22.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/30

Kanne 28.11.2015 – Micula ym. v. komissio

(Asia T-704/15)

(2016/C 068/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Viorel Micula (Oradea, Romania), European Drinks SA (Ștei, Romania), Rieni Drinks SA (Rieni, Romania), Transilvania General Import-Export SRL (Oradea), West Leasing International SRL (Pantasesti, Romania) (edustajat: asianajajat J. Derenne, A. Dashwood ja D. Vallindas)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan valtiontuesta SA.38517 (2014/C) (ex 2014/NN), jonka Romania on pannut täytäntöön – Välitysoikeuden asiassa Micula v. Romania 11 päivänä joulukuuta 2013 antama tuomio (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 2112) 30.3.2015 annetun komission päätöksen (EU) 2015/1470

—

vaihtoehtoisesti kumoamaan riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin

i.

siinä pidetään Viorel Miculaa yrityksenä ja tämän vuoksi osana tuensaajana olevaa väitettyä yhtä taloudellista kokonaisuutta

ii.

pidetään tuensaajana yhtä taloudellista kokonaisuutta, johon kuuluvat Viorel Micula, Ioan Micula, S.C. European Food SA, S.C. Starmill S.R.L., S.C. Multipack, European Drinks SA, Rieni Drinks SA, Scandic Distilleries SA ja Transilvania General Import-Export S.R.L., ja

iii.

määrätään 2 artiklan 2 kohdassa, että Viorel Micula, Ioan Micula, S.C. European Food SA, S.C. Starmill S.R.L., S.C. Multipack, European Drinks SA, Rieni Drinks SA, Scandic Distilleries SA, Transilvania General Import-Export S.R.L. ja West Leasing S.R.L. vastaavat yhteisesti kaikkien tuensaajien saaman valtiontuen takaisinmaksusta

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kahdeksaan kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu toimivallaan puuttumiseen ja harkintavallan väärinkäyttöön. Kun komissio piti virheellisesti ICSID:n antaman välitystuomion (jäljempänä välitystuomio) täytäntöönpanoa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontuen myöntämisenä, se tosiasiallisesti käytti toimivaltaa, joka sillä on suhteessa Romanian myöntämään valtiontukeen kyseisen valtion liityttyä Euroopan unioniin, taannehtivasti ajanjaksoon, joka edelsi tätä liittymistä. Komissiolla ei selvästi ole toimivaltaa käyttää valtiontukeen liittyviä valtuuksiaan tällä tavoin. Päätöksen, jolla on tällainen tarkoitus ja vaikutus, antamiseen liittyy näiden valtuuksien väärinkäyttöä.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan SEUT 107 artiklan 1 kohtaa on rikottu.

—

Päätöksessä ei ensinnäkään osoiteta taloudellisen edun olemassaoloa, kun siinä katsotaan, että välitystuomion pakkotäytäntöönpano tai vapaaehtoinen täytäntöönpano on [sisämarkkinoille] soveltumatonta tukea. Käsiteltävä asia täyttää Asteris-oikeuskäytännössä (tuomio 27.9.1988, Asteris ym., asiat 106/87–120/87) asetetut edellytykset. Mahdollinen etu (josta tässä ei ole kyse) edeltää Romanian liittymistä Euroopan unioniin, ja jää siis Euroopan unionin valtiontukisäännöstön ulkopuolelle. Toiseksi päätöksessä ei osoiteta valikoivuutta. Kahdenvälisellä investointisopimuksella Romania-Ruotsi (BIT – välitystuomion oikeudellinen perusta) vahvistetaan yleinen vastuujärjestelmä, jota myös sovelletaan kaikkiin investoijiin. Kolmanneksi päätöksessä ei osoiteta, että kyseessä olevan toimenpiteen voitaisiin katsoa johtuvan Romanian valtiosta. Romanialla ei ole harkintavaltaa välitystuomion täytäntöönpanossa.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan SEUT 351 artiklaa on rikottu ja yleisiä oikeusperiaatteita on loukattu. SEUT 351 artiklassa suojataan velvoitteita, jotka Romanialle syntyivät Ruotsin kanssa tehdyn BIT:n täytäntöönpanosta, kun kyseessä oli vielä jäsenvaltion (Ruotsi) ja kolmannen maan (Romania) välinen sopimus, mahdollisia Euroopan unionin valtiontukisääntöjen unioniin liittymisen jälkeisiä vaikutuksia vastaan.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan luottamuksensuojan periaatetta on loukattu. Unionin viranomaiset rohkaisivat aktiivisesti BIT:iden solmimiseen ja näin ollen aiheuttivat sen, että syntyi perusteltu luottamus siihen, että pyrkimystä panna tällainen BIT täytäntöön välimiesmenettelyn avulla ei estettäisi esimerkiksi valtiontukisäännöillä.

5)

Viides kanneperuste, jossa toissijaisesti väitetään, että väitetyn tuen pitäisi katsoa olevan [sisämarkkinoille] soveltuvaa. Kyseessä olevaa kansallista toimenpidettä, joka oli välimiesmenettelyn ja välitystuomion alkuperä, ei missään vaiheessa ole lopullisesti todettu yhteensoveltumattomaksi. Se olisi joka tapauksessa ollut yhteensoveltuva unionin valtiontukisääntöjen kanssa.

6)

Kuudes kanneperuste, jossa väitetään toissijaisesti, että päätöksessä määritellään väitetyn tuen saajat virheellisesti. Päätöksessä ei osoiteta, että Viorel ja Ioan Micula kuuluvat väitettyyn yhteen taloudelliseen kokonaisuuteen tai että käsiteltävässä asiassa olisi kyseessä yksi taloudellinen kokonaisuus.

7)

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan päätöksessä määrättyyn takaisinperintään sisältyy virheitä. Koska päätöksessä määritellään väitetyn tuen saajat virheellisesti, siinä määrätään takaisinperinnästä sellaisilta henkilöiltä ja yhtiöiltä, jotka eivät ole väitetyn tuen saajia.

8)

Kahdeksas kanneperuste jonka mukaan olennaista menettelymääräystä (oikeus tulla kuulluksi) on rikottu. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä ei lainkaan mainittu kantajia European Drinks, Rieni drinks, West Leasing ja Transilvania General Import-Export.