52011DC0551

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE.

PARANNETAAN LUOTTAMUSTA OIKEUDEN SAATAVUUTEEN EU:SSA: EUROOPPALAISEN OIKEUSALAN KOULUTUKSEN UUSI ULOTTUVUUS

JOHDANTO

Euroopan unioni perustuu oikeusvaltion periaatteelle, jossa yhdistyvät unionin oikeus ja jäsenvaltioiden kansalliset oikeusjärjestelmät. Kansalliset tuomioistuimet soveltavat niitä molempia omien kansallisten oikeusjärjestelmiensä ja -perinteidensä mukaisesti. Euroopan oikeudenkäyttöalueen tehokas toiminta edellyttää sellaisen eurooppalaisen oikeuskulttuurin luomista, jossa kunnioitetaan täysin toissijaisuuden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatteita. Oikeusalan koulutus on keskeinen osa tätä prosessia, sillä sen avulla lisätään keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden, oikeusalan ammattilaisten ja kansalaisten välillä.

Euroopan komission tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä puolet oikeusalan ammattilaisista Euroopan unionissa osallistuu eurooppalaisiin oikeusalan koulutustoimiin. Tässä on tarkoitus hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia paikallisia, kansallisia ja Euroopan tason resursseja Tukholman ohjelman [1] tavoitteiden mukaisesti.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikkien sidosryhmien sitoutumista ja täysimääräistä yhteistyötä. On tärkeää, että jäsenvaltiot, oikeuslaitokset, oikeusalan oppilaitokset ja ammattilaiset lisäävät oikeusalan koulutustoimia. Kyseiset tahot voivat parhaiten varmistaa, että kansallinen koulutus kattaa myös unionin lainsäädännön. Euroopan tason toiminnalla täydennetään kansallisia koulutustoimia.

Unionin lainsäädäntö kansallisella tasolla

Unionin lainsäädäntö vaikuttaa hyvin monenlaisiin kansallisiin toimiin. Sillä on suuri vaikutus ihmisten ja yritysten jokapäiväiseen elämään. Siinä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka kansallisten tuomioistuinten on pantava täytäntöön. Jäsenvaltioiden tuomioistuimet ovatkin eturintamassa unionin lainsäädännön tulkitsijoina. Kun Euroopan unionin perussopimuksia on muutettu kerta toisensa jälkeen, unionin lainsäädännön soveltamisala ja vaikutus ovat kasvaneet ja oikeussuojan saatavuus on parantunut. Lissabonin sopimuksella lujitettiin unionin toimivaltaa erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.

Oikeuden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää keskinäistä luottamusta

Oikeuden päätösten vastavuoroisen tunnistamisen periaate on yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön perusta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67, 81 ja 82 artiklan mukaisesti. Erilaisten kansallisten oikeusjärjestelmien hyvä tuntemus on tarpeen, jotta voidaan varmistaa oikeuden päätösten tunnustaminen, oikeusviranomaisten yhteistyö ja päätösten nopea täytäntöönpano. Se on myös keskeinen edellytys keskinäisen luottamuksen syntymiselle. Kansallisilla tuomareilla – kaikissa oikeusasteissa kaikkialla Euroopassa Sisiliasta Lappiin – on oltava riittävä unionin lainsäädännön ja kansallisten oikeusjärjestelmien tuntemus.

Unionin lainsäädännön tehokas täytäntöönpano

Unionin lainsäädännön kehittäminen on kytkettävä tehokkaaseen täytäntöönpanoon[2], millä taataan oikeusturva ja yhtenäinen tulkinta. Yksi Mario Montin raportin[3] keskeisistä suosituksista on kouluttaa tuomareita ja muita oikeusalan ammattilaisia, jotta he voivat auttaa kansalaisia ja yrityksiä puolustamaan oikeuksiaan ja parantaa sisämarkkinoiden tehokkuutta. Komissio piti tätä ensisijaisena tavoitteena Toimintasuunnitelmassa Tukholman ohjelman toteuttamiseksi[4] sekä Katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010[5]. Myös Euroopan parlamentti korostaa, että asianmukainen oikeusalan koulutus parantaa osaltaan merkittävästi sisämarkkinoiden toimintaa ja auttaa kansalaisia hyödyntämään oikeuksiaan[6].

Euroopan unioni koulutuksen tukijana

Lissabonin sopimuksessa[7] annetaan Euroopan unionille toimivalta ”tukea tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta” silloin kun on kyse yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävästä yhteistyöstä. Eurooppa 2020-strategiassa[8] kehotetaan investoimaan tehokkaasti koulutukseen ja yhtenäiseen oikeudelliseen ympäristöön Euroopan tasolla. Komissio hyödyntää näitä tuoreita mahdollisuuksia luodakseen vahvan legitiimin perustan unionin säännöstöä koskevalle koulutukselle.

