KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle

1.           Pitkälti hyödyntämätön voimavara EU 2020 ‑strategian hyväksi

Kulttuurilla on keskeinen rooli yhteiskuntarakenteessa. Se muovaa identiteettiämme, toiveitamme ja suhteitamme muihin ja muuhun maailmaan. Lisäksi se muovaa elinpaikkojamme ja elämäntapojamme. Kulttuuriperintö, kuva- ja esittävät taiteet, elokuva, musiikki, julkaisutoiminta, muoti ja muotoilu näkyvät vahvasti jokapäiväisessä elämässämme. Edelleenkään ei kuitenkaan täysin tunnusteta sitä panosta, jonka kulttuurialat ja luovat toimialat[1] voivat antaa EU:n sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Globalisaatio ja digitalisoituminen tuovat lisäksi merkittäviä haasteita. Nyt olisi tehtävä tarvittavat mukautukset, jotta nämä alat voisivat täyttää koko potentiaalinsa ja jotta Euroopassa näillä aloilla jo pitkään ollutta huippuosaamista arvostettaisiin paremmin kilpailuetuna maailmannäyttämöllä. Tässä tiedonannossa ehdotetaan strategiaa, jolla näiden alojen potentiaalia hyödynnettäisiin EU:ssa paremmin kasvun ja työpaikkojen hyväksi.

Voimakkaan kasvun aloja

Kulttuurialan ja luovien alojen taloudellinen merkitys tunnustetaan: EU:ssa niiden osuus BKT:stä on 3,3 prosenttia, ja ne työllistävät 6,7 miljoonaa ihmistä (3 % kokonaistyöllisyydestä).[2]

Luvut ovat merkittäviä myös silloin, kun tarkastellaan muotialaa[3] ja markkinoiden yläsegmenttiin[4] kuuluvia aloja, jotka nojaavat vahvaan kulttuuriseen ja luovaan panokseen. Niiden osuus EU:n BKT:stä on 3 prosenttia, ja ensin mainittu työllistää viisi miljoonaa ja jälkimmäinen miljoona ihmistä. Markkinoiden yläsegmentin aloilla työskentelevien määrän odotetaan nousevan kahteen miljoonaan vuoteen 2020 mennessä.[5]

Vuosina 2008–2011 kulttuurialan ja luovien alojen työllisyys osoittautui vakaammaksi kuin EU:n koko taloudessa,[6] joskin kasvu vaihteli aloittain. Suuntauksesta tekee vieläkin mielenkiintoisemman se, että nuorten työllisyys on joillakin näistä aloista suurempi kuin talouden muilla osa-alueilla.

Joissakin tapauksissa on näihin aloihin paikallisesti ja alueellisesti tehdyillä strategisilla investoinneilla saatu aikaan huikeita tuloksia. Erityisesti festivaalit ja Euroopan kulttuuripääkaupungit tuottavat huomattavaa taloudellista hyötyä: sijoitetulle eurolle saadaan joskus yli kymmenkertainen tuotto.

Innovoinnin innoittajat

Kulttuuriala ja luovat alat ovat taiteen, liiketoiminnan ja teknologian risteyskohdassa, mikä antaa niille strategisen aseman, josta voi saada kerrannaisvaikutuksia muille aloille. Ne tarjoavat sisältöä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksille ja luovat kysyntää pitkälle kehitetylle kulutuselektroniikalle ja televiestintälaitteille. Kulttuuriala ja luovat alat vaikuttavat suoraan myös esimerkiksi matkailuun, ja ne ovat mukana kaikissa muun muassa muodin ja markkinoiden yläsegmentin alojen arvoketjun vaiheissa, joissa niiden merkitys kasvaa kasvamistaan.[7]

Yleisemmin tarkasteltuna näillä aloilla on vaikutusta muiden alojen innovointiin. Kuten Innovaatiounioni-hankkeessa[8] tuotiin esiin, innovointia ajavat yhä enemmän muut kuin teknologiset tekijät, kuten luovuus, muotoilu ja uudet organisaatioprosessit tai liiketoimintamallit. Innovointi nojaa voimakkaasti luoviin ekosysteemeihin, joissa eri toimialojen ja erityyppisten toimijoiden kumppanuuden laatu ja monipuolisuus on ratkaisevassa asemassa. Ilmeisin esimerkki tästä on muotoilun lisääntyvä käyttö tuotantoteollisuudessa. Se tuottaa lisäarvoa tuotteille, palveluille, prosesseille ja markkinarakenteille. Jos yritys käyttää luoviin panostuksiin varoja kaksi kertaa niin paljon kuin keskimäärin, todennäköisyys sille, että se tekee tuoteinnovaatioita, on 25 prosenttia suurempi kuin muutoin.[9]

Tämä katalyyttipotentiaali voi lisäksi tarjota perustavan pohjan sosiaaliselle innovoinnille ja ratkaisujen hakemiselle sellaisiin keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kuin ilmastonmuutos, kestävä kehitys, väestönmuutokset ja kulttuurinen monimuotoisuus.[10] Kun kulttuuriala ja luovat alat toimivat yhteistyössä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alan kanssa, ne voivat osaltaan auttaa kehittämään sellaiset luovuuteen ja yrittäjyyteen, kriittiseen ajatteluun, riskinottoon ja sitoutumiseen pohjautuvat taidot, joita EU:n kilpailukyky osaamisyhteiskunnassa edellyttää.

Keskeinen osa globaalia kilpailua ja ”pehmeää vaikuttamista”

Euroopan kansainväliset kumppanit investoivat kulttuurialalle ja luoville aloille jo nyt paljon. USA on investoinut niihin jo vuosikymmeniä ja pitää niitä sekä strategisina talouden toimialoina että keinona vahvistaa näkyvyyttään globaalisti. Myös muut maat, kuten Kiina, Etelä-Korea ja Intia, tekevät valtavia investointeja taloudellisen potentiaalinsa ja ”pehmeän vaikuttamisen” tehostamiseksi. Sitä varten ne kilpailevat luovista kyvyistä globaalisti. Esimerkiksi Kiinassa julkiset kulttuuri-investoinnit ovat kasvaneet 23 prosentin vuosivauhtia vuodesta 2007, ja kulttuurialan ja luovien alojen osuus BKT:stä on tarkoitus nostaa 2,5 prosentista 5–6 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.[11]

Euroopan muotiala ja markkinoiden yläsegmentin alat lisäävät EU:n vientiä yhä enemmän[12] ja tuovat esiin eurooppalaista osaamista maailmalla, mutta esimerkiksi elokuva ja musiikki ovat aloja, joita ei vielä hyödynnetä strategisesti ulkomailla. Nyt olisi sekä lisättävä vientiä EU:n talouden hyväksi että luotava Euroopasta dynaaminen mielikuva paikkana, joka on vetovoimainen ja luova ja avoin kulttuureille ja kyvyille eri puolilta maailmaa.

