52009DC0269

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 19.6.2009

KOM(2009) 269 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 täytäntöönpano, tulokset ja yleisarviointi {SEC(2009)781}

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 3

1.1. Tiedonannon tarkoitus 3

1.2. Miksi teemavuosi perustettiin ja mitä sillä haluttiin saavuttaa? 3

2. Täytäntöönpano 4

2.1. Teemavuoden täytäntöönpano kansallisella tasolla 5

2.2. Teemavuoden täytäntöönpano EU:n tasolla 7

3. Jatkuvuus ja pitkäaikainen vaikutus 8

3.1. Osallistuvat maat 8

3.2. EU:n taso 10

4. Päätelmät 12

1. JOHDANTO

1.1. Tiedonannon tarkoitus

Neuvosto ja Euroopan parlamentti vahvistivat vuonna 2006, että syrjimättömyys on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista, ja nimesivät vuoden 2007 Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodeksi, johon jäljempänä viitataan pelkkänä ’teemavuotena’. Teemavuodella haluttiin lisätä tietoisuutta kaikkien oikeudesta elää ilman syrjintää EY:n direktiiveissä vahvistettujen oikeuksien ja velvollisuuksien perusteella ja tarpeesta kehittää EU:ssa ja jäsenvaltioissa välineitä todellisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Teemavuoden perustamisesta tehdyn päätöksen[1] mukaisesti tässä tiedonannossa raportoidaan tuloksista ja saavutuksista, arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja tarkastellaan tulosten kestävyyttä.

Siinä keskitytään seuraaviin seikkoihin:

- haasteet ja tavoitteet, jotka teemavuodella oli tarkoitus saavuttaa

- teemavuoden käytännön ja taloudellinen toteutus riippumattoman arviointiraportin[2] perusteella ja ottaen huomioon päätöksessä asetetut vaatimukset sekä

- teemavuoden kestävät tulokset jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla sen arvioimiseksi, miten niitä voidaan soveltaa EU:n kasvavien haasteiden edessä.

1.2. Miksi teemavuosi perustettiin ja mitä sillä haluttiin saavuttaa?

a) Haasteet

Ajatuksen teemavuodesta esitti ensimmäisenä komissio osana syrjinnän vastaista puitestrategiaa[3], jossa kiinnitettiin huomiota EU:n syrjinnänvastaisen lähestymistavan kehittämiseen liittyviin haasteisiin.

Lainsäädäntö

Vuodesta 2000 lähtien perustamissopimuksen 13 artiklan[4] perusteella annetuilla direktiiveillä[5] on saatu aikaan merkittävää edistystä, mutta vain hyvin harvat ihmiset ovat olleet tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Myös lakimiesten, kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kaltaisilta toimijoilta, jotka ovat keskeisessä asemassa syrjinnän uhrien auttamisessa ja direktiivien käytännön täytäntöönpanossa, puuttuu usein riittävät tiedot ja valmiudet.

Toimintatapa

Sen lisäksi, että taataan virallinen oikeus syrjimättömyyteen, on voitettava monia rakenteellisia esteitä, kuten syrjintävaarassa oleviin ryhmiin liittyvät syvälle juurtuneet stereotypiat ja näiden ryhmien osallistumisen puute. Aina kuin näihin esteisiin on yritetty puuttua, on käsitelty kutakin syrjintäperustetta erikseen, vaikka yleisesti ollaankin tunnustamassa, että tällaisessa lähestymistavassa ei tule ilmi yksilöiden todellinen tilanne. Koska monet haasteista ja niihin vastaamiseksi tarkoitetuista lähestymistavoista ovat yhteisiä kaikille syrjintäperusteille, kaikkia syrjintäperusteita koskevaan yhteiseen analyysiin ja vuoropuheluun perustuvasta lähestymistavasta saataisiin paljon hyötyjä. Lisäksi katsottiin, että EU:lla voisi olla tärkeämpi asema siirrettävien hyvien toimintatapojen keräämisessä ja esittelyssä, jotta saataisiin poistettua nämä monimutkaiset rakenteelliset esteet.

b) Teemavuosi ja haasteisiin vastaaminen

Teemavuotta koskevassa päätöksessä haasteita lähestytään neljän seuraavan tavoitteen kautta: oikeudet (lainsäädännölliset haasteet), edustus, tunnustaminen ja kunnioitus (poliittiset haasteet). Lainsäätäjät asettivat myös seuraavat kolme täytäntöönpanoperiaatetta, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä:

- kaikkia syrjintäperusteita käsitellään tasapuolisesti kiinnittäen erityishuomiota moniperusteiseen syrjintään ja tasa-arvonäkökohdat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa

- täytäntöönpano hoidetaan hajautetusti kansallisten suunnitelmien ja toimien kautta ottaen kansalliset, alueelliset ja paikalliset eroavaisuudet huomioon sekä

- tehdään tiivistä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan edustajien ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

Teemavuoden tuloksia on tämän vuoksi arvioitava näiden tavoitteiden ja periaatteiden (kohta 2) ja niiden pitkäaikaisten vaikutusten (kohta 3) perusteella.

2. TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tässä kohdassa kuvataan teemavuoden täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla ulkoisen arvioinnin[6] perusteella. Lisätietoja ja tarkempia lukuja esitetään liitteessä.

2.1. Teemavuoden täytäntöönpano kansallisella tasolla

a) Teemavuosi numeroina

Toiminta

Teemavuoteen osallistuneissa 30 maassa [7] pantiin täytäntöön 434 toimea . Toimien määrä ja laajuus vaihtelivat huomattavasti: Belgiassa järjestettiin kolme[8] ja Ranskassa 49[9]. Ne tuottivat yhteensä noin 1 600 tapahtumaa [10] : yli 1 000 kokoontumista, noin 440 valtakunnan tason kampanjaa ja yli 120 tutkimusta ja kyselyä. Eniten käsiteltiin rotua/etnistä alkuperää (61 % kaikista toimista) ja sukupuolten tasa-arvoa (62 %). Lisäksi tarjottiin ”moraalista tukea”[11] yli 1 700 lisätoimelle, jotka olivat teemavuoden tavoitteiden mukaisia.

Logon ja muun teemavuoteen liittyvän materiaalin käytöstä tehtiin monia pyyntöjä, mikä osoittaa selvästi teemavuoden lisäarvoa. Lähes kaikissa lopullisissa toimintaraporteissa tuotiin esiin moraalista tukea saaneiden toimien merkitys, ja Italiassa, Kyproksella, Maltalla, Portugalissa, Puolassa ja Romaniassa näitä korostettiin erityisesti. |

Toimien vetäjät ja yhteistyökumppanit

Toteutettujen 434 tärkeimmän toimen täytäntöönpanosta vastasi yhteensä noin 1 000 toimien vetäjää ja yhteistyökumppania[12], joista useimmat olivat kansallisia viranomaisia (42 %), kansalaisjärjestöjä (25 %) tai muita organisaatioita[13] (20 %).

Täytäntöönpanotaso ja kohderyhmät

Toimet pantiin täytäntöön pääasiassa valtakunnan tasolla (75 %) ja harvemmin alue- tai paikallistasolla (noin 30 % kumpikin).[14] 434 toimen kohderyhmänä olivat yleisesti kansalaiset (noin 80 %), kansalaisyhteiskunta, hallintoviranomaiset ja mediaorganisaatiot (noin 50 %) sekä yritysjohtajat (noin 33 %).

Rahoituksen suunnittelu ja toteutus

Lainsäätäjät antoivat teemavuodelle 15 miljoonan euron kokonaisbudjetin, josta 7,65 miljoonaa euroa oli kohdistettu kansallisen tason toimiin. Osallistuvien maiden oli hankittava EU:lta saatua rahamäärää vastaava summa julkisista tai yksityisistä lähteistä, joten kaikkien 27 jäsenvaltion yhteenlaskettu budjetti oli arviolta 15,3 miljoonaa euroa. Useimmat 30 osallistuneesta maasta hankkivat komission 50 prosentin yhteisrahoitusta vastaavan summan, mutta jotkin hankkivat vaaditun 50 prosentin lisäksi enemmän, mikä nosti arvioidun yhteisbudjetin noin 18,5 miljoonaan euroon.

Kaikkien 434:n kansallisella tasolla toteutetun toimen lopulliset kustannukset olivat yhteensä 15,9 miljoonaa euroa eli 86 prosenttia alun perin arvioidusta budjetista.

Kaikki 30 osallistujamaata hankkivat vähintään EU:n rahoitusta vastaavan summan, ja kaikkiaan prosenttiosuus oli yli 57. Kustannusten yliarvioinnin ja suunnitteluvaiheen, toimien käynnistymisen ja rahoituksen saamisen viivästysten tuloksena jotkin maat käyttivät budjetoitua määrää vähemmän: tämä kuitenkin korvaantui seitsemän maan hankkimilla lisäresursseilla. |

b) Keskeisten täytäntöönpanoperiaatteiden täyttäminen

Hajauttaminen ja kaikkien syrjintäperusteiden tasapuolinen käsittely, jotka olivat teemavuoden täytäntöönpanon keskeisiä periaatteita sen perustamisesta tehdyn päätöksen mukaan, olivat ratkaisevia tekijöitä teemavuoden onnistumisen kannalta.

