PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin vuonna 2006 asetuksella (EY) N:o 1927/2006[1]. Sen päätavoitteena oli osoittaa solidaarisuutta ja antaa tukea maailmankaupan rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille. Yhteisrahoittamalla aktiivista työmarkkinapolitiikkaa toteuttavia toimenpiteitä EGR:llä pyrittiin helpottamaan työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään toimialoilla, sektoreilla, alueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. EGR:n tuen saaminen edellytti, että vähintään 1 000 työntekijää vähennetään joko yhdestä yrityksestä ja sen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta neljän kuukauden aikana tai NACE Rev. 2 -alan yrityksistä yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella. EGR:n rahoitusosuuden enimmäismääräksi vahvistettiin 50 prosenttia aktiivista työmarkkinapolitiikkaa toteuttavien toimenpiteiden kokonaiskustannuksista, ja EGR:stä tuettujen toimenpiteiden kesto ei saanut ylittää 12:ta kuukautta niiden alkamispäivästä.

Koska vuoden 2008 rahoitus- ja talouskriisi oli niin vakava ja se kehittyi niin nopeasti, komission laatimassa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa[2] ehdotettiin asetuksen (EY) N:o 1927/2006 tarkistamista. Tarkistuksella, joka toteutettiin asetuksella (EY) N:o 546/2009[3], haluttiin laajentaa EGR:n toimialaa ja siten tältä osin myötävaikuttaa kriisistä selviämiseen. EGR:stä haluttiin tehdä nopeampi ja tehokkaampi kriisinhallintaväline solidaarisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perusperiaatteita noudattaen. Tarkistuksessa tehtiin pysyviä muutoksia asetukseen (EY) N:o 1927/2006. Näitä olivat muun muassa EGR:n tuen hakemiseen edellytettyjen irtisanottujen työntekijöiden määrän vähentäminen 1 000 työntekijästä 500 työntekijään ja EGR:stä tuettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon enimmäiskeston pidentäminen 12 kuukaudesta 24 kuukauteen. Samalla otettiin käyttöön tilapäinen poikkeus, jolla 1) laajennettiin EGR:n toimiala kattamaan tuen myöntäminen työntekijöille, joiden irtisanominen johtuu suoraan rahoitus- ja talouskriisistä (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 1 artiklan 1 a kohta) ja 2) nostettiin EGR:n rahoitusosuus 50 prosentista 65 prosenttiin (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan 1 kohta). Tilapäisen poikkeuksen voimassaolo päättyy 30. joulukuuta 2011. Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 20 artiklan toisessa kohdassa säädetään mahdollisuudesta tarkastella sitä uudelleen.

Komissiolle toimitettiin 1. tammikuuta 2007 ja 30. huhtikuuta 2009 välisenä aikana (ennen kriisiin liittyvän poikkeuksen käyttöönottoa) 15 hakemusta, joissa haettiin EGR:n tukea 18 430 työntekijälle. Haetun EGR-tuen määrä oli yhteensä 78 776 367 euroa.

Sen jälkeen kun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamista koskeva asetus (EY) N:o 546/2009 tuli voimaan 1. toukokuuta 2009, hakemusten määrä on noussut huomattavasti, kuten jäljempää käy ilmi.

Kriisiin liittyvän tilapäisen poikkeksen nojalla toimitetut EGR-tukihakemukset

 Vuosi || Hakemusten lukumäärä || Kohteena olevien työntekijöi–den lukumäärä || Haetun EGR-tuen määrä (euroa)

2009 || 22 || 19 381 || 99 396 898

2010 || 24 || 25 083 || 115 353 865

Yhteensä || 46 || 44 464 || 214 750 763

Kauppaan liittyvän kriteerin nojalla toimitetut EGR-tukihakemukset

 Vuosi || Hakemusten lukumäärä || Kohteena olevien työntekijöi–den lukumäärä || Haetun EGR-tuen määrä (euroa)