2.           Haasteista uusia mahdollisuuksia kasvuun ja työpaikkojen luomiseen

Kulttuuriala ja luovat alat joutuvat toimimaan digitalisoitumisen ja globalisaation nopeasti muuttamassa ympäristössä, jossa mukaan tulee uusia toimijoita, suuret ja aivan pienet rakenteet elävät rinta rinnan, arvoketjuista tulee vähitellen toisenlaisia ja kuluttajien käyttäytyminen ja odotukset muuttuvat. Nämä muutokset tarjoavat hyviä mahdollisuuksia pienentää tuotantokustannuksia ja luoda uusia jakelukanavia, mutta niiden vuoksi on ryhdyttävä toimiin eri tasoilla.

Muuttuvassa toimintaympäristössä rahoituksen saatavuus on edelleen suuri ongelma. Pankeilla ei näet ole tarvittavaa asiantuntemusta analysoida näiden alojen liiketoimintamalleja, eivätkä ne arvota alan aineetonta omaisuutta riittävästi. Talous- ja rahoituskriisi vielä pahentaa tilannetta juuri silloin kun sopeutumiseen tarvittaisiin investointeja.

Aloille on tyypillistä myös huomattava eriytyminen kansallisten ja kielellisten rajalinjojen mukaan. Tästä seuraava kulttuurinen monimuotoisuus on selvästikin Euroopan vahvuus, mutta toisaalta kulttuurialan ja luovien alojen teokset ja toimijat liikkuvat maasta toiseen EU:ssa ja sen ulkopuolella sen vuoksi vain rajoitetusti eivätkä niin hyvin kuin pitäisi, ja lisäksi syntyy maantieteellistä epätasapainoa ja kuluttajilla on vähemmän valinnanvaraa.

Vuorovaikutus on eri alojen rajamailla erittäin dynaamista (kun esimerkiksi kytkökset pelien, elokuvan ja musiikin välillä kasvavat), ja sama pätee suhteissa muihin aloihin (kuten muotiin, markkinoiden yläsegmentin aloihin ja matkailuun). Eri alat ja toimintamallit pysyvät kuitenkin usein edelleen omissa lokeroissaan, jolloin mahdollisuudet saada aikaan synergiaetuja ja uusia ratkaisuja ja yrityksiä vähenevät.

Kaikki nämä haasteet vaikuttavat eri aloihin eri tavoin, mutta niiden ratkaisemiseksi tarvitaan kattavia strategisia toimia kaikilta toimijoilta paikallistasosta EU:n tasolle.

3.           Monikerroksinen strategia – mikä on jäsenvaltioiden rooli?

Kokonaisvaltainen toimintamalli ja integroidut strategiat

Vaikka kansalliset ja alueelliset toimintaympäristöt ovatkin niin erilaisia, sellaisten strategioiden kehittäminen, joilla edellä esitetyistä haasteista saadaan aikaan uusia mahdollisuuksia luoda kasvua ja työpaikkoja EU:ssa, tapahtuu tavallisesti samojen loogisten vaiheiden kautta.[13]

Nyrkkisääntönä on, että onnistuneet kulttuurialan ja luovien alojen strategiat perustuvat siihen, että kunkin alueen kulttuuriset ja luovat resurssit kartoitetaan ja otetaan käyttöön täysimääräisesti. Tällaiset strategiat ovat kokonaisvaltaisia, niihin tarvitaan eri alojen (kulttuuri, teollisuus, talous, koulutus, matkailu, aluesuunnittelu jne.) kumppanuutta ja kaikkien asiaan liittyvien julkisten ja yksityisten sidosryhmien osallistumista. Näin kaikki tuntevat strategian omakseen. Jotta strategiat olisivat tehokkaita, vaikuttavia ja kestäväpohjaisia, ne tarvitsevat tuekseen tutkimusta. Kunkin osatekijän – taitojen kehittämisestä rahoituksen saatavuuteen ja maailmanmarkkinoille pääsyyn – kohdalla strategioissa selvitetään, mihin voidaan puuttua yleisellä politiikalla ja yleisillä välineillä ja mihin tarvitaan räätälöityä ratkaisua. Tämä pätee kaikkiin hallinnon tasoihin: paikalliseen, alueelliseen, valtakunnalliseen ja lopulta Euroopan tasoon.

Viime vuosina eräät jäsenvaltiot, alueet ja kaupungit, kuten Yhdistynyt kuningaskunta, Viro, Vallonia, Apulia, Barcelona ja Amsterdam, ovat pystyneet mainiosti hyödyntämään kulttuurialan ja luovien alojen ainutlaatuista potentiaalia sosioekonomisen kehityksen hyväksi ja laatineet vähitellen tapauskohtaisia strategioita. Toiset ovat puolestaan vasta alkumetreillä. Strategioissa on tavattu keskittyä näiden alojen vahvistamiseen mutta ei vielä alojenvälisten yhteistyökumppanuuksien ja kerrannaisvaikutusten edistämiseen.

Toimintastrategioiden keskeiset taustatekijät

Tärkeimpiin kartoitettuihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan keskitettyjä toimia etenkin seuraavilla pääaloilla.

