat 302 miljoonaa euroa. Pienet märehtijät Nykyinen lainsäädäntö Sen lisäksi, että lampaiden ja nautojen, joissa epäiltiin olevan TSE:n merkkejä tai kliinisiä oireita, tutkiminen ja niistä raportointi oli pakollista, vuoden 2002 alussa otettiin käyttöön aktiivinen valvontaohjelma. Sen jälkeen, kun vuoden 2005 alussa todettiin BSE:n esiintyminen vuohessa, aktiivinen valvonta on käsittänyt seuraavat: - Jäsenvaltioittain testataan vähimmäisotos, joka koostuu enintään 10 000 lampaasta ja 10 000 vuohesta, jotka kuuluvat yli 18 kuukauden ikäisiin riskieläimiin (tilalla kuolleet eläimet, hätäteurastetut eläimet ja eläimet, joissa havaitaan kliinisiä merkkejä ante mortem -tarkastuksessa). - Testataan 10 000 tervettä teurastettua yli 18 kuukauden ikäistä lammasta jäsenvaltioissa, joissa on suuri lammaspopulaatio, sekä merkittävä tilastoihin perustuva vähimmäismäärä terveitä teurastettuja yli 18 kuukauden ikäisiä vuohia. Useimmissa jäsenvaltioissa testataan kaikki terveet teurastetut vuohet. Nykyisin sovellettavaa vuohien tehostettua valvontaa tarkastellaan uudelleen vuoden 2005 jälkipuoliskolla, ja valvonnan avulla voidaan arvioida nopeammin ja paremmin BSE:n esiintymistä vuohissa ja päätellä, oliko vuonna 2000 syntyneessä ja Ranskassa vuonna 2002 teurastetussa vuohessa esiintynyt BSE yksittäinen tapaus. Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten Pienten märehtijöiden tuleva valvonta riippuu BSE:n esiintyvyyttä kyseisissä eläimissä koskevista arvioista, jotka perustuvat nykyiseen tehostettuun vuohien valvontaan, uusien tapausten erottelevasta testauksesta saataviin tuloksiin ja – mikäli mahdollista – aiemmin esiintyneiden TSE-tapausten analyysiin. Jos nykyisen valvonnan tulokset osoittavat, että vuohessa esiintynyt BSE oli yksittäinen tapaus, valvontaa voidaan vähentää ja se voidaan rajoittaa ajanjaksoon, jonka aikana saavutetaan riittävä luottamus tehostetun testauksen tuloksiin. Pahimmassa tapauksessa pienten märehtijöiden populaatiossa havaitaan BSE-tapausten määrän kasvua, ja tällöin voidaan harkita valvonnan lisäämistä. Hirvieläimet Tällä hetkellä EU:ssa ei ole käytössä CWD-tautia (Chronic Wasting Disease) koskevia toimenpiteitä. Saatavilla ei ole todisteita siitä, että CWD-tautia olisi esiintynyt EU:ssa. Joka tapauksessa sen esiintyvyyden on oltava hyvin vähäistä, muutoin tapauksia olisi jo havaittu. Saatavilla ei myöskään ole konkreettisia todisteita CWD:n tarttumisesta ihmisiin tai hirvieläinten alttiudesta saada BSE-tartunta. Jos edellä mainituista saataisiin kokeellisia tai kentältä tulevia todisteita, CWD-tautia koskevia toimintalinjoja olisi syytä muuttaa. Koska EU:ssa on saatavilla vain vähän seurantatietoja, vuoden 2006 alussa käynnistetään selvitys, jonka avulla pyritään saamaan varma käsitys tilanteesta. Kyse on kohdennetusta selvityksestä EFSA:n lausunnon linjausten mukaisesti. Selvityksen käynnistämisen valmistelun aikana olisi kuitenkin harkittava erilaisia riskinhallintatoimenpiteitä ja etenkin toimia, jotka toteutettaisiin hirvieläimissä todettavan CWD-tapauksen jälkeen, ottaen huomioon riskiin liittyvä tieteellinen lausunto. Maiden luokittelu BSE-riskin