[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 24.6.2005

KOM(2005) 260 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Loppuarviointi yhteisön monivuotisesta PROMISE-ohjelmasta (1998-2002), jolla pyritään edistämään tietoyhteiskunnan syntyä Euroopassa

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Loppuarviointi yhteisön monivuotisesta PROMISE-ohjelmasta (1998-2002), jolla pyritään edistämään tietoyhteiskunnan syntyä Euroopassa

Johdanto

Tämä tiedonanto on laadittu PROMISE-ohjelmaa koskevan neuvoston päätöksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kyseisessä kohdassa todetaan, että ohjelman päättyessä “komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arviointikertomuksen 2 artiklassa mainittujen toimintojen toteuttamisessa saaduista tuloksista”.[1]

Ulkopuolisen arviointikertomuksen laati konsulttiyritys EIM Business Policy and Research komission nimeämän ohjauskomitean johdolla. Lopullinen arviointikertomus julkaistiin helmikuussa 2004, ja se esitettiin PROMISE-ohjelman jälkeen käynnistettävän ohjelman hallintokomitealle heinäkuussa 2004[2].

Loppuarvioinnin yleisenä tavoitteena oli:

1. arvioida PROMISE-ohjelman tuloksia ja verrata niitä ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin,

2. arvioida ohjelman vaikutusta tietoyhteiskuntaan Euroopassa ja

3. tehdä suosituksia PROMISE-ohjelman jälkeen käynnistettävästä ohjelmasta.

Taustaa

Neuvosto hyväksyi ”tietoyhteiskunnan luomista Euroopassa edistävän monivuotisen yhteisön ohjelman” (PROMISE-ohjelman) 30. maaliskuuta 1998. Ohjelma kesti viisi vuotta tammikuusta 1998 joulukuuhun 2002, ja sen kokonaisbudjetti oli 25 miljoonaa euroa. Ohjelman tarkoituksena oli edistää johdonmukaista lähestymistapaa tietoyhteiskuntaan, josta saadaan esimerkiksi seuraavanlaisia etuja: 1) aiempaa tehokkaammat, avoimemmat ja toimivammat julkiset palvelut, b) tehokkaampi yritysjohto ja kilpailukykyisemmät yritykset, joilla on paremmat yhteydet palveluihin, asiakkaisiin ja toimittajiin, c) enemmän mahdollisuuksia eurooppalaisille teleoperaattoreille sekä d) uusia mahdollisuuksia maantieteellisille alueille, jotka voivat tuoda esiin identiteettiään ja minimoida samalla sijainnista johtuvia haittoja.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2000 uuden lähestymistavan tietoyhteiskuntaan eEurope 2002 –toimintasuunnitelman muodossa. PROMISE-ohjelman painopistettä tarkistettiin, jotta sillä voitaisiin tukea uutta strategiaa. Lisäksi haluttiin ottaa huomioon ohjelman väliarvioinnin tulokset, jotka esitettiin komissiolle tammikuussa 2000[3]. PROMISE-ohjelmaa mukautettiin erityisesti toimintasuunnitelmassa esitettyyn avoimeen koordinointimenetelmään, jossa korostetaan vertailuanalyysejä (benchmarking).

Tavoitteet ja toteutus

Ohjelmaa toteutettiin seuraavissa vaiheissa:

Ensimmäinen vaihe (1998-1999)

Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmassa seurattiin tiiviisti PROMISE-päätöksessä esitettyjä tavoitteita, jotka olivat seuraavat:

- Lisätään suuren yleisön tietoisuutta tietoyhteiskunnan potentiaalista. Tähän pyrittiin muun muassa järjestämällä European Information Society Day -tapahtuma, tukemalla tietoyhteiskuntafoorumia ja käsittelemällä tietoyhteiskuntaa tiedotusvälineissä. Tietoyhteiskuntahankkeiden toimisto (ISPO) tarjosi verkkopalveluja sekä laati esitteitä ja tiedotteita. Lisäksi myönnettiin rahoitusta palkintoihin, seminaareihin ja konferensseihin.

