SISÄLLYSLUETTELO

Tehtäväksianto.............................................................................................................................. 3

Rakenne....................................................................................................................................... 3

1........... Maidon ja maitotuotteiden markkinatilanteen kehitys........................................................ 3

1.1........ Tähänastinen markkinakehitys......................................................................................... 3

1.1.1..... Maidontuotanto.............................................................................................................. 3

1.1.2..... Maidon tuottajahinnat EU:ssa.......................................................................................... 4

1.1.3..... Maitotuotteiden hinnat, varastot ja vienti.......................................................................... 4

1.1.4..... Arvio maidontuottajien katteesta EU:ssa.......................................................................... 5

1.2........ Keskipitkän aikavälin markkinanäkymät.......................................................................... 5

2........... Maitokiintiöjärjestelmän sujuva vaiheittainen lakkauttaminen............................................. 6

2.1........ Maidontuotanto verrattuna kiintiöiden enimmäismääriin.................................................... 6

2.2........ Maidon kiintiöhinnan kehitys........................................................................................... 7

3........... Loppupäätelmät.............................................................................................................. 7

LIITE I - MAIDON TUOTANTO JA HINTAKEHITYS............................................................ 9

LIITE II - MAITOALAN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN NÄKYMÄT.................................... 10

LIITE III - MAIDON TUOTANTO VERRATTUNA KIINTIÖÖN.......................................... 13

LIITE IV - MAIDON KIINTIÖHINNAN KEHITYS EU:ssa.................................................... 14

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Markkinatilanteen kehitys ja sen vaikutukset maitokiintiöjärjestelmän sujuvan asteittaisen poistamisen edellytyksiin – toinen ”pehmeää laskua" koskeva kertomus

Tehtäväksianto

Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 184 artiklan 6 kohdassa säädetään, että komissio antaa ennen 31. päivää joulukuuta 2010 ja ennen 31. päivää joulukuuta 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle markkinatilanteen kehitystä ja sen vaikutuksia maitokiintiöjärjestelmän sujuvan asteittaisen poistamisen edellytyksiin koskevan kertomuksen, johon liitetään tarvittaessa aiheellisia ehdotuksia. Ensimmäinen ns. pehmeää laskua koskeva kertomus julkaistiin 8. joulukuuta 2010 asiakirjana KOM(2010) 727 lopullinen. Tämä kertomus on siis saman sarjan toinen kertomus.

Rakenne

Kertomuksessa on kolme osaa: Ensimmäisessä osassa kuvataan lehmänmaidon markkinatilanteen kehitystä vuoden 2010 puolivälistä (johon asti ensimmäinen ”pehmeää laskua” koskeva kertomus ulottui) ja esitetään pääpiirteet keskipitkän aikavälin näkymistä. Toisessa osassa tarkastellaan maitokiintiöjärjestelmän asteittaisen poistamisen toteutusta ja kolmannessa esitetään kertomuksen päätelmät.

1.           Maidon ja maitotuotteiden markkinatilanteen kehitys

1.1.        Tähänastinen markkinakehitys

Maitomarkkinoiden hintaheilahtelut jatkuivat vuoden 2010 loppuun saakka, joskaan eivät niin rajuina kuin vuosina 2007–2009. Ne laantuivat hieman vuosina 2011 ja 2012 (tähän asti). Vuosina 2010 ja 2011 hinnat vaihtelivat korkeilla tasoilla, mikä johti tuotannon lisääntymiseen ja hintatarkistukseen vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä hinnat ovat alkaneet taas nousta.

1.1.1      Maidontuotanto

Lehmänmaidon keräily on EU:ssa noussut tasaisesti kolmen viime vuoden aikana: + 1,4 % vuonna 2010, +2 % vuonna 2011 ja vuoden 2012 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana noin +1,5 % verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2011.

