[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 12.1.2011

KOM(2011) 11 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin

Tausta

Tämä ensimmäinen vuotuinen kasvuselvitys aloittaa EU:ssa uuden taloushallinnan kauden ja ensimmäisen EU:n talouden ohjausjakson. EU on pyrkinyt ulos kriisistä määrätietoisin toimin, minkä ansiosta julkisen talouden heikkeneminen ja työttömyyden kasvu ovat jääneet lievemmiksi kuin muualla maailmassa. EU:n korkeatasoinen sosiaalinen suojelu on pehmentänyt kriisin pahimpia iskuja, mutta toisaalta alhainen tuottavuus hidastaa Euroopan talouden elpymistä.

Tuoreimpien ennusteiden mukaan näkyvissä on jo merkkejä talouden elpymisestä, joskin kehitys on vielä epätasaista. Rahoitusmarkkinat ovat edelleen alttiit heilahteluille, mutta reaalitalous on eräinä vuosineljänneksinä osoittanut paranemisen merkkejä, mikä johtuu lähinnä viennin kasvusta maailmankaupan vilkastuessa. Tilanteeseen vaikuttavat kuitenkin edelleen useat epävarmuustekijät. Markkinoiden uskoa kasvun paluuseen huojuttavat tämän tästä takaiskut, jotka johtuvat varsinkin joukkovelkakirjamarkkinoihin liittyvistä riskeistä. Euroopan taloudet ovat suurten muutosten edessä. Rahoitusala ei ole vielä palautunut normaalitilaan, vaan sitä vaivaa yhä kuormituksen aiheuttama häiriöalttius ja riippuvuus valtion tukitoimista. Myöskään luottoehdot eivät ole vielä palautuneet normaaleiksi, ja useissa jäsenvaltioissa sekä kotitalouksien että yritysten lainataakka on edelleen liian raskas.

Kriisin vaikutus

Vaikka EU on reagoinut kriisiin ripeästi, sen vaikutukset ovat kauaskantoiset. Kriisin vuoksi taloudellinen toiminta on vähentynyt ja työttömyys lisääntynyt merkittävästi, tuottavuus on alentunut ja julkiset taloudet ovat heikentyneet huomattavasti. Vielä vuoden 2012 lopussa kokonaistuotannon odotetaan jäävän yhdessätoista jäsenvaltiossa kriisiä edeltävälle tasolle. Vuonna 2010 EU:n julkisen talouden kokonaisbruttovelka nousi euroalueella noin 85 prosenttiin ja koko EU:ssa 80 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kriisin talousarviovaikutus tehostaa väestömuutoksen vaikutusta niin, että verotaakka kasvaa pitkällä aikavälillä noin 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Rakenteelliset heikkoudet, joihin ei puututtu ennen kriisiä, ovat nousseet esiin entistä selvemmin ja vaativat ratkaisua entistä kiireellisemmin.

Sosiaaliturvajärjestelmien antamasta suojasta huolimatta kriisin vaikutukset eurooppalaisiin yhteiskuntiin ovat olleet tuntuvat. Keskeinen ongelma on työttömyyden kasvu. Kaiken kaikkiaan 9,6 prosenttia työvoimasta on vailla työtä. Joissain maissa nuorisotyöttömyys on peräti 40 prosenttia. Arviolta 80 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyysrajan alapuolella.

Talouskriisi oli maailmanlaajuinen, mutta sen vaikutukset ovat olleet eri puolilla maailmaa hyvin erilaiset. Työttömyys ja julkisen talouden alijäämä kasvoivat Yhdysvalloissa jyrkemmin kuin EU:ssa, mutta kriisi on syventänyt työvoiman tuottavuuskuilua EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Hinta- ja kustannuskilpailukyvyn suhteen ilmenee edelleen ongelmia. Nousevan talouden maissa kasvu on palautumassa nopeammin, mutta myös niistä osa kamppailee merkittävien taloushaasteiden kanssa. Siksi EU:n on kriisin yhteydessä pyrittävä ratkaisemaan määrätietoisesti myös globaaliin kilpailukykyynsä liittyvät ongelmat.

