[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 21.12.2009

KOM(2009)696 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS

TOINEN VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2008)

SEK(2009)1714

SISÄLLYSLUETTELO

KOMISSION KERTOMUS TOINEN VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2008) 1

1. JOHDANTO 4

2. VUOSIKERTOMUS 2008 4

2.1. Toimintaohjelmien täytäntöönpanoon liittyvät keskeiset tulokset, kehityssuunnat ja haasteet (EKTR-asetuksen 68 artiklan 2 kohta) 4

2.1.1. Euroopan kalatalousrahaston täytäntöönpano jäsenvaltioissa 4

2.1.2. Talousarvion toteuttaminen komissiossa 6

2.2. EKTR:n toimien yhteensovittaminen rakennerahastojen ja maaseuturahaston toimien kanssa 6

2.3. Tekninen apu 7

2.3.1. Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa 7

2.3.2. Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa 7

2.4. Tarkastusstrategioiden, hallinto- ja valvontajärjestelmien ja vuotuisten tarkastuskertomusten tilanne 8

2.5. Avoimuusaloitteen mukaisesti toimitetut tiedot 8

3. RAKENNEUUDISTUSASETUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (ASETUS (EY) N:o 744/2008) 9

3.1. Taustaa 9

3.2. Täytäntöönpano 9

3.2.1. Yleiset toimenpiteet (rakenneuudistusasetuksen 5–10 artikla) 9

3.2.1.1. 6 artiklan mukainen kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen 9

3.2.1.2. 7 artiklan mukaiset kalastusaluksiin tehtävät investoinnit 10

3.2.1.3. 8 artiklan mukaiset sosioekonomiset korvaukset 10

3.2.1.4. 9 artiklan mukaiset kollektiiviset toimet ja 10 artiklan mukaiset kokeiluhankkeet 10

3.2.2. Laivaston mukauttamisohjelmien kohteena oleviin laivastoihin sovellettavat erityistoimenpiteet (rakenneuudistusasetuksen 11–17 artikla) 10

3.2.3. Osittainen käytöstäpoistaminen (17 artikla) 11

3.2.4. Rahoitussäännökset (20 artikla) 11

3.2.5. Tarkastus (13 artiklan 2 kohta) 12

3.3. Alustava arviointi 12

4. EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT TAULUKOT 13

4.1. TAULUKKO I: RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA 13

4.2. TAULUKKO I: RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA 15

4.3. TAULUKKO I: RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA JA MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA 17

4.4. TAULUKKO IV: KOMISSION VUONNA 2008 HYVÄKSYMÄT TOIMINTAOHJELMAT 19

4.5. TAULUKKO V: KALATALOUSRAHASTON TUKIEN JAKAUTUMINEN TOIMINTALINJOJEN JA JÄSENVALTIOIDEN MUKAAN 20

JOHDANTO

Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2007. Sitä sovelletaan ohjelmakaudella 2007–2013, ja se korvaa kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR)[1].

Kalatalousrahastoasetuksen[2] 68 artiklan mukaisesti komissio antaa viimeistään kunkin vuoden joulukuun 31. päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen kalatalousrahaston tosiasiallisesta täytäntöönpanosta. Kertomuksen on perustuttava jäsenvaltioiden vuosikertomuksia koskevaan komission tarkasteluun ja arviointiin sekä muihin saatavilla oleviin tietoihin.

Vuotta 2007 koskeneen ensimmäisen vuosikertomuksen sisältö oli rajallinen, sillä vuoden 2007 loppuun mennessä oli hyväksytty vasta 19 toimintaohjelmaa (26:sta). Loput seitsemän toimintaohjelmaa hyväksyttiin vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Toimintaohjelmien myöhäisen hyväksymisen vuoksi komissio oli hyväksynyt vuoden 2008 loppuun mennessä vain hyvin pienen määrän hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja tarkastusstrategioita. Tästä johtuva alhainen täytäntöönpanoaste merkitsi, että EKTR:n täytäntöönpanoa vuonna 2008 koskevassa komission kertomuksessa keskityttiin enemmän siihen, millä tavoin toimintaohjelmat oli laadittu kuin niiden tosiasialliseen täytäntöönpanoon, joka oli tuossa vaiheessa vielä rajallista.

Alhainen täytäntöönpanoaste voi johtua myös uudelleenohjelmointitoimista, joihin eräät jäsenvaltiot ovat ryhtyneet pannakseen täytäntöön neuvoston 24. heinäkuuta 2008 antamassa asetuksessa (EY) N:o 744/2008, jäljempänä "rakenneuudistusasetus"[3], säädetyn väliaikaisen erityistoimen. Mainitun asetuksen 22 artiklassa säädetään, että komissio toimittaa 31. päivään joulukuuta 2009 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kyseisessä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Koska nämä toimenpiteet poikkeavat väliaikaisesti eräistä EKTR:n säännöksistä ja ottaen huomioon, että ne pannaan täytäntöön EKTR:n toimintaohjelmissa, komissio päätti laatia yhteisen kertomuksen EKTR:n vuotuisesta täytäntöönpanosta ja rakenneuudistusasetuksen täytäntöönpanosta.

VUOSIKERTOMUS 2008

Toimintaohjelmien täytäntöönpanoon liittyvät keskeiset tulokset, kehityssuunnat ja haasteet (EKTR-asetuksen 68 artiklan 2 kohta)

Euroopan kalatalousrahaston täytäntöönpano jäsenvaltioissa

Jäsenvaltiot keskittyivät vuoden 2007 loppuun mennessä hyväksytyissä 19 toimintaohjelmassa valmistelemaan tulevia täytäntöönpanotoimia, joita ovat esimerkiksi seurantakomitean perustaminen ja sen tehtävien vahvistaminen, valintakriteerien hyväksyminen seurantakomiteassa, kansallisten määräysten ja mekanismien vahvistaminen tarjouskilpailujen avaamisen tai sovellettavien toimenpiteiden julkaisemisen mahdollistamiseksi. Tosiasiallinen täytäntöönpano alkoi näin ollen jäsenvaltioissa hädin tuskin vuonna 2008, eikä välimaksupyyntöjä esitetty muualla kuin Itävallassa ja Ranskassa.

Lisäksi loput seitsemän toimintaohjelmaa hyväksyttiin vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Taulukossa IV esitetään vuonna 2008 hyväksyttyjen seitsemän toimintaohjelman hyväksymispäivät.

Taulukossa V olevista EKTR:n määrärahojen jakautumista toimintalinjojen kesken koskevista rahoitustaulukoista käy ilmi, että määrärahat jakautuvat melko tasaisesti toimintalinjojen[4] 1, 2 ja 3 välillä. Määrärahoista 27 % (1 142 923 976 euroa) myönnettiin kalastuslaivastojen mukauttamiseen (toimintalinja 1), 30 % (1 274 547 215 euroa) vesiviljelyyn, jalostukseen ja kaupan pitämiseen (toimintalinja 2) ja 27 % (1 162 007 083 euroa) yhteistä etua koskeviin toimiin (toimintalinja 3). Toimintalinjaan 4 myönnettiin niukemmin rahoitusta, sillä sen keskimääräinen osuus oli 13 % (567 365 857 euroa). Tämä johtuu siitä, että kalastusalueiden kestävää kehitystä koskevat toimenpiteet ovat ohjelmakaudella 2007–2013 uusia, ja ne pannaan täytäntöön tosiasiallisesti vasta vuodesta 2010 alkaen, kun paikalliset ryhmät on perustettu ja paikalliset kehittämisstrategiat pantu täytäntöön. On kuitenkin ilmeistä, että jäsenvaltiot ovat hyvin kiinnostuneita kyseisestä innovatiivisesta toimenpiteestä.

