52008DC0850

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 15.12.2008

KOM(2008) 850 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

VUODEN 2007 RAPORTTI LIITTYMISTÄ VALMISTELEVASTA TUKIVÄLINEESTÄ {SEK(2008) 3026}

Johdanto

EU:n liittymistä valmistelevaa rahoitusta on 1. tammikuuta 2007 alkaen kanavoitu yhden yhteisen välineen kautta. Tämä väline on liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA), jonka tarkoituksena on antaa keskitettyä tukea sekä ehdokasmaille että mahdollisille ehdokasmaille. IPA (neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, 17. heinäkuuta 2006) korvaa aiemmat liittymistä valmistelleet tukivälineet Pharen, ISPA:n, Sapardin, Turkin liittymistä valmistelleen tukivälineen sekä Länsi-Balkanin rahoitusvälineen, Cardsin. IPA-välineestä myönnettävän tuen ohjeellinen määrä vuosiksi 2007–2013 on 11 468 miljoonaa euroa.

IPA-välineen tarkoituksena on myöntää kohdennettua tukea maille, jotka ovat ehdokkaina tai mahdollisina ehdokkaina EU:n jäseniksi. Jotta kunkin valtion tavoitteet saavutettaisiin tehokkaimmin, IPA-välineeseen on perustettu viisi osa-aluetta:

I. Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen, joiden tarkoituksena on rahoittaa instituutioiden kehittämistoimenpiteitä ja niihin liittyviä investointeja.

II. Rajatylittävä yhteistyö, jolla tuetaan rajatylittävää yhteistyötä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden rajoilla sekä näiden ja EU:n jäsenvaltioiden rajoilla. Sillä voidaan rahoittaa soveltuvin osin myös edunsaajamaiden osallistumista rakennerahastojen kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin sekä Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) merialueita koskeviin monenvälisiin ohjelmiin.

III. Aluekehitys, jolla rahoitetaan investointeja ja niihin liittyvää teknistä tukea liikenteelle, ympäristölle ja alueelliselle kilpailukyvylle.

IV. Henkilövoimavarojen kehittäminen, jonka tarkoituksena on vahvistaa inhimillistä pääomaa ja auttaa syrjäytymisen ehkäisemistä.

V. Maaseudun kehittäminen, jolla edistetään liittymisen jälkeisiä maaseudun kehittämisohjelmia rahoittamalla maaseudun kehittämisen kaltaisia toimenpiteitä, jotka vastaavat kyseisiä ohjelmia, mutta ovat pienimuotoisempia.

Osa-alueet I ja II ovat avoimia kaikille edunsaajamaille. Osa-alueet III, IV ja V ovat avoimia vain ehdokasmaille ja ne on tarkoitettu vastaamaan rakenne- ja koheesiorahastoja sekä maaseudun kehittämisrahastoa valmistauduttaessa näiden rahastojen hallinnointiin liittymisen jälkeen tekemällä oppimisen kautta. Tämä edellyttää, että kyseisellä maalla on hallinnolliset valmiudet ja rakenteet, jotta se voisi ottaa vastuun tuen hallinnoinnista. Mahdollisissa ehdokasmaissa aluekehityksen, henkilövoimavarojen kehittämisen ja maaseudun kehittämisen kaltaiset toimenpiteet toteutetaan siirtymävaiheen tuen ja instituutioiden kehittämisen kautta.

Tässä raportissa käsitellään IPA-välineen toteuttamista vuonna 2007. Yksityiskohtaisia tietoja IPA-ohjelmien toteuttamisesta ja valvonnasta perustasolla sekä näiden ohjelmien tulosten arvioinnista annetaan tässä raportissa rajoitetusti, sillä vuosi 2007 oli IPA-ohjelman ensimmäinen täytäntöönpanovuosi. Useimmat ohjelmat hyväksyttiin vuoden loppupuolella ja parhaillaan käynnissä oleva toteuttaminen alkoi vuonna 2008.

TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA VUOSI

Laajentumisprosessin tärkein kehitys

Edistystä saavutettiin vuonna 2007 laajentumista koskevan uuden yksimielisyyden perusteella, kuten Eurooppa-neuvosto asian määritteli joulukuussa 2006. Vuosi 2007 alkoi Bulgarian ja Romanian liittymisellä. Tuona vuonna tapahtui myös Turkissa ja Länsi-Balkanilla merkittävää kehitystä: edistyttiin liittymisneuvotteluissa sekä vakaus- ja assosiaatioprosessissa sekä neuvotteluissa Kosovon asemasta ja käynnistettiin uusi rahoitusväline IPA.

Komissio esitti 6. marraskuuta vuosittaisen strategia-asiakirjansa ja maakohtaiset edistymiskertomukset sekä liittymistä ja eurooppalaista kumppanuutta koskevat ehdotukset ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille[1] ja Kosovolle sellaisena kuin se on määritelty YK:n päätöslauselmassa 1244/99[2]. Komission strategia-asiakirjassa vahvistettiin laajentumisstrategian periaatteet ja tavoitteet. Siinä kiinnitettiin huomiota kyseisiin maihin kohdistuviin lukuisiin haasteisiin ja todettiin, että painopiste kohdistetaan varhaisvaiheen perushallinnon kysymyksiin, joihin kuuluu muun muassa instituutioiden kehittäminen, oikeuslaitoksen ja hallinnon uudistaminen sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan ehkäiseminen. Tämä lähestymistapa noudattaa laajentumismaiden julkishallinnon uudistamisesta tehtyä pääosaston sisäistä arviointia.

Liittymisneuvotteluissa Kroatian ja Turkin kanssa edistyttiin edelleen. Kroatialle avattiin joulukuussa 2007 16 neuvottelulukua, joista kaksi suljettiin tilapäisesti, ja Turkille avattiin kuusi neuvottelulukua, joista yksi suljettiin. Joulukuussa 2006 tehtyjen neuvoston päätelmien mukaisesti Turkilla on kahdeksan neuvottelulukua, joita ei avata, ennen kuin Turkki toteuttaa assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan. Laajentumisasioiden pääosasto valvoi Turkin kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen sekä Kroatian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehtyjen vakaus- ja assosiaatiosopimusten toteuttamista. Yksikään näistä kolmesta maasta ei ole edistynyt riittävästi asetettujen painopistealueiden käsittelyssä.

Toisaalta ehdokasmaat edistyivät vuonna 2007 merkittävästi IPA-välineestä rakennerahastoja edeltävien III ja IV osa-alueen perusteella myönnettävään tukeen tarvittavien rakenteiden ja hallintojärjestelmien perustamisessa. Nämä rakenteet ovat ratkaisevassa asemassa yhteisön koheesiopolitiikan ja liittymistä edeltävien välineiden valmistelemisessa ja toteuttamisessa tekemällä oppimisen kautta.

Vuonna 2007 edistyttiin vakaus- ja assosiaatiosopimusten täydentämisessä Länsi-Balkanin mailla. Albania toteutti edelleen väliaikaista sopimustaan. Montenegron kanssa tehtiin lokakuussa 2007 vakaus- ja assosiaatiosopimus. Vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta Serbian kanssa käytäviä neuvotteluja jatkettiin kesäkuussa 2007, mikä johti vakaus- ja assosiaatiosopimuksen parafointiin marraskuussa. Bosnia ja Hertsegovinan kanssa parafoitiin vakaus- ja assosiaatiosopimus joulukuussa. Näiden vakaus- ja assosiaatiosopimusten allekirjoittaminen edellytti asianomaisten edellytysten täyttämistä.

Länsi-Balkanilla komissio jatkoi vakaus- ja assosiaatioprosessin edistämistä ja Thessalonikin toimintasuunnitelman toteuttamisen koordinointia. Viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset tehtiin vuoden 2007 loppuun mennessä Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron ja Serbian kanssa. Strategia-asiakirjassa ilmoitettiin, että viisumivapaan matkustamisen edellytyksistä ja alueen opiskelijoille myönnettävistä korkea-asteen koulutuksen stipendeistä käynnistettäisiin vuoropuhelu.

Kosovon asemasta YK:n pääsihteerin erityislähettilään Martti Ahtisaaren johdolla käydyt neuvottelut saatiin päätökseen vuonna 2007, mutta ne eivät johtaneet lopulliseen ratkaisuun. Näitä neuvotteluja seuranneet suorat neuvottelut Kosovon asemasta molempien osapuolten välillä EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän välityksellä eivät johtaneet tulokseen. Komissio antoi tässä prosessissa edelleen neuvontaa ja tukea.

Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessin (SEECP) huippukokouksessa toukokuussa Zagrebissa päätettiin edetä alueellisessa yhteistyöprosessissa kohti alueellista vastuunottamista. Vakaussopimus on laajalti täyttänyt tehtävänsä ja sitä ollaan korvaamassa uudella SEECP:hen liittyvällä alueellisella yhteistyöneuvostolla. Yhteistyöneuvostolle on nimetty pääsihteeri ja sen sihteeristön toimipaikaksi on sovittu Sarajevo. Heinäkuussa tuli voimaan uusi Keski-Euroopan vapaakauppasopimus.