Euroopan parlamentti on johdonmukaisesti kannattanut todellisen eurooppalaisen oikeuskulttuurin luomista edellytyksenä Euroopan oikeudenkäyttöalueelle[9]. Eurooppa-neuvosto[10] on vaatinut unionilta vahvaa toimintaa aidon eurooppalaisen oikeus- ja lainvalvontakulttuurin edistämiseksi.

Edellä esitetyn perusteella on aika muuttaa Euroopan unionissa järjestettävää eurooppalaista oikeusalan koulutusta niin sen sisällön kuin laajuudenkin osalta. Lainsäädännön täytäntöönpanoon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella osallistuvien oikeusalan ammattilaisten on voitava saada tällaista koulutusta järjestelmällisesti.

Vuonna 2010 komissio käynnisti laajan kuulemisen, jonka yhteydessä se kuuli lukuisia sidosryhmiä, kuten Euroopan parlamenttia, jäsenvaltioita, Euroopan unionin tuomioistuinta, Euroopan juridista koulutusverkostoa (EJTN) ja sen jäseniä sekä Justice Forumin[11] jäseniä, varsinkin Eurooppaoikeuden akatemiaa (ERA), Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvostoa (CCBE), Euroopan unionin notaarien liittoa (CNUE), Euroopan tuomarineuvostojen verkostoa (ENCJ), Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkostoa ja Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistystä. Saadun palautteen pohjalta[12] määritettiin keskeiset toimet ja tavoitteet.

KOULUTETAAN PUOLET OIKEUSALAN AMMATTILAISISTA EUROOPAN UNIONISSA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ

Euroopan unionissa on monenlaisia oikeusalan ammattilaisia, kuten tuomareita, oikeuslaitoksen henkilöstöä ja muita oikeusalan toimijoita[13].

Oikeusalan ammattilaiset 27 jäsenvaltiossa

Ammattituomarit | 79 100 |

Syyttäjät | 35 032 |

Lakimiehet, asianajajat, oikeudelliset neuvonantajat | 868 615 |

Tuomioistuimen henkilöstö | 351 220 |

Ulosottomiehet | 29 060 |

Notaarit | 38 269 |

Yhteensä | 1 401 296[14] |

Euroopan unionin säännöstöä koskeva eurooppalainen oikeusalan koulutus on vähäistä niin kansallisella kuin Euroopankin tasolla. Vuoden 2011 toukokuussa 51 prosenttia tuomareista ja syyttäjistä ilmoitti, etteivät he olleet koskaan osallistuneet unionin tai jonkin muun jäsenvaltion lainsäädäntöä koskevaan oikeudelliseen koulutukseen. Samalla 74 prosenttia heistä ilmoitti, että käsiteltävänä on yhä enemmän tapauksia, joissa sovelletaan unionin lainsäädäntöä. Tuomareista ja syyttäjistä 24 prosenttia ei ollut koskaan osallistunut unionin lainsäädäntöä koskevaan koulutukseen, koska sellaista ei ollut ollut tarjolla[15]. Koulutustoiminta vaihtelee suuresti jäsenvaltioittain. Koulutusta saaneiden tuomareiden ja syyttäjien määrä vaihtelee vuosittain 240:stä 13 000:een. Vuosina 2007–2010 komissio rahoitti kokonaan tai osittain 162 hanketta, joihin osallistui lähes 26 000 henkilöä.

Etusijalla koulutustoimissa ovat tuomarit ja syyttäjät , koska he vastaavat unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta ja noudattamisesta, mutta on olennaisen tärkeää antaa oikeusalan koulutusta myös muille oikeusalan ammattilaisille. Tuomioistuimen henkilöstön on kyettävä auttamaan uhreja eurooppalaisen kehyksen mukaisesti. Unionin kansalaiset, jotka käyttävät oikeuttaan liikkua vapaasti, voivat joutua tilanteisiin, joissa he tarvitsevat sellaisten lakimiesten tai notaarien palveluksia, joilla on unionin lainsäädäntöä koskevaa asiantuntemusta. Kaikki oikeusalan ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa sen varmistamisessa, että lasten osallistuminen oikeuslaitoksen toimintaan järjestetään parhaalla mahdollisella tavalla[16].

Myös lainvalvontaviranomaisten kouluttaminen on tärkeää. Komissio aikookin esittää tiedonannon lainvalvontaviranomaisille tarkoitetusta eurooppalaisesta koulutusohjelmasta vuoden 2012 puolivälissä.

Koulutus on tarkoitus kohdentaa kaikille oikeusalan ammattilaisille : tuomareille, syyttäjille, oikeuslaitoksen henkilöstölle, asianajajille ja muille oikeusalan toimijoille.