Tulevaisuudennäkymät

Kriisi saattaa vaikuttaa kasvupotentiaaliin pysyvästi. Keskipitkän aikavälin kasvupotentiaalin ennakoidaan jäävän Euroopassa vuoteen 2020 saakka alhaiseksi, noin 1,5 prosentin tasolle, ellei toteuteta rakenteellisia toimia, joiden avulla voidaan kaventaa erityisesti työn tuottavuuden eroa pääasiallisiin kilpailijoihimme nähden. Koska talouden elpyminen on luonteeltaan syklistä, se ei pysty yksinään antamaan sysäystä, joka tarvitaan Euroopan nostamiseksi takaisin ennen kriisiä vallinneeseen taloudelliseen tilanteeseen ja kertyneen alijäämän korjaamiseksi.

Jotta Euroopassa voitaisiin välttää taantuma, kestämätön velkakehitys ja epätasapainon kasautuminen ja turvata sen sijaan kilpailukyky, on nopeutettava julkisen talouden tervehdyttämistä ja rahoitusalan uudistusta ja toteutettava rakenteelliset uudistukset etupainotteisesti.

Tätä varten Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt Eurooppa 2020 -strategian, jossa uudelle kasvu-uralle asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet[1]. Alustavat tiedot siitä, miten jäsenvaltiot ovat saavuttaneet kansalliset tavoitteensa Eurooppa 2020 -strategiassa sovitulla viidellä alalla, osoittavat selkeästi, mitä toimia EU:n on toteutettava saavuttaakseen omat tavoitteensa.

Panemalla strategia täytäntöön kokonaisuudessaan voidaan edistää EU:n irtautumista kriisistä vahvistuneena, älykkäänä, kestävänä ja osallistavana taloutena, jossa työllisyys, tuottavuus, kilpailukyky ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat korkealla tasolla. Näin syntyy 21. vuosisadan kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, johon markkinatoimijat, niin yritykset kuin kansalaisetkin, voivat luottaa entistä lujemmin.

Vuotuinen kasvuselvitys käynnistää talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson

Tässä tilanteessa EU on myös päättänyt uudistaa talouspolitiikan ohjausta. Tammikuussa 2011 käynnistyy ensimmäinen talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tällä tiiviisti Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvällä vuotuisella kasvuselvityksellä.

Vuotuisessa kasvuselvityksessä tarkastellaan kootusti toimia, joiden avulla voidaan vahvistaa elpymistä lyhyellä aikavälillä, pysytellä EU:n tärkeimpien kilpakumppanien tahdissa ja valmistaa EU:ta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamiseen.

Koska tilanne vaatii kiireellisiä toimia, komissio on päättänyt esittää kymmenen prioriteettitoimenpidettä. Komissio toteuttaa toimia eri politiikanaloilla, mm. kauppapolitiikan ja useiden sisäisten politiikkojen alalla. Näitä toimia ei kuitenkaan käsitellä tarkemmin tässä tiedonannossa, vaan komissio keskittyy tässä tarkastelemaan yhdennettyä lähestymistapaa elpymiseen ja erityisesti Eurooppa 2020 -strategian puitteissa toteutettavia keskeisiä toimenpiteitä, jotka kattavat kolme osa-aluetta:

- julkisen talouden tiukka tervehdyttäminen makrotaloudellisen vakauden tehostamiseksi

- työmarkkinoiden uudistaminen työllisyyden parantamiseksi

- kasvua tukevat toimet.

Tämä ensimmäinen vuotuinen kasvuselvitys on laadittu kattamaan koko EU, mutta sitä on mukautettava kunkin jäsenvaltion erityistilanteeseen. Ehdotetut toimet ovat erityisen tärkeitä euroalueella, jota parhaillaan koettelee julkisen talouden velkakriisi. Julkisen talouden tervehdyttäminen, rakenteelliset uudistukset ja kasvua tukevat toimet muodostavat kattavan paketin, jonka avulla euroalue voi selviytyä kriisistä.

Kattavaan pakettiin tarvitaan myös eräitä muita toimenpiteitä, kuten Euroopan rahoitusvakausvälineen tarkistaminen. Komissio katsoo, että rahoitusvakausvälineen todellista rahoituskapasiteettia on vahvistettava ja sen toiminta-alaa laajennettava. Myös tämä vuotuinen kasvuselvitys tukee osaltaan euroalueella tarvittavaa kattavaa ratkaisua julkisen talouden velkakriisiin.