Vuonna 2007 käynnistettiin onnistuneesti uusi liittymistä valmisteleva rahoituksen tukiväline IPA. Vuonna 2007 sitoumukset rahoitusavun antamiseksi ehdokasmaille olivat 497,2 miljoonaa euroa Turkille, 141,2 miljoonaa euroa Kroatialle ja 58,5 miljoonaa euroa entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle. Mahdollisille ehdokasmaille IPA:sta myönnettävät määrärahat olivat 61,0 miljoonaa euroa Albanialle, 62,1 miljoonaa euroa Bosnia ja Hertsegovinalle, 68,9 miljoonaa euroa Kosovolle, 31,4 miljoonaa euroa Montenegrolle ja 189,7 miljoonaa euroa Serbialle. Lisäksi sidottiin 109,0 miljoonaa euroa alueelliseen yhteistyöhön sekä horisontaalisiin, useita maita koskeviin ohjelmiin, joista hyötyivät sekä ehdokasmaat että mahdolliset ehdokasmaat.

Laajentumisesta tiedottaminen pysyi edelleen ensisijaisena. Toukokuun 1. päivänä tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun EU:hun liittyi kymmenen uutta jäsenvaltiota. Vuosipäivänä EUROPA-verkkosivustolla avattiin erityinen osa, joka käsittelee tietokoneavusteisia opintoja, tosiseikat ja luvut -osa ja kuvagalleria, Europe by Satellite -palvelu lähetti audiovisuaalista aineistoa, toimittajat vierailivat kolmessa uudessa jäsenvaltiossa ja yhdessä seitsemän jäsenvaltion kauppakamarien kanssa järjestettiin useita seminaareja.

Komissio alkoi käsitellä uutta kansalaisyhteiskuntavälinettä, joka keskittyy kolmeen tukialueeseen: i) paikallisten kansalaisaloitteiden ja valmiuksien kehittämisen tukemiseen, ii) ihmisten välisen vuoropuhelun ohjelmiin, joilla EU:n politiikkaa, toimielimiä ja elimiä tehdään tunnetuksi kaikenlaisille toimijoille, ja iii) (kansainvälisten) kumppanuustoimien tukemiseen.

Vuoden 2007 Eurooppa-neuvostojen tärkeimmät päätelmät

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto pani tyytyväisenä merkille joulukuussa 2007 laajentumisstrategian ja teki seuraavat päätelmät vuoden 2007 laajentumisstrategiasta:

”Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2006 hyväksymän laajentumisstrategian ja 11. joulukuuta 2006 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti neuvosto suhtautuu myönteisesti komission 6. marraskuuta 2007 antamaan tiedonantoon laajentumisstrategiasta sekä vuosien 2007 ja 2008 tärkeimmistä haasteista, ja panee merkille siinä esitetyt analyysin ja suositukset. EU:n laajentumisstrategia perustuu edelleen laajentumista koskevaan uuteen yksimielisyyteen, jonka pohjana ovat sitoumusten vahvistaminen, oikeudenmukainen ja tiukka ehdollisuus ja tehostettu viestintä, sekä valmiuksiin integroida uusia jäseniä. Laajentumisprosessin laadun parantamisella taataan, että laajentuminen tukee vastaisuudessakin rauhaa, demokratiaa ja vakautta koko maanosassa ja että siitä on konkreettista hyötyä kaupan, investointien ja talouskasvun lisääntymisen muodossa.

Tuleva vuosi on ratkaisevan tärkeä EU:n laajentumisstrategian vahvistamiseksi ja toteuttamiseksi edelleen ja siirtymäprosessin tukemiseksi Länsi-Balkanilla. Neuvosto palauttaa mieleen asiassa tehdyt erilaiset ehdotukset ja sen, että Länsi-Balkanin tulevaisuus on Euroopan unionissa. Edellä esitetty huomioon ottaen uudella yksimielisyydellä on entistäkin suurempi merkitys.

Neuvosto vahvistaa uudelleen, että neuvottelutahti riippuu erityisesti neuvottelevien maiden edistymisestä avaamista ja päättämistä koskevien tarkistuskohtien sekä neuvottelukehyksen vaatimusten käsittelyssä parhaillaan tarkistettavien liittymiskumppanuuksien täytäntöönpano mukaan lukien ja että kutakin maata arvioidaan sen omien ansioiden perusteella. Neuvosto muistuttaa, että ne neuvotteluluvut, joiden osalta tekniset valmistelut on saatu päätökseen, avataan vakiintuneita menettelyitä noudattaen neuvottelukehysten mukaisesti. Neuvosto odottaa tässä yhteydessä mielenkiinnolla Turkin ja Kroatian kanssa myöhemmin tässä kuussa järjestettäviä hallitustenvälisiä konferensseja. Olennaisen tärkeää on myös se, että laajentumispolitiikassa noudatetaan oikeudenmukaista ja tiukkaa ehdollisuutta kaikissa neuvottelujen vaiheissa. Tämän osalta neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen jatkaa laajentumisprosessin laadun parantamista käsittelemällä tärkeimpiä prioriteetteja julkishallinnon ja oikeuslaitoksen uudistuksen sekä korruption torjunnan alalla aikaisessa vaiheessa käyttämällä täysimääräisesti hyödyksi tarkistuskohtia ja vaikutustutkimuksia ja tuomalla prosessiin lisää avoimuutta. Tällä on vaikutusta yleisön laajan ja kestävän tuen varmistamiseen laajentumisprosessille.”

Eurooppa-neuvoston tätä seuranneessa kokouksessa joulukuussa 2007 tuettiin edellä esitettyjä päätelmiä:

”Eurooppa-neuvosto panee merkille laajentumisstrategiaa koskevan komission tiedonannon ja vahvistaa 10. joulukuuta annetut yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmät . ”

IPA-VÄLINEEN SUUNNITTELU JA TÄYTÄNTÖÖNPANO: YLEISIÄ TIETOJA

Strateginen suunnittelu ja ohjelmointi

Komissio esittää joka syksy neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuosittaisen laajentumispaketin (strategia-asiakirjan, edistymiskertomukset, liittymissopimuksen tai Eurooppa-kumppanuussopimukset sekä vakaus- ja assosiaatiosopimukset) ja esittelee liittymistä valmistelevan prosessin yleisen kehyksen, jota IPA:n on noudatettava. Pakettiin kuuluu myös monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys, jossa poliittisesti määritellyt painopisteet tulevat esiin eri maita ja osa-alueita koskevana rahoituksena.

Strategisessa suunnittelussa Euroopan komissio valmistelee kullekin edunsaajamaalle monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat (myös lisäasiakirjat alueellisia ja useita maita koskevista ohjelmista), jotka kattavat kaikki kyseiseen maahan sovellettavat IPA:n osa-alueet. Ne valmistetaan kolmeksi vuodeksi ja niitä tarkistetaan vuosittain.

Ohjelmointivaiheessa kansalliset viranomaiset laativat maittain ja osa-alueittain erityisohjelmat (rajatylittävälle osa-alueelle kahden tai useamman edunsaajamaan yhteiset ohjelmat ja niiden ja naapureina olevien jäsenvaltioiden yhteiset ohjelmat) – ja aluekehityksen osa-alueella aiheittain. Komissio ehdottaa alueellisia ja horisontaalisia ohjelmia.

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys on osa vuosittaista laajentumispakettia ja sen tarkoituksena on välittää tietoja komission ehdottaman IPA-välineen kokonaismäärärahojen alustavasta jakaumasta maittain ja osa-alueittain kolmivuotiskaudella. Se toimii linkkinä laajentumispaketin poliittisen kehyksen ja talousarvioprosessin välillä. Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys laaditaan ja esitetään vuosittain neuvostolle ja Euroopan parlamentille IPA-asetuksen (EY) N:o 1085/2006 5 artiklan mukaisesti.

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys on kolmivuotinen. Yleensä monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys vuosille N, N+1 ja N+2 esitetään vuoden N-2 viimeisenä neljänneksenä osana laajentumispakettia ja se edustaa poliittisille painopisteille esitettyä rahoitusta, joka on osa pakettia ja jossa otetaan huomioon rahoituskehys. Monivuotista ohjeellista rahoituskehystä vuosille 2007–2009 ei voitu esittää edellä esitetyissä aikarajoissa, mikä johtui vuosia 2007–2013 koskevan uuden rahoituskehyksen sekä IPA-asetuksen antamisen viivästymisestä. Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys, joka kattaa vuodet 2008–2010, hyväksyttiin marraskuussa 2007 ja se oli näin ollen ensimmäinen IPA-välineeseen perustuva monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys. Siinä päivitettiin vuoden 2007 luvut, jotka toimitettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille komission alustavassa talousarvioesityksessä vuodelle 2007.

