52013PC0315

PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Tässä ehdotuksessa käsitellään komission eCall-järjestelmää koskevan strategian PSAP-hätäkeskusinfrastruktuuriin (Public Safety Answering Point) liittyvää osaa. Järjestelmä perustuu kolmitahoiseen sääntelyyn, joka koskee ajoneuvoon asennettua järjestelmää, televiestinverkkoja ja hätäkeskuksia.

1.1.        Yleinen tausta

Liikenneturvallisuus on yksi Euroopan unionin liikennepolitiikan keskeisistä tekijöistä. Vuonna 2011 EU:n maanteillä tapahtui noin 1,1 miljoonassa onnettomuutta, joissa 30 000 ihmistä sai surmansa ja yli 1,5 miljoonaa loukkaantui. Traagisten kuolemantapausten ja loukkaantumisten lisäksi onnettomuuksista aiheutuu vuosittain yhteiskunnalle kustannuksia noin 130 miljardia euroa. EU on sitoutunut vähentämään liikenneonnettomuuksien määrää (onnettomuuksien ehkäisy tai aktiivinen turvallisuus), lieventämään onnettomuuksien seurauksia niiden sattuessa (passiivinen turvallisuus), tehostamaan hätäpalveluja ja parantamaan onnettomuudenjälkeistä ensiapua (tertiääriturvallisuus). Tässä yhteydessä eCall-järjestelmällä voidaan merkittävästi tukea liikennekuolemien vähentämistä ja liikenteen aiheuttamien vammojen lievittämistä.

Onnettomuustilanteessa jokainen minuutti on elintärkeä ja nopea avunsaanti voi alentaa vammojen vakavuusastetta. eCall-laitteet antavat pelastuspalvelulle hälytyksen välittömästi, vaikka kuljettaja tai matkustaja olisi tajuton tai ei muusta syystä pysty soittamaan hätäpuhelua, ja arvioidaan, että pelastusyksiköt saapuvat tämän ansiosta onnettomuuspaikalle kaupunkialueella 40 % ja maaseudulla 50 % nopeammin. eCall voi myös merkittävästi vähentää liikenneonnettomuuksien aiheuttamia ruuhkia ja tämän vuoksi Euroopan teiden yleistä ruuhkautumista.

Yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-palvelun yhdenmukaistettu käyttöönotto onkin ollut komission esityslistalla vuodesta 2005, ja se on nyt nimetty yhdeksi ensisijaiseksi toimeksi liikenneturvallisuuden parantamiseen ja älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) käyttöönottoon Euroopassa liittyvässä politiikassa.

Toimintatapa perustuu vapaaehtoiseen käyttöönottoon, ja komissio onkin vuonna 2005 antamassaan tiedonannossa ”eCall kansalaisten käyttöön”[1] painokkaasti kehottanut jäsenvaltioiden ja alueiden hallintoja toimimaan ja investoimaan eCall-toimintoa varten tarvittavaan hälytysinfrastruktuuriin, jotta yleiseurooppalainen palvelu voitaisiin käynnistää vuonna 2009. Komissio on myös pyytänyt eurooppalaisia standardointiorganisaatioita (ETSI, CEN) laatimaan tarvittavia yhteisiä eurooppalaisia standardeja ja antanut tähän tukea.

eCallin käyttöönoton edistymisestä raportoitiin 21. elokuuta 2009 annetussa tiedonannossa ”Aika ottaa eCall käyttöön”[2], jossa pääteltiin, että vapaaehtoisuuteen perustuva toimintatapa ei ollut riittävä. Komissio ilmoitti, että ellei vuoden 2009 loppuun mennessä tapahtuisi merkittävää edistystä, se harkitsisi sääntelytoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että eCallin asentaminen Euroopassa vakiovarusteena kaikkiin uusiin ajoneuvoihin aloitetaan tietyistä ajoneuvoluokista (henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot).

Tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista 7. heinäkuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU[3] tuli voimaan elokuussa 2010, ja yhtenä sen kuudesta ensisijaisesta toimesta määritysten hyväksymisen osalta on ”yhteentoimivan EU:n laajuisen hätäpuhelujärjestelmän (eCall) yhtenäinen tarjoaminen”.