- Pyritään optimoimaan tietoyhteiskunnan sosioekonomiset hyödyt Euroopassa. Tämän tavoitteen edistämisessä keskityttiin analysoimaan jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä levittämään hyviä toimintatapoja seminaarien avulla. Lisäksi tehtiin tutkimuksia ESIS-hankkeita (European Survey of Information Society) varten, järjestettiin mielipidekyselyjä Eurobarometri-tutkimuksessa ja käynnistettiin tutkimuksia tietoyhteiskuntafoorumin tukemiseksi.

- Parannetaan Euroopan asemaa ja näkyvyyttä tietoyhteiskunnan maailmanlaajuisessa ulottuvuudessa . Toimissa keskityttiin tukemaan keskustelua näkemysten ja kokemusten vaihtamiseksi pääasiassa unioniin liittymässä olevien maiden ja Välimeren maiden kanssa (esim. MEDA-ohjelmaan liittyvä EUMEDIS-aloite).

Siirtymävaihe (2000)

Vuonna 2000 esiteltiin eEurope 2002 –toimintasuunnitelma ja sen kolme tärkeintä tavoitetta:

- edullisempi, nopeampi ja turvallisempi Internet

- investoinnit ihmisiin ja taitoihin

- Internetin käytön lisääminen.

PROMISE-ohjelma määritettiin välineeksi, jolla voidaan tukea eEurope-toimintasuunnitelmaa, ja vuonna 2000 sen toimia kohdennettiin uudestaan ja joitakin toimia rajoitettiin. Tietoisuuden lisäämiseen pyrittiin pääasiassa tietoyhteiskuntaa edistävän verkkosivuston kautta. Tietoyhteiskunnan sosioekonomisten hyötyjen optimoimiseksi painotettiin tutkimusta ja tietoyhteiskuntafoorumin tukemista. ESIS-toimintaa jatkettiin, mutta se keskitettiin eEurope+ 2003 –toimintasuunnitelmaan ja EUMEDIS-aloitteeseen[4]. Eurobarometri-tutkimuksissa keskityttiin keräämään vertailukelpoisia tilastoja eEurope-toimintasuunnitelman toteuttamisen tukemiseksi. Maailmanlaajuiseen ulottuvuuteen liittyvää osuutta jatkettiin erillisten määrärahojen avulla, mutta tavoitteena oli ainoastaan saattaa työ päätökseen.

Toinen vaihe (2001-2002)

Toisessa vaiheessa vanhoihin tavoitteisiin liitettiin uusia. Tavoitteiden uudelleenmäärittely perustui eEurope-toimintasuunnitelman tarpeisiin:

- Vertailuanalyyseihin liittyvissä tutkimuksissa käytettiin 23 indikaattoria, jotka neuvosto vahvisti eEurope 2002 –toimintasuunnitelman seuraamiseksi. Lisäksi tehtiin kvalitatiivisia tutkimuksia, joilla seurattiin tietoyhteiskunnan kehittymistä. Vertailuanalyysin tulokset julkaistiin säännöllisesti verkkosivuilla. Näin niistä saatiin ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa edistymisestä keskeisissä kysymyksissä, kuten Internetin yleistymisestä suuren yleisön keskuudessa, työpaikoilla ja koulutuksessa, tietoverkkojen turvallisuudesta sekä terveysalan ja viranomaisten verkkopalveluista.

- Parhaiden toimintatapojen määrittelyssä ja levittämisessä keskityttiin rajoitettuun määrään näkyviä hankkeita. Ohjelmasta rahoitettiin puheenjohtajana toimineiden jäsenvaltioiden järjestämiä konferensseja, joilla pyrittiin edistämään julkista keskustelua hyvistä toimintatavoista tietoyhteiskunnassa.

- eEurope-portaali – ISPO-toimia oli jo aiemmin keskitetty uudestaan verkkopohjaiseksi palveluksi ja tämä yhdistettiin nyt eEurope-portaaliksi.

- Tietoyhteiskuntafoorumi jatkoi toimintaansa virtuaalisena foorumina, jonka uutena toimeksiantona oli tukea eEurope-toimintasuunnitelman optimointia.