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään IPA-määrärahat miljoonina euroina maittain ja osa-alueittain sekä alueellisia ohjelmia ja useita maita koskevat ohjelmat sellaisina kuin ne on päivitettyinä vuosien 2008–2010 monivuotisessa ohjeellisessa rahoituskehyksessä (KOM(2007) 689, 6. marraskuuta 2007).

IPA:n osa-alue | Albania | Bosnia ja Hertsegovina | Kroatia | entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia | Kosovo | Montenegro | Serbia | Turkki | Alueelliset ja horisontaaliset ohjelmat |

Osa-alue I | 54,3 | 58,1 | 49,6 | 41,6 | 68,3 | 27,5 | 181,5 | 256,7 | 109,0 |

Monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat

Monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat perustuvat monivuotisen ohjeellisen rahoituskehyksen määrärahoihin ja poliittisen kehyksen painopistealoihin, ja ne laaditaan maittain ja kullekin useita edunsaajia koskevalle ohjelmalle. Monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat edustavat komission näkemystä tukitoimenpiteiden laajemmista alueista ja tärkeimmistä painopisteistä, joita edunsaajamaan edellytetään kehittävän yksityiskohtaisesti suunnitteluasiakirjoissa.

Ensimmäiset maakohtaiset monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat ja useita edunsaajia koskevat monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat vuosille 2007–2009 laadittiin vuonna 2006 ja vuoden 2007 alussa. Tästä työstä vastasivat laajentumisasioiden pääosaston yksiköt yhteistyössä kustakin osa-alueesta vastuussa olevien pääosastojen kanssa. Monivuotisten suuntaa-antavien suunnitteluasiakirjojen luonnoksia laadittaessa kuultiin kansallisia viranomaisia, jotka otettiin tiiviisti mukaan luonnosten laadintaan prosessiin sitoutumisen varmistamiseksi. Ehdokasmaiden monivuotisten suuntaa-antavien suunnitteluasiakirjojen osa-alueisiin III, IV ja V liittyvien luonnosten laatimisesta vastasivat aluepolitiikan, työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastot. Lisäksi monivuotisten suuntaa-antavien suunnitteluasiakirjojen laadinnassa kuultiin jäsenvaltioita, kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja muita sidosryhmiä (kansalaisyhteiskuntaa).

Kaikki vuosia 2007–2009 koskevat monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat toimitettiin IPA:n hallintokomitealle vuoden 2007 alkupuoliskolla.

Johdonmukaisuuden varmistamiseksi laadittava strategiakehys (osa-alueet III ja IV)

Osa-alueiden III ja IV kohdalla noudatettiin samankaltaista lähestymistapaa kuin rakennerahastoissa. Ehdokasmaiden suorittama strateginen suunnittelu tehdään seitsemän vuoden jaksoissa (2007–2013) ehdokasmaiden johdonmukaisuuden varmistamiseksi laadittavien strategiakehysten muodossa (ne vastaavat rakennerahastojen kansallisia strategisia viitekehyksiä). Näissä asiakirjoissa esitetään seitsemän vuoden strategia ja ne muodostavat viiteasiakirjan IPA:n osa-alueiden III ja IV suunnittelua varten. Strategisista viitekehyksistä neuvotellaan komission kanssa, mutta ne ovat kansallisia asiakirjoja. Kukin ehdokasmaa valmisteli johdonmukaisuuden varmistamiseksi laadittavat strategiakehykset osa-alueille III ja IV ja sopi niistä komission kanssa vuoden 2007 alkupuoliskolla. Osa-alueiden III ja IV ohjelmointi tehtiin sen jälkeen monivuotisin ohjelmin, jotka alustavasti laaditaan kolmeksi vuodeksi, mutta joita voidaan jatkaa useammille vuosille.

Toimijoiden kuuleminen, kumppanuus ja koordinointi ovat hallitsevia periaatteita, jotka ohjaavat osa-alueille III ja IV johdonmukaisuuden varmistamiseksi laadittavien strategiakehysten ja monivuotisten toimintaohjelmien valmistamista ja hyväksymistä. Näillä ja muilla alueilla opitut hyvät käytänteet ovat ratkaisevassa asemassa laadittaessa vastaavia strategia-asiakirjoja ja monivuotisia ohjelmia rakennerahastoja varten ennen liittymistä.

IPA-ohjelmat

Vuosittaiset ja monivuotiset ohjelmat suunnitellaan vastaavien monivuotisten suuntaa-antavien suunnitteluasiakirjojen mukaisesti. Osa-alue I toteutetaan vuosittaisin ohjelmin ja muut osa-alueet monivuotisin ohjelmin. Komissio hyväksyy ohjelmat edunsaajamaita ja muita toimijoita kuultuaan ja saatuaan asiaankuuluvien jäsenvaltioiden seuraavilta komiteoilta puoltavan lausunnon: IPA:n osa-alueilla I ja II hallintokomitea, osa-alueilla III ja IV rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea, osa-alueella IV ESR-komitea ja osa-alueella V maaseudun kehittämisen komitea.

Osa-alue I

Osa-alueen I tuen suunnittelee komissio vuosittaisissa kansallisissa ohjelmissa tai alueellisissa ja horisontaalisissa ohjelmissa, joita kutakin hallinnoi komissio tai edunsaajamaa tai joita hallinnoidaan yhdessä muiden avunantajien kanssa. Kansallisten ohjelmien on käsitettävä komission edunsaajamaan toimittamien hankeasiakirjojen perusteella laatimat rahoitusehdotukset tai alueellisissa ja horisontaalisissa ohjelmissa pelkästään komission laatimat rahoitusehdotukset.

Ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun, opetuksen ja tulliasioiden aloilla hankkeiden toteuttaminen rahoitetaan monivuotisessa ohjeellisessa rahoituskehyksessä hyväksytyistä kansallisista määrärahoista ja toteutetaan keskitetysti horisontaaliselta pohjalta; tämän vuoksi näiden hankkeiden rahoitus ei kuulu osa-alueen I kansallisiin ohjelmiin. Jäljempänä esitetystä taulukosta käyvät ilmi näiden hankkeiden osuudet maittain. Lisätietoja löytyy teknisen liitteen maakohtaisista osista.

Albania | Bosnia ja Hertsegovina | Kroatia | entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia | Kosovo | Montenegro | Serbia | Turkki | Alueellinen |

Kansallinen ohjelma | 49,3 | 49,7 | 45,4 | 34,9 | 62,0 | 23,9 | 164,8 | 256,2 |

Määrärahat horisontaalisesti toteutetuille aloille: ydinturvallisuus, tulli ja opetus | 5,0 | 8,4 | 4,2 | 6,7 | 6,3 | 3,6 | 16,7 | 0,5 |

Osa-alue I yhteensä - TAIB | 54,3 | 58,1 | 49,6 | 41,6 | 68,3 | 27,5 | 181,5 | 256,7 | 109,0 |

Komissio hyväksyi 20. syyskuuta 2007 Albanian kansallisen IPA 2007 -ohjelman. Ohjelmalla autetaan Albaniaa täyttämään poliittiset kriteerit tukemalla poliisitoimen tukioperaatiota (PAMECA III) ja auttamalla EU-rahastojen keskitetyn hallinnoinnin hyväksymistä. Talouden alalla ohjelmalla tuetaan pk-yrityksiä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa yhteisen ohjelman kautta. IPA 2007 -välineellä maata tuetaan myös mukautumaan yhteisön säännöstöön tilastojen yhdenmukaistamista ja vesihallintoa koskevin hankkein ja tukemalla Albanian verohallintoa.

Komissio hyväksyi 20. joulukuuta 2007 Bosnia ja Hertsegovinan kansallisen IPA 2007 -ohjelman. Ohjelmalla autetaan Bosnia ja Hertsegovinaa täyttämään Kööpenhaminan kriteerien poliittiset vaatimukset tukemalla sosiaalista sopeutumista ja paluuta, oikeusvaltion rakentamista, julkishallintoa ja perustuslain uudistamista. Ohjelmalla autetaan taloudellisten kriteerien mukaisesti työmarkkinoiden ja talouden kehittämistä sekä terveydenhuoltoa ja opetusta. IPA-välineellä autetaan yhteisön säännöstön käyttöönottoa tukemalla sääntelyjärjestelmien perustamista talouden alalle, oikeuslaitokseen ja sisäasioiden hallintoon, laadullisesti parannettua infrastruktuuria, energiaa ja televiestintää sekä tilastointi- ja tietojärjestelmiä. IPA-välineellä maata autetaan tukemalla maataloutta ja maaseudun kehittämistä, ympäristötoimia ja liikennejärjestelyjä.