AMMATTILAISILLE KOHDENNETTU KOULUTUS

Käytännönläheistä eurooppalaista oikeusalan koulutusta

Eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen olisi oltava käytännönläheistä, jotta se kiinnostaisi oikeusjärjestelmien toiminnasta vastaavia alan ammattilaisia. Koulutuksen olisi liityttävä heidän jokapäiväiseen työhönsä, sen olisi oltava lyhytkestoista ja siinä olisi hyödynnettävä tehokkaita opetusmenetelmiä. Vuoden 2011 toukokuussa 19 prosenttia tuomareista ja syyttäjistä ilmoitti, ettei ollut osallistunut mihinkään unionin lainsäädäntöä koskevaan koulutukseen ajanpuutteen vuoksi[17].

Eurooppalaista oikeusalan koulutusta olisi järjestettävä sekä perus- että jatkokoulutuksena . Jokaisen uuden lakimiehen olisi tunnettava unionin lainsäädäntö alusta alkaen. Ennen työelämään siirtymistä annettavaa peruskoulutusta on täydennettävä elinikäisellä oppimisella, mikä auttaa oikeusalan ammattilaisia pysymään ajan tasalla ja selvillä siitä, mistä ja miten he voivat hankkia uusia tietoja ja taitoja.

Arvioitaessa tuomarien ja syyttäjien työmäärää jäsenvaltioiden olisi pidettävä aikaa , jonka he ovat koulutuksen vuoksi poissa tuomioistuimista, sijoituksena oikeudenkäytön laatuun .

Painopistealueiden määrittäminen

Eurooppalaisessa oikeusalan koulutuksessa olisi keskityttävä unionin säännöstön pääsisältöön, kuten aineelliseen oikeuteen ja prosessioikeuteen, oikeudellisen yhteistyön välineisiin ja näitä kysymyksiä koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

Kuulemisvaiheessa sidosryhmät määrittelivät koulutustarpeita seuraavilla politiikan aloilla , joita voitaisiin pitää koulutuksen painopistealueina: ympäristöoikeus; siviili-, sopimus-, perhe- ja kauppaoikeus, kilpailuoikeus, immateriaalioikeudet; rikosoikeus (erityisesti eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano), unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvat rikokset; perusoikeudet ja tietosuoja. Painopistealueeksi voitaisiin valita myös sellainen ala, jolla EU on todennut lainsäädännön noudattamisen olevan vähäistä tai jolla lainsäädäntö on erittäin monimutkaista ja teknistä.

Euroopan komissio ottaa huomioon nämä painopistealueet suunnitellessaan koulutusta koskevaa rahoitusohjelmaa .

Lyhytaikainen vaihto

Luottamukseen ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen perustuvan Euroopan oikeudenkäyttöalueen kehittäminen edellyttää unionin lainsäädännön tuntemuksen lisäksi sitä, että oikeusalan ammattilaiset parantavat tietojaan eurooppalaisista oikeusjärjestelmistä.

Henkilövaihto on parhaita tapoja saada käytännön tietoa unionin välineistä ja muista oikeusjärjestelmistä sekä vaihtaa kokemuksia muiden kanssa ja lisätä näin keskinäistä luottamusta ja ymmärrystä.

Komissio haluaa kehittää vaihtojärjestelyjä aloittaen vasta nimitetyistä tuomareista ja syyttäjistä . Kansallisten oikeusalan oppilaitosten olisi järjestettävä henkilövaihtoja peruskoulutuksen aikana. Näin tuomarit ja syyttäjät ymmärtäisivät ja omaksuisivat asemaansa kuuluvan eurooppalaisen ulottuvuuden alusta alkaen.

Euroopan komission tavoitteena on aloittaa uusille tuomareille ja syyttäjille tarkoitettu kaksiviikkoinen vaihto-ohjelma vuodesta 2014. Sen perimmäisenä tavoitteena on, että kaikki vasta nimitetyt tuomarit ja syyttäjät (noin 2 500 henkilöä vuodessa) osallistuvat kansallisissa oikeusalan oppilaitoksissa järjestettävään vaihtoon.

Tekniikkaa koulutuksen tueksi: Euroopan oikeusportaali ja verkko-opetus

Euroopan oikeusportaali on kansalaisille, yrityksille ja oikeusalan ammattilaisille tarkoitettu keskitetty palvelupiste. Siellä on 22 kielellä runsaasti tietoa, jota voidaan käyttää myös oikeusalan koulutuksessa . Portaalia kehitetään edelleen, jotta sieltä saa tietoa koulutuksentarjoajista ja koulutustilaisuuksista. Sen kautta avataan myös pääsy oikeudellisiin tietokantoihin ja korkealaatuiseen koulutusmateriaaliin, minkä lisäksi siellä esitellään komission tarjoamia yhteisrahoitusmahdollisuuksia .