Päätöslauselmassaan ”eCall-järjestelmästä: uusi 112-palvelu kansalaisille”[4] Euroopan parlamentti totesi 3. heinäkuuta 2012 seuraavaa:

– ”katsoo, että eCall-järjestelmän tulisi olla julkinen EU:n laajuinen hätäpuhelupalvelu, joka on asennettu kiinteästi ajoneuvoon ja joka perustuu hätänumeroon 112 ja [...] Euroopan laajuisiin standardeihin;”

– ”palauttaa mieliin, että komission vaikutustenarvioinnissa osoitetaan, että eCall-järjestelmän pakollista käyttöönottoa koskeviin sääntelytoimenpiteisiin ryhtyminen on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto myönteisten tulosten saavuttamiseksi;”

– ”kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen direktiivin 2007/46/EY puitteissa, jotta varmistetaan hätänumeroon 112 perustuvan julkisen eCall-järjestelmän pakollinen käyttöönotto vuoteen 2015 mennessä kaikissa uusissa tyyppihyväksytyissä ajoneuvoissa ja kaikissa jäsenvaltioissa;”

– ”suhtautuu myönteisesti komission 8. syyskuuta 2011 antamaan suositukseen ja kehottaa jäsenvaltioita ja matkaviestinverkko-operaattoreita toteuttamaan siinä vaaditut toimenpiteet ja parannukset viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä;” ”pitää kuitenkin valitettavana, että vain 18 jäsenvaltiota on reagoinut asiaan ajoissa;” ”kehottaa jäljellä olevia jäsenvaltioita tekemään niin mahdollisimman nopeasti;”

– ”kehottaa komissiota hyväksymään PSAP-keskusten yhteiset määrittelyt ITS-direktiivin puitteissa vuoden 2012 loppuun mennessä ja ehdottamaan uutta direktiiviä eCall-järjestelmän käyttöönotosta”.

eCall-järjestelmän käyttöönotto tarkoittaa myös Cars 2020 –toimintasuunnitelman yhden tavoitteen toteutumista. Se sisältyy 8. marraskuuta 2012 annettuun tiedonantoon ”CARS 2020: Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista autoteollisuutta koskeva toimintasuunnitelma”[5].

Komissio hyväksyi 26. marraskuuta 2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-hätäpuhelujärjestelmän yhtenäisen tarjonnan osalta annetun delegoidun asetuksen (EU) N:o 305/2013[6], jossa vahvistetaan eCall-puhelujen asianomaisen vastaanottamisen ja käsittelemisen sekä yhdenmukaistetun EU:n laajuisen eCall-palvelun yhteensopivuuden, yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden edellyttämät määritykset hätäkeskusten (Public Safety Answering Point, PSAP) infrastruktuurin ajanmukaistamista varten.

1.2.        Ehdotuksen perustelut

Koska merkittävää edistymistä eCall-järjestelmän vapaaehtoisessa käyttöönotossa ei tapahtunut vuoden 2009 loppuun mennessä, komissio päätti toteuttaa vaikutustenarvioinnin selvittääkseen, mikä on soveltuvin toimintavaihtoehto EU:n laajuisen eCall-palvelun toteuttamiseksi Euroopassa.

Kuten vaikutustenarvioinnissa[7] todetaan, eCall-järjestelmän käyttöönotto edellyttää kolmenlaisia toimenpiteitä: erityisjärjestelmän asentamista ajoneuvoihin, matkaviestinverkko-operaattorien valmiutta välittää tietynmuotoisia viestejä ja hätäkeskusten (Public Safety Answering Points – PSAP) valmiutta käsitellä näitä viestejä. Järjestelmä on toimiva vain, jos kaikki kolme osaa ovat toiminnassa samanaikaisesti.

Vaikutustenarvioinnissa todettiin, että paras tapa toteuttaa eCall-palvelu tehokkaasti on sääntelyyn perustuva lähestymistapa. eCall-järjestelmän perustana ovat näin ollen kaikkiin ajoneuvoihin tietyistä ajoneuvoluokista alkaen asennettava Euroopan yleiseen hätänumeroon 112 perustuva tyyppihyväksytty laitteisto sekä puitteet eCall-puheluiden käsittelylle televiestintäverkoissa ja hätäkeskuksissa. Tämä lähestymistapa tuo EU:n laajuisen eCall-palvelun kaikkien eurooppalaisten saataville, nopeuttaa sen käyttöönottoa ja mahdollistaa eCall-järjestelmästä saatavan täysimääräisen hyödyn ihmishenkien pelastamisessa ja vammojen vakavuuden lieventämisessä. Tällaisen tehdasasennetun 112-peruslaitteiston pohjalta tai sen rinnalla voidaan loppukäyttäjille tarjota muita ajoneuvon sisäisiä hätä- tai lisäarvopalveluita, joilla saavutetaan muita turvallisuuteen tai taloudellisuuteen liittyviä etuja.

