17.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 409/47

Kanne 1.8.2014 – EAEPC v. komissio

(Asia T-574/14)

2014/C 409/67

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: European Association of Euro Pharmaceutical Companies EAEPC (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat J. Buendía Sierra, L. Ortiz Blanco, Á. Givaja Sanz ja M. Araujo Boyd)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

ottamaan kumoamiskanteen tutkittavaksi

—

kumoamaan Euroopan komission 27.5.2014 asiassa COMP/AT.36957 Glaxo Wellcome tekemän päätöksen

—

velvoittamaan Euroopan komission vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan EAEPC:lle tässä menettelyssä mahdollisesti aiheutuvat kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kanteellaan unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan komission 27.5.2014 asiassa COMP/AT.36957 – Glaxo Wellcome tekemän päätöksen C(2014) 3654 final, jolla komissio hylkäsi kantajan kantelun ja kieltäytyi tutkimasta enemmälti Glaxo Wellcome SA:n, nykyisin GlaxoSmithKline SA:n, väitettyä syyllistymistä SEUT 101 artiklan rikkomiseen 27.9.2006 asiassa GlaxoSmithKline Services v. komissio annetun tuomion (T-168/01, Kok., EU:T:2006:265) ja 6.10.2009 asiassa GlaxoSmithKline Services v. komissio annetun tuomion (C-501/06 P, C-513/06 P, C-515/06 P ja C-519/06 P, Kok., EU:C:2009:610) valossa.

Kantaja esittää kanteensa tueksi kolme kanneperustetta.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki ilmeisen arviointivirheen ja rikkoi SEUT 101, SEUT 105 ja SEUT 266 artiklaa ja asetuksen N:o 1/2003 (1) 7 artiklaa, kun se katsoi, että tuomio GlaxoSmithKline Services v. komissio (EU:C:2009:610) vaikutti siten, että alkuperäistä, vuonna 2011 annettua päätöstä oli pidettävä pätemättömänä ja että tilannetta oli tarkasteltava ikään kuin komissio ei olisi milloinkaan tehnyt vuoden 2001 päätöstä. Kantaja väittää edelleen, että komissio laiminlöi perusteluvelvollisuuteensa ja velvollisuutensa kuulla kantajaa tästä kysymyksestä ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan riidanalainen päätös on SEUT 101 artiklan vastainen tai komissio laiminlöi SEUT 296 artiklan mukaisen perusteluvelvollisuutensa arvioidessaan sitä, onko asiassa olemassa unionin intressi. Kantaja väittää lisäksi, että komissio on loukannut kantajan perustavanlaatuista oikeutta tulla kuulluksi.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä ei ole tarkasteltu kaikkia tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja.

(1)  [SEUT 101] ja [SEUT 102] artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003 L 1, s. 1)