Lisäksi olisi edettävä velkakriisien ratkaisemiseen tarkoitetun pysyvän mekanismin luomisessa, jotta markkinoille voidaan luoda varmuutta ja vakautta. Uuden Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin on vuodesta 2013 alkaen määrä täydentää uutta lujitetun taloushallinnan kehystä. Tavoitteena on saada aikaan tehokas ja kurinalainen talouden seuranta, johon sisältyy myös nykyisten rahoitusalan turvaverkkojen tehokkuuden tarkastelu.

Komission arvion pohjana oleva yksityiskohtaisempi analyysi esitetään tämän tiedonannon liitteinä annettavissa kolmessa kertomuksessa, joissa tarkastellaan myös Eurooppa 2020 -strategian alustavaa täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

I. KASVUN MAKROTALOUDELLISET EDELLYTYKSET

1. Julkisen talouden tiukka tervehdyttäminen

EU:n kiireellisimpänä tehtävänä on nyt luottamuksen palauttaminen. Tätä varten on voitava välttää kestämättömän velkaantumisen, rahoitusmarkkinoiden häiriöiden ja alhaisen talouskasvun synnyttämä noidankehä. Tulevan kasvun edellytyksenä on julkisten menojen ohjaaminen kestävälle uralle. Rakenteellisen rahoitusaseman vuotuinen korjaaminen noin 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen ei selvästikään riitä palauttamaan julkisten talouksien velkasuhdetta lähelle vaadittua 60 prosenttia. Tarvitaan voimakkaampia tervehdyttämistoimia, jotka olisi toteutettava komission esittämien lujitettujen finanssipolitiikan sääntöjen pohjalta.

- Kaikkien jäsenvaltioiden, ja erityisesti niiden, jotka on otettu liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn, olisi pidettävä julkisten menojen kasvu tiukasti BKT:n keskimääräistä kasvusuuntausta pienempänä ja priorisoitava kestävää kasvua tukevia menoja esimerkiksi tutkimuksen ja innovaation sekä koulutuksen ja energian alalla. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi osoitettava, että niiden vakaus- tai lähentymisohjelma perustuu varovaisiin kasvu- ja tuloennusteisiin.

- Niiden jäsenvaltioiden, jotka on otettu liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn, olisi esitettävä menoura ja laajat toimenpiteet, joiden avulla ne pyrkivät korjaamaan liiallisen alijäämän.

- Niiden jäsenvaltioiden, joilla on hyvin suuri rakenteellinen budjettialijäämä tai julkinen velka tai suuria rahoitusvaikeuksia, on toteutettava toimia etupainotteisesti vuonna 2011. Siinä tapauksessa, että talouskasvu tai tulot osoittautuvat odotettua suuremmiksi, julkisen talouden tervehdyttämistä on nopeutettava.

- Joissakin jäsenvaltioissa saattaa olla tarpeen kiristää verotusta. Välilliset verot edistävät kasvua tehokkaammin kuin välittömät verot, ja on parempi laajentaa veropohjaa kuin korottaa veroastetta. Aiheettomat tuet, jotka ovat esimerkiksi ympäristölle haitallisia, olisi poistettava.

2. Makrotalouden epätasapainotilojen korjaaminen

Vakavat ja jatkuvat makrotalouden epätasapainotilat lisäävät merkittävästi häiriöalttiutta varsinkin euroalueella. Monien jäsenvaltioiden on pyrittävä kohentamaan puutteellista kilpailukykyään nykyistä määrätietoisemmin.

- Niiden jäsenvaltioiden, joilla on suuri vaihtotaseen alijäämä ja runsaasti velkaa, olisi esitettävä konkreettisia korjaustoimia (näitä voisivat olla tiukka ja jatkuva palkkamaltti sekä palkkaneuvottelujärjestelmien indeksointilausekkeiden tarkistaminen).