Arviointi ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta[5]

PROMISE-ohjelman väliarvioinnissa, jossa käsitellään vuosia 1998-2000, todettiin, että “ohjelman vaikutuksista on selviä esimerkkejä”. Toisaalta huomautettiin, että ohjelman alkuperäinen ala oli liian laaja ja että ohjelmalla olisi oltava selkeä yhteys komission tietoyhteiskuntastrategiaan[6]. Arvioinnissa suositeltiin johtamismenetelmien rationalisointia sekä selkeitä mitattavissa olevia tavoitteita.

Arvioinnin perusteella PROMISE-ohjelma kohdennettiin uudelleen eEurope-toimintasuunnitelman mukaisesti vuonna 2000. Erityisesti tuki vertailuanalyyseille, joiden avulla voidaan saada tietoa konkreettisesta edistymisestä, vastasi suositusta kvantitaviivisemmista tavoitteista.

Uudelleenkohdentamista on pidetty hyödyllisenä. Vertailuanalyysien ansiosta voitiin ensimmäistä kertaa käyttää kattavia ja ajankohtaisia kvantitatiivisia indikaattoreita, joilla mitattiin Euroopan edistymistä kohti tietoyhteiskuntaa. Jäsenvaltioiden kanssa sovituista 23 indikaattorista 19:ä käytettiin mittauksissa ainakin kerran ja 13:a kaksi kertaa tai enemmän. Vertailuanalyysien toteuttamisesta arvioitiin olleen eEurope-toimintaohjelmalle todellista hyötyä.

Parhaiden toimintatapojen määrittäminen ja levittäminen suunniteltiin tietynlaiseksi kvalitatiiviseksi vertailuanalyysiksi. Tarkoituksena oli, että poliittiset päätöksentekijät vertailisivat ja vaihtaisivat kokemuksia ja saisivat siten paremmin tietoa politiikan suunnittelua varten. Tavoitteiseen pyrittiin tekemällä strategisia tutkimuksia, järjestämällä sidosryhmien seminaareja jäsenvaltioissa sekä tukemalla taloudellisesti viranomaisten ja terveysalan verkkopalveluja koskevia konferensseja Belgian, Italian ja Kreikan puheenjohtajuuskaudella.

Tietopalveluja koskeva tavoite saavutettiin tiivistämällä ISPO-toiminta pääasiassa verkkopohjaisiin tietopalveluihin, joille annettiin nimi eEurope-portaali. eEurope-portaali oli yksi suosituimmista sivustoista tietoyhteiskuntaa koskevilla verkkosivuilla vuosina 2000-2002. Tietoyhteiskuntafoorumin toimintaa jatkettiin pienemmässä mittakaavassa eikä sillä käytännössä vaikutettu eEurope-toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Tämän päätöksen taustalla oli se, että foorumia, jolla oli 128-jäsentä ja kuusi työryhmää, oli raskasta hallita ja vaikeaa pitää ajantasaisena.

Määrärahojen käytön osalta edistyttiin huomattavasti vuoden 2000 jälkeen huolimatta menoihin liittyvistä ongelmista kahtena ensimmäisenä toteutusvuonna (1998-1999). Tästä huolimatta loppuarvioinnista vastaavat konsultit katsoivat, että toimien monivuotinen suunnittelu voisi parantaa ohjelman hallinnan laatua.

Ohjelmakomitean rooli PROMISE-ohjelman hallinnassa oli rajoitettu. Ohjelman toteuttamiseen liittyvistä erilaisista toimista (vertailuanalyysien indikaattorien määrittäminen, painopisteiden määrittäminen eri toiminta-aloilla) keskusteltiin eri maiden asiantuntijoiden (kuten tilastotieteilijöiden ja neuvoston työryhmien) kanssa, ja ohjelmakomitea tiedotti tuloksista. Arvioinnin mukaan ohjelmakomitean roolia olisi selvennettävä.

Yleisesti PROMISE-ohjelman ulkopuolisessa arvioinnissa todettiin, että useimmat muodolliset tavoitteet saavutettiin. Ohjelmalla lisättiin muiden aloitteiden arvoa EU:n tasolla, seurattiin tarpeita ja tietoisuutta, edistettiin hyvien toimintatapojen vaihtoa ja poistettiin esteitä heikommassa asemassa olevien ryhmien, syrjäisten alueiden, pk-yritysten ja kolmansien maiden osallistumiselle. Kuten edellä on todettu, ohjelman tavoitteet olivat kunnianhimoisia ja joillakin aloilla tulokset jäivät tavoitteiden alle. Tämä koskee mm. todellisten hankkeiden näkyvyyden parantamista, esittelytoimien valmistelua, teollisuuden kiinnostuksen vilkastamista sekä kansainvälisten aloitteiden kartoittamista.

