[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 23.1.2008

KOM(2008) 10 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Naisten ja miesten tasa-arvo – 2008

SISÄLLYS

1. Johdanto 3

2. Tärkeimmät kehityssuunnat 3

2.1. Erot naisten ja miesten välillä 3

2.2. Poliittinen ja lainsäädännöllinen kehitys 5

3. Haasteet ja strategiset suuntaviivat 6

3.1. Yhdenvertaista taloudellista riippumattomuutta suosivat laadukkaat työpaikat 6

3.2. Laadukkaat palvelut yhteensovittamisen tukena 7

3.3. Stereotypioiden torjuminen, yksilöllisten valintojen tukeminen 8

3.4. Institutionaaliset mekanismit poliittisten sitoumusten ja lainsäädännön täytäntöönpanon tukena 8

4. Päätelmät 9

LIITE 10

JOHDANTO

Miesten ja naisten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Yhteisön ja jäsenvaltioiden yhteisillä toimilla naisten ja miesten tilanne Euroopassa on muuttunut useilla aloilla. Esimerkiksi naisten osallistuminen työelämään lisääntyy jatkuvasti, ja naisten koulutustaso on nykyään miesten koulutustasoa korkeampi. Merkittäviä haasteita esiintyy kuitenkin edelleen. Vaikka edistys onkin kiistatonta määrällisesti tarkasteltuna, tasa-arvon laadullisten näkökohtien tukemiseksi tarvitaan lisätoimia. Se on tämän kertomuksen keskeinen sanoma.

Vuonna 2007 ryhdyttiin panemaan täytäntöön useita toimia, joista ilmoitettiin vuonna 2006 komission julkaisemassa naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa sekä neuvoston julkaisemassa Euroopan tasa-arvosopimuksessa. Kaikkien näiden toimien tavoitteena on saada aikaan todellista tasa-arvoa naisten ja miesten välillä sekä määrällisesti että laadullisesti mitattuna. Lisäksi komissio osallistui yhteisten joustoturvaperiaatteiden luomiseen[1], jotta saataisiin aikaan uusia ja parempia työpaikkoja. Vuoden aikana on myös järjestetty naisten ja miesten tasa-arvopolitiikkaan liittyviä monenlaisia merkittäviä juhlatilaisuuksia ja tapahtumia: eurooppalaisen tasa-arvopolitiikan 50-vuotisjuhlat, Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi sekä 10-vuotisjuhla Amsterdamin sopimuksen allekirjoittamisen kunniaksi; Amsterdamin sopimuksellahan otettiin käyttöön Euroopan työllisyysstrategia ja sisällytettiin tasa-arvonäkökohdat yhteisön politiikkaan.

Tämä naisten ja miesten tasa-arvoa käsittelevä viides vuosikertomus, joka on laadittu yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden valtioiden ja hallitusten päämiesten pyynnöstä, on ensimmäinen, joka kattaa 27 jäsenvaltioon laajentuneen yhteisön. Euroopan unionin lisääntynyt monimuotoisuus voi aiheuttaa uusia haasteita tasa-arvopolitiikalle. Uusien jäsenvaltioiden liittyminen EU:hun osoittaa kuitenkin niiden sitoutuvan EU:n perusarvoihin ja perustehtäviin, joihin naisten ja miesten tasa-arvo kuuluu.

Tärkeimmät kehityssuunnat

Erot naisten ja miesten välillä

Työllisyyden kohentuminen sekä määrällisesti että laadullisesti on keskeinen strateginen tavoite kasvua ja työllisyyttä koskevassa Lissabonin toimintaohjelmassa. Kymmenen vuoden aikana naisten työllisyyden paraneminen määrällisesti on kiistämätöntä, mutta laadullisten näkökohtien parantamiseksi on vielä ponnisteltava.

Naisten työllisyys on ollut päätekijä EU:n työllisyyden jatkuvassa kasvussa viime vuosina. Vuosina 2000–2006 työllisyys 27 jäsenvaltion EU:ssa kasvoi noin 12 miljoonalla henkilöllä, joista yli 7,5 miljoonaa oli naisia. Naisten työllisyysaste on noussut joka vuosi niin, että vuonna 2006 se oli 57,2 prosenttia, joka on 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2000, ja vuoden 2010 tavoite 60 prosentin työllisyydestä on tavoitettavissa. Samalla jaksolla miesten työllisyysaste kohosi alle yhden prosenttiyksikön. Myös yli 55-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa naisten työllisyysaste on kohonnut enemmän kuin miesten: se oli 34,8 prosenttia, joka on 7,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000. Samaan aikaan naisten työttömyysaste oli alhaisimmillaan kymmeneen vuoteen eli 9 prosenttia.

Tämän positiivisen kehityksen ansiosta naisten ja miesten työllisyysasteiden ero on kaventunut merkittävästi: vuonna 2000 ero oli 17,1 prosenttiyksikköä ja vuonna 2006 enää 14,4 prosenttiyksikköä. Työllisyysasteiden välillä edelleen esiintyvä ero, myös nuorilla (6 prosenttiyksikköä 15–24-vuotiaiden ryhmässä), tuo esiin kysymyksiä varsinkin nuorten naisten menestymisestä koulussa ja yliopistossa. Ero vaikuttaa kasvavan iän myötä niin, että se on korkeimmillaan 17,8 prosenttiyksikköä yli 55-vuotiaiden ryhmässä.

Naisten työn laatuun liittyy edelleen useita ongelmallisia seikkoja. Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi komission esittämistä työn laatutekijöistä.[2] Palkkaan, työmarkkinoiden eriytymiseen tai naisten osuuteen johtotehtävissä liittyvät indikaattorit eivät kuitenkaan osoita merkittävää edistystä viime vuosina. Palkkaero on ollut vakaasti 15 prosentin tasolla vuodesta 2003 ja on laskenut vain prosenttiyksikön vuodesta 2000. Alakohtainen ja ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan ei ole vähentynyt vaan jopa lisääntynyt joissakin maissa, mikä osoittaa, että työmarkkinoille siirtyneet naiset ovat aloilla ja ammateissa, jotka jo ovat voimakkaasti naisvaltaisia. Johtotehtävissä olevien naisten osuus yrityksissä on jämähtänyt 33 prosenttiin, ja edistys on erittäin hidasta politiikassa: vain 23 prosenttia kansallisista kansanedustajista ja 33 prosenttia Euroopan parlamentin edustajista on naisia.