Toimintalinjakohtaiset määrärahat vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioissa, mikä kuvastaa sitä, että jäsenvaltioiden kalastusalaa koskevat edellytykset ja strategiat poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Kalastuslaivastojen mukauttamiseen myönnetyt varat vaihtelevat esimerkiksi Irlannin 82 prosentista Romanian 4,3 prosenttiin. Toimintalinjan 1 analyysi osoittaa, että laivaston mukauttamistoimenpiteisiin sovellettava lähestymistapa, esimerkiksi kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen, riippuu suuresti liikakapasiteetin poistamiseen tähtäävästä yleisestä strategisesta lähestymistavasta. Sen vuoksi jotkut jäsenvaltiot asettavat alusten romuttamisen etusijalle, kun taas toiset katsovat, että kalastuskapasiteettia saadaan parhaiten vähennettyä markkinamekanismien avulla, jollaisia ovat esimerkiksi yksilöllisesti siirrettävissä olevat kiintiöt. Tämän seurauksena kapasiteetin vähentämistavoitteet vaihtelevat toimintaohjelmittain. Toimintaohjelmissa vahvistettu kapasiteetin vähentämistavoite on kaiken kaikkiaan noin 15 prosenttia (kilowatteina ja bruttovetoisuutena) vuoden 2013 loppuun mennessä.

Hyvin suuria eroja on havaittavissa myös vesiviljelyyn, jalostukseen ja kaupan pitämiseen myönnetyissä määrärahoissa. Esimerkiksi Irlanti on päättänyt olla myöntämättä tällaista tukea, kun taas sisämaavaltioissa suuri osa tuesta on luonnollisesti varattu toimintalinjaan 2 (Itävallassa 98 %).

Myös toimintalinjaan 3, jossa toteutetaan yhteistä etua koskevia toimenpiteitä, osoitetut määrärahat vaihtelevat suuresti, sillä Itävallan toimintaohjelmassa sen osuus on 1 prosentti ja Kyproksen toimintaohjelmassa 65 prosenttia. Koska tässä toimintalinjassa on mahdollista valita monista eri toimenpiteistä, taustalla olevien käytäntöjen määrittely on vaikeaa, mutta useimpien jäsenvaltioiden tähän toimintalinjaan myöntämät määrärahat vaihtelivat yhdestä neljäsosasta yhteen kolmasosaan EKTR:n kokonaisvaroista.

Kalastusalueiden kestävän kehityksen osalta sisämaavaltiot (Itävalta, Slovakia, Unkari ja Tšekki) sekä Malta ovat päättäneet olla hakematta määrärahoja toimintalinjaan 4. Muiden maiden osalta määrärahat vaihtelevat Ranskan 2,6 prosentista Romanian 32,5 prosenttiin. Toimintaohjelmien perusteella voidaan odottaa, että vuoden 2010 jälkipuoliskolle mennessä on perustettu yli 200 paikallista kalastusalan toimintaryhmää (tähän mennessä niitä on perustettu 80). EKTR:n toimintaryhmäkohtaiset määrärahat vaihtelevat 560 000 eurosta (Ranska) noin 6 miljoonaan euroon (Puola).

Toimintaohjelmien tosiasiallisen toteuttamisen taso on jäsenvaltioiden vuonna 2008 laatimissa täytäntöönpanoa koskevissa vuosikertomuksissa[5] annettujen tietojen perusteella edelleenkin hyvin alhainen, sillä vain kaksi jäsenvaltiota on toimittanut välimaksupyyntöjä. Näin ollen tuensaajille on tähän mennessä maksettu vasta 5 404 048 euroa.

Talousarvion toteuttaminen komissiossa

Kauden 2007–2013 kokonaismäärärahoista (4 304 949 019 euroa) sidottiin vuonna 2008 24,05 prosenttia (607 763 784 euroa), josta 459 679 025 euroa lähentymistavoitealueilla ja 148 084 759 euroa muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Kauden 2007–2013 kokonaismäärärahoista maksettiin 11,1 prosenttia (249 361 192 euroa), josta 99,81 prosenttia (197 796 248 euroa) lähentymistavoitealueilla ja 99,07 prosenttia (51 564 944 euroa) muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Nämä maksut suoritettiin lähes kokonaisuudessaan ennakkomaksuina, joista 72 775 030 euroa vuonna 2008 hyväksyttyjen seitsemän toimintaohjelman osalta. Lisäksi 14 jäsenvaltiota hyödynsi rakenneuudistusasetuksessa käyttöön otettua mahdollisuutta hakea toista ennakkomaksua, mikä johti täydentäviin ennakkomaksuihin. Maksumäärärahojen riittämättömyyden vuoksi ainoastaan yhdeksälle jäsenvaltiolle maksettiin vuonna 2008 toinen ennakkomaksu (176 248 671 euroa, josta 137 865 475 euroa lähentymistavoitealueille (8 jäsenvaltiota) ja 38 383 197 euroa muille kuin lähentymistavoitealueille (7 jäsenvaltiota)). Taulukoissa I–III annetaan lisää yksityiskohtaisia tietoja rahoituksen toteutumisesta.

EKTR:n toimien yhteensovittaminen rakennerahastojen ja maaseuturahaston toimien kanssa

Toimintaohjelmista käy ilmi, että kaikki jäsenvaltiot ovat tietoisia tarpeesta varmistaa EKTR:n täytäntöönpanon johdonmukaisuus ja koordinointi rakennerahastojen (EAKR ja ESR) sekä maaseuturahaston kanssa. Toimintaohjelmissa annetaan tietoja järjestelmistä, joita jäsenvaltioissa on perustettu (tai ollaan perustamassa) päällekkäisyyksien välttämiseksi, kuten kalatalousrahastoasetuksen 6 artiklassa edellytetään.

EKTR:n hallintoviranomaisilla on koordinointimekanismissa tärkeä rooli. EKTR:n hallintoviranomaiset voivat olla edustettuina rakennerahastojen ja maaseuturahaston seurantakomiteoissa, ja kyseisten rahastojen hallintoviranomaiset ovat vastaavasti tervetulleita EKTR:n seurantakomiteoihin. Jotkut jäsenvaltiot ovat perustaneet kansallisia (tai alueellisia) koordinointikomiteoita kaikkien EU:n varojen osalta. Joidenkin maiden kansallisessa lainsäädännössä kuvaillaan, millaisia toimenpiteitä on toteutettava EU:n eri rahoituslähteistä myönnettävän tuen koordinoinnin ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Tämän lisäksi jokaisessa EKTR:n toimintaohjelmassa vahvistetaan rajaamisperusteet niille EKTR:n toimenpiteille, jotka ovat tukikelpoisia muissa EU:n ohjelmissa.