Maidontuotanto kasvoi myös maailman tärkeimmillä maidontuottaja-alueilla: Yhdysvaltain, Uuden-Seelannin, Australian ja Argentiinan yhteenlaskettu tuotanto lisääntyi 5,3 % vuosina 2010–2011. Tämä suuntaus jatkuu vuonna 2012, vaikka Yhdysvalloissa vauhti on hieman hidastunut viimekesäisen helleaallon takia. Maidontuotanto lisääntyi vuoden 2012 ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana samaan ajanjaksoon vuonna 2011 verrattuna +2,8 % Yhdysvalloissa, +1,4 % Uudessa-Seelannissa (heinäkuuhun asti), +4,7 % Australiassa ja +5,9 % Argentiinassa (ks. kaavio 1 liitteessä I).

1.1.2.     Maidon tuottajahinnat EU:ssa

Maidon keskimääräiset tuottajahinnat nousivat EU:ssa vuonna 2010 tasaisesti huhtikuusta marraskuuhun. Huhtikuuhun 2011 asti ne pysyivät noin 33 sentissä kilolta ja nousivat 35,1 senttiin kilolta marraskuussa 2011 (EU-27:n painotettu keskiarvo) (ks. kaavio 2 liitteessä I). Joulukuussa 2011 sekä tammi- ja helmikuussa 2012 tapahtui –2 prosentin kausikorjaus. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että kausikorjaus oli vuoden 2010 alussa –3 % ja vuoden 2011 alussa –1 %.

Vuonna 2012 laskusuuntaus kuitenkin jatkui kesään asti normaalia kausivaihtelua voimakkaampana ja oli reaktio EU:ssa ja sen ulkopuolella lisääntyneeseen maidontuotantoon. EU:n maidon viimeisimmän tuottajahinnan arvioidaan olevan 31,3 snt/kg elokuussa 2012, mikä on 9,5 % alhaisempi kuin heinäkuun 2011 keskihinta mutta 1,2 % korkeampi kuin heinäkuun 2010 keskihinta ja 27 % korkeampi kuin toukokuussa 2009 todettu kaikkein alhaisin keskihinta.

Tätä kertomusta laadittaessa käytettävissä olevat viimeisimmät maidon ja maitotuotteiden spot-hinnat osoittavat elpymistä lähitulevaisuudessa, ja tämän pitäisi johtaa myöhemmin korkeampiin maidon tuottajahintoihin.

1.1.3.     Maitotuotteiden hinnat, varastot ja vienti

Koska hinnat nousivat merkittävästi vuonna 2010 ja lähes koko vuoden 2011 ajan ja markkinat kehittyivät suotuisasti, interventioon ei ostettu vuosina 2012–2012 tuotteita ja voin ja rasvattoman maitojauheen julkiset varastot ovat tyhjät. Vuoden 2009 kriisin aikana ostettiin julkisiin varastoihin 76 000 tonnia voita ja 257 000 tonnia rasvatonta maitojauhetta, ja ne on saatettu takaisin markkinoille. Määrät eivät häirinneet markkinoita, koska osa niistä myytiin avoimella tarjouskilpailulla ja osa meni vähävaraisimmille henkilöille suunnattuun järjestelmään.

Maitoalan perushyödykkeiden hintojen elpyminen vuonna 2010 johtui kysynnän kasvusta erityisesti nousevan talouden maissa ja eteläiseltä pallonpuoliskolta tulevien toimitusten vähenemisestä. Tilanne jatkui samanlaisena vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2011 puolivälissä maitotuotteisiin kohdistui kuitenkin painetta, kun maitotuotteiden saatavuus kasvoi maailman tärkeimmillä maitotuotteiden tuottaja-alueilla. Laskupaine tuntui vielä vuoden 2012 ensimmäisinä kuukausina, kunnes EU:n maitotuotteiden hinnat laskivat toukokuun lopulla ennätyksellisesti noin 120 prosenttiin (virtuaalisesta) interventiohinnasta. Kesäkuussa hinnat alkoivat kohota, ja suuntaus on tämän kertomuksen laatimishetkelläkin nouseva. Tämä johtuu siitä, että maidon saatavuus on heikentynyt Yhdysvalloissa poikkeuksellisen helleaallon seurauksena, ja samaan aikaan maidon tuotanto on vähentynyt myös EU:ssa. Lisäksi eteläisellä pallonpuoliskolla oli talvi eli tuotanto oli kausiluontoisesti vähäisempää.