Lisäksi kaikilla muilla työn laatuun liittyvillä osa-alueilla, joita ovat esimerkiksi työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen, sellaiset työmuodot, joissa ei hyödynnetä täysimääräisesti ammattipätevyyttä, sekä työterveys ja -turvallisuus, naisten ja miesten väliset erot ovat säilyneet itsepintaisesti. Tätä todistaa työllisyysasteen merkittävä putoaminen niiden naisten kohdalla, joilla on pieniä lapsia huollettavana (keskimäärin -13,6 prosenttiyksikköä), kun taas vastaavassa tilanteessa olevien miesten työllisyysaste kohoaa. Niiden naisten työllisyysaste, joilla on huollettavia lapsia, on vain 62,4 prosenttia mutta miesten 91,4 prosenttia eli ero on 29 prosenttiyksikköä. Osa-aikaisista työntekijöistä yli kolme neljäsosaa on naisia (76,5 prosenttia), mikä tarkoittaa yhtä naista kolmesta, kun taas miehillä osuus on alle yksi kymmenestä. Myös tilapäiset työsopimukset ovat yleisempiä naisilla (15,1 prosenttia eli yksi prosenttiyksikkö enemmän kuin miehillä).

Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että kasvua ja työllisyyttä koskevan strategian puitteissa toteutetut toimet, joilla on pyritty lisäämään naisten työn määrää ja laatua (”lisää parempia työpaikkoja”), ovat tuottaneet tulosta pikemminkin määrän kuin laadun osalta.

Myös sosiaalisissa näkökohdissa on eroja, jotka voivat heijastaa työmarkkinoilla esiintyviä eroja. Pitkäaikaistyöttömyys on yleisempää naisilla (4,5 %) kuin miehillä (3,5 %). Naisten lyhyempi, hitaammin etenevä ja heikommin palkattu työura vaikuttaa myös naisten köyhyysriskiin, etenkin yli 65-vuotiaiden ryhmässä (21 % eli yli 5 %-yksikköä enemmän kuin miehillä).

Poliittinen ja lainsäädännöllinen kehitys

Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelma[3] antoi uutta pontta alalla toteutettavalle yhteisön politiikalle. Komissio seuraa etenemissuunnitelman toimien toteutusta ja suunnittelua vuotuisella yksityiskohtaisella työohjelmalla[4]. Siinä todetaan, että tasa-arvonäkökohtien sisällyttäminen unionin politiikkaan varsinkin etenemissuunnitelmassa kartoitetuilla prioriteettialoilla on edistynyt merkittävästi.

Työn, yksityiselämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen on keskeinen tekijä naisten ja miesten tasa-arvossa ja yksi etenemissuunnitelman ensisijaisista toiminta-aloista. Se on myös keskeinen tekijä työn laadun kannalta. Komissio käynnisti vuonna 2006 Euroopan tason työmarkkinaosapuolten virallisen kuulemisen[5] mahdollisista yhteisön toimista alalla nykyisten puitteiden parantamiseksi tai täydentämiseksi. Kuulemisessa onnistuttiin lähentämään työmarkkinaosapuolten näkemyksiä tarpeellisista toimenpiteistä, erityisesti niistä, jotka koskevat miesten kannustamista osallistumaan enemmän perhe-elämään. Komissio käynnisti 30. toukokuuta 2007 kuulemisen toisen vaiheen[6], jossa käsiteltiin alaa koskevien mahdollisten ehdotusten sisältöä. Ehdotukset koskisivat äitiys- ja vanhempainlomaan liittyvien säännösten parantamista, uudentyyppisten lomien (isyys- ja adoptioloma sekä huollettavien perheenjäsenten hoitoon tarkoitettu loma) käyttöönottoa sekä muita ei-lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Analysoituaan vastaukset komissio voi tarvittaessa tehdä ehdotuksia nykyisten lainsäädäntöpuitteiden parantamiseksi, ottaen huomioon mahdollisten neuvottelujen käynnistäminen työmarkkinaosapuolten kanssa ja tarvittavien vaikutustenarviointien tulokset.

Lisäksi komissio on tukenut[7] eurooppalaista perheallianssia , jonka muodostamista kevään Eurooppa-neuvosto ehdotti ja joka tarjoaa foorumin perheystävällistä politiikkaa koskevien näkemysten, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden kesken, jotta väestörakenteen muutosten asettamiin haasteisiin voitaisiin vastata.

Lainsäädännöllä on aina ollut keskeinen asema naisten ja miesten tasa-arvon edistymisessä. Yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön osalta direktiivin 2002/73/EY[8] puutteellista täytäntöönpanoa koskevat menettelyt on saatettu päätökseen, paitsi yhdessä tapauksessa, jossa täytäntöönpano on edelleen osittaista. Kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi on parhaillaan käynnissä. EY:n perustamissopimuksen 226 artiklassa määrätyn menettelyn ensimmäinen vaihe käynnistettiin vuonna 2007. Kansallisen lainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvontatoimet toteutetaan vuonna 2008.

Jonkinasteisesta edistyksestä huolimatta työmarkkinoilla on edelleen merkittäviä naisten ja miesten välisiä eroja, jotka myös estävät yhdenvertaisen taloudellisen riippumattomuuden. Komissio osoitti täysimääräisen sitoutumisensa naisten ja miesten välisten palkkaerojen torjumiseen tiedonannossa[9], joka hyväksyttiin 18. heinäkuuta 2007. Tarkoituksena on erityisesti kehittää tämän monimutkaisen ja vähän ymmärretyn ilmiön analysointia, jotta voidaan käynnistää kohdennettuja toimia ja kartoittaa mahdollisia parannuksia nykyiseen lainsäädäntöön. Yhtenäinen toiminta varsinkin kasvua ja työllisyyttä koskevan strategian uuden kierroksen ja yhteisten joustoturvaperiaatteiden[10] puitteissa on tarpeen, jotta saadaan poistettua työmarkkinoilla sitkeästi esiintyvät erot.

