KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2011

SISÄLLYSLUETTELO

1........... Johdanto........................................................................................................................ 5

2........... Yleiskatsaus EGR:n toimintaan vuonna 2011................................................................... 5

3........... Globalisaatiorahaston toiminnasta vuodelta 2010 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet... 6

4........... Analyysi EGR:n toiminnasta vuonna 2011........................................................................ 7

4.1........ Vastaanotetut hakemukset.............................................................................................. 7

Taulukko 1 – Vuonna 2011 vastaanotetut hakemukset................................................................... 8

4.1.1..... Vastaanotetut hakemukset jäsenvaltioittain ja toimialoittain............................................... 8

4.1.2..... Vastaanotetut hakemukset pyydetyn tuen määrän mukaan................................................ 9

4.1.3..... Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan.............. 9

4.1.4..... Vastaanotetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen tukimäärän mukaan....................... 9

4.1.5..... Vastaanotetut hakemukset toimintakriteerin mukaan......................................................... 9

4.2........ Myönnetyt tuet............................................................................................................. 10

Taulukko 2 – Tiedot vuonna 2011 myönnetyistä tuista................................................................. 11

Taulukko 3 – Vuonna 2011 myönnetyt EGR-tuet: Työntekijöiden profiili...................................... 12

4.2.1..... EGR:n tuella rahoitetut toimet........................................................................................ 13

4.2.2..... Täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien kanssa  13

4.3........ Tapaukset, jotka eivät täytä EGR:n rahoitusosuuden ehtoja............................................ 14

4.4........ EGR:n avulla saavutetut tulokset.................................................................................... 14

4.4.1..... Jäsenvaltioilta vuonna 2011 saadut loppukertomukset EGR:n rahoitustuen täytäntöönpanosta   15

4.4.2..... Yhteenveto vuonna 2011 ilmoitetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä.......................... 15

Taulukko 4 – vuonna 2011 vastaanotetut loppukertomukset – yleiskatsaus tuloksiin..................... 17

4.4.3..... Yksityiskohtainen kuvaus toteutetuista toimenpiteistä, sellaisina kuin ne on esitetty vuonna 2011 toimitetuissa loppukertomuksissa...................................................................................................... 18

4.5........ Vuoden 2013 jälkeisen ajan tarkastelu.......................................................................... 20

4.6........ Selvitys varainkäytöstä.................................................................................................. 20

4.6.1..... EGR:n tukena myönnetyt varat...................................................................................... 20

4.6.2..... Tekniseen apuun käytetyt varat..................................................................................... 21

Taulukko 5 – Tekniseen apuun käytetyt varat vuonna 2011.......................................................... 21

4.6.3..... Ilmoitetut tai loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet..................................................... 22

4.6.4..... EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen.......................................................... 22

Taulukko 6 – Vuonna 2011 päätetyt tapaukset............................................................................ 22

4.6.5..... Muut takaisinmaksut..................................................................................................... 23

4.7........ Komission toteuttamat teknisen avun toimet................................................................... 23

4.7.1..... Tiedotus ja mainonta..................................................................................................... 23

4.7.2..... Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja EGR:n sidosryhmien kanssa............................. 24

4.7.3..... Sähköisen hakulomakkeen suunnittelu........................................................................... 25

4.7.4..... Toinen EGR:ää koskeva tilastokatsaus 2007–2011....................................................... 25

4.7.5..... EGR:n puoliväliarviointi................................................................................................. 25

5........... Kehityssuuntaukset....................................................................................................... 26

6........... Päätelmät..................................................................................................................... 31

LIITE 1 – EGR-hakemukset toimialaluokituksen mukaan 31. joulukuuta 2011 mennessä (97 hakemusta)           33

Liite 2 – Yleiskatsaus EGR-hakemuksista 31. joulukuuta 2011 mennessä jäsenvaltioittain ja hakemusten tyyppien mukaan (1 artiklan kriteeri)........................................................................................................ 37

1.           Johdanto

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ”EGR”, perustettiin asetuksella (EY) N:o 1927/2006[1], jotta voidaan osoittaa solidaarisuutta ja tarjota tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille. Tarkoituksena on sovittaa yhteen kaupan avoimuuteen liittyvät yleiset kasvua ja työllisyyttä edistävät pitkän aikavälin edut ja ne lyhyen aikavälin haitalliset vaikutukset, joita globalisaatiolla voi olla erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja heikoimmin koulutettujen työntekijöiden työllisyyteen. Sääntöjä muutettiin 18. kesäkuuta 2009 annetulla asetuksella (EY) N:o 546/2009[2], jotta voitaisiin tehokkaammin vastata maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin.

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 16 artiklassa säädetään, että komissio esittää vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle EGR:n edellisvuoden toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa olisi käsiteltävä pääasiassa EGR:n avulla saatuja tuloksia, ja siinä olisi erityisesti oltava tiedot esitetyistä hakemuksista, tehdyistä päätöksistä, rahoitetuista toimista – mukaan lukien niiden täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettujen toimien kanssa – ja myönnetyn rahoitustuen tilien päättämisestä. Siinä olisi oltava tiedot myös niistä hakemuksista, jotka on hylätty riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia.

2.           Yleiskatsaus EGR:n toimintaan vuonna 2011

Komissio vastaanotti vuonna 2011 26 EGR-tukihakemusta, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2010 (31 hakemusta). Yksityiskohtaiset tiedot hakemuksista esitetään kohdassa 4.1 ja taulukossa 1.

Budjettiviranomainen teki EGR:n varojen käyttöönotosta vuonna 2011 22 päätöstä, joiden yhteismäärä oli 128 167 758 euroa, mikä merkitsee 54,1 prosenttin lisäystä EGR-osarahoituksessa vuoteen 2010 verrattuna. Myönnetty rahoitustuki kuvataan yksityiskohtaisesti kohdassa 4.2 sekä taulukoissa 2 ja 3.

Komissio vastaanotti vuonna 2011 neljä loppukertomusta EGR:n tukien täytäntöönpanosta. Tuloksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.4 ja taulukossa 4. Viiden edellisvuosina myönnetyn rahoitustuen tilit päätettiin (yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.6.4 ja taulukossa 6). Yksityiskohtaiset tiedot komission aloitteesta myönnettävästä teknisestä avusta (EGR-asetuksen 8 artiklan 1 kohta) annetaan kohdassa 4.6.2 ja taulukossa 5.

Komissio antoi vuonna 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen väliaikaisen kriisiin liittyvän poikkeuksen (jota sovelletaan 30.12.2011 mennessä esitettyihin hakemuksiin) soveltamisen jatkamisesta vuoden 2013 loppuun. Yksityiskohtaiset tiedot annetaan kohdassa 3. Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ajanjaksolle 2014–2020. Yksityiskohtaiset tiedot annetaan kohdassa 4.5.

3.           Globalisaatiorahaston toiminnasta vuodelta 2010 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet

Asetus (EY) N:o 546/2009 globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta

Asetukseen (EY) N:o 1927/2006 vuonna 2009 tehdyillä muutoksilla väliaikaisine ja pysyvine mukautuksineen globalisaatiorahastoa kehitettiin merkittävästi parantamalla edellytyksiä, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n osarahoitusta toimiin, joilla ne pyrkivät reagoimaan maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä johtuviin kielteisiin työllisyysvaikutuksiin.

EGR:n tuen hakemisesta tehtiin paljon helpompaa väliaikaisella kriisiin liittyvällä poikkeuksella[3], jonka perusteella EGR:stä voidaan tukea maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanottuja työntekijöitä ja joka nostaa EGR:n rahoitusosuuden 50 prosentista 65 prosenttiin kokonaiskustannuksista. Myös pysyvillä muutoksilla, muun muassa työntekijävähennyksiä koskevan kynnysrajan pysyvällä laskemisella tuhannesta 500:aan ja toteuttamiskauden pidentämisellä 12:sta 24 kuukauteen hakemuspäivästä, oli myönteinen vaikutus: jäsenvaltiot pystyivät hakemaan EGR:n tukea pienempien yritysten irtisanomille työntekijöille ja suunnittelemaan työntekijöille pidempiaikaista tukea kuin mikä oli mahdollista aiemmin. Pidempiaikaisen EGR:n tuen vaikutus irtisanottujen työntekijöiden työllistymiseen ja työllistettävyyteen on nähtävissä hankkeiden päätyttyä.

Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä komissio järjesti kuulemisia jäsenvaltioiden edustajien, täytäntöönpanoelinten ja työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, tulisiko kriisiin liittyvää poikkeusta soveltaa vuoden 2011 jälkeenkin, sekä EGR:n tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen (ks. myös kohta 4.5). Komissio antoi kesäkuussa 2011 ehdotuksen[4] kriisiin liittyvän poikkeuksen voimassaolon pidentämisestä vuoden 2013 loppuun, ja parlamentti antoi tälle täyden kannatuksensa 21. syyskuuta 2011. Neuvostossa käydyistä laajamittaisista keskusteluista ja erilaisista kompromissiratkaisuista huolimatta komission ehdotus ei kuitenkaan saanut määräenemmistön kannatusta neuvostossa. Koska poliittiseen sopimukseen kriisiin liittyvän poikkeuksen voimassaolon pidentämisestä ei päästy, EGR-tukihakemuksia voidaan 31. joulukuuta 2011 alkaen perustella vain globalisaatiosta johtuvilla maailmankaupan huomattavilla rakenteellisilla muutoksilla, ja yhteisrahoitusosuus on vähennetty alkuperäiseen 50 prosenttiin tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

EGR-hakemuksia koskevan päätöksenteon helpottaminen: menettely ehdotusten toimittamiseksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Vuonna 2011 myönnetyn EGR:n tuen käsittelyssä käytettiin uusia EGR:n päätöksentekomenettelyjä, jotka otettiin käyttöön vuoden 2009 lopulla. Vuonna 2010 käynnistettyjä toimia päätöksenteon nopeuttamiseksi nykyisen asetuksen säännösten puitteissa jatkettiin vuonna 2011 ja erityisesti vuoden 2011 jälkeistä ja vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevien kuulemisten yhteydessä. Valmisteluja jäsenvaltioiden edustajien erityistä seminaaria varten tehtiin (seminaari pidettiin maaliskuussa 2012), ja tarkoituksena oli tarkastella rahaston tehokkaaseen täytäntöönpanoon liittyviä erilaisia asioita.