EU:n vienti kasvoi vuosina 2010 ja 2011 kaikkien tärkeimpien maitotuotteiden osalta, lukuun ottamatta voita/voiöljyä ja täysmaitojauhetta. EU:n vienti on ollut erityisen dynaamista rasvattoman maitojauheen osalta. Tähänastiset vientisaavutukset ovat olleet hyviä myös vuonna 2012; erityisesti on lisääntynyt voin vienti, joka vuoden 2012 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana ylitti kumulatiivisesti saman tason vuonna 2011. Tämä on tapahtunut ilman vientitukia.

1.1.4.     Arvio maidontuottajien katteesta EU:ssa

FADN-tietojen mukaan toimintakustannusten nousu kompensoitui maidonhinnan nousulla lähes koko vuoden 2011 ajan. Maidosta saatava kate väheni EU:ssa vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, kun maidon tuottajahinnat laskivat; ne olivat silti korkeammat kuin vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vuoden 2012 toista neljännestä koskevien ensimmäisten arvioiden mukaan rehun hankintakustannukset nousivat 6 % mutta kokonaistoimintakustannukset pienenivät hieman (– 2 %) energianhinnan laskettua merkittävästi (–10 %). Bruttomarginaali-indeksi laski 17 %, kun maidon tuottajahinta laski 8 %. Bruttomarginaali-indeksi on nyt 24 % alhaisempi kuin vuoden 2011 toisella neljänneksellä, jolloin se oli toiseksi korkein vuoden 2007 jälkeen (EU-27:n viitevuosi).

Tilanne vaihtelee jäsenvaltioittain ja jopa jäsenvaltioiden sisällä sen mukaan, mikä maidontuotantojärjestelmä on valittu ja millainen on maitoalan tuotevalikoima.

1.2.        Keskipitkän aikavälin markkinanäkymät

EU:n keskipitkän aikavälin markkinanäkymät on simuloitu Aglink-Cosimo-mallin avulla ja olettaen, ettei YMP:hen tehdä muutoksia terveystarkastusta koskevien päätösten perusteella ja ettei myöskään kauppapolitiikassa tapahdu muutoksia. Näitä näkymiä ei ole tarkoitettu tulevan markkinakehityksen ennusteeksi, vaan tarkoituksena on kuvata, mitä voisi tapahtua, kun otetaan huomioon tietyt näkymien laadintahetkellä uskottaviksi katsotut oletukset ja olosuhteet. Lisäksi tässä kertomuksessa hahmotellut näkymät ovat tilapäisiä ja voivat erota lopullisista arvoista, jotka julkaistaneen viimeistään marraskuussa 2012.

Maailmanmarkkinoita ja toimintaympäristöä koskevat tiedot perustuvat OECD:n ja FAO:n raporttiin maatalouden näkymistä vuosina 2012–2021, ja niitä on mukautettu viimeisimpiin, syyskuussa 2012 käytettävissä oleviin makrotalouden ennusteisiin. Markkinaennusteita ohjaavista tekijöistä tärkeimpiä ovat EU:n BKT:n kasvunäkymät (lievä lasku vuonna 2012 ja sitä seuraava talouden elpyminen), oletus euron arvon alentumisesta näkymien ensimmäisten kolmen vuoden aikana ja sitä seuraavasta arvon vahvistumisesta vuosina 2014 ja 2015 sekä maitoalan perushyödykkeiden maailmanmarkkinahintoja koskevien OECD:n ja FAO:n ennusteiden päivitys, jossa otetaan huomioon Yhdysvalloissa ja eräissä Euroopan maissa vuonna 2012 koetun kuivuuden vaikutus. Jos jokin näistä ennusteista tai oletuksista ei toteudu, se vaikuttaa merkittävästi niiden perusteella laadittuihin muihin ennusteisiin. Aglink-Cosimo-malliin ei myöskään ole sisällytetty suurempaa hintavaihtelua koskevia odotuksia, kuten ei yleensäkään keskipitkän ja pitkän aikavälin malleissa.