Hajauttaminen

Päätöksessä täsmennettiin, että suurin osa teemavuoden toimista on toteutettava hajautetusti. Tätä varten kunkin 30 osallistujamaan oli nimettävä kansallinen täytäntöönpanoelin , joka oli yleisimmin jokin ministeriö. Joissakin tapauksissa tehtävä annettiin kansalliselle tasa-arvoelimelle tai oikeusasiamiehen toimistolle. Teemavuoden kansallisen tason täytäntöönpanosta vastaavaa henkilöstöä oli yhteensä noin 100 (esim. Portugalissa 15 ja Belgiassa ja Norjassa 1).

Kunkin kansallisen täytäntöönpanoelimen oli suunniteltava kansallinen strategia teemavuoden täytäntöönpanoa varten tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa . Jäsenvaltioita pyydettiin ensimmäistä kertaa esittämään haasteet, joita ne kohtaavat EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan kattamien kuuden syrjintäperusteen alalla, tähän liittyvät kansalliset prioriteetit ottaen huomioon teemavuotta koskevassa päätöksessä vahvistetut neljä keskeistä tavoitetta sekä luettelo EU:n yhteisrahoitusta varten valituista yksittäisistä toimista.

Yleisesti katsottiin, että täytäntöönpanon hajauttaminen vahvisti teemavuoden merkitystä, kun edellä mainittuja yleisiä tavoitteita voitiin kohdistaa ja mukauttaa kansallisten painotusten mukaan. Lisäksi toimien vetäjät saattoivat ottaa yhteyttä suoraan kansalliseen täytäntöönpanoelimeen, joka oli tietoinen kansallisista erityispiirteistä, ja mukaan voitiin ottaa toimijat, jotka toimivat ainoastaan kansallisella kielellä. Espanjaa, Irlantia, Liettuaa, Romaniaa, Slovakiaa ja Tanskaa käsitelleissä maakohtaisissa tapaustutkimusraporteissa todettiin, että hajautetulla lähestymistavalla edistettiin - toimia, jotka olivat lähellä kansalaisia ja siten heijastivat yhteiskunnallista todellisuutta - viestintä- ja yhteistyömahdollisuuksia ryhmässä, jossa oli eri syrjintäperusteita edustavia useita organisaatioita - pienten kansalaisjärjestöjen tunnistamista ja niiden osallistumismahdollisuuksien parantamista. |

Kaikkien syrjintäperusteiden tasapuolinen käsittely

Päätöksessä kehotettiin käsittelemään kaikkia syrjintäperusteita mahdollisimman tasapuolisesti. Useimmat osallistujamaat toteuttivat tämän julkaisemalla ehdotuspyyntöjä, jotka koskivat samanaikaisesti vähintään kahta tai kolmea syrjintäperustetta.

Tällä monialaisella lähestymistavalla edistettiin yhteistyötä

- eri syrjintäperusteista vastaavien keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä

- syrjittyjä ryhmiä edustavien keskus-, alue- ja paikallistason kansalaisjärjestöjen välillä.

Teemavuosi oli ensimmäinen aloite, jossa sukupuolta ei käsitelty pelkästään omana syrjintäperusteena vaan suhteessa viiteen muuhun EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa täsmennettyyn syrjintäperusteeseen. Tämän tuloksena joissakin maissa tuettiin toimia, joissa keskityttiin moniperusteista syrjintää kokeviin naisiin eli vähemmistöistä tuleviin naisiin (erityisesti romaninaisiin) ja vanhempiin vammaisiin naisiin, joihin kohdistuu syrjintää todennäköisemmin kuin miespuoliseen vastaavaan ryhmään.

2.2. Teemavuoden täytäntöönpano EU:n tasolla

Keskeisten toimijoiden aktivointi

Teemavuotta koskevan päätöksen mukaan oli perustettava neuvoa-antava komitea , jossa on jäsen kustakin 30 osallistujamaasta. Komitea kokoontui seitsemän kertaa kesäkuun 2006 ja heinäkuun 2008 välillä.

Syrjinnän kohteena olevia ryhmiä edustavilla ja puolustavilla organisaatioilla on neuvonta- ja tiedotustoiminnan kautta keskeinen asema pyrittäessä saamaan syrjinnän vastaisista oikeuksista toimivia. Kansalaisyhteiskunnan edustajien saaminen mukaan teemavuoden toimien suunnitteluun ja toteutukseen oli sen vuoksi ratkaisevan tärkeää. Komissio kävi säännöllisiä keskusteluja kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kanssa neuvoa-antavassa ryhmässä , joka kokoontui kuusi kertaa kesäkuun 2006 ja heinäkuun 2008 välillä.