On investoitava myös verkko-opetukseen , lähinnä oikeusalan ammattilaisten ajanpuutteen vuoksi.

Euroopan komissio varmistaa, että Euroopan oikeusportaali tukee eurooppalaista oikeusalan koulutusta.

Se tukee verkko-opetuksen kehittämistä joustavaksi välineeksi yhä useampia loppukäyttäjiä varten.

Se laatii käytännön ohjeita ottaen huomioon oikeudelliselle yhteisölle erityisen oppimiskäyttäytymisen ja parhaiten soveltuvat koulutusmenetelmät , kuten laadun ja vaikutusten arvioinnin sekä yhteisten laatukriteerien ja -indikaattorien käytön.

Kielitaito

Vieraan kielen ja sen oikeudellisen terminologian osaaminen on tärkeää, ja sen olisi oltava osa oikeusalan ammattilaisten jatkokoulutusta. Tällainen kielitaito on ennakkoedellytys jäsenvaltioiden välisille toimiville yhteyksille, jotka puolestaan muodostavat oikeudellisen yhteistyön perustan.

On tärkeää, että kaikki sidosryhmät kiinnittävät huomiota siihen, että oikeudellista terminologiaa koskevaa koulutusta annetaan myös muilla kielillä.

NYKYISTEN RAKENTEIDEN JA VERKKOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Yhteisenä haasteena on kouluttaa puolet oikeusalan ammattilaisista Euroopan unionissa vuoteen 2020 mennessä. Se onnistuu parhaiten hyödyntämällä nykyisten kansallisten ja eurooppalaisten rakenteiden, toimijoiden ja verkkojen vahvuuksia ja niistä saatuja kokemuksia . Tätä varten ei ole syytä luoda unionin tason monopolirakennetta, vaan on kunnioitettava asianajajien, notaarien ja ulosottomiesten ammattialajärjestöjen oikeudellista riippumattomuutta ja niiden omia rakenteita.

Paras vaihtoehto on tukea kaikkien sidosryhmien järjestämän eurooppalaisen oikeusalan koulutustoiminnan kehittämistä ja varmistaa, että sen kehysrakenne täyttää kaikkien toimijoiden tarpeet, tuottaa synergiaetuja ja parantaa koulutustuloksia.

Nykyisten vahvuuksien hyödyntäminen kansallisella tasolla

Jäsenvaltioissa on jo mittavat koulutusvalmiudet vastata oikeusalan koulutuksen laadusta ja laajuudesta . Perus- ja jatkokoulutusta järjestäviä oikeusalan oppilaitoksia on 17 jäsenvaltiossa. Muissa jäsenvaltioissa koulutusta järjestävät oikeusministeriö, tuomarineuvosto tai tuomioistuinlaitos. Asianajajien ja notaarien liitot vahvistavat jäsentensä kansalliset jatkokoulutusvaatimukset ja järjestävät koulutusta.

Nykyisillä kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla rakenteilla on ratkaiseva rooli sen varmistamisessa, että oikeusalan koulutukseen sisältyy unionin lainsäädäntöä ja menettelyjä koskevaa opetusta. Ne myös vastaavat koulutustarjonnan riittävyydestä sekä koulutuksen tehokkuudesta ja vaikutuksesta jokapäiväiseen työhön.

Vuonna 2001 ranskalainen oikeusalan oppilaitos Ecole Nationale de la Magistrature , portugalilainen Centro de Estudos Judiciários ja espanjalainen Escuela Judicial del Consejo General del Poder Judicial aloittivat tiiviin yhteistyön, johon kuuluu tulevien tuomareiden ja syyttäjien vaihto. He voivat osallistua näissä kolmessa maassa järjestettävään koulutukseen, jossa keskitytään unionin lainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin ja maiden omiin kansallisiin oikeusjärjestelmiin. Tämä koulutusyhteistyö on jatkunut keskeytyksettä, ja mukaan on tullut myös muita oppilaitoksia. Vuonna 2010 yhteistyöhön osallistui jo 13 maata, ja toiminta kuuluu nykyisin Euroopan juridiseen koulutusverkostoon.

Perpignanin ja Barcelonan asianajajien liitot ovat järjestäneet jo useiden vuosien ajan kerran vuodessa yhteisen seminaarin, jossa keskustellaan toistuvista ongelmista unionin oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanossa rajat ylittävissä tapauksissa.