Muuttuvat taitotarpeet

Tarvitaan vahvempia yhteistyökumppanuuksia, joihin osallistuvat kulttuuriala ja luovat alat, työmarkkinaosapuolet ja koulutuksen tarjoajat niin perus- kuin täydennyskoulutuksenkin alalla. Tällä tavoin voitaisiin saada aloille ne taidot, joita tarvitaan luovaan yrittäjyyteen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Joillakin aloilla on lisäksi pulaa työvoimasta, jolla on tarvittavat tekniset ja perinteiset taidot, joiden hankkimisesta etenkin nuoret ovat entistä vähemmän kiinnostuneita.

Luovia taitoja on opeteltava jo nuorena, jotta ne muodostaisivat perustan niiden jatkuvalle kehittämiselle ja jotta luotaisiin kysyntää yhä monipuolisemmille ja pitemmälle kehitetyille luoville sisällöille ja tuotteille. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta voidaan todeta, että luovat taidot voivat auttaa vastaamaan työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin.

Koulutusalan kanssa solmittavilla kumppanuuksilla voidaan lisäksi luoda innostavia oppimisympäristöjä ja auttaa etenkin vaikeassa tilanteessa olevia oppijoita hankkimaan perustaidot ja sellaista osaamista, joita he tulevassa työssään tarvitsevat ja jotka parantavat heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Paikalliset luovat ja kulttuuritoimet voivat auttaa syrjäytyneiden yhteisöjen integroinnissa ja tarjota mahdollisuuksia heikko-osaisilla asuinalueilla asuville.

Rahoituksen saatavuus

Kulttuurialan ja luovien alojen yritysten pieni koko, epävarmuus niiden tuotteiden kysynnästä, niiden liiketoimintamallien monimutkaisuus ja se, että niiltä puuttuu aineellista omaisuutta, heikentävät niiden mahdollisuuksia hankkia ulkoista rahoitusta. Pääomarahoitus, bisnesenkelien rahoitus, riskipääoma ja vakuudet ovat kylläkin rahoitusmahdollisuuksia, mutta niitä käytetään yleisesti vain vähän. Markkinoilla vaikuttaisi olevan puutteita myös vientirahoituksen suhteen.

Rahoituslaitosten olisi siksi hankittava paremmat tiedot näiden alojen taloudellisesta potentiaalista ja kehitettävä valmiuksiaan arvioida yrityksiä, jotka nojaavat aineettoman omaisuuden varaan. Samalla olisi autettava näiden alojen yrittäjiä ymmärtämään paremmin, mistä liiketoiminnan suunnittelussa ja toiminnan ja kasvun rahoituksen suuntaamisessa on kyse.

Suuremmille markkinoille: uusia kumppanuuksia ja liiketoimintamalleja

Kulttuuri- ja taidelaitosten ja ‑palvelujen pitäisi vahvistaa kykyään laajentaa yleisöään, tarttua uusiin tilaisuuksiin (etenkin rajojen ylitse) ja vastata yleisönsä muuttuviin käyttäytymismalleihin ja odotuksiin. Esiin on tulossa uusia palveluita, jotka hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikan ja verkon kautta tapahtuvan palveluntarjonnan mahdollisuuksia. Niillä pystytään vastaamaan paremmin kuluttajien haluun saada käyttöönsä lukuisia eri sisältöjä ja tuotteita ja osallistua luovaan prosessiin intensiivisemmin. Näistä uusista toimintamalleista ja palveluista pitäisi lisäksi tehdä uusia tulonhankintakanavia.

Pystyäkseen luomaan, tuottamaan ja jakelemaan digitaalista sisältöä kaikilla kanavilla kulttuurialan ja luovien alojen on solmittava strategisia ja tasapuolisia yhteistyökumppanuuksia muiden alojen kanssa. Näin voitaisiin kehittää innovatiivisia liiketoimintamalleja, joiden kautta sisältöä on saatavissa eri tavoin ja joilla huolehditaan yhtä lailla oikeudenomistajien tuloista ja suuren yleisön mahdollisuuksista saada käyttöönsä sisältöä ja osaamista. Tällä tavoin edistettäisiin kulttuurista ja medialukutaitoa. Tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä täysimääräisesti Europeanaa[14] (keskitetty palvelupiste, jonka kautta pääsee tutustumaan Euroopan kirjastojen, museoiden ja arkistojen digitaalisiin kokoelmiin) pohjana uudelle ekosysteemille, joka koostuu matkailuun, koulutukseen, luovaan toimintaan ja kulttuuriin suunnatuista sovelluksista ja digitaalisista tuotteista.

Kansainvälistyminen

Tarvitaan älykästä kansainvälistymis- ja vienninedistämispolitiikkaa, jotta valtaosa pienistä organisaatioista ja yrityksistä pystyy toimimaan globaalissa ympäristössä ja saavuttamaan uutta yleisöä ja uusia markkinoita koko maailmassa. On kartoitettava tehokkaimmat tukipalvelut, helpotettava pääsyä ulkomaisille markkinoille, tehostettava sääntelyvuoropuhelua ja arvioitava mahdollisia riskinjakojärjestelyjä. Resurssien yhdistämistä ja yhteistyötä EU:n eri toimijoiden välillä voitaisiin lisätä ja sillä tavoin edistää Euroopan vahvempaa kulttuurista ja luovaa näkyvyyttä maailmannäyttämöllä ja luoda Euroopasta vetovoimainen kuva, jossa kulttuuriperintöön liittyvä osaaminen yhdistyy vireään huipputason luovuuteen.

Monialaista vuorovaikutusta vahvistettava

Kulttuuriala ja luovat alat tarvitsevat monialaisia toimintaympäristöjä, joissa voi tavata muiden alojen yrityksiä. Niiden kehittämiseen tähtääviin julkisiin toimiin on sisällyttävä monialaista vuorovaikutusta. Sitä varten on kehitettävä ja testattava entistä parempia yritystukivälineitä ja ‑politiikkaa, joilla pyritään helpottamaan alojen välisiä kytköksiä ja kerrannaisvaikutuksia. Tällöin on edistettävä muutosta itse aloilla ja samalla tuotava uusia taitoja ja osaamista muille aloille ja päinvastoin.

On myös lisättävä yhteistyötä eri politiikanalojen välillä. Tämä koskee etenkin talouskysymyksiä, yritystoimintaa, koulutusta, matkailua, innovointia, kaupunki- ja aluekehitystä ja aluesuunnittelua.