perusteella Strateginen tavoite: Yksinkertaistetaan luokitteluperusteita ja saatetaan maiden luokittelu päätökseen 1. heinäkuuta 2007 mennessä. BSE-riskiin perustuvan luokittelun tavoitteena on määrittää kutakin riskiluokkaa koskevat kauppasäännöt, joilla annetaan tarvittavat takeet eläinten ja kansanterveyden suojelemiselle tuojamaissa. Kaupan edellytykset on jo vahvistettu Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön (Terrestrial Animal Health Code, jäljempänä ’säännöstö’) nykyisissä suosituksissa. Säännöstön nykyisten viiden luokitteluperusteen avulla määritellään lopullinen BSE-asema, joka ei välttämättä anna kuvaa todellisesta tilanteesta. Tämä johtuu siitä, että jotkin perusteet ovat tarpeettoman tiukkoja, eikä niitä ole mukautettu riskiin. Lisäksi nykyinen viisi luokkaa käsittävä järjestelmä on hyvin monimutkainen. Koska kauppaa koskevat edellytykset ovat pääosin samanlaisia, ei ole tarpeen säilyttää kolmea erillistä luokkaa maille, joissa esiintyy BSE-riski. Kyseiset viisi luokkaa sisällytettiin TSE-asetukseen, koska tarkistetusta järjestelmästä ei ollut päästy sopimukseen OIE:ssä. OIE käynnisti kaksi vuotta sitten menettelyn tarkistaakseen ja yksinkertaistaakseen maiden luokittelua BSE-riskin perusteella siten, että luokkia olisi kolme. Toukokuussa 2005 pidetyssä yleiskokouksessa päästiin sopimukseen yksinkertaistetusta luokittelujärjestelmästä, joka käsittää eri luokkiin sovellettavat valvontavaatimukset. Yksinkertaistettuun luokittelujärjestelmään kuuluu kolme luokkaa: • Luokka 1 : Maat, joissa on merkityksettömän alhainen BSE-riski ja joihin sovelletaan rajoitettua aktiivista valvontaohjelmaa, jolla havaitaan oletettu esiintyvyys, joka on 1 tapaus 50 000 eläintä kohden – tuonti sallittu rajoituksetta. • Luokka 2 : Maat, joissa on hallinnassa oleva BSE-riski ja joihin sovelletaan aktiivista valvontaohjelmaa, jolla havaitaan oletettu esiintyvyys, joka on 1 tapaus 100 000 eläintä kohden – tuonti sallittu edellyttäen, että erikseen määritelty riskiaines poistetaan. • Luokka 3 : Maat, joiden BSE-riskiä ei ole määritelty. Maasta saa viedä ainoastaan rajattuun luetteloon sisältyviä tuotteita. TSE-asetuksen nykyisiä säännöksiä olisi muutettava uusien kansainvälisten normien mukaisiksi. Uusien luokitteluperusteiden hyväksymisen jälkeen maat olisi luokiteltava uudelleen aloittaen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Jos OIE ei saata maiden luokittelua päätökseen 1. heinäkuuta 2007 mennessä, yhteisön olisi luokiteltava maat uusien kansainvälisten normien mukaisesti. Teurastusta koskevien toimintalinjojen tarkistaminen pienissä märehtijöissä esiintyvien TSE:iden osalta Strateginen tavoite: Tarkistetaan ja lievennetään pieniin märehtijöihin sovellettavia hävittämistoimenpiteitä siten, että otetaan huomioon uudet diagnostiset välineet ja säilytetään nykyinen kuluttajansuojan taso. Nykyinen lainsäädäntö Nykyisissä säännöksissä vaaditaan koko karjan teurastamista, jos vuohissa havaitaan TSE, ja koko karjan tai karjan osan (herkkien genotyyppien) teurastamista, jos TSE havaitaan lampaissa epätyypilliset tapaukset mukaan luettuina. Lammaspopulaation geneettisen