Promise-ohjelman vaikutus tietoyhteiskuntaan Euroopassa

eEuropen vertailuanalyysien katsottiin luoneen todellista lisäarvoa, koska niiden avulla saatiin käyttöön uusia indikaattoreita. Lisäksi niistä on saatu osviittaa tietoyhteiskunnan mittauksille, joita toteuttavat kansalliset tilastolaitokset sekä OECD. Politiikkaan vertailuanalyysien katsotaan vaikuttaneen niin, että ne ovat nostaneet tietoyhteiskunnan näkyvyyttä ja saaneet poliittiset päätöksentekijät pohtimaan tähän liittyviä saavutuksiaan. Lisäksi vertailuanalyysien ansiosta on kiinnitetty huomiota esimerkiksi viranomaisten ja terveysalan verkkopalveluihin. Vertailuanalyysien tuloksiin kriittisesti suhtautuvat ovat huomauttaneet, että osa tiedoista ei ollut luotettavia ja että ainoastaan indikaattorien perusteella ei voida selittää, miksi tietoyhteiskunta ei etene nopeammin tai tehokkaammin.

Parhaiden toimintatapojen edistämisen katsottiin olleen tehokasta silloin, kun se myötävaikutti korkean profiilin tapahtumiin, kuten puheenjohtajakausien konferenssit. Nämä tapahtumat vaikuttivat poliittisiin ohjelmiin, koska niissä oli mukana korkean tason osallistujia, ja menestyksekkäitä aloitteita palkittiin. Työpajojen avulla on voitu muodostaa tiettyjä asioita käsitteleviä toimijayhteisöjä ja vilkastuttaa sidosryhmien välistä keskustelua. Arvioinnin mukaan on tarpeen luoda järjestelmällisemmät yhteydet olemassa oleviin verkkoihin sekä yhteistyötä ruohonjuuritason toimijoiden kanssa alueellisella tasolla.

Kun ISPO korvattiin eEurope-portaalilla, tähän PROMISE-toimeen osoitettuja resursseja vähennettiin. eEurope-portaalia käytettiin erittäin paljon. Arvioinnissa todettiin kuitenkin, että eniten portaalia käyttivät (EU:n toimielinten, kansalliset ja alueelliset) virkamiehet, toimittajat ja tutkijat. Tämän vuoksi katsottiin, että tarvitaan helppokäyttöisempää portaalia, jonka kautta pienet yritykset ja laajempi yleisö voivat hankkia tietoa.

Tietoyhteiskuntafoorumin katsottiin olleen hyödyllinen sen alkuvaiheessa. PROMISE-ohjelman toisen puoliskon aikana foorumin hyödyllisyys ei ollut yhtä selkeä ja sen luovuus heikkeni. Tämä johtui osittain siitä, että suhteet komissioon olivat epäselvät ja huonosti rajatut. Työryhmiä perustettiin ilman selviä toimeksiantoja ja aikatauluja, ja tietoyhteiskuntafoorumin odotettua panosta poliittiseen päätöksentekoprosessiin ei määritetty. Arvioinnissa katsottiin, että on tarpeen lopettaa yhteiskuntafoorumin toiminta virallisesti ja varmistaa, että tulevilla elimillä, kuten eEuropen neuvoa-antavalla ryhmällä, on selkeä rooli poliittisessa prosessissa.

MODINIS-ohjelmassa hyödynnetyt PROMISE-ohjelman kokemukset

PROMISE-ohjelman seuraaja hyväksyttiin 17. marraskuuta 2003. Tämä ”eEurope 2005 -toimintasuunnitelman seurantaa, hyvien toimintatapojen levittämistä sekä verkko- ja tietoturvan parantamista koskeva monivuotinen ohjelma” eli MODINIS-ohjelma kestää vuodesta 2003 vuoteen 2005.

