52009DC0247

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 29.5.2009

KOM(2009) 247 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

HVTYK-ohjelman toteutuksen loppuarviointi

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

HVTYK-ohjelman toteutuksen loppuarviointi

1. Johdanto

Viisivuotinen ohjelma yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK-ohjelma) käynnistettiin 1. tammikuuta 2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (HVTYK-päätös)[1] HVT- ja HVT II -ohjelmien jatko-ohjelmana.

Tässä tiedonannossa esitetään HVTYK-ohjelman toteutuksen loppuarvioinnin tulokset ja suositukset. Arvioinnin tekoa edellytetään HVTYK-päätöksen 13 artiklan 1 ja 3 kohdassa sekä 4 kohdassa, jonka mukaan komission on toimitettava arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Arvioinnin teossa komissiota on avustanut ulkoinen konsulttiyritys[2]. Komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden edustajat ovat esittäneet oman kantansa arviointimenetelmistä ja päätelmistä komission ohjausryhmän ja HVTYK-ohjelman hallintokomitean (PEGSCO) välityksellä.

Koko konsulttiyrityksen laatima arviointikertomus on saatavissa osoitteesta http://ec.europa.eu/idabc/en/document/5707/3 .

Arviointikertomuksen tulokset ovat olleet suureksi osaksi myönteisiä. Kertomuksen mukaan HVTYK-ohjelma vastaa sähköiselle hallinnolle asetettuja ensisijaisia tavoitteita, jotka Euroopan komissio on esittänyt i2010-strategiassa[3] ja siihen liittyvässä sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa. Ohjelma edistää ainutlaatuisella tavalla Euroopan yhdentymistä yhteentoimivien viranomaispalvelujen ansiosta, ja sen toteutuksen katsotaan etenevän asianmukaisesti. Arviointikertomuksessa esitetään kuitenkin ohjelman tulevaa hallinnointia varten joitakin parannusehdotuksia, jotka olisi otettava huomioon jatko-ohjelman (ISA)[4] toteutuksessa.

2. Taustaa

HVTYK-ohjelman tavoitteena on yksilöidä yleiseurooppalaiset sähköiset viranomaispalvelut sekä tukea ja edistää niiden ja niihin tarvittavien yhteentoimivien telemaattisten verkkojen kehittämistä ja perustamista. Ohjelmassa pyritään tukemaan sähköiselle hallinnolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista

- jatkamalla tietotekniikan käyttöönoton edistämistä erityisesti niillä politiikan aloilla, joilla lainsäädäntö helpottaa sen käyttöönottoa

- rakentamalla yhteinen infrastruktuuri, jolla varmistetaan viranomaisten välinen tehokas rajatylittävä tietojenvaihto

- edistämällä yrityksille ja kansalaisille suunnattujen uusien palvelujen syntymistä.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi HVTYK-ohjelmasta rahoitetaan kahdentyyppisiä toimia: yhteistä etua palvelevia hankkeita ja laaja-alaisia toimenpiteitä. Nämä on mainittu jatkuvassa HVTYK-työohjelmassa[5], johon komissio tekee muutoksia vähintään kerran vuodessa kuultuaan jäsenvaltioita HVTYK-ohjelman hallintokomitean välityksellä.

Yhteistä etua palvelevia hankkeita toteutetaan niillä Euroopan unionin politiikan aloilla, jotka koskevat yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalvelujen perustamista tai tehostamista julkishallinnon, yritysten ja kansalaisten tueksi. Näissä toimissa otetaan huomioon yhteisön politiikan vaatimukset ja parannetaan viranomaisten välistä yhteistyötä Euroopan laajuisesti. Hankkeita toteuttavat EU:n poliitikoista vastaavat pääosastot, ja niitä valvovat alakohtaiset komiteat. HVTYK-ohjelmassa käynnistettyjä yhteistä etua palvelevia hankkeita kuvataan tarkemmin HVTYK-työohjelmassa.