Edellisen perusteella jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään kaikilla aluetasoilla ja tapauksen mukaan yhdessä julkisten ja yksityisten sidosryhmien kanssa seuraaviin toimiin:

– Arvioidaan täysimääräisesti kulttuurialan ja luovien alojen potentiaali luoda älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua ja integroidaan ne jäsenvaltioiden kehittämisstrategioihin kaikilla tasoilla etenkin älykkään erikoistumisen strategioiden yhteydessä.[15]

– Tehostetaan kulttuurialalla ja luovilla aloilla ja muiden alojen – kuten tieto- ja viestintätekniikka ja matkailu – kanssa tehtävää yhteistyötä muun muassa yhteisillä aloitteilla, joilla parannetaan tietämystä eri aloilla ja edistetään avoimemman, innovatiivisemman ja yrittäjähenkisemmän ajattelutavan kehittämistä taloudessa.

– Edistetään ja helpotetaan foorumien, verkostojen ja klusterien perustamista kaikkien kulttuurialan ja luovien alojen kannalta merkityksellisten julkisten ja yksityisten sidosryhmien kesken.

– Kannustetaan kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita, työmarkkinaosapuolia ja kaikentyyppisiä koulutuksen tarjoajia solmimaan jäsenneltyjä yhteistyökumppanuuksia, mukaan luettuna oppisopimuskoulutus.

– Edistetään epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankittujen pätevyyksien tunnustamista kulttuurialan ja luovien alojen kannalta merkityksellisillä aloilla.

– Parannetaan rahoituslaitosten investointivalmiuksia ja kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden investointihalukkuutta ja kehitetään kohdennettuja rahoitusjärjestelyvälineitä, etenkin takuujärjestelmiä, muun muassa hyödyntämällä tulevaa Luova Eurooppa ‑ohjelmaa ja koheesiopolitiikan rahastoja.

– Tuetaan kulttuurialaa ja luovia aloja, kun niillä etsitään ja testataan uusia yleisönlaajentamisstrategioita ja liiketoimintamalleja, jotka ovat digitalisoitumisen kannalta merkityksellisiä.

– Tuetaan kulttuurisisällön digitointia ja verkkopohjaisten foorumien kehittämistä asiaan liittyvien EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti.

– Kannustetaan kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita tutkimaan ja vahvistamaan näkyvyyttään kansainvälisillä markkinoilla muiden muassa kehittämällä kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia ja yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

4.           EU-tason toiminnasta saatava lisäarvo

EU:lla on selkeästi tehtävänään auttaa luomaan oikeanlainen toimintaympäristö ja tukea tätä sopeuttamissuunnitelmaa.

Oikeanlainen sääntely-ympäristö

Osana eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa Small Business Act ‑aloitetta asetetaan EU:lle ja sen jäsenvaltioille pk-yrityspoliittiset puitteet, joilla pyritään parantamaan yleistä tapaa lähestyä yrittäjyyttä.[16] Tämä on erityisen merkityksellistä kulttuurialalle ja luoville aloilla, joilla suurin osa yrityksistä on pieniä tai mikroyrityksiä.

Tiedonannossa Teollis- ja tekijänoikeuksien sisämarkkinat[17] keskitytään tarpeeseen edistyä täysin yhdennettyjen eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisessa, minkä vuoksi siinä hahmotellaan toimia sellaisten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien puitteiden luomiseksi EU:hun, joilla luovaa työtä tekevät saavat työstään palkinnon ja joilla helpotetaan rajatylittävää toimintaa sisämarkkinoilla. Tämän tuloksena komissio laati säädösehdotukset, jotka koskevat orpoja teoksia[18] ja oikeuksien kollektiivista hallinnointia.[19] Vihreässä kirjassa audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa[20] arvioidaan puolestaan audiovisuaalialaa. Komissio edistää yksityisen kopioinnin maksuja koskevaa sovittelumenettelyä sidosryhmien kanssa. Lisäksi on tarkoitus parantaa aineettoman omaisuuden arvottamista, sillä se on yksityisen rahoituksen kannalta ratkaisevan tärkeä kysymys.

Niiden kulttuurialojen ja luovien alojen kannalta, jotka nojaavat brändeihin ja asiakkaidensa uskollisuuteen, on tärkeää, että tavaramerkkijärjestelmää nykyaikaistetaan ja mukautetaan. EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten seurantakeskuksen puitteissa olisi analysoitava paremmin luotettavia tietoja teollis- ja tekijänoikeuksien arvosta ja loukkaamisesta, levitettävä parhaita toimintamalleja ja lisättävä asian tunnettuutta, jotta voidaan tehokkaasti ja vaikuttavasti torjua väärennöksiä ja piratismia. Tätä taustaa vasten komissio edistää teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden ja internetfoorumien yhteistyötä, jota tehdään internetissä tapahtuvasta väärennösten myynnistä tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa. Sillä pyritään pienentämään koko Euroopan tasolla internetissä tarjolla olevien väärennettyjen kulttuurituotteiden määrää.[21]

Euroopan digitaalistrategia[22] sisältää toimia, joilla puututaan Euroopan online-markkinoiden kehittämisen esteisiin. Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevissa strategian aloitteissa on osatekijöitä, jotka voivat auttaa parantamaan kulttuuriomaisuuden hyödyntämistä ja saatavuutta.

Yksi arvonlisäveron tulevaisuudesta annetussa tiedonannossa[23] vahvistetuista ensisijaisista toimista on nykyisten alv-kantojen tarkastelu. Tarkastelussa noudatettaviin periaatteisiin kuuluu se, että samanlaisiin tavaroihin ja palveluihin olisi sovellettava samaa alv-kantaa. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon teknologian kehitys, jotta verkkoympäristön ja fyysisen ympäristön väliseen konvergenssiongelmaan voitaisiin puuttua.

Jotta saadaan aikaan tehokkaat digitaaliset markkinat, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia kulttuurialalle ja luoville aloille, komissio jatkaa niiden aloitteiden toteuttamista, jotka esitettiin sähköisen kaupankäynnin ja verkkopalvelujen digitaalisia yhtenäismarkkinoita koskevassa toimintasuunnitelmassa.[24] Aloitteiden aiheista mainittakoon ilmoitus- ja toimintamenettelyt ja verkon riippumattomuus.