Tekninen apu

Teknisen avun (toimintalinja 5) tarkoituksena on tukea kalatalousrahastoasetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavia valmistelua, seurantaa, hallinnollista ja teknistä tukea, arviointia, tarkastuksia ja valvontaa. Komissio voi käyttää tähän tarkoitukseen enintään 0,8 prosenttia EKTR:n vuotuisista määrärahoista. Jäsenvaltiot voivat käyttää enintään 5 prosenttia EKTR-määrärahoistaan toimintaohjelmansa hallinnon rahoittamiseen. Jäsenvaltiot osoittivat tekniseen apuun keskimäärin 3,7 prosenttia määrärahoista. Kaksi jäsenvaltiota (Italia ja Slovenia) hyödynsi kuitenkin mahdollisuutta ylittää 5 prosentin enimmäismäärä asianmukaisin perusteluin.

Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa

Tähän mennessä saatujen ja hyväksyttyjen vuosikertomusten perusteella teknisen avun määrärahoja sidottiin 14 jäsenvaltiossa. Lopuissa 12 jäsenvaltiossa näitä määrärahoja ei käytetty toimintaohjelmien hyväksymiseen tai täytäntöönpanoon liittyvien viivästysten vuoksi. Tekniseen apuun sidotut määrärahat olivat suurimmat seuraavissa jäsenvaltioissa: Italia (3 165 540 euroa), Ruotsi (683 819 euroa), Espanja (673 144 euroa), Portugali (600 000 euroa) ja Tanska (536 870 euroa). Rahoitettujen toimenpiteiden tavoitteena oli parantaa hallintokapasiteettia, kehittää tietotekniikkaa, käynnistää tutkimuksia, lisätä julkisuutta ja tiedotusta sekä tukea toimintarahastojen hallintoa ja täytäntöönpanoa.

Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa

Komissio käytti vuonna 2008 EKTR:n teknisen avun määrärahoista 1 416 000 euroa seuraaviin:

Konferenssit

EKTR:n toimintalinjan 4 käynnistämistä käsittelevä konferenssi[6] järjestettiin 18. ja 19. helmikuuta 2008 Marseillessa Ranskassa. Konferenssin tavoitteena oli tarjota EKTR:n toimintalinjan 4 kanssa tekemisissä oleville kansallisille, alueellisille ja paikallisille toimijoille mahdollisuus tilannekatsauksen tekemiseen ja tietojen vaihtamiseen välineistä ja menetelmistä, joita tarvitaan toimintalinjan 4 käynnistämiseen menestyksekkäästi kansallisella tai alueellisella sekä paikallisella tasolla. Tapahtuman järjestämiseen myönnettiin 191 000 euroa.

Tutkimukset

Komissio on teettänyt tutkimuksen, jossa tarkastellaan EU:n vesiviljelyalan taloudellista suorituskykyä ja kilpailuasemaa sekä määritellään EU:n vesiviljelyn kehittämiseen liittyviä rajoitteita. Tutkimuksen tavoitteena oli määritellä EU:n vesiviljelyalan tämänhetkiset vahvuudet ja heikkoudet sekä kyseiseen alaan nykyisin ja tulevaisuudessa liittyvät mahdollisuudet ja uhat. Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty valmisteltaessa vesiviljelyn kestävän tulevaisuuden turvaamisesta 8. huhtikuuta 2009 annettua komission tiedonantoa. Tutkimukseen myönnettiin 300 000 euroa.

Viestintä ja julkaisut

Komissio teki erään palveluntarjoajan kanssa sopimuksen, joka liittyi useamman kalatalousrahastoa koskevan julkaisun tuottamiseen ja muihin viestintäasioihin. Määrärahat olivat 150 000 euroa.

Tietotekniikka

Komissio myönsi 325 000 euroa kalatalousrahaston ja KOR:n hallintosovellusten kehittämiseen ja ylläpitoon sekä tietoteknisen materiaalin hankintaan.

Väliaikainen henkilöstö

Väliaikaista henkilöstöä varten sidottiin 450 000 euroa.

Tarkastusstrategioiden, hallinto- ja valvontajärjestelmien ja vuotuisten tarkastuskertomusten tilanne

Jäsenvaltioiden on toimitettava hallinto- ja valvontajärjestelmänsä komissiolle yhden vuoden kuluessa sen jälkeen, kun niiden toimintaohjelmat on hyväksytty. Tarkastusstrategiat on toimitettava yhdeksän kuukauden kuluessa hyväksymisestä. Toimintaohjelmien myöhäisen hyväksymisen vuoksi komissio oli hyväksynyt vuoden 2008 loppuun mennessä vain hyvin pienen määrän hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja tarkastusstrategioita. Vuoden 2008 loppuun mennessä 14 jäsenvaltiota oli toimittanut tarkastusstrategiansa, joista neljä hyväksyttiin ja kymmenen hylättiin tai keskeytettiin. Hallinto- ja valvontajärjestelmiä toimitettiin vuoden 2008 aikana 16 kappaletta, joista komissio hyväksyi vain yhden. Lisäksi se katsoi, että kolme niistä ei ollut hyväksyttävissä ja hylkäsi toiset kolme. Yhdeksän hallinto- ja valvontajärjestelmää oli vuoden 2008 lopussa komission tarkasteltavana. Ohjelmien alhaisen täytäntöönpanotason johdosta tarkastusviranomaiset joutuivat antamaan vuotuisissa tarkastuskertomuksissaan avoimen lausunnon tarkastustoiminnan riittämättömyyden vuoksi. Sen vuoksi tässä vaiheessa on selvästi liian aikaista kuvailla merkityksellistä asiaintilaa tai laatia yleinen arviointi vuosittaisista tarkastuskertomuksista ja lausunnoista. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella on odotettavissa, että komissio pystyy raportoimaan asiasta yksityiskohtaisemmin vuonna 2010.

Avoimuusaloitteen mukaisesti toimitetut tiedot

Euroopan avoimuusaloitteen mukaan jäsenvaltioiden on annettava tietoja yhteisesti hallinnoitujen varojen käytöstä. Tätä velvoitetta täsmennetään komission asetuksessa (EY) N:o 498/2007 siltä osin, kun kyse on EKTR:n tuensaajia koskevien tietojen julkaisemisesta.

Tuensaajia koskevat kansalliset luettelot on tähän mennessä julkaistu 21 jäsenvaltiossa. Komissio on toteuttanut toimia varmistaakseen, että avoimuusaloitteen vaatimuksia noudatetaan täysipainoisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

EKTR:n tuensaajia koskevien tietojen julkaiseminen vaihtelee jäsenvaltioittain, sillä avoimuusaloitteessa vahvistetaan pelkästään tällaisten tietojen julkaisemista koskevat vähimmäisvaatimukset, mukaan luettuina tuensaajaluettelo, toimen nimi ja toimeen myönnetyn julkisen rahoituksen määrä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin itse päättää täydentävien tai yksityiskohtaisempien tietojen julkaisemisesta.