Kroatian kansallinen IPA 2007 -ohjelma hyväksyttiin 20. joulukuuta 2007. Ohjelmalla autetaan poliittisten kriteerien mukaisesti korruption torjuntaa ja ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen suojelun edistämistä. Taloudellisten kriteerien mukaisesti ohjelmalla autetaan liiketalousympäristön parantamista. IPA 2007 -hankkeet keskittyvät jäsenyysvelvoitteiden täyttämisvalmiuksissa institutionaalisiin ja hallinnollisiin valmiuksiin saatettaessa yhteisön säännöstö osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen toteuttamisessa seuraavissa luvuissa: kilpailupolitiikka, tietoyhteiskunta ja viestimet, maatalous, energia, sosiaalipolitiikka sekä työllisyys, oikeuslaitos, vapaus ja turvallisuus ja tulliliitto.

Koska jo Cards-ohjelman yhteydessä aloitetulla poliisitoimen uudistamisella oli kiire, aloitettu, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansallinen IPA 2007 -ohjelma päätettiin jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa (12 miljoonaa euroa) käsitti poliisitoimen uudistamiseen liittyvät hankkeet ja hankkeiden valmistelun. Toisen osan (22,94 miljoonaa euroa) komissio hyväksyi 16. marraskuuta 2007. Toisen osan tarkoituksena on tukea julkishallinnon uudistamisstrategian toteuttamista, oikeuslaitoksen uudistamista ja EU-varojen hajautetun hallinnoinnin valmiuksien kehittämistä. Sosiaalis-taloudellisissa asioissa ohjelmalla autetaan kuntia perustamaan tärkein infrastruktuuri, jolla tuetaan sosiaalis-taloudellista kehitystä. Yhteisön säännöstön omaksumisessa tärkein tuki kohdistetaan verohallinnolle, tilastotoimistolle ja tullilaitokselle. Lisäksi ohjelmalla tuetaan maan osallistumista tiettyihin yhteisön ohjelmiin.

Komissio hyväksyi 21. marraskuuta 2007 Montenegron kansallisen vuotta 2007 koskevan ohjelman. Ohjelmalla tuetaan poliittisten kriteerien mukaisesti kansalaisyhteiskuntaa, järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa sekä oikeuslaitoksen uudistamista. Sosiaalis-taloudellisten vaatimusten mukaisesti ohjelmalla tuetaan kansallisen kelpoisuuskehyksen perustamista, liikennesektorin kehittämistä, johon kuuluu myös Euroopan yhteisen ilmailusopimuksen toteuttaminen, ja energiamarkkinoiden lähentämistä. Eurooppalaisten vaatimusten mukaisesti ohjelmaan kuuluu hankkeita seuraavilta alaosioilta: lainsäädännön yhdenmukaistaminen, eläinlääkäripalvelut, tilastotoimisto MONSTAT, julkisten hankintojen järjestelmä, laadun infrastruktuuri (standardointi ja metrologia) sekä verohallinto.

Komissio hyväksyi 20. joulukuuta 2007 Serbian kansallisen vuotta 2007 koskevan ohjelman. Sen tarkoituksena on auttaa Serbiaa toteuttamaan EU:n vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat uudistukset, edistymään vakaus- ja assosiaatioprosessissa ja perustamaan Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä tarvittavat rakenteet. Poliittisten kriteerien mukaisesti ohjelmalla tuetaan seuraavia hankkeita: kuntien tukiohjelma, pakolaisille ja kotiseuduiltaan siirtymään joutuneille annettava tuki, oikeuslaitoksen ja seuraamusjärjestelmän tehokkuuden ja avoimuuden parantaminen, poliisitoimen uudistaminen, oikeusasiamiehen viraston ja julkisten hankintojen viraston perustaminen sekä kansalaisyhteiskunnan kehittäminen. Vuoden 2007 ohjelmassa korostetaan merkittävästi sosiaalis-taloudellisia vaatimuksia hankkeilla, joilla tuetaan alueellista sosiaalis-taloudellista kehitystä ja terveyssektorin uudistamista. Eurooppalaisten vaatimusten mukaisesti ohjelmaan kuuluu tulli- ja verohallintoa, rajavalvontaa ja ilmailuvaatimuksia koskevia hankkeita, myös Euroopan yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen täytäntöönpano ja voimavarojen kehittäminen maaseudun kehittämispolitiikan täytäntöönpanemiseksi.

Turkin vuotta 2007 koskeva ohjelma hyväksyttiin 20. joulukuuta 2007. Poliittisilla kriteereillä tuetaan hyväksyttyjen uudistusten lujittamista ja niiden toteuttamisen tehostamista perustasolla. Tähän kuuluu uudistusten kohteina olevien laitosten tukeminen oikeudellisissa kysymyksissä ja lain täytäntöönpanossa sekä osissa julkishallintoa. Naisten oikeuksien, ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien edistämistä tuetaan myös. Yhteisön säännöstön hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa tuki keskitetään alueille, joilla on suuri määrä lainsäädäntöä saatettavana osaksi kansallista lainsäädäntöä ja toteutettavaksi sekä korkeat investointivaatimukset. IPA 2007 -ohjelman mukaisesti näitä alueita ovat: oikeuslaitos, vapaus ja turvallisuus (erityisesti rajavalvonta sekä siirtolais- ja viisumipolitiikka) ympäristöasiat sekä vähemmässä määrin elintarviketurvallisuus ja tulli- ja verohallinto. Tukea annetaan myös mukauttamiselle ja laitosten perustamiselle energian, varainhoidon valvontajärjestelmien, kalatalouden, sisämarkkinoiden, sosiaalipolitiikan ja työllisyyden sekä tilastojen ja liikenteen aloilla. Kansalaisyhteiskuntaa vuonna 2007 koskevassa vuoropuhelussa painopisteitä ovat kulttuuri ja taide sekä kala- ja maatalous. Hyviksi todettuja tukimuotoja jatketaan, Turkin pääsyä mukaan yhteisön ohjelmiin ja virastoihin sekä Jean Monnet -stipendeihin tuetaan.

Komissio hyväksyi 28. marraskuuta 2007 Kosovon IPA-vuosiohjelman osa-alueen I. Poliittisten vaatimusten mukaan ohjelmassa keskitytään EU:n poliittisten kriteerien täyttämiseen ja Kosovon instituutioiden, hallinnon ja oikeuslaitoksen vahvistamiseen. Tähän kuuluvat korruption torjunta, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien suojeleminen sekä kansalaisyhteiskunnan edistäminen. Sosiaalis-taloudellisilla vaatimuksilla ohjelmassa keskitytään Kosovon investointiympäristön tehostamiseen sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen, maaseudun kehittämiseen, infrastruktuurin kehittämiseen ja opetusjärjestelmän laadun parantamiseen. Eurooppalaisilla vaatimuksilla ohjelmassa pyritään hankkimaan tehokkaat institutionaaliset valmiudet erityisesti julkisissa hankinnoissa, elintarviketurvallisuudessa sekä eläinlääkäripalveluissa ja energiasektorin vaatimuksissa.

Usealle edunsaajalle tarkoitettu ohjelma on suunniteltu täydentämään kansallisia ohjelmia ja vahvistamaan monenvälisiä kokemuksia Länsi-Balkanin maissa ja Turkissa. Ohjelman tuki annetaan alueellisten ja horisontaalisten ohjelmien kautta. Vuoden 2007 ohjelman erityisen tärkeitä toimia ovat alueellisen yhteistyön aloitteiden, julkishallinnon alueellisen koulun, väliaikaisen siviilihallinnon, kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun tukeminen ja kehittäminen sekä kehitys-, opetus- ja nuoriso-ohjelmien (Tempus, Erasmus Mundus ja Youth in Action), kansainvälisten rahoituslaitosten sekä tulli- ja verohallinnon kehittäminen.

Osa-alue II

Rajatylittävän yhteistyön osa-alueen tarkoituksena on vahvistaa kyseistä yhteistyötä yhteisin paikallisin ja alueellisin aloittein yhdistämällä ulkoinen apu ja taloudellisen ja sosiaalisen yhdentymisen tavoitteet. Yhteistyöllä edistetään edelleen talouden ja yhteiskunnan kestävää kehittämistä raja-alueilla, yhteisiä toimia yhteisten haasteiden kohtaamiseksi ympäristöasioissa, luonnonsuojelussa ja kulttuuriperintöasioissa, terveydenhuollossa sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, tehokkaiden ja turvallisten rajojen varmistamista sekä raja-alueiden paikallisten toimijoiden pienimuotoisia yhteisiä toimia. Rajatylittävällä yhteistyöllä autetaan sovintoon pääsemistä ja hyviä naapuruussuhteita samalla, kun sillä helpotetaan edunsaajamaiden liittymistä unioniin. Tämä on erityisen tärkeää niillä alueilla, joilla on äskettäin ollut konflikteja.