resistenssin parantamiseksi otettiin 1. huhtikuuta 2005 käyttöön vähimmäisjalostusohjelma, johon jalostusarvoltaan korkealuokkaisten karjojen on osallistuttava. Epätyypillisiä ovat TSE-tapaukset, joissa BSE:n mahdollisuus on suljettu pois ja jotka havaitaan usein aktiivisen valvonnan yhteydessä ilman kliinisiä merkkejä eläimissä, eikä TSE ole levinnyt karjassa tai sen leviäminen on hyvin vähäistä, mutta se esiintyy lampaissa, joiden genotyyppiä pidetään BSE-resistenttinä (toisin kuin klassinen scrapie). Lisäksi tammikuusta 2005 käytössä olleilla erottelevilla molekyylitesteillä voidaan useimmissa TSE-tapauksissa sulkea pois BSE:n mahdollisuus muutaman viikon kuluessa. Kun BSE:n mahdollisuus on suljettu pois, kansanterveydellistä riskiä ei enää ole, ja koko karjan teurastamista voitaisiin pitää kansanterveydellisin perustein katsottuna suhteettomana toimenpiteenä. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään positiivisten tapausten määrä infektoituneihin karjoihin kuuluvissa lampaissa ja vuohissa. Lampaat | Vuohet | 2002 | 1,3 % | 0,7 % | 2003 | 2,8 % | 0,3 % | 2004 | 3,5 % | 1,2 % | On syytä huomata, että useimmissa karjoissa ei teurastuksen yhteydessä havaittu uusia tapauksia varsinkaan silloin, kun aiemmin oli havaittu epätyypillisiä tapauksia. Toisissa karjoissa TSE-tartunta oli jopa 40 prosentilla eläimistä. Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten Komissio haluaisi ehdottaa teurastusohjelman lieventämistä kaikissa tapauksissa, joissa BSE:n mahdollisuus on suljettu pois (lampaissa ja vuohissa), testausjärjestelmän tehostamista tartunnan saaneissa karjoissa ja tartunnan saaneisiin karjoihin kuuluvien kaikenikäisten eläinten teurastamista ihmisravinnoksi edellyttäen, että pikatestien tulokset ovat negatiiviset. Karjan sertifiointia koskevat edellytykset voisivat myös edistää TSE:iden hävittämistä. Nautaeläinten kohorttien teurastaminen Strateginen tavoite: Lopetetaan kohortin välittömät teurastukset. Nykyinen lainsäädäntö Nykyisessä TSE-lainsäädännössä säädetään positiiviseen BSE-tapaukseen liittyvän eläimen koko kohortin lopettamisesta ja hävittämisestä. Kohortin eläimet ovat eläimiä, joilla ei ole taudin oireita, mutta joilla katsotaan olevan suurempi BSE-tartuntariski epidemiologisen yhteyden kautta. Kohortti käsittää tartunnan saaneeksi todetun naaraspuolisen eläimen jälkeläiset (”syntymäkohortti”) tai eläimet, jotka ovat ensimmäisen elinvuotensa aikana saaneet samaa rehua kuin tartunnan saaneeksi todettu eläin (”ruokintakohortti”). Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten On syytä tarkastella vaihtoehtoja nykyiselle koko kohortin teurastamiselle. Olisi mahdollista lykätä teurastusta ja hävittämistä tuotantoiän päättymiseen, kuten OIE:n säännöstössä ehdotetaan, tai sallia teurastettujen eläinten päästäminen elintarvikeketjuun edellyttäen, että pikatestien tulokset ovat negatiiviset. Vaikka säännösten lieventäminen tekisi mahdolliseksi eläinten käytön jalostuksessa ja maidon käytön, teurastusohjelmaan tehtävää poikkeusta koskevan päätöksen tekeminen olisi jäsenvaltioiden vastuulla, jotta ne voisivat ottaa huomioon poikkeuksen mahdolliset vaikutukset niiden vientimarkkinoihin. Teurastuksen lykkäämistä koskevan päätöksen tekeminen kuuluisi jäsenvaltioille. Tämä säännösten lievennys ei vaarantaisi nykyistä kuluttajansuojan tasoa. Sitä vastoin se vähentäisi taloudellisia vaikutuksia ja yhteiskunnallisia seurauksia, joita kokonaisten kohorttien hävittäminen aiheuttaa, koska koko kohortin hävittämisvaatimus on usein tärkeimpiä syitä siihen, että teurastusohjelmaa vastustetaan. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään vuosina 2003–2004 teurastettujen ja testattujen eläinten määrä ja saman kohortin eläimissä havaittujen tapausten määrä. Vuosi | 2003 | 2004 | Yhteensä | Testatut eläimet | 25 747 | 16 471 | 42 218 | BSE-tapaukset | 10 | 5 | 15 | Keskipitkällä aikavälillä voidaan harkita ihmisravinnoksi teurastamista edellyttäen, että TSE-testin tulos on negatiivinen, erikseen määritelty riskiaines poistetaan ja BSE:n esiintyvyys on laskussa. BSE:n esiintyvyyden laskiessa laskevat kuitenkin myös teurastuksen kustannukset, ja kuluttajien (ja kaupan) kannalta katsottuna koko karjan teurastaminen hävitettäväksi voi olla arvostetumpi vaihtoehto etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa BSE:tä ei ole esiintynyt tai joissa sen esiintyminen on ollut erittäin harvinaista. Päätöksen asiasta tekisi jäsenvaltio itse. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettavat rajoitukset Strateginen tavoite: Käsitellään Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevan naudanlihan ja naudanlihatuotteiden vientiin sovellettavien lisärajoitusten poistamista edellyttäen, että nykyiset edellytykset täyttyvät. Nykyinen lainsäädäntö Neuvoston päätöksen 98/256/EY (Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettavaa vientikieltoa koskeva päätös) ja siihen tehtyjen muutosten mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että sen alueelta saa lähettää eläviä nautaeläimiä ja niistä saatuja tuotteita muihin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin ainoastaan tiettyjen erityisedellytysten täyttyessä (lihasta on poistettu luut, yli 30 kuukauden ikäisiä eläimiä ei hyväksytä jne.). Toimintavaihtoehto tulevaisuutta varten Yhdistynyt kuningaskunta otti vuonna 1996 kansanterveydellisenä toimenpiteenä käyttöön yli 30 kuukauden ikäisiä eläimiä koskevan säännön, jolla kielletään lähes kaikista yli 30 kuukauden ikäisenä teurastettavista nautaeläimistä saadun lihan käyttö ihmisravinnoksi. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 1. joulukuuta 2004 komissiolle päätöksestä, jolla yli 30 kuukauden ikää koskeva sääntö korvataan muissa jäsenvaltioissa käytössä olevaa testausjärjestelmää vastaavalla järjestelmällä ja jolla ennen 1. elokuuta 1996 syntynyt karja suljetaan pysyvästi pois elintarvike- ja rehuketjuista. Jotta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettavan vientikiellon poistamista voitaisiin harkita, tiettyjen ehtojen olisi täytyttävä. Edellytyksenä on muun muassa, että Yhdistyneen kuningaskunnan BSE-esiintyvyys laskee alle 200 BSE-tapauksen miljoonaa täysikasvuista nautaeläintä kohden ja että elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) kesäkuussa 