Luettelo linkeistä, joiden kautta pääsee näihin jäsenvaltioiden julkaisemiin tietoihin, on komission verkkosivulla osoitteessa:

http://ec.europa.eu/fisheries/cfp/structural_measures/transparency_en.htm

RAKENNEUUDISTUSASETUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (ASETUS (EY) N:O 744/2008)

Taustaa

Komissio hyväksyi 8. heinäkuuta 2008 toimenpidepaketin, jonka tarkoituksena on lieventää vakavaa talouskriisiä, joka koettelee eräitä EU:n kalastuslaivaston osia ja erityisesti vedettäviä pyydyksiä käyttäviä aluksia (KOM(2008) 453). Tärkeä osa tätä pakettia oli neuvoston asetusehdotus sellaisen tilapäisen erityisjärjestelyn käyttöönotosta, jossa jäsenvaltioille tarjotaan rajoitetuksi ajaksi uusia mahdollisuuksia kalastuslaivaston rakenneuudistukseen sekä joidenkin muiden liitännäistoimenpiteiden toteuttamiseen. Neuvosto antoi kyseisen ehdotuksen perusteella asetuksen (EY) N:o 744/2008, jäljempänä "rakenneuudistusasetus".

Täytäntöönpano

Rakenneuudistusasetuksessa otettiin käyttöön kolmenlaisia toimenpiteitä: yleisluonteisia toimenpiteitä (kaikkien alan toimijoiden saatavilla), niille laivastoille tai laivastonosille, jotka ovat erityisen riippuvaisia polttoainekustannuksista, suunnattuja laivaston mukauttamisohjelmien puitteissa toteutettavia toimenpiteitä sekä rahoitustoimenpiteitä. Ne pantiin täytäntöön jäsenvaltioiden laatimissa toimintaohjelmissa, lukuun ottamatta laivaston mukauttamisohjelmiin sovellettavia erityistoimenpiteitä, jotka edellyttivät olemassa oleviin toimintaohjelmiin tapauskohtaisesti tehtäviä mukautuksia.

Yleiset toimenpiteet (rakenneuudistusasetuksen 5–10 artikla)

Näitä toimenpiteitä voidaan yleisesti ottaen toteuttaa milloin tahansa ohjelmakauden aikana edellyttäen, että hallinnolliset päätökset tehdään ennen 1. päivää tammikuuta 2010. Merkittävä poikkeustapaus on 6 artiklassa vahvistettu kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen, johon sovelletaan tiukempia määräaikoja. Näin ollen jäsenvaltioilla ei ole virallista velvollisuutta ennakoida mitään toimenpiteitä mainittuja väliaikaisia lopettamisia lukuun ottamatta. Toimenpiteiden odotettavissa oleva toteuttaminen perustuu näin ollen jäsenvaltioiden antamiin ilmoituksiin, jotka eivät ole sitovia.

6 artiklan mukainen kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen

Vain CY, EL, ES, FR, PL ja PT ilmoittivat aikovansa hyödyntää 6 artiklan mukaisia lisämahdollisuuksia, jotka liittyvät kalastustoiminnan väliaikaisen lopettamisen rahoittamiseen.

7 artiklan mukaiset kalastusaluksiin tehtävät investoinnit

Tämä säännös on saanut osakseen jäsenvaltioiden vankan hyväksynnän, ja useimmat niistä soveltavat sitä jo nyt tai piakkoin. Vain DE, IT, MT, NL ja SE ilmoittivat, etteivät ne aio toteuttaa kyseistä toimenpidettä.

8 artiklan mukaiset sosioekonomiset korvaukset

Ainoastaan ES aikoo toteuttaa näitä.

9 artiklan mukaiset kollektiiviset toimet ja 10 artiklan mukaiset kokeiluhankkeet

Näitä toimenpiteitä käytetään tai tullaan käyttämään laajalti, erityisesti energiakatselmusten rahoittamista koskevaa mahdollisuutta. Vain IT, MT, LV, IE ja SI eivät nimenomaisesti ilmaisseet aikovansa hyödyntää sitä.

Laivaston mukauttamisohjelmien kohteena oleviin laivastoihin sovellettavat erityistoimenpiteet (rakenneuudistusasetuksen 11–17 artikla)

Nämä toimenpiteet ja erityisesti 14 artiklan mukainen kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen ovat rakenneuudistusasetuksen tärkein osa, sillä niiden uskotaan edistävän eniten kyseisen talouden alan sietokyvyn kestävää paranemista polttoöljyn hintojen vaihteluja vastaan. Perusajatuksena on, että jäsenvaltiot toteuttavat laivaston mukauttamisohjelmia rahoittaakseen sellaisten laivastonosien pysyvää poistamista, jotka ovat hyvin riippuvaisia polttoaineen kulutuksesta, jolloin kalastustoiminta jää vain energiatehokkaiden alusten tehtäväksi. Jäljellä olevat alukset hyötyvät puolestaan toiminnan väliaikaista lopettamista ja aluksiin tehtäviä investointeja koskevista lisämahdollisuuksista.

Koska laivaston mukauttamisohjelmia ei käsitelty kalatalousrahastoasetuksessa eikä näin ollen myöskään toimintaohjelmissa, kyseisten toimenpiteiden toteuttaminen edellytti mainittujen toimintaohjelmien muuttamista. Niistä 22 jäsenvaltiosta, joilla on kalastuslaivasto, vain seitsemän on 30. päiväksi kesäkuuta 2009 vahvistettuun määräaikaan mennessä hyväksynyt laivaston mukauttamisohjelman ja mukauttanut toimintaohjelmaansa. Nämä jäsenvaltiot ovat BE, CY, DK, ES, FR, PT ja RO. Odotettavissa olevat kalastuskapasiteetin poistot esitetään seuraavassa taulukossa:

Jäsenvaltio | Laivaston mukauttamisohjelmien määrä ja koko | Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen | Laivastonosat, joita asia koskee |

BE | 1 ohjelma, 39 alusta | 2046 GT, 7007 kW | Puomitroolarit |

CY | 1 ohjelma, 24 alusta | 261 GT, 2128 kW | Monikäyttöalukset |

DK | 1 ohjelma, 110 alusta | 9106 GT, 23951 kW | Lähinnä pohjatroolareita, lisäksi muutamia puomitroolareita sekä nuotta- ja verkkoaluksia |

ES | 4 ohjelmaa, 93 alusta | 14600 GT, 22309 kW | Pohjatroolarit, pitkäsiima-alukset |

FR | 3 ohjelmaa, 57 alusta | 939 GT, 3308 kW | Pohjatroolarit |

PT | 2 ohjelmaa, 42 alusta | 5334 GT, 13343 kW | Pintasiima-, pohjahara- ja kurenuotta-alukset |

RO | 1 ohjelma, 2 alusta | 162 GT, 444 kW | Pohjatroolarit |

Suunnitellut pysyvät poistot (alusten fyysiset poistamiset) on toteutettava ennen 31. päivää joulukuuta 2012, mutta alusten olisi lopetettava kaikki kalastustoimintansa ennen 31. päivää joulukuuta 2009.

Osittainen käytöstäpoistaminen (17 artikla)

Ainoastaan BE raportoi yhdestä osittaisen käytöstäpoistamisen hankkeesta, jossa laivaston mukauttamisohjelmaan kuuluvan puomitroolarin omistaja saa takaisin 40 GT:tä rakentaakseen puomitroolarinsa tilalle uuden, paljon pienemmän aluksen.