2009 || 4 || 6 569 || 25 990 290

2010 || 6 || 3 074 || 17 126 749

Yhteensä || 10 || 9 643 || 43 117 039

Komission järjestämässä kuulemisessa jäsenvaltiot totesivat, että suurinta osaa kriisiin liittyvistä hakemuksista ei olisi jätetty ilman tilapäistä poikkeusta. Tällöin noin 45 000 rahoitus- ja talouskriisin seurauksista kärsinyttä työntekijää olisi jäänyt ilman EGR:n tukea. Lisäksi rahoitusosuuden nostaminen 65 prosenttiin vähensi EGR:stä tuettujen toimenpiteiden hakijajäsenvaltioille aiheuttamaa taloudellista rasitusta yhteensä noin 60 miljoonalla eurolla, kun otetaan huomioon kaikki 1. toukokuuta 2009 ja 31. joulukuuta 2010 välisenä aikana toimitetut hakemukset.[4]

Kriisiin liittyvän tilapäisen poikkeuksen voimassaolon päättymistä koskeva päätös tehtiin vuonna 2009. Viimeisimmissä tuolloin käytettävissä olleissa koko Euroopan unionia koskevissa komission talousennusteissa[5] (syksy 2008) arvioitiin, että talous elpyy pikkuhiljaa vuoden 2009 puolivälistä alkaen ja bruttokansantuote (BKT) kasvaa 0,2 prosentilla vuonna 2009 ja 1,1 prosentilla vuonna 2010. Työllisyyden ennustettiin alentuvan 0,5 prosenttia vuonna 2009 ja nousevan 0,1 prosenttia vuonna 2010. Työttömyysasteen uskottiin nousevan 7,8 prosenttiin työvoimasta vuonna 2009 ja 8,1 prosenttiin vuonna 2010. Näihin ennusteisiin verrattuna tilanne oli kuitenkin vuonna 2009 huomattavasti synkempi. EU:n BKT laski 4,2 prosenttia, työllisyys aleni 1,9 prosenttia ja työttömyysaste nousi 8,9 prosenttiin. Vaikka BKT:n kasvun vuonna 2010 on arvioitu olleen odotettua suurempi (n. 1,8 prosenttia), työllisyys on alentunut edelleen 0,6 prosentilla ja työttömyysaste noussut ennätykselliseen 9,6 prosenttiin.

Viimeisimmissä komission talousennusteissa (kevät 2011) arvioidaan lisäksi, että talouden ja erityisesti työmarkkinoiden elpymisnäkymät vuosina 2011 ja 2012 ovat huonommat kuin syksyllä 2008 yleisesti uskottiin. Tämä koskee etenkin uusien työpaikkojen luomista ja työttömyysastetta. Kevään ennusteessa arvioidaan, että vuonna 2011 työllisyys nousee hiukan (0,4 prosenttia) ja työttömyysaste pysyy vakaana 9,5 prosentissa. Saman ennusteen mukaan vuonna 2012 työllisyyden kasvu on vähäistä (0,7 prosenttia) ja työttömyysaste edelleen 9,1 prosenttia. Tämä kuvastaa sitä, että yleensä työllisyys elpyy hitaammin kuin BKT. Työmarkkinaolosuhteet ovat pysyneet suhteellisen heikkoina[6] BKT:n kasvuennusteen vähittäisestä parantumisesta huolimatta: sen lisäksi että kriisiin reagoimiseksi ja sen työllisyysvaikutusten tasoittamiseksi toteutettuja toimenpiteitä puretaan, eri aloilla ja yrityksissä toteutetaan edelleen vielä jonkin aikaa kriisistä johtuvia rakenteellisia muutoksia, jotka aiheuttavat yritysten sulkemisia ja siten työpaikkojen menetyksiä. Työllisyysolosuhteiden voidaan olettaa parantuvan enemmän vasta vuodesta 2013 eteenpäin.