Näiden oletusten perusteella maitomarkkinoiden keskipitkän aikavälin näkymät vaikuttavat suotuisilta. Ohjaavista tekijöistä tärkeimpinä pidetään maailmanlaajuisen kysynnän jatkuvaa kasvua väestön ja taloudellisen kasvun seurauksena sekä maitotuotteiden suosion lisääntymistä (joka myös on seuraus henkeä kohden lasketun kulutuksen kasvusta). Jos tuontikysyntä etenkin nousevan talouden maista pysyisi vakaana, se vaikuttaisi positiivisesti maitoalan perushyödykkeiden hintoihin ja parantaisi näin EU:n vientimahdollisuuksia. EU:n markkinaosuuden ennakoidaan kuitenkin useimpien maitotuotteiden osalta hieman kutistuvan, kun vienti muista maista kasvaa enemmän.

EU:n maidontuotannon ennakoidaan vuodesta 2012 alkaen edelleen jonkin verran kasvavan, mutta kasvu jää maitokiintiöjärjestelmän asteittaiseen poistamiseen liittyvää potentiaalista kasvuvauhtia alhaisemmaksi (ks. kaaviot 3 ja 4 liitteessä II). EU:n maidontuotannon ennakoidaan kasvavan vuodesta 2009 vuoteen 2022 kumulatiivisesti noin 8 prosenttia ja maidon meijeritoimitusten lisääntyvän noin 10 prosenttia. Viimeisenä kiintiövuonna (2014–2015) EU:n maitotoimitusten ennakoidaan alittavan kiintiön noin kuudella prosentilla. Maitokiintiöjärjestelmän päättymisen ennakoidaan vaikuttavan rajallisesti maitotoimituksiin koko EU:n tasolla.

Juustoa ja tuoreita maitotuotteita koskevat ennusteet ovat varsin positiiviset (ks. kaavio 5 liitteessä II). Tuoreiden maitotuotteiden (kuten kulutusmaidon, kerman ja jogurttien) tuotannon arvioidaan kasvavan EU:ssa lähes 8 prosenttia (vuosina 2009–2022) ja juustontuotannon lähes 10 prosenttia. Kysyntäennusteet näyttävät sekä sisä- että maailmanmarkkinoilla positiivisilta, ja huolimatta euron vahvistumisesta ennustejakson toisella puoliskolla EU:n vienti kasvanee asteittain maailmanmarkkinoiden huomattavan kysynnän ansiosta. Maailmanmarkkinoiden dynaamisemman kehityksen vuoksi EU kuitenkin menettää vähitellen maailmanmarkkinaosuuttaan, joka siltikin lienee 31 prosenttia maailmanlaajuisesta viennistä vuonna 2022.

EU:n täysmaitojauheen tuotannon ennakoidaan pysyvän varsin vakaana lyhyellä aikavälillä (ks. kaavio 6 liitteessä II). Viennin keskipitkän aikavälin ennusteisiin vaikuttaa maailmanlaajuisen kysynnän kasvu, jonka etujoukossa on Kiina. EU:n osuuden maailmanlaajuisesta viennistä arvioidaan vuoteen 2020 mennessä pienenevän asteittain 14 prosenttiin (vuoden 2009 25 prosentista).

EU:n rasvattoman maitojauheen tuotannon ennakoidaan lisääntyvän koko jaksolla noin 28 prosenttia (ks. kaavio 7 liitteessä II). Voimakas maailmanlaajuinen tuontikysyntä tasapainottanee markkinoita ja parantanee vientinäkymiä. EU:n maailmanmarkkinaosuuden pitäisi olla vuonna 2022 lähes 31 prosenttia maailmanlaajuisesta viennistä.

Voin markkinat säilynevät edelleen vakaina, kun markkinaolosuhteet ovat ennustejaksolla positiiviset, hinnat varsin korkeat ja EU:n kysyntä tasaista (ks. kaavio 8 liitteessä II).