MODINIS-ohjelmassa noudatetaan pitkälti samoja periaatteita kuin PROMISE-ohjelman jälkipuoliskolla. Sillä tuetaan eEurope 2005 –toimintasuunnitelmaa, josta sovittiin Sevillan Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2002. MODINIS-ohjelmalla on neljä päätavoitetta, jotka voidaan tiivistää seuraavasti:

4. eri jäsenvaltioissa ja niiden toimesta tapahtuvan edistymisen seuranta ja vertaaminen maailman parhaisiin käyttämällä virallisia tilastoja;

5. jäsenvaltioiden eEuropen puitteissa kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toteuttamien pyrkimysten tukeminen analysoimalla hyviä toimintatapoja ja kehittämällä mekanismeja kokemustenvaihtoa varten;

6. tarpeellisten tietojen toimittaminen eEurope-johtoryhmälle, jotta tämä pystyisi arvioimaan eEurope 2005 -toimintasuunnitelman asianmukaisen strategisen suunnan;

7. verkko- ja tietoturva-asioita Euroopan tasolla käsittelevän rakenteen perustamisen valmistelu.

Ensimmäisellä tavoitteella jatketaan vertailuanalyyseihin liittyvää toimintaa, joka käynnistettiin eEurope 2002 –toimintasuunnitelmalla. Tästä eEurope 2005 -toimintasuunnitelman osasta annettiin uusi neuvoston päätöslauselma[7]. Siinä määritettiin 15 poliittista indikaattoria ja 22 vertailuanalyysiin liittyvää lisäindikaattoria sekä tiedonkeruumenetelmät. Suuren osan tilastoista keräävät kansalliset tilastolaitokset Eurostatin johdolla. Tähän on päädytty jäsenvaltioiden ilmaisemien huolten ja vertailuanalyyseista saatujen tietojen laatua koskevan arvioinnin perusteella. Mikäli virallisia tietoja ei ole saatavilla, aukkoja täytetään MODINIS-ohjelmassa tehtävillä erillisillä kyselyillä.

Lisäksi MODINIS-määrärahojen turvin tutkitaan indikaattorien hyöty politiikan ohjaamisessa. Pyrkimyksenä on löytää tasapaino yksinkertaisten tarjontapuolen indikaattorien ja kvalitatiivisempien tietojen välillä. Ensiksi mainituilla on voitu konkreettisesti mitata Euroopan edistymistä kohti tietoyhteiskuntaa, ja jälkimmäisistä saadaan käsitys tieto- ja viestintäteknologian käyttötavoista ja vaikutuksista.

Toisella tavoitteella jatketaan hyvien toimintatapojen vaihtoja, jotka käynnistettiin PROMISE-ohjelmassa. PROMISE-ohjelman arvioinnin tärkein tulos oli se, että on luotava selkeä strateginen yhteys eEurope-toimintasuunnitelman tavoitteiden ja MODINIS-ohjelmassa tuettujen toimien välillä. Tämän vuoksi on tarkoitus jatkaa korkean profiilin konferenssien tukemista, mikäli niillä on strategista arvoa. MODINIS-ohjelmassa voidaan myös teettää tutkimuksia, jotka liittyvät sovittuihin poliittisiin tavoitteisiin (pääasiassa viranomaisten ja terveysalan verkkopalvelut sekä turvallisuus). Korkean tason kokouksia ja työryhmätapaamisia tuetaan myös sikäli kun ne liittyvät erityisiin poliittisiin tavoitteisiin. Lisäksi käynnistetään erityisiä toimia, joilla toteutetaan ”hyvien toimintatapojen välitysjärjestelmiä” sähköisen liiketoiminnan sekä viranomaisten ja terveysalan verkkopalvelujen alalla.

MODINIS-ohjelman kolmanteen tavoitteeseen liittyy johtoryhmän perustaminen. Komissio on MODINIS-ohjelmaa koskevan neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöksen nojalla perustanut eEuropen neuvoa-antavan ryhmän, jonka puheenjohtajana on komission edustaja ja johon voivat osallistua kaikki sidosryhmät (jäsenvaltiot, liittymässä olevat maat, kuluttajaryhmät, yksityinen sektori jne.). Päätöksen mukaan tämän ryhmän tehtävänä on avustaa komissiota ja erityisesti

- muodostaa strateginen kokonaiskuva meneillään olevista sähköisen viestinnän hankkeista eri aloilla ja vaihtaa tietoa edistymisestä ja sen esteistä,

- tarjota foorumi strategiselle keskustelulle ja kokemusten vaihdolle,

- seurata eEurope 2005 –toimintasuunnitelman toteuttamisen edistymistä ja antaa ehdotuksia mahdollisiksi parannuksiksi,

- mahdollistaa ehdokasmaiden osallistuminen ajoissa,

- levittää tietoa eEuropesta.