2005 tekemän tarkastusmatkan tulokset ovat myönteisiä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti 10. maaliskuuta 2005, että BSE-tapausten määrä on alle 200 tapausta miljoonaa täysikasvuista nautaeläintä kohden. Kun molemmat edellytykset täyttyvät ja etenkin kun FVO:n tarkastusmatkan tulokset olivat myönteisiä, jäsenvaltioiden kanssa voitaisiin aloittaa keskustelut vientikiellon kumoamisesta todennäköisesti vuoden 2005 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Muutokset pitkällä aikavälillä (2009–2014) Strateginen tavoite: Muutetaan toimenpiteitä nykyisen teknologian ja uusien ja kehittyvien tieteellisten tietojen perusteella. Jos myönteinen kehityssuuntaus jatkuu siitä huolimatta, että toimenpiteitä lievennetään lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, toimenpiteitä voidaan lieventää edelleen. Validoitujen eläville eläimille tehtävien testien avulla voidaan tulevaisuudessa jäljittää positiiviset eläimet ja teurastaa ne. Näin toimenpiteitä voidaan lieventää edelleen jo aiemmin. Mahdollisia vaihtoehtoja voisivat olla seuraavat: Valvonta Pitkällä aikavälillä voidaan harkita erilaisia vaihtoehtoja: - Jos myönteinen kehityssuuntaus jatkuu, valvonnan tehoa voidaan edelleen vähentää asteittain ja kohdentaa valvontaa vanhempiin eläimiin ja syntymäkohortteihin, joista on saatavilla ainoastaan vähän tietoa. - Jos ainoat BSE-tapaukset havaitaan alle 10 vuoden ikäisissä eli ennen 1. tammikuuta 2002 syntyneissä eläimissä, voidaan päättää, että kyseiset eläimet jätetään pysyvästi rehu- ja elintarvikeketjujen ulkopuolelle (hävittämisohjelma) ja kyseisten eläinten teurastukseen niiden tuotantoiän päättyessä annetaan rahoitustukea. Lopullinen valvontastrategia rajoitettaisiin sellaisten eläinten tutkimiseen, joilla epäillään olevan kliinisiä oireita (passiivinen seuranta), ja tilanteen ylläpitämiseen tähtäävään strategiaan OIE:n suositusten mukaisesti. - Lisäksi voitaisiin harkita vaihtoehtoa, jossa kaikki tietynikäiset eläimet testataan eläville eläimille tehtävällä testillä, jos sellainen on saatavilla. Erikseen määritelty riskiaines Jos BSE-tapauksia ei havaita tiettyä ikää nuoremmilla eläimillä tai jos BSE-tapausten esiintyvyys laskee sovitun tason alle, kyseisen ikäryhmän osalta voidaan luopua erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista koskevasta vaatimuksesta. Varotoimenpiteenä tulevien epidemioiden tai yksittäisten tapausten varalle voidaan vaihtoehtoisesti harkita erikseen määriteltyä riskiainesta koskevan pysyvän minimiluettelon vahvistamista nautaeläinten tietyille ikäryhmille. Tähän minimiluetteloon sisältyisivät etenkin hermokudokset (aivot ja selkäydin). Karjojen sertifiointi Sen jälkeen kun kaikki nautaeläimet on testattu eläville eläimille tehtävällä testillä, voitaisiin ottaa käyttöön maatilojen sertifiointikäytännön mukainen karjan BSE-tilannetta koskeva sertifiointi. Tällaista käytäntöä sovelletaan jo tuberkuloosin ja bruselloosin (luomistaudin) osalta. Geneettinen resistenssi vuohissa Jos jatkotutkimukset osoittavat geneettistä resistenssiä vuohipopulaation tietyissä genotyypeissä, hävittämistoimenpiteitä olisi