4.           Analyysi EGR:n toiminnasta vuonna 2011

4.1.        Vastaanotetut hakemukset

Komissio vastaanotti vuonna 2011 26 hakemusta (ks. taulukko 1) eli viisi vähemmän kuin vuonna 2010 (31 hakemusta[5]). Asetusta (EY) N:o 546/2009, joka annettiin 18. kesäkuuta 2009, sovelletaan kaikkiin näihin hakemuksiin (eli yhteisrahoitusosuus on 65 prosenttia, toteuttamiskausi 24 kuukautta hakemuspäivästä jne.). Vuoden 2011 loppua kohden havaittiin merkittävä kriisiin liittyvien hakemusten lisääntyminen, mikä osoittaa, että jäsenvaltiot pyrkivät hyödyntämään mahdollisimman paljon kriisiin liittyvän poikkeuksen säännöksiä ennen sen voimassaolon päättymistä joulukuun 2011 lopussa: jäsenvaltioiden joulukuussa 2011 toimittamista 18 hakemuksesta 12 koski tätä poikkeusta.

Kymmenen jäsenvaltiota toimitti 26 hakemusta, niiden kohteena oli 16 870 työpaikkansa menettänyttä työntekijää, ja niissä haettiin EGR:n tukea yhteensä 77 546 044 euroa. Määrät, joita ei vielä ole hyväksytty, ovat suuntaa-antavia ja voivat vielä muuttua arviointivaiheessa. Kaksi jäsenvaltioita haki tukea vuonna 2011 ensimmäistä kertaa: Kreikka ja Romania.

Taulukko 1 – Vuonna 2011 vastaanotetut hakemukset

4.1.1.     Vastaanotetut hakemukset jäsenvaltioittain ja toimialoittain

Vastaanotetut 26 hakemusta koskivat 20:tä toimialaa[6]. Kahdeksan niistä on aloja, joilla EGR:n rahoitustukea haettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2011: kyseiset alat on alleviivattu jäljempänä olevassa luettelossa.

Itävalta (kolme hakemusta: maantiekuljetukset, tupakkatuotteet, sosiaalihuollon palvelut), Tanska (kaksi hakemusta: elektroniikkalaitteet, laivanrakennus ), Saksa (yksi hakemus: autoteollisuus), Kreikka (yksi hakemus: vähittäiskauppa), Italia (seitsemän hakemusta: talonrakentaminen, keramiikka, kodinkoneet, tietotekniikkapalvelut, varastointi, elektroniikkalaitteet, moottoripyörät), Alankomaat (kolme hakemusta: talonrakentaminen, erikoistunut rakennustoiminta, perusmetallit), Portugali (yksi hakemus: autoteollisuus), Romania (yksi hakemus: matkapuhelimet), Espanja (kuusi hakemusta: talonrakentaminen, metalliteollisuus, kenkäteollisuus, puusepäntyöt), Ruotsi (yksi hakemus: lääkkeet).

4.1.2.     Vastaanotetut hakemukset pyydetyn tuen määrän mukaan

Jokaisen EGR:n tukea hakevan jäsenvaltion on suunniteltava koordinoitu toimenpidepaketti, joka soveltuu parhaiten tuen kohteena olevien työntekijöiden profiiliin, ja päätettävä haettavan tuen määrä. EGR-asetuksessa ei suositeta eikä rajoiteta haettavan tuen kokonaismäärää, mutta komission suorittamassa hakemusten arvioinnissa voi herätä kysymyksiä, joiden vuoksi jäsenvaltion on tarkistettava ehdotettua yksilöllisten palvelujen pakettia, mikä puolestaan voi vaikuttaa haettavan tuen määrään.

Vuonna 2011 EGR:stä haettujen tukien määrä vaihteli 1 125 605 eurosta 6 838 650 euroon (keskimääräinen määrä oli 2 982 540 euroa).

4.1.3.     Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan

EGR:stä yhteisrahoitettaviksi ehdotettujen toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden kokonaismäärä oli 16 870, mikä on noin 72 prosenttia irtisanottujen kokonaismäärästä (kymmenen jäsenvaltiota ilmoitti toimitetuissa 26 hakemuksessa noin 23 500 irtosanomista). Määrä vaihteli 153:sta 1 517:ään tuen kohteena olevaan työntekijään, ja kolme hakemusta koski yli tuhatta ja kuusi hakemusta alle 500:aa työntekijää. Irtisanottujen työntekijöiden määrä ja EGR:n tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä voivat poiketa toisistaan, koska hakemuksen esittänyt jäsenvaltio voi päättää keskittää EGR:stä saamansa tuen vain joihinkin tiettyihin työntekijäryhmiin, esimerkiksi niihin, joilla on erityisiä vaikeuksia pysyä työelämässä ja/tai jotka tarvitsevat eniten tukea. Jotkut irtisanotuista työntekijöistä voivat saada tukea muualta kuin EGR:stä, toiset taas saattavat löytää uuden työpaikan omin voimin tai päättää jäädä varhaiseläkkeelle, minkä vuoksi EGR:n toimenpiteet eivät kohdistu heihin.

4.1.4.     Vastaanotetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen tukimäärän mukaan

Jäsenvaltiot voivat päättää oman harkintansa perusteella – EGR-asetuksen ehtojen mukaisesti – niistä yksilöllisistä palveluista, joita ne tarjoavat työttömäksi jääneille työntekijöille. Haettavan tuen työntekijäkohtainen määrä voi sen vuoksi vaihdella työntekijöiden vähentämistä koskevan tapahtuman vakavuuden, työmarkkinatilanteen, tuen kohteena olevien työntekijöiden yksilöllisten olosuhteiden, jäsenvaltion jo toteuttamien toimien sekä sen mukaan, kuinka paljon palveluiden tarjoaminen kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella maksaa. Tämä selittää, miksi vuonna 2011 haetut työntekijäkohtaiset tukimäärät vaihtelivat hieman yli 1 200 eurosta yli 19 000 euroon.

4.1.5.     Vastaanotetut hakemukset toimintakriteerin mukaan

Toimitetuista 26 hakemuksesta 20 (77 prosenttia) koski tuen myöntämistä sellaisille työntekijöille, jotka on irtisanottu rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena (muutetun EGR-asetuksen 1 artiklan 1 a kohta). Loput kuusi hakemusta (23 prosenttia) oli tarkoitettu vastaamaan globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin.

Hakemuksista kahdeksan perustui EGR-asetuksen 2 artiklan a alakohtaan, 15 perustui 2 artiklan b alakohtaan, kahdessa hakemuksessa viitattiin 2 artiklan c alakohtaan ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin, ja yhdessä hakemuksessa viitattiin 2 artiklan c alakohtaan ja suppeisiin työmarkkinoihin.

4.2.        Myönnetyt tuet

Vuonna 2011 budjettivallan käyttäjä teki 22 päätöstä käyttää EGR:n varoja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden yhteisrahoittamiseen (ks. yleiskatsaus taulukossa 2 ja työntekijäprofiilien jakautuminen taulukossa 3). Päätöksistä viisi koski vuonna 2011 tehtyjä hakemuksia ja 16 vuonna 2010 vastaanotettuja hakemuksia. Yksi koski vuonna 2009 vastaanotettua hakemusta. Asetusta (EY) N:o 546/2009, joka annettiin 18. kesäkuuta 2009, sovelletaan kaikkiin myönnettyihin tukiin (eli yhteisrahoitusosuus on 65 prosenttia, toteuttamiskausi 24 kuukautta hakemuspäivästä jne.).

Myönnettyjen 22 tuen kohteena oli 21 213 irtisanottua työntekijää 12 jäsenvaltiossa, ja niitä varten maksettiin EGR:stä yhteensä 128 167 758 euroa (25,6 prosenttia EGR:ssä vuosittain käytettävissä olevasta enimmäismäärästä). Tämä merkitsee 54,1 prosentin lisäystä EGR-osarahoituksessa vuoteen 2010 verrattuna (83 171 941 euroa 30 myönnettyyn rahoitustukeen[7]).

Taulukko 2 – Tiedot vuonna 2011 myönnetyistä tuista

Taulukko 3 – Vuonna 2011 myönnetyt EGR-tuet: Työntekijöiden profiili

4.2.1.     EGR:n tuella rahoitetut toimet

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa säädetään, että EGR:stä voidaan myöntää yhteisrahoitusta vain aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on auttaa työttömiksi jääneet työntekijät takaisin työmarkkinoille. Lisäksi siinä säädetään, että EGR:stä voidaan rahoittaa varojen käyttöä koskevia jäsenvaltioiden valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvontatoimia (täytäntöönpanotoimet, joista käytettiin aiemmin nimitystä ”tekninen apu”).

Vuonna 2011 myönnettyjen 22:n EGR:n tuen yhteydessä hyväksyttyjen toimenpiteiden tavoitteena oli integroida 21 213 irtisanottua työntekijää uudelleen työmarkkinoille. Toimenpiteet koostuivat pääasiassa intensiivisestä yksilöllisestä työnhakuneuvonnasta ja tapausten hallinnoinnista, myös mahdollisten työnantajien kanssa toteutetuista sijoittumistutkimuksista, erilaisesta ammatillisesta koulutuksesta, täydennys- ja uudelleenkoulutustoimista, tilapäisistä taloudellisista kannustimista/avustuksista aktiivisten tukitoimien ajalle siihen asti, kun paluu työmarkkinoille käytännössä tapahtuu, mentoroinnista uuden työn aloitusvaiheessa sekä muunlaisista toimista, kuten yrittäjyyden / yrityksen perustamisen edistämisestä sekä tuetusta työllistymisestä ja kertaluontoisista työllistämiskannustimista.

Tukipakettejaan suunnitellessaan jäsenvaltiot ottivat huomioon työntekijöiden taustan, kokemuksen ja koulutustason, näiden mahdollisuudet liikkuvuuteen sekä kyseisen alueen nykyiset tai odotettavissa olevat työllistymismahdollisuudet.