Neuvoa-antava ryhmä jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osaryhmässä on yksi korkean tason edustaja kustakin osallistuvasta maasta. Toisessa osaryhmässä on 40 asiantuntijaa, joilla on hyvin erilaiset taustat (teollisuus, kuluttajaryhmät, työmarkkinaosapuolet ja muut eturyhmät). Ryhmä toimii työryhmien kautta. Niille on määritetty toimeksianto ja toimintakausi. Täysistuntoja johtaa tietoyhteiskunnan pääosaston pääjohtaja. Näitä mekanismeja on käytetty tietoyhteiskuntafoorumista saatujen kokemusten integroimiseen eEuropen työmenetelmiin.

Kolmannen tavoitteen mukaan pyritään lisäksi parantamaan eEurope-verkkoportaalia, jotta sitä voitaisiin laajemmin käyttää eEuropeen liittyvien tietojen hakemiseen. Tätä varten verkkosivustot uusitaan perusteellisesti ulkopuolisen konsultin avulla. Työ aloitettiin vuonna 2004 ja se saadaan päätökseen vuoden 2005 alkupuoliskolla.

Neljännen tavoitteen perusteella on annettu vuosina 2003 ja 2004 valmistelutukea Euroopan verkko- ja tietoturvavirastolle (ENISA), joka perustettiin virallisesti 15. maaliskuuta 2004[8]. Tarkoituksena on parantaa verkko- ja tietoturvallisuutta sellaisena kuin se on määritelty komission tiedonannossa "Verkko- ja tietoturva: Ehdotus eurooppalaiseksi lähestymistavaksi”[9].

PROMISE-arvioinnissa otettiin esille hallinnointiin liittyviä ongelmia määrärahojen käytön tehokkuudesta sekä suhteista hallintokomiteaan. MODINIS-ohjelmassa menoihin liittyy edelleen haasteita. MODINIS-ohjelma hyväksyttiin vuoden 2003 lopussa ja se alkoi toimia vasta huhtikuussa 2004. Ohjelmakausi oli itse asiassa jo puolessa välissä, kun ensimmäiset toimet saatiin käyntiin. Komissio pyrkii jatkuvasti korjaamaan tilannetta, mutta lyhyen ohjelmakauden vuoksi viive vaikuttaa jatkossakin pääasialliseen tavoitteeseen eli eEurope 2005 -toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Hallintokomitean osalta eEurope-toimintasuunnitelman ja MODINIS-ohjelman väliset suhteet ovat nyt paljon selkeämmät. eEuropen neuvoa-antava ryhmä tarjoaa foorumin keskustelulle yleisestä strategisesta visiosta. Hallintokomitea puolestaan ohjaa komissiota tiettyjen tuki- ja koordinointitoimien toteuttamisessa, mukaan luettuina eEuropen neuvoa-antavan ryhmän toimet. Tämän yhteyden ansiosta hallintokomitealla on hyvin selkeä rooli, joka puuttui aiemmin.

Viestinnän osalta aiemmissa arvioinneissa suositeltiin yksinkertaisempaa yhteydenpitoa hallintokomitean kanssa. Tätä varten MODINIS-ohjelmassa käytetään sähköistä viestintää yhteydenpidossa hallintokomitean jäsenten kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan myös eEuropen neuvoa-antavan ryhmän kanssa. Lisäksi on luotu Circa-tietokanta, jonka avulla voidaan edistää keskustelua hallintokomitean ja komission välillä.

Päätelmät

Yleisesti arviointi tukee sitä, miten komissio on kohdentanut ohjelman uudelleen eEurope 2002 –toimintasuunnitelman mukaisesti.

