20.1.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 19/34 |
Kanne 8.11.2019 – Euroopan komissio v. Unkari
(asia C-821/19)
(2020/C 19/36)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Condou-Durande, J. Tomkin ja A. Tokár)
Vastaaja: Unkari
Vaatimukset
Komissio vaatii unionin tuomioistuinta
a) |
toteamaan, että
|
b) |
velvoittamaan Unkarin korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Unkari on useita kertoja muuttanut turvapaikkajärjestelmäänsä siitä lukien, kun turvapaikkahakemusten määrä lisääntyi nopeasti vuonna 2015. Vuonna 2018 Unkarin turvapaikkaoikeutta koskevaa säännöstä muutettiin merkittävästi. Unkarin parlamentti hyväksyi 20.6.2018 vuoden 2018 lain VI laitonta maahanmuuttoa koskevista toimenpiteistä annettujen tiettyjen lakien muuttamisesta (az egyes törvényeknek a jogellenes bevándorlás elleni intézkedésekkel kapcsolatos módosításáról szóló, 2018. Évi VI. Törvény) ja Unkarin perustuslain seitsemännen muutoksen. Kyseisten lainsäädäntötoimien kokonaisuus tunnetaan myös ”Stop Soros” –lakina. Kyseisillä muutoksilla niiden henkilöiden piiriä, joihin voidaan soveltaa turvapaikkaoikeutta, rajoitettiin entisestään, koska turvapaikkaoikeutta koskevan lain muutoksen mukaan hakemus jätetään tutkimatta, jos hakija on saapunut Unkarin maaperälle sellaisen maan kautta, jossa häntä ei ole vainottu ja jossa hän ei ole ollut välittömässä vaarassa joutua vainotuksi. Samansuuntaisesti muutettiin myös rikoslakia (Büntető Törvénykönyv). Sellainen järjestötoiminta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa turvapaikkamenettelyjen käynnistäminen henkilöille, joita ei vainota lähtömaassaan, tavanomaisessa asuinmaassaan tai muussa maassa, jonka kautta he ovat saapuneet [Unkariin], rodun, kansalaisuuden, tiettyyn sosiaaliseen ryhmään kuulumisen, uskonnon tai poliittisten mielipiteiden vuoksi tai jotka eivät perustellusti voi pelätä joutuvansa välittömästi vainotuiksi, luokiteltiin rikokseksi.
Koska komissio katsoi, että vuonna 2018 hyväksytty säännöstö on unionin oikeuden vastainen, komissio aloitti rikkomusmenettelyn Unkaria vastaan. Koska Unkarin mainitun hallinnollisen menettelyn aikana esittämät väitteet eivät hälventäneet komission epäilyksiä, komissio päätti saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.