tarkasteltava uudelleen uuden kehityksen perusteella. Vaihtoehtoiset toimintasuunnitelmat siltä varalta, että myönteinen kehityssuuntaus ei jatku Kaikki BSE:n esiintyvyyttä nautaeläimissä koskevat indikaattorit osoittavat, että BSE-tapausten määrän kasvu tulevaisuudessa ei ole todennäköistä. Huomioon olisi kuitenkin otettava vaihtoehtoinen toimintasuunnitelma siltä varalta, että positiivinen kehityssuuntaus ei jatku joissakin jäsenvaltioissa. Pieniä märehtijöitä ja hirvieläimiä koskevissa keskipitkän ja pitkän aikavälin strategioissa olisi lisäksi varauduttava pahimpaan mahdolliseen kehityssuuntaukseen. Vaihtoehtoisia toimintasuunnitelmia olisivat seuraavat: • BSE:n epäsuotuisa kehityssuuntaus tietyissä jäsenvaltioissa Jos positiivinen kehityssuuntaus ei jatku joissakin jäsenvaltioissa, voitaisiin harkita erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista koskevia toimenpiteitä, jotka ovat tiukempia kuin muissa jäsenvaltioissa. Viimeisenä vaihtoehtona voitaisiin harkita väliaikaista vientikieltoa, jolla pystyttäisiin reagoimaan yksittäisen jäsenvaltion tilanteeseen rankaisematta jäsenvaltioita, joissa ei ole todettu epäsuotuisaa kehitystä. • BSE pienissä märehtijöissä Jos vuohien tehostetun valvonnan yhteydessä todettaisiin BSE:n laaja esiintyminen lammas- ja vuohipopulaatiossa, olisi toteutettava tiukkoja toimenpiteitä. Näihin toimenpiteisiin sisältyisivät pienten märehtijöiden täydellinen testaaminen, TSE-tapausten erotteleva testaaminen ja tieteellisiin lausuntoihin perustuva laaja erikseen määritellyn riskiaineksen luettelo, joka pahimmassa tapauksessa voisi johtaa koko ruhon hävittämiseen. Tämä lisää myös lammaspopulaation resistenssiä lisäävän jalostusohjelman tarvetta. • CWD-tauti (Chronic Wasting Disease) hirvieläimissä Jos CWD-tautia todettaisiin vuonna 2006 toteutettavan selvityksen myötä, voidaan erikseen määritellyn riskiaineksen poistamisvaatimus ottaa käyttöön pysyvästi. Päätelmät Takana on jo pitkä historia, ja komissio on ottanut käyttöön kattavat ja tiukat toimenpiteet yhteisössä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana komissio on laatinut 70 perus- ja täytäntöönpanosäädöstä, joissa vahvistetaan yhteisössä toteutettavat tiukat toimenpiteet. Tärkein ihmisten ja eläinten terveyttä BSE:n ja muiden TSE:iden aiheuttamalta riskiltä suojaava säädös hyväksyttiin 22. toukokuuta 2001. Tämä tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001 tunnetaan yleisesti ”TSE-asetuksena”. Asetus pantiin täytäntöön lyhyessä ajassa: sitä alettiin soveltaa 1. heinäkuuta 2001 alkaen. Eri tekijät osoittavat, että BSE-epidemian kehityssuuntaus on myönteinen ja että tilanne on viime vuosina selvästi parantunut käytössä olevien riskinhallintatoimien ansiosta. TSE-asetuksen tulevien vuosien tavoitteena on, että toimenpiteitä voidaan lieventää samalla kun varmistetaan TSE-valvonnalla viimeisten kymmenen vuoden aikana aikaansaatu korkea elintarviketurvallisuuden taso. Toimenpiteiden lieventämisen olisi perustuttava riskeihin, ja huomioon olisi otettava tekniikan ja tieteellisen tiedon kehittyminen. Lisäksi lieventäminen vaikuttaisi myönteisesti teollisuuden kilpailukykyyn