11.9.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 300/10

I.

kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 14.2.2017 antaman tuomion unionin tavaramerkkiin nro 001273119 ”Cystus” kohdistuvaa menettämismenettelyä koskevassa asiassa T-15/16

II.

kumoamaan EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 30.10.2015 antaman päätöksen unionin tavaramerkkiin nro 001273119 ”Cystus” kohdistuvaa menettämismenettelyä koskevassa asiassa R 2839/2014-1

III.

kumoamaan mitättömyysosaston 12.9.2014 menettämismenettelyssä nro 8374 C antaman päätöksen siltä osin kuin päätöksessä on julistettu menetetyksi unionin tavaramerkin nro 001273119 ”Cystus” rekisteröinti luokkaan 30 kuuluvia tavaroita ”lisäravintoaineet, ei lääkinnällisiin tarkoituksiin” varten

IV.

hylkäämään menettämistä koskevan vaatimuksen, jonka LR Health & Beauty Systems GmbH on EUIPO:n mitättömyysosastossa ja ensimmäisessä valituslautakunnassa kohdistanut unionin tavaramerkkiin nro 001273119 ”Cystus”, siltä osin kuin vaatimus koskee luokkaan 30 kuuluvia tavaroita ”lisäravintoaineet, ei lääkinnällisiin tarkoituksiin”

V.

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

—

Ensinnäkin tuomion perusteluissa on jätetty erittelemättä, mitkä säännöksen vaatimuksista ovat nimenomaan yksityiskohtaisen tarkastelun kohteena (onko käyttö tapahtunut tavaramerkille ominaisella tavalla, onko käyttö ollut tosiasiallista ja onko tavaramerkkiä käytetty suojan piiriin kuuluvissa tavaroissa tai palveluissa).

—

Toiseksi sen tutkimatta jättäminen, kuuluvatko ”Cystus”-tuotteet ravintolisädirektiivin 2 artiklan a alakohdassa olevan ravintolisien määritelmän piiriin.

—

Kolmanneksi niiden ”Cystus”-tuotteiden luokittelematta jättäminen, joissa asiassa kyseessä olevaa tavaramerkkiä on käytetty.

—

Neljänneksi tosiseikkojen vääristäminen arvioitaessa, ovatko ”Cystus”-tuotteet lisäravintoaineita ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja tämän seurauksena virheellinen johtopäätös, jonka mukaan tavaramerkkiä ei ole käytetty ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuissa lisäravintoaineissa.

—

Viidenneksi on jätetty tutkimatta erikseen, ovatko tavaramerkkiä käyttäen markkinoidut imeskelytabletit (ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettuja) lisäravintoaineita.

—

Ensinnäkin tuomion perustelujen valossa on mahdotonta ymmärtää, miksi valittajan esittämät tosiseikat ja todisteet eivät ole saaneet unionin yleistä tuomioistuinta vakuuttuneeksi siitä, että tavaramerkkiä on käytetty lisäravintoaineissa, jotka on tarkoitettu ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin.

—

Toiseksi on riittämätöntä, että ratkaisu, jonka mukaan tavaramerkkiä ei ole käytetty sen suojan piiriin kuuluvissa lisäravintoaineissa, jotka on tarkoitettu ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin, perustellaan sillä, että tietyt aihetodisteet puhuvat tällaista luokittelua vastaan, toteamatta samalla, missä tavaroissa tavaramerkkiä on muutoin käytetty.

—

Kolmanneksi ei ole tutkittu erikseen, ovatko tavaramerkkiä käyttäen markkinoidut imeskelytabletit (ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettuja) lisäravintoaineita, eikä tällöin ole selitetty, miksi tällaista asiaan kuuluvaa erittelyä ei ole tehty.

—

Ensinnäkin EU-tavaramerkkiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan a alakohdan 2 alakohdan soveltamisedellytysten tutkiminen virheellisesti; on jätetty tutkimatta, onko tavaramerkkiä käytetty ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuissa lisäravintoaineissa joko rekisteröidyssä muodossa tai muodossa, joka poikkeaa sen rekisteröidystä muodosta vain sellaisilta osin, että poikkeaminen ei vaikuta merkin erottamiskykyyn (EU-tavaramerkkiasetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohta).

—

Toiseksi tavaramerkin luokitteleminen EU-tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuksi kuvailevaksi merkinnäksi, koska valittajalle ei jää tosiasiallista mahdollisuutta tavaramerkin käyttämiseen Cistus Incanus -kasviin perustuvissa ”Cystus”-tuotteissaan tavaramerkille ominaisella tavalla muutoin kuin kuvailevasti, vaikka unionin yleisen tuomioistuimen olisi EU-tavaramerkkiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen lauseen soveltamisedellytysten tutkimisen yhteydessä pitänyt katsoa, että tavaramerkillä on vähintään keskimääräinen erottamiskyky.

—

Yhtäältä toteamus, jonka mukaan tavaramerkin käyttäminen y-kirjaimen sisältävässä kirjoitusasussa i-kirjaimen sisältävän kirjoitusasun sijasta ei riitä osoittamaan sen käyttöä unionin tavaramerkkinä, ja samanaikainen väite, jonka mukaan tällä toteamuksella ei oteta kantaa EU-tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun ehdottoman hylkäysperusteen olemassaoloon, ovat keskenään ristiriidassa.

—

Toisaalta perustelut ovat riittämättömiä, koska niissä jätetään perustelematta, miksi tavaramerkin konkreettinen käyttötapa ei täytä EU-tavaramerkkiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen lauseen vaatimuksia.