Myös komission vuotuisessa kasvuselvityksessä EU:lle kattava ratkaisu kriisiin[7] katsotaan, että elpyminen ei synnytä juurikaan uusia työpaikkoja. Jotta voidaan välttää riski siitä, että saadaan aikaan uutta kasvua mutta ei luoda riittävän dynaamisesti uusia työpaikkoja, on tärkeää löytää ratkaisu työttömyyteen ja estää pitkäaikainen työmarkkinoilta syrjäytyminen. Tärkeimpien kasvua edistävien edellytysten palauttaminen vaatii työvoiman ja pääoman uudelleen kohdentamista alojen ja yritysten välillä sekä parempia taloudellisia kannustimia työttömille, jotta he palaavat työelämään.

Kuten komissio totesi, kriisi on vähentänyt merkittävästi taloudellista toimintaa, lisännyt huomattavasti työttömyyttä, alentanut tuottavuutta ja heikentänyt julkista taloutta. Tällaisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden on erityisen vaikea antaa räätälöityä tukea suurelle määrälle työntekijöitä, jotka ovat jääneet samanaikaisesti työttömiksi kriisin seurauksena. EGR:n rahoitusosuuden pitäminen 65 prosentissa auttaisi lievittämään jossain määrin jäsenvaltioiden julkisen talouden taakkaa.

Koska uskotaan, että kriisin vaikutukset näkyvät jatkossakin yritysten sulkemisina ja jäsenvaltioilla on tarve vakauttaa julkista talouttaan, on perusteltua jatkaa asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kriisiin liittyvän poikkeuksen voimassaoloa.

Sen vuoksi ehdotetaan, että 30. joulukuuta 2011 päättyvän kriisiin liittyvän tilapäisen poikkeuksen voimassaoloa pidennetään 31. joulukuuta 2013 asti, eli asetuksen (EY) N:o 1927/2006 täytäntöönpanokauden loppuun asti. Siten jäsenvaltiot voivat edelleen toimittaa EGR-hakemuksia rahoitus- ja talouskriisin seurauksena työttömiksi jääneiden työntekijöiden tukemiseksi ja hyötyä 65 prosentin EGR-rahoitusosuudesta.

· Yleinen tausta

Sen jälkeen kun kriisiin liittyvä tilapäinen poikkeus otettiin käyttöön, EGR-tukihakemusten ja EGR:n tukea hakevien jäsenvaltioiden määrä on noussut huomattavasti. Tämä osoittaa, että EGR:n rooli kriisinhallintavälineenä silloin, kun rahoitus- ja talouskriisi on johtanut mittaviin irtisanomisiin, on otettu hyvin vastaan.

Euroopan parlamentti kehotti 7. syyskuuta 2010 antamassaan Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta ja toimintaa koskevassa päätöslauselmassa[8] jatkamaan kriisiin liittyvän poikkeuksen voimassaoloa. Euroopan parlamentti totesi, että ”on jatkettava nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun saakka kesäkuussa 2009 hyväksyttyä poikkeusta, jonka nojalla tukea myönnetään työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa talous- ja rahoituskriisin vuoksi, ja että yhteisrahoitusosuus on siksi säilytettävä 65 prosentissa, koska tuen myöntämisen syyt eivät ole lähimainkaan poistuneet”.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Euroopan sosiaalirahasto[9], jäljempänä ’ESR’, edistää osaltaan yhteisön tärkeimpiä tavoitteita, jotka koskevat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamista siten, että parannetaan työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistetään korkeaa työllisyysastetta ja uusien ja parempien työpaikkojen luomista. Tätä varten ESR tukee Euroopan työllisyysstrategiaa ja jäsenvaltioiden politiikkaa, jolla pyritään täystyöllisyyteen sekä työn laadun ja tuottavuuden parantamiseen, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, muun muassa parantamalla epäedullisessa asemassa olevien työhön pääsyä, sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten työllisyyserojen vähentämiseen.