Rahoitussäännökset (20 artikla)

Rahoitussäännökset ovat rakenneuudistusasetuksen keskeisiä toimenpiteitä, sillä ne ovat keventäneet jäsenvaltioille yhteisrahoituksesta aiheutunutta taloudellista taakkaa. Ensinnäkin EKTR:n osuutta julkisesta tuesta korotettiin yleisen säännön mukaisesta 50 prosentista (lähentymistavoitealueiden 75 prosentista) 95 prosenttiin (20 artiklan 1 kohta). Tämän lisäksi yksityisiä rahoitusosuuksia alennettiin aluksiin tehtäviä investointeja koskevien hankkeiden osalta 60 prosentista (syrjäisimpien alueiden 50 prosentista) 40 prosenttiin (7 ja 19 artikla). Rakenneuudistusasetuksen 20 artiklan 3 kohdassa säädettiin lisäksi mahdollisuudesta hakea toista ennakkomaksua, joka on 7 prosenttia kalatalousrahastoasetuksen 81 artiklassa säädetystä tuesta.

Jotkut jäsenvaltiot ovat yhteisrahoitusosuuksien (EKTR/jäsenvaltiot) tapauksessa hyödyntäneet tätä vaihtoehtoa perustellakseen investointeja, jotka eivät muutoin toteutuisi valtion suuren rahoitusosuuden vuoksi. Yksi esimerkki tästä on DK, joka jakoi EKTR:n varoja uudelleen toimintalinjaan 1 (romutus) ja ohjelmoi toimintalinjat 2 ja 3 uudelleen. Tämän avulla saatiin kansallisessa rahoitusosuudessa aikaan 29 700 000 euron säästöt, ja sen lisäksi alusten romuttamiseen myönnettiin julkista tukea, jota ei ollut ennakoitu alkuperäisessä toimintaohjelmassa. Tämä on tärkeää, koska pelkästään julkisella tuella vähennettyä kapasiteettia ei voida palauttaa entiselleen.

Useimmat jäsenvaltiot voivat hyödyntää tätä vaihtoehtoa julkisen/yksityisen rahoitusosuuden tapauksessa milloin tahansa, eikä niiden tarvitse tehdä suuria muutoksia toimintaohjelmiensa rahoitustaulukoihin.

Lopuksi voidaan todeta, että lähes kaikki jäsenvaltiot ovat tämän kertomuksen hyväksymispäivään mennessä hakeneet toista ennakkomaksua (14 jäsenvaltiota vuonna 2008 ja 7 vuonna 2009), vaikka jotkut niistä eivät aikoneet panna rakenneuudistusasetusta täytäntöön.

Tarkastus (13 artiklan 2 kohta)

Kuten suunniteltua, komissio on nyt laivaston mukauttamisohjelman hyväksymiselle asetetun määräajan päätyttyä aloittanut riippumattoman konsultin kanssa allekirjoitusprosessin laivaston mukauttamisohjelman täytäntöönpanoa koskevien tarkastusten toteuttamiseksi. Tuloksia odotetaan vuoden 2010 jälkipuoliskolle mennessä.

Alustava arviointi

Rakenneuudistusasetus laadittiin ja hyväksyttiin polttoaineiden hintojen ollessa huipussaan, ja se perustui yleisesti jaettuihin näkemyksiin siitä, että energian hinnat pysyisivät vastaisuudessakin hyvin korkeina. Vuoden 2008 jälkipuoliskolla hinnat kuitenkin laskivat yhtäkkiä kalastusalan kriisin käynnistäneitä hintoja huomattavasti alemmiksi (0,5 euroa/litra marraskuussa). Vaikka hinnat ovat pysyneet korkeina (joidenkin laivastonosien kannattavuusrajaksi on arvioitu 0,30 euroa/litra), talouden näkymät olivat vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä yleisesti ottaen paremmat kuin asetuksen hyväksymisen aikaan. Tilanne muuttui jälleen seuraavien kuukausien aikana, sillä finanssikriisi ja siitä seurannut talouden taantuma asettivat kalastusalan toimijoille uusia paineita kysynnän supistuessa ja kalan hintojen laskiessa.

Finanssi- ja talouskriiseistä huolimatta vaikuttaa kuitenkin siltä, että toimijoille tarjotut kannustimet kalastustoiminnan lopettamiseksi olivat heikommat kuin polttoainekriisin aikana. Sen vuoksi laivaston mukauttamisohjelmissa käytettävissä oleviin toimenpiteisiin turvautuminen oli vähäistä, sillä niitä toteutettiin lopulta vain muutamissa jäsenvaltioissa. Myös esimerkiksi toiminnan väliaikaisen lopettamisen ja sosioekonomisten korvausten muodossa tarjottavan hätäavun tarve väheni, vaikka joissakin jäsenvaltioissa (esim. ES) toiminnan väliaikaiseen lopettamiseen vapautettiin suuria resursseja. Muita asetuksen tarjoamia yleisiä toimenpiteitä on käytetty laajemmin: energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden kysyntä oli alalla edelleen suurta, erityisesti energiakatselmusten ja aluksiin tehtävien investointien suhteen.

Rakenneuudistuksen täysimittaisia vaikutuksia ei saada selville ennen kuin kaikki asiaan liittyvät hallinnolliset päätökset, joita voidaan toteuttaa 31. joulukuuta 2010 asti, ovat tiedossa ja pantu kohtuullisessa määrin täytäntöön. Siihen asti täytäntöönpanon vaikutuksista ei voida laatia perusteellista arviota. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että rakenneuudistuspaketti parantaa varmasti kalastusalusten energiatehokkuutta muttei todennäköisesti edistä merkittävästi kapasiteetin vähentämistä laivastoissa, jotka kestävät rakenteellisten ominaisuuksiensa vuoksi heikommin taloudellisia paineita. Laivaston mukauttamisohjelman mukainen kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen kiristi toimintaohjelmassa jo ennakoitua kapasiteetin vähentämistavoitetta itse asiassa suhteellisen vähän (ks. edellä oleva taulukko).

Jäsenvaltioiden antamista tiedoista on tämän lisäksi käynyt ilmi, että EU:n lisärahoituksen puute rajoitti joissakin jäsenvaltioissa rakenneuudistusasetuksen täytäntöönpanoa. Tiedonannossa todettiin, ettei lisärahoitusta myönnetä, ellei jäsenvaltio toteuta merkittäviä ponnisteluja jakaakseen varoja uudestaan toimintalinjaan 1 laivastojen pysyvää rakenneuudistusta varten. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt muihin toimintalinjoihin tehtäviä vastaavia vähennyksiä, ja useimmat jäsenvaltiot ovat halunneet pitää hallitustensa ja konsultoitujen osapuolten välillä sovitut kansalliset strategiat voimassa.

EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT TAULUKOT

TAULUKKO I: RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA

Maa | Päätetty a | Sidottu b | Maksettu c | % (b) / (a) | % (c) / (a) |

Belgia | Kausi 2007–2013 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00% | 0,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |

Bulgaria | Kausi 2007–2013 | 80 009 708,00 | 14 336 687,00 | 5 600 679,56 | 17,92% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 8 517 922,00 | 8 517 922,00 | 0,00 |

Tšekki | Kausi 2007–2013 | 27 106 675,00 | 6 886 504,00 | 3 794 934,50 | 25,41% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 3 526 490,00 | 3 526 490,00 | 1 897 467,25 |

Saksa | Kausi 2007–2013 | 96 861 240,00 | 27 623 988,00 | 6 780 286,80 | 28,52% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 13 821 981,00 | 13 821 981,00 | 0,00 |

Viro | Kausi 2007–2013 | 84 568 039,00 | 19 102 181,00 | 5 919 762,73 | 22,59% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 9 971 872,00 | 9 971 872,00 | 0,00 |

Kreikka | Kausi 2007–2013 | 176 836 728,00 | 51 941 240,00 | 24 757 141,92 | 29,37% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 25 849 796,00 | 25 849 796,00 | 12 378 570,96 |

Espanja | Kausi 2007–2013 | 945 692 445,00 | 268 170 032,00 | 132 396 942,00 | 28,36% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 134 323 828,00 | 134 323 828,00 | 66 198 471,00 |

Ranska | Kausi 2007–2013 | 34 250 343,00 | 9 306 303,00 | 4 795 048,00 | 27,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 4 699 222,00 | 4 699 222,00 | 2 397 524,00 |

Italia | Kausi 2007–2013 | 318 281 864,00 | 87 334 891,00 | 44 559 460,00 | 27,44% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 44 016 945,00 | 44 016 945,00 | 22 279 730,00 |

Latvia | Kausi 2007–2013 | 125 015 563,00 | 28 485 267,00 | 8 751 089,00 | 22,79% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 14 887 723,00 | 14 887 723,00 | 0,00 |

Liettua | Kausi 2007–2013 | 54 713 408,00 | 13 915 847,00 | 3 829 938,56 | 25,43% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 6 978 531,00 | 6 978 531,00 | 0,00 |

Unkari | Kausi 2007–2013 | 34 291 357,00 | 5 456 086,00 | 2 400 394,99 | 15,91% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 5 456 086,00 | 5 456 086,00 | 2 400 394,99 |

Malta | Kausi 2007–2013 | 8 372 329,00 | 1 422 356,00 | 586 063,03 | 16,99% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 1 422 356,00 | 1 422 356,00 | 586 063,03 |

Itävalta | Kausi 2007–2013 | 187 326,00 | 61 040,00 | 13 112,82 | 32,58% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 29 837,00 | 29 837,00 | 0,00 |

Puola | Kausi 2007–2013 | 734 092 574,00 | 120 001 664,00 | 51 386 480,18 | 16,35% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 120 001 664,00 | 120 001 664,00 | 51 386 480,18 |

Portugali | Kausi 2007–2013 | 223 943 059,00 | 61 518 869,00 | 31 352 028,00 | 27,47% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 30 998 886,00 | 30 998 886,00 | 15 676 014,00 |

Romania | Kausi 2007–2013 | 230 714 207,00 | 37 284 577,00 | 32 299 988,49 | 16,16% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 22 157 050,00 | 22 157 050,00 | 17 172 461,49 |

Slovenia | Kausi 2007–2013 | 21 640 283,00 | 4 110 308,00 | 1 514 819,81 | 18,99% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 4 110 308,00 | 4 110 308,00 | 1 514 819,81 |

Slovakia | Kausi 2007–2013 | 12 681 459,00 | 3 625 757,00 | 1 775 404,26 | 28,59% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 1 776 374,00 | 1 776 374,00 | 887 702,13 |

Yhdistynyt kuningaskunta | Kausi 2007–2013 | 43 150 701,00 | 7 132 154,00 | 3 020 549,07 | 16,53% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 7 132 154,00 | 7 132 154,00 | 3 020 549,07 |

Lähentymistavoite- alueet yhteensä | Kausi 2007–2013 | 3 252 409 308,00 | 767 715 751,00 | 365 534 123,72 | 23,60% | 11,24% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 459 679 025,00 | 459 679 025,00 | 197 796 247,91 |

TAULUKKO I: RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA

Maa | Päätetty a | Sidottu b | Maksettu c | % (b) / (a) | % (c) / (a) |

Belgia | Kausi 2007–2013 | 26 261 648,00 | 4 191 906,00 | 1 838 315,00 | 15,96% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 4 191 906,00 | 4 191 906,00 | 1 838 315,00 |

Tanska | Kausi 2007–2013 | 133 675 169,00 | 36 321 435,00 | 9 357 261,83 | 27,17% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 18 340 527,00 | 18 340 527,00 | 0,00 |

Saksa | Kausi 2007–2013 | 59 004 177,00 | 16 032 272,00 | 4 130 292,39 | 27,17% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 8 095 504,00 | 8 095 504,00 | 0,00 |

Irlanti | Kausi 2007–2013 | 42 266 603,00 | 6 746 632,00 | 2 958 662,00 | 15,96% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 6 746 632,00 | 6 746 632,00 | 2 958 662,00 |

Kreikka | Kausi 2007–2013 | 30 995 509,00 | 8 421 917,00 | 4 339 371,26 | 27,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 4 252 651,00 | 4 252 651,00 | 2 169 685,63 |

Espanja | Kausi 2007–2013 | 186 198 467,00 | 50 592 760,00 | 26 067 784,00 | 27,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 25 546 840,00 | 25 546 840,00 | 13 033 892,00 |

Ranska | Kausi 2007–2013 | 181 802 741,00 | 49 398 378,00 | 25 452 382,00 | 27,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 24 943 736,00 | 24 943 736,00 | 12 726 191,00 |

Italia | Kausi 2007–2013 | 106 060 990,00 | 28 818 271,00 | 14 848 538,00 | 27,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 14 551 800,00 | 14 551 800,00 | 7 424 269,00 |

Kypros | Kausi 2007–2013 | 19 724 418,00 | 5 359 405,00 | 2 761 418,52 | 27,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 2 706 234,00 | 2 706 234,00 | 2 761 418,52 |

Unkari | Kausi 2007–2013 | 559 503,00 | 89 023,00 | 39 165,21 | 15,91% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 89 023,00 | 89 023,00 | 39 165,21 |

Alankomaat | Kausi 2007–2013 | 48 578 417,00 | 13 199 443,00 | 3 400 489,19 | 27,17% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 6 665 065,00 | 6 665 065,00 | 0,00 |

Itävalta | Kausi 2007–2013 | 5 071 992,00 | 1 378 131,00 | 692 534,44 | 27,17% | 13,65% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 695 888,00 | 695 888,00 | 337 495,00 |

Portugali | Kausi 2007–2013 | 22 542 190,00 | 6 125 032,00 | 3 155 906,00 | 27,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 3 092 838,00 | 3 092 838,00 | 1 577 953,00 |

Slovakia | Kausi 2007–2013 | 1 007 069,00 | 287 931,00 | 140 989,66 | 28,59% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 141 066,00 | 141 066,00 | 70 494,83 |

Suomi | Kausi 2007–2013 | 39 448 827,00 | 10 718 803,00 | 2 761 417,89 | 27,17% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 5 412 465,00 | 5 412 465,00 | 0,00 |

Ruotsi | Kausi 2007–2013 | 54 664 803,00 | 14 853 199,00 | 3 826 536,00 | 27,17% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 7 500 130,00 | 7 500 130,00 | 0,00 |

Yhdistynyt kuningaskunta | Kausi 2007–2013 | 94 677 188,00 | 15 112 454,00 | 6 627 403,16 | 15,96% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 15 112 454,00 | 15 112 454,00 | 6 627 403,16 |