Tämän vuoksi komissio esitteli 8. syyskuuta 2011 eCall-järjestelmän sääntelytoimenpiteitä koskevan strategiansa ja hyväksyi strategian ensimmäisen osan, joka koostuu komission suosituksesta[8] EU:n laajuisen eCall-palvelun tukemisesta sähköisissä viestintäverkoissa hätänumeroon 112 perustuvien ajoneuvojen hätäpuhelujen (eCalls) välittämiseksi.

Jotta voitaisiin varmistaa, että komission eCall-strategiann täytäntöönpano viedään loppuun ja että toiminnan kolme sidosryhmää (matkaviestinverkko-operaattorit, julkiset hätäpalvelut ja autoteollisuus) toteuttavat hätänumeroon 112 perustuvan eCall-palvelun ajoissa ja samanaikaisesti vuoteen 2015 mennessä, komissio ehdottaa seuraavaa:

– ajoneuvoon asennettava järjestelmä: direktiivin 2007/46/EY puitteissa annettava ehdotus, jonka mukaan eCall olisi oltava luokan M1 ja N1 kaikissa uusissa ajoneuvotyypeissä (henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot);

– matkaviestinverkot: edellä mainittu komission suositus eCall-järjestelmästä;

– hätäkeskukset: edellä mainitun delegoidun asetuksen antaminen delegoituna säädöksenä direktiivin 2010/40/EU mukaisesti hätäkeskuksia koskevien määritysten osalta.

Direktiivin 2010/40/EU 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että komissio tarvittaessa ja tehtyään vaikutustenarvioinnin antaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua siitä, kun ensisijaista toimea koskevat tarvittavat määritykset on hyväksytty, kyseisen ensisijaisen toimen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 294 artiklan mukaisesti.

Tämä on nyt käsillä olevan ehdotuksen erityistavoite, ja sillä saatetaan päätökseen komission eCall-strategian hätäkeskuksia käsittelevä osa.

Nämä eri tekstit täydentävät toisiaan, ja yhdessä ne mahdollistavat sen, että hätänumeroon 112 perustuva eCall-palvelu on täysin toiminnassa 1. lokakuuta 2015 mennessä.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

2.1.        Intressitahojen kuuleminen

Tämä ehdotus perustuu tärkeimpien sidosryhmien laajaan kuulemiseen.

Siinä otetaan huomioon kaikki eCall-vaikutustenarvioinnin aikana käydyt kuulemiset. Näihin sisältyivät erityisesti laajat kannanotot sidosryhmiltä, jotka toimivat useilla foorumeilla, kuten eurooppalainen eCall-täytäntöönpanofoorumi (EeIP), hätäkeskusten eCall-asiantuntijaryhmä ja eSafety/i-Mobility-foorumiin kuuluva eCall-ohjausryhmä, sekä eCall-järjestelmän toteuttamisesta 19. heinäkuuta – 19. syyskuuta 2010 järjestetty julkinen kuuleminen.

Ehdotuksessa otetaan huomioon myös keskustelut, joita on käyty jäsenvaltioiden, ETA-maiden ja Sveitsin asiantuntijoiden kanssa pidetyissä kokouksissa 13. lokakuuta 2011 sekä 29. toukokuuta, 19. kesäkuuta ja 3. heinäkuuta 2012 ja joissa on valmisteltu PSAP-keskuksia koskevia määrityksiä. Näihin kokouksiin osallistui myös Euroopan parlamentin ja Euroopan tietosuojavaltuutetun edustajia.[9]