EGR:n ja ESR:n suurin ero on siinä, että ESR koostuu monivuotisista ohjelmista, joilla tuetaan strategisia pitkän aikavälin tavoitteita, kuten muutoksen ja rakenneuudistusten ennakointia ja hallintaa yhdistettynä elinikäisen oppimisen kaltaisiin toimintoihin. EGR sen sijaan tarjoaa kertaluonteista, ajallisesti rajoitettua henkilökohtaista tukea, joka osoitetaan suoraan kaupan globalisoitumisen tai rahoitus- ja talouskriisin seurauksena työttömiksi jääneille työntekijöille. Jotta työttömäksi jääneitä voitaisiin auttaa tehokkaasti, EGR-tukitoimenpiteiden kestosta ja välineestä päätettäessä arvioidaan, johtuvatko irtisanomiset asianomaisen yrityksen ja sen toimittajien tai toimialan toiminnan mahdollisesti väliaikaisesta heikkenemisestä vai pysyvistä rakenteellisista tekijöistä.

· Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

EGR edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Kyseisen strategian avulla EU:n on määrä selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, johon yhdistyy korkea työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaan Eurooppa 2020 ‑strategiaan liittyvässä tiedonannossa[10] komissio katsoo, että EGR:llä on selkeä rooli lippulaivahankkeessa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, etenkin osaamisen sijoittamisessa nopeasti nouseville voimakkaan kasvun aloille ja markkinoille.

Pyrkimällä integroimaan globalisoitumisen tai rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotut työntekijät nopeasti uudelleen työelämään EGR myötävaikuttaa seuraaviin jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin[11]:

– Suuntaviiva 7: Sekä naisten että miesten työmarkkinoille osallistumisen lisääminen, rakennetyöttömyyden vähentäminen ja työpaikkojen laadun edistäminen.

– Suuntaviiva 8: Työmarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen ja elinikäisen oppimisen edistäminen.

– Suuntaviiva 10: Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen.

Tiedonannossaan Uudet taidot uusia työpaikkoja varten – Työmarkkinoiden ja ammattitaitotarpeiden ennakoiminen ja yhteensovittaminen[12] komissio korostaa, että elpymisen jouduttamiseksi EU:n on kehitettävä inhimillistä pääomaa ja lisättävä työllistettävyyttä parantamalla ammattitaitoa ja varmistamalla, että ammattitaidon tarjonta ja työmarkkinoiden kysyntä sovitetaan paremmin yhteen. Siinä määritetään aktivointia, uudelleenkoulutusta ja ammattitaidon kehittämistä koskevat toimenpiteet tärkeiksi keinoiksi edistää työllistettävyyttä ja työmarkkinoille uudelleen integroitumista. Ammattitaidon parantamiseen liittyvien toimenpiteiden yhteisrahoittaminen on yksi EGR:n päätavoitteista.

· Vaikutus perusoikeuksiin

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksiin.

2.           KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

· Intressitahojen kuuleminen

Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

Komissio kuuli jäsenvaltioita kaksi kertaa: ensin kyselylomakkeella 26. elokuuta 2010 ja sen jälkeen Portossa 29. ja 30. syyskuuta 2010 pidetyssä kokouksessa. Kuulemisten ensisijainen tarkoitus oli kerätä näkemyksiä asetuksen (EY) N:o 1927/2006 1 artiklan 1 a kohtaan ja 10 artiklan 1 kohtaan vuonna 2009 tehtyjen kriisiin liittyvien muutosten tehokkuudesta ja siitä, onko niiden voimassaoloa tarpeen jatkaa 30. joulukuuta 2011 jälkeen 31. joulukuuta 2013 asti.

Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Kuulemisessa kävi ilmi, että mahdollisuus hakea tukea suoraan rahoitus- ja talouskriisistä johtuvien irtisanomisten tapauksessa (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 1 artiklan 1 a kohta) todellakin auttoi jäsenvaltioita hakemaan EGR:n tukea niille työntekijöille, jotka menettivät työnsä kriisin vuoksi, ja hyödyntämään sitä heidän integroimiseensa uudelleen työelämään. Suurin osa jäsenvaltioista totesi, että kyseiset työntekijät eivät olisi voineet saada EGR:n tukea kauppaan liittyvän globalisaatiokriteerin perusteella. Kuulemisessa kävi myös ilmi, että yleisesti katsottiin helpommaksi kerätä näyttöä ja osoittaa yhteys irtisanomisten ja rahoitus- ja talouskriisin välillä kuin irtisanomisten ja globalisoitumisesta johtuvien maailmankaupan rakenteellisten muutosten välillä.

Suurin osa vastanneista jäsenvaltioista toivoi, että kriisiin liittyvää poikkeusta eli mahdollisuutta hakea tukea maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä johtuviin irtisanomisiin jatkettaisiin vuoden 2013 loppuun asti. Voimassaolon jatkamista perusteltiin muun muassa sillä, että EGR:n tuki vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden valmiuksiin palata takaisin työelämään nykytilanteessa talouskriisin vaikutusten näkyessä vielä vuoden 2011 jälkeen. Kriisi on vaikuttanut eri jäsenvaltioihin eri aikoina, ja sen vaikutukset työllisyyteen ovat edelleen huomattavat. Lisäksi huomautettiin, että voimassaolon jatkamisella kahdella vuodella ei oteta kantaa vuotta 2013 pidemmälle.

65 prosenttiin korotetusta yhteisrahoitusosuudesta (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan 1 kohta) kuulemisessa todettiin, että suurempi yhteisrahoitusosuus oli helpottanut päätöstä hakea EGR-tukea monestakin syystä. Ylimääräiset 15 prosenttia mahdollisti asianomaisille työntekijöille annetun tuen määrän korottamisen vastaavalla summalla. ESR-osuuden ja EGR-osuuden välinen ero oli pienentynyt niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden oli mahdollista saada enemmän tukea ESR:stä. Ilman tätä pienennystä nämä maat eivät olisi toimittaneet EGR-hakemuksia. Kansallinen rahoitusosuus oli edelleen ongelma, mutta enää 35 prosentissa tapauksia 50 prosentin sijaan. Suurin osa jäsenvaltioista katsoi 65 prosentin rahoitusosuuden olevan asianmukainen kriisin aikana ja katsoi, että sitä olisi jatkettava vuoden 2013 loppuun asti.

Kuulemisten tulokset on otettu huomioon asetukseen (EY) N:o 1927/2006 ehdotetuissa muutoksissa.

· Asiantuntijatiedon käyttö

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

· Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arviointia ei ole tarpeen suorittaa tälle ehdotukselle.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

· Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Jotta voidaan jatkaa tilapäisen poikkeuksen voimassaoloa globaalin rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden tukemiseksi asetuksen (EY) N:o 1927/2006 1 artiklan 1 a kohdassa vahvistettu päivämäärä korvataan päivämäärällä 31. joulukuuta 2013. Tämä muutos jatkaa automaattisesti myös 65 prosenttiin nostetun rahoitusosuuden soveltamista samaan päivämäärään saakka asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

· Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus ja erityisesti sen 175 artiklan kolmas kohta.

· Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin. Ne voidaan saavuttaa vain muuttamalla asetusta (EY) N:o 1927/2006.

Ehdotuksen solidaarisuutta koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tason toimilla seuraavista syistä.

EGR on EU:n tasolla käytettävissä oleva rahoitusväline, ja siksi sen mukauttaminen tämänhetkisen rahoitus- ja taloustilanteen tarpeisiin voidaan toteuttaa ainoastaan EU:n lainsäädäntöaloitteella.