Muut kuin lähentymis- tavoitealueet yhteensä | Kausi 2007–2013 | 1 052 539 711,00 | 267 646 992,00 | 112 398 466,55 | 25,43% | 10,68% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 148 084 759,00 | 148 084 759,00 | 51 564 944,35 |

TAULUKKO I: RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA JA MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA

Maa | Päätetty a | Sidottu b | Maksettu c | % (b) / (a) | % (c) / (a) |

Belgia | Kausi 2007–2013 | 26 261 648,00 | 4 191 906,00 | 1 838 315,00 | 15,96% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 4 191 906,00 | 4 191 906,00 | 1 838 315,00 |

Bulgaria | Kausi 2007–2013 | 80 009 708,00 | 14 336 687,00 | 5 600 679,56 | 17,92% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 8 517 922,00 | 8 517 922,00 | 0,00 |

Tšekki | Kausi 2007–2013 | 27 106 675,00 | 6 886 504,00 | 3 794 934,50 | 25,41% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 3 526 490,00 | 3 526 490,00 | 1 897 467,25 |

Tanska | Kausi 2007–2013 | 133 675 169,00 | 36 321 435,00 | 9 357 261,83 | 27,17% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 18 340 527,00 | 18 340 527,00 | 0,00 |

Saksa | Kausi 2007–2013 | 155 865 417,00 | 43 656 260,00 | 10 910 579,19 | 28,01% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 21 917 485,00 | 21 917 485,00 | 0,00 |

Viro | Kausi 2007–2013 | 84 568 039,00 | 19 102 181,00 | 5 919 762,73 | 22,59% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 9 971 872,00 | 9 971 872,00 | 0,00 |

Irlanti | Kausi 2007–2013 | 42 266 603,00 | 6 746 632,00 | 2 958 662,00 | 15,96% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 6 746 632,00 | 6 746 632,00 | 2 958 662,00 |

Kreikka | Kausi 2007–2013 | 207 832 237,00 | 60 363 157,00 | 29 096 513,18 | 29,04% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 30 102 447,00 | 30 102 447,00 | 14 548 256,59 |

Espanja | Kausi 2007–2013 | 1 131 890 912,00 | 318 762 792,00 | 158 464 726,00 | 28,16% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 159 870 668,00 | 159 870 668,00 | 79 232 363,00 |

Ranska | Kausi 2007–2013 | 216 053 084,00 | 58 704 681,00 | 30 247 430,00 | 27,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 29 642 958,00 | 29 642 958,00 | 15 123 715,00 |

Italia | Kausi 2007–2013 | 424 342 854,00 | 116 153 162,00 | 59 407 998,00 | 27,37% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 58 568 745,00 | 58 568 745,00 | 29 703 999,00 |

Kypros | Kausi 2007–2013 | 19 724 418,00 | 5 359 405,00 | 2 761 418,52 | 27,17% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 2 706 234,00 | 2 706 234,00 | 2 761 418,52 |

Latvia | Kausi 2007–2013 | 125 015 563,00 | 28 485 267,00 | 8 751 089,00 | 22,79% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 14 887 723,00 | 14 887 723,00 | 0,00 |

Liettua | Kausi 2007–2013 | 54 713 408,00 | 13 915 847,00 | 3 829 938,56 | 25,43% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 6 978 531,00 | 6 978 531,00 | 0,00 |

Luxemburg | Kausi 2007–2013 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00% | 0,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |

Unkari | Kausi 2007–2013 | 34 850 860,00 | 5 545 109,00 | 2 439 560,20 | 15,91% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 5 545 109,00 | 5 545 109,00 | 2 439 560,20 |

Malta | Kausi 2007–2013 | 8 372 329,00 | 1 422 356,00 | 586 063,03 | 16,99% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 1 422 356,00 | 1 422 356,00 | 586 063,03 |

Alankomaat | Kausi 2007–2013 | 48 578 417,00 | 13 199 443,00 | 3 400 489,19 | 27,17% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 6 665 065,00 | 6 665 065,00 | 0,00 |

Itävalta | Kausi 2007–2013 | 5 259 318,00 | 1 439 171,00 | 705 647,26 | 27,36% | 13,42% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 725 725,00 | 725 725,00 | 337 495,00 |

Puola | Kausi 2007–2013 | 734 092 574,00 | 120 001 664,00 | 51 386 480,18 | 16,35% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 120 001 664,00 | 120 001 664,00 | 51 386 480,18 |

Portugali | Kausi 2007–2013 | 246 485 249,00 | 67 643 901,00 | 34 507 934,00 | 27,44% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 34 091 724,00 | 34 091 724,00 | 17 253 967,00 |

Romania | Kausi 2007–2013 | 230 714 207,00 | 37 284 577,00 | 32 299 988,49 | 16,16% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 22 157 050,00 | 22 157 050,00 | 17 172 461,49 |

Slovenia | Kausi 2007–2013 | 21 640 283,00 | 4 110 308,00 | 1 514 819,81 | 18,99% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 4 110 308,00 | 4 110 308,00 | 1 514 819,81 |

Slovakia | Kausi 2007–2013 | 13 688 528,00 | 3 913 688,00 | 1 916 393,92 | 28,59% | 14,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 1 917 440,00 | 1 917 440,00 | 958 196,96 |

Suomi | Kausi 2007–2013 | 39 448 827,00 | 10 718 803,00 | 2 761 417,89 | 27,17% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 5 412 465,00 | 5 412 465,00 | 0,00 |

Ruotsi | Kausi 2007–2013 | 54 664 803,00 | 14 853 199,00 | 3 826 536,00 | 27,17% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 7 500 130,00 | 7 500 130,00 | 0,00 |

Yhdistynyt kuningaskunta | Kausi 2007–2013 | 137 827 889,00 | 22 244 608,00 | 9 647 952,23 | 16,14% | 7,00% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 22 244 608,00 | 22 244 608,00 | 9 647 952,23 |

Lähentymistavoite- alueet ja muut kuin lähentymis- tavoitealueet yhteensä | Kausi 2007–2013 | 4 304 949 019,00 | 1 035 362 743,00 | 477 932 590,27 | 24,05% | 11,10% |

Varainhoitovuosi: 2008 | 607 763 784,00 | 607 763 784,00 | 249 361 192,26 |

TAULUKKO IV: KOMISSION VUONNA 2008 HYVÄKSYMÄT TOIMINTAOHJELMAT

Maa | Kalatalousrahastosta myönnettävä määrä | Päätöksen päivämäärä | Päätöksen numero |