Laaja-alaiset toimenpiteet ovat toimia, joilla pyritään tukemaan yhteistä etua palvelevia hankkeita ja yleensäkin sähköistä hallintoa. Toimenpiteillä tarjotaan ja pidetään yllä julkisiin palveluihin tarvittavia infrastruktuuripalveluja yhteisössä. Kyseisillä palveluilla tarjotaan ja pidetään yllä teknologia- ja ohjelmistoratkaisuja, joihin sisältyvät verkkopalvelut, turvallisuus ja suuntaviivat. Lisäksi laaja-alaisilla toimenpiteillä käynnistetään ja mahdollistetaan laaja-alaisten yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalvelujen tarjoaminen yrityksille ja kansalaisille, missä otetaan huomioon myös organisointiin ja koordinointiin liittyvät näkökohdat, sekä hallinnoidaan tällaisten palvelujen tarjoamista. Laaja-alaisia toimenpiteitä toteuttaa pääasiassa tietotekniikan pääosasto läheisessä yhteistyössä muiden komission yksiköiden kanssa, ja niitä valvoo HVTYK-ohjelman hallintokomitea. HVTYK-ohjelmassa käynnistettyjä laaja-alaisia toimenpiteitä kuvataan tarkemmin HVTYK-työohjelmassa.

3. Menetelmät

Ohjelman arviointi perustuu useisiin tutkimusmenetelmiin: asiakirjatutkimukseen, verkkokyselyihin, haastatteluihin, HVTYK-ohjelman hallintokomitean jäsenten kanssa toteutettuun kohderyhmätapaamiseen ja tapaustutkimuksiin, joihin on osallistunut monien eri sidosryhmien edustajia. Arvioinnissa on ollut mukana lähes 300 henkilöä alakohtaisista komiteoista, HVTYK-ohjelman hallintokomiteasta ja EU:n yksiköistä.

4. Arvioinnissa käsitellyt asiat ja kysymykset

Arvioinnissa on keskitytty seuraaviin kysymyksiin:

- Relevanssi: Missä määrin HVTYK-ohjelman tavoitteet ja toimet ovat vastanneet muuttuvia tarpeita ja painopistealoja kansallisella ja EU:n tasolla? Tämä kysymys koskee erityisesti i2010-aloitteeseen ja yleisemmin Lissabonin tavoitteisiin liittyviä tarpeita ja painopistealoja. Missä määrin ohjelmalla edistetään pääasiallisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista?

- Tehokkuus: Kuinka kannattavasti erilaiset panostukset ja toimet on muutettu tuotoksiksi ja tuloksiksi? Mitkä ovat ohjelman tehokkaimmat ja tehottomimmat puolet erityisesti resurssien käytön kannalta?

- Vaikuttavuus: Missä määrin HVTYK-ohjelman tähänastiset tulokset ja vaikutukset ovat edistäneet ohjelman yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamista? Onko ohjelmassa erityisen hyvin tai huonosti vaikuttavia puolia, ja mitä niistä voidaan oppia?

- Hyödyllisyys: Miten hyvin HVTYK-ohjelman tähänastiset ja ennakoidut toimet, tulokset ja vaikutukset vastaavat kohderyhmien tarpeita?

- Kestävyys : Missä määrin on varmistettu infrastruktuuripalvelujen rahoituksen ja toiminnan kestävyys? Missä määrin on varmistettu laaja-alaisten yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalvelujen ja yhteistä etua palvelevien hankkeiden kestävyys?

- Yhtenäisyys : Missä määrin toimet ovat osa kokonaisvaltaista ohjelmastrategiaa, ja kuinka hyvin ohjelman toimilla ja muilla toimilla, joita yhteisö toteuttaa yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalvelujen ja infrastruktuuripalvelujen alalla, saadaan aikaan yhteisvaikutuksia? Missä määrin toimilla voi olla heijastusvaikutuksia muihin talous-, sosiaali- tai ympäristöpolitiikan aloihin?

Näihin arviointikohteisiin liittyvien erityiskysymysten lisäksi on käsitelty kahta laajempaa kysymystä:

- HVTYK-ohjelmasta rahoitettujen toimien edistymistä

- jäsenvaltioiden koordinoimista ja osallistumista.

