—

kumoamaan Euroopan parlamentin finanssiasioista vastaavan pääosaston tiedonannon, johon sisältyy Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätty mietintö nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietintö nro 6/2018 ja joka tapauksessa

—

kumoamaan Euroopan parlamentin myöntämän eläkkeen uuden määrityksen ja laskentatavan

—

lausumaan, että kantajalla on oikeus säilyttää kyseinen eläke sellaisten määrien suuruisena, jotka on ansaittu ja jotka erääntyvät sen säännöstön mukaisesti, joka oli voimassa ennen Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston 12.7.2018 päivätyn mietinnön nro 14/2018 ja/tai Italian senaatin puhemiesneuvoston mietinnön nro 6/2018 voimaantuloa, ja velvoittamaan Euroopan parlamentin maksamaan hänelle kaikki perusteettomasti pidätetyt määrät inflaatiokorotuksineen ja laillisine korkoineen tehdystä pidätyksestä alkaen

—

määräämään Euroopan parlamentin panemaan annettavan tuomion täytäntöön ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään sekä korvaamaan kaikki sellaiset mahdolliset vahingot, joiden perusteella kantajalle syntyy oikeus korvaukseen

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajopalkkiot arvonlisäveroineen ja kiinteämääräiset maksut ja kulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin puhemiehistön toimiston toimivallan ylittämiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseisen eläkkeen uusi laskentatapa on lainvastainen, koska se on vahvistettu yksipuolisesti, taannehtivasti ja pysyvästi todeten, että Italian edustajainhuoneen mietintöä nro 14/2018 on sovellettava automaattisesti (kantajan mukaan näin ei ole) ilman, että tältä osin olisi olemassa Euroopan parlamentin puhemiehistön toimiston — jolla on tässä asiassa yksinomainen ja täysi toimivalta (ks. Euroopan parlamentin työjärjestyksen 25 artikla) — ennakkoon tekemä päätös.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin sisäisten sääntöjen rikkomiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseisen eläkkeen uusi laskentatapa on lainvastainen, koska se on ristiriidassa ennen vuotta 2009 sovelletun Euroopan parlamentin jäsenille korvattavia kuluja ja suoritettavia korvauksia koskevan säännöstön liitteessä III olevan 1 artiklan kanssa. Kun Euroopan parlamentin jäsenen toimikausi päättyy, hänen asemansa sosiaaliturvan näkökulmasta on lopullisesti vahvistettu ehdoin, jotka tuolloin vallitsevat Italian kansallisten edustajien osalta. Näiden ehtojen mahdollisilla muutoksilla, jotka päätetään useita vuosia myöhemmin, ei voi olla taannehtivaa vaikutusta sellaiseen tilanteeseen, jonka Euroopan parlamentti on jo vahvistanut ja ottanut laskelmissaan huomioon ehdoin, jotka olivat voimassa kyseisen oikeuden saamisen aikaan, koska Italian edustajainhuoneella ei mainitun ajankohdan jälkeen ole tämän kysymyksen osalta minkäänlaista toimivaltaa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan rikkomiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseisen eläkkeen uusi laskentatapa on lainvastainen, koska se on ristiriidassa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan ja kyseisten sääntöjen täytäntöönpanoa koskevista toimista tehdyn päätöksen 75 ja 76 artiklan kanssa. Niiden mukaan oikeudet, jotka on saatu ennen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloa, säilyvät, ja niitä kunnioitetaan tuolloin voimassa ollein ehdoin. Kantajan mukaan näistä suojalausekkeista ei voida poiketa, varsinkaan pelkällä Italian edustajainhuoneen puhemiehen toimiston mietinnöllä, joka on luonteeltaan takautuva ja pysyvä, rikkomatta näitä lausekkeita ja loukkaamatta sitä luottamuksensuojaa, joka asianomaisilla on siihen, ettei heidän eläkkeensä ja sen määrä heikkene, varsinkin jos heikkeneminen on taannehtivaa ja johtuu sellaisen erilaisen laskentatavan soveltamisesta, joka on otettu käyttöön mielivaltaisesti ja taannehtivin vaikutuksin.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu vähennystoimenpiteen luonteeseen seuraamuksena sekä laillisuusperiaatteen, taannehtivuuskiellon periaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseisen eläkkeen uusi laskentatapa on lainvastainen, koska se on luonteeltaan seuraamus ja koska se on syrjivä yhteen ainoaan henkilöryhmään nähden (parlamentin entiset italialaiset jäsenet), minkä lisäksi se on puhtaasti symbolinen toimenpide, jonka poliittinen arvo ei ole liitettävissä säästöjen toteuttamiseen liittyvään tavoitteeseen. Se on lainvastainen myös sen takia, että eläkkeen uudesta taannehtivasti sovellettavasta laskutavasta, joka perustuu aiemmasta poikkeaviin menetelmiin ja jolla on pysyviä vaikutuksia, aiheutuu perusteeton erilainen kohtelu suhteessa muiden jäsenvaltioiden entisiin Euroopan parlamentin jäseniin, suhteessa vuoden 2009 jälkeen valittuihin Euroopan parlamentin jäseniin ja yleensäkin suhteessa kaikkiin muihin kansalaisiin, joihin ei kohdisteta tällaisia vähennystoimenpiteitä.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan rikkomiseen