Tässä delegoidussa säädöksessä otetaan huomioon myös Euroopan neuvoa-antavan ITS-ryhmän lausunto. Ryhmä koostuu ITS-palveluntarjoajien, käyttäjäjärjestöjen, liikenteen ja infrastruktuurialan toimijoiden, valmistusteollisuuden, työmarkkinaosapuolten, ammattijärjestöjen, paikallisviranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen 25:stä korkean tason edustajasta.[10]

2.2.        Vaikutustenarviointi ja kustannus-hyötyanalyysi

Laaja kustannus-hyötyanalyysi toteutettiin osana vaikutustenarviointia, joka tehtiin eCall-järjestelmää varten ehdotetuista kolmesta vaihtoehdosta, joihin kuului myös suositeltava sääntelytoimenpiteitä edellyttävä vaihtoehto.

Valitun vaihtoehdon (vaihtoehto 3) kustannus-hyötyanalyysin osalta mitään eCall-järjestelmässä suunnitelluista kolmesta sääntelytoimenpiteestä (ajoneuvon sisäinen järjestelmä, televiestintä, hätäkeskukset) ei voida erottaa toisistaan. Hätäkeskuksille aiheutuvia kustannuksia voidaan kyllä arvioida erillään eCall-järjestelmän ajoneuvoja ja televiestintää koskevista osista, mutta hyödyt voidaan arvioida vain koko eCall-aloitteen osalta.

2.2.1.     Hätäkeskuksille aiheutuvien pääkustannusten tarkastelu

Kunkin hätäkeskuksen, joka on varustettu sellaisten 112-puhelujen käsittelyyn, joihin on lisätty sijainninmääritysvalmius – E112-puhelut (yleispalveludirektiivin mukainen velvoite[11]), rajakustannukset hätänumeroon 112-perustuvien eCall-puheluiden osalta kattavat seuraavat:

– kaistansisäinen modeemipalvelin (3 000–20 000 euroa eCall-puhelujen määrän mukaan),

– ohjelmistot vähimmäistietojen (MSD) dekoodaamiseen ja yhdentäminen hätäkeskuksen ohjelmistoihin,

– koulutus.

Näihin olisi lisättävä vuotuiset toimintakustannukset. Jos eCall-puhelut vastaanottaa myös muita hätäpuheluja vastaanottava hätäkeskus, suurin osa näistä kustannuksista sisältyy tavanomaisiin toimintakustannuksiin. Muussa tapauksessa kustannukset riippuvat siitä, kuinka monta operaattoria tarvitaan käsittelemään arvioitu määrä eCall-puheluja.[12]

Hätäkeskusten ajanmukaistamisen arvioidut kustannukset ovat keskimäärin noin 1,1 miljoonaa euroa jäsenvaltiota kohti.[13] Tämä arvio on saatu ryhmittelyanalyysistä, joka perustuu maan väestötiheyteen, onnettomuusluokituksiin, maanteiden ja pelastustoimen infrastruktuureihin ja muihin yleisiin tilastoihin. Maakohtaiset kustannukset vaihtelevat huomattavasti hätäkeskusten lukumäärän ja niiden ajanmukaistamiseen valitun teknisen ratkaisun mukaan.

Lisätietoa on saatu myös käyttöönottoa edeltävästä HeERO-pilotista[14] (tammikuusta 2011 tammikuuhun 2013), johon osallistuivat yhdeksän jäsenvaltion ja assosiointisopimuksen tehneen maan viranomaiset sekä 40 kumppania. Hankkeen tavoitteena oli valmistella tarvittavan infrastruktuurin käyttöönottoa, yhteentoimivan ja yhdenmukaistetun hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvojen hätäviestijärjestelmän käynnistäminen mukaan luettuna. Projektia jatkaa 24 kuukautta kestävä HeERO2-pilotti, joka käynnistettiin alkuvuodesta 2013 ja johon osallistuu lisäksi yhdeksän muuta jäsenvaltioita ja assosiaatiosopimuksen tehnyttä maata.

HeERO-pilotti on auttanut osoittamaan, että innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan alentaa kustannuksia eCall-vaikutustenarvioinnin melko varovaiseen lähestymistapaan verrattuna erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa on useita hätäkeskuksia. Se vahvisti myös, että arvioidut ja todelliset toteutuskustannukset pysyivät oletetun suuruisina.