Euroopan tasa-arvoinstituutin perustaminen on edistynyt komissio aktiivisella tuella. Hallintoneuvoston jäsenten nimeämisen[11] myötä instituutti on saanut päätöksentekoelimen. Instituutin tehtävänä on antaa teknistä tukea tasa-arvopolitiikan toteuttamiselle.

Haasteet ja strategiset suuntaviivat

Kasvua ja työllisyyttä koskevan strategian mukaisesti työn laadun parantaminen on tärkeää sekä työntekijöiden hyvinvoinnin että työn tuottavuuden paranemisen kannalta. Päättyvälle kierrokselle on ollut ominaista naisten työllisyysasteen jatkuva kasvu, mutta laadun kannalta edistys on ollut vaatimattomampaa. Sukupuolierot ovat edelleen merkittävät, erityisesti työmuotojen erot naisten ja miesten välillä (osa-aikatyö, määräaikaiset työsopimukset ja heikompilaatuiset ja heikommin palkatut työt), työmarkkinoiden horisontaalinen ja vertikaalinen eriytyminen jatkuu ja jopa kasvaa joissakin maissa eivätkä palkkaerot vähene.

Tarvitaan lisätoimia, jotta saadaan uusia ja parempia työpaikkoja. Näissä on otettava huomioon joustoturva-ajattelu ja työllisyyspolitiikan erilainen vaikutus naisiin ja miehiin koko eliniän aikana. Tässä toimintamallissa on käsiteltävä itse työn laatua sekä kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten sellaisten infrastruktuurien kehittämistä, jotka mahdollistavat kaikkien pääsyn työmarkkinoille ja siellä pysymisen, sekä mahdollisuutta toteuttaa urahaaveita ja henkilökohtaisia valintoja stereotyypeistä huolimatta. On myös erittäin tärkeää ottaa käyttöön institutionaaliset työkalut, joita tarvitaan hyvää hallintotapaa ja poliittisten sitoumusten tehokasta täytäntöönpanoa varten.

Yhdenvertaista taloudellista riippumattomuutta suosivat laadukkaat työpaikat

Työllisyyden määrällisen kehittämisen on kuljettava rinnakkain laadullisen kehittämisen kanssa.[12] Laadukkaat työpaikat houkuttelevat työntekijöitä ja antavat heille mahdollisuuden hyödyntää täysimittaisesti tuotantopotentiaaliaan sekä edistävät yleisesti elämänlaadun paranemista yhteiskunnassa. Naisten ja miesten tasa-arvo on keskeinen osatekijä työn laadussa. Tarkoituksena on sekä poistaa työmarkkinoilla sitkeästi esiintyvät erot että käsitellä kaikkia laatuun liittyviä tekijöitä tasa-arvonäkökohdat huomioon ottaen, myös työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.

- On jatkettava naisten ja miesten työllisyyserojen kaventamiseen tähtääviä toimia ja tehostettava niitä kasvua ja työllisyyttä koskevan strategian uudella kierroksella, jotta saadaan merkittävästi kavennettua työllisyys-, työttömyys- ja palkkaeroja ja vähennettyä työmarkkinoiden eriytymistä.

- On tehostettava työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen tukemista ja kohdistettava se sekä miehiin että naisiin, esimerkiksi innovatiivisilla ja mukautumiskykyisillä työskentely- ja lomajärjestelyillä, joilla tuetaan sellaisten naisten ja miesten osallistumista työelämään ja työssä pysymistä, joilla on vastuullaan huollettavia henkilöitä, ja kannustetaan kotiin ja perheeseen liittyvien töiden tasaisempaa jakautumista yhteisvastuullisuuden periaatteen mukaisesti.

- On huolehdittava työntekijöiden täydennyskoulutuksesta, jotta varmistetaan heidän kehitysnäkymänsä ja hyödynnetään heidän potentiaaliaan koko eliniän ja päästään sukupuolten tasapuoliseen edustukseen johtotehtävissä.

- Työterveyteen ja työhyvinvointiin sekä työympäristön laatuun liittyvien kysymysten käsittelyssä on otettava huomioon naisten ja miesten erityistilanne ja -ongelmat.

- On varmistettava, että rakennerahastojen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti tuettaessa työn sekä määrän että laadun lisäämiseen tähtäävää politiikkaa.

Laadukkaat palvelut yhteensovittamisen tukena

Työ- ja yksityiselämän yhteensovittamismahdollisuudet[13] riippuvat sekä modernista työn organisoinnista – jossa joustavuus ja turvallisuus yhdistetään tasa-arvonäkökohtiin – että helppokäyttöisten, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden palvelujen saatavuudesta. Näiden palvelujen, erityisesti lastenhoitopalvelujen ja muiden huollettavien hoitopalvelujen, saatavuuteen ja helppokäyttöisyyteen on kiinnitetty paljon huomiota. Myös laatunäkökohtiin on kiinnitettävä huomiota, kuten kävi ilmi esimerkiksi aktiivisen osallisuuden edistämistä koskevassa komission kuulemisessa[14].

- On jatkettava ja tehostettava Barcelonan tavoitteiden mukaisesti lastenhoitopalvelujen[15] sekä huollettavien hoitopalvelujen saatavuuden ja helppokäyttöisyyden parantamiseen tähtääviä toimia kiinnittämällä huomiota myös näiden palvelujen laatuun, esimerkiksi aikataulujen osalta.

- On tuettava palvelujen laatua henkilöstön jatkuvalla koulutuksella ja ammattipätevyyden parantamisella sekä lisäämällä näiden työpaikkojen arvostusta.

- On taattava yleishyödyllisten palvelujen, esimerkiksi liikenne-, hallinto- tai työvoimapalvelujen, laatu. On kiinnitettävä erityishuomiota siihen, että nämä palvelut olisivat saatavilla sellaisina aikoina, jotka sopivat sellaisten naisten ja miesten aikatauluihin, jotka työskentelevät kokopäiväisesti ja joilla on huollettavia.

- On varmistettava, että rakennerahastojen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti palvelujen saatavuuden ja laadun parantamisen tueksi pyrittäessä työ- ja yksityiselämän parempaan yhteensovittamiseen.

