8.9.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/39

Kanne 16.6.2014 – ABB v. komissio

(Asia T-445/14)

2014/C 303/47

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: ABB Ltd (Zürich, Sveitsi) ja ABB AB (Västerås, Ruotsi) (edustajat: asianajajat I. Vandenborre ja S. Dionnet)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta:

—

kumoamaan sen päätöksen 1 artiklan osittain, jossa todettiin kantajien osallistuneen yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun kilpailusääntöjen rikkomiseen (erittäin) korkeajännitteisten maanalaisten ja/tai vedenalaisten sähkökaapelien alalla siltä osin kuin toteamus laajennetaan koskemaan kaikkia vähintään 110 kV:n jännitteellä toimivia maanalaisia sähkökaapeleita koskevia hankkeita (eikä ainoastaan vähintään 220 kV:n jännitteellä toimivia maanalaisia sähkökaapeleita koskevia hankkeita)

—

kumoamaan sen päätöksen 1 artiklan osittain, jossa todettiin kantajien osallistuneen yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun kilpailusääntöjen rikkomiseen (erittäin) korkeajännitteisten maanalaisten ja/tai vedenalaisten sähkökaapelien alalla siltä osin kuin toteamus laajennetaan koskemaan kaikkia tarvikkeita, jotka liittyvät vähintään 110 kV:n jännitteellä toimivia maanalaisia sähkökaapeleita koskeviin hankkeisiin (eikä ainoastaan tarvikkeita, jotka liittyvät vähintään 220 kV:n jännitteellä toimivia maanalaisia sähkökaapeleita koskeviin hankkeisiin)

—

kumoamaan päätöksen 1 artiklan osittain siltä osin kuin siinä todetaan kantajien osallistumisen kilpailusääntöjen rikkomiseen alkaneen 1.4.2000.

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Esillä olevalla kanteella kantajat vaativat 2.4.2014 annetun komission päätöksen C(2014) 2139 final (asia AT.39610 – Sähkökaapelit) osittaista kumoamista.

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kuuteen kanneperusteeseen:

1.

Ensimmäisessä kanneperusteessa väitetään, ettei komissio täyttänyt todistustaakkaansa ja että se teki ilmeisen arviointivirheen olettaessaan, että kilpailusääntöjen rikkominen koski kaikkia vähintään 110 kV:n jännitteellä toimivia maanalaisia sähkökaapeleita koskevia hankkeita, kun komission asiakirja-aineisto sisälsi selviä viitteitä siitä, etteivät kaikki alle 220 kV:n jännitettä edellyttävät hankkeet kuuluneet kilpailusääntöjen rikkomisen alaan.

2.

Toisessa kanneperusteessa väitetään, ettei komissio täyttänyt todistustaakkaansa, kun se totesi kantajien osallistuneen tällaiseen kilpailusääntöjen rikkomiseen, joka käsitti kaikki vähintään 110 kV:n jännitteellä toimivia maanalaisia sähkökaapeleita koskevat hankkeet.

3.

Kolmannessa kanneperusteessa väitetään, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen sisällyttäessään kilpailusääntöjen rikkomisen alaan kaikki maanalaisten sähkökaapelien tarvikkeet, jotka liittyvät vähintään 110 kV:n jännitteellä toimivia maanalaisia sähkökaapeleita koskeviin hankkeisiin, kun komission asiakirja-aineistossa olevat todisteet osoittivat, että kilpailusääntöjen rikkominen ulottui vain sähkökaapelien tarvikkeisiin, jotka liittyvät vähintään 220 kV:n jännitteellä toimivia maanalaisia sähkökaapeleita koskeviin hankkeisiin.

4.

Neljännessä valitusperusteessa väitetään, että komissio teki oikeudellisen virheen todetessaan, että kantajat osallistuivat kilpailusääntöjen rikkomiseen 1.4.2000 lukien.

5.

Viidennessä kanneperusteessa väitetään komission tehneen ilmeisen arviointivirheen ja loukanneen syyttömyysolettamaa, kun se oletti kantajien osallistumisen kilpailusääntöjen rikkomiseen alkaneen mahdollisimman aikaisena ajankohtana.

6.

Kuudennessa kanneperusteessa väitetään riidanalaisen päätöksen olevan vastoin SEUT 296 artiklaa riittämättömästi perusteltu.