Kantajan mukaan eläke on rahallinen suoritus, joka on tullut osaksi sitä saavien ja myös tulevaisuudessa sen saamisen ehdot täyttävien parlamentin jäsenten henkilökohtaista omaisuutta ja joka kuuluu erottamattomasti mainittuun omaisuuteen. Sen äkillinen pienentäminen — erityisesti jos tämä seuraa eläkkeen uudesta taannehtivin vaikutuksin sovellettavasta laskentatavasta, joka perustuu erilaisiin, Italian edustajainhuoneen yksipuolisesti ja mielivaltaisesti vahvistamiin perusteisiin — vastaa tosiasiallisesti kyseisiin parlamentin jäseniin kohdistuvaa varallisuusveroa, jollaisesta voidaan säätää ainoastaan lailla ja joka joka tapauksessa olisi kuitenkin oikeutettava nimenomaisella yleisellä edulla, johon tässä tapauksessa ei ole vedottu ja joka kuitenkin olisi merkityksetön, koska eläkkeiden kyseisestä uudesta määritystavasta ei koidu minkäänlaista konkreettista säästöä.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan periaatteen, oikeusvarmuuden periaatteen ja saatujen oikeuksien suojan periaatteen loukkaamiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseinen toimenpide on lainvastainen sen takia, että sääntöjen ja oikeussuhteiden luotettavuutta koskevaa periaatetta, luottamuksensuojan periaatetta ja saatujen oikeuksien suojaa koskevaa periaatetta on selvästi loukattu. Kantajan mukaan eläkkeen uusi taannehtivin vaikutuksin sovellettava laskentatapa, joka perustuu erilaiseen laskentamenetelmään, johtaa eläkkeen tuntuvaan leikkaamiseen (tässä tapauksessa vähintään 50 prosenttia), joka on lopullinen ja pysyvä, vaikka sen saaja on saanut kyseisen oikeuden kauan ennen mainitun mietinnön hyväksymistä. Kyse on näin ollen sen luottamuksen karkeasta pettämisestä, joka eläkkeensaajilla on luonnostaan ollut siihen, että kyseistä etuutta sovelletaan ajallisesti vakaasti, kun mitään syytä tällaiselle kauan sitten sovittujen ja vakiinnutettujen tilanteiden pysyvälle muuttamiselle ei ole olemassa.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu kohtuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, syrjintäkiellon periaatteen ja solidaarisuusperiaatteen loukkaamiseen

Kantaja vetoaa siihen, että kyseinen toimenpide on lainvastainen, koska se on hyväksytty ilmoittamatta sen perusteluja ja tavoitteita ja koska sen osalta mennään poikkeuksellisuuden ja yhteensopivuuden rajojen ulkopuolelle, mikä johtaa selvään ristiriitaan yhdenvertaisuusperiaatteen ja kohtuusperiaatteen kanssa.

8)

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu muihin kohtuusperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, syrjintäkiellon periaatteen ja solidaarisuusperiaatteen loukkaamiseen liittyviin perusteisiin

Kantaja vetoaa siihen, että kyseinen toimenpide on lainvastainen, koska se on kohtuusperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen, solidaarisuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen seuraavista syistä: 1) toimenpiteellä otetaan taannehtivasti käyttöön maksuperusteinen järjestelmä sellaisten oikeussubjektien osalta, joille eläke on myönnetty on Italian edustajainhuoneen mietintöä nro 14/2018, ellei peräti ennen maksuperusteisen järjestelmän voimaantuloa nk. Dini-uudistuksen (1996) yhteydessä 2) toimenpiteellä muutetaan entiseltä parlamentin jäseneltä perittävien maksujen oikeudellista asemaa ottamatta kuitenkaan mitenkään kantaa välittömiin veroihin, joita edustajanhuone pidättää substituutioverona 3) toimenpiteellä otetaan taannehtivasti käyttöön maksuperusteinen järjestelmä, joka ei kuitenkaan menettelysääntöjensä tai päämääriensä puolesta merkitse maksujen keräämistä 4) toimenpiteen osalta sovelletaan muuntokertoimia ja todennäköisyyslaskentaperusteita irrationaalisesti ja virheellisesti kytkemällä ne jo tunnettuun menneisyyteen eikä tulevaisuuteen 5) toimenpide ilmaisee selvää tahtoa saattaa eläkkeiden kohtelu samalle viivalle julkisen sektorin työntekijöiden sosiaaliturvan kohtelun kanssa, vaikka todellisuudessa kyse on eriluonteisista korvauksista.