Stereotypioiden torjuminen, yksilöllisten valintojen tukeminen

Stereotypiat estävät sekä naisten että miesten yksilöllisiä valintoja. Ne edistävät eriarvoisuuksien esiintymistä vaikuttamalla yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tai työpaikan valintaan, kotitöihin osallistumiseen sekä olevien naisten ja miesten edustukseen johtotehtävissä. Ne voivat myös vaikuttaa työn arvostukseen. Stereotypioiden poistaminen on yksi etenemissuunnitelman ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten hyväksymien tasa-arvoa koskevien toimintapuitteiden prioriteeteista.

- On aloitettava sukupuoleen liittyvien stereotypioiden torjuminen jo nuorena ja on edistettävä käyttäytymismalleja, joissa arvostetaan yksilöllisiä koulutusvalintoja ja tuetaan naisten ja miesten tasa-arvoa, myös kotitöiden jakautumisessa.

- On poistettava kulttuurisia esteitä, jotta voidaan helpottaa naisten ja miesten pääsyä epätyypillisiin ammatteihin, myös johtotehtäviin, ja tukea yksilöllisiä valintoja.

- Olisi päästävä eroon jatkokoulutuksessa, ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ja ammatinvalinnanohjauksessa esiintyvistä stereotypioista. Koulutus- ja ammatinvalinta-alalla toimivat olisi saatava tietoisiksi asiasta.

- On otettava kaikentyyppiset tiedotusvälineet mukaan toimiin, joilla pyritään torjumaan stereotypioita ja edistämään realistista kuvaa naisten ja miesten ammattipätevyydestä.

Institutionaaliset mekanismit poliittisten sitoumusten ja lainsäädännön täytäntöönpanon tukena

Korkein poliittinen taso – komissio, Eurooppa-neuvosto ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolet – on ilmaissut selkeän sitoumuksensa tukea naisten ja miesten tasa-arvoa. Etenemissuunnitelmassa kiinnitetään paljon huomiota hyvään hallintotapaan, joka on tarpeen sitoumusten tehokasta täytäntöönpanoa varten.

- On tärkeää kehittää koulutus- ja täytäntöönpanovälineitä, joiden avulla kaikki asiaan liittyvät toimijat voivat ottaa huomioon tasa-arvonäkökohdat omilla toiminta-aloillaan, myös arvioitaessa politiikan vaikutuksia naisiin ja miehiin. On myös valvottava, että nykyisiä välineitä, kuten komission laatimaa käsikirjaa[16] tasa-arvonäkökohtien sisällyttämisestä työllisyyspolitiikkaan, käytetään tehokkaasti.

- On keskeisen tärkeää kehittää tasa-arvoalalla toimivien tärkeimpien toimijoiden ja organisaatioiden kapasiteettia, jotta niillä olisi pätevyys, välineet ja resurssit, joita ne tarvitsevat politiikkansa täytäntöönpanoa varten.

- On varmistettava politiikan täytäntöönpano ja seuranta sekä määrällisillä että laadullisilla indikaattoreilla ja sukupuolen mukaan eriytetyillä luotettavilla, vertailukelpoisilla ja ajantasaisilla tilastoilla.

Päätelmät

Naisten ja miesten tosiasiallisen – sekä määrällisen että laadullisen – tasa-arvon toteutumiseksi Eurooppa-neuvostoa kehotetaan pyytämään jäsenvaltioita vastaamaan välittömästi edellä kuvattuihin haasteisiin yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tämän raportin perusteella erityistä huomiota olisi kiinnitettävä seuraaviin:

- Parannetaan naisten työllisyyttä sekä määrällisesti että laadullisesti kasvua ja työllisyyttä koskevan strategian uudella kierroksella.

- Otetaan tasa-arvonäkökohdat huomioon kaikissa työn laatuun liittyvissä osatekijöissä.

- Kehitetään sellaisten palvelujen tarjontaa ja laatua, joiden avulla työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen on mahdollista sekä miehille että naisille.

- Torjutaan stereotypioita koulutuksessa, työssä ja tiedotusvälineissä ja korostetaan miesten roolia tasa-arvon edistämisessä.

- Kehitetään politiikan vaikutustenarviointivälineitä tasa-arvonäkökohdat huomioon ottaen.

ANNEX

This statistical annex provides an overview of the situation of women and men in the EU, its evolution over time and remaining gender gaps in different fields such as the labour market, education, presence in decision making positions and social inclusion. Indicators have been chosen according to their relevance in covering aspects of the lives of women and men and the availability of comparable and reliable data. These indicators were already presented in the previous reports in order to facilitate the follow-up from one year to another.

Employment rates

The European Strategy for Jobs and Growth set the target of reaching an employment rate for women of 60% by 2010. In the past years, female employment has witnessed continuous growth, at a rate that was consistently higher for women than for men. The employment rate of women rose by almost 3 percentage points (p.p.) between 2001 and 2006, from 54.3% to 57.2%, whereas over the same period the employment rate of men increased by only 0.7 p.p., from 70.9% to 71.6%. As a result, the gap between women's and men's employment rates decreased from 16.6 p.p. in 2001 to 14.4 p.p. in 2006. At national level, significant differences exist across the EU, as the employment rate of women in Malta (34.9%) was less than half that reported in Denmark (73.4%) or Sweden (70.7%). The employment rate gap between women and men ranged from less than 5 p.p. in Finland and Sweden to more than 25 p.p. in Greece and Malta. In general, the employment rate gap increases with age and is the highest amongst older workers (55 to 64 years). In 2006, it was on average 17.8, down from 19.5 p.p. in 2001 thanks to the strong increase of the employment rate of women above 55 years, from 28.2% in 2001 to 34.8% in 2006.

Unemployment rates

A similar trends could be evidenced in the evolution of unemployment rates, that dropped by 0.6 p.p. to 9.0% between 2001 and 2006 for women, whilst the decrease was limited to 0.1 p.p. for men to 7.6%. As a result, the gap between women's and men's unemployment rates narrowed from 1.9 p.p. in 2001 to 1.4 p.p. in 2006. This decrease occurred notably in countries where the gap was the highest in 2001 (Spain, Italy, Cyprus, Germany, France and Poland).