Kaikissa jäsenvaltioissa ei ole saatavilla lainkaan unionin lainsäädäntöä koskevaa oikeusalan peruskoulutusta . Vuoden 2011 toukokuussa 43 prosenttia tuomareista ja syyttäjistä ilmoitti, että heidän loppututkintoonsa ei sisältynyt lainkaan unionin lainsäädäntöä, Euroopan ihmisoikeussopimusta eikä muiden jäsenvaltioiden lainsäädäntöä koskevaa opetusta, ja 63 prosenttia ilmoitti, etteivät he olleet saaneet minkäänlaista unionin lainsäädäntöä koskevaa peruskoulutusta ennen työtehtäviensä vastaanottamista[18]. Oikeusalan ammattilaisilla olisi kuitenkin oltava riittävät tiedot unionin oikeudellisen yhteistyön välineistä, ja heidän olisi automaattisesti pystyttävä selvittämään eurooppalainen oikeuskäytäntö, tarkistamaan kansalliset täytäntöönpanotoimet ja käyttämään Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisumenettelyä.

Kaikissa jäsenvaltiossa on mahdollisuus oikeudelliseen jatkokoulutukseen , mutta se ei aina ole pakollista eikä se aina kata unionin säännöstöä eikä oikeudellisen yhteistyön välineitä.

Unionin säännöstöä koskevan koulutuksen olisi järjestelmällisesti sisällyttävä oikeusalan ammattilaisten peruskoulutukseen , kun otetaan huomioon kansallisten ja unionin lainsäädäntöjen vaikutus toisiinsa ja oikeusalan ammattien harjoittamiseen.

Euroopan komissio kehottaa jäsenvaltioita ja oikeusalan ammattikuntia varmistamaan, että oikeusalan ammattilaiset, varsinkin tuomarit ja syyttäjät, saavat urallaan unionin säännöstöä ja välineitä koskevaa koulutusta ainakin yhden viikon ajan.

Euroopan komissio pyrkii lujittamaan sidosryhmien välistä yhteistyötä ja kannustamaan aktiivisesti kansallisten oikeusalan oppilaitosten yhteenliittymiä tai alueellisia ryhmittymiä kehittämään yhteistä koulutusta.

Nykyisten vahvuuksien hyödyntäminen Euroopan tasolla

Nykyiset oikeusalan koulutuksen tarjoajat ja oikeusalan ammattilaisten eurooppalaiset verkostot muodostavat luotettavan välineen eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen lisäämiseksi merkittävästi. On silti tarpeen paikata koulutuksen sisältöä ja tarjontaa sekä osallistujien lukumäärää koskevia puutteita.

Euroopan laajuisten ammattialajärjestöjen asema

Oikeusalan ammattikuntien eurooppalaisilla järjestöillä , kuten CCBC, CNUE, ENCJ, Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto ja Euroopan unionin ympäristötuomareiden foorumi ( European Union Forum of Judges for the Environment ), on tärkeä koordinointitehtävä.

Ne ovat tärkeitä kumppaneita , kun on edistettävä eurooppalaista oikeusalan koulutusta, arvioitava koulutussisällön ja -menetelmien merkitystä, levitettävä tietoa käytettävissä olevista koulutusresursseista ja varmistettava niiden tehokas hyödyntäminen.

Eurooppalaisten oikeusalan ammattialajärjestöjen olisi kehitettävä edelleen koulutustoimia ja yhteisiä opetusohjelmia sekä vaihdettava parhaita käytäntöjä jäsentensä kanssa. On välttämätöntä, että ne osallistuvat jatkossakin eurooppalaiseen oikeusalan koulutukseen.

Eurooppaoikeuden akatemian ja muiden eurooppalaisten koulutuksentarjoajien toiminta

Eurooppalaisilla oikeusalan koulutuksentarjoajilla on hyvät mahdollisuudet tarjota koulutusta eri jäsenvaltioista tuleville oikeusalan ammattilaisille.

Eurooppaoikeuden akatemia (ERA)[19] tarjoaa jatkokoulutusta oikeusalan ammattilaisille (vuonna 2010 se koulutti 1 303 henkilöä). Sillä on paljon kokemusta unionin lainsäädäntöä koskevien seminaarien järjestämisestä monikulttuurisille osallistujaryhmille. ERA on tärkeässä asemassa esimerkiksi oikeusalan koulutuksen kehittämisessä liittymisneuvotteluja käyvissä ja ehdokasmaissa.

ERA järjestää kesäisin eurooppalaista rikosoikeutta koskevia kursseja eri jäsenvaltioista tuleville tuomareille, syyttäjille ja puolustusasianajajille. Se hyödyntää aktiivisia menetelmiä, kuten tietotekniikkaa, kouluttaessaan osallistujia käyttämään oikeudellisen yhteistyön välineitä rikosoikeudellisissa rajat ylittävissä tapauksissa.

Oikeusalan ammattilaisten koulutusta Euroopassa järjestävät myös julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin (EIPA) tuomarien ja lakimiesten eurooppalainen keskus ( European Centre for Judges and Lawyers ), Firenzen European University Institute (EUI), College of Europe jne.