IPA-välineen osa-alue II:n rajatylittävä yhteistyö käsittää kaksi aluetta: rajatylittävä yhteistyö ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden välillä ja rajatylittävä yhteistyö näiden maiden ja niiden naapureina olevien jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi IPA-välineen osa-alue II:lla voidaan myös tukea taloudellisesti ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden osallistumista rakennerahastojen kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin (joita rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta – EAKR:sta ja jotka liittyvät Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteisiin) ja ENPI:n merialueita koskeviin yhteistyöohjelmiin.

Rajatylittävän yhteistyön tukeminen osa-alueella II toteutetaan monivuotisissa rajatylittävissä ohjelmissa, jotka on laadittu yhdessä osallistujamaiden kanssa. IPA:n tuki varmistetaan vuosittaisilla rahoituspäätöksillä, lukuun ottamatta rajatylittäviä ohjelmia, joita jäsenvaltiot toteuttavat yhdennetyin lähestymistavoin ja joissa EU:n koko tuki ohjelmalle hyväksytään monivuotisilla kolme vuotta voimassa olevilla rahoituspäätöksillä. Osallistuttaessa EAKR:n kansainvälisiin ohjelmiin tai ENPI:n merialueita koskeviin ohjelmiin IPA:n tuki varmistetaan vuosittaisilla maakohtaisilla rahoituspäätöksillä. Vuoden 2007 lopulliset maakohtaiset määrärahat IPA:n osa-alueella II eritellään kohdassa 2.1.1.

IPA:n osa-alueella II tuetaan Albanian osallistumista sen naapureina olevien ehdokasmaan/mahdollisen ehdokasmaan, Montenegron ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa kahteen kahdenväliseen rajatylittävään ohjelmaan. Rajatylittävässä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa IPA:n osa-alueella II rahoitetaan Albanian ja Kreikan kahdenvälistä ohjelmaa ja Albanian osallistumista monenväliseen rajatylittävään Adrianmeren ohjelmaan, jossa Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Montenegro ja Serbia toimivat yhdessä Kreikan, Italian ja Slovenian kanssa yli Adrianmeren. Lisäksi IPA:n osa-alueella II rahoitetaan yksipuolista ohjelmaa, joka koskee Kosovon rajalla olevaa Albanian Kukesin aluetta, ja Albanian osallistumista EAKR:n kansainväliseen Kaakkois-Euroopan ohjelmaan.

Bosnia ja Hertsegovinalle tarkoitettu tuki IPA:n osa-alueella II koskee maan osallistumista kolmeen kahdenväliseen rajatylittävään ohjelmaan Kroatian, Montenegron ja Serbian kanssa. Jäsenvaltioiden kanssa toteutettavassa rajatylittävässä yhteistyössä IPA:n osa-alueella II rahoitetaan Bosnia ja Hertsegovinan osallistumista IPA:n rajatylittävään Adrianmeren ohjelmaan. Vuoden 2007 IPA:n osa-alueella II rahoitetaan myös Bosnia ja Hertsegovinan osallistumista EAKR:n kansainväliseen Kaakkois-Euroopan ohjelmaan.

IPA:n osa-alueella II Kroatia osallistuu sen naapureina olevien mahdollisten ehdokasmaiden Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron ja Serbian kanssa kolmeen kahdenväliseen rajatylittävään ohjelmaan. Kroatia on yhdessä sen naapureina olevien jäsenvaltioiden kanssa mukana IPA:n kolmessa rajatylittävässä ohjelmassa: kahdessa kahdenvälisessä ohjelmassa Slovenian ja Unkarin kanssa ja IPA:n monenvälisessä rajatylittävässä Adrianmeren ohjelmassa. IPA:n osa-alueella II rahoitetaan Kroatian osallistumista kansainvälisiin Kaakkois-Euroopan ja Välimeren ohjelmiin

IPA:n osa-alueella II tuetaan vuonna 2007 entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osallistumista kahdenväliseen ohjelmaan Albanian kanssa ja kahteen kahdenväliseen ohjelmaan maan naapureina olevien jäsenvaltioiden Bulgarian ja Kreikan kanssa. IPA:n osa-alueella II rahoitetaan myös entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osallistumista EAKR:n eurooppalaiseen kansainväliseen alueelliseen Kaakkois-Euroopan yhteistyöohjelmaan.

IPA:n osa-alueeseen II kuuluu Montenegrossa neljä kahdenvälistä rajatylittävää ohjelmaa, joita toteutetaan sen naapureina olevien ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden Kroatian, Serbian, Bosnia ja Hertsegovinan ja Albanian kanssa, ja osallistuminen IPA:n Adrianmeren ohjelmaan jäsenvaltioiden kanssa. EAKR:n kansainvälisiin ohjelmiin osallistumisessa IPA:n osa-alueella II rahoitetaan Montenegron osallistumista Kaakkois-Euroopan ja Välimeren ohjelmiin.

Rajatylittäviin ohjelmiin kuuluu Serbiassa kolme kahdenvälistä ohjelmaa Montenegron, Kroatian ja Bosnia ja Hertsegovinan kanssa, kolme kahdenvälistä ohjelmaa maan naapureina olevien jäsenvaltioiden Unkarin, Romanian ja Bulgarian kanssa ja Serbian osallistuminen IPA:n monenväliseen rajatylittävään Adrianmeren ohjelmaan. Lisäksi IPA:n osa-alueella II rahoitetaan Serbian osallistumista EAKR:n Euroopan alueelliseen Kaakkois-Euroopan yhteistyöohjelmaan.

IPA:n osa-alueella II tuettiin vuonna 2007 Turkin ja Bulgarian välistä rajatylittävää ohjelmaa. Lisäksi IPA:n osa-alueella II myönnettiin vuonna 2007 Turkille varoja ENPI:n merialueita koskevaan ohjelmaan osallistumista varten.

Osa-alueet III, IV ja V

Osa-alueet III ja IV suunnitellaan monivuotisilla ohjelmilla, jotka laaditaan alustavasti kolmeksi vuodeksi, mutta joita voidaan laajentaa kattamaan useampiakin vuosia. Strategisen yhdentymiskehyksen perusteella edunsaajina olevat ehdokasmaat laativat monenvälisten toimintaohjelmien luonnokset osa-alueittain (osa-alue IV) tai aiheittain (osa-alue III) kuulemalla asiaa käsitteleviä toimijoita. Näistä luonnoksista sovitaan sen jälkeen komission kanssa niiden muodollista hyväksymistä varten. Tätä seuraa asiaa käsittelevän jäsenvaltioiden komitean, rahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean (COCOF), kuuleminen osa-alueella III ja COCOF:n ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kuuleminen osa-alueella IV.

Osa-alue III kattaa kolme eri tukialuetta: liikenne ja ympäristö, jotka vastaavat koheesiorahaston toimia jäsenvaltioissa, ja alueellinen kilpailukyky, joka kattaa Euroopan aluekehitysrahaston kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteita vastaavia tukialueita. Osa-alue III toteutetaan näin ollen erillisin ohjelmin, joista kattavat edellä esitetyt aiheet (entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toteutetaan vuosina 2007–2009 ainoastaan ympäristö- ja liikenneohjelmia). Tämä edellyttää kolmea erillistä neuvottelu- ja hyväksymisvaihetta maakohtaisissa ohjelmissa, joilla on jäljempänä kuvatun kaltaiset vaikutukset hajautetun hallinnoinnin edistämisessä.

Samoin kuin rakennerahastoissa, osa-alueiden III ja IV monivuotisissa ohjelmissa tarjotaan vakaa rahoituskehys kolmeksi vuodeksi. Tämä on ratkaisevaa keskipitkän aikavälin strategioiden toteuttamisessa liikenteessä, ympäristössä, alueellisessa kilpailukyvyssä ja henkilövoimavarojen kehittämisessä. Samoin kuin rakennerahastoissa tämä pitkän aikavälin rahoituskehys liittyy tiiviisti tiukkaan varainhoitoon, jolla varmistetaan sellaisten varojen täysimääräinen käyttö, jotka muuten voitaisiin menettää varainhoitoasetuksessa asetetun maksusitoumusten vapauttamista ilman eri toimenpiteitä koskevan säännön (N+3) vuoksi. Monivuotisten suunnitteluasiakirjojen mukaisesti osa-alueiden III, IV ja V monivuotisten ohjelmien suunnittelua varten oli käytössä varoja seuraavasti:

Osa-alue /vuosi | Kroatia | entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia | Turkki |

|2007 |2008 |2009 |Yhteensä |2007 |2008 |2009 |Yhteensä |2007 |2008 |2009 |Yhteensä | |Osa-alue III |45,1 |47,6 |49,7 |142,4 |7,4 |12,3 |20,8 |40,5 |167,5 |173,8 |182,7 |524,0 | |Osa-alue IV |11,4 |12,7 |14,2 |38,3 |3,2 |6,0 |7,1 |16,3 |50,2 |52,9 |55,6 |158,7 | |Osa-alue V |25,5 |25,6 |25,8 |76,9 |2,1 |6,7 |10,2 |19,0 |20,7 |53,0 |85,5 |159,2 | | Kroatiaa varten hyväksyttiin vuonna 2007 COCOF-komitean puoltavan lausunnon perusteella (lokakuussa 2007) kolme monivuotista toimintaohjelmaa (vuosille 2007–2009). Ohjelmat kattavat yhteisön säännöstöön liittyviä investointeja ympäristönsuojeluun (jätevedet, juomavesi ja jätteiden käsittely) ja kestävään liikenteeseen (rautatiet ja sisävesiliikenne). Näiden perusinfrastruktuuriin suunnattujen toimien lisäksi tuetaan epäsuotuisten alueiden tuotantokyvyn nykyaikaistamista ja rakenneuudistuksia erityisesti tarjoamalla palveluja yrityksille, lähinnä pienille ja keskisuurille yrityksille.