Teemavuoden avajais- ja päätöstapahtumat

Teemavuoden avajaiskonferenssi, jota isännöi neuvoston puheenjohtajavaltiona toiminut Saksa, ja Berliinissä tammikuun lopulla järjestetty ensimmäinen tasa-arvohuippukokous[15] keräsivät 530 osallistujaa. Lissabonissa 19. ja 20. marraskuuta järjestettyyn teemavuoden päätöskonferenssiin osallistui lähes 700 henkeä, jotka keskustelivat teemavuoden saavutuksista ja pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Nämä keskustelut otettiin huomioon teemavuotta koskevissa neuvoston päätelmissä (ks. jäljempänä). Sekä avajais- että päätöskonferenssin osallistujat edustivat eri alojen päätöksentekijöitä ja sidosryhmiä kaikista 30 osallistujamaasta; myös yhteisön toimielimistä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöistä oli korkean tason edustajia.

”Yhdenvertaisten mahdollisuuksien Euroopan parlamentti”

Sekä Euroopan parlamentilla että eri valiokuntiin ja poliittisiin ryhmiin kuuluvilla yksittäisillä parlamentin jäsenillä oli tärkeä asema teemavuoden toteutuksessa. Parlamentti ja komissio järjestivät yhdessä ”yhdenvertaisten mahdollisuuksien Euroopan parlamentin”, foorumin, jossa keskusteltiin kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa syrjinnän poistamisesta ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisestä työssä ja muualla; foorumi järjestettiin parlamentin tiloissa Brysselissä 11. ja 12. lokakuuta. Molemmat toimielimet vahvistivat sitoumuksensa ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla parannetaan voimassa olevien EU:n säännösten täytäntöönpanoa ja laajennetaan soveltamisalaa, jotta voidaan tarjota suoja kaikkien 13 artiklaan sisältyvien syrjintäperusteiden osalta. Parlamentin jäsenet osallistuivat EU:n laajuisiin ja kansallisiin toimiin, kuten syrjinnän vastaiseen rekkakiertueeseen, joka lähti matkaan Strasbourgista huhtikuussa 2007.

Eurobarometri-kyselyt

Kolmesta kattavasta Eurobarometri-kyselystä[16], jotka koskivat syrjintään, tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen liittyviä yleisiä mielipiteitä, saatiin tausta-aineistoa keskustelua ja teemavuoden toimia varten. Kansalliset tiedotteet, joita laadittiin 22 EU-kielellä, auttoivat kartoittamaan haasteita kansallisella tasolla. Kysely teemavuoden tunnettuudesta 27 jäsenvaltiossa antoi hyvän käsityksen Euroopan laajuisen ja kansallisen tason kampanjoiden ja tapahtumien vaikutuksesta: 37 prosenttia Flash Eurobarometri -kyselyn (nro 232)[17] 27 147 vastaajasta oli kuullut teemavuodesta .

EU:n laajuinen tiedotus- ja valistuskampanja

EU:n laajuisessa tiedotus- ja valistuskampanjassa hyödynnettiin seuraavia eri välineitä:

- teemavuoden virallinen verkkosivu [18] useimmat osa-alueet oli käännetty 22 EU-kielelle, joten sivustoa oli helppo käyttää; kävijöitä oli keskimäärin 74 578 kuukaudessa eli yhteensä 894 934

- EU:n laajuinen kampanjamateriaali laadittiin 22 kielellä: siihen sisältyi tiedotuslehtinen, postikortti, ”We are Europe” -juliste sekä kunkin kansallisen täytäntöönpanoelimen ja komission tiedotusosastot sekä

- kansallisille täytäntöönpanoelimille, kansallisille yhteyshenkilöille, kansalaisjärjestöille ja viranomaisille toimitettiin yli 700 lähetystä, jotka sisälsivät painettua tietoa sekä mainosmateriaalia.

Komission edustustot ja lähetystöt antoivat merkittävän panoksensa osallistumalla kansallisiin korkean tason tapahtumiin ja isännöimällä tapahtumia tiloissaan. Kyproksella, Romaniassa ja Suomessa tapahtumiin osallistui myös Europe Direct -verkosto.

3. JATKUVUUS JA PITKÄAIKAINEN VAIKUTUS

Teemavuoden tulosten kehittäminen ja ylläpito

3.1. Osallistuvat maat

Eurooppalainen teemavuosi voi luonnollisesti kestää vain 12 kuukautta, mutta sillä saattaa olla pidemmän aikavälin vaikutuksia jäsenvaltioiden tasolla, etenkin kolmella tavalla.

a) Kansallisen politiikan/toiminnan vahvistaminen

30:stä kansallisesta täytäntöönpanoelimestä 25 katsoi, että kansallisia strategioita ei olisi laadittu ilman teemavuotta, ja 23 katsoi, että maan kansallisen strategian tuloksena oli toteutettu enemmän syrjinnän vastaisia sekä tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäviä tapahtumia ja aloitteita kuin muutoin olisi tehty.