2.           Maitokiintiöjärjestelmän sujuva vaiheittainen lakkauttaminen

2.1.        Maidontuotanto verrattuna kiintiöiden enimmäismääriin

Maitokiintiöitä päätettiin korottaa 1. huhtikuuta 2008 kahdella prosentilla, ja marraskuussa 2008 tehtiin terveystarkastuspäätöksiä, jotka johtivat maitokiintiöiden vuotuiseen yhden prosentin korotukseen viitenä perättäisenä vuotena 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Lisäksi rasvakorjauskerrointa päätettiin mukauttaa, mikä itse asiassa korotti kiintiöitä vielä yhdellä prosentilla. Vuotuisia kiintiöitä korotetaan vielä kerran yhdellä prosentilla (1. huhtikuuta 2013) ennen kuin kiintiöjärjestelmä lakkautetaan 1. huhtikuuta 2015[1].

Maitokiintiöiden merkitys vähenee asteittain vuosi vuodelta, kun yhä valtaosassa jäsenvaltioita tosiasiallinen maidontuotanto jää alle kiintiön. Kiintiövuonna 2010/2011 vain viisi jäsenvaltiota ylitti maitokiintiönsä, ja EU:n kokonaistuotanto alitti kiintiön kuudella prosentilla. Jäsenvaltioilta saatujen ilmoitusten mukaan EU:n maitotoimitusten arvioidaan kiintiövuoden 2011/2012 lopussa alittavan kiintiön noin 4,7 prosentilla, ja vain kuusi jäsenvaltiota on ylittänyt kansallisen kiintiönsä (ks. liite III). Kiintiönsä ylittäneitä jäsenvaltioita on vähän, ja asianomaisen ylituotannon osuus on alle 0,2 prosenttia kaikista maitotoimituksista ja suoramyynnistä.

Vaikka maitotoimitusten määrä hieman notkahti vuonna 2009, vuosina 2010 ja 2011 tuotanto lisääntyi suotuisien maidon tuottajahintojen ja hyvien sääolosuhteiden ansiosta. Kun kasvanut tuotanto – sekä EU:ssa että koko maailman maidontuotantoalueilla – painosti maidon tuottajahintoja laskuun, maidontuotanto alkoi seuraavina kuukausina hidastua. Tämä osoittaa, että tuotanto reagoi markkinasignaaleihin ja että sääolosuhteet ovat hyvin merkittävä tekijä maitomarkkinoilla.

Kun maitokiintiöt menettävät merkitystään, EU:n maidon tarjonta kykenee reagoimaan paremmin markkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, maidontuottajat reagoivat hintasignaaleihin vähemmän vääristyneesti ja rakenneuudistuksilla voidaan saada aikaan tehokkuushyötyjä.

2.2.        Maidon kiintiöhinnan kehitys

Maidon kiintiöhinnan olisi kiintiöjärjestelmän lähestyessä loppuaan alennuttava. Tämä pitääkin paikkansa suurimmassa osassa jäsenvaltioita, joissa kiintiöhinta on hyvin alhainen tai nolla (ks. liite IV).

Niissä jäsenvaltioissa, joissa maitotoimitukset alittavat reilusti kiintiöiden enimmäismäärät, kiintiöhinta on jo hyvin alhainen tai nolla, eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa ennen kiintiöjärjestelmän päättymistä.

Kuitenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa maitotoimitukset ovat lähellä kiintiöiden enimmäismääriä, ja niissä muutamissa jäsenvaltioissa, joissa maidon toimitukset ylittävät kiintiöiden enimmäismäärät, kiintiöhinta riippuu ylijäämämaksua koskevista ennusteista. Kiintiöostojen ennustetaan tulevaisuudessa vähenevän edelleen ja loppuvan lähes kokonaan, ja niissä esiintyy suotuisten sääolosuhteiden aikaansaamasta ylijäämätuotannosta ja tuottoisista maidon hinnoista johtuvaa vaihtelua.

3.           Loppupäätelmät

Maitoalan keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymät ovat suotuisat, koska väestö kasvaa ja nousevien talouksien maissa pyritään länsimaiseen ruokavalioon. Tämä ei kuitenkaan estä lyhyen aikavälin markkinaheilahteluja. Ensimmäisen ”pehmeää laskua” koskevan kertomuksen julkaisemisen jälkeen tapahtunut hintakehitys osoittaa suuntauksen olevan nouseva, joskin siinä on hieman keinahtelua ylös- ja alaspäin. Vaikka hintojen notkahtaessa maidontuottajat kohtaavat eräillä alueilla suurempia vaikeuksia rehujen hintojen nousun vuoksi, alan kokonaiskuva säilyy positiivisena.