Kroatian monivuotinen toimintaohjelma osa-alueella IV hyväksyttiin 7. joulukuuta 2007. Siihen kuuluu neljä toimintalinjaa, joilla parannetaan työllistymismahdollisuuksia ja kestävää sijoittumista työmarkkinoille, vahvistetaan epäedullisessa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta ja integraatiota, laajennetaan ja parannetaan inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja ja annetaan teknista tukea.

Kroatian maaseudun kehittämistä koskeva monivuotinen ohjelma vuosille 2007–2013 laadittiin, muttei hyväksytty vuoden 2007 aikana (se hyväksyttiin 25. helmikuuta 2008 tehdyllä komission päätöksellä). Siihen kuuluu kolme toimintalinjaa: markkinoiden tehokkuuden ja yhteisön vaatimusten täytäntöönpanon parantaminen, maatalouden ympäristötoimenpiteiden ja paikallisten maaseudun kehittämisstrategioiden täytäntöönpanon valmistelu ja maaseudun elinkeinojen kehittäminen.

Komission hyväksyi 29. marraskuuta 2007 entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osa-alueen III aluekehitystä koskevan toimintaohjelman vuosille 2007–2009. Sen yleistavoitteena on tukea maan kestävää kehitystä parantamalla liikenteen ja ympäristön infrastruktuuria. Liikenteen alalle annettava apu keskitetään Kaakkois-Euroopan perusseutuliikenteen verkon kehittämisen jatkamiseen. Ympäristöalan tukemisessa selvästi kohdennetut investoinnit keskitetään jätevesien käsittelyyn ja kiinteän jätteen huoltoon, joissa vaikutukset ovat pahimmat väestölle ja ympäristölle.

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osa-alueella IV hyväksyttiin joulukuussa 2007 henkilövoimavarojen kehittämisen toimintaohjelma. Siihen kuuluu kolme toimintalinjaa: työllisyys – houkutellaan useampia ihmisiä työelämään ja pysymään työelämässä, koulutus – investoidaan inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja ammattitaitoa ja sosiaalinen osallisuus – vahvistetaan osallisuutta edistäviä työmarkkinoita.

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian maaseudun kehittämistä koskeva monivuotinen ohjelma vuosille 2007–2013 laadittiin, muttei hyväksytty vuoden 2007 aikana (se hyväksyttiin 25. helmikuuta 2008 tehdyllä komission päätöksellä K(2008) 677). Siihen kuuluu kolme toimintalinjaa: markkinoiden tehokkuuden ja yhteisön vaatimusten täytäntöönpanon parantaminen, maatalouden ympäristötoimenpiteiden ja paikallisten maaseudun kehittämisstrategioiden täytäntöönpanon valmistelu ja maaseudun elinkeinojen kehittäminen.

Turkin osa-alueen III toimintaohjelmat hyväksyttiin 29. marraskuuta 2007 tehdyllä komission päätöksellä (alueellista kilpailukykyä ja ympäristöä koskevat toimintaohjelmat) ja 7. joulukuuta 2007 tehdyllä komission päätöksellä (liikennettä koskeva toimintaohjelma). Liikennettä koskevan ohjelman yleistavoitteena on lisätä Turkin kilpailukykyä tukemalla liikenteen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja. Tässä yhteydessä Turkille annettava tuki kattaa liikenteen infrastruktuurin, johon kuuluu erityisesti kansallisten verkkojen ja Euroopan laajuisten verkkojen yhteenliitettävyys, yhteentoimivuus ja intermodaalisuus. Ympäristöä koskevan ohjelman tavoitteena on lisätä Turkin kilpailukykyä tukemalla ympäristön infrastruktuuriin tehtäviä investointeja, erityisesti vesihuoltoon, viemäriverkkoon ja jäteveden käsittelyyn sekä yhdistettyyn jätehuoltoon. Alueellista kilpailukykyä koskevan ohjelman yleistavoitteena on lisätä Turkin köyhimpien alueiden kilpailukykyä tukemalla yrityksiä. Tämä tavoite saavutetaan neljän erityistavoitteen kautta: parantamalla infrastruktuuria ja rahoituksen rakenteita, monipuolistamalla liiketalouden perustaa, lisäämällä tuottavan sektorin työllistämiskykyä ja parantamalla tuotantopohjan lisäarvoa.

Turkin osa-alueen IV henkilövoimavarojen kehittämistä koskeva monivuotinen toimintaohjelma hyväksyttiin 7. joulukuuta 2007 tehdyllä komission päätöksellä. Siihen kuuluu neljä toimintalinjaa: työllisyys, koulutus, sopeutuminen elinikäisen oppimisen edistämiseen ja sosiaalinen osallisuus.

Turkki laati vuonna 2007 osa-alueen V maaseudun kehittämistä koskevan monivuotisen ohjelman vuosille 2007–2013. Se hyväksyttiin 25. helmikuuta 2008 tehdyllä komission päätöksellä K(2008) 691. Siihen kuuluu kolme toimintalinjaa: markkinoiden tehokkuuden ja yhteisön vaatimusten täytäntöönpanon parantaminen, maatalouden ympäristötoimenpiteiden ja Leader-lähestymistavan täytäntöönpanon valmistelu ja maaseudun elinkeinojen kehittäminen.

Yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäännöt ja -rakenteet

IPA-välineen tärkeimpänä toimena on taitotiedon ja kokemuksen siirtäminen edunsaajamaille kehittämällä niiden sitoutumista tuen täytäntöönpanoon ja sitä koskevaan vastuuseen. Toisaalta IPA-välineen osa-alueilla III ja IV pyritään valmistamaan ehdokasmaat yhteisön koheesiopolitiikan ja sen välineiden toteuttamiseen ja hallinnointiin ennen liittymistä. Ne ovat näin ollen mukana perustamassa rakenteita ja järjestelmiä, joilla varmistetaan rakennerahastojen asianmukainen hallinnointi ja integrointi, jota toteutetaan kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteisellä hallinnoinnilla ja tekemällä oppimisen kautta. Näiden järjestelmien hyötyä on sen vuoksi tarkasteltava pitkällä aikavälillä, joka ylittää nykyisten IPA-ohjelmien keston.

Välineen keston ajan edellytetäänkin, että hajautetusta hallinnoinnista – jossa mm. edunsaajamaiden kansalliset viranomaiset sitoutuvat täysin suunnitteluun ja täytäntöönpanoon – tulisi sääntö IPA-välineen hallinnoinnissa. Tämän tavoitteen kunnollinen saavuttaminen perustuu yksittäisten edunsaajamaiden hallinnollisiin valmiuksiin ja niiden kykyyn varmistaa asianmukaisten hallinnointi- ja valvontajärjestelmien perustaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että kullakin maalla on oltava erityisstrategiansa, toimintasuunnitelmansa ja aikataulunsa niiden pyrkiessä hajauttamaan ja samalla luomaan kansallisille viranomaisille asianmukaiset valmiudet tähän liittyvän kasvavan vastuun ottamiseen.

Mahdollisten ehdokasmaiden vuoden 2007 vuosittaiset ohjelmat osa-alueilla I ja II (lukuun ottamatta jäsenvaltioiden kanssa yhteisellä hallinnoinnilla toteutettavia rajatylittäviä ohjelmia) toteutetaan useimmiten keskitetysti keskittymällä selvästi auttamaan näitä maita ottamaan asteittain lisävastuuta ja omaksumaan hajautetun hallinnoinnin. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmia toteutetaan pääasiallisesti komission valtuuttamana (keskitetty hallinnoinnin hajauttaminen) tai komission yksiköissä niiden toimitiloissa (lähinnä useita edunsaajia koskevat ja horisontaaliset ohjelmat).

Mahdolliset ehdokasmaat ovat eri vaiheissa valmistautumisessaan hallinnointivaltuuksien myöntämiseen ja jotkut niistä ovat jo alkaneet perustaa välttämättömiä hallintorakenteita ja laatineet suunnitelmansa hajautetun hallinnoinnin toteuttamiseksi. Albania teki joulukuussa päätöksen hajautetun hallinnoinnin rakenteiden perustamisesta ja siihen johtavien tekijöiden määrittämisestä. Montenegro on laatinut hajautetun hallinnoinnin suunnitelman ja pyrkii DIS-hyväksyntään kolmessa vuodessa. Serbiassa on laadittu hajautetun hallinnoinnin strategia ja tarkoituksena on luoda valmiuksia koskeva suunnitelma hajautetuille hallintolaitoksille vuoden 2008 aikana.