Part-time work

Women's participation in the labour market is still largely characterised by a high and increasing share of part-time work. In 2007, the share of women employees working part-time was 31.4% in the EU-27 while the corresponding figure for men was 7.8%. The share of female part-timers exceeded 30% in France, Ireland, Denmark and Luxembourg, 40% in Sweden, Austria, Belgium, United Kingdom and Germany and even reached 74.9% in the Netherlands. Conversely, the share of part-timers among female workers was very low in Bulgaria, Slovakia, Hungary, the Czech Republic and Latvia.

Reconciliation of professional, private and family life

Parenthood has a significant long-term effect on women's participation to the labour market. This reflects women's predominant role in the care of children, elderly or disabled persons. In 2006, the employment rate for women aged 20-49 was 62.4% when they had children under 12, compared with 76% when they did not, a negative difference of 13.6 p.p. Interestingly, men with children under 12 had a significantly higher employment rate than those without, 91.4% vs. 80.8%, a positive difference of 10.6 p.p. Participation in employment and the amount of time worked by women between 20 and 49 years are closely linked to the number and age of their children, which is less the case for men.

Education

Women record a higher educational attainment than men in all Member States. On average, 80.7% of young women (20-24) reached at least upper secondary school in the EU in 2006, against only 74.8% on young men. Furthermore, women represent as much as 59% of university graduates. However, study fields continue to be greatly segmented with a low presence of women in engineering or science and technology and a high one in health, education or the humanities.

Segregation

The choice of study fields certainly impacts on the gender segregation of the labour markets evidenced both for occupations and economic sectors. Estonia, Cyprus, Latvia, Lithuania, Slovakia, and Finland face high segregation in occupations whilst sectoral segregation is the highest in Estonia, Slovakia, Lithuania, Ireland, Finland and Sweden. In consequence of segregated labour markets there is an under-representation of women in sectors crucial for economic development and usually well remunerated. For example, only 29% of scientists and engineers in the EU are women.

Decision-making

The average number of women member of national parliaments (single/lower houses) was 23% in 2007, unchanged since 2004 level. This share exceeds 35% Belgium, Spain, Denmark and the Netherlands and 40% in Finland and Sweden. However, it was below 15% in Greece, Cyprus, France, Slovenia, Ireland, Romania and Hungary and did not exceed 10% in Malta. Regarding decision-making in the economic sphere, women's share among managers in enterprises and administrations was 32.6% in 2006, up from 30.1% in 2001. This share exceeded 35% in Hungary, France, Latvia and Lithuania, but was lower than 20% in Malta and Cyprus.

At risk of poverty rate for older people

The disadvantaged position of women on the labour market has consequences on the higher exposure risk of women to poverty. This was particularly true for persons above 65 years, amongst which the share of people living in households at risk of poverty (having an income below the threshold set at 60% of the national median income) was significantly higher for women than for men in the EU-25 in 2005 (21% vs. 16%). This was a pattern in almost all Member States. The gap exceeds 10 p.p. in six countries: Bulgaria, Estonia, Latvia, Lithuanian, Slovenia and Finland.

[pic]

[pic]

[pic][pic]

[pic]

[pic]

[pic] [pic]

[pic][pic]

[pic]

[pic]

[pic]

[pic]

[pic]

[pic]

[pic]

[pic]

Employment rates (women and men aged 15-64) in EU Member States – 2001 and 2006

Women | Men | Gender gap |

2001 | 2006 | 2001 | 2006 | 2001 | 2006 |

EU-27 | 54.3 | 57.2 | 70.9 | 71.6 | 16.6 | 14.4 |

Belgium | 51.0 | 54.0 | 68.8 | 67.9 | 17.8 | 13.9 |

Bulgaria | 46.8 | 54.6 | 52.7 | 62.8 | 5.9 | 8.2 |

Czech Republic | 56.9 | 56.8 | 73.2 | 73.7 | 16.3 | 16.9 |

Denmark | 72.0 | 73.4 | 80.2 | 81.2 | 8.2 | 7.8 |

Germany | 58.7 | 62.2 | 72.8 | 72.8 | 14.1 | 10.6 |

Estonia | 57.4 | 65.3 | 65.0 | 71.0 | 7.6 | 5.7 |

Ireland | 54.9 | 59.3 | 76.6 | 77.7 | 21.7 | 18.4 |

Greece | 41.5 | 47.4 | 71.4 | 74.6 | 29.9 | 27.2 |

Spain | 43.1 | 53.2 | 72.5 | 76.1 | 29.4 | 22.9 |

France | 56.0 | 57.7 | 69.7 | 68.5 | 13.7 | 10.8 |

Italy | 41.1 | 46.3 | 68.5 | 70.5 | 27.4 | 24.2 |

Cyprus | 57.2 | 60.3 | 79.3 | 79.4 | 22.1 | 19.1 |

Latvia | 55.7 | 62.4 | 61.9 | 70.4 | 6.2 | 8.0 |

Lithuania | 56.2 | 61.0 | 58.9 | 66.3 | 2.7 | 5.3 |

Luxembourg | 50.9 | 54.6 | 75.0 | 72.6 | 24.1 | 18.0 |

Hungary | 49.8 | 51.1 | 62.9 | 63.8 | 13.1 | 12.7 |

Malta | 32.1 | 34.9 | 76.2 | 74.5 | 44.1 | 39.6 |

Netherlands | 65.2 | 67.7 | 82.8 | 80.9 | 17.6 | 13.2 |

Austria | 60.7 | 63.5 | 76.4 | 76.9 | 15.7 | 13.4 |

Poland | 47.7 | 48.2 | 59.2 | 60.9 | 11.5 | 12.7 |

Portugal | 61.3 | 62.0 | 77.0 | 73.9 | 15.7 | 11.9 |

Romania | 57.1 | 53.0 | 67.8 | 64.6 | 10.7 | 11.6 |

Slovenia | 58.8 | 61.8 | 68.6 | 71.1 | 9.8 | 9.3 |

Slovakia | 51.8 | 51.9 | 62.0 | 67.0 | 10.2 | 15.1 |

Finland | 65.4 | 67.3 | 70.8 | 71.4 | 5.4 | 4.1 |

Sweden | 72.3 | 70.7 | 75.7 | 75.5 | 3.4 | 4.8 |

United Kingdom | 65.0 | 65.8 | 78.0 | 77.3 | 13.0 | 11.5 |

Eurostat, Labour Force Survey (LFS), annual averages

Provisional value: EU-27, DE and FR.