4.2.2.     Täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien kanssa

Euroopan globalisaatiorahasto on suunniteltu lisäämään työllistettävyyttä ja varmistamaan irtisanottujen työntekijöiden nopea uudelleentyöllistyminen aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden avulla. Se täydentää näin ollen ESR:ää, joka on EU:n tärkein väline työllisyyden tukemiseen. Näiden rahastojen täydentävyys perustuu siihen, että niillä voidaan antaa ongelmiin kestoltaan erilaista tukea: EGR antaa räätälöityä tukea tietyissä Euroopan laajuisissa joukkoirtisanomisissa vähennetyille työntekijöille, kun taas ESR tukee strategisia pitkän aikavälin tavoitteita (esim. osaamispääoman lisäämistä, muutoksen hallintaa) ennakkoon ohjelmoiduilla monivuotisilla ohjelmilla, joiden varoja ei tavallisesti voida osoittaa uudelleen joukkoirtisanomisten aiheuttamien kriisitilanteiden selvittämiseen. EGR:n ja ESR:n toimia käytetään joskus toisiaan täydentävästi tarjoamaan sekä lyhyen että pidemmän aikavälin ratkaisuja. Ratkaiseva peruste on se, miten hyvin käytettävissä olevilla välineillä pystytään tehokkaasti auttamaan työntekijöitä, ja on jäsenvaltioiden tehtävä valita – ja ohjelmoida – välineet ja toimet, jotka parhaiten sopivat tavoiteltavien päämäärien saavuttamiseen.

EGR:stä yhteisrahoitettavaksi esitettävän ”yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin” sisällön olisi oltava tasapainossa muiden toimien kanssa ja täydennettävä niitä. EGR:stä yhteisrahoitettavat toimenpiteet voivat olla paljon muutakin kuin tavanomaisia kursseja ja toimia, ja käytäntö on osoittanut, että EGR antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tarjota irtisanotuille työntekijöille räätälöidympää ja perusteellisempaa tukea kuin olisi mahdollista ilman EGR:n tukea, myös sellaisin toimenpitein, joita työntekijöillä ei tavanomaisesti olisi mahdollisuus hyödyntää (esim. toisen tai kolmannen asteen koulutus). EGR:n ansiosta jäsenvaltiot voivat paremmin keskittyä erityisen heikossa asemassa oleviin, esimerkiksi heikosti koulutettuihin tai siirtolaistaustaisiin työntekijöihin, ja tarjota tukea paremmalla neuvojien määrän suhteella työntekijämäärään ja/tai pidemmän ajan kuin mihin ne pystyisivät ilman EGR:ää. Tämä kaikki lisää työntekijöiden mahdollisuutta parantaa omaa tilannettaan.

Hyviä esimerkkitapauksia rakennerahastojen ja EGR:n täydentävyydestä on havaittavissa yhdessä Tanskan esittämässä tapauksessa (laivanrakennusala) ja kolmessa Irlannin toimittamassa rakennusalaan liittyneessä tapauksessa. Ensimmäisessä tapauksessa (EGF/2010/025 DK/Odense Steel Shipyard) EGR:n toimenpiteet suunniteltiin täydentämään alueellisen kasvufoorumin toimia uusien kasvualojen edistämiseksi alueella pitkällä ajanjaksolla. Näihin toimiin myönnetään ESR:n ja EAKR:n rahoitusta. Lisäksi Tanska käyttää EGR:n rahoitustukea uusien alojen koulutuksen ja uusien toteutustapojen testaamiseen, jotta ne voidaan mahdollisesti sisällyttää pääohjelmiin, jos EGR:n täytäntöönpanosta seuraa menestyksekkäitä tuloksia.

Viimeisimmissä irlantilaisissa tapauksissa (EGF/2010/019, EGF/2010/020, EGF/2010/021) ja niitä seuranneissa tapauksissa EGR on vuodesta 2010 ollut mukana kansallisen strategisen viitekehyksen nojalla EU:n varoja koordinoimaan perustetun seurantakomitean toiminnassa. Valtiovarainministeriö toimii puheenjohtajana tässä komiteassa, joka käsittelee rakennerahastojen toteutukseen vuosina 2007–2013 liittyviä kysymyksiä. Komitea käsittelee asian kannalta merkityksellisiä kysymyksiä, myös varojen rajaamista toimenpideohjelmissa, ja uusia ohjelmia koskevia suunnitelmia sen varmistamiseksi, että rahastot eivät toimi päällekkäin.

Kaikkien jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarvittavat järjestelmät, joilla vältetään EU:n rahoitusvälineistä myönnettävän kaksinkertaisen tuen riski, kuten asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklan 5 kohdassa vaaditaan.

4.3.        Tapaukset, jotka eivät täytä EGR:n rahoitusosuuden ehtoja

Komissio ja budjettivallan käyttäjä eivät hylänneet yhtään jäsenvaltion toimittamaa EGR:n tukea koskevaa ehdotusta.

4.4.        EGR:n avulla saavutetut tulokset

EGR:n avulla saavutettuja tuloksia koskevat tiedot saadaan pääasiallisesti loppukertomuksista, jotka jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 15 artiklan nojalla esitettävä. Kertomusten lisäksi tietoja saadaan jäsenvaltioiden ja komission välisessä suorassa yhteydenpidossa sekä jäsenvaltioiden edustajien kanssa vuoden kuluessa pidetyissä koordinaatiokokouksissa ja konferensseissa. Jäsenvaltioiden ilmoittamat tulokset ja tiedot vuodelta 2011 esitetään tiivistetysti tässä kohdassa ja taulukossa 4.

Komissio vastaanotti loppukertomukset 20:stä EGR:n rahoitusosuudesta (alkaen vuodesta 2008, kun tulokset ensimmäisistä EGR:n tukemista tapauksista tulivat saataville joulukuuhun 2011 mennessä), ja ne koskivat noin 20:tä prosenttia joulukuuhun 2011 mennessä vastaanotettujen hakemusten kokonaismäärästä (97). Näistä 20 tapauksesta viisitoista myös analysoitiin vuonna 2011 toteutetussa puoliväliarvioinnissa (ks. kohta 4.7.5). Koska tähän mennessä on saatu vasta rajallisesti lopullisia tuloksia, on liian varhaista tehdä lopullisia päätelmiä EGR:n tuen lisäarvosta ja vaikutuksista irtisanottuihin työntekijöihin ja työmarkkinoihin. Kun laajennetun 24 kuukauden toteuttamiskauden tapauksista (sen jälkeen kun toteuttamiskautta jatkettiin 12 kuukaudesta 24 kuukauteen EGR-asetukseen vuonna 2009 tehdyn tarkistuksen johdosta) saadaan yhä enemmän lopullisia tuloksia, EGR:n vaikutusta voidaan arvioida yksityiskohtaisemmin, myös jälkiarvioinnissa, joka on määrä toteuttaa 31. joulukuuta 2014 mennessä (EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan b alakohta).

4.4.1.     Jäsenvaltioilta vuonna 2011 saadut loppukertomukset EGR:n rahoitustuen täytäntöönpanosta

Vuonna 2011 komissiolle toimitettiin neljä loppukertomusta, jotka koskivat seuraavia tapauksia: EGF/2009/004 BE/Oost-West Vlaanderen, EGF/2009/005 BE/Limburg, EGF/2009/007 SE/Volvo ja EGF/2009/008 IE/Dell. Nämä olivat kaikkien kolmen jäsenvaltion ensimmäiset tapaukset, joissa myönnettiin EGR:n rahoitustukea, ja ensimmäiset jatketun 24 kuukauden toteuttamiskaudella lopuunsaatetut tapaukset. Ne olivat myös ensimmäiset tapaukset, joille myönnettiin EGR:stä 65 prosentin yhteisrahoitusosuus sen noustua aiemmasta 50 prosentista.

4.4.2.     Yhteenveto vuonna 2011 ilmoitetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä

Mainittujen kolmen jäsenvaltion esittämät neljä loppukertomusta osoittavat, että EGR:n toteuttamiskauden lopussa 2 352 työntekijää (45 prosenttia 5 228:sta) oli löytänyt uuden työpaikan tai työllistänyt itsensä. Muut olivat joko yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa (noin 10,9 prosenttia) tai työttöminä tai työelämän ulkopuolella henkilökohtaisista syistä (ei työelämän eikä koulutuksen piirissä, noin 44,1 prosenttia).

Kuten vuonna 2010, uudelleentyöllistyneiden määrään vaikutti se, että paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden vastaanottokyky oli heikentynyt, mikä oli välitön seuraus maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä. On pantava merkille, että uudelleentyöllistymisaste antaa vain tilannekuvan työntekijöiden työllisyystilanteesta tietojen keräämishetkellä. Se ei kerro mitään henkilön löytämän työn tyypistä ja laadusta, ja tilanne voi muuttua merkittävästi lyhyessäkin ajassa. Useilta jäsenvaltioilta vuosina 2010 ja 2011 saatujen tietojen mukaan uudelleentyöllistymisaste on yleensä korkeampi jo muutama kuukausi loppukertomusten antamisen jälkeen ja nousee vielä keskipitkällä aikavälillä etenkin tapauksissa, joissa työntekijät saavat räätälöityä tukea vielä EGR:n tukikauden jälkeenkin jäsenvaltion omalla kustannuksella tai ESR:n avulla.

Kolmen jäsenvaltion kertomuksista käy ilmi monia mielenkiintoisia seikkoja ja rohkaisevia tietoja, joiden mukaan tuen kohteena olevien työntekijöiden henkilökohtainen tilanne, itseluottamus ja työllistettävyys ovat ilmiselvästi parantuneet EGR:n tuen ja palvelujen ansiosta, vaikka kaikki eivät olekaan löytäneet uutta työtä nopeasti. EGR on antanut näille jäsenvaltioille mahdollisuuden toimia niillä alueilla, joihin työntekijävähennykset ovat vaikuttaneet, intensiivisemmin – niin tuettujen henkilöiden määrän kuin tuen keston ja laadun osalta – kuin ilman EGR:n rahoitusta olisi ollut mahdollista. EU:n rahoituksen turvin jäsenvaltiot ovat pystyneet reagoimaan joustavammin ja sisällyttämään paketteihinsa erittäin yksilöllisiä, joskus innovatiivisiakin, korkealaatuisia toimia ja tarjoamaan näin enemmän tukea taitotasoltaan heikoimmille ja vaikeimmin työllistyville työnhakijoille.