Ehdokasmaissa hajautettu hallinnointi, johon alun perin liittyi komission ennakkovalvonta, on normi. Tavoitteena on kuitenkin saada aikaan hajautettu hallinnointi ilman ennakko valvontaa. Kroatia ja Turkki valmistautuivat vuonna 2007 siirtymään aiempien liittymistä edeltävien välineiden avulla toteutetusta hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän hyväksymisestä IPA-välineen hyväksymiseen ja hajautetun hallinnoinnin valtuuksien myöntämiseen. Entinen Jugoslavian tasavalta Montenegro valmistautui myös vuonna 2007 IPA-välineeseen perustuvan hajautetun hallinnoinnin hyväksymiseen.

Hajautetun hallinnoinnin IPA-välineeseen perustuva hyväksyminen on tehtävä erikseen kullakin osa-alueella, ja osa-alueen III osalta kussakin ohjelmassa. Tavoitteen saavuttamisen ajankohta voi vaihdella IPA:n osa-alueiden ja edunsaajamaan valmiuksien mukaan. Kroatian ja Turkin hajautetun hallinnoinnin IPA-välineeseen perustuvan hyväksymisen odotetaan toteutuvan vuoden 2008 loppuun mennessä (Kroatian kohdalla) ja vuoden 2009 alussa (Turkin kohdalla). Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian uskotaan saavuttavan tämän tavoitteen vuoden 2009 alkupuoliskolla. Ottaen kuitenkin huomioon, ettei entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian DIS-järjestelmää ollut hyväksytty IPA-välinettä valmistaviin välineisiin, osa-alueiden I ja II toteuttamisen alkuvaihe voidaan suorittaa keskitetysti, kunnes asiaa hoitavat kansalliset viranomaiset saavat asianmukaiset hyväksymiset IPA-välineen perusteella. Toisaalta osa-alueiden III, IV ja V toteuttaminen edellyttää hyväksymistä. On syytä panna merkille, että osa-alueen V tukea voidaan antaa ainoastaan hajautetulla hallinnoinnilla ilman ennakkovalvontaa.

Kaikkien ehdokasmaiden keskipitkän aikavälin tavoitteena on täysin hajautettu hallinnointi, johon liittyy vain komission jälkeenpäin suorittama valvonta.

Useita edunsaajia koskevia ohjelmia hallinnoidaan keskitetysti ja yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Keskitetty hallinnointi toteutetaan pääasiallisesti komission yksiköissä niiden päätoimipaikassa. Yhteishallinnointi täydentää keskushallintoa siten, että komissio hoitaa varoja yhdessä kansainvälisen järjestön kanssa.

SEURANTA JA TULOKSET

Seuranta

Seurannan yleistavoitteena on lisätä Länsi-Balkanin maille ja Turkille annettavan avun asianmukaisuutta, tehokkuutta, vaikuttavuutta, vaikutuksia ja kestävyyttä. Seurannalla komissio saa säännölliset analyyttiset arviot hankkeiden ja ohjelmien toteuttamisesta.

Hajautetussa hallinnoinnissa edunsaajamaan on perustettava IPA-seurantakomitea, joka varmistaa IPA:n osa-alueiden toteuttamisen yhteneväisyyden ja koordinoinnin. IPA-seurantakomitea tyytyy kaikkien ohjelmien ja toimien toteuttamisessa yleiseen tehokkuuteen, laatuun ja yhteneväisyyteen, joilla pyritään saavuttamaan rahoitussopimuksissa ja monivuotisissa suuntaa-antavissa suunnitteluasiakirjoissa asetetut tavoitteet. IPA-seurantakomiteaan kuuluu komission edustajia, kansallinen IPA-koordinaattori, kansallinen valtuuttava viranomainen, ohjelmien toimintarakenteiden edustajia ja osa-alueiden III ja IV strateginen koordinaattori. Se kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

IPA-seurantakomiteaa avustavat alakohtaiset seurantakomiteat, jotka on perustettu IPA:n kullekin osa-alueelle ja ohjelmalle. Alakohtaisten seurantakomiteoiden on varmistettava niiden alaan kuuluvien ohjelmien toteuttamisen yleinen tehokkuus ja laatu ja raportoitava tästä IPA-komitealle. Ne toimittavat IPA-komitealle erityisesti tietoja ohjelmien toteuttamisen edistymisestä, saaduista tuloksista, rahoituksen toteutumisen indikaattoreista ja muista tekijöistä ja niiden on laadittava näkemys ohjelmien toteuttamisen parantamisesta.

Vuonna 2007 ei ollut virallisia seurantakomiteoita, sillä ensimmäiset IPA-ohjelmat hyväksyttiin vasta vuoden 2007 lopussa eikä niiden toteuttaminen ollut vielä alkanut. Osa-alueiden I, III, IV ja V kunkin ohjelman alakohtaiset seurantakomiteat alkoivat toimia marras- ja joulukuussa 2007 ”varjokomiteoina”, sillä asianmukaisia puitesopimuksia ja rahoitussopimuksia ei vielä ollut allekirjoitettu. Viralliset alakohtaiset ja IPA-seurantakomiteat perustetaan todennäköisesti keväällä 2008 Kroatiaan, Turkkiin ja entisen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan.

IPA:n toteuttamista koskevassa asetuksessa säädetään keskitetystä hallinnoinnista ja yhteishallinnoinnista , että keskitetyssä ja kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa komissio voi toteuttaa kaikki sellaiset toimet, joiden se katsoo olevan tarpeen kyseisten ohjelmien seuraamiseksi. IPA-hankkeiden seurantaa ei toteutettu vuonna 2007, sillä vuoden 2007 IPA-ohjelmat hyväksyttiin yleensä vasta vuoden lopussa ja varsinainen toteuttaminen aloitettiin vasta vuonna 2008.

Arvioinnin tulokset

Arvioinnilla pyritään parantamaan yhteisön varoilla rahoitettavan tuen laatua, tuloksellisuutta ja johdonmukaisuutta sekä ohjelmien strategiaa ja täytäntöönpanoa. Monivuotisille suuntaa-antaville suunnitteluasiakirjoille on tehtävä komission ennakko arviointi.

Ohjelmat on myös arvioitava ennalta ja niille on tehtävä myös väliarviot ja tarvittaessa jälki arviot komission asetuksessa (EY) N:o 718/2007 IPA:n kullekin osa-alueelle annettujen erityissäännösten mukaisesti. Ohjelma toteuttamiskautena on tehtävä ainakin yksi väliarvio, erityisesti silloin, kun ohjelman hallinnoinnissa on poikettu merkittävästi alkuperäisistä tavoitteista. Tuen toteuttamisen jälki arvioinnista vastaa komissio. Jälki arviointiin on liitettävä tunnistettavat IPA:n aluekohtaiset tulokset. Kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavan yhteishallinnoinnin tapauksissa jälki arvioinnin voivat tehdä muutkin avunantajat.

Vuonna 2007 osa-alueiden III ja IV monivuotisille toimintaohjelmille tehtiin ennakkoarviointi rakennerahastojen suuntaviivojen ja vaatimusten mukaisesti ja se kuului kiinteänä osana ohjelmien hyväksymisprosessiin. Samoin kaikille osa-alueen V hyväksytyille toimintaohjelmille tehtiin ennakkoarviointi.

Vuonna 2007 ei tehty muita väli- tai jälkiarviointeja, sillä ensimmäiset IPA-ohjelmat hyväksyttiin vasta vuoden 2007 lopussa ja niiden varsinainen toteuttaminen alkoi vasta vuonna 2008.

AVUN KOORDINOINTI JÄSENVALTIOIDEN KANSSA JA KAHDENVÄLINEN APU

Ennen osa-alueiden III ja IV monivuotisten ohjelmien hyväksymistä komissio järjesti kokouksia kussakin ehdokasmaassa. Näihin kokouksiin osallistui jäsenvaltioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten edustajia, ja niissä esiteltiin ohjelmastrategioita ja painopistealoja sekä koottiin muiden avunantajien näkemyksiä. Kokoukset olivat erittäin tärkeitä silloin, kun jäsenvaltioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamat ohjelmat täydentävät IPA-välineestä rahoitettuja ohjelmia ja toimia tai kun tiettyjen hankkeiden toteuttamisessa tarvitaan yhteisrahoitusta.