Ehdotusta tehdessään komissio otti huomioon tämänhetkiset arviot jäsenvaltioiden talous- ja rahoitustilanteesta sekä vuosia 2012–2013 koskevat talousennusteet. Ne eroavat merkittävästi vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa käytettävissä olleista arvioista ja ennusteista, joiden perusteella asetuksen (EY) N:o 1927/2006 tilapäiset kriisiin liittyvät muutokset tehtiin.

Ehdotus on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukainen.

· Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asetukseen (EY) N:o 1927/2006 ehdotetuilla muutoksilla ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen EGR:n toiminnan mukauttamiseksi tämänhetkisiin ennusteisiin rahoitus- ja talouskriisistä ja sen vaikutuksista työllisyyteen ja jäsenvaltioiden alijäämiin. Eli muutoksilla 1) säilytetään mahdollisuus hakea EGR-tukea edelleen jatkuvan rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille työntekijöille ja 2) myönnetään 65 prosenttia yhteisrahoitusta 50 prosentin sijaan.

Kriisiin liittyvä poikkeus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden hakea EGR:n tukea kriisin seurauksena irtisanotuille työntekijöille tapauksissa, joissa kriisin ja irtisanomisten välinen yhteys voidaan selvästi osoittaa. Jos tällaisia tapauksia ei ole, tätä mahdollisuutta ei myöskään voida käyttää.

Ehdotuksella ei lisätä jäsenvaltioiden hallinnollista taakkaa verrattuna asetuksen (EY) N:o 1927/2006 nykyisiin säännöksiin.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä:

Asetus on asianmukainen oikeudellinen väline voimassa olevan asetuksen muuttamiseksi.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen[13] 28 artiklassa määrätään, että EGR:n talousarvio ei saa ylittää vuotuista 500 miljoonan euron enimmäismäärää.

Aiempien EGR-tukihakemusten[14] perusteella asetuksessa (EY) N:o 1927/2006 säädetyn kriisiin liittyvän poikkeuksen voimassaolon jatkamisen ei uskota ylittävän kyseistä vuotuista enimmäismäärää. Tukea haettiin yhteensä 51,8 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja 20,6 miljoonaa euroa vuonna 2008. Vuonna 2009 EGR:stä haettiin rahoitustukea yhteensä 131,7 miljoonaa euroa, josta 75 prosenttia oli kriisiin liittyviä hakemuksia ja 25 prosenttia kaupan muutoksiin liittyviä hakemuksia. Vuonna 2010 EGR:stä haettiin rahoitustukea yhteensä 132,5 miljoonaa euroa, josta 87 prosenttia oli kriisiin liittyviä hakemuksia ja 13 prosenttia kaupan muutoksiin liittyviä hakemuksia.

2011/0147 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[15],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[16],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, perustettiin 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006[17], jotta unioni voisi osoittaa solidaarisuutta ja antaa tukea työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten takia.

(2) Osana rahoitus- ja talouskriisin ratkaisupyrkimyksiä 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 546/2009[18] muutettiin asetusta (EY) N:o 1927/2006 muun muassa ottamalla käyttöön tilapäinen poikkeus, jolla pyrittiin laajentamaan asetuksen soveltamisala koskemaan kriisistä johtuvia irtisanomisia, ja nostamalla tilapäisesti EGR:n rahoitusosuutta.

(3) Unionin tämänhetkisen talous- ja rahoitustilanteen vuoksi on aiheellista jatkaa poikkeuksen voimassaoloa ennen kuin se päättyy 30 päivänä joulukuuta 2011.

(4) Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1927/2006 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1927/2006 1 artiklan 1 a kohdan

toinen alakohta seuraavasti:

”Tätä poikkeusta sovelletaan kaikkiin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 toimitettuihin hakemuksiin.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...].

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB[19])

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: Euroopan globalisaatiorahasto EMPL-pääosaston vuoden 2010 hallintosuunnitelman mukaisesti

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[20].

