EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52008DC0705

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys vuosiksi 2010–2012

/* KOM/2008/0705 lopull. */

52008DC0705

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys vuosiksi 2010–2012 /* KOM/2008/0705 lopull. */


[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 5.11.2008

KOM(2008) 705 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKIVÄLINE (IPA) MONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS VUOSIKSI 2010–2012

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKIVÄLINE (IPA)MONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS VUOSIKSI 2010–2012

Johdanto

Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys antaa tiedot IPAn kokonaismäärärahojen ohjeellisesta jakautumisesta, josta komissio tekee ehdotuksen IPAsta annetun asetuksen (EY) N:o 1085/2006 5 artiklan mukaisesti. Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys toimii linkkinä laajentumisen poliittisten puitteiden ja budjettimenettelyn välillä. Sen mukainen määrärahojen alustava jakautuminen otetaan huomioon kutakin edunsaajamaata ja useita edunsaajia kattavaa ohjelmaa varten laadituissa monivuotisissa suuntaa antavissa suunnitteluasiakirjoissa, joiden perusteella liittymistä valmistelevaa tukea annetaan.

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys laaditaan aina kolme vuotta kattavaksi ohjelmakaudeksi. Tavallisesti vuosien n, n + 1 ja n + 2 monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys esitetään vuoden n – 2 viimeisen neljänneksen aikana osana laajentumispakettia. Kehys sisältää ehdotuksen paketin poliittisten painopisteiden rahoittamiseksi, ja siinä otetaan huomioon koko EU:n rahoituskehys. Tässä asiakirjassa tarkoitettu rahoituskehys koskee vuosia 2010–2012. Siinä esitetään liittymistä valmistelevaa tukea varten varattujen määrärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain. Se sisältää myös useita edunsaajia kattavan ohjelman määrärahat sekä tukimenot.

Yleiset liittymistä valmistelevan tuen poliittiset painopisteet on vahvistettu liittymiskumppanuuksissa ja Eurooppa-kumppanuuksissa, määräaikaiskertomuksissa sekä laajentumista koskevassa strategia-asiakirjassa, joka sisältyy neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuosittain esitettävään laajentumispakettiin.

Strateginen rahoitussuunnitelma

1. Varojen jakautuminen maiden kesken

Vuoden 2007 määrärahoja jaettaessa lähtökohtana oli komission antama sitoumus siitä, että kaikki maat saisivat vuonna 2007 vähintään yhtä paljon tukea kuin vuonna 2006. Lisäksi varmistettiin, että Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania saisivat tukea vähintään vuosien 2004–2006 vuosikeskiarvoaan vastaavan määrän. Tämä oli tarpeen, koska näiden maiden saama tuki keskitettiin etupainotteisesti vuoteen 2004. Vuonna 2007 maksusitoumusmäärärahat pantiin täytäntöön lähes 100-prosenttisesti (mukaan luettuina vuodelle 2008 siirretyt, kokonaan sidotut määrärahat).

Vuodesta 2008 lähtien laskelmat perustuvat asukasta kohti ilmaistuihin määriin, joita on aikaisemmin käytetty ilmaisemaan tuen tarvetta ja sen vaikutuksia. Näin laskettuna Länsi-Balkanin maiden saama tuki todennäköisesti kasvaa nykyisen rahoituskehyksen aikana niin, että se ylittää CARDS-ohjelmasta vuosina 2004–2006 maksetun tuen asukasta kohti lasketun keskiarvon, joka on 23 euroa (vuoden 2004 hintoina). Vuosia 2008–2010 koskevan ohjeellisen rahoituskehyksen mukaan kaikki Länsi-Balkanin maat saavuttavat tämän tavoitteen vuoteen 2010 mennessä, ja vuonna 2011 ja 2012 tukimäärät ovat tätä tasoa kaikilla Länsi-Balkanin mailla. Montenegro saa tukea asukasta kohti laskettuna enemmän kuin muut mahdolliset ehdokasmaat. Määrä vastaa vähimmäisrahoitusta, joka maan koosta riippumatta tarvitaan riittävän hallintokapasiteetin luomiseksi. Kokonaismäärärahojen jakautumista maiden kesken on noudatettu, paitsi Kosovon tapauksessa, jonka IPA-rahoitukseen myönnettiin uusia varoja. Vuonna 2008 budjettivallan käyttäjä myönsi 60 miljoonaa euroa osana laajempaa uusien varojen käyttöönottoa Kosovon vakauden ja kehityksen tukemiseen. Vuodeksi 2009 on pyydetty lisävaroja (40 milj. euroa) vuoden 2009 alustavaan talousarvioesitykseen tehdyllä oikaisukirjelmällä, jonka pontimena oli heinäkuussa 2008 järjestetty avunantajien konferenssi.