Teemavuoden päättyessä 72 prosenttia toimien vetäjistä odotti, että toimia jatketaan tai ne toistetaan teemavuoden jälkeenkin. Toimien vetäjistä 338 totesi kehittäneensä uudenlaisia yhteistyömuotoja tai vahvistaneensa olemassa olevia yhteistyörakenteita teemavuoden osana toteutettujen toimien tuloksena. Lisäksi 88 prosenttia toimien vetäjistä, jotka olivat kehittäneet toiminta-ajatuksia ja materiaalia, odottivat niiden pysyvän käytössä teemavuoden päättymisen jälkeenkin.

b) Tiiviimpi yhteistyö kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa

Kansallisten strategioiden laatiminen oli saavutus itsessäänkin, mutta sen lisäksi sillä parannettiin selvästi yhteistyötä viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja niiden välillä.

18 kansallista täytäntöönpanoelintä (Alankomaat, Bulgaria, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Luxemburg, Portugali, Puola, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki ja Unkari) katsoi, että teemavuoden tuloksena yhteistyö kansalaisjärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten kanssa ja niiden kesken lisääntyi ja parani samoin kuin sellaisten ryhmien ja instituutioiden kesken, jotka eivät olisi toimineet yhdessä ilman teemavuoden antamaa sysäystä.

Teemavuoden tuloksena syntyi yli 140 verkostoa, joissa oli mukana viranomaisten, tasa-arvoelinten, organisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien eri toimintahaaroja. Useimpien niistä (95) odotettiin jatkavan toimintaansa tulevina vuosina.

c) Uusien kysymysten esille ottaminen

Joissakin maissa teemavuosi tarjosi mahdollisuuden kohdistaa toiminta sellaisiin syrjintäperusteisiin, joita ei ollut käsitelty aiemmin tai ei ollut käsitelty niin vakavasti kuin muita.

Teemavuoden ansiosta tietoa saatiin lisää, kun 21 maassa tehtiin tutkimuksia erityisesti ikään perustuvasta syrjinnästä . Euroopan ikäihmisten foorumi AGE totesi, että teemavuodella oli onnistuttu lisäämään tietoisuutta suhteellisen uudesta syrjintäperusteesta, iästä.[19] Teemavuosi merkitsi läpimurtoa useissa maissa, joissa ikään perustuvasta syrjinnästä ryhdyttiin käymään julkista keskustelua ensimmäistä kertaa.

Monet toimet liittyivät rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaan syrjintään : teemavuosi oli ratkaisevassa asemassa käsiteltäessä alalla jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla kartoitettuja tärkeimpiä aiheita ja tarpeita. Sen avulla kiinnitettiin huomiota myös romaneihin liittyviin haasteisiin: 10 osallistujamaassa toteutettuihin 12 toimeen liittyi romaninäkökohtia, joilla edistettiin tietoisuutta tämän väestönosan tilanteesta.

Teemavuotta koskevaan päätökseen sisältyvä vaatimus kaikkien syrjintäperusteiden tasapuolisesta huomioon ottamisesta tarkoitti sitä, että monissa toimissa käsiteltiin sukupuoliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää ja kiinnitettiin siihen enemmän huomiota mutta se myös tarkoitti, että joissakin maissa tämäntyyppistä syrjintää käsiteltiin ensimmäistä kertaa. Teemavuodella onnistuttiin myös tuomaan transsukupuolisuuteen liittyvät kysymykset poliittiseen keskusteluun.

3.2. EU:n taso

a) Vakaa poliittinen sitoumus

Työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa ja terveys- ja kuluttaja-asioita käsittelevä neuvosto hyväksyi joulukuussa 2007 teemavuoden seurannasta kattavan päätöslauselman[20], jossa tuettiin käynnistettyjä aloitteita ja asetettiin prioriteetit tuleville toimille. Eurooppa-neuvosto vahvisti joulukuussa 2007 teemavuoden tulokset ja painotti erityisesti, että EU:n ja jäsenvaltioiden on lisättävä toimia romaneiden integroitumisen edistämiseksi. Osana uudistettua sosiaalista toimintaohjelmaa[21] komissio hyväksyi 2. heinäkuuta 2008 joukon toimenpiteitä syrjinnän torjumiseksi :

- uusi yhdenvertaista kohtelua koskeva direktiiviehdotus , jolla kielletään ikään, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen ja uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä muuallakin kuin työelämässä

- tiedonanto ”Syrjimättömyys ja yhtäläiset mahdollisuudet: uusi sitoutuminen”, jossa asetetaan kattava lähestymistapa syrjinnän vastaisten toimien tehostamiseksi mm. seuraavin keinoin:

- hyödynnetään tehokkaammin käytössä olevia välineitä, kuten syrjimättömyyden huomioon ottamista kaikessa politiikassa, positiivisia erityistoimia, toimia syrjinnän mittaamiseksi ja edistyksen arvioimiseksi, tietoisuuden lisäämistä, koulutusta ja toimia monimuotoisuuden lisäämiseksi työpaikoilla

- annetaan uutta pontta syrjinnän vastaista politiikkaa koskevalle keskustelulle sekä viranomaisten että kansalaisyhteiskunnan piirissä

- komission päätös[22], jolla perustetaan jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva syrjimättömyyttä käsittelevä ryhmä perehtymään jäsenvaltioiden ja EU:n syrjinnän vastaisten toimenpiteiden vaikutuksiin, validoimaan hyviä käytäntöjä vertaisoppimisen kautta sekä kehittämään vertailukohtia, joiden avulla syrjinnän vastaisen politiikan tehokkuutta voidaan arvioida

- komission yksiköiden valmisteluasiakirja romanien integroimista koskevista yhteisön välineistä ja toimintatavoista.

Nämä toimenpiteet perustuivat suureksi osaksi teemavuoden aikana saatuihin kokemuksiin ja esitettyihin pyyntöihin ja etenkin kansallisiin strategioihin ja toimiin, teemavuoden avajais- ja päätöskonferensseissa käytyihin keskusteluihin ja niistä tehtyihin päätelmiin sekä moniin kansallisiin tapahtumiin. Uutta 13 artiklaan perustuvaa direktiiviä koskeva ehdotus esitettiin kattavan vaikutustenarvioinnin perusteella, ja siinä otettiin merkittävällä tavalla huomioon teemavuoden aikana käydyt keskustelut ja järjestetyt tapahtumat.

b) Teemavuoden vaikutusten hyödyntäminen kriisiaikana

Työllisyyden sekä köyhyys- ja syrjäytymisriskin kasvaessa nykyisessä talouden taantumassa EU:n ja jäsenvaltioiden on sitouduttava entistä tiukemmin yhdenvertaisuuden ja syrjinnän vastaisuuden periaatteisiin. Historia on osoittanut, miten pelkoa ja kovia oloja voidaan käyttää perusteena vähemmistöryhmien vainoamiselle ja perusoikeuksien rikkomiselle.

Tilanteen tausta

Jotta voidaan estää nykytilanteen johtaminen oikeuksien rikkomiseen ja suurempiin rakenteellisiin esteisiin, EU:n ja jäsenvaltioiden on ensimmäiseksi saatava tarkkoja tietoja käytännön tilanteesta. Syrjintäriskissä olevien ryhmien tilannetta koskevien EU:n tasolla vertailukelpoisten tietojen puute haittaa tilanteen perusteellista ymmärtämistä ja kunnollista seurantaa.

Komissio tekee vuoden 2009 puolivälissä syrjintään liittyvistä käsityksistä Eurobarometri-tutkimuksen, jossa pyritään vertaamaan ennen teemavuotta ja välittömästi sen jälkeen tehtyjen tutkimusten perusteella esiin tulleita suuntauksia. Tällä täydennetään perusoikeuksien viraston tekemää laajaa tiedonkeruutyötä. Komissio tutkii yhdessä kansallisten tilastoviranomaisten kanssa myös mahdollisuuksia kerätä säännöllisesti tilastoja syrjinnän laajuudesta ja vaikutuksista ja/tai laatia EU:n tutkimusmalli koetusta syrjinnästä.

Jatkuva vuoropuhelu 13 artiklan kattamia eri syrjintäperusteita käsittelevien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen Euroopan kattoverkostojen[23] ja teemavuoden aikana perustetun tasa-arvoelinten verkon Equinetin kanssa auttavat komissiota saamaan ajantasaista tietoa oikeuksien rikkomuksista. Samoin vuoropuhelu, jonka komissio on ottanut teemavuoden tuloksena käyttöön jäsenvaltioiden kanssa, antaa mahdollisuuden vaihtaa tietoja kehityssuuntauksista koko EU:ssa.

Reagointi rikkomuksiin ja ratkaisujen löytäminen

Komissio on lähimenneisyydessä tuominnut tiukasti kaikki perusoikeuksien rikkomiset, myös rasistiset tai homovastaiset toimet tai asenteet. Perustamissopimusten vartijana se valvoo tiiviisti oikeuksien noudattamista ja seuraa yhteisön lainsäädännön rikkomuksia tarkasti. Sen vuoksi 13 artiklaan perustuvan direktiiviehdotuksen nopea hyväksyminen neuvostossa antaisi vahvan signaalin EU:n sitoutumisesta perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden noudattamiseen.

Jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa käytävät keskustelut, joissa käsitellään teemavuoden aikana saatuja kokemuksia, auttavat myös kartoittamaan poliittisia toimia ja hyviä toimintatapoja, joilla voidaan ennakoida ja torjua syrjintää nykyisessä taloudellisessa ja sosiaalisessa ilmapiirissä. Ruotsin puheenjohtajakaudella syksyllä 2009 järjestetään tasa-arvohuippukokous, jossa on määrä käsitellä syrjinnän vastaisten toimien toteuttamista talouskriisi huomioon ottaen ja antaa selkeitä ohjeita jäsenvaltioille ja sidosryhmille kysymyksistä, joita näinä haastavina aikoina olisi käsiteltävä kiireellisimmin.

Teemavuoden ansiosta EU:n tasoisella kampanjalla ja lukuisilla kansallisilla toimilla tehostettiin toimia voimassa olevia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan tiedon lisäämiseksi ja stereotypioiden torjumiseksi. Saatujen kokemusten pohjalta ja tiiviissä yhteistyössä EU:n ja kansallisen tason sidosryhmien kanssa komissio tehostaa tiedotustoimintaansa[24], jotta varmistetaan tarkkojen tietojen saaminen ja osoitetaan selvästi, että syrjintä ja stereotypiat eivät ole hyväksyttäviä ja että ne ovat haitaksi talouden elpymiselle.

Erityishuomiota romanien integroitumiseen

Talouskriisin vallitessa on vaarana, että romaneihin kohdistuva syrjintä voimistuu. Joulukuussa 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston pyynnöstä heinäkuussa 2008 esitetty komission kattava kertomus romanien osallisuutta edistävistä yhteisön välineistä ja politiikasta toimi perustana syyskuussa 2008 järjestetylle romaniväestöä käsitelleelle huippukokoukselle. Huippukokous ja kertomus saivat aikaan intensiivistä keskustelua, ja niiden perusteella sidosryhmien parissa tehtiin sopimus romanien osallisuutta edistävien toimien tehostamisesta.

Komissio asettui prosessin johtoon, mutta jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaisia tarvittiin käytännön edistymisen aikaansaamiseksi. Joulukuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti yleisten asioiden neuvoston kokouksen[25] päätelmät ja jäsenvaltioiden sitoumuksen käyttää saatavilla olevia välineitä, kuten rakennerahastoja, romanien osallisuuden edistämiseen, ja päätti järjestää toisen romanihuippukokouksen Espanjan puheenjohtajuuskaudella, kansainvälisenä romanien päivänä 8. huhtikuuta 2010.

Tapahtuman valmistelua ja vilkkaan keskustelun varmistamista varten kaikkien toimijoiden puheenvuorot esitetään romanifoorumilla. Huippukokousta edeltävää kattavaa raporttia täydennetään onnistuneita toimintalinjoja ja ohjelmia koskevalla laajalla tutkimuksella, jonka komissio teettää teemavuoden jälkimainingeissa. Foorumin ensimmäisen kokouksen järjestivät puheenjohtajavaltio Tšekki ja komissio huhtikuussa 2009.

4. PÄÄTELMÄT

Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden perustamisesta tehdyssä kunnianhimoisessa ja kauaskantoisessa päätöksessä asetettiin tiukat vaatimukset, jotta siihen myönnetyillä rahoitus- ja henkilöresursseilla voitaisiin saada aikaan merkittävää lisäarvoa. Suhteellisen lyhyestä valmistelukaudesta huolimatta – päätöksen hyväksymisestä toukokuussa 2006 vuoden 2007 alkuun – teemavuodella onnistuttiin täyttämään budjetin toteuttamista ja periaatteiden materiaalista täytäntöönpanoa (syrjintäperusteiden tasapuolinen käsittely, hajauttaminen, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten edustajien osallistuminen sekä keskittyminen moniperusteiseen syrjintään ja tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamiseen) koskevat vaatimukset ja saamaan aikaan vaikuttava määrä taloudellisesti ja moraalisesti tuettuja toimia.

Teemavuoden onnistumisen tärkein tekijä oli jäsenvaltioiden, yhteisön toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden poliittinen sitoutuminen asiaan. Jäsenvaltiot antoivat merkittävästi resursseja käytännön toteutukseen mutta olivat lisäksi valmiita – joissakin tapauksissa ensimmäistä kertaa – keskustelemaan avoimesti kuuteen syrjintäperusteeseen liittyvästä tilanteesta maassaan ja laatimaan kansallisia strategioita yksilöityihin haasteisiin vastaamiseksi. Komissio hoiti tehtävänsä ja loi täytäntöönpanopuitteet Euroopan parlamentin ja neuvoston poliittisella tuella. Kansalaisyhteiskuntaa edustavat EU:n ja jäsenvaltioiden tason organisaatiot osallistuivat täysimittaisesti hankkeen toteutukseen ja antoivat merkittävän osuuden niukoista resursseistaan sen täytäntöönpanoon.