X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotus kuuluu lippulaivahankkeeseen Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, joka on osa komission älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 ‑strategiaa.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 1: Pidetään yllä maailmankaupan rakenteellisten muutosten tai rahoitus- ja talouskriisin seurauksena työttömiksi jääneiden työntekijöiden osallistumista työelämään.

Erityistavoite nro 2: Lisätään yleistä tietoisuutta EGR:stä keinona osoittaa solidaarisuutta

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotuksen avulla Euroopan unioni voi myöntää 65 prosentin suuruista EGR:n rahoitustukea aktiivista työmarkkinapolitiikkaa toteuttavien toimenpiteiden kautta sellaisille työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi globaalin rahoitus- ja talouskriisin seurauksena. Samaa rahoitusosuutta sovelletaan myös niihin työntekijöihin, jotka ovat jääneet työttömiksi kaupan globalisoitumiseen liittyvistä syistä.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

- Saatujen EGR-tukihakemusten määrä

- EGR-tuen kohteena olevien irtisanottujen työntekijöiden määrä

- EGR:stä tuettujen toimenpiteiden avulla takaisin työelämään integroitujen irtisanottujen työntekijöiden määrä

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Rahoitus- ja talouskriisin vuoksi asetusta (EY) N:o 1927/2006 muutettiin vuonna 2009 ottamalla käyttöön ajallisesti rajoitettu kriisiin liittyvä poikkeus. Kyseisen poikkeuksen voimassaolo päättyy 30. joulukuuta 2011. Uusimpien talousennusteiden mukaan kriisin vaikutukset, erityisesti kielteiset vaikutukset rakennemuutoksen vauhtiin, työpaikkojen syntymiseen ja työttömyysasteeseen, jatkuvat vähintään vuoden 2012 loppuun asti. Tämän ehdotuksen avulla EGR pystyisi antamaan tukea globaalin rahoitus- ja talouskriisin seurauksena työttömiksi jääneille työntekijöille 31. joulukuuta 2013 asti, ja sen rahoitusosuus olisi 65 prosenttia.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n osallistumisella EGR:n kautta voidaan täydentää kansallista tukea kaupan globalisoitumisen ja globaalin rahoitus- ja talouskriisin seurauksena työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroimiseksi takaisin työelämään. Tähän mennessä EGR:n tuesta saadut kokemukset osoittavat, että EU:n osallistumisella voidaan antaa räätälöidympää ja pitkäaikaisempaa tukea, joka sisältää usein toimenpiteitä, joita ei olisi toteutettu ilman EU:ta.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ks. perusteluissa esitetyt asetuksen (EY) N:o 1927/2006 tarkistuksen jälkeen saadut kokemukset.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

EGR ja ESR ovat yhtenäisiä välineitä ja tarjoavat yhdessä synergiaetuja.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

– Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– X  Ehdotus/aloite on voimassa 31. joulukuuta 2011 alkaen 31. joulukuuta 2013 asti

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat[21])

¨ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[22]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

X hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 16 artiklassa edellytetään, että komissio esittää joka vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen mukaisista edellisenä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomus sisältää muun muassa komission huomiot kyseisenä vuonna toteutetusta valvonnasta.

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 17 artiklan mukaisesti komissio suorittaa ennen vuoden 2011 loppua puoliväliarvioinnin EGR:n puitteissa saavutettujen tulosten vaikuttavuudesta ja kestävyydestä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komission edellytetään suorittavan 31. joulukuuta 2014 mennessä ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella jälkiarvioinnin, jolla mitataan EGR:n vaikutukset ja sen tuoma lisäarvo.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Riskit liittyvät yhteisön varojen yhteiseen hallinnointiin.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Hallinnointiin ja varainhoidon valvontaan sovellettavat vaatimukset vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1927/2006 18 artiklassa.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Sääntöjenvastaisuuksien estämiseen, toteamiseen ja korjaamiseen liittyvät toimenpiteet vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1927/2006 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 2 kohdassa.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus–kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä-rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...…...] || JM/EI-JM ([23]) || EFTA-mailta[24] || ehdokasmailta[25] || kolman–silta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1.1 || 04 0501 Euroopan globalisaatiorahasto 04 010414 Euroopan globalisaatiorahasto – Hallintomenot 40 0243 Varaus Euroopan globalisaatiorahastoa varten || EI-JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä-rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi...] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolman–silta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