BE | Belgia | 26 261 648 | 11/11/2008 | K(2008) 6895 |

IE | Irlanti | 42 266 603 | 9/09/2008 | K(2008)4993 |

HU | Unkari | 34 850 860 | 9/09/2008 | K(2008)4684 |

MT | Malta | 8 372 329 | 10/12/2008 | K(2008)8380 |

PL | Puola | 734 092 574 | 16/10/2008 | K(2008)6007 |

SI | Slovenia | 21 640 283 | 19/11/2008 | K(2008)7279 |

UK | Yhdistynyt kuningaskunta | 137 827 889 | 9/09/2008 | K(2008)4994 |

YHTEENSÄ | 1 005 312 186 |

TAULUKKO V: KALATALOUSRAHASTON TUKIEN JAKAUTUMINEN TOIMINTALINJOJEN JA JÄSENVALTIOIDEN MUKAAN

Maa | Toimintalinja 1 | Toimintalinja 2 | Toimintalinja 3 | Toimintalinja 4 | Toimintalinja 5 | Yhteensä |

| Määrä | % | Määrä | % | Määrä | % | Määrä | % | Määrä | % | | |BE | Belgia |7 561 648 |28,79 |5 000 000 |19,04 |9 488 352 |36,13 |2 900 000 |11,04 |1 311 648 |4,99 | 26 261 648 | |BG |Bulgaria | 8 000 970 |10,00 |36 004 371 |45,00 |20 002 426 |25,00 |12 001 456 |15,00 |4 000 485 |5,00 | 80 009 708 | |CZ | Tšekki |- |- |11 926 937 |44,00 |13 824 404 |51,00 |- |- |1 355 334 |5,00 | 27 106 675 | |DK | Tanska |21 365 342 |15,98 |47 149 524 |35,27 |46 015 266 |34,42 |12 461 279 |9,32 |6 683 758 |5,00 | 133 675 169 | |DE | Saksa |8 145 000 |5,23 |57 560 225 |36,93 |68 687 844 |44,07 |19 438 000 |12,47 |2 034 348 |1,31 | 155 865 417 | |EE | Viro |15 264 531 |18,05 |24 583 929 |29,07 |21 209 664 |25,08 |19 281 513 |22,80 |4 228 402 |5,00 | 84 568 039 | |IE | Irlanti |34 766 000 |82,25 |- |- |6 000 000 |14,20 |1 500 603 |3,55 |- |- | 42 266 603 | |EL | Kreikka |77 272 459 |37,18 |59 689 538 |28,72 |32 320 240 |15,55 |33 300 000 |16,02 |5 250 000 |2,53 | 207 832 237 | |ES | Espanja |403 067 965 |35,61 |344 241 335 |30,41 |316 510 945 |27,96 |49 336 048 |4,36 |18 734 619 |1,66 | 1 131 890 912 | |FR | Ranska |59 621 494 |27,60 |63 029 212 |29,17 |85 049 416 |39,37 |5 699 644 |2,64 |2 653 318 |1,23 | 216 053 084 | |IT | Italia |161 250 284 |38,00 |106 085 713 |25,00 |106 085 713 |25,00 |16 973 714 |4,00 |33 947 430 |8,00 | 424 342 854 | |CY | Kypros |2 200 000 |11,15 |3 250 000 |16,48 |12 924 418 |65,52 |1 000 000 |5,07 |350 000 |1,77 | 19 724 418 | |LV |Latvia | 20 860 942 |16,69 |46 128 750 |36,90 |24 153 000 |19,32 |28 911 476 |23,13 |4 961 395 |3,97 | 125 015 563 | |LT | Liettua |13 667 647 |24,98 |22 431 005 |41,00 |9 249 241 |16,90 |6 693 770 |12,23 |2 671 745 |4,88 | 54 713 408 | |HU | Unkari |- |- |24 163 925 |69,34 |8 944 392 |25,66 |- |- |1 742 543 |5,00 | 34 850 860 | |MT |Malta | 2 175 000 |25,98 |1 760 250 |21,02 |4 095 079 |48,91 |- |- |342 000 |4,08 | 8 372 329 | |NL | Alankomaat |16 913 233 |34,82 |7 379 398 |15,19 |16 903 461 |34,80 |4 987 125 |10,27 |2 395 200 |4,93 | 48 578 417 | |AT | Itävalta |- |- |5 164 318 |98,19 |50 000 |0,95 |- |- |45 000 |0,86 | 5 259 318 | |PL | Puola |168 841 292 |23,00 |146 818 515 |20,00 |146 818 515 |20,00 |234 909 624 |32,00 |36 704 628 |5,00 | 734 092 574 | |PT | Portugali |53 065 134 |21,53 |78 058 495 |31,67 |90 026 920 |36,52 |17 403 406 |7,06 |7 931 294 |3,22 | 246 485 249 | |RO |Romania | 9 975 000 |4,32 |105 000 000 |45,51 |30 000 000 |13,00 |75 000 000 |32,51 |10 739 207 |4,65 | 230 714 207 | |SI |Slovenia | 2 164 029 |10,00 |7 141 293 |33,00 |7 574 097 |35,00 |2 164 029 |10,00 |2 596 835 |12,00 | 21 640 283 | |SK |Slovakia | - |- |10 467 810 |76,47 |2 536 292 |18,53 |- |- |684 426 |5,00 | 13 688 528 | |FI | Suomi |3 445 000 |8,73 |16 990 000 |43,07 |14 783 827 |37,48 |3 606 000 |9,14 |624 000 |1,58 | 39 448 827 | |SE | Ruotsi |13 666 201 |25,00 |10 932 961 |20,00 |19 132 681 |35,00 |8 199 720 |15,00 |2 733 240 |5,00 | 54.664.803 | |UK | Yhdistynyt kuningaskunta |39 634 805 |28,76 |33 589 711 |24,37 |49 620 896 |36,00 |11 598 450 |8,42 |3 384 027 |2,46 | 137 827 889 | | Yhteensä | 1 142 923 976 |26,55 |1 274 547 215 |29,61 |1 162 007 089 |26,99 |567 365 857 |13,18 |158 104 882 |3,67 |4 304 949 019 | |

Toimintalinjojen kuvaukset:

Toimintalinja 1: toimenpiteet EU:n kalastuslaivaston mukauttamiseksi

Toimintalinja 2: vesiviljely, sisävesikalastus sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen

Toimintalinja 3: yhteistä etua koskevat toimenpiteet

Toimintalinja 4: kalastusalueiden kestävä kehitys

Toimintalinja 5: tekninen apu

[1] KOR:n täytäntöönpanosta vuosina 2000–2006 laaditut kertomukset sisällytettiin rakennerahastojen täytäntöönpanoa koskeviin vuosikertomuksiin.

[2] Neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan kalatalousrahastosta, EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

[3] Neuvoston asetus (EY) N:o 744/2008, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2008, talouskriisistä kärsivien Euroopan yhteisön kalastuslaivastojen rakenneuudistuksen tukemiseksi toteutettavasta väliaikaisesta erityistoimesta, EUVL L 202, 31.7.2008, s. 1.

[4] Toimintalinja 1: toimenpiteet EU:n kalastuslaivaston mukauttamiseksi

Toimintalinja 2: vesiviljely, sisävesikalastus sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen

Toimintalinja 3: yhteistä etua koskevat toimenpiteet

Toimintalinja 4: kalastusalueiden kestävä kehitys

Toimintalinja 5: tekninen apu

[5] Huom. Vaikka vuosikertomuksen toimittamisen määräaika oli 30. kesäkuuta 2009, komissio ei ole vielä vastaanottanut ja hyväksynyt kaikkia täytäntöönpanokertomuksia vuodelta 2008. Näin ollen tässä kertomuksessa annetut tiedot eivät ole täydelliset.

[6] http://ec.europa.eu/fisheries/meetings_events/events/archives/events_2008/conference_180208_en.htm