5. Tulokset

5.1. Relevanssi

Arviointikertomuksessa todetaan, että HVTYK-ohjelma edistää i2010-aloitetta, jonka tavoitteena on nykyaikaistaa julkista sektoria Euroopassa, koska ohjelmassa tuetaan uusimman tieto- ja viestintäteknologian käyttöä, kehitetään yhteisiä ratkaisuja ja palveluja ja luodaan perusta hyvien toimintatapojen vaihtamiselle viranomaisten välillä. HVTYK-ohjelmaa on sovitettu Euroopan uusiin ensisijaisiin poliittisiin tavoitteisiin, jotka esitettiin Manchesterin ja Lissabonin ministerikokouksissa[6], integroimalla toimet sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaan[7] ja käynnistämällä useita toimia muun muassa sähköisiä julkisia hankintoja (myös sähköistä tilausta ja laskutusta) sekä sähköisiä allekirjoituksia koskevien toimintasuunnitelmien mukaisesti. HVTYK-ohjelmasta on tullut tunnustettu tekijä rajatylittävän yhteentoimivuuden alalla. Se on vaikuttanut yhdeksään alakohtaiseen poliittiseen tavoitteeseen ja erityisesti terveys- ja kuluttaja-asioihin, tilastoihin, työllisyys- ja sosiaaliasioihin ja maatalouteen[8].

5.2. Tehokkuus

Arvioinnissa kuultujen sidosryhmien mukaan ohjelman tavoitteiden saavuttaminen on tehostunut ohjelman kuluessa ja ollut yleensäkin tehokasta. Arvioinnissa todetaan kuitenkin, että ohjelmassa oli vuonna 2005 merkittäviä viiveitä, jotka johtuivat eräisiin toimiin liittyneestä pitkällisestä hankintaprosessista. Viiveitä on kuitenkin onnistuttu kompensoimaan muun muassa jatkuvan työohjelman tarjoaman joustavuuden ansiosta, joka mahdollistaa erityisesti talousarviovarojen uudelleenjaon eri toimien välillä.

Arviointikertomuksessa pidetään merkittävänä muutoksena sitä, että yhteistä etua palvelevien hankkeiden rahoituksen ja laaja-alaisten toimenpiteiden rahoituksen välinen suhde on muuttunut, mikä on suora osoitus siitä, että yhteistä etua palveleviin hankkeisiin tarvitaan aiempaa vähemmän rahoitusta. Muutos onkin ollut odotettavissa, koska nykyään useimpiin yhteisön poliittisiin aloitteisiin liittyy jonkinlaista tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen käyttöä, jolloin on huolehdittava myös niihin liittyvistä kustannuksista[9].

5.3. Vaikuttavuus

Arviointiryhmän mukaan HVTYK-ohjelmasta rahoitetut toimet ovat yleisesti katsoen edistäneet yhteisten infrastruktuuripalvelujen perustamista viranomaisten välistä rajatylittävää tietojenvaihtoa varten ja HVTYK-ohjelmasta rahoitetuilla selvityksillä on todettu olevan huomattavaa lisäarvoa. Monien sidosryhmien mielestä ohjelman kokonaisvaikutusta olisi kuitenkin voitu lisätä merkittävästi, jos ohjelmaa varten olisi jo alkuvaiheessa laadittu ylhäältä alas -strategia[10]. Strategia olisi kuitenkin rajoitettava varsinaisen HVTYK-ohjelman soveltamisalaan. Politiikan sektoreilla, joilla yhteistä etua palvelevia hankkeita toteutetaan, toimitaan kunkin sektorin oman osaamisalueen ja oman strategian puitteissa.

Arvioinnissa on todettu myös, että toimien tuloksista ja hyödyntämisestä ei tiedoteta järjestelmällisesti eri sidosryhmille.