- Niiden jäsenvaltioiden, joilla on suuri vaihtotaseen ylijäämä, olisi selvitettävä kotimaisen kysynnän jatkuvan heikkouden syyt ja puututtava niihin (esimerkiksi jatkamalla palvelusektorin vapauttamista ja parantamalla investointiedellytyksiä). Jos kotimainen kysyntä pysyy edelleen alhaisella tasolla jonkin politiikan tai markkinoiden toimintahäiriön vuoksi, olisi ryhdyttävä tarvittaviin korjaustoimiin.

3. Rahoitusalan vakauden turvaaminen

EU:n tasolla on edelleen vahvistettava sääntelykehystä, minkä lisäksi Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) ja vuoden 2011 alussa toimintansa aloittavien Euroopan valvontaviranomaisten on parannettava valvonnan laatua. Pankkien uudelleenjärjestelyä on nopeutettava, jotta voidaan turvata rahoitusvakaus ja tukea luottojen myöntämistä reaalitalouteen.

- Uudelleenjärjestely on tärkeää erityisesti sellaisten pankkien osalta, jotka ovat saaneet huomattavia määriä valtion tukea. Uudelleenjärjestelyjen avulla voidaan palauttaa näiden pankkien pitkän aikavälin kannattavuus ja varmistaa luottokanavan asianmukainen toiminta. Sen sijaan koko pankkisektorille suunnattu julkinen rahoitustuki olisi vähitellen lakkautettava rahoitusvakauden turvaamiseksi.

- Tuoreen pankkien sääntelykehyksen (Basel III) mukaisesti pankkien on vähitellen vahvistettava pääomapohjaansa, jotta ne kestäisivät paremmin talouden häiriöitä. Komissio valmistelee myös kattavaa pankkialan kriisinratkaisukehystä. Lisäksi vuonna 2011 laaditaan entistä kunnianhimoisempi ja tiukempi EU:n laajuinen stressitesti.

II. TYÖMARKKINOIDEN ELVYTTÄMINEN JA UUSIEN TYÖPAIKKOJEN LUOMINEN

On olemassa riski, että talous kääntyy kasvuun, mutta työpaikkoja ei synnykään kyllin dynaamisesti. Onkin erittäin tärkeää puuttua työttömyyteen ja estää pitkäaikainen syrjäytyminen työmarkkinoilta. Yksi Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistetuista EU:n viidestä tavoitteesta on työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että EU jää tavoitteesta 2–2,4 prosenttiyksikköä. Tilannetta voidaan kuitenkin korjata hyväksymällä toimenpiteitä, joiden avulla luodaan uusia työpaikkoja ja lisätään työvoiman osallistumista työmarkkinoille. Kun otetaan huomioon EU:n väestön ikääntyminen ja muuhun maailmaan verrattuna suhteellisen alhainen työvoiman käyttö, tarvitaan uudistuksia, joilla edistetään taitojen hankkimista ja luodaan kannustimia tehdä työtä.

4. Työstä on tehtävä houkuttelevampaa

EU:n talouden suorituskykyä heikentää se, että työttömyysluvut ovat korkeammat, työmarkkinoihin osallistuminen vähäisempää ja työaika lyhyempi kuin muualla maailmassa. Pienituloisten palkansaajien, nuorten ja talouden toisten palkansaajien osallistuminen työmarkkinoille on huolestuttavan alhaisella tasolla. Heikoimmassa asemassa olevia uhkaa riski jäädä pitkiksi ajoiksi työelämän ulkopuolelle. Tilannetta olisi pyrittävä korjaamaan sitomalla koulutus ja työnhaku tiukemmin työttömyysetuuksiin.

- Kaikkien jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle siirtyminen pois työn verottamisesta, jotta voidaan lisätä työvoiman kysyntää ja edistää kasvua.

- Talouden toisen palkansaajan osallistumista työmarkkinoille olisi tuettava veroetuusjärjestelmien, joustavien työjärjestelyjen ja lastenhoitojärjestelyjen avulla. Pimeän työn tekemistä on vähennettävä entistä tehokkaammin tiukentamalla voimassa olevia sääntöjä ja tarkistamalla veroetuusjärjestelmiä.

5. Eläkejärjestelmät kaipaavat uudistamista

Julkisen talouden vakauttamista olisi tuettava eläkejärjestelmien uudistuksella, jotta niistä tulisi nykyistä kestävämpiä.

