16.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/42

—

kumoamaan 15.12.2015 tehdyn päätöksen, jota muutettiin 10.2.2016 ja jolla kantajalle annettiin tiedoksi hänen palkan- ja bonuksen tarkistuksensa vuodelta 2015

—

myöntämään kantajalle korvauksen kannekirjelmän 99 ja 103 kohdassa kuvatusta aineellisesta vahingosta

—

myöntämään kantajalle arvioidulta määrältään 10 000 euron korvauksen aineettomasta vahingosta

—

velvoittamaan vastaajan vastaamaan kaikista oikeudenkäyntikuluista.

1)

Ensimmäisellä kanneperusteella vedotaan vuonna 2015 annettujen palkan- ja bonuksentarkistusta koskevien suuntaviivojen (jäljempänä suuntaviivat) lainvastaisuuteen sillä perusteella, että ne ovat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, palvelussuhteen ehtojen 51 artiklan sekä unionin perusoikeuskirjan 12 ja 21 artiklan vastaiset. Toissijaisesti kantaja vetoaa riidanalaisen päätöksen lainvastaisuuteen sillä perusteella, että se on suuntaviivojen vastainen ja sisältää ilmeisen arviointivirheen.

Kantaja katsoo, että suuntaviivat ovat lainvastaiset, koska ne ovat epäedullisemmat henkilöille, jotka voivat hoitaa työtehtäviään rajoitetusti objektiivisesti itsestään johtumattomista syistä, kuten sairausloma, osa-aikainen työkyvyttömyys tai henkilöstökomitean tehtävien hoitamista varten myönnetty vapautus (tai tällaisten yhdistelmä), suhteessa työtehtäviään kokoaikaisesti hoitaviin työtovereihinsa. Tämän seurauksena riidanalainen päätös, joka tehtiin lainvastaisten suuntaviivojen perusteella, on myös lainvastainen.

Toissijaisesti kantaja katsoo, että vaikka suuntaviivat olisivat lainmukaiset, riidanalainen päätös on joka tapauksessa niiden vastainen, sillä hänen poissaoloaikansa otettiin huomioon kielteisenä seikkana, vaikka niitä olisi pitänyt pikemminkin käyttää myönteistä asennetta osoittavana ja siten palkan- ja bonuksentarkistuksessa myönteisesti huomioon otettavana seikkana. Kaikkien tekijöiden arvioimisesta suuntaviivojen mukaisesti olisi kantajan mukaan selkeästi pitänyt seurata suurempi palkan- ja bonuksentarkistus.

2)

Toisella kanneperusteella vedotaan riidanalaisen päätöksen lainvastaisuuteen henkilöstön edustamista koskevia tehtäviä varten myönnettyyn palveluksesta vapauttamiseen liittyvän laskentakaavan soveltamisen kannalta, koska kyseisessä päätöksessä ei poistettu sairauspoissaolojen vaikutusta, minkä vuoksi se on 18.12.2008 tehdyn päätöksen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, unionin perusoikeuskirjan 12 ja 21 artiklan sekä palvelussuhteen ehtojen 51 artiklan vastainen. Toissijaisesti kantaja esittää, että jos 18.12.2008 tehty päätös ei mahdollista sairausloman vaikutuksen poistamista, kyseinen päätös on tältä osin lainvastainen.

Kantajan mukaan EKP:n olisi pitänyt poistaa hänen sairauspoissaolojensa vaikutus, sellaisena kuin se ilmenee siitä, miten hänet oli vapautettu palveluksesta tammi- ja helmikuussa 2015, kun se laski hänen palkan- ja bonuksentarkistuksensa henkilöstökomitean jäsenen tehtävien osalta henkilöstön henkilöstökomitean toimintaan osallistumiseen liittyvän palkan- ja bonuksentarkistuksen laskentakaavasta 18.12.2008 tehdyn päätöksen mukaisella laskutavalla.

Jos 18.12.2008 tehty päätös ei mahdollista tätä, kantaja vetoaa toissijaisesti kyseisen päätöksen lainvastaisuuteen tältä osin, koska henkilöstökomitean jäsenet, joiden palveluksesta vapauttaminen on järjestettävä uudelleen terveydellisistä syistä johtuvien poissaolojen vuoksi, joutuvat kokoaikaisesti työskenteleviä työtovereitaan huonompaan asemaan huolimatta suorituksen tai tuottavuuden samanlaisuudesta, minkä lisäksi he kärsivät vahinkoa henkilöstökomitean toimintaan osallistumisensa vuoksi.

3)

Kolmannella kanneperusteella väitetään, että pyöristämiskäytäntö on 18.12.2008 tehdyn päätöksen vastainen, koska kyseisessä päätöksessä ei sallita pyöristämistä henkilöstökomitean jäsenten osalta. Toissijaisesti kantaja väittää, että jos 18.12.2008 tehdyssä päätöksessä sallitaan pyöristäminen henkilöstökomitean jäsenten osalta, päätös on tältä osin ilmeisen perusteeton ja epäasianmukainen.

Kantaja riitauttaa toisella kanneperusteella 18.12.2008 tehdyn päätöksen lainmukaisuuden, jos kyseistä päätöstä on tulkittava siten, ettei siinä sallita sitä, että EKP poistaa kantajan sairausloman vaikutuksen, kun se soveltaa palkan- ja bonuksentarkistuksen laskentakaavaa. Hän riitauttaa kyseisellä kanneperusteella kyseisen päätöksen lainmukaisuuden yksinomaan tältä osin. Lisäksi hän katsoo, että EKP soveltaa käytäntöä, jossa laskentakaavan soveltamisen lopputulos pyöristetään, jotta siitä saadaan muodostettua tasoja, minkä jälkeen pyöristetyt tasot muutetaan takaisin prosenteiksi, jotta voidaan määrittää henkilön saama korotus.

Kantaja kyseenalaistaa tällaisen käytännön, jolle ei ole mitään oikeusperustaa sovellettavassa säännöstössä eikä varsinkaan 18.12.2008 tehdyssä päätöksessä. Toissijaisesti hän väittää, että jos 18.12.2008 tehdyssä päätöksessä katsotaan sallittavan palkan- ja bonuksentarkistuksen pyöristäminen henkilöstökomitean jäsenten osalta, kyseinen päätös on lainvastainen tältä osin, koska se on ilmeisen perusteeton ja epäasianmukainen.