Employment rates of older workers (women and men aged 55-64) in EU Member States – 2001 and 2006

Women | Men | Gender gap |

2001 | 2006 | 2001 | 2006 | 2001 | 2006 |

EU-27 | 28.2 | 34.8 | 47.7 | 52.6 | 19.5 | 17.8 |

Belgium | 15.5 | 23.2 | 35.1 | 40.9 | 19.6 | 17.7 |

Bulgaria | 14.7 | 31.1 | 34.2 | 49.5 | 19.5 | 18.4 |

Czech Republic | 23.1 | 32.1 | 52.6 | 59.5 | 29.5 | 27.4 |

Denmark | 49.7 | 54.3 | 65.5 | 67.1 | 15.8 | 12.8 |

Germany | 29.4 | 40.6 | 46.5 | 56.4 | 17.1 | 15.8 |

Estonia | 42.1 | 59.2 | 56.7 | 57.5 | 14.6 | -1.7 |

Ireland | 28.7 | 39.1 | 64.6 | 67.0 | 35.9 | 27.9 |

Greece | 22.9 | 26.6 | 55.3 | 59.2 | 32.4 | 32.6 |

Spain | 21.7 | 28.7 | 57.7 | 60.4 | 36.0 | 31.7 |

France | 27.8 | 35.2 | 36.2 | 40.1 | 8.4 | 4.9 |

Italy | 16.2 | 21.9 | 40.4 | 43.7 | 24.2 | 21.8 |

Cyprus | 32.2 | 36.6 | 66.9 | 71.6 | 34.7 | 35.0 |

Latvia | 30.0 | 48.7 | 46.2 | 59.5 | 16.2 | 10.8 |

Lithuania | 31.1 | 45.1 | 49.2 | 55.7 | 18.1 | 10.6 |

Luxembourg | 15.2 | 27.8 | 35.9 | 38.7 | 20.7 | 10.9 |

Hungary | 14.9 | 27.1 | 34.1 | 41.4 | 19.2 | 14.3 |

Malta | 10.2 | 11.2 | 50.4 | 50.4 | 40.2 | 39.2 |

Netherlands | 28.0 | 37.2 | 51.1 | 58.0 | 23.1 | 20.8 |

Austria | 18.4 | 26.3 | 40.1 | 45.3 | 21.7 | 19.0 |

Poland | 20.4 | 19.0 | 35.6 | 38.4 | 15.2 | 19.4 |

Portugal | 40.3 | 42.8 | 61.6 | 58.2 | 21.3 | 15.4 |

Romania | 42.9 | 34.5 | 54.3 | 50.0 | 11.4 | 15.5 |

Slovenia | 15.8 | 21.0 | 35.9 | 44.5 | 20.1 | 23.5 |

Slovakia | 9.8 | 18.9 | 37.7 | 49.8 | 27.9 | 30.9 |

Finland | 45.0 | 54.3 | 46.6 | 54.8 | 1.6 | 0.5 |

Sweden | 64.0 | 66.9 | 69.4 | 72.3 | 5.4 | 5.4 |

United Kingdom | 43.0 | 49.1 | 61.7 | 66.0 | 18.7 | 16.9 |

Eurostat, Labour Force Survey (LFS), annual averages

Provisional value: EU-27, DE and FR.

Unemployment rates (women and men aged 15 and over) in EU Member States – 2001 and 2006

In this table, the gender gap is calculated as women's unemployment rate minus men's unemployment rate

Women | Men | Gender gap |

2001 | 2006 | 2001 | 2006 | 2001 | 2006 |

EU-27 | 9.6 | 9.0 | 7.7 | 7.6 | 1.9 | 1.4 |

Belgium | 6.9 | 9.3 | 5.6 | 7.4 | 1.3 | 1.9 |

Bulgaria | 18.9 | 9.3 | 20.9 | 8.6 | -2.0 | 0.7 |

Czech Republic | 9.6 | 8.8 | 6.7 | 5.8 | 2.9 | 3.0 |

Denmark | 4.8 | 4.5 | 3.6 | 3.3 | 1.2 | 1.2 |

Germany | 7.8 | 10.1 | 7.8 | 10.3 | 0 | -0.2 |

Estonia | 13.1 | 5.6 | 11.8 | 6.2 | 1.3 | -0.6 |

Ireland | 3.5 | 4.1 | 3.8 | 4.6 | -0.3 | -0.5 |

Greece | 15.9 | 13.6 | 6.9 | 5.6 | 9.0 | 8.0 |

Spain | 15.0 | 11.6 | 7.3 | 6.3 | 7.7 | 5.3 |

France | 10.5 | 9.9 | 7.0 | 8.4 | 3.5 | 1.5 |

Italy | 13.0 | 8.8 | 7.4 | 5.4 | 5.6 | 3.4 |

Cyprus | 5.7 | 5.4 | 2.6 | 3.9 | 3.1 | 1.5 |

Latvia | 11.5 | 6.2 | 14.6 | 7.4 | -3.1 | -1.2 |

Lithuania | 14.1 | 5.4 | 19.5 | 5.8 | -5.4 | -0.4 |

Luxembourg | 2.2 | 6.2 | 1.6 | 3.5 | 0.6 | 2.7 |

Hungary | 4.9 | 7.8 | 6.3 | 7.2 | -1.4 | 0.6 |

Malta | 8.1 | 8.9 | 6.7 | 6.5 | 1.4 | 2.4 |

Netherlands | 2.5 | 5.0 | 1.8 | 4.1 | 0.7 | 0.9 |

Austria | 4.1 | 5.2 | 3.9 | 4.3 | 0.2 | 0.9 |

Poland | 20.0 | 14.9 | 17.0 | 13.0 | 3.0 | 1.9 |

Portugal | 4.9 | 9.0 | 2.9 | 6.5 | 2.0 | 2.5 |

Romania | 6.0 | 6.1 | 7.0 | 8.2 | -1.0 | -2.1 |

Slovenia | 6.0 | 7.2 | 5.4 | 4.9 | 0.6 | 2.3 |

Slovakia | 18.6 | 14.7 | 20.1 | 12.3 | -1.5 | 2.4 |

Finland | 10.8 | 8.1 | 9.9 | 7.4 | 0.9 | 0.7 |

Sweden | 4.4 | 7.3 | 5.0 | 6.9 | -0.6 | 0.4 |

United Kingdom | 4.1 | 4.9 | 5.2 | 5.7 | -1.1 | -0.8 |

Eurostat, Labour Force Survey (LFS), annual averages

Provisional value: EU-27, DE and FR.