Ei ole. || Ei ole. || […] || KYL–LÄ/EI || KYL–LÄ/EI || KYL–LÄ/EI || KYLLÄ/EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero ||

Pääosasto: EMPL || || || Vuosi 2012[26] || Vuosi 2013 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || || ||

Maksut || (2) || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || ||

Maksut || (2a) || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[27] || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || ||

EMPL-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || = 1+1a +3 || || ||

Maksut || = 2+2a +3 || || ||

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || ||

Maksut || (5) || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN EMPL kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || = 4+ 6 || || ||

Maksut || = 5+ 6 || || ||

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || ||

Maksut || (5) || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || = 4+ 6 || || ||

Maksut || = 5+ 6 || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || YHTEENSÄ

Pääosasto: EMPL ||

Ÿ Henkilöresurssit || Ei vaikutuksia || Ei vaikutuksia ||

Ÿ Muut hallintomenot || || ||

EMPL-pääosasto YHTEENSÄ || Määrärahat || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi n[28] || Vuosi n + 1 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || ||

Maksut || || ||

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– X  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ ||

||

Tyyp-pi[29] || Keski-määr. kus–tan-nukset || Lukumäärä || Kus–tannus || Lukumäärä || Kus–tannus || Lukumäärä || Kus–tannus || Lukumäärä || Kus–tannus || Lukumäärä || Kus–tannus || Luku–määrä yh–teensä || Kustan–nukset yhteensä ||

ERITYISTAVOITE 1[30]… || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE 2… || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || ||

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

– X  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2012 [31] || Vuosi 2013 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || ||

Henkilöresurssit || || || ||

Muut hallintomenot || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[32] || || || ||

Henkilöresurssit || || ||

Muut hallintomenot || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || ||

YHTEENSÄ || || || || || ||

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

xx 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || || ||

XX 01 01 02 (lähetystöt) || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || ||

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || ||

XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) || ||

XX 01 04 yy[33] || - päätoimipaikassa[34] || ||

- lähetystöissä || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokra-henkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokra-henkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || ||

YHTEENSÄ || || || || ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

ei sovelleta

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[35]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

ei sovelleta

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || ||

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito–vuonna || ||

Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) ||

Momentti …. || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

ei sovelleta

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

ei sovelleta

[1]               EUVL L 48, 22.2.2008, s. 82.

[2]               KOM(2008) 800 lopullinen, 26.11.2008.

[3]               EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26.

[4]               Peruutetut ja hylätyt hakemukset pois lukien.

[5]               http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_economy/forecasts_en.htm

[6]               Sama kuin edellä.

[7]               KOM(2011) 11, 12.1.2011.

[8]               Euroopan parlamentin päätöslauselma (2010/2072/INI).

[9]               Asetus (EY) N:o 1081/2006, EUVL L 210, 31.7.2006, s. 12.

[10]             KOM(2010) 2020, 3.3.2010.

[11]             Neuvoston päätös, tehty 21. lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista, EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.

[12]             KOM(2008) 868, 16.12.2008.

[13]             EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[14]             Peruutetut ja hylätyt hakemukset pois lukien.

[15]             EUVL C , , s. .

[16]             EUVL C , , s. .

[17]             EUVL L 48, 22.2.2008, s. 82.

[18]             EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26.

[19]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[20]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[21]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[22]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[23]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[24]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[25]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[26]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[27]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[28]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[29]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[30]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

[31]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[32]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[33]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[34]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[35]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.