Näin ollen EGR:n yhteisrahoittama tuki merkitsee suurempaa investointia taitoihin, millä voi olla myönteinen vaikutus myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kun markkinat vähitellen toipuvat kriisistä. EGR on koettu hyödylliseksi välineeksi aikana, jolloin julkisen talouden rajoitteet koettelevat joukkoirtisanomisista kärsiviä jäsenvaltioita ja alueita. Lisäksi kyseiset kolme jäsenvaltiota saivat paljon opettavia kokemuksia ja tekivät päätelmiä, jotka osoittautunevat hyödyllisiksi sellaisten tulevien tapausten valmistelussa ja toteutuksessa, joille haetaan EGR:n tukea.

Taulukko 4 – vuonna 2011 vastaanotetut loppukertomukset – yleiskatsaus tuloksiin[8]

4.4.3.     Yksityiskohtainen kuvaus toteutetuista toimenpiteistä, sellaisina kuin ne on esitetty vuonna 2011 toimitetuissa loppukertomuksissa

EGF/2009/004 Oost-West Vlaanderen/Belgia (tekstiiliala)

Rahoituspäätöksellä myönnetty toteuttamiskausi päättyi 4. toukokuuta 2011. EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 508 työntekijästä 335 (65,9 prosenttia) oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (näistä yhdeksän itsensä työllistänyttä) ja loput 173 (34,1 prosenttia) olivat työttöminä tai työelämän ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä.

EGF/2009/005 Limburg/Belgia (tekstiiliala)

Rahoituspäätöksellä myönnetty toteuttamiskausi päättyi 4. toukokuuta 2011. EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 356 työntekijästä 259 (72,8 prosenttia) oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (näistä viisi itsensä työllistänyttä) ja loput 97 (27,2 prosenttia) olivat työttöminä tai työelämän ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä.

Belgian viranomaiset raportoivat, että kaksi EGR:n osarahoitusosuutta olivat antaneet niille mahdollisuuden tarjota irtosanotuille tekstiilityöntekijöille räätälöityä tukea ja koulutusta, jotka joko auttoivat näitä löytämään uuden työpaikan tai vahvistivat näiden asemaa työmarkkinoilla. EGR:n yhteisrahoittamista toimenpiteistä vastasivat Flanderin ammattikoulutus- ja työllisyyspalvelut (VDAB) sekä tekstiilialan alakohtainen koulutuskeskus (COBOT). Toimenpiteet koostuivat yksilöllisestä työnhakutuesta, joka käsitti tekstiilialaan liittyvien taitojen validoinnin, uudelleensijoittautumisneuvontaa kaikille ikäryhmille, monenlaisia koulutustoimenpiteitä yleistaitojen ja haastattelutaitojen hankkimiseksi, ammatillista koulutusta, jolla tähdättiin uudelleentyöllistymiseen uusilla aloilla ja uusissa tehtävissä, yli 50-vuotiaiden työntekijöiden räätälöityä koulutusta sekä jatkuvaa koulutusta/uraneuvontaa uuden työpaikan löytäneille, minkä tarkoituksena oli vahvistaa näiden tyytyväisyyttä ja kykyä pysyä uudessa työpaikassa.

Jotkin toteutetuista toimista sisällytettiin ennalta määritettyihin järjestelmiin, joille myönnettiin liittovaltion rahoitusta ja alueellista rahoitusta, joten EGR:n rahoitusosuutta ei ollut mahdollista laskea. Erityisten hallinnollisten olosuhteiden vuoksi Belgia kohdensi vain 36 prosenttia (EGF/2009/004) ja 44,6 prosenttia (EGF/2009/005) todellisista kokonaiskustannuksista EGR:stä sallittujen 65 prosentin sijaan. Hallintoviranomainen sai useita opettavia kokemuksia ja teki päätelmiä, jotka osoittautunevat hyödyllisiksi tulevissa EGR-hakemuksissa.

EGF/2009/007 Volvo/Ruotsi (autoteollisuus)

Rahoituspäätöksellä myönnetty toteuttamiskausi päättyi 4. kesäkuuta 2011. EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 1 775 työntekijästä 1 201 (67,7 prosenttia) oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (näistä 18 itsensä työllistänyttä), 344 työntekijää (19,4 prosenttia) oli yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa ja loput 230 (12,9 prosenttia) olivat työttöminä tai työelämän ulkopuolella, koska olivat poistuneet työvoimapalveluista erilaisista syistä. Ruotsin viranomaisten mukaan EGR:n hanke oli onnistunut hankkeen toteuttamisen jälkeisen uudelleentyöllistymisen osalta verrattuna muihin hankkeisiin Ruotsissa.

EGR:n yhteisrahoittamilla toimenpiteillä oli suuri merkitys Volvon entisille työntekijöille, koska ne auttoivat näitä täydennyskouluttautumaan laajempia työmarkkinoita varten samalla kun ne tarjosivat mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehittymiseen ja taloudelliseen turvaan. EGR:n rahoitusosuus antoi Ruotsin viranomaisille mahdollisuuden tarjota erilaisia pätevöitymistoimenpiteitä, myös ammatillista koulutusta niissä ammateissa, joissa sukupolvenvaihdos on osoittautunut huolenaiheeksi. Yrittäjyyskoulutus oli paljon laajempaa kuin julkisten työvoimapalvelujen tavanomaisesti tarjoama koulutus. Erityistä huomiota kiinnitettiin EGR:n yhteisrahoituksella tarjotun koulutuksen laatuun (luokituksia sovellettiin), mikä voi merkitä kyseisille henkilöille kilpailuetua verrattuna muihin tavanomaisista koulutusvaihtoehdoista hyötyviin työttömiin työnhakijoihin.

Ruotsin viranomaiset raportoivat myös hankkeen johtaneen julkisten työvoimapalvelujen sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen aikuiskoulutuksen tarjoajien entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Työmarkkinapolitiikan yhdistäminen koulutusmaailman resursseihin tunnustettiin merkittäväksi lisäarvoksi, jolla on myönteisiä kerrannaisvaikutuksia. Volvo-hankkeesta saadut havainnot ja opettavat kokemukset ovat hyödyllisiä Ruotsin tulevissa työttömille suunnatuissa tukitoimissa.

Yleisesti ottaen Ruotsi katsoo, että EGR:n yhteisrahoitetut toimenpiteet ovat olleet vaikutuksiltaan myönteisiä Volvon entisille työntekijöille ja kyseisille paikallisille työmarkkinoille. Vaikka niiden taloudellista vaikutusta ei vielä voida mitata, se lienee mahdollista tulevaisuudessa, kun Ruotsin viranomaiset saavat päätökseen hankkeen meneillään olevan arvioinnin.

EGF/2009/008 Dell/Irlanti (tietokoneet)

Rahoituspäätöksellä myönnetty toteuttamiskausi päättyi 28. kesäkuuta 2011. EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuneista 2 589 työntekijästä 557 (21,5 prosenttia) oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (näistä 191 itsensä työllistänyttä), 227 (8,8 prosenttia) oli edelleen yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa ja loput 1 805 (69,7 prosenttia) olivat työttöminä tai työelämän ulkopuolella erilaisista henkilökohtaisista syistä.

Irlannin viranomaiset raportoivat, että EGR:n tuella oli laajennettu työttömille tavallisesti tarjottavaa neuvontaa ja että sillä täydennettiin muun muassa Euroopan sosiaalirahastosta ja EAKR:sta tuettuja toimenpiteitä. EGR:n avulla Dellin entiset työntekijät saivat enemmän henkilökohtaista neuvontaa aikana, jona työttömyys lisääntyi nopeasti niin alueellisella kuin kansallisella tasolla. Irlannin viranomaisten mukaan toteuttamiskauden päättyessä uudelleen työllistyneiden tai oman yrityksen perustaneiden henkilöiden määrällä sekä koulutusmahdollisuuksia hyödyntäneiden määrällä oli merkittävä myönteinen taloudellinen vaikutus paikallisesti ja alueellisesti. EGR:n yhteisrahoittamilla toimenpiteillä oli myös myönteinen vaikutus yksilötasolla uuden itseluottamuksen ja ihmisarvon palautumisen ansiosta.

EGR:n yhteisrahoittamat toimenpiteet kattoivat monenlaista neuvontaa, yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä yrittäjyyden tukitoimia. Niitä tarjottiin tiiviissä yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja kansallisten palveluntarjoajien kanssa. EGR:n tuki mahdollisti myös useiden uusien räätälöityjen toimenpiteiden kehittämisen. Tällaisia olivat varsinaisen opetussuunnitelman ulkopuolella tarjottu korkeakouluopetus, uusi jatkokoulutusohjelma, jolla on määrä ylläpitää nykyisiä taitoja ja antaa henkilöiden harjoittaa hiljattain hankkimiaan taitoja, sekä koulutuksen tarjoaminen uusien taitojen hankkimiseksi kehittymässä olevia aloja varten tai niitä aloja varten, joilla on havaittu pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, kuten lääkinnällisten laitteiden, rahoituspalveluiden ja logistiikan alat. Pakettiin kuuluivat myös avustukset, joilla helpotettiin hakijan osallistumista akkreditoituun koulutukseen, ja avustukset, joilla helpotettiin pääsyä korkeakouluohjelmiin hyväksytyissä yksityisissä korkeakouluissa.

Dellin hakemuksesta saadut kokemukset ovat hyödyksi Irlannin tulevissa EGR-hakemuksissa.

4.5.        Vuoden 2013 jälkeisen ajan tarkastelu

EGR-asetuksen 20 artiklan mukaan koko asetusta on tarkasteltava uudelleen 31. joulukuuta 2013 mennessä, jolloin myös vuosien 2007–2013 ohjelmakausi päättyy. Komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[9] yhteydessä on korostettu tarvetta vastata suuriin haasteisiin, kuten taitojen vähentymiseen, aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja koulutusjärjestelmien tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen, marginalisoituneiden ryhmien sosiaaliseen syrjäytymiseen ja alhaiseen työvoiman liikkuvuuteen. Komissio on halukas säilyttämään EGR:n tulevalla ohjelmakaudella 2014–2020. Se haluaa, että erityistä kertaluonteista tukea tarjotaan työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi lisääntyvästä tuotannon ja kaupan rakenteen globalisaatiosta johtuvan suuren rakennemuutoksen seurauksena. EU:n pitäisi myös voida tarjota tukea, kun kyse on odottamattoman kriisin aiheuttamista vakavista paikallisen, alueellisen tai kansallisen talouden häiriöistä johtuvista laajoista työntekijävähennyksistä. Lisäksi EGR:n toiminta-alaa olisi laajennettava niin, että tietyillä maatalousaloilla voidaan tarjota korvauksia kauppasopimusten vaikutusten vuoksi.