Euroopan komissio työskentelee yhdessä ERA:n ja eurooppalaisten oikeusalan koulutuksentarjoajien kanssa. Se ottaa huomioon julkisen ja yksityisen sektorin panoksen varmistaakseen korkealaatuisen koulutustarjonnan mahdollisimman monelle oikeusalan ammattilaiselle.

Euroopan juridinen koulutusverkosto

Euroopan juridinen koulutusverkosto ( European Judicial Training Network , EJTN )[20] käsittää kansallisia oikeusalan koulutusjärjestelmiä ja ERA:n. Se koordinoi niiden toimintaa, levittää parhaita käytänteitä, laatii yhteisiä opetusohjelmia tuomareille ja syyttäjille käytettäväksi kansallisella tasolla ja järjestää seminaareja hyödyntäen aktiivisia koulutusmenetelmiä. Sen toimintaan osallistuu vuosittain lähes 2 000 tuomaria, syyttäjää ja kouluttajaa. Vuosina 2005–2010 EJTN järjesti tuomioistuinvaihtoja, joihin osallistui 2 175 tuomaria ja syyttäjää ja joiden ansiosta kokeneet ammattilaiset pääsivät vaihtamaan parhaita käytänteitä ja ratkaisuja.

EJTN:n olisi sitouduttava lujittamaan rakennettaan ja kehittämään strategia tavoittaakseen vielä useampia oikeusalan ammattilaisia yhä useammista jäsenvaltioista. EJTN:n olisi vahvistettava nykyisiä saavutuksiaan ja laajennettava toimintaansa tukemalla kansallisia ja paikallisia kouluttajia, järjestämällä koulutustoimintaa yhteistyössä oikeusalan koulutuslaitosten kanssa, laatimalla koulutusmoduuleja, kuten verkko-opetusmoduuleja, ja pyrkimällä kehittämään erinomaisia koulutusmenetelmiä. EJTN voi toimia myös muutosta tukevana voimana varmistamalla, että kansallisten rakenteiden yhteenliittymien esittämät koulutushankkeet, joihin haetaan Euroopan unionin yhteisrahoitusta, ovat korkealaatuisia ja täyttävät vaatimukset.

EJTN:n pitäisi päästä 1 200 tuomioistuinvaihtoon vuodessa .

Kaikkien jäsenvaltioiden olisi sitouduttava lisäämään rahoitusosuuttaan ja kansallisten oikeusalan koulutusjärjestelmiensä osallistumista EJTN :ään, jotta voidaan turvata sen valmiudet toimia aktiivisesti.

Jos EJTN osoittaa parantaneensa valmiuksiaan järjestää ja koordinoida oikeusalan koulutusta, Euroopan komissio harkitsee myöntävänsä sille lisätukea .

EUROOPAN KOMISSIO AKTIIVISENA KUMPPANINA

Euroopan komissio toimii jäsenvaltioiden aktiivisena kumppanina , jotta oikeusalan ammattilaisten koulutusta koskevat kunnianhimoiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Se tuo lisäarvoa kansallisten koulutusjärjestelmien toimintaan toteuttamalla konkreettisia toimia eurooppalaisen oikeusalan koulutusohjelman määrän, laadun, vaikutuksen ja ulottuvuuden parantamiseksi. Koulutusohjelma käsittää koulutustilaisuuksia, rajat ylittävää vaihtotoimintaa ja täydentäviä toimia.

Uusia koulutuksen laajentamisstrategioita

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Koulutus ei ole julkisen sektorin yksinoikeus, kuten asianajajaliittojen toimet tällä alalla ovat osoittaneet. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla voidaan vastata haasteisiin nopeasti muuttuvalla Euroopan oikeudenkäyttöalueella. Hyviin käytänteisiin perustuvat uudet yhteisjärjestelyt voisivat tarjota uusia koulutusmahdollisuuksia ja varmistaa samalla, ettei kohdeyleisön riippumattomuus vaarannu. Tarkoituksena on tarjota kielikoulutusta ja verkko-opetusta.

Esimerkiksi Suomen Asianajajaliitto järjestää oikeusalan koulutusta lakimiehille, tuomareille ja syyttäjille yhteistyössä Turun, Helsingin ja Lapin yliopistojen kanssa, kuten myös oikeusministeriö.

ERA:n kaltaiset elimet voisivat olla keskeisessä asemassa julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön edistämisessä.