Valtiontukiuudistuksen[25] yhteydessä harkitaan vapautusta ilmoitusvelvollisuudesta kulttuurialan tuen osalta. Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden seuraavan tarkistuksen yhteydessä harkitaan tukea innovointiin – myös muuhun kuin teknologiseen.

Hyvien toimintatapojen vaihto ja vertaisoppiminen helpommaksi

EU:n tason toimilla voidaan nopeuttaa sopeutumistahtia, edistää hyvien toimintatapojen vaihtoa ja kehittää verkostoitumista kulttuurialalla ja luovilla aloilla. Kansalliset viranomaiset ovat tehneet tähän liittyvää yhteistyötä siitä lähtien, kun kulttuuria koskeva Euroopan toimintasuunnitelma[26] hyväksyttiin vuonna 2007. On perustettu asiantuntijaryhmä, joka keskustelee ja validoi kansallisia ja alueellisia parhaita toimintamalleja ja tekee ehdotuksia yhteistyöhankkeiksi. Ryhmä on julkaissut oppaan, jossa käsitellään EU:n koheesiopolitiikan rahastojen strategista käyttöä. Tarkoituksena on tukea kulttuurin potentiaalia paikallisessa, alueellisessa ja valtakunnallisessa kehittämistyössä etenkin antamalla panos älykkäisiin erikoistumisstrategioihin.[27] Nyt ryhmä keskittyy kansainvälistymis- ja vientistrategioihin. Toisena esimerkkinä voidaan mainita eurooppalaisen luovien alojen liittoutuman[28] yhteydessä perustettu politiikan oppimisfoorumi, jonka tarkoituksena on edistää parempaan yritystukeen liittyviä vaihtoja ja yhteistyötoimia, rahoituksen saatavuutta samoin kuin klusterien huippuosaamista ja yhteistyötä.

Komissio aikoo lisäksi tukea kaupunkien hallintojen vertaisoppimista, jotta paikalliset päättäjät voisivat vaihtaa ja vertailla kokemuksiaan kulttuurin vaikutuksesta kaupunkien sosiaaliseen ja taloudelliseen elvyttämiseen.

Kohti vuotta 2020: käyttöön monenlaisia erityisiä ja yleisiä taloudellisia tukikeinoja

Komissio on tehnyt uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020 liittyviä ohjelma- ja väline-ehdotuksia, joista mainittakoon Luova Eurooppa,[29] Yhteinen Erasmus,[30] koheesiopolitiikan rahastot,[31] Horisontti 2020,[32] yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva COSME-ohjelma[33] ja Verkkojen Eurooppa ‑väline.[34] Ne voivat ratkaisevalla tavalla tukea kulttuurialan ja luovien alojen lisäkehittämistä ja vahvistaa niiden panosta työllisyyttä ja kasvua tukevan Eurooppa 2020 ‑strategian hyväksi.

Luovan Euroopan tarkoituksena on edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta Euroopassa ja vahvistaa kulttuurialan ja luovien alojen kilpailukykyä. Sille on asetettu seuraavat tehtävät:

– Se tukee rajatylittäviä verkostoitumiseen, kumppanuuksiin ja keskinäiseen oppimiseen liittyviä toimia, joilla pyritään vahvistamaan näiden alojen valmiuksia toimia kansallisten rajojen ylitse ja auttaa vastaamaan sellaisiin haasteisiin kuin digitalisoituminen, globalisaatio ja Euroopan markkinoiden hajanaisuus.

– Sen puitteissa perustetaan erityinen rahoitusväline, joka tarjoaa vakuuksia, joiden myötä pienten yritysten ja organisaatioiden on helpompi saada pankkilainoja. Tällä välineellä, joka sisältyy tulevaan pk-yrityksille suunnattuun rahoitusvälineeseen, pyritään yhdessä Horisontti 2020:n ja COSMEn kanssa saamaan aikaan systeemistä vaikutusta rahoitusalalle. Tarkoituksena on parantaa rahoituslaitosten valmiuksia arvioida kulttuurialan ja luovien alojen hankkeita, koota yhteen tätä nykyä rajallista osaamista valtioiden rajojen ylitse ja tukemaan toimia, joilla halutaan vahvistaa investointihalukkuutta aloilla.

– Tuetaan toimia, joilla rakennetaan valmiuksia laajentaa yleisöä ja testata liiketoimintamalleja.

– Tuetaan toimia, joilla autetaan näitä aloja toimimaan kansainvälisesti.

Yhteinen Erasmus ‑ohjelmasta tuetaan koulutusinvestointeja: oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, innovaatiokumppanuuksia ja politiikan tukea. Osana pyrkimystään edistää innovointiin liittyvää yhteistyötä ohjelma tukee laajamittaisia korkea-asteen oppilaitosten ja yritysten kumppanuuksia (osaamisyhteenliittymiä) ja ammatillisten oppilaitosten ja yritysten kumppanuuksia (alakohtaisia taitoyhteenliittymiä). Näin tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia solmia kulttuurialan ja luovien alojen ja koulutusalan välisiä kumppanuuksia.

Kulttuurialalle ja luoville aloille jo tarjolla olevien runsaiden mahdollisuuksien[35] pohjalta koheesiopolitiikan rahastoista tuetaan jatkossakin näille aloille tehtäviä investointeja. Tarkoituksena on maksimoida kulttuurialan panos paikallisen ja alueellisen kehittämisen, kaupunkialueiden elvyttämisen, maaseudun kehittämisen, ihmisten työllistettävyyden ja sosiaalisen osallisuuden hyväksi. Esimerkkejä investointikohteista voisivat olla tutkimus, innovointi, pk-yritysten kilpailukyky, yrittäjyys kulttuurialalla ja luovilla aloilla taikka kulttuuriperinnön ja ‑maisemien suojelu ja esiin tuominen.[36] Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta puolestaan tuetaan edelleen maaseudun kulttuuriperinnön kehittämistä ja kulttuuripalvelujen saatavuuden parantamista maaseudulla. Sitä varten tarjotaan investointeja ja koulutustukea kulttuurialan ja luovien alojen yrityksille ja edistetään niiden verkostoitumista ja klusterien kehittämistä etenkin Leader-aloitteen[37] kautta.