Tuki ehdokasmaan asemassa oleville Kroatialle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ylittää vuoteen 2008 mennessä 30 euroa asukasta kohti (vuoden 2004 hintoina). Kroatian saama tuki säilyy tällä tasolla vuosina 2009–2012. Tuki entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle sen sijaan kasvaa asukasta kohti laskettuna myös jatkossa. Se vastaa vähimmäisrahoitusta, joka maan koosta riippumatta tarvitaan riittävän hallintokapasiteetin luomiseksi.

Turkin saama tuki asukasta kohti laskettuna kasvaa asteittain vuosina 2007–2012. Lisäys on yhteydessä maan kokoon ja tuen hyödyntämiskykyyn.

2. Varojen jakautuminen osa-alueiden kesken

IPAsta myönnetään tukea seuraaville osa-alueille: I – siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen, II – rajat ylittävä yhteistyö, III – aluekehitys, IV – henkilövoimavarojen kehittäminen, ja V – maaseudun kehittäminen.

Osa-alue I (siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen) kattaa kaikki instituutioiden kehittämistoimet ja yhteisön säännöstöön liittyvät investoinnit. Sen puitteissa edunsaajamaita autetaan kehittämään hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksia ja tuetaan painopisteiden mukaan yhteistyötoimia, jotka eivät nimenomaisesti kuulu muihin osa-alueisiin.

Osa-alueen II (rajat ylittävä yhteistyö) puitteissa tuetaan edunsaajamaiden keskinäistä sekä niiden ja jäsenvaltioiden välistä rajat ylittävää toimintaa. Se kattaa myös IPAn edunsaajamaiden osallistumisen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kansainvälisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin sekä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) alaisiin merialueita koskeviin ohjelmiin tarpeen mukaan.

Osa-alue III (aluekehitys) on avoin ehdokasmaille ja vastaa kaikin tavoin EAKR:ää ja koheesiorahastoa, jotta edunsaajat saisivat mahdollisimman totuudenmukaisen käsityksen rakennerahastojen täytäntöönpanosta ulkomaanavun sääntöjen mukaisesti.

Osa-alue IV (henkilövoimavarojen kehittäminen) valmistaa ehdokasmaita Euroopan sosiaalirahaston varojen ohjelmasuunnitteluun, täytäntöönpanoon ja hallinnointiin Euroopan työllisyysstrategian mukaisesti.

Osa-alueen V (maaseudun kehittäminen) puitteissa ehdokasmaita valmennetaan liittymisen jälkeisiin EU:n maaseudunkehittämisohjelmiin myöntämällä liittymistä valmistelevaa tukea sellaisia järjestelmiä käyttäen, jotka vastaavat mahdollisimman tarkkaan liittymisen jälkeen vaadittavia järjestelmiä.

Päätettäessä siitä, miten tuki jaetaan eri osa-alueiden kesken, on otettu huomioon osa-alueiden III, IV ja V toteuttamiseen vaadittavien hajautettujen hallintojärjestelmien toimintavalmius nykyisissä ehdokasmaissa sekä tarve osa-alueen II rahoitukseen, joka liittyy jäsenvaltioiden kanssa tehtävään rajat ylittävään yhteistyöhön ja jonka on oltava samansuuruista kuin otsakkeesta 1 b myönnettävä EAKR:n rahoitus.

3. Muut määrärahat

Tukimenot

Tukimenoihin varatuilla määrärahoilla katetaan hallintomenot, jotka liittyvät suoraan IPAn täytäntöönpanoon. Vuosina 2007 ja 2008 niihin sisältyvät lisäksi hallintomenot, jotka aiheutuvat aikaisemman, myös Bulgarialle ja Romanialle myönnetyn, liittymistä valmistelevan tuen asteittaisesta lopettamisesta.