5.4. Hyödyllisyys

Arvioijat ovat todenneet, että ohjelma vastaa EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten tarpeita ja ettei mikään muu ohjelma tyydytä tarvetta kehittää yhteisiä yhteentoimivuuden mahdollistavia välineitä rajatylittäviä sähköisiä viranomaispalveluja varten. HVTYK-ohjelman hallintokomitean jäsenet ovat huomauttaneet, että ohjelma voi toimia myös kansallisella tasolla liikkeelle panevana voimana sähköisen hallinnon alalla. Arvioijat ovat puolestaan todenneet, että HVTYK-ohjelma vastaa epäsuoremmin yritysten ja kansalaisten tarpeisiin ennen kaikkea sen vuoksi, että toissijaisuusperiaatteen mukaan jäsenvaltiot vastaavat keskeisten palvelujen toimittamisesta.

Euroopan komissio on perustanut sidosryhmiä varten vuorovaikutusmekanismin, johon kuuluu kokouksia, työpajoja, foorumeja ja blogeja, mutta arvioijien mielestä sidosryhmien vaatimukset ja tarpeet voitaisiin ottaa vielä paremmin huomioon.

5.5. Kestävyys

Yhteistä etua palvelevien hankkeiden rahoituksen ja toiminnan pitkän aikavälin kestävyys on varmistettu alakohtaisesti erityisten alakohtaisten oikeusperustojen nojalla, kun taas HVTYK-ohjelman laaja-alaisten toimenpiteiden kestävyys voidaan toistaiseksi varmistaa ainoastaan yhteisön ohjelmalla. Päätettäessä tietyn toimenpiteen kestävyyden varmistamisesta on otettava huomioon toimenpiteen tosiasiallinen käyttö ja hyödyllisyys. Nämä ovat tärkeitä näkökohtia, jotka on otettava huomioon jatko-ohjelman toteutuksessa.

Arvioinnissa todetaan myös, että käytettävissä olevien resurssien oikeanlainen jako uusien sovellusten kehittämisen ja vanhojen sovellusten ylläpidon välillä on jäsenvaltioiden kannalta tärkeä kysymys, joka on otettava huomioon myös jatko-ohjelman yhteydessä.

5.6. Yhtenäisyys

Ohjelman ulkoinen yhtenäisyys yhteisön muiden sähköisen hallinnon alalla toteuttamien toimien kanssa on varmistettu entistä paremmin. Yhteistyö, jota on tehty HVTYK-ohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvan tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman[11] välillä, on parantunut jatkuvasti väliarvioinnin jälkeen. Toisaalta monet sidosryhmät eivät ole vieläkään riittävän hyvin perillä siitä, millaisia yhteisvaikutuksia eri ohjelmat ja toimet saavat aikaan ja miten eri ohjelmat ja toimet täydentävät toisiaan.

Sisäisestä yhtenäisyydestä voidaan todeta, että laaja-alaisten toimenpiteiden integroimista eri alojen välillä pidetään riittävänä, mutta yhteistä etua palvelevien hankkeiden ja laaja-alaisten toimenpiteiden välistä yhtenäisyyttä voitaisiin vielä parantaa. Toisaalta laaja-alaisia toimenpiteitä käytetään usein HVTYK-ohjelman laajemmalla soveltamisalalla muuallakin kuin yhteistä etua palvelevien hankkeiden yhteydessä.

5.7. HVTYK-ohjelmasta rahoitettujen toimien edistyminen

Työohjelman viidennen tarkistuksen mukaan HVTYK-ohjelmasta on tuettu 54:ää toimea – 22:ta yhteistä etua palvelevaa hanketta ja 32:ta laaja-alaista toimenpidettä – yhteensä noin 110 miljoonalla eurolla (joista noin 20 miljoonaa euroa on käytetty yhteistä etua palveleviin hankkeisiin ja noin 90 miljoonaa euroa laaja-alaisiin hankkeisiin).

Arvioinnissa todetaan, että toimien kehittäminen ja toteutus ovat sujuneet hyvin, eikä niissä ole tähän saakka esiintynyt suuria ongelmia. Eräiden toimien toteutuksen on tosin havaittu olevan jonkin verran myöhässä aikataulustaan. Joidenkin laaja-alaisten toimenpiteiden viivästymisen voi osittain johtua kohdassa 5.2 mainituista syistä.