Tässä yhteydessä edistetään kohdennettujen rahoitusjärjestelyvälineiden käyttöä myös suhteessa kulttuurialaan ja luoviin aloihin. Tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa visiossaan komissio on maininnut nämä alat käsitellessään älykkäiden erikoistumisstrategioiden kehittämistä paikallista ja alueellista kehittämistyötä varten.[38] Tässä yhteydessä on lujitettava paikallisten ja alueellisten ja toisaalta valtakunnallisten strategioiden integroimista. Painopisteeksi olisi nyt otettava näiden alojen potentiaalin arviointi aluekehitysstrategioiden kannalta, kun määritellään kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia ja maaseudun kehittämisohjelmia. Tällöin on otettava huomioon dynaamiset linkit perinteisten kulttuuriomaisuuksien, luovien yritysten kehittämisen ja sosiaalisiin ja ympäristöhaasteisiin vastaamisen välillä ja suosittava entistä parempia infrastruktuuriin ja henkilöpääomaan liittyviä investointiyhdistelmiä.[39]

COSME-ohjelmalla pyritään parantamaan EU:n yritysten, myös pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestäväpohjaisuutta ja edistämään yrittäjäkulttuuria. Komissio ehdottaa toimia, joilla edistetään maailmanluokan klusterien ja yritysverkostojen kehittämistä ja nopeutetaan sellaisten kilpailukykyisten teollisuudenalojen syntyä, jotka perustuvat sektoreiden väliseen toimintaan. Tämä on erityisen merkityksellistä kulttuurialan ja luovien alojen kannalta. Konkreettisilla toimilla pyritään edistämään uusien liiketoimintamallien omaksumista ja luovien ideoiden kaupallista käyttöä, jolloin saadaan räätälöityjä tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat kuluttajien kysyntään. Komissio ehdottaa myös sellaisten toimien kehittämistä, joilla luodaan yhteyksiä muotoilun, luovuuden ja tuotantoteollisuuden välille ja lisätään niihin liittyviä taitoja ja osaamista.

Horisontti 2020 ohjaa EU:n tukea tutkimus- ja innovointitoimintaan. Tavoitteena on hyödyntää paremmin teollista potentiaalia, jota innovaatio-, tutkimus- ja teknologisen kehittämisen politiikka tarjoaa. Sen tarkoituksena on parantaa kilpailukykyä erinäisillä uusilla teollisuudenaloilla ja sektoreilla, ja tällä on erityistä merkitystä kulttuurialalle ja luoville aloille. Ohjelmasta tuetaan näihin aloihin liittyvää teknologista kehittämistä, kuten innovatiivisen teknologian kehittämistä luovan sisällön ja innovatiivisten materiaalien luomiseen ja käyttöön luovilla aloilla. Horisontti 2020:n yhteydessä myös tarkastellaan uusia innovoinnin muotoja, kuten sosiaalisia innovaatioita ja luovuutta, tarkoituksena tehostaa myönteistä kulttuurienvälistä dynamiikkaa Euroopassa ja suhteissa kansainvälisiin kumppaneihin.

Verkkojen Eurooppa ‑välineellä pyritään tukemaan Euroopan liikenne-, energia- ja digitaalisia verkkoja. Se tarjoaa kestävää rahoitusta Europeanalle ja tukee siihen liittyviä toimia, kuten tekijänoikeustietojen vaihtomekanismeja ja lisensointi- tai osaamiskeskuksia, jotka käsittelevät digitointia ja digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämistä.

Kansainvälisellä tasolla käytävää EU:n ja kolmansien maiden poliittista kahdenvälistä ja alueellista vuoropuhelua voidaan käyttää keinona rakentaa luottamusta ja avata mahdollisuuksia solmia kaikkia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia – myös kulttuurialalla ja luovilla aloilla.[40] Yhteistyön kautta kulttuuri on jatkossakin olennainen tekijä, joka vauhdittaa sosioekonomista kehitystä ja vahvistaa ihmisoikeuksia, demokratiaa, kansalaisyhteiskuntaa ja muita hyvän hallintotavan keskeisiä osatekijöitä.[41]

Komissio aikoo

– jatkaa toimia kulttuurialaa ja luovia aloja koskevan EU:n sääntelykehyksen parantamiseksi

– neuvotella Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa ehdotuksistaan EU:n rahoitusvälineiksi vuosiksi 2014–2020 ja valmistella niiden täytäntöönpanoa

– tukea hyvien toimintamallien levitystä EU:ssa.

Lyhyemmän aikavälin EU-toimet toimintastrategioiden keskeisten taustatekijöiden tueksi

Lyhyemmällä aikavälillä täydennetään jäsenvaltioiden toimia kaikilla aluetasoilla erinäisillä EU-aloitteilla, joilla tuetaan luovien ekosysteemien syntymistä alojen välille arvoketjun eri vaiheissa.

– Muuttuvat taitotarpeet

Korkea-asteen oppilaitosten ja yritysten osaamisyhteenliittymiä testataan innovoinnin edistämiseksi. Elokuva-alan oppilaitosten ja teollisuuden osaamis- ja oppimisyhteenliittymä CIAKL[42] raportoi toiminnastaan vuonna 2013.

EU rahoittaa audiovisuaalialalla ja esittävän taiteen alalla toimivan eurooppalaisen sektorikohtaista osaamista käsittelevän neuvoston[43] ensimmäistä vaihetta. Lisäksi se rahoittaa tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alalla toimivaa eurooppalaista sektorikohtaista osaamista käsittelevää neuvostoa,[44] joka analysoi taitotarpeita.

Kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman yhteydessä perustettu jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä laatii vuoden 2013 loppuun mennessä raportin, jossa käsitellään luovien kumppanuuksien perustamista koulujen sekä kulttuurialan ja luovien alojen yritysten ja organisaatioiden välille.

– Rahoituksen saatavuus

EU rahoittaa eurooppalaisen luovien alojen liittouman yhteydessä vuoteen 2014 saakka kahta kumppanuutta, jotka tähtäävät rahoituksen saatavuuden parantamiseen (FAME ja C-I Factor).