- Eläkeikää olisi nostettava elinajanodotteen mukaisesti myös niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole sitä vielä tehneet.

- Jäsenvaltioiden olisi asetettava varhaiseläkejärjestelmien supistaminen etusijalle ja käytettävä kohdennettuja kannustimia, jotta voidaan lisätä ikääntyneempien työntekijöiden työssäkäyntiä ja edistää elinikäistä oppimista.

- Jäsenvaltioiden olisi tuettava eläketulojen kasvattamiseen tähtääviä täydentäviä yksityisiä säästöjärjestelyjä.

- Väestökehitys huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi vältettävä sellaisten eläkejärjestelmiä koskevien toimien hyväksymistä, jotka saattaisivat vaarantaa eläkejärjestelmien pitkän aikavälin kestävyyden ja niiden julkisen rahoituksen riittävyyden.

- Komissio tarkistaa ammatillisista lisäeläkkeistä annettua direktiiviä[2] ja esittää uusia toimenpiteitä eläkkeistä vuonna 2010 esitetyn vihreän kirjan perusteella.

6. Työttömät takaisin työelämään

Eurooppalaiset sosiaaliturvajärjestelmät ovat antaneet kansalaisille suojaa kriisin aikana. Elpymisen käynnistyessä työttömyysetuuksia olisi kuitenkin tarkistettava, jotta voidaan varmistaa, että ne kannustavat työntekoon. Näin voidaan välttää riippuvuus etuuksista ja tukea mukautumista suhdannevaihteluun.

- Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön etuuksia, joilla palkitaan työhönpalaajia, ja kannustimia, joilla työttömiä rohkaistaan ryhtymään yrittäjiksi myöntämällä heille tukea tietty aika. Etuuksista voitaisiin myös tehdä ehdollisia sitomalla ne tiiviimmin kouluttautumiseen tai työnhakuun.

- Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnteko on kannattavaa. Tätä varten on huolehdittava siitä, että tuloverotus (erityisesti alemmissa palkkaluokissa) ja työttömyysetuudet ovat keskenään johdonmukaisia.

- Jäsenvaltioiden on mukautettava työttömyyskorvausjärjestelmiään suhdannevaihteluun niin, että suojaa vahvistetaan talouden laskusuhdanteen aikana.

7. Turvallisuus ja jousto tasapainoon

Joissain jäsenvaltioissa työllisyysturvaa koskeva lainsäädäntö tekee työmarkkinoista jäykät ja vaikeuttaa työmarkkinoille osallistumisen kasvua. Tällaista lainsäädäntöä olisi uudistettava niin, että voidaan vähentää vakinaisten työntekijöiden ylisuojelua ja antaa sen sijaan suojelua niille, jotka jäävät työmarkkinoilla marginaaliin tai kokonaan niiden ulkopuolelle. Samalla on erittäin tärkeää vähentää koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ja parantaa koulutustasoa, jotta voidaan edistää nuorten pääsyä työmarkkinoille.

- Jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön enemmän toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia[3], joilla korvattaisiin nykyiset määräaikaiset sopimukset ja epävarmat työsuhteet. Tämä parantaisi uusien työntekijöiden työllisyysnäkymiä.

- Jäsenvaltioiden olisi yksinkertaistettava ammattitutkintojen tunnustamista koskevia järjestelmiään, koska se helpottaisi kansalaisten, työntekijöiden ja tutkijoiden vapaata liikkuvuutta.