EU:n ja unionin ulkopuolisten avunantajien välinen kokous järjestettiin 13. joulukuuta 2007 ja siihen osallistui tarkkailijoina myös kansainvälisiä rahoituslaitoksia. Kokouksen tarkoituksena oli jakaa tietoja painopistealoista ja tuenantajien toiminnasta IPA:n edunsaajamaissa ja miettiä täydentäviä toimia ja synergiaa. Se liittyi IPA:n vaatimuksiin lisätä avunantajien välistä koordinointia. Yhteisenä tavoitteena on lisätä ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille annettavan tuen tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantamalla täydentävyyttä ja välttämällä päällekkäisyyttä.

Avunantajien koordinointikokouksessa tehtiin seuraavat tärkeimmät päätelmät:

- Avunantajien asialistalla on ensisijaisena seikkana koordinoinnin tehostaminen. Kokouksessa todettiin erityisesti, että komission, EU:n jäsenvaltioiden ja unionin ulkopuolisten avunantajien välistä koordinointia on toteutettava molempiin suuntiin siten, että toimijat keskustelevat ohjelmistaan ja toimintalinjoistaan, jotta se olisi tehokasta.

- Avunantajien välisessä koordinoinnissa on edistytty edunsaajamaissa ja unionissa. Kokouksissa saadussa palautteessa korostettiin, että vuoden 2007 aikana toteutettu IPA:n kuulemisprosessi – erityisesti edunsaajamaiden paikallisella tasolla – toimii entistä paremmin.

- Edunsaajamaiden sitoutuminen apuun on ratkaisevaa tuen vaikutusten maksimoimiseksi. Avun koordinoinnin on oltava loppujen lopuksi edunsaajamaiden viranomaisten vastuulla, vaikka avunantajayhteisökin on mukana ohjaamassa ja antamassa apua. Tämän vuoksi on vahvistettava edunsaajamaiden kykyä sitoutua asiaan.

EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN JA KANSAINVÄLISTEN RAHOITUSLAITOSTEN VÄLINEN KOORDINOINTI

Kansainväliset rahoituslaitokset ovat olleet helpottamassa ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ja alueiden rahoituksen saantia ja antaneet näille maille mahdollisuuden tehdä tarvittavia investointeja. Samanaikaisesti edunsaajamaiden on täytynyt omaksua varovainen rahoitus- ja rahapolitiikka talouskasvun ylläpitämiseksi. Tämä on nyt johtanut tilanteeseen, jossa investointitarpeet ovat edelleen suuret ja edunsaajamaiden mahdollisuudet turvautua yhä kasvavaan velkaantumiseen ovat saavuttaneet huippunsa. EU:n ja muiden avunantajien, myös jäsenvaltioiden, myöntämät luotot, joita ei makseta takaisin, muodostavat yhdessä kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämien lainojen kanssa ratkaisevat varat yksityissektorin kehittämiseksi, investointien tekemiseksi energiatehokkuuteen, infrastruktuurin parantamiseksi ja edunsaajamaiden ylisuurten velkojen päivittämiseksi kuormittamatta niitä liikaa.

Komissio on sitoutunut tiiviimpään koordinointiin EIP:n, EAKR:n, Euroopan neuvoston kehityspankin CEB:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, jotka tukevat Länsi-Balkanin maiden nykyaikaistamista ja kehitystä. Kansainvälisten rahoituslaitosten neuvonantajaryhmän toinen kokous, joka liittyy kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa vuoden 2006 puolivälissä tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan toteuttamiseen, sovittiin pidettäväksi tammikuussa 2008. Teknisten työryhmien kokouksista sovittiin liikenteen ja energian alalla (syyskuussa 2007) ja ympäristön alalla (lokakuussa 2007). Sosiaalialan ensimmäistä kokousta ei voitu järjestää vuonna 2007, vaan se pidettiin tammikuussa 2008. Kansainvälisten rahoituslaitosten kahden päivän pituinen koordinointikokous, johon osallistuivat kaikki tärkeimmät rahoituslaitokset, laajentumisasioiden pääosaston maantieteelliset ryhmät ja valtuuskunnat sekä keskeiset pääosastot, pidettiin 10–11. joulukuuta 2007.

Lisäksi komissio, EIP, EAKR ja Euroopan neuvoston kehityspankki sitoutuivat perustamaan vuoteen 2010 mennessä Länsi-Balkanin alueen investointikehyksen, johon osallistuisi myös muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja avunantajia ja jolla lisättäisiin yhdenmukaistamista ja yhteistyötä investoinneissa alueen sosiaalis-taloudellisen kehityksen tehostamiseksi.

Vuonna 2007 pyrittiin myös kovasti saamaan kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa aikaan koordinointistrategia. Erityisesti päätettiin keskittyä kolmeen painopistealaan: mikrotason sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset), energiatehokkuuteen ja infrastruktuuriin. Kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa tulevina vuosina toteutettavan yhteistyön perusteet ja alueellisen lähestymistavan käytön perusteet selvitetään jäljempänä alakohtaisesti:

- Ala I – yksityissektorin kehittäminen: Toimituksissa EU:n apu mikro- ja pienyritysten rahoituksen saannille on aiemmin kanavoitu alueelle useiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa tehtyjen lukuisten yksittäisten sopimusten kautta. Vuonna 2005 perustettiin usean avunantajan aloite – Euroopan Kaakkois-Euroopparahasto (EFSE). Sillä vahvistettiin alueen lukuisat mikroluottosopimukset yhdeksi välineeksi ja se on tarjonnut kestävyyttä aiemmalle rahoitukselle, samalla kun sillä on onnistuttu tehostamaan hallintoa. EFSE:n keskeisin ominaisuus on se, että EU:n tarjoama riskien kattaminen ja jäsenvaltioiden apu ovat houkutelleet yksityisiä pääomia investoimaan mikroluottoihin. Toistaiseksi EFSE on toiminut hyvin.

- Ala II – energiatehokkuus: Tällä alalla pyritään lisäämään pk-yritysten ja julkisen sektorin investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tekemällä kannattaviksi kansallisten ohjelmien tukemia toimia, joilla pyritään i) lisäämään tietoisuutta energiatehokkuudesta ja mahdollisuuksista säästää energiaa, ii) toteuttamaan rakennusten energiatehokuutta koskevaan direktiiviin[3] ja energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskevaan direktiiviin[4] (mukaan lukien uusiutuva energia) liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi energiatehokkuuteen tehtävien investointien lisääminen vastaa energiatehokkuutta koskevan Euroopan komission vihreän kirjan[5] suosituksia ja kannustaa kansainvälisiä rahoituslaitoksia myöntämään pitkän aikavälin rahoitusta energiatehokkuuteen tehtäville investoinneille.

- Ala III – infrastruktuuriin tehtävien investointien edistäminen: Asianmukaiset infrastruktuuriverkot ja -palvelut liikenteessä, energiassa, ympäristössä ja sosiaalisektorilla ovat ratkaisevia, kun varmistetaan kestävää sosiaalis-taloudellista kehitystä ja vakautta kyseisellä alueella. Edunsaajamaiden riittämättömät rahoitusvarat ja kokemuksen puute valmisteltaessa kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avunantajien rahoitusharkintaan sopivia hankkeita ovat pääasialliset esteet infrastruktuurin parantamiselle. Asianmukaiset investoinnit infrastruktuuriin ovat ratkaisevia varmistettaessa monien välttämättömien palvelujen, kuten vesihuollon ja viemäröinnin, lämmityksen, energiantuotannon, liikenteen, terveydenhuollon ja opetuksen toteuttaminen väestön elinolojen parantamiseksi. Kaikkiin näihin tarvitaan rahoitusta. Tämän alan toteuttamiseen kuuluukin useita aloja ja edunsaajia koskevan infrastruktuurihankkeiden välineen perustaminen tukemaan edunsaajamaiden kansallisia, alueellisia ja paikallisia instituutioita, jotka valmistavat ja toteuttavat kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avunantajien rahoittamia infrastruktuurihankkeita. Tällä välineellä edistetään yhteistyötä ja koordinointia kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, saavutetaan huomattavia etuja käynnistämällä teknistä asiantuntemusta, joka valmistelee ja tukee investointeja infrastruktuurihankkeisiin, helpotetaan verkottumista ja taitotiedon vaihtoa edunsaajamaiden kesken ja lisätään kansainvälisten rahoituslaitosten luotonantoa, jolla täydennetään kansallisia IPA-lainoja. Tässä yhteydessä infrastruktuureihin tehtäviä investointeja on koordinoitava ja kehitettävä yhtenäisesti niin, että niissä otetaan huomioon osa-alueet (esim. naapurimaat, erityisesti naapuruusalue).

[1] Ehdokasmaat: Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Turkki.Mahdolliset ehdokasmaat: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbia.

[2] Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244, 10. kesäkuuta 1999.

[3] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY, annettu 16. joulukuuta 2002.

[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, annettu 5. huhtikuuta 2006.

[5] Enemmän tuloksia vähemmällä: vihreä kirja energiatehokkuudesta, KOM(2005) 265 lopullinen, 22.6.2005.