Komissio toteutti vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla jäsenvaltioiden edustajien, täytäntöönpanoelinten ja työmarkkinaosapuolten kuulemisia EGR:n tulevasta tehtävästä ja sen mahdollisuuksista solidaarisuuden välineenä. Kuulemisiin sisältyi kaksi sidosryhmien konferenssia, jotka pidettiin 25.–26. tammikuuta 2011 ja 8. maaliskuuta 2011. Komissio antoi lokakuussa 2011 tulevasta EGR:stä ehdotuksen[10], jossa se otti huomioon kuulemisten tulokset ja EGR:n puoliväliarvioinnin aikana esitetyt poliittiset suositukset (ks. kohta 4.7.5).

Komission ehdotus esitettiin marraskuussa ja joulukuussa 2011 työryhmätasolla Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Viralliset keskustelut parlamentin asiasta vastaavissa valiokunnissa ja neuvostossa on määrä käydä vuosina 2012 ja 2013, ja tavoitteena on, että uusi asetus voi tulla voimaan 1. tammikuuta 2014.

4.6.        Selvitys varainkäytöstä

4.6.1.     EGR:n tukena myönnetyt varat

Budjettivallan käyttäjä myönsi vuonna 2011 22 EGR:n rahoitusosuutta, joiden kokonaismäärä oli 128 167 758 euroa eli 25,6 prosenttia käytettävissä olevasta vuotuisesta enimmäismäärästä (taulukko 2). Kaikki 22 maksua otettiin vuoden 2011 talousarviosta, vaikkakin neljä maksettiin vuoden 2012 alussa.

Toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa[11] vahvistetaan EGR:n talousarviokehys. Sopimuksen 28 artiklan mukaan EGR:n varojen vuosittainen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa, jotka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta ja/tai kahden edellisen vuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 B liittyviä tällaisia määrärahoja. Lisäksi EGR-asetuksen 12 artiklassa säädetään, että kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä vähintään yhden neljänneksen EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä on oltava käytettävissä, jotta voidaan kattaa ilmenevät tarpeet vuoden loppuun saakka.

Vuonna 2011 myönnettyjä varoja koskevat maksusitoumusmäärärahat siirrettiin EGR-varauksesta EGR:n budjettikohtaan.

Vuonna 2011 maksumäärärahat otettiin toisin kuin aiemmin, jotta vältettäisiin mahdollisimman pitkälti ESR:n varojen käyttöä. EGR:n budjettikohtaan osoitettiin vuoden alussa 47 608 950 euroa (sisältäen 610 000 euroa EGR:n tekniseen apuun). Lisätalousarviolla tähän lisättiin vielä 50 000 000 euron määrärahat. Kokonaismäärärahasiirron aikana 5 460 495 euroa todettiin voitavan käyttää ja siirrettiin EGR:oon. Lopuksi 29 650 344 euroa siirrettiin ESR:n budjettikohdasta.

Vuonna 2011 suoritetut maksut (128 167 758 euroa) olivat 54,1 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2010 (83 171 941 euroa myönnettyihin 30 tukeen7).

4.6.2.     Tekniseen apuun käytetyt varat

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 8 artiklan 1 kohdan nojalla EGR:ää voidaan komission aloitteesta käyttää EGR-asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavan tiedotuksen, hallinnollisen ja teknisen tuen, seurannan, tilintarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin rahoitukseen määrällä, joka on enintään 0,35 prosenttia kyseisenä vuonna käytettävissä olevista määrärahoista (enintään 1,75 miljoonaa euroa). Vuonna 2011 otettiin käyttöön 610 000 euroa taulukossa 5 lueteltuja toimia koskevaan tekniseen apuun[12]. Tekniseen apuun kyseisenä vuonna myös käytettävissä olleita 1 140 000:ta euroa ei otettu käyttöön.

Suurin ero budjetoitujen ja todellisten menojen välillä muodostui tiedotusluokassa, kun EGR:stä tarvitut rahoitusosuudet EGR:n kannalta merkityksellisiin työllisyys- ja sosiaaliasioiden yleisluontoisiin julkaisuihin olivat huomattavasti ennakoitua vähäisempiä.

Taulukko 5 – Tekniseen apuun käytetyt varat vuonna 2011

Kuvaus || Budjetoitu määrä euroa || Toteutunut määrä euroa

Tiedottaminen (esim. EGR:n internet-sivuston päivitys kaikilla EU:n kielillä, julkaisut ja audiovisuaaliset toimet)| || 250 000 || 74 685,24

Hallinnollinen ja tekninen tuki - EGR:n yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmän kokoukset - EGR:n täytäntöönpanoa käsittelevät seminaarit (vuoden 2012 seminaarit tietojen ja kokemusten vaihtamiseksi, vuonna 2011 talousarviosta)| || 70 000 200 000 || 61 404,21 268 595,79

Seuranta (toinen EGR:ää koskeva tilastokatsaus 2007–2011) || 20 000 || 19 883,00

Tietopohjan luominen (sähköisen hakulomakkeen suunnittelu) || 70 000 || 59 300,00

Tarkastus, valvonta ja arviointi: Tukea ei käytetty näihin toimiryhmiin vuonna 2011. (EGR:n puoliväliarvioinnista, jota edellytetään EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, tehtiin ulkoinen sopimus jo vuonna 2010, ja vuonna 2011 tehdyt tarkastukset rahoitettiin muista Euroopan komission lähteistä.)

Yhteensä || 610 000 || 483 868,24

4.6.3.     Ilmoitetut tai loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet

Komissiolle ei ilmoitettu vuonna 2011 EGR-asetusta koskevista sääntöjenvastaisuuksista.

Sääntöjenvastaisuuksia ei vuonna 2011 käsitelty loppuun EGR-asetuksen nojalla.

4.6.4.     EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen

EGR-asetuksen 15 artiklan 2 kohdassa säädetään menettelyt EGR:n rahoitustuen tilien päättämiseksi. Vuonna 2011 päätettiin kolmas sarja EGR:n rahoitustukia rahaston perustamisen jälkeen. Kyseessä olivat jäljempänä esitetyt viisi tapausta, jotka pantiin täytäntöön vuoteen 2010 mennessä (toteuttamiskausi 12 kuukautta hakemuspäivästä ja yhteisrahoitusosuus 50 prosenttia).

Taulukko 6 – Vuonna 2011 päätetyt tapaukset

Talousarvion toteutus vaihteli 4,7 prosentista 29,6 prosenttiin. Komissiolle takaisin maksettavien käyttämättömien varojen kokonaismäärä kyseisten viiden tapauksen osalta oli 27 639 447 euroa.

On useita syitä siihen, miksi jäsenvaltiot eivät käyttäneet kaikkea niille myönnettyä tukea. Vaikka jäsenvaltioita rohkaistaan tekemään realistisia talousarviolaskelmia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin osalta, täsmällisessä ja tietoon perustuvassa suunnittelussa voi olla puutteita. Alkuperäisiin laskelmiin on saatettu sisällyttää liian paljon liikkumavaraa, joka lopulta osoittautuu tarpeettomaksi. Ehdotettuihin toimenpiteisiin osallistumaan halukkaiden työntekijöiden määrä on voitu yliarvioida suunnitteluvaiheessa, ja jotkut työntekijät ovat saattaneet valita halvempia toimenpiteitä kalliimpien sijaan tai lyhytaikaisia toimenpiteitä pidempiaikaisten sijaan tai he ovat voineet löytää uuden työpaikan nopeammin kuin aluksi arvioitiin. Muita syitä alhaisempiin menoihin voivat olla viivästykset toimenpiteiden käynnistämisessä ja kyvyttömyys hyödyntää joustoa, joka liittyy rahoitusmäärien uudelleen osoittamiseen eri budjettikohtien kesken, yksilöllisten palvelujen paketin täytäntöönpanon yhteydessä.

Kun verrataan heinäkuuhun 2012 mennessä saatuja neljääkymmentä loppukertomusta (päätetyt ja vielä päättämättä olevat tapaukset) käy selväksi, että rahaston toiminnan alkuvaiheessa (kun toteuttamiskausi oli vain 12 kuukauden mittainen) jäsenvaltioilla oli vaikeuksia saada osoitetut varat kulutetuksi määräajassa. Vuoden 2011 lopulla ja sen jälkeen saadut loppukertomukset koskevat tapauksia, joiden toteuttamiskausi on pidempi (24 kuukautta), ja ne osoittavat, että jäsenvaltiot olivat alkaneet suunnitella budjettejaan entistä realistisemmin, käynnistää toimenpiteitä aikaisemmin ja uudelleenbudjetoida toimenpiteitä tarpeen mukaan toteuttamisen aikana. Tämän ansiosta takaisinperintöjen osuus on pienentynyt ja EGR:n rahoitusta käytetään suunnitelmien mukaisesti. Komissio on avustanut jäsenvaltioita säännöllisen tiedotuksen ja erityisseminaarien avulla edistääkseen optimaalista varojen hallinnointia. Takaisinperintöjen osuus oli vuonna 2008 vain puolet (noin 30 %) siitä, mitä se oli vuonna 2007 (yli 60 %), ja näyttää siltä, että tämä taso säilyy vuonna 2009. Ensimmäisessä vuonna 2010 esitetyssä tapauksen loppukertomuksessa takaisinperintöjen osuus on alle 10 %.

Jäsenvaltioiden suorittaman toimenpiteiden budjetoinnin ja osallistuvien työntekijöiden määrän ennakoinnin odotetaan paranevan kokemuksen myötä, ja jäsenvaltiot laativat ja toimittavat EGR-hakemuksia tehokkaammin kuin alkuvuosina. EGR:n varojen saapumisen ajoitus, eri koordinointi- ja täytäntöönpanorakenteiden valmiudet sekä kansallisen ja alueellisen/paikallisen tason välisen viestinnän laatu ovat myös parantuneet. Jäsenvaltiot myös hyödyntävät paremmin mahdollisuutta tarkistaa budjetteja ja osoittaa uudelleen menoja eri toimenpiteiden ja/tai täytäntöönpanomenojen välillä. Päätöksentekomenettelyjen ja EGR:n varojen maksamisen yksinkertaistamiseksi on nähty ja nähdään EU:n toimielimissä paljon vaivaa, jotta käytettävissä oleva aika ja varat voidaan tulevaisuudessa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Komissio järjesti maaliskuussa 2012 jäsenvaltioiden edustajille erityisen seminaarin, jossa tarkasteltiin erilaisia rahaston täytäntöönpanon ajoitukseen ja tehokkuuteen liittyviä seikkoja.