Euroopan parlamentti on aina tukenut yhteistyötä yliopistojen kanssa. Komissio voisi tulevaisuudessa tukea yliopistojen, oikeusalan oppilaitosten ja asianajajaliittojen välisiä nk. osaamiskumppanuuksia Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti[21]. Oppia saadaan meneillään olevasta pilottihankkeesta[22], joka kokoaa yhteen yrityksiä ja oppilaitoksia suunnittelemaan ja laatimaan uusia opetusohjelmia ja kursseja, kehittämään innovatiivisia koulutusmenetelmiä ja helpottamaan tiedon liikkuvuutta korkea-asteen koulutuksen ja yksityisen sektorin välillä.

Euroopan oikeusinstituutti[23] kokoaa yhteen akateemisten piirien edustajia ja oikeusalan ammattilaisia käytännön sovelluksia koskeviin tutkimushankkeisiin. Sen vuoksi se voi antaa hyödyllistä palautetta aiheista, joihin liittyviä puutteita koulutuselinten on paikattava.

Euroopan komissio aikoo kannustaa edelleen yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia innovatiivisten koulutusratkaisujen luomiseksi.

Koulutuksen vastavuoroinen tunnustaminen

Olisi luotava järjestely, jonka avulla toisessa jäsenvaltiossa hankittu koulutus voidaan hyväksyä osallistujan kotimaassa. Esimerkkinä voidaan mainita Ranskan, Luxemburgin ja Belgian asianajajien liitot: niiden jäsenet voivat osallistua yhteisiin koulutustoimiin, jotka hyväksytään osaksi heidän vuotuisia koulutusvelvoitteitaan.

Kokemusten hyödyntäminen

Oikeusalan koulutuksessa olisi hyödynnettävä muilla ammatillisen koulutuksen aloilla saatua taitotietoa ja kokemusta. Näin voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja tukea korkealaatuisten koulutustuotteiden uudelleenhyödyntämistä.

Euroopan komissio voisi järjestää kerran vuodessa kaikille oikeusalan ammattilaisille tilaisuuden , jonka tarkoituksena on kehittää uusia näkemyksiä koulutukseen ja helpottaa hyvien käytänteiden vaihtoa.

Taloudellinen tuki

Vuosina 2007–2010 eurooppalainen oikeusalan koulutus sai rahoitus- tai yhteisrahoitustukea yhteensä 35,5 miljoonaa euroa. Sen ansiosta on pystytty tukemaan jo 4 000–9 000 oikeusalan ammattilaisen koulutusta vuodessa. Tämä ei kuitenkaan riitä, kun otetaan huomioon kohdeyleisön koko ja tarve pysytellä ajan tasalla unionin säännöstön kehityksessä.

Lisärahoituksen avulla voidaan lisätä tuettavan koulutustoiminnan laajuutta ja määrää ja saavuttaa näin useampia oikeusalan ammattilaisia ja hyödyntää kaikkien nykyisten sidosryhmien vahvuuksia.

Nykyisen rahoituskehyksen puitteissa komissio tukee eurooppalaista oikeusalan koulutusta lisäämällä sen painopistealueeksi nykyisiin työohjelmiin ja käyttää kaikkia mahdollisia välineitä rahoitustuen lisäämiseksi . Komissio aikoo tukea aktiivisesti, lähinnä avustuksilla , sellaisen koulutuksen kehittämistä, joka kohdennetaan useille jäsenvaltioille ja jossa käsitellään unionin säännöstöä ja kansallisia oikeusjärjestelmiä[24]. Avustusten myöntämiskriteereissä keskitytään sellaisten käytännönläheisten, laaja-alaisten ja pitkäaikaisten hankkeiden kehittämiseen, joissa hyödynnetään aktiivisia koulutusmenetelmiä ja jotka tuottavat kestäviä tuloksia ja saavuttavat laajan kohdeyleisön. Komissio aikoo myös antaa käyttöön unionin säännöstöä koskevia koulutusmoduuleja, kuten menestyksellisesti kehitetyt moduulit EU:n ympäristölainsäädännöstä.

Komissio aikoo myös parantaa ehdotuspyyntöjensä johdonmukaisuutta ja vakautta sekä helpottaa hankkeiden toteuttajien mahdollisuutta saada EU:n rahoitusta . Komissio arvioi parhaillaan, miten se voisi parhaiten tukea Kroatian [25] , ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden ja naapurimaiden osallistumista eurooppalaiseen oikeusalan koulutukseen.

Euroopan komissio keskittää rahoituksensa koulutukseen , jota tarjotaan nykyisten ohjelmien puitteissa, tukeakseen korkealaatuisia eurooppalaisia oikeusalan koulutushankkeita , joilla on laajat vaikutukset Euroopassa.

Uuden monivuotisen rahoituskehyksen mukaan eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen olisi oltava ensisijainen painopistealue yli 20 000 oikeusalan ammattilaisen koulutuksen tukemiseksi vuosittain vuoteen 2020 mennessä .