Media-ohjelman tuotannon takuurahasto[45] helpottaa elokuvatuottajien mahdollisuuksia saada rahoitusta yksityisistä lähteistä.

Komissio selvittää mahdollisuuksia perustaa vastaava takuurahasto muotialan yrityksille.

Komissio laatii teollis- ja tekijänoikeusstrategian yhteydessä poliittisia ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan näiden oikeuksien taloudellista hyödyntämistä.[46]

– Suuremmille markkinoille

Komissio aikoo vuonna 2012

– rahoittaa valmistelutoimia, jotka koskevat eurooppalaisten elokuvien levitystä digitaaliaikana[47]

– rahoittaa pilottihankkeen, jossa käsitellään tieto- ja viestintätekniikan innovatiivista käyttöä kulttuurialalla ja luovilla aloilla[48]

– rahoittaa aihepiirikohtaista verkostoa, joka käsittelee julkaisutoiminnan uusia liiketoimintamalleja digitaaliaikana[49]

– järjestää eurooppalaisen konferenssin,[50] jossa vaihdetaan yleisöpohjan laajentamiseen käytettäviä toimintamalleja

– antaa suosituksen eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliaikana.

Kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman yhteydessä perustettu jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä laatii vuoden 2012 loppuun mennessä raportin, jossa käsitellään julkisten instituutioiden politiikkaa ja hyviä toimintamalleja, joilla edistetään kulttuurin saatavuutta ja kulttuuritoimintaan osallistumista.

Komissio aikoo vuonna 2013

– tukea tehokkaampien ja interaktiivisempien välineiden tuottamista luoville aloille ja ennakoida tulevia tutkimus- ja innovointisuuntauksia näiden alojen eri segmenttien sisäisen ja välisen vuorovaikutuksen keinoin[51]

– käynnistää WORTH-pilottihankkeen, jolla edistetään muotialalla tai muotoiluun perustuvien henkilökohtaisten hyödykkeiden aloille kohdennettuja markkinasuuntautuneita tuki- ja neuvontatoimia ja pyritään kehittämään uusia luovia tuotteita ja palveluita yhteistyössä muotoilijoiden kanssa.

Euroopan kulttuuriperintötunnusta[52] ja Euroopan kulttuuripääkaupunki[53] ‑aloitetta käytetään enemmän eräänlaisina laboratorioina yleisöpohjan laajentamista ja kansalaisten osallistumista varten.

– Kansainvälistyminen

Komissio järjestää vuosina 2012–2013 EU:n ulkopuolisissa maissa erityisiä kohtaamistapahtumia, joilla tuetaan pk-yritysten kansainvälistymistä klusterien kautta. Tämä koskee myös kulttuurialaa ja luovia aloja.

EU:n ja Kiinan kauppahankkeessa jatketaan kulttuurialaa ja luovia aloja koskevaa yhteistyötä tarkoituksena tehdä testejä vahvempaa yhteistyötä silmällä pitäen.

Nousevan talouden kumppanimaiden kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa keskitytään kulttuurialan ja luovien alojen yhteistyö- ja vaihtopuitteisiin.

Komissio aikoo myös

– selvittää mahdollisuuksia riskinjakoon pk-yrityksille suunnatuissa vientiluottovakuutusjärjestelmissä

– selvittää tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa keinoja, joilla voitaisiin vahvistaa kulttuurin asemaa ulkosuhteissa.

Kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman yhteydessä perustettu jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä laatii vuonna 2013 oppaan, jossa käsitellään kulttuurialan ja luovien toimialojen kansainvälistymistä tukevia strategioita.

– Monialaista vuorovaikutusta vahvistettava

Komissio on vuodesta 2012

– edistänyt alojenvälisiä kytköksiä eurooppalaisen luovien alojen liittouman yhteydessä

– tukenut eurooppalaisen mobiili- ja liikkuvuusalaliittoutuman yhteydessä toteutettavaa kolmea laajamittaista esittelyhanketta, joilla tuetaan kulttuurimatkailua.

Vuosina 2012–2013 komissio aikoo lisäksi

– perustaa eurooppalaisen palvelualan innovointikeskuksen, joka tarjoaa alueellisille organisaatioille neuvontaa palvelualan innovoinnista ja luovasta toiminnasta teollisuuden muutosten edistämiseksi

– julkaista oppaan, jossa neuvotaan tehostamaan koheesiopolitiikan rahastojen käyttöä palvelualan innovoinnin hyväksi – erityistä merkitystä kulttuurialalle ja luoville aloille

– alkaa rahoittaa pilottihanketta, jolla tuetaan kahta perinteisen teollisuuden aluetta niiden pyrkiessä tulemaan ”eurooppalaisiksi luoviksi alueiksi”[54]

– tarkastella haasteita ja toimintavaihtoehtoja, joilla parannetaan EU:n muotialan ja markkinoiden yläsegmenttien alan kilpailukykyä, ottaen asianmukaisesti huomioon vastaavat valmisteluasiakirjat

– arvioida eurooppalaisen muotoilujohtamisen komitean vuonna 2012 esittämiä suosituksia ja laatia toimintasuunnitelman, jolla nopeutetaan muotoilun ottamista mukaan innovaatiopolitiikkaan

– kehittää ja testata European Cluster Excellence Initiative ‑aloitteen puitteissa koulutusmoduuleja, joilla edistetään luovuuden, luovien taitojen ja luovien alojen asemaa perinteisten teollisten toimintojen muuttamisessa

– käynnistää sidosryhmien kuulemisen, jossa selvitetään, olisiko syytä perustaa European Experience Economy Alliance ‑yhteenliittymä, jolla edistettäisiin alojenvälistä vuorovaikutusta kulttuurialan ja luovien alojen, vapaa-ajan toimintaan keskittyvien alojen ja urheilu- ja matkailualojen välillä ja tuettaisiin teollisuuden uudenlaisten arvoketjujen kehittämistä.