III. KASVUUN ETUPAINOTTEISESTI TEHOKKAIN TOIMENPITEIN

EU voi saavuttaa Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistetut kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat kunnianhimoiset tavoitteensa, jos palvelu- ja tuotemarkkinoilla toteutetaan etupainotteisesti kiireellisiä rakenneuudistuksia liiketoimintaympäristön parantamiseksi. Jotta jäsenvaltiot voisivat säilyttää kilpailukykynsä maailmantaloudessa, niiden on toteutettava pikaisesti perusteellisia rakenneuudistuksia eurooppalaisen tutkimusalan osaamisen ja innovaatiokapasiteetin kehittämiseksi niin, että ideat muuntuvat tuotteiksi ja palveluiksi, jotka vastaavat nopeasti kasvavien markkinoiden kysyntään. Samalla on otettava huomioon eurooppalaisen teollisuuden tekninen kapasiteetti ja autettava pk-yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. EU:n uudistusten yhteydessä on myös hyödynnettävä uusia kasvun lähteitä tekemällä perinteisen resurssilähtöisen kehityksen rajoituksista uusia taloudellisia mahdollisuuksia hyödyntämällä resursseja entistä tehokkaammin. EU:n on myös hyödynnettävä etulyöntiasemaansa kilpailukykyisen ympäristöteollisuuden alalla.

Kuten sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevassa tiedonannossa jo todettiin, sisämarkkinat voivat olla merkittävä kasvun perusta, kunhan jäljellä olevat esteet poistetaan viipymättä. Sisämarkkinoiden vahvistamiseksi komissio asettaakin sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa vuosina 2011–2012 etusijalle kasvua edistävät toimenpiteet, kuten jäljempänä esitetään.

8. Sisämarkkinoiden mahdollisuudet on hyödynnettävä

Sisämarkkinoilla on yhä esteitä, jotka vaikeuttavat markkinoillepääsyä ja yrittäjyyttä. Valtioiden rajat ylittävien palvelujen osuus on vain 5 prosenttia BKT:sta, eli alle kolmannes tavarakaupasta. Vain 7 prosenttia kuluttajista tekee ostoksia verkossa, koska erilaiset rajoitukset vaikeuttavat valtioiden rajat ylittävän verkkokaupan kehittämistä.

- Kaikkien jäsenvaltioiden olisi pantava palveludirektiivi täytäntöön kokonaisuudessaan. Komissio arvioi parhaillaan direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja mahdollisuuksia toteuttaa uusia kasvua edistäviä toimenpiteitä jatkamalla palvelusektorin avaamista kilpailulle.

- Jäsenvaltioiden olisi määritettävä ja poistettava asiantuntijapalveluja koskevat perusteettomat rajoitukset, kuten kiintiöt ja suljetut piirit, samoin kuin vähittäismarkkinoita koskevat rajoitukset, kuten aukioloaikoja ja vyöhykejakoa koskevat suhteettomat rajoitukset.

- Komissio esittää vuonna 2011 toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on poistaa sisämarkkinoiden maantieteellisesti määritellyt eroavuudet verkkokaupan alalla. Lisäksi se esittää teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan eurooppalaisen sääntelykehyksen, joka on sähköisen kaupankäynnin ja digitaalisen teollisuuden kehittämisessä keskeinen tekijä.

- Komissio jatkaa työtään Dohan kierroksen loppuun saattamiseksi ja jatkaa neuvotteluja vapaakauppasopimuksista muun muassa Intian, Kanadan ja Mercosurin kanssa. Se tehostaa lainsäädännön lähentämistyötä EU:n keskeisten kumppanien kanssa ja pyrkii lisäämään symmetriaa julkisia hankintoja koskeville markkinoille pääsyn suhteen kehitysmaissa ja suurissa nopeasti kehittyvän markkinatalouden maissa.

- Vuonna 2011 esitetään säädösehdotuksia, jotka mahdollistavat nopean yhteentoimivien standardien vahvistamisen muun muassa tieto- ja viestintätekniikan alalla.

- Verotusta koskevia toimia olisi vietävä eteenpäin niiden arkaluonteisuudesta huolimatta. Niiden avulla voidaan luoda merkittävää taloudellista potentiaalia ja edistää siten kasvua ja työpaikkojen luomista, vähentää hallinnollista rasitusta ja poistaa sisämarkkinoiden jäljellä olevia esteitä. Valtioiden rajat ylittävää kauppaa tai investointeja vaikeuttavasta verokohtelusta olisi päästävä eroon. Komissio ehdottaa vuonna 2011 muun muassa alv-järjestelmän uudistamista. Tarkoituksena on ottaa käyttöön yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja ja muotoilla rahoitusalan verotusta varten koordinoitu eurooppalainen lähestymistapa. Verotukseen liittyvien toimien edistyminen edellyttää myös työverotuksen vähentämistä välttämättömään vähimmäismäärään sekä energiaverotusta koskevan eurooppalaisen kehyksen mukauttamista EU:n energia- ja ilmastonmuutostavoitteisiin.