4.6.5.     Muut takaisinmaksut

Taulukossa 6 esitettyjen takaisin maksettujen määrien lisäksi yksi vuonna 2010 myönnetty EGR:n tuki maksettiin takaisin komissiolle kokonaisuudessaan: 382 200 euroa sovellukseen EGF/2010/023 (Lear), jonka Espanjan viranomaiset peruivat vuonna 2011.

4.7.        Komission toteuttamat teknisen avun toimet

4.7.1.     Tiedotus ja mainonta

Internet-sivusto

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 9 artiklan mukaan komissio ”luo kaikilla yhteisön kielillä saatavilla olevan Internet-sivuston, jossa annetaan tietoa EGR:stä ja ohjeita hakemusten jättämiseen sekä ajantasaista tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista korostaen budjettivallan käyttäjän roolia”.

Komission perustama EGR:n internet-sivusto (http://ec.europa.eu/egf) on saatavilla kaikilla 23:lla yhteisön kielellä, iiri mukaan luettuna, kuten 9 artiklassa edellytetään. Vuonna 2011 EGR:n verkkosivustolla kävi 37 384 vierailijaa, jotka tutustuivat 284 181 sivuun.

Vuonna 2011 toteutetut edistämistoimet

Komissio kokosi toimittajien avulla julkaisun nimeltä ”Euroopan globalisaatiorahaston toiminta – Tarinoita rahaston luomista mahdollisuuksista”. EGR:n internet-sivustolla olevassa julkaisussa kuvataan EGR:n konkreettisten toimenpiteiden vaikutuksia viidessä EU:n jäsenvaltiossa (Saksassa, Espanjassa, Suomessa, Liettuassa ja Portugalissa) sekä erityistoimiin liittyviä olosuhteita. Jokaisessa tapauksessa työttömäksi jäänyt ja sitten EGR:n tuesta hyötynyt yksittäinen työntekijä kertoo oman tarinansa. Vaikuttavat kertomukset osoittavat, että EGR on auttanut näitä työntekijöitä parantamaan tilannettaan vaikeassa elämäntilanteessa. Nämä viisi tapausta ovat: EGF/2007/004 FI/Perlos, EGF/2008/003 LT/Alytaus Tekstilė, EGF/2008/004 ES/ Castilla y León & Aragón, EGF/2009/001 PT/Norte-Centro ja EGF/2009/002 DE/Nokia.

Eurobarometri

EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa käsittelevään syys-lokakuun 2011 erityiseurobarometriin ”European employment and social policy” (EBS 377[13]) sisältyi EGR:ää käsittelevä kysymys, joka oli esitetty jo aiemmissa eurobarometreissä (lokakuu 2008 ja kesäkuu 2009) rahaston tunnettuuden seuraamiseksi.

Kysymykseen ”Oletteko koskaan kuullut tai lukenut Euroopan globalisaatiorahastosta, joka on globalisaation uhreja auttava rahasto?” pyydettiin vastaamaan seuraavasti:

”Olen kuullut siitä ja olen perehtynyt siihen erittäin hyvin” tai

”Olen kuullut siitä mutta en ole kovin perehtynyt siihen” tai

”En ole koskaan kuullut tai lukenut siitä”.

Vuoden 2011 tulokset osoittavat, että tietoisuus rahastosta on kasvanut hieman vuoden 2009 tuloksiin verrattuna: koko EU:ssa vastaajista 32 prosenttia oli kuullut EGR:stä, ja näistä kuusi prosenttia ilmoitti tuntevansa sen ”erittäin hyvin”. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia ei ollut koskaan kuullut EGR:stä – tämä prosenttiosuus on edelleen korkea, vaikka onkin parantunut kaksi prosenttia edelliseen kyselytutkimukseen verrattuna.

4.7.2.     Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja EGR:n sidosryhmien kanssa

EGR:n edustajista jäsenvaltioissa muodostuvan Euroopan globalisaatiorahaston yhteyshenkilöiden ryhmän seitsemäs ja kahdeksas tapaaminen pidettiin 9. maaliskuuta 2011 ja 20. lokakuuta 2011 Brysselissä. Molemmista kokouksista osa käytettiin keskusteluun komission ehdotuksesta4 kriisiin liittyvän poikkeuksen jatkamisesta 30. joulukuuta 2011 jälkeen sekä nykyisen EGR-asetuksen tarkistamisesta, koska komission ehdotuksen mukaan sitä olisi jatkettava kaudelle 2014–202010.

Brysselissä pidettiin 25.–26. tammikuuta 2011 ja 8. maaliskuuta 2011 kaksi sidosryhmien konferenssia, joissa keskusteltiin EGR:n tulevaisuudesta (vuoden 2011 jälkeisen ja vuoden 2013 jälkeisen ajan osalta). Konferenssit rahoitettiin vuoden 2010 teknisen avun määrärahoista (EGR-asetuksen 8 artiklan 1 kohta).

EGR:n tilintarkastajien seminaari (joka rahoitettiin vuoden 2010 teknisen avun määrärahoista) pidettiin 7. huhtikuuta 2011 Brysselissä.

4.7.3.     Sähköisen hakulomakkeen suunnittelu

Komissio teki tarjouskilpailun jälkeen sopimuksen ulkoisen yrityksen kanssa sähköisen EGR-hakulomakkeen suunnittelusta. Uudella lomakkeella on määrä lyhentää aikaa, joka kuluu siitä, kun jäsenvaltio toimittaa hakemuksensa, siihen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät komission esittämän ehdotuksen.

4.7.4.     Toinen EGR:ää koskeva tilastokatsaus 2007–2011

Komissio teki tarjouskilpailun jälkeen sopimuksen ulkoisen yrityksen kanssa toisen EGR:ää koskevan tilastokatsauksen 2007–2011 laatimisesta. Tilastokatsaus on määrä julkaista vuoden 2012 toisella puoliskolla.

4.7.5.     EGR:n puoliväliarviointi

Komissio toteutti EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa edellytetyn puoliväliarvioinnin EGR:n tulosten tehokkuudesta ja kestävyydestä. Sen laativat ulkopuoliset asiantuntijat. Arvioinnin loppuraportti esitettiin vuoden 2011 lopussa, ja se on saatavilla EGR:n verkkosivustolla (http://ec.europa.eu/egf).

Arviointi toteutettiin välineen tasolla sellaisenaan sekä yksittäisten EGR:n tukemien tapausten ja toimenpiteiden tasolla. EGR:n tuen pidemmän ajanjakson vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin tuettuja henkilöitä sekä paikallisia työnantajia ja yhteisöjä. Analyysi kattoi 15 EGR:stä tuettua tapausta kahdeksassa jäsenvaltiossa (Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Liettua, Malta, Portugali ja Espanja). Ne oli pantu täytäntöön alkuperäisten EGR-sääntöjen mukaisesti (joita sovellettiin vuodesta 2007 huhtikuun loppuun vuonna 2009), toisin sanoen työntekijävähennysten kynnysarvo oli tuhat henkilöä, toteuttamiskausi 12 kuukautta ja yhteisrahoitusaste 50 prosenttia. Arvioidut 15 tapausta olivat ne, joista jäsenvaltiot toimittivat loppuraportit vuosina 2008–2010 ja jotka päätettiin seuraavasti[14]:

|| Päätösvuosi

Nro || JV || Tapaus ||

EGF/2007/001 || FR || Peugeot || 2009

EGF/2007/003 || DE || BenQ || 2009

EGF/2007/004 || FI || Perlos || 2009

EGF/2007/005 || IT || Sardegna || 2011

EGF/2007/006 || IT || Piemonte || 2010

EGF/2007/007 || IT || Lombardia || 2011

EGF/2007/008 || MT || Textiles || 2009

EGF/2007/010 || PT || Lisboa-Alentejo || 2010

EGF/2008/001 || IT || Toscana || 2011

EGF/2008/002 || ES || Delphi || 2010

EGF/2008/003 || LT || Alytaus tekstilë || 2010

EGF/2008/004 || ES || Castilla Leon || 2010

EGF/2008/005 || ES || Catalonia || 2011

EGF/2009/001 || PT || North/Centre || 2011

EGF/2009/002 || DE || Nokia || 2010

Puoliväliarvioinnin päätelmät olivat myönteisiä, sillä kerätty näyttö osoittaa, että EGR tuo lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin. Kahdentoista EGR-tukikuukauden jälkeen 42 prosenttia tuen kohteena olleista työntekijöistä oli löytänyt uuden työpaikan, ja uudelleentyöllistymisaste nousi lisää keskipitkällä aikavälillä. Tämä on erityisen hyvä tulos, kun otetaan huomioon, että monet tuen kohteena olleista työntekijöistä olivat vaikeimmin työllistettäviä. EGR auttoi jäsenvaltioiden julkisia työvoimapalveluja ratkaisemaan äkillisten laajamittaisten irtisanomisten aiheuttamia kriisitilanteita täydentämällä kansallisia ponnisteluja sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea. Tämä oli sitäkin merkittävämpää, koska suurin osa EGR:stä tuetuista tapauksista liittyi joukkoirtisanomisiin alueilla ja paikkakunnilla, jotka jo olivat kansalliseen keskitasoon verrattuina epäsuotuisassa asemassa työttömyyden, avoimien työpaikkojen ja talouden elinvoiman osalta. EGR antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tarjota entistä yksilöllisempää tukea suurelle määrälle työntekijöitä ja pidempään kuin niiden tavanomaisissa järjestelmissä. Tuki voidaan myös räätälöidä paremmin jokaisen yksittäisen työntekijän profiiliin ja tarpeisiin. Erityisillä kohdennetuilla toimenpiteillä voidaan sovittaa yhteen paikallisten työmarkkinoiden avoimet työpaikat ja EGR:n tukea saavien työttömiksi jääneiden työntekijöiden profiilit. EGR:n täytäntöönpano edistää myös kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason elinten hyvää viestintää jäsenvaltioissa.