Arvioinnin mukaan ohjelmalla oli selviä vahvuuksia ja uudelleenkohdentaminen antoi sille ainutkertaista lisäarvoa. Joistakin menetelmiin liittyvistä kriittisistä huomioista huolimatta vertailuanalyysejä pidettiin erityisen hyödyllisenä. Kritiikin johdosta turvaudutaan aiempaa enemmän kansallisiin tilastolaitoksiin.

Arvioinnissa todetaan myös, että viranomaisten ja terveysalan verkkopalveluihin liittyvien konferenssien yhteisrahoitus oli onnistunut ja vaikutti huomattavasti kansallisten päätöksentekijöiden seurantatoimiin. Arvioinnissa suositellaan kuitenkin, että ryhdyttäisiin tarmokkaammin tukemaan hyvien toimintatapojen vaihtoa ja levitystä yhtenäisellä tavalla. Tätä suositusta toteutetaan nyt korostamalla aiempaa enemmän rahoitettavien tutkimusten strategisia tavoitteita ja kiinnittämällä erityistä huomiota hyvien toimintatapojen välitysjärjestelmän kehittämiseen sähköisen liiketoiminnan sekä viranomaisten ja terveysalan verkkopalvelujen alalla.

Arvioinnissa katsotaan, että tietoyhteiskuntafoorumi oli menestyksekäs aloite ohjelman toteuttamisen ensimmäisinä vuosina. Kuluttajien ja kansalaisten kannalta sillä oli merkittävä vaikutus sosiaalisiin näkökohtiin ja tieto- ja viestintätekniikan kysyntäpuoleen. eEuropen neuvoa-antava ryhmän työ MODINIS-ohjelmassa voidaan nähdä tietoyhteiskuntafoorumin roolin jatkona ja parannuksena.

MODINIS-ohjelman hallintoa koskevat suositukset, jotka on tehty PROMISE-ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella, on otettu huomioon selventämällä hallintokomitean roolia eEurope-strategian täytäntöönpanossa.

Taulukko 1: Arvioinnissa esitetyt suositukset ja komission vastaukset

Suositus | Komission vastaus |

Olisi paremmin tuettava parhaiden toimintatapojen vaihtoa alueellisella tasolla. | MODINIS-määrärahat ovat edelleen suhteellisen vähäiset, joten sen vaikutus alueellisella tasolla rajoittuu esittelyvaikutukseen. |

MODINIS-työohjelmissa olisi painotettava enemmän parhaiden toimintatapojen levitystä ja vaihtoa | MODINIS-päätös sisältää alustavan budjetin, jossa osoitetaan edelleen määrärahoja näkyville konferensseille. Korkean tason ryhmiä ja työpajoja tuetaan, mikäli ne liittyvät tiettyihin poliittisiin tavoitteisiin. ”Hyvien toimintatapojen välitysjärjestelmiä” tuetaan sähköisen liiketoiminnan sekä viranomaisten ja terveysalan verkkopalvelujen alalla. |

Jotta voidaan tukea parhaiden toimintatapojen vaihtoa alueellisella tasolla, olisi parannettava koordinointia ja yhteistyötä aluepolitiikan pääosaston kanssa. | Koordinointi aluepolitiikan pääosaston kanssa varmistetaan yksiköiden välisin järjestelyin, mikäli ne sopivat eEurope–toimintasuunnitelman toteuttamiseen, erityisesti viranomaisten verkkopalvelujen ja digitaalisen kuilun osalta. |

Tiedon levittäminen verkkosivujen kautta olisi suunniteltava uudelleen pk-yritysten tarpeisiin paremmin sopivaksi. | Verkkosivut uudistetaan perusteellisesti käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi. |