2.2.2.     Pääasiallisten hyötyjen tarkastelu

Vaikutustenarvioinnissa ja useissa – myös kansallisissa – tutkimuksissa todettuja hyötyjä ovat seuraavat:

– Kuolonuhrien vähentyminen (1–10 prosenttia, kun kaikki ajoneuvot ovat eCall-varustettuja, maan väestötiheyden sekä tie- ja pelastuspalveluinfrastruktuurin mukaan).[15]

– Vakavien loukkaantumisten vähentyminen (2–15 prosenttia).[16]

– Liikenneonnettomuuksista johtuvien ruuhkien kustannusten aleneminen. Tämä johtuu onnettomuuksien hallinnan paranemisesta, kun onnettomuudesta ilmoitetaan viipymättä hätäkeskuksille ja tieto voidaan siten siirtää asianmukaiseen liikenteenhallintajärjestelmään, joka voi välittömästi ilmoittaa onnettomuudesta muille tienkäyttäjille uusien onnettomuuksien välttämiseksi.

– Pelastuspalvelujen helpottuminen ja pelastuspartioiden (esim. palomiesten) turvallisuuden lisääntyminen loukkuun jääneitä pelastettaessa, kun vähimmäistietoihin sisältyvät muun muassa tiedot polttoainetyypistä.

– Tienvarsien SOS-infrastruktuurin väheneminen, kun kaikki tienkäyttäjät pystyisivät aloittamaan hätäpuhelun ajoneuvoistaan.

2.2.3.     Kustannus-hyötysuhde

Hyötyä on mitattu myös rahassa[17] ja eri toimintavaihtoehdoista ja vaikutusluokista on tehty kustannus-hyötyanalyysi. Arviot on laskettu vuoteen 2033 asti, koska tämä on vuosi, jolloin eCall-palvelun oletetaan parhaaksi arvioidun toimintavaihtoehdon tapauksessa olevan täysin kattava.

|| Toimintavaihtoehto 1 Ei EU:n toimia || Toimintavaihtoehto 2 Vapaaehtoisuus || Toimintavaihtoehto 3 Sääntelytoimenpiteet

Kustannus-hyötysuhde || 0,29 || 0,68 || 1,74

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

3.1.        Oikeusperusta

Direktiivin 2010/40/EU 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että komissio tarvittaessa ja tehtyään vaikutustenarvioinnin antaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua siitä, kun ensisijaista toimea koskevat tarvittavat määritykset on hyväksytty, näiden määritysten käyttöönottoa koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan mukaisesti.

3.2.        Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohta) EU:n tasolla olisi toteutettava toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla.

Liikenneturvallisuus on merkittävä kysymys koko Euroopan unionissa ja kaikille sen asukkaille: 500 miljoonaa kansalaista 27 jäsenvaltiossa käyttää yli 230:tä miljoonaa ajoneuvoa yli 5 miljoonan kilometrin laajuisessa tieverkossa. Yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-aloitteen perimmäisenä tavoitteena on ottaa kaikissa ajoneuvoissa Euroopassa käyttöön vähimmäistoiminnot, joita pelastuspalvelut tarvitsevat hätäpuhelujen asianmukaiseen käsittelyyn. Tällä hetkellä tieliikenteessä tehdään yli 100 miljoonaa matkaa vuosittain eri jäsenvaltioissa, ja niiden määrä kasvaa edelleen Euroopan unionin lujittuessa (tavaroiden, henkilöiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden myötä). Tarvitaan EU:n tason toimia, jotta voidaan varmistaa palvelujen yhteentoimivuus ja jatkuvuus kaikkialla Euroopassa, eikä tätä voida riittävällä tavalla saavuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden toimin. Lisäksi EU:n tasolla toteutettavilla toimilla, joissa käytetään eurooppalaisten standardointielinten (CEN ja ETSI) hyväksymiä yhteisiä eurooppalaisia eCall-standardeja, taataan tehokkaat pelastuspalvelut kaikkialla Euroopassa, esimerkiksi ulkomailla liikkuville ajoneuvoille, ja vältetään myös markkinoiden pirstoutuminen (mitä voi tapahtua eri lailla toteutettujen kansallisten ja/tai teollis- ja tekijänoikeuksien alaisten yksityisten ratkaisujen seurauksena).