ja maatalousyrittäjiin yhteisössä. LIITE I Kuvio 1: BSE-tapaukset vuosina 2001–2004 [pic] Kuvio 2 : BSE-tapaukset syntymäkohorteittain [pic] Kuvio 3: BSE-positiivisten tapausten keski-ikä terveissä teurastetuissa eläimissä 15 jäsenvaltion EU:ssa [pic] LIITE II: SEURANTATIEDOT Taulukko 1: Tammikuussa 2001 – joulukuussa 2004 testattujen nautaeläinten määrä Ikäryhmä | Terveet teurastetut eläimet | Riskieläimet | Tilalla kuolleet eläimet | < 24 kuukautta | 3 370 000 | 70 000 | 55 000 | 24–29 | 3 035 000 | 455 000 | 355 000 | 30–35 | 6 715 000 | 655 000 | 515 000 | 36–41 | 3 065 000 | 395 000 | 310 000 | 42–47 kuukautta | 2 400 000 | 330 000 | 260 000 | <= 48 kuukautta | 17 235 000 | 3 060 000 | 2 405 000 | Yhteensä | 35 820 000 | 4 965 000 | 3 900 000 | Taulukko 2: Kustannukset tammikuussa 2001–joulukuussa 2004 havaittua BSE-tapausta kohden (milj. €) Ikäryhmä | Terveet teurastetut eläimet | Riskieläimet | <24 kuukautta | Ei tapauksia | Ei tapauksia | 24–29 kuukautta | Ei tapauksia | 10,2 | 30–35 kuukautta | 302 | 29,5 | 36–41 kuukautta | 69 | 17,8 | 42–47 kuukautta | 11 | 0,9 | Kaikki <48 kuukautta | 64 | 4,3 | Kaikki =<48 kuukautta | 0,76 | 0,04 | Kaikki ikäryhmät | 1,56 | 0,07 | LIITE III: VALVONTAOHJELMAN KUSTANNUKSET Taulukko 1: Tammikuussa 2001–joulukuussa 2004 testattujen nautaeläinten arvioitu ikäjakauma Ikäryhmä | Terveet teurastetut eläimet | Riskieläimet | (Tilalla kuolleet eläimet) | < 24 kuukautta | 3 370 000 | 70 000 | 55 000 | 24–29 | 3 035 000 | 455 000 | 355 000 | 30–35 | 6 715 000 | 655 000 | 515 000 | 36–41 | 3 065 000 | 395 000 | 310 000 | 42–47 kuukautta | 2 400 000 | 330 000 | 260 000 | <= 48 kuukautta | 17 235 000 | 3 060 000 | 2 405 000 | Yhteensä | 35 820 000 | 4 965 000 | 3 900 000 | Taulukko 2: Tammikuussa 2001–joulukuussa 2004 nuorissa nautaeläimissä havaittujen BSE-tapausten lukumäärä Terveet teurastetut eläimet | Riskieläimet | 24–29 kuukautta | Ei tapauksia | 177 500 | 30–35 kuukautta | 6 715 000 | 515 000 | 36–41 kuukautta | 1 532 500 | 310 000 | 42–47 kuukautta | 240 000 | 16 250 | Kaikki ikäryhmät | 34 743 | 1 572 | Taulukko 4: Tammikuussa 2001–joulukuussa 2004 toteutetun BSE-valvonnan kustannukset (milj. €) BSE-testauksen kokonaiskustannukset ovat arviolta 40–50 € testiä kohden; keskikustannuksina pidetään 45 euroa. Ikäryhmä | Terveet teurastetut eläimet | Riskieläimet | <24 kuukautta | 152 | 3 | 24–29 kuukautta | 137 | 20 | 30–35 kuukautta | 302 | 29 | 36–41 kuukautta | 138 | 18 | 42–47 kuukautta | 108 | 15 | <48 kuukauden ikäiset yhteensä | 836 | 86 | Kaikki ikäryhmät | 1 612 | 223 | Taulukko 5: Kustannukset tammikuussa 2001–joulukuussa 2004 havaittua BSE-tapausta kohden (milj. €) Ikäryhmä | Terveet teurastetut eläimet | Riskieläimet | <24 kuukautta | Ei tapauksia | Ei tapauksia | 24–29 kuukautta | Ei tapauksia | 10,2 | 30–35 kuukautta | 302 | 29,5 | 36–41 kuukautta | 69 | 17,8 | 42–47 kuukautta | 11 | 0,9 | <48 kuukauden ikäiset yhteensä | 64 | 4,3 | =<48 kuukauden ikäiset yhteensä | 0,76 | 0,04 | Kaikki ikäryhmät | 1,56 | 0,07 | [1] BSE-pikatestin keskimääräiset kustannukset ovat 50 euroa, ja komission rahoitusosuus tästä summasta on 8 euroa.