5.           Kehityssuuntaukset

EGR:stä tuettujen tapausten määrän kasvaessa saadaan käyttöön enemmän tietoa hakemuksissa ilmenevien suuntausten kartoittamiseksi ja yleiskatsauksen saamiseksi rahaston toiminnan suunnasta. Jäljempänä esitetyissä kaavioissa ja liitteessä esitetyt tiedot koskevat tammikuun 2007 ja joulukuun 2011 välillä vastaanotettuja 97:ää hakemusta 32:lta taloudenalalta. Lisää yksityiskohtaisia lukuja esitetään toisessa EGR:ää koskevassa tilastokatsauksessa 2007–2011, joka on määrä julkaista vuoden 2012 alkupuoliskolla.

Kaavio 1: Vastaanotettujen hakemusten määrä vuodesta 2007 vuoteen 2011

|| 2007 || 2008 || 2009 || 2010 || 2011 || Yhteensä ||

kriisiin perustuvat || ------- || ------ || 23 || 23 || 20 || 66 ||

kauppaan perustuvat || 8 || 5 || 6 || 6 || 6 || 31 ||

Yhteensä || 8 || 5 || 29 || 29 || 26 || 97 ||

|| Osuus kokonaismäärästä (%) || 8,2 % || 5,2 % || 29,9 % || 29,9 % || 26,8 % || 100,0 %

EGR-asetuksen vuoden 2009 muutoksella väliaikaisine ja pysyvine tarkistuksineen oli selvä vaikutus Euroopan komission vastaanottamien hakemusten määrään, ja hakemusten määrä kasvoi merkittävästi toukokuusta 2009 alkaen. Koko kaudella 2007–2011 toimitettiin 31 kauppaan liittyvää hakemusta ja 66 kriisiin liittyvää hakemusta. Noin 80 prosenttia toukokuusta 2009 alkaen (kun muutettu EGR-asetus tuli voimaan) toimitetuista hakemuksista liittyi maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin.

Kuten liitteestä 2 voidaan havaita, eniten EGR:n rahoitusta koskevia hakemuksia toimittivat Alankomaat ja Espanja (molmmat 16 hakemusta), Italia (12 hakemusta) ja Tanska (8 hakemusta). Seitsemän jäsenvaltiota ei ole vielä hakenut EGR-tukea 31.12.2011 mennessä: Viro, Kypros, Latvia, Luxemburg, Unkari, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Kaavio 2: Haetun EGR-tuen määrä jäsenvaltioittain, 2007–2011

miljoonaa euroa

Koko kauden 2007–2011 aikana 20 jäsenvaltiota haki EGR:stä tukea yhteensä 414,9 miljoonaa euroa. Eniten EGR:n yhteisrahoitusta on hakenut Italia (66,2 miljoonaa euroa, 12 hakemusta), seuraavaksi eniten Irlanti (60,6 miljoonaa euroa, kuusi hakemusta) ja sitten Tanska (49,9 miljoonaa euroa, 8 hakemusta). Määrät, joita ei vielä ole hyväksytty, ovat suuntaa-antavia ja voivat vielä muuttua arviointivaiheessa.

Kaavio 3: Tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä jäsenvaltioittain, 2007–2011

Italia on hakenut EGR:n tukea suurimmalle määrälle irtisanottuja työntekijöitä (13 910 henkilöä, 12 hakemusta), sitten Espanja (12 806 henkilöä, 16 hakemusta) ja Irlanti (9 835 henkilöä, 6 hakemusta). Muissa 11 valtiossa määrä vaihtelee Saksan hieman yli 8000 henkilöstä hieman yli 1 400 henkilöön Romaniassa. Kaikissa muissa kuudessa hakemuksia toimittaneissa jäsenvaltiossa hakemukset koskivat alle tuhatta työntekijää.

Kaavio 4: Hakemusten määrä aloittain (NACE Rev. 2), 2007–2011

Kaudella 2007–2011 EGR vastaanotti hakemuksia kaikkiaan 32 toimialan osalta (ks. liite 1). Näistä suurin osa koski valmistusteollisuutta, mutta myös rakennusalaa ja palveluita. Suurin osa hakemuksista koksi neljää teollisuusalaa: autoteollisuutta (14 hakemusta, 14,4 prosenttia kokonaismäärästä), tekstiiliteollisuutta (10 hakemusta, 10,3 prosenttia kokonaismäärästä), painoteollisuutta sekä koneita ja laitteita (9 ja 8 hakemusta, 8–9 prosenttia kumpikin). Noin kymmenen prosenttia hakemuksista (10 hakemusta) koski laajasti katsoen rakennusalaa ja kattoi talonrakentamisen, erikoistuneen rakennustoiminnan sekä arkkitehti- ja insinööripalvelut (määrä nousee 14 hakemukseen tai noin 14 prosenttiin, jos rakennusalaan liittyvät puusepäntöiden ja keramiikan kaltaiset alat otetaan myös huomioon). Yli puolelta aloista EGR vastaanotti vain yhden hakemuksen.

Kaavio 5: Tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä aloittain (NACE Rev. 2), 2007–2011

Tuet kohdistuivat ennen kaikkea autoteollisuuteen, jossa tuettuja työntekijöitä oli yli 19 000 (21,7 prosenttia kaikista toimitetuista hakemuksista), ja seuraavaksi merkittävimpiä olivat tekstiiliala (yli 11 000 työntekijää, 12,6 prosenttia kaikista toimitetuista hakemuksista) ja talonrakentaminen (lähes 7 000 kohteena ollutta työntekijää, 7,8 prosenttia kaikista toimitetuista hakemuksista).

Kaavio 6: EGR:n keskimääräinen tuki kohteena olevaa työntekijää kohden jäsenvaltioittain, 2007–2011

EUR || Keskimäärin

Kaaviosta 6 käy ilmi EGR:n keskimääräinen tuki kohteena ollutta työntekijää kohti. EGR:n tuki kohteena ollutta työntekijää kohti oli suurinta Itävallassa ja Tanskassa, joissa se oli noin 15 000 ja 10 000 euroa. Liettuassa, Sloveniassa ja Tšekissä se oli puolestaan alle 1 000 euroa työntekijää kohti.

6.           Päätelmät

Tähänastiset suuntaukset osoittavat, että EGR-hakemuksia on esitetty yhä useammalla toimialalla ja entistä useammassa jäsenvaltiossa. Lisäksi jäsenvaltioille on kertynyt enemmän kokemusta sopivimpien toimenpiteiden valinnasta, irtisanotuille työntekijöille tarjottavan tuen tehokkaasta ohjelmoinnista ja EGR:n hyödyntämisestä uusien toimintalinjojen testaamisessa. Jäsenvaltiot käyttävät myös yhä useammin mahdollisuutta varojen uudelleen osoittamiseen eri toimenpiteiden kesken hankkeen toteutuksen aikana, jotta käytettävissä olevia varoja voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Se, ettei EGR:n väliaikaista kriisiin liittyvää poikkeusta ole jatkettu vuoden 2011 jälkeen (määräenemmistöä ei saatu neuvostossa, koska kahdeksan valtiota äänesti vastaan), on rajoittanut EU:n mahdollisuuksia tukea työntekijöitä, joihin talous- ja rahoituskriisi edelleen vaikuttaa merkittävästi.

Vuodesta 2012 nykyisen ohjelmakauden loppuun (vuoden 2013 loppuun) sovelletaan muutetun asetuksen pysyviä muutoksia (työntekijävähennyksiä koskevan kynnysrajan laskeminen 500:aan, toteuttamiskauden pidentäminen 24 kuukauteen hakemuspäivästä), mikä helpottaa jäsenvaltioiden niiden hakemusten toimittamista, jotka koskevat maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä. Jos EGR:n tarjoamia kaikkia mahdollisuuksia kehitetään yhdessä muiden käytettävissä olevien välineiden kanssa ja tärkeimpiä sidosryhmiä kuullen, EGR:n tukeen oikeutettuja irtisanottuja työntekijöitä voidaan auttaa räätälöidyillä ja yksilöllisillä toimilla, mikä parantaa heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä markkinoiden toipuessa vaiheittain kriisistä.

LIITE 1 – EGR-hakemukset toimialaluokituksen mukaan 31. joulukuuta 2011 mennessä (97 hakemusta)

Autoteollisuus (NACE: Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, kaksinumerotaso 29)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2007/001 || FR || Peugeot

EGF/2007/010 || PT || Lisboa-Alentejo

EGF/2008/002 || ES || Delphi

EGF/2008/004 || ES || Castilla Leon

EGF/2009/007 || SE || Volvo

EGF/2009/009 || AT || Steiermark

EGF/2009/013 || DE || Karmann

EGF/2009/019 || FR || Renault

EGF/2010/002 || ES || Cataluña

EGF/2010/004 || PL || Wielkopolskie

EGF/2010/015 || FR || Peugeot

EGF/2010/031 || BE || General Motors Belgium

EGF/2011/003 || DE || Arnsberg-Düsseldorf

EGF/2011/005 || PT || Norte-Centro

Tekstiilit (NACE: Tekstiilien valmistus, kaksinumerotaso 13)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2007/005 || IT || Sardegna

EGF/2007/006 || IT || Piemonte

EGF/2007/007 || IT || Lombardia

EGF/2008/001 || IT || Toscana

EGF/2008/003 || LT || Alytaus tekstilë

EGF/2008/005 || ES || Catalonia

EGF/2009/001 || PT || North/Centre

EGF/2009/004 || BE || Oost-West Vlaanderen

EGF/2009/005 || BE || Limburg

EGF/2010/009 || ES || Valencia

Vaatteet (NACE: Vaatteiden valmistus, kaksinumerotaso 14)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2007/008 || MT || Textiles

EGF/2009/018 || LT || Wearing apparel

EGF/2010/003 || ES || Galicia

EGF/2010/014 || SI || Mura

Painoteollisuus (NACE: Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, kaksinumerotaso 18)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/026 || NL || Noord Holland and Utrecht