EU:n laajuinen eCall-palvelu on 112- ja E112-palvelujen käyttöönottoa myötäillen suunniteltu niin, että vaikutus jää kaikkien arvoketjuun kuuluvien sidosryhmien (autoteollisuus, matkaviestinverkko-operaattorit, jäsenvaltiot, hätäkeskukset) kannalta mahdollisimman pieneksi ja että se jakautuu oikeudenmukaisesti.

Nyt käsillä olevassa ehdotuksessa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön eCall-järjestelmän hätäkeskusten tarvittava infrastruktuuri, jota eCall-puheluiden asianmukainen käsittely ja vastaanottaminen niiden alueella edellyttää, niiden määritysten mukaisesti, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-hätäpuhelujärjestelmän yhtenäisen tarjonnan osalta 26. marraskuuta 2012 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 305/2013, jotta voidaan varmistaa EU:n laajuisen eCall-palvelun yhteensopivuus, yhteentoimivuus ja jatkuvuus. Tavoitteena on pitää kansallisille/alueellisille viranomaisille aiheutuvat taloudelliset ja hallinnolliset kustannukset mahdollisimman pieninä ja oikeasuhteisina tavoitteisiin nähden. Huomattava osa täytäntöönpanosta (hätäkeskusten järjestäminen) jää jäsenvaltioiden päätöksentekoelinten vastuulle. Jäsenvaltiot ajanmukaistavat hätäkeskusten infrastruktuurin kansallisiin tai paikallisiin rakenteisiin parhaiten sopivalla tavalla kunkin jäsenvaltion erityispiirteiden ja ‑olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Jokainen jäsenvaltio voi järjestää hätäkeskuspalvelunsa kustannustehokkaimmalla ja parhaiten sen tarpeisiin soveltuvalla tavalla. Tähän sisältyy myös mahdollisuus suodattaa puhelut, jotka eivät ole hätäpuheluita ja joita eCall-hätäkeskukset eivät välttämättä käsittele. Näin on erityisesti silloin, kun kyseessä ovat käyttäjän manuaalisesti aloittamat eCall-puhelut.

3.3.        Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus

1 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat viimeistään 1. lokakuuta 2015 käyttöön eCall-hätäkeskusten tarvittavan infrastruktuurin, jota eCall-puheluiden asianmukainen käsittely ja vastaanottaminen niiden alueella edellyttää.

2 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot antavat komissiolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta viimeistään 18 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artiklassa säädetään, että päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5.           LISÄTIEDOT

· Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

2013/0166 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-järjestelmän käyttöönotosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,[18]

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,[19]

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista 7 päivänä heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU[20] 3 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan mukaan yhteentoimivan EU:n laajuisen hätäpuhelujärjestelmän (eCall) yhtenäinen tarjoaminen on ensisijainen toimi määritysten laatimisen ja käytön osalta.

(2)       Direktiivin 2010/40/EU 6 artiklassa edellytetään, että komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä määritykset, jotka ovat tarpeen älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) käyttöönoton ja operatiivisen käytön yhteensopivuuden, yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi ensisijaisten toimien osalta.

(3)       Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-hätäpuhelujärjestelmän yhtenäisen tarjonnan osalta 26 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 305/2013[21] vahvistetaan eCall-puhelujen asianomaisen vastaanottamisen ja käsittelemisen sekä yhdenmukaistetun EU:n laajuisen eCall-palvelun yhteensopivuuden, yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden edellyttämät määritykset hätäkeskusten (Public Safety Answering Point, PSAP) ajanmukaistamista varten.

(4)       Direktiivin 2010/40/EU 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että komissio tarvittaessa ja tehtyään kustannus–hyötyanalyysin sisältävän vaikutustenarvioinnin antaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua siitä, kun edellä tarkoitettu delegoitu asetus hyväksytty, tällaisten määritysten käyttöönottoa koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan mukaisesti.

(5)       On odotettavissa, että hätäpalvelujen vasteaikaa vähentämällä yhteentoimiva EU:n laajuinen eCall-palvelu vähentää kuolonuhrien määrää unionissa ja tieliikenneonnettomuuksien aiheuttamien vammojen vakavuutta. Yhteentoimivasta EU:n laajuisesta eCall-palveluista odotetaan saatavan myös yhteiskunnalle säästöjä, kun vaaratilanteiden hallinta paranee ja liikenneruuhkat ja lisäonnettomuudet vähenevät.