PÄÄTELMÄT

Oikeusalan koulutuksen parantaminen on tärkeää sellaisen Euroopan oikeudenkäyttöalueen luomiseksi, josta on hyötyä niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Euroopan komissio haluaa viedä eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen uuteen ulottuvuuteen nykyisten hyviksi todistettujen toimien sekä Lissabonin sopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien perusteella.

Tuleva eurooppalainen koulutusohjelma perustuu

1. jäsenvaltioiden toimiin, jotka perustuvat nykyisiin vahvuuksiin ja joiden tavoitteena on lisätä oikeusalan oppilaitosten tai ammattikuntien järjestämää unionin säännöstöä koskevaa koulutustoimintaa,

2. eurooppalaisten kumppaneiden toimiin: tavoitteena on lisätä niiden yhteistyötä sekä koulutus- ja vaihtotoimintaa joko eurooppalaisten ammattialajärjestöjen, koulutuksentarjoajien tai EJTN:n avulla,

3. Euroopan komission toimet: komissio lisää taloudellista tukeaan korkealaatuisille koulutushankkeille, edistää oikeusalan oppilaitosten yhteenliittymiä, pyrkii siihen, että 20 000 oikeusalan ammattilaista vuodessa saa Euroopan tason koulutusta vuoteen 2020 mennessä, sekä lisää modernin teknologian ja erityisesti Euroopan oikeusportaalin käyttöä.

On sitouduttava varmistamaan, että tarjottu oikeusalan koulutus on niin erinomaista kuin mitä todellinen eurooppalainen oikeuskulttuuri edellyttää. Euroopan komissio kehottaa kaikkia toimijoita ryhtymään tarvittaviin toimiin: on myönnettävä määrärahoja, annettava aikaa koulutukseen ja kehitettävä sitä varten kannustimia ja tehtävä selkeitä sitoumuksia.

Euroopan komissio visioi, että nämä yhdistetyt kunnianhimoiset toimet johtaisivat siihen, että vuoteen 2020 mennessä yli 700 000 oikeusalan ammattilaista osallistuisi ainakin yhteen eurooppalaiseen oikeusalan koulutustilaisuuteen tai -vaihtoon.

[1] EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.

[2] ”Tulosten Eurooppa – Yhteisön lainsäädännön soveltaminen”, KOM(2007) 502 lopullinen.

[3] M. Monti, Uusi sisämarkkinastrategia , 9.5.2010.

[4] KOM(2010) 171.

[5] KOM(2010) 603.

[6] Päätöslauselma oikeusalan koulutuksesta ja Tukholman ohjelmasta, 17. kesäkuuta 2010.

[7] SEUT-sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan h alakohta ja 82 artiklan 1 kohdan c alakohta.

[8] KOM(2010) 2020 lopullinen.

[9] Päätöslauselma 2010/2080(INI).

[10] Ks. viite 1, s. 2.

[11] Justice Forum.

[12] Katso yhteenveto kuulemisessa esitetyistä kannanotoista.

[13] SEUT-sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja 82 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainitaan nimenomaan tuomarit ja oikeuslaitoksen henkilöstö. Asianajajilla on itsenäisinä ammatinharjoittajina keskeinen ja tarpeellinen tehtävä tuomioistuimen toiminnassa ja unionin lainsäädännön soveltamisessa. Notaarit puolestaan eivät osallistu yhtä paljon tuomioistuimen toimintaan, mutta heillä on useissa jäsenvaltioissa toimivaltaa oikeusasioissa, joten myös he osallistuvat unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon. Kun otetaan huomioon perussopimuksen määräysten henki ja tavoitteet, kyseiset määräykset voidaan ulottaa kattamaan myös nämä kaksi ammattikuntaa.

[14] European judicial systems 2010, CEPEJ, Euroopan neuvosto (Saksa: vuoden 2006 tiedot).

[15] Alustavat tilastotiedot; Euroopan parlamentin tutkimus ”Judicial training in the EU Member States”, ei vielä julkaistu, lokakuu 2011.

[16] KOM(2011) 60.

[17] Ks. viite 15, s. 4.

[18] Ks. viite 15, s. 4.

[19] ERA.

[20] EJTN.

[21] Vuonna 2010 annetussa innovaatiounionia koskevassa tiedonannossa tuetaan ns. osaamisyhteenliittymiä tai -kumppanuuksia. Innovaatiounioni on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista.

[22] Pilottihanke ns. osaamiskumppanuuksien kehittämiseksi: Pilot project for the development of knowledge partnerships.

[23] Euroopan oikeusinstituutti: European Law Institute.

[24] Notaarien hakemukset otetaan huomioon, jos ne liittyvät unionin säännöstöön sellaisilla aloilla, joilla notaarit osallistuvat tuomioistuimen toimintaan.

[25] Brysselissä 24. kesäkuuta 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto: European Council.