5.           Edistymisen seuraaminen

Valjastamalla kulttuurialan ja luovien alan koko potentiaali käyttöön voidaan merkittävällä tavalla edistää kasvun ja työpaikkojen luomista ja nopeuttaa siirtymistä osaamispohjaiseen innovointiyhteiskuntaan. Sitä varten tarvitaan valtakunnallisella, alueellisella, paikallisella ja EU:nkin tasolla toimia, joilla tuetaan edellä hahmotellun monikerroksisen strategian toteuttamista. Lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä olisi keskityttävä etenkin viiteen keskeiseen toimintastrategioiden taustatekijään eli taitojen kehittämiseen, rahoituksen saatavuuden parantamiseen, uusien liiketoimintamallien ja yleisöpohjan laajentamisen edistämiseen, yhteistyöhön muiden toimi- ja politiikanalojen kanssa ja kansainvälistymiseen. Strategialla lisäksi edistetään yhteistyötä EU:n kumppanien kanssa. Se tarvitsee muiden EU-toimielinten ja sidosryhmien tuen.

Komissio kaavailee arvioivansa strategian toteuttamisen edistymistä käyttämällä nykyisiä yhteistyöpuitteita eli kulttuurin avointa koordinaatiomenetelmää.

[1]               Kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin kuuluvat varsinkin arkkitehtuuri, arkistot ja kirjastot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (esimerkiksi elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), kulttuuriperintö, muotoilu (myös muoti), festivaalit, musiikki, esittävät ja kuvataiteet, julkaisutoiminta ja radio.

[2]               Euroopan kilpailukykyraportti 2010. Muissa lähteissä luvut on arvioitu suuremmiksi: 4,5 prosenttia BKT:stä ja 8,5 miljoonaa työntekijää (TERA Consultants 2010).

[3]               Mukaan luettuina muotoilu ja muotitavaroiden valmistus ja jakelu.

[4]               Etenkin huippumuoti, korut ja kellot, asusteet, nahkatavarat, hajuvedet ja kosmeettiset valmisteet, huonekalut ja kodinkoneet, autot, veneet samoin kuin ravintolat, hotellit ja vapaa-ajan toimintaan liittyvät tuotteet.

[5]               Competitiveness of the EU fashion industries, Idea Consult, 2012. The value of the cultural and creative industries to the European economy, Frontier Economics, 2012.

[6]               Lähde : Eurostat, EU:n työvoimatutkimus.

[7]               Tämä näkyy esimerkiksi nopeasti vaihtuvan muodin alalla, jolla markkinoille tulee vuosittain useita uusia kokoelmia.

[8]               KOM(2010) 546.

[9]               Creating Innovation: Do the creative industries support innovation in the wider economy?, NESTA 2008.

[10]             Sostenuto – Culture as a factor of economic and social innovation, 2012. KEA European Affairs – Study on the impact of culture on creativity, 2009

[11]             Kiinan 12. viisivuotissuunnitelma (2011–2015).

[12]             Esimerkiksi 62 prosenttia kaikista eurooppalaisten huippubrändien tuotteista myydään Euroopan ulkopuolella. Niiden viennin arvo on arviolta 260 miljardia euroa eli noin 10 prosenttia Euroopan koko viennistä.

[13]             Ks. http://ec.europa.eu/culture/our-policy-development/documents/120505-cci-policy-handbook.pdf.

[14]             Osoitteessa www.europeana.eu.

[15]             Ks. s. 10.

[16]             Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/small-business-act/.

[17]             KOM(2011) 287.

[18]             KOM(2011) 289.

[19]             COM(2012) 372.

[20]             KOM(2011) 427.

[21]             Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/iprenforcement/stakeholders/index_en.htm#maincontentSec2.

[22]             KOM(2010) 245.

[23]             KOM(2011) 851.

[24]             KOM(2011) 942.

[25]             KOM(2012) 209.

[26]             KOM(2007) 242.

[27]             Ks. http://ec.europa.eu/culture/news/cci_en.htm.

[28]             Ks. https://www.howtogrow.eu/ecia/.

[29]             KOM(2011) 785.

[30]             KOM(2011) 788.

[31]             Ks. http://ec.europa.eu/regional_policy/what/future/proposals_2014_2020_en.cfm.

[32]             KOM(2011) 809.

[33]             KOM(2011) 834.

[34]             KOM(2011) 665.

[35]             Tutkimus kulttuurin panoksesta paikallisen ja alueellisen kehittämisen hyväksi, 2010.

[36]             Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2012) 61, osa II.

[37]             Ks. http://enrd.ec.europa.eu/leader/en/leader_en.cfm.

[38]             Ks. http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/c/document_library/get_file?uuid=a39fd20b-9fbc-402b-be8c-b51d03450946&groupId=10157.

[39]             Ks. edellinen alaviite.

[40]             Poliittista vuoropuhelua voitaisiin tukea etenkin kumppanuusvälineellä (PI).

[41]             Tällaisia tavoitteita tuetaan sekä maantieteellisessä että temaattisessa yhteistyössä, jossa hyödynnetään kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä (DCI), Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälinettä (ENI), liittymistä valmistelevaa tukivälinettä (IPA) ja 11. Euroopan kehitysrahastoa (EKR).

[42]             Ks. http://ec.europa.eu/education/higher-education/ka1_en.htm.

[43]             Ks. http://www.pearle.ws/en/projects/detail/16.

[44]             Ks. http://europeanskillscouncil.t-c-l.eu/eng/.

[45]             Ks. http://ec.europa.eu/culture/media/programme/overview/funding/index_en.htm.

[46]             Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/policy/intellectual-property/index_en.htm.

[47]             Ks. http://ec.europa.eu/culture/media/programme/overview/digitaldistrib/prepaction/index_en.htm.

[48]             Ks. http://ec.europa.eu/culture/news/12062012-pilotproject-eac10_en.htm.

[49]             Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman työohjelma 2012, s. 19.

[50]             Ks. http://ec.europa.eu/culture/news/20120316-conference-audience_en.htm.

[51]             Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman työohjelma 2013, s. 81–85.

[52]             Ks. http://ec.europa.eu/culture/our-programmes-and-actions/label/european-heritage-label_en.htm.

[53]             Ks. http://ec.europa.eu/culture/our-programmes-and-actions/capitals/european-capitals-of-culture_en.htm.

[54]             Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=5782&lang=en.