(6)       Jotta voidaan varmistaa palvelun yhteentoimivuus ja jatkuvuus koko unionissa sekä alentaa unionille koituvia toteuttamiskustannuksia, on tarpeen, että kaikki jäsenvaltiot ottavat käyttöön ensisijaisen eCall-toimen delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 305/2013 vahvistettujen yhteisten määritysten mukaisesti. Tämä ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta ottaa käyttöön teknisiä lisävälineitä muiden hätäpuheluiden hoitamiseen.

(7)       Muista hätäpuhelujärjestelmistä saatujen kokemusten mukaan käyttäjien manuaalisesti aloittamiin eCall-puheluihin voi sisältyä neuvontapuheluita. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa toteuttaa kaikki soveltuvat tekniset ja organisatoriset ratkaisut, joilla suodatetaan tällaiset neuvontapuhelut ja varmistetaan, että eCall-hätäkeskukset käsittelevät ainoastaan todellisia hätäpuheluita.

(8)       Jäsenvaltiot ja/tai yksityinen sektori eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-palvelun koordinoitu ja yhtenäinen käyttöönotto koko Euroopassa, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2015 otettava käyttöön eCall-hätäkeskuksissa tarvittava infrastruktuuri, jota kaikkien sellaisten eCall-puheluiden, joista tarvittaessa on poistettu muut kuin hätäpuhelut, asianmukainen vastaanottaminen ja käsittely niiden alueella edellyttää, delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 305/2013 vahvistettujen määritysten mukaisesti, jotta voidaan varmistaa EU:n laajuisen eCall-palvelun yhteensopivuus, yhteentoimivuus ja jatkuvuus. Tällä ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta järjestää hätäkeskuspalvelunsa kustannustehokkaimmalla ja parhaiten sen tarpeisiin soveltuvalla tavalla, mihin sisältyy myös mahdollisuus suodattaa puhelut, jotka eivät ole hätäpuheluita ja joita eCall-hätäkeskukset eivät välttämättä käsittele, erityisesti silloin, kun kyseessä ovat käyttäjän manuaalisesti aloittamat eCall-puhelut.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanotilannetta koskeva kertomus viimeistään 18 kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta. Kertomukseen on sisällyttävä ainakin luettelo toimivaltaisista viranomaisista, jotka arvioivat eCall-hätäkeskusten toiminnan vaatimustenmukaisuuden delegoidun asetuksen (EU) N:o 305/2013 3 artiklassa lueteltuihin vaatimuksiin nähden, luettelo eCall-hätäkeskuksista ja niiden maantieteellisestä kattavuudesta, kuvaukset vaatimustenmukaisuustesteistä, yksityisyyden suojasta ja tietosuojasta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               KOM(2005) 431 lopullinen.

[2]               KOM(2009) 434.

[3]               EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1.

[4]               P7_TA(2012)0274.

[5]               COM(2012) 636 final.

[6]               EUVL L 91, 3.4.2013, s. 1.

[7]               SEC(2011) 1019 final.

[8]               2011/750/EU.

[9]               Ks. esityslista ja pöytäkirja osoitteessa

http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetail&groupID=1941

[10]             http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetail&groupID=2736

[11]             Direktiivin 2002/22/EY 26 artikla.

[12]             SEC(2011) 1019 lopullinen, liite III.

[13]             SEC(2011) 1019 lopullinen, liite XIV.

[14]             http://ec.europa.eu/information_society/apps/projects/factsheet/index.cfm?project_ref=270906

[15]             SeiSS-, E-MERGE-, eIMPACT-, AINO-tutkimukset. Ks. yksityiskohtaisempi analyysi laskelmasta eCall-vaikutustenarvioinnin liitteessä IV.

[16]             SeiSS-, E-MERGE-, eIMPACT-, AINO-tutkimukset. Ks. yksityiskohtaisempi analyysi laskelmasta eCall-vaikutustenarvioinnin liitteessä IV.

[17]             SEC(2011) 1019 lopullinen, liitteet IV ja XIV.

[18]             EUVL C, , s..

[19]             EUVL C, , s..

[20]             EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1.

[21]             EUVL L 91, 3.4.2013, s. 1.