9. Yksityinen pääoma kasvun vauhdittajaksi

Tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja, jotta suurempi osa EU:n ja ulkomaiden yksityisistä säästöistä saadaan nopeasti pyörittämään talouselämän rattaita.

- Komissio esittää EU:n joukkovelkakirjalainoihin liittyviä ehdotuksia, joiden avulla pyritään edistämään julkisen ja yksityisen rahoituksen keräämistä ensisijaisiin investointihankkeisiin erityisesti energian ja liikenteen sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla. Nämä innovatiiviset rahoitusvälineet sisältyvät myös seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskeviin komission ehdotuksiin.

- Helpottaakseen pk-yritysten rahoitusta ja uusien innovatiivisten yritysten perustamista komissio esittää ehdotuksia, joiden nojalla jossakin jäsenvaltiossa perustetut pääomasijoitusrahastot voivat toimia vapaasti kaikkialla EU:ssa. Lisäksi poistetaan valtioiden rajat ylittävää toimintaa edelleen haittaavat esteet verotuksen alalla.

10. Kustannustehokkaat energialähteet

Energia on keskeinen kasvuun vaikuttava muuttuja, sillä energian hinta on yritysten toiminnassa olennainen kustannustekijä. Myös kotitalouksille energialasku on merkittävä menoerä, josta huolehtiminen voi olla alhaisen tulotason kuluttajille erityinen haaste. Jäsenvaltioiden nykyiset suunnitelmat uhkaavat jäädä kauas jälkeen Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistetusta yleistavoitteesta, jonka mukaan energiatehokkuutta on parannettava 20 prosenttia. Tämän seurauksena monilla aloilla ja alueilla saatetaan menettää mahdollisuus kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen.

- Jäsenvaltioiden olisi pantava sisämarkkinoiden kolmas energiapaketti nopeasti täytäntöön kokonaisuudessaan.

- Jäsenvaltioiden on kehitettävä energiatehokkuutta koskevia toimintamallejaan. Näin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja luoda työpaikkoja rakennus- ja palvelualalla.

- Komissio esittää vuonna 2011 aloitteita, joiden avulla kehitetään liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuuria, jota tarvitaan todellisten yhdennettyjen sisämarkkinoiden luomiseen.

- Komissio laatii parhaillaan EU:n laajuisia standardeja energiatehokkaita tuotteita varten, jotta voidaan tukea innovatiivisten tuotteiden ja teknologioiden markkinoiden laajentamista.

Tulosten varmistaminen

Vuosien 2011 ja 2012 tärkeimpänä tehtävänä on välttää EU:n joutuminen kestämättömän velkaantumisen, rahoitusmarkkinoiden häiriöiden ja alhaisen talouskasvun synnyttämään noidankehään. Tämän vuotuisen kasvuselvityksen ykköstavoitteena on saada finanssipolitiikat vakaalle pohjalle julkisen talouden tiukan tervehdyttämisen avulla ja normalisoida rahoitusalan toiminta. Toisena tavoitteena on työttömyyden nopea vähentäminen työmarkkinoita uudistamalla. Panostus näihin kahteen ensisijaiseen tavoitteeseen jää kuitenkin hedelmättömäksi, ellei samalla pyritä tehokkaasti luomaan kasvua etupainotteisesti.

Edellä mainitut toimet vaikuttavat myönteisesti myös julkisen talouden vakauttamistoimiin, koska niiden ansiosta voidaan kasvattaa verotuloja, vähentää sosiaalisista tulonsiirroista aiheutuvia julkisia menoja ja pienentää tulevien makrotaloudellisten epätasapainotilojen muodostumiseen liittyvää riskiä. Rakenteellisista uudistuksista on hyötyä jo lyhyellä aikavälillä. Tuote- ja työvoimamarkkinoiden uudistukset tuovat muassaan sekä tuottavuuteen että työllisyyteen liittyviä etuja.