Useita edunsaajia kattavien ohjelmien määrärahat

Useita edunsaajia kattavien ohjelmien tarkoituksena on täydentää kansallisia ohjelmia ja lujittaa monenvälisiä suhteita Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Strategiassa keskitytään aloille, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä Euroopan yhdentymisen ja vakauden toteutumiseksi alueella. Määrärahoista rahoitetaan ohjelmia, joilla on alueellista vaikutusta ja/tai joissa on mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja, jos ne toteutetaan horisontaalisesti useammassa edunsaajamaassa.

Tästä määrärahasta rahoitettavilla ohjelmilla tuetaan muun muassa julkishallinnon alueellista koulua, Keski-Euroopan vapaakauppasopimusta (CEFTA), alueellista yhteistyöneuvostoa ja uutta kansalaisyhteiskuntavälinettä. Instituutioiden kehittämistä tuetaan teknisen avun ja tiedonvaihdon välineestä (TAIEX) ja määrärahoja osoitetaan alue- ja maaohjelmien tarkastuksiin ja arviointeihin sekä tiedotukseen ja viestintään. Pk-yritysten investointitarpeita, energian hyötysuhdetta ja infrastruktuurin kehittämistä tuetaan jatkossakin tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, ja niihin myönnettävien varojen osuus alueellisista ja horisontaaleista määrärahoista on huomattava. Tämä tuki sovitetaan infrastruktuurialoitetta koskeviin keskusteluihin, joita käydään Länsi-Balkanin uuden investointikehyksen puitteissa. Kehyksen tarkoituksena on tehostaa koordinointia ja yhteistyötä eri aloitteissa, joita Länsi-Balkanilla aktiivisesti toimivat avunantajat ja kansainväliset rahoituslaitokset rahoittavat. Toisena painopisteenä on koulutus: määrärahoja apurahojen myöntämiseen on tarkoitus lisätä.

Numerotiedot

Jäljempänä olevassa taulukossa on annettu tiedot tukimääristä euroina käypiin hintoihin . Taulukossa esitetään määrärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain, ja se sisältää tiedot myös useita edunsaajia kattavia ohjelmia sekä tukimenoja varten varatuista määrärahoista. Taulukkoon on otettu vuoden 2007 lopulliset määrät sekä vuosien 2008 ja 2009 päivitetyt määrät vertailun helpottamiseksi.

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys: Liittymistä valmistelevan tukivälineen vuosien 2010–2012 kokonaismäärärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain

Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 |

KROATIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 49 611 775 | 45 374 274 | 45 601 430 | 39 483 458 | 39 959 128 | 40 872 310 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 9 688 225 | 14 725 726 | 15 898 570 | 16 216 542 | 16 540 872 | 16 871 690 |

Aluekehitys | 45 050 000 | 47 600 000 | 49 700 000 | 56 800 000 | 58 200 000 | 59 348 000 |

Henkilövoima-varojen kehittäminen | 11 377 000 | 12 700 000 | 14 200 000 | 15 700 000 | 16 000 000 | 16 040 000 |

Maaseudun kehittäminen | 25 500 000 | 25 600 000 | 25 800 000 | 26 000 000 | 26 500 000 | 27 268 000 |

YHTEENSÄ | 141 227 000 | 146 000 000 | 151 200 000 | 154 200 000 | 157 200 000 | 160 400 000 |

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 41 641 613 | 41 122 001 | 38 128 499 | 36 317 068 | 34 503 410 | 32 979 479 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 4 158 387 | 4 077 999 | 5 571 501 | 5 682 932 | 5 796 590 | 5 912 521 |

Aluekehitys | 7 400 000 | 12 300 000 | 20 800 000 | 29 400 000 | 35 000 000 | 39 400 000 |

Henkilövoima-varojen kehittäminen | 3 200 000 | 6 000 000 | 7 100 000 | 8 400 000 | 9 400 000 | 10 580 000 |

Maaseudun kehittäminen | 2 100 000 | 6 700 000 | 10 200 000 | 12 500 000 | 14 000 000 | 16 928 000 |

YHTEENSÄ | 58 500 000 | 70 200 000 | 81 800 000 | 92 300 000 | 98 700 000 | 105 800 000 |

TURKKI |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 256 702 720 | 256 125 297 | 233 200 653 | 211 312 664 | 230 620 919 | 250 900 336 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 2 097 280 | 2 874 703 | 9 399 347 | 9 587 336 | 9 779 081 | 9 974 664 |

Aluekehitys | 167 500 000 | 173 800 000 | 182 700 000 | 238 100 000 | 291 400 000 | 350 805 000 |