Tietoyhteiskuntafoorumi olisi suljettava virallisesti; jäseniä olisi kiitettävä heidän työstään ja heille olisi tiedotettava uusista MODINIS-ohjelmassa noudatettavista järjestelyistä. | Komissio ei pidä järkevänä sulkea tietoyhteiskuntafoorumia virallisesti sen jälkeen, kun se on pitkään ollut käyttämättä. Moniin jäseniin on vaikea saada yhteyttä, koska he ovat vaihtaneet tehtäviä. Mikäli kyseiset toimet toteutettaisiin perusteellisesti, julkisia varoja käytettäisiin turhaan. |

eEurope-johtoryhmällä olisi oltava selkeä toimeksianto, jonka mukaan se käsittelisi tiettyjä aiheita tietyn ajan. Tämä toimeksianto olisi tarkistettava ja uudistettava säännöllisesti. | Jäsenvaltioiden hallinnot ovat mukana eEurope-johtoryhmässä, ja ryhmän toiminta on tavoitehakuista. Ryhmä antaa komissiolle toimintasuunnitelman toteuttamiseen liittyvää teknistä tukea ja strategisia neuvoja. Ryhmä toimii työryhmien kautta. Niille on määritetty toimeksianto ja toimintakausi. |

Komission olisi varmistettava, että hallintokomitea on mukana MODINIS-työohjelman valmistelussa ja hyväksymisessä. | Hallintokomiteaa kuullaan vuosittaisten työohjelmien valmistelun aikaisessa vaiheessa, ja sen myönteinen lausunto on edellytys työohjelman hyväksymiselle. |

Määrärahojen käyttöä olisi parannettava edelleen käyttämällä monivuotista suunnittelua ja tarvittaessa julkisia hankintoja. | Menoihin liittyy edelleen haasteita. MODINIS-ohjelma hyväksyttiin vasta vuoden 2003 lopussa ja se alkoi toimia huhtikuussa 2004. Lyhyen ohjelmakauden vuoksi viive vaikuttaa jatkossakin päätavoitteiden saavuttamiseen. |

Komission olisi varmistettava ohjelmaa koskevien tietojen siirto henkilökunnan vaihtuessa, selkeä vastuujako yksiköiden välillä sekä asianmukainen määrärahojen käyttö. | Valmisteltaessa vuosittaista työohjelmaa toteutetaan aktiivinen virallinen ja epävirallinen sisäinen lausuntokierros. Budjettimäärärahoihin sovelletaan varainhoitoasetuksen mukaisesti edelleenvaltuutusta. Jatkuvuuden varmistamiseksi vastuu ohjelmasta jaetaan usean henkilön kesken. |

MODINIS-ohjelman työohjelmassa olisi esitettävä selkeä strateginen suunnitelma mutta jätettävä samalla joustavuutta, jotta voidaan reagoida uusiin poliittisiin, teknisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Komission olisi laadittava selkeät tulosindikaattorit, joilla mitataan ohjelman toimien vaikutusta ohjelman tavoitteisiin. | Päätös yhteyksien luomisesta eEurope-toimintasuunnitelman, eEuropen neuvoa-antavan ryhmän ja MODINIS-ohjelman välillä varmistaa, että ohjelma säilyttää poliittisen merkityksensä. Vuosittainen MODINIS-työohjelma on hiljattain tarkistettu eEurope 2005 -toimintasuunnitelman tarkistuksen ja päivityksen perusteella, jotta se pysyisi relevanssina. Vertailuanalyyseilla, jotka ovat suuri osa Modinis-ohjelmaa, voidaan mitata tuloksia kvantitatiivisesti. Kvalitatiivisia indikaattoreita tarvitaan loppuarvioinnissa. |

[1] Neuvoston päätös, tehty 30 päivänä maaliskuuta 1998, tietoyhteiskunnan luomista Euroopassa edistävästä monivuotisesta yhteisön ohjelmasta (Tietoyhteiskunta), (98/253/EY), EYVL L 107, 7.4.1998, s.10.

[2] http://europa.eu.int/comm/dgs/information_society/evaluation/docs/highlights/promise/-promise_final_report.pdf.

[3] KOM(2001) 350 lopullinen.

[4] Euro-Välimeri-tietoyhteiskunta-aloite http://europa.eu.int/ISPO/eumedis/englishversion/i_welcome_en.html

[5] Kaikki loppuarvioinnissa tehdyt suositukset luetellaan taulukossa 1, jossa esitetään myös komission vastaukset.

[6] KOM(2001) 350 lopullinen. Väliarviointi yhteisön monivuotisesta PROMISE-ohjelmasta, jolla pyritään edistämään tietoyhteiskunnan syntyä Euroopassa.

[7] EUVL C 48, 28.2.2003.

[8] http://www.enisa.eu.int

[9] KOM(2001) 298.