EGF/2009/027 || NL || Noord Brabant and Zuid Holland

EGF/2009/028 || NL || Limburg

EGF/2009/029 || NL || Gelderland and Overijssel

EGF/2009/030 || NL || Drenthe

EGF/2010/027 || NL || N Brabant Div 18

EGF/2010/028 || NL || Overijssel Div 18

EGF/2010/029 || NL || Z Holland/Utrecht Div 18

EGF/2010/030 || NL || N Holland/Flevoland Div 18

Koneet ja laitteet (NACE: Muiden koneiden ja laitteiden valmistus, kaksinumerotaso 28)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/015 || DK || Danfoss Group

EGF/2009/031 || DK || Linak

EGF/2010/001 || DK || Nordjylland

EGF/2010/006 || PL || H.Cegielski-Poznañ

EGF/2010/013 || PL || Podkarpackie

EGF/2010/017 || DK || Midtjylland machinery

EGF/2010/018 || DE || Heidelberger Druckmaschinen

EGF/2010/022 || DK || LM Glasfiber

Talonrakentaminen (NACE: Talonrakentaminen, kaksinumerotaso 41)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/011 || NL || Heijmans

EGF/2009/017 || LT || Construction

EGF/2010/019 || IE || Construction 41

EGF/2011/002 || IT || Trentino Alto Adige

EGF/2011/006 || ES || Valencia

EGF/2011/009 || NL || Gelderland

EGF/2011/017 || ES || Aragon

Erikoistunut rakennustoiminta (NACE: Erikoistunut rakennustoiminta, kaksinumerotaso 43)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2010/020 || IE || Construction 43

EGF/2011/012 || NL || Noord Brabant-Zuid Holland

Arkkitehti- ja insinööripalvelut (NACE: Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi, kaksinumerotaso 71)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2010/021 || IE || Construction 71

Elektroniikkalaitteet (NACE: Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, kaksinumerotaso 26)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/023 || PT || Qimonda

EGF/2010/008 || AT || AT&S

EGF/2010/011 || NL || NXP Semiconductors

EGF/2011/013 || DK || Flextronics

EGF/2011/025 || IT || Lombardia

Matkapuhelimet (NACE: Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, kaksinumerotaso 26)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2007/003 || DE || BenQ

EGF/2007/004 || FI || Perlos

EGF/2009/002 || DE || Nokia

EGF/2011/014 || RO || Nokia

Tietokoneet (NACE: Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, kaksinumerotaso 26)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/008 || IE || Dell

Perusmetallit (NACE: Metallien jalostus, kaksinumerotaso 24)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/022 || BG || Kremikovtsi AD (not eligible)

EGF/2010/007 || AT || Steiermark-Niederösterreich

EGF/2011/021 || NL || Zalco

Kodinkoneet (NACE: Sähköisten kodinkoneiden valmistus, kaksinumerotaso 27)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/006 || IT || Gruppo Merloni

EGF/2009/010 || LT || AB Snaige

EGF/2011/023 || IT || Antonio Merloni

Vähittäiskauppa (NACE: Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa), kaksinumerotaso 47)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2010/010 || CZ || Unilever

EGF/2010/016 || ES || Aragon

EGF/2011/004 || EL || Aldi Hellas

Rakennuspuusepäntuotteet (NACE: Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut), kaksinumerotaso 16)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/020 || ES || Castilla La Mancha

EGF/2011/022 || ES || Castilla y León-Castilla-La Mancha

Laivanrakennus (NACE: Muiden kulkuneuvojen valmistus, kaksinumerotaso 30)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2010/025 || DK || Odense Steel Shipyard

EGF/2011/008 || DK || Odense Steel Shipyard

Moottoripyörät (NACE: Muiden kulkuneuvojen valmistus, kaksinumerotaso 30)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2011/026 || IT || Emilia Romagna

Metalliteollisuus (NACE: Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) kaksinumerotaso 25)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2011/018 || ES || País Vasco

EGF/2011/019 || ES || Galicia

Kenkäteollisuus (NACE: Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, kaksinumerotaso 15)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2010/026 || PT || Rohde

EGF/2011/020 || ES || Valencia

Tukkukauppa (NACE: Tukkukauppa, kaksinumerotaso 46)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2010/012 || NL || Noord Holland ICT

Ilma-alusten huolto (NACE: Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus, kaksinumerotaso 33)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/021 || IE || SR Technics

Kustantaminen (NACE: Kustannustoiminta, kaksinumerotaso 58)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/024 || NL || Noord Holland and Zuid Holland

Huonekalut (NACE: Huonekalujen valmistus, kaksinumerotaso 31)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/016 || LT || Furniture

Keramiikka (NACE: Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, kaksinumerotaso 23)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/014 || ES || Valencia

EGF/2011/007 || IT || Lazio

Kristallilasi (NACE: Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, kaksinumerotaso 23)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2009/012 || IE || Waterford Crystal

Kivi/marmori (NACE: Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, kaksinumerotaso 23)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2010/005 || ES || Valencia

Maantiekuljetukset (NACE: Maaliikenne ja putkijohtokuljetus, kaksinumerotaso 49)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2011/001 || AT || Nieder- und Oberösterreich

Tupakkatuotteet (NACE: Tupakkatuotteiden valmistus, kaksinumerotaso 12)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2011/010 || AT || Austria Tabak

Sosiaalipalvelut (NACE: Sosiaalipalvelut ilman majoitusta, kaksinumerotaso 88)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2011/011 || AT || Soziale Dienstleistungen

Lääkkeet (NACE: Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus, kaksinumerotaso 21)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2011/015 || SE || AstraZeneca

Tietotekniikkapalvelut (NACE: Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, kaksinumerotaso 62)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2011/016 || ES || Agile

Varastointi (NACE: Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta, kaksinumerotaso 52)

Nro || JV || Tapaus

EGF/2011/24 || IT || Medcenter

|| ||

Hakemuksia yhteensä: 97 Toimialoja yhteensä: 32 Edellä esitetyssä luettelossa seuraavat NACE-alaluokat lasketaan erillisiksi aloiksi: tietokoneet, matkapuhelimet, elektroniikkalaitteet (NACE 26) laivanrakentaminen, moottoripyörät (NACE 30) keramiikka, kristallilasi, kivi/marmori (NACE 23) *) jäsenvaltiot peruuttivat seuraavat kuusi tapausta (tilanne 31/12/2011), eivätkä ne sisälly luetteloon: EGF/2007/002     FR       Renault            (peruutettu heinäkuussa 2009) EGF/2007/009     ES        Delphi  (peruutettu vuonna 2007) EGF/2009/003     AT       Magna Steyr    (peruutettu vuonna 2009) EGF/2009/025     NL       Noord Brabant            (peruutettu huhtikuussa 2010) EGF/2010/023     ES        Lear     (peruutettu heinäkuussa 2011) EGF/2010/024     NL       ABN Amrobank           (peruutettu maaliskuussa 2011)

Liite 2 – Yleiskatsaus EGR-hakemuksista 31. joulukuuta 2011 mennessä jäsenvaltioittain ja hakemusten tyyppien mukaan (1 artiklan kriteeri)

1)         Taulukossa näkyvät muutokset 31.12.2011.

2)         Väliaikaista poikkeusta EGR:n tuen soveltamisalan laajentamisesta maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi ja EGR:n rahoitusosuuden nostamisesta 65 prosenttiin kokonaiskustannuksista sovellettiin kaikkiin 1. toukokuuta 2009 jälkeen ja 30. joulukuuta 2011 saakka vastaanotettuihin hakemuksiin (Asetus (EY) N:o 546/2009 asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009).

3)         Yksi hakemuksista (EGF/2009/022 BG/Kremikovtsi) ei ollut tukikelpoinen (SEC(2010) 993 lopullinen, 30.8.2010).

4)         Kuusi hakemuksen esittäneen jäsenvaltion perumaa tapausta eivät sisälly tilastoihin.

5)         Seitsemän jäsenvaltiota ei ollut hakenut EGR:n tukea 31.12.2011 mennessä: Viro, Kypros, Latvia, Luxembourg, Unkari, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta.

[1]               Asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta, EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1, sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL:ssä L 48, 22.2.2008, s. 82 kaikkien kielten osalta ja EUVL:ssä L 202, 31.7.2008, s. 74 ainoastaan englannin osalta.

[2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, EUVL L 167, 29.6.2009.

[3]               Sovelletaan 1.5.2009–30.12.2011 välisenä aikana toimitettuihin EGR-hakemuksiin muutetun EGR-asetuksen 1 artiklan 1 a kohdan mukaisesti.

[4]               Komission ehdotus, annettu 10. kesäkuuta 2011, KOM(2011) 336 lopullinen.

[5]               Mukaan luettuna kaksi vuonna 2011 peruutettua hakemusta (EGF /2010/023 ES/Lear ja EGF/2010/024 NL/ABN Amrobank).

[6]               Talonrakentaminen (4), autoteollisuus (2), elektroniikkalaitteet (2), metalliteollisuus (2) laivanrakennus (1), kenkäteollisuus (1), perusmetallit (1), vähittäiskauppa (1), keramiikka (1), erikoistunut rakennustoiminta (1), matkapuhelimet (1), puusepäntyö (1), kodinkoneet (1), maantiekuljetukset (1), tupakkatuotteet (1), sosiaalihuollon palvelut (1), lääkkeet (1), tietotekniikan palvelut (1), varastointi (1), moottoripyörät (1).

[7]               Poislukien 382 200 euroa, jotka Espanja palautti peruutetun hakemuksen osalta vuonna 2011 (EGF 2010/023 ES/Lear).

[8]               Komissio on laatinut tämän taulukon jäsenvaltioiden toteuttamien ja loppukertomuksissaan ilmoittamien toimenpiteiden pohjalta. Toimenpideluokat muistuttavat Eurostatin menetelmää, joka kuvataan työmarkkinapolitiikkaa koskevaan tietokantaan sovellettavan menetelmän tarkistamista käsittelevässä julkaisussa ”Labour market policy database – Methodology – Revision of June 2006”, mutta eivät täysin vastaa niitä. Jotkin osarahoitetuista toimenpiteistä, kuten työnhakuavustukset, koulutusavustukset ja päivärahat aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden aikana, eivät sovi mihinkään Eurostatin käyttämään luokkaan.

[9]               KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[10]             KOM(2011) 608 lopullinen, 6.10.2011.

[11]             EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[12]             EUVL L 154, 19.6.2010, s. 27.

[13]             http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_377_en.pdf.

[14]             Lukuun ottamatta tapausta EGF/2007/002 FR/Renault, joka peruutettiin vuonna 2009.