Henkilövoima-varojen kehittäminen | 50 200 000 | 52 900 000 | 55 600 000 | 63 400 000 | 77 600 000 | 89 930 000 |

Maaseudun kehittäminen | 20 700 000 | 53 000 000 | 85 500 000 | 131 300 000 | 172 500 000 | 197 890 000 |

YHTEENSÄ | 497 200 000 | 538 700 000 | 566 400 000 | 653 700 000 | 781 900 000 | 899 500 000 |

Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 |

ALBANIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 54 318 790 | 62 117 756 | 70 917 079 | 82 711 421 | 84 301 650 | 85 987 683 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 6 681 210 | 8 582 244 | 10 282 921 | 10 488 579 | 10 698 350 | 10 912 317 |

YHTEENSÄ | 61 000 000 | 70 700 000 | 81 200 000 | 93 200 000 | 95 000 000 | 96 900 000 |

BOSNIA JA HERTSEGOVINA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 58 136 394 | 69 854 783 | 83 892 254 | 100 688 099 | 102 681 861 | 104 700 000 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 3 963 606 | 4 945 217 | 5 207 746 | 5 311 901 | 5 418 139 | 5 526 501 |

YHTEENSÄ | 62 100 000 | 74 800 000 | 89 100 000 | 106 000 000 | 108 100 000 | 110 200 000 |

MONTENEGRO |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 27 490 504 | 28 112 552 | 28 632 179 | 29 238 823 | 29 843 599 | 30 446 471 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 3 909 496 | 4 487 448 | 4 667 821 | 4 761 177 | 4 856 401 | 4 953 529 |

YHTEENSÄ | 31 400 000 | 32 600 000 | 33 300 000 | 34 000 000 | 34 700 000 | 35 400 000 |

SERBIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 181 496 352 | 179 441 314 | 182 551 643 | 186 206 679 | 189 956 810 | 193 801 948 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 8 203 648 | 11 458 686 | 12 248 357 | 12 493 321 | 12 743 190 | 12 998 052 |

YHTEENSÄ | 189 700 000 | 190 900 000 | 194 800 000 | 198 700 000 | 202 700 000 | 206 800 000 |

KOSOVO[1] |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen[2] | 68 300 000 | 184 700 000 | 103 339 798 | 64 484 594 | 65 828 286 | 67 070 852 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 0 | 0 | 2 760 202 | 2 815 406 | 2 871 714 | 2 929 148 |

YHTEENSÄ | 68 300 000 | 184 700 000 | 106 100 000 | 67 300 000 | 68 700 000 | 70 000 000 |

MAAOHJELMAT YHTEENSÄ |

1 109 427 000 | 1 308 600 000 | 1 303 900 000 | 1 399 400 000 | 1 547 000 000 | 1 685 000 000 |

2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 |

MAAOHJELMAT YHTEENSÄ |

1 109 427 000 | 1 308 600 000 | 1 303 900 000 | 1 399 400 000 | 1 547 000 000 | 1 685 000 000 |

ALUEELLISET JA HORISONTAALISET OHJELMAT |

108 980 000 | 135 700 000 | 160 000 000 | 157 700 000 | 160 800 000 | 164 200 000 |

TUKIMENOT |

44 793 000 | 54 000 000 | 56 500 000 | 64 600 000 | 75 000 000 | 80 500 000 |

KAIKKI YHTEENSÄ |

1 263 200 000 | 1 498 300 000 | 1 520 400 000 | 1 621 700 000 | 1 782 800 000 | 1 929 700 000 |

Määrät on ilmoitettu euroina käypiin hintoihin.

[1] YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti.

[2] Vuoden 2009 alustavaan talousarvioesitykseen tekemässään oikaisukirjelmässä nro 1 komissio esittää, että IPAsta Kosovolle osoitettavaa rahoitusta lisätään 40 miljoonaa euroa vuonna 2009 osana laajempaa hanketta, jonka tarkoituksena on hankkia uutta rahoitusta Kosovon kehityksen ja vakauden tukemiseksi. Lisäksi komissio aikoo siirtää 60 miljoonaa euroa, jotka oli alun perin tarkoitettu makrotaloudelliseksi avuksi Kosovolle, talousarvion 1 luvusta sen 22 lukuun IPAn puitteissa käytettäviksi. Molemmat määrät on tässä taulukossa alustavasti sisällytetty Kosovolle tarkoitettuihin osa-alueen I määrärahoihin.

Top