Arviointikertomusta viimeisteltäessä useimmat HVTYK-toimet olivat vielä käynnissä, minkä vuoksi niiden hyödyntämistä ei voitu arvioida kokonaan. Arvioijat saivat kuitenkin selvät todisteet siitä, että toteutettuja toimia hyödynnettiin laajamittaisesti, ja he totesivat sidosryhmien luottavan siihen, että käynnissä olevia toimia hyödynnetään niiden täytäntöönpanon jälkeen.

5.8. Jäsenvaltioiden koordinoiminen ja osallistuminen

Jäsenvaltioilla on tärkeä rooli ohjelman käynnissä pitämisessä ja tulevia linjauksia koskevien ehdotusten antamisessa. Koska kansalliset viranomaiset ovat edustettuina HVTYK-ohjelman hallintokomiteassa ja monissa asiantuntijaryhmissä, ohjelma toimii myös foorumina, jolla koordinoidaan kansallisia politiikkoja sähköisen hallinnon alalla. Kansallisten ja eurooppalaisten ensisijaisten tavoitteiden strateginen linjaus ei kuitenkaan aina ole optimaalista, koska rajatylittävää yhteentoimivuutta ei ole monissakaan jäsenvaltioissa pidetty kovin tärkeänä.

Arvioinnissa todetaan ohjelman toiminnan hallinnoinnista, että jäsenvaltiot ovat viime vuosina esittäneet lukuisia ehdotuksia ohjelman tulevista linjauksista ja nämä ehdotukset on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon, vaikka sellaisia toimia onkin suhteellisen vähän, joissa jäsenvaltiot olisivat olleet suoranaisesti aloitteentekijöinä. Toisaalta jäsenvaltiot ovat olleet sitä mieltä, että jatkuvaa työohjelmaa ja yksittäisiä toimia koskevien tietojen vaihto komission ja jäsenvaltioiden välillä voisi toimia paremmin.

6. Päätelmät ja suositukset

Arvioinnissa todetaan yleisesti, että HVTYK-ohjelma on Euroopan komission sähköiselle hallinnolle asettamien ensisijaisten tavoitteiden mukainen, sillä on ainutlaatuinen tehtävä eurooppalaisten toimintakeinojen joukossa, koska se edistää Euroopan yhdentymistä yhteentoimivien julkishallintojen välityksellä, ja ohjelman toimien toteutus etenee asianmukaisesti.

Pyrittäessä tehostamaan ohjelmaa ja lisäämään sen vaikutuksia (ohjelma on osittain vielä käynnissä) olisi keskityttävä seuraaviin tekijöihin:

- ohjelman strateginen toimintaympäristö[12]

- sidosryhmien kanssa harjoitettavan viestinnän välineet[13]

- seurantamenetelmien kehittäminen[14].

Lisäksi arvioinnissa suositetaan tulevia ohjelmia silmällä pitäen, että sopimuspuitteet olisi luotava hyvissä ajoin, jotta toimien käynnistyminen ei viivästyisi[15].

6.1. Ohjelman strateginen toimintaympäristö

Arvioinnissa ehdotetaan, että ohjelman profiilia nostetaan, jotta sen poliittinen asema vahvistuisi ja sen tunnettuus lisääntyisi jäsenvaltioissa[16].

Komissio on esittänyt HVTYK-ohjelman jatko-ohjelmaa ISAa koskevan ehdotuksen[17] yhteydessä, että jäsenvaltiot nimittäisivät hallintokomitean jäseniksi kansallisia tietohallintojohtajia. Tämä vastaa arviointikertomuksessa esitettyä ehdotusta, jonka mukaan HVTYK-ohjelman hallintokomiteaa olisi vahvistettava valitsemalla siihen jäseniä, jotka edustavat korkeamman tason poliittista ja organisatorista johtoa.