Kauppa on voimakas kasvun moottori. EU:n tavaroiden ja palvelujen viennille on olemassa valtava potentiaali, joka on vielä hyödyntämättä. Maailmankaupan romahtaminen on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi Euroopan vientiin. Eräiden jäsenvaltioiden viennin alalla saavuttamat myönteiset tulokset osoittavat kuitenkin, että menestyminen maailmanmarkkinoilla on kiinni paitsi hintakilpailukyvystä myös laajemmista tekijöistä kuten erikoistumisesta tietyille aloille, innovaatioista ja kilpailukykyä tukevasta osaamisesta.

Komissio esittää tässä ensimmäisessä vuotuisessa kasvuselvityksessä kymmenen toimenpidettä, jotka EU:n on toteutettava vuosina 2011 ja 2012 Eurooppa 2020 -strategian pohjalta. Se ehdottaa, että Eurooppa-neuvostossa sovittaisiin, että jäsenvaltioiden on sitouduttava näiden kymmenen toimenpiteen toteuttamiseen. Koska jäsenvaltiot ovat toisistaan riippuvaisia erityisesti euroalueella, toimien koordinointi neuvostossa on talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson keskeinen osa-alue.

Jäsenvaltioiden olisi esitettävä Eurooppa-neuvoston ohjeiden pohjalta huhtikuun puoliväliin mennessä keskipitkän aikavälin finanssipoliittisia strategioita koskevat kansalliset sitoumuksensa vakaus- tai lähentymisohjelmansa puitteissa. Lisäksi niiden olisi esitettävä kansallisissa uudistusohjelmissaan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen kattavan kriisiratkaisun toteuttamiseksi Eurooppa 2020 -strategian pohjalta. Neuvosto antaa ensi kesään mennessä komission suositusten perusteella maakohtaiset toimintaohjeet, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon vuoden 2012 talousarvioiden valmistelussa ja kasvupolitiikkojen täytäntöönpanossa. Politiikan koordinoinnin yhdennetyn lähestymistavan hengessä neuvosto tarkastelee julkista taloutta ja kasvua koskevia strategioita rinnan, arvioiden niiden tavoitteenasettelua ja johdonmukaisuutta sekä niiden vaikutuksia EU:n tasolla, ottaen huomioon jäsenvaltioiden keskinäisen riippuvuuden euroalueella.

Komissio ehdottaa, että Eurooppa-neuvosto tarkastelisi tulevissa kokouksissaan säännöllisesti strategian täytäntöönpanoa, jotta mahdolliset ongelmat niin jäsenvaltioiden kuin EU:nkin tasolla voitaisiin havaita ajoissa ja sopia ripeästi korjaustoimista. Eurooppa-neuvosto voisi toteuttaa jo seuraavassa kokouksessaan tässä tiedonannossa esitettyjen ehdotusten pohjalta konkreettisia toimia, joiden avulla voidaan tukea ja nopeuttaa etupainotteisen talouskasvun toteuttamiseen tähtääviä toimia ja sopia aikataulu kriisin vuoksi toteutettavien kattavien toimien toteuttamista varten. Viimeksi mainittujen osalta Eurooppa-neuvosto onkin jo vahvistanut kaksi määräaikaa: pysyvää Euroopan rahoituksenvakautusmekanismia koskeva työ on määrä saattaa päätökseen maaliskuuhun mennessä ja säädöspaketti EU:n taloushallinnan tehostamiseksi kesäkuuhun mennessä. Tällä välin uuden stressitestin tulosten julkaiseminen antaa osviittaa siitä, millaista strategiaa pankkialan korjaustoimien loppuunsaattamisessa olisi noudatettava.

Tämä ensimmäinen vuotuinen kasvuselvitys toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja muille toimielimille sekä kansallisille parlamenteille.

[1] Työllisyyden parantaminen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan investointien lisääminen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien tavoitteiden täyttäminen, kolmannen asteen ja sitä vastaavan koulutustason suorittamisen lisääminen ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen köyhyyttä vähentämällä.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/41/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10).

[3] Komissio on ehdottanut tätä Eurooppa 2020 -lippulaivahanketta koskevassa tiedonannossaan ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” – KOM(2010) 682 lopullinen/2, 26.11.2010.