Share of part-time workers in total employment, in EU Member States - 2002 and 2007

Women | Men |

2002 | 2007 | 2002 | 2007 |

EU-27 | 28.5 | 31.4 | 6.6 | 7.8 |

Belgium | 37.7 | 41.9 | 5.9 | 7.5 |

Bulgaria | 3.7 | 2.3 | 2.4 | 1.5 |

Czech Republic | 8.3 | 8.7 | 2.1 | 2.3 |

Denmark | 31.4 | 36.5 | 11.0 | 13.6 |

Germany | 39.5 | 46.2 | 5.8 | 9.5 |

Estonia | 9.6 | 11.6 | 3.9 | 4.3 |

Ireland | 30.7 | 32.7 | 6.5 | 7.1 |

Greece | 8.0 | 10.5 | 2.3 | 2.8 |

Spain | 17.1 | 23.0 | 2.6 | 4.3 |

France | : | 31.0 | : | 5.6 |

Italy | 16.7 | 26.6 | 3.7 | 4.9 |

Cyprus | 11.3 | 10.4 | 4.0 | 4.2 |

Latvia | 11.2 | 9.2 | 7.3 | 5.4 |

Lithuania | 11.0 | 10.3 | 8.6 | 6.5 |

Luxembourg | 26.4 | 39.7 | 1.8 | 2.2 |

Hungary | 5.1 | 5.7 | 2.3 | 2.7 |

Malta | 18.9 | 25.3 | 4.3 | 4.1 |

Netherlands | 72.8 | 74.9 | 21.5 | 23.7 |

Austria | : | 41.5 | : | 7.4 |

Poland | 13.4 | 12.4 | 8.3 | 6.8 |

Portugal | 16.5 | 16.9 | 7.2 | 8.2 |

Romania | 12.8 | 10.3 | 10.2 | 9.0 |

Slovenia | 8.3 | 12.1 | 5.2 | 8.2 |

Slovakia | 2.7 | 4.7 | 1.2 | 1.1 |

Finland | 17.1 | 18.7 | 8.0 | 8.9 |

Sweden | 32.9 | 40.3 | 11.2 | 11.7 |

United Kingdom | 43.9 | 42.5 | 9.6 | 10.8 |

Eurostat, Labour Force Survey (LFS) - Spring results

Share of employees with temporary contracts (women and men aged 15 - 64) in EU Member States- 2001 and 2006

Women | Men | Gender gap |

2001 | 2006 | 2001 | 2006 | 2001 | 2006 |

EU-27 | 13.3 | 14.9 | 11.7 | 13.9 | 1.6 | 1.0 |

Belgium | 12.0 | 10.9 | 6.3 | 6.9 | 5.7 | 4.0 |

Bulgaria | 5.9 | 6.1 | 6.6 | 6.3 | -0.7 | -0.2 |

Czech Republic | 8.9 | 10.1 | 7.2 | 7.5 | 1.7 | 2.6 |

Denmark | 10.7 | 10.0 | 7.7 | 8.0 | 3.0 | 2.0 |

Germany | 12.7 | 14.1 | 12.2 | 14.7 | 0.5 | -0.6 |

Estonia | 1.8 | 2.2 | 3.3 | 3.3 | -1.5 | -1.1 |

Ireland | 6.2 | 3.9 | 4.4 | 2.9 | 1.8 | 1.0 |

Greece | 15.7 | 13.0 | 11.6 | 9.1 | 4.1 | 3.9 |

Spain | 34.7 | 36.7 | 30.6 | 32.0 | 4.1 | 4.7 |

France | 16.2 | 14.0 | 13.2 | 13.0 | 3.0 | 1.0 |

Italy | 11.9 | 15.8 | 8.3 | 11.2 | 3.6 | 4.6 |

Cyprus | 14.8 | 19.0 | 7.1 | 7.9 | 7.7 | 11.1 |

Latvia | 5.0 | 5.4 | 8.5 | 8.8 | -3.5 | -3.4 |

Lithuania | 4.2 | 2.7 | 7.6 | 6.4 | -3.4 | -3.7 |

Luxembourg | 6.4 | 6.6 | 5.2 | 5.7 | 1.2 | 0.9 |

Hungary | 6.8 | 6.0 | 8.1 | 7.4 | -1.3 | -1.4 |

Malta | 6.4 | 6.0 | 2.8 | 2.7 | 3.6 | 3.3 |

Netherlands | 17.4 | 18.0 | 11.9 | 15.4 | 5.5 | 2.6 |

Austria | 8.7 | 8.9 | 7.2 | 9.1 | 1.5 | -0.2 |

Poland | 10.9 | 26.0 | 12.4 | 28.5 | -1.5 | -2.5 |

Portugal | 22.5 | 21.7 | 18.4 | 19.5 | 4.1 | 2.2 |

Romania | 2.8 | 1.6 | 3.2 | 2.0 | -0.4 | -0.4 |

Slovenia | 14.0 | 19.3 | 12.1 | 15.5 | 1.9 | 3.8 |

Slovakia | 4.7 | 5.2 | 5.1 | 5.0 | -0.4 | 0.2 |

Finland | 19.9 | 20.0 | 12.9 | 12.6 | 7.0 | 7.4 |

Sweden | 17.6 | 19.1 | 12.9 | 15.4 | 4.7 | 3.7 |

United Kingdom | 7.5 | 6.4 | 6.0 | 5.1 | 1.5 | 1.3 |

Source: Eurostat, Labour Force Survey (LFS), annual averages. EU-27, DE and FR : Provisional value