Komissio kehittää parhaillaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaista yhteentoimivuusstrategiaa, josta tulee ISA-ohjelman perusta. Yhteentoimivuusstrategian lisäksi ISA-ohjelma rakentuu eurooppalaisille yhteentoimivuusperiaatteille, jotka ovat viimeistelyvaiheessa. Nämä toimet vastaavat arvioinnissa esitettyjä suosituksia, joiden mukaan komission tulisi luoda yhteentoimivuutta ja Euroopan laajuista tietojenvaihtoa käsittelevän ongelma-analyysin pohjalta strateginen kehys, johon tulisi kuulua sidosryhmien analysointi, vision muodostaminen sekä tavoitteiden strateginen määrittely[18].

Eurooppalaisessa yhteentoimivuusstrategiassa asetetut ensisijaiset tavoitteet muutetaan käytännön toimiksi, jotka muodostavat jatkuvan ISA-työohjelman perustan ohjelman koko keston ajan (kuusi vuotta). Työohjelmassa määritellään ja sovitaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, miten resurssit jaetaan erilaisille painopistealoille, kuten kehittämis- ja operatiivisiin toimiin[19].

6.2. Sidosryhmien kanssa harjoitettavan viestinnän välineet

Arvioinnissa korostetaan olevan tärkeää ottaa käyttöön asianmukaiset viestintä- ja kuulemismekanismit, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen sidosryhmien kanssa – erityisesti politiikan eri alojen ja jäsenvaltioiden edustajien, mutta myös tieto- ja viestintätekniikka-alan edustajien kanssa. Mekanismeja olisi käytettävä esimerkiksi silloin, kun jäsenvaltioiden kanssa keskustellaan eri toimien elinkelpoisuudesta[20].

Komissio jatkaa ja tehostaa HVTYK-ohjelmassa toteutettuja viestintätoimia tulevassa ISA-ohjelmassa. Ohjelman ensisijaisten tavoitteiden ja toimien pohjalta kehitetään viestintästrategia, jonka kohteena ovat eri sidosryhmät[21], muun muassa eri hallintoportaat, yritykset, standardointijärjestöt ja avoimen lähdekoodin yhteisöt. Komissio ottaa nämä sidosryhmät mukaan ISA-ohjelman toimiin sen perusteella, mitä kysymyksiä kulloinkin käsitellään, ja käyttää tähän tarkoitukseen sopivia viestintä- ja kuulemismekanismeja. Tätä varten komissio järjestää kokouksia, työpajoja ja konferensseja ja jatkaa tiedotustoimia. Lisäksi komissio aikoo käyttää online-foorumeja, jotka antavat mahdollisuuden luoda laajoja yhteisöjä ja käydä keskustelua eri sidosryhmien kanssa tai niiden välillä. Komissio jatkaa ja tarvittaessa myös lisää julkisen kuulemisen käyttöä varmistaakseen sidosryhmien laajan ja kattavan osallistumisen[22].

6.3. Seurantamenetelmien kehittäminen

Komissio on määritellyt ISA-ohjelmaa koskevassa ehdotuksessa[23] indikaattorit ohjelman yleis- ja erityistavoitteita sekä odotettuja tuloksia varten. Indikaattoreiden avulla se aikoo mitata uuden ISA-ohjelman toimivuutta. Tämä vastaa arvioinnissa esitettyä suositusta, jonka mukaan komission olisi luotava ohjelmaa varten seurantaväline, joka perustuu ohjelmasta rahoitettavien toimien strategisiin tavoitteisiin[24].

