—

kumoamaan 14.6.2018 tehdyn komission päätöksen, joka on tehty menettelyssä, jossa FAKRO sp. z. o. o. oli 12.7.2012 tehnyt komissiolle kantelun VELUX-konsernin määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä (viite AT.40026 VELUX)

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen sekä riidanalaisen päätöksen puutteellisiin perusteluihin, jotka johtavat toteamukseen, ettei Euroopan unionilla ole intressiä jatkaa menettelyä pidemmälle.

Kantaja vetoaa siihen, että komissio ei ole ottanut lopullista kantaa määräävän markkina-aseman väärinkäytön mahdollisen toteamisen edellytyksiin eikä mihinkään niihin seitsemään tekojen ryhmään, joihin kantelun kohteen väitetään syyllistyneen. Arvioidessaan kantelua siitä, että määräävässä markkina-asemassa oleva yritys oli käyttänyt saalistushinnoittelua, komissio on kritiikittömästi perustanut päätöksensä kyseisen yrityksen esittämiin perusteisiin ja jättänyt kantajan perusteet huomiotta eikä ole analysoinut kysymystä edes pintapuolisesti. Kantaja katsoo, että sen ainoa tarkoitus, että määräävässä markkina-asemassa oleva yritys oli saattanut markkinoille kilpailevan merkin, oli tehdä markkinoille tulosta kilpailijoille mahdotonta tai tehdä kyseisten markkinoiden kehittymisestä mahdotonta, ja että kyseisen yrityksen käyttämät investointialennukset ovat valikoivia, eksklusiivisia ja syrjiviä, minkä vuoksi SEUT 102 artiklaa rikotaan. Kantaja väittää, että todisteet osoittavat selvästi, että määräävässä markkina-asemassa oleva yritys on tehnyt SEUT 102 artiklan vastaisia yksinoikeussopimuksia ja että tutkintamenettelyn suorittaminen ei vaatisi kyseiseen tarkoitukseen varattavia merkittäviä resursseja, vaan se vaatisi ainoastaan kantajan toimittamien tietojen ja todisteiden tarkastamista.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että hyvän hallinnon periaatetta on loukattu ja että EU:n intressin puuttumisesta menettelyn jatkamisessa on tehty ilmeinen arviointivirhe.

Kantelun jättämisestä on kulunut yli 71 kuukautta kantelun hylkäävän päätöksen tekemiseen. Komission viivyttelevää menettelyä asiassa ei voi perustella millään erityisillä olosuhteilla. Komissiolla on kattavaa tietoa Euroopan katto-ikkunamarkkinoista. Komission toiminnan hitaus saattaa johtaa siihen, ettei kantajalla ole mahdollisuutta vedota oikeuksiinsa kansallisessa kilpailuviranomaisessa sen vuoksi, että kansallisessa oikeudessa on rajattu aikaa, jolloin vaatimuksia voi esittää.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 773/2004 (1) 8 artiklan 1 kohdan rikkomiseen sillä perusteella, että kantajalle ei ole annettu oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon, mikä on johtanut siihen, että kantajalta on evätty tehokkaat puolustautumisoikeudet.

Sovellettavien sääntöjen mukaan silloin, kun komissio ilmoittaa kantelijalle aikeestaan hylätä kantelun, kantelijalla on oikeus tutustua asiakirjoihin, joihin komissio on perustanut alustavan arvionsa. Nyt käsiteltävässä asiassa komissio ei ole tarjonnut kantajalle mitään tällaista tutustumismahdollisuutta. Komissio on lisäksi tehnyt oikeudellisen virheen niiden periaatteiden suhteen, joiden mukaan arvioidaan EU:n intressiä, koska komissio ei ole suorittanut asianmukaista arviointia määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen väitetysti suorittamien tekojen luonteen ja vaikutusten osalta.