Pitkällä aikavälillä tarjonnan ja kysynnän tasapaino riippuu monista tekijöistä, jotka vaihtelevat taloudellisista parametreistä poliittisiin päätöksiin. Tältä osin ns. maitopaketti[2], jota on sovellettu täysimääräisesti 3. lokakuuta 2012 lähtien, tarjoaa maitotoimitusketjun toimijoille välineitä mukauttaa tarjontaansa markkinoiden mukaan.

Maidontuotannon kehitys maitokiintiöihin verrattuna ja kiintiöhintojen laskusuuntaus osoittavat, että ”pehmeä lasku” on toteutumassa. Valtaosassa jäsenvaltioita kiintiöillä ei ole enää merkitystä tuotannon rajoittamisessa ja kiintiöhinta on jo nollassa tai lähentymässä sitä.

Tämän analyysin perusteella komissio katsoo, että nykyisiin puitteisiin ei ole tarpeen tehdä muutoksia, sillä ne ovat antaneet maidontuottajille varmuutta vuodesta 2008 alkaen. Ne ovat myös tehokas väline varmistettaessa sujuva vaiheittainen siirtyminen kiintiöttömään järjestelmään.

Maitokiintiöiden lakkauttamisen yhteydessä on ”pehmeän laskun” käsitteen lisäksi herännyt hieman huolta sellaisten maaseutualueiden suhteen, joilla maidontuotanto on keskeisessä asemassa. Kun maitoala otetaan mukaan YMP:n toisen pilarin ”uusiin haasteisiin”, maidontuottajat saavat lisätukea kiintiöiden poistumiseen valmistautumista varten.

YMP:n uudistusehdotuksissa on välineitä, joilla mahdollisia vaikutuksia voitaisiin lieventää. Komissio on julkaissut avoimen tarjouspyynnön teettääkseen riippumattomilla asiantuntijoilla analyysin maitoalan kehityksestä vuodesta 2015 alkaen. Lisäksi se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30. kesäkuuta 2014 maitopaketin säännösten täytäntöönpanosta kertomuksen[3], jossa arvioidaan erityisesti epäedullisessa asemassa olevien alueiden maidontuottajiin ja maidontuotantoon kohdistuvia vaikutuksia näillä alueilla tapahtuvan tuotannon säilyttämistä koskevan yleisen tavoitteen yhteydessä ja joka käsittelee myös tuottajille yhteistuotantosopimusten tekemiseksi myönnettäviä mahdollisia kannustimia.

Liitteet: I           Maidon hintakehitys

II          Maitoalan keskipitkän aikavälin näkymät

III         Maidon tuotanto verrattuna kiintiöön

IV         Maidon kiintiöhinnan kehitys EU:ssa

LIITE I - MAIDON TUOTANTO JA HINTAKEHITYS

Kaavio 1.        Maidon keräilyn kehitys

Kaavio 2.        Maidon hintakehitys

LIITE II - MAITOALAN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN NÄKYMÄT

Kaavio 3.        Lehmänmaidon tarjonnan ja lypsykarjan kehitys 2000–2022

Kaavio 4.        Lehmänmaidon toimitukset ja kiintiön käyttö

Kaavio 5.        Juuston markkinakehitys 2000–2022

Kaavio 6.        Rasvaisen maitojauheen markkinakehitys 2000–2022

Kaavio 7.        Rasvattoman maitojauheen markkinakehitys 2000–2022

Kaavio 8.        Voin markkinakehitys 2000–2022

LIITE III - MAIDON TUOTANTO VERRATTUNA KIINTIÖÖN

LIITE IV - MAIDON KIINTIÖHINNAN KEHITYS EU:ssa

[1]               Lukuun ottamatta Italiaa, jolle myönnettiin 1. huhtikuuta 2009 kumulatiivinen viiden prosentin korotus.

[2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 261/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta maito- ja maitotuotealan sopimussuhteiden osalta.

[3]               Ks. yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 184 artiklan 9 kohta, joka on lisätty maitopakettiasetuksella (EU) N:o 261/2012.