Sen lisäksi, että teemavuodella saavutettiin yleinen tavoite voimassa olevan lainsäädännön mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan tiedon lisäämisestä, se synnytti keskustelua siitä, miten eri syrjintäperusteita voitaisiin tarkastella yhtenäisemmin. Komissio otti huomioon keskustelun tulokset päättäessään esittää uuden ehdotuksen 13 artiklaan perustuvasta direktiivistä, jolla on tarkoitus yhdenmukaistaa suojaa eri syrjintäperusteita vastaan ja kannustaa jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa käytävää jatkuvaa keskustelua, jolla autetaan EU:ta kehittämään toimiva yhdenvertaisuuspolitiikka ja annetaan kaikille mahdollisuus hyödyntää oma potentiaalinsa. Näillä saavutuksilla autetaan osaltaan hälventämään pelkoja ja ennakkoluuloja, joita talouskriisi mahdollisesti synnyttää, ja torjutaan uusia syrjiviä esteitä, jotka voivat lisätä syrjäytymistä ja haitata talouden elpymistä.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 771/2006/EY, tehty 17. toukokuuta 2006, Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 – Tavoitteena oikeudenmukainen yhteiskunta perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 146, 31.5.2006, s. 1.

[2] ”On-going evaluation of the 2007 European Year of Equal Opportunities for All” –http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=89&newsId=483&furtherNews=yes.

[3] Syrjinnän torjuminen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille – puitestrategia, KOM(2005) 224.

[4] Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklassa, joka lisättiin perustamissopimukseen Amsterdamin sopimuksella, yhteisölle annetaan toimivalta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.

[5] Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/43/EY (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22), yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16) ja miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annettu neuvoston direktiivi 2004/113/EY (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

[6] Arvioinnin suoritti Rambøll Management SA, ja siihen sisältyi tapaustutkimuksia 10 maasta (Belgia, Espanja, Irlanti, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä neljä temaattista raporttia, joissa tarkasteltiin, miten teemavuoden toimissa käsiteltiin kolmea syrjintäperustetta (ikää, rotua/etnistä alkuperää sekä sukupuolista suuntautumista) ja tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista.

[7] Myös ETA-maat (Islanti, Liechtenstein ja Norja) päättivät osallistua teemavuoden toteutukseen (ja noudattaa siis sen sääntöjä), joten osallistuvien maiden määrä oli yhteensä 30.

[8] Belgiaan suunniteltu mediakampanja oli laajin teemavuoden puitteissa toteutettu toimi. Sen budjetti oli 465 300 euroa, ja siinä käsiteltiin kaikkia kuutta teemavuoden puitteissa määriteltyä syrjintäperustetta oikeuksiin, tunnustamiseen ja kunnioitukseen liittyen.

[9] Ranskassa toteutettiin eniten toimia, joista vastasivat erilaiset toimijat (useimmiten kansalaisjärjestöt), ja näistä yli puolet toteutettiin paikallis- tai aluetasolla.

[10] Lähde: Kansallisille täytäntöönpanoelimille tarkoitettu kyselylomake (loppuarviointiraportti).

[11] Toimet, jotka saivat käyttää teemavuoden logoa mutta joille ei myönnetty EU-rahoitusta.

[12] Useissa toimissa oli mukana useampia kuin yksi yhteistyökumppani, minkä vuoksi luku on suurempi.

[13] Pääasiassa korkeakouluja, alue- ja paikallisviranomaisia, yrityksiä sekä työmarkkinaosapuolia.

[14] Luku ei ole yhteensä 100 %, koska jotkin toimet toteutettiin usealla tasolla.

[15] KOM(2005) 224.

[16] Erityiseurobarometri nro 263, ”Discrimination in the European Union”, julkaistu tammikuussa 2007, Erityiseurobarometri nro 296, ”Discrimination in the European Union – Perceptions, experiences and attitudes”, julkaistu heinäkuussa 2008, ja Euroflash nro 232, julkaistu helmikuussa 2008.

[17] http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_232_en.pdf.

[18] http://equality2007.europa.eu.

[19] http://www.age-platform.org/EN/IMG/AGE_assessment_of_European_Year.pdf.

[20] Neuvoston päätöslauselma Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 seurannasta, http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/07/st15/st15383.fi07.pdf.

[21] ”Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa”, KOM(2008) 412 lopullinen.

[22] Päätös C(2008) 3261.

[23] AGE, EDF, ENAR, ERIO, EWL, ILGA ja YFJ.

[24] http://www.stop-discrimination.info.

[25] Neuvoston asiakirja 15976/1/08 REV 1, kohdat 10–14.