Yksittäisten toimien seuraamiseksi komissio aikoo huolehtia uudessa ISA-ohjelmassa siitä, että kunkin toimen vaiheet ja välitavoitteet mukautetaan komission sisäisiin menetelmiin, joita käytetään tieto- ja viestintäteknisten hankkeiden hallinnoinnissa. Menetelmillä helpotetaan ISA-hankkeiden jatkuvaa seurantaa ja mittaamista, ja niiden avulla sidosryhmät on helpompi pitää ajan tasalla hankkeiden edistymisestä esimerkiksi toimien alussa yksilöityjä suoritusindikaattoreita käyttäen. Nykyään HVTYK-ohjelmassa käytettyä sähköistä raportointikäytäntöä jatketaan ja vahvistetaan kehittämällä ratkaisu jatkuvaa seurantaa varten. Nämä toimet vastaavat arvioinnissa esitettyjä suosituksia, joiden mukaan sidosryhmät olisi pidettävä ajan tasalla käynnissä olevien toimien edistymisestä[25] ja myös hankkeiden elinkelpoisuuteen liittyvistä näkökohdista[26]. Toimien toteutuksessa noudatetaan myöhemminkin julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja komissio pyrkii varmistamaan, että ISA-ohjelman käynnistämiseen tarvittavat sopimuspuitteet luodaan hyvissä ajoin[27].

Komissio aikoo käyttää uuden ohjelman ja sen toimien arvioinnissa vakiintuneita ja testattuja arviointimenetelmiään ja -prosessiaan.

7. Päätelmät

Monet HVTYK-ohjelman arvioinnissa esitetyt päätelmät ja suositukset ovat selvästikin samansuuntaisia kuin komission ISA-ohjelmaa varten toteuttamat toimet.

Tällaisia ovat erityisesti suositukset, joiden mukaan ohjelman hallinnoinnissa olisi oltava mukana korkeamman tason kansallisia edustajia ja ohjelmaa varten olisi luotava strateginen kehys. Molemmat suositukset on sisällytetty ISA-ohjelmaa koskevaan komission ehdotukseen.

Muut suositukset, jotka koskevat muun muassa sidosryhmiin sovellettavan hallinto- ja viestintästrategian sekä seurantajärjestelmän määrittelyä, ovat komission mielestä ISA-ohjelman onnistuneen toteutuksen edellytyksiä.

Komissio ottaa kaikki suositukset huomioon ISA-ohjelman toteutuksessa ja myös ennen HVTYK-ohjelman päättymistä toteutettavissa toimissa, jos aikataulu sen sallii.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2004/387/EY, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004, yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK), EUVL L 144, 30.4.2004 (ks. EUVL L 181, 18.5.2004, s. 25,http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2004/l_181/l_18120040518fi00250035.pdf).

[2] Deloitte Consulting.

[3] http://ec.europa.eu/information_society/eeurope/i2010/index_en.htm

[4] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA-ohjelma), KOM(2008) 583.

[5] K/2008/1881, ks. http://ec.europa.eu/idabc/en/document/5101.

[6] http://ec.europa.eu/information_society/activities/egovernment/conferenceshttp://archive.cabinetoffice.gov.uk/egov2005conference/http://www.egov2007.gov.pt/

[7] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0173:FI:NOT

[8] Kilpailun, koulutuksen, yritystoiminnan, ympäristöasioiden ja sisämarkkinoiden lisäksi.

[9] Tämä on yksi pääasiallinen syy siihen, minkä vuoksi komissio on ehdottanut, että jatko-ohjelmassa keskityttäisiin pelkästään laaja-alaisiin toimiin.

[10] Keväällä 2008 tehtyyn HVTYK-työohjelman viidenteen tarkistukseen on sisällytetty eurooppalaisen yhteentoimivuusstrategian kehittämistyö.

[11] http://ec.europa.eu/information_society/activities/ict_psp/index_en.htm

[12] Suositukset 1, 2 ja 3.

[13] Suositukset 4, 5, 10 ja 11 ja osittain suositukset 1 ja 8.

[14] Suositukset 6, 7 ja 8.

[15] Suositus 9.

[16] Suositus 1.

[17] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA-ohjelma), KOM(2008) 583.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52008SC0269:FI:NOT

[18] Suositus 2.

[19] Suositus 3.

[20] Suositus 8.

[21] Suositus 4.

[22] Tässä on otettu huomioon suositukset 1, 5, 10 ja 11.

[23] Ehdotuksen KOM(2008) 583 liite.

[24] Suositus 6.

[25] Suositus 7.

[26] Suositus 8.

[27] Suositus 9.