Pay gap between women and men in unadjusted form in EU Member States - 2006 (Difference between men’s and women’s average gross hourly earnings as a percentage of men’s average gross hourly earnings)

2006 (1) |

EU (27 countries) | 15 |

Belgium | 7 |

Bulgaria | 14 |

Czech Republic | 18 |

Denmark | 18 |

Germany | 22 |

Estonia | 25 |

Ireland | 9 |

Greece | 10 |

Spain | 13 |

France | 11 |

Italy | 9 |

Cyprus | 24 |

Latvia | 16 |

Lithuania | 15 |

Luxembourg | 14 |

Hungary | 11 |

Malta | 3 |

Netherlands | 18 |

Austria | 20 |

Poland | 12 |

Portugal | 9 |

Romania | 10 |

Slovenia | 8 |

Slovakia | 22 |

Finland | 20 |

Sweden | 16 |

United Kingdom | 20 |

Source: Eurostat. Administrative data are used for LU, Labour Force Survey for FR and MT. Provisional results of EU-SILC (Statistics on Income and Living Conditions) are used for BE, IE, EL, ES, IT, AT, PT, and UK. All other sources are national surveys. EU27, BE, IE, EL, ES, FR, CY and SI: Provisional results.

Exception to the reference year: (1) 2005: DK, DE, EE, IT, LT, NL, PT and UK

NB: EU27 estimates are population weighted-averages of the latest available values. CZ: calculations based on the median earnings.

Life-long learning - Percentage of the population aged 25-64 participating in education and training over the four weeks prior to the survey, 2006

Women | Men |

EU-27 | 10.4 | 8.8 |

Belgium | 7.6 | 7.4 |

Bulgaria | 1.3 | 1.3 |

Czech Republic | 5.9 | 5.4 |

Denmark | 33.8 | 24.6 |

Germany | 7.3 | 7.8 |

Estonia | 8.6 | 4.2 |

Ireland | 8.9 | 6.1 |

Greece | 1.8 | 2.0 |

Spain | 11.5 | 9.3 |

France | 7.8 | 7.2 |

Italy | 6.5 | 5.7 |

Cyprus | 7.8 | 6.5 |

Latvia | 9.3 | 4.1 |

Lithuania | 6.6 | 2.9 |

Luxembourg | 8.7 | 7.6 |

Hungary | 4.4 | 3.1 |

Malta | 5.6 | 5.5 |

Netherlands | 15.9 | 15.3 |

Austria | 14.0 | 12.2 |

Poland | 5.1 | 4.3 |

Portugal | 4.0 | 3.7 |

Romania | 1.3 | 1.3 |

Slovenia | 16.3 | 13.8 |

Slovakia | 4.6 | 4.0 |

Finland | 27.0 | 19.3 |

Sweden | 36.5 | 27.9 |

United Kingdom | 31.2 | 22.0 |

Source: Eurostat, Labour force Survey. NB: BE, LT, LV, PT and UK : Provisional value. EE and LT : values for men : Unreliable or uncertain data. Exception to the reference year: SE: 2005

Educational attainment (at least upper secondary school) of women and men aged 20 - 24, in EU Member States – 2006

Women | Men |

EU-27 | 80.7 | 74.8 |

Belgium | 85.6 | 79.1 |

Bulgaria | 81.1 | 80.0 |

Czech Republic | 92.4 | 91.1 |

Denmark | 81.5 | 73.4 |

Germany | 73.5 | 69.8 |

Estonia | 89.8 | 74.1 |

Ireland | 89.1 | 81.8 |

Greece | 86.6 | 75.5 |

Spain | 69.0 | 54.6 |

France | 84.3 | 80.0 |

Italy | 79.4 | 71.7 |

Cyprus | 90.7 | 76.1 |

Latvia | 86.2 | 75.9 |

Lithuania | 91.2 | 85.3 |

Luxembourg | 74.5 | 64.0 |

Hungary | 84.7 | 81.2 |

Malta | 52.8 | 48.1 |

Netherlands | 79.6 | 69.9 |

Austria | 86.7 | 84.9 |

Poland | 93.8 | 89.6 |

Portugal | 58.6 | 40.8 |

Romania | 77.8 | 76.6 |

Slovenia | 91.4 | 87.7 |

Slovakia | 91.7 | 91.2 |

Finland | 87.0 | 82.3 |

Sweden | 88.6 | 84.5 |

United Kingdom | 80.3 | 77.3 |

Source: Eurostat, Labour Force Survey (LFS), annual averages.

NB: BG, CY, EL, FI, IT, MT, RO: Provisional value. Students living abroad for one year or more and conscripts on compulsory military service are not covered by the EU Labour Force Survey, which may imply lower rates than those available at national level. This is especially relevant for CY.

Members of single/lower houses of national parliaments in EU Member States - Distribution by sex 2004 and 2007 (1)

2004 | 2007 |

Women | Men | Women | Men |

EU 27 | 23 | 77 | 23 | 77 |

Belgium | 33 | 67 | 35 | 65 |

Bulgaria | : | : | 22 | 78 |

Czech Republic | 15 | 85 | 15 | 85 |

Denmark | 38 | 62 | 37 | 63 |

Germany | 32 | 68 | 31 | 69 |

Estonia | 15 | 85 | 22 | 78 |

Ireland | 12 | 88 | 13 | 87 |

Greece | 13 | 87 | 14 | 86 |

Spain | 35 | 65 | 37 | 63 |

France | 13 | 87 | 13 | 87 |

Italy | 12 | 88 | 17 | 83 |

Cyprus | 9 | 91 | 14 | 86 |

Latvia | 17 | 83 | 19 | 81 |

Lithuania | 22 | 78 | 24 | 76 |

Luxembourg | 24 | 76 | 25 | 75 |

Hungary | 9 | 91 | 11 | 89 |

Malta | 9 | 91 | 9 | 91 |

Netherlands | 38 | 62 | 39 | 61 |

Austria | 36 | 64 | 32 | 68 |

Poland | 21 | 79 | 20 | 80 |

Portugal | 20 | 80 | 26 | 74 |

Romania | : | : | 11 | 89 |

Slovenia | 13 | 87 | 13 | 87 |

Slovakia | 17 | 83 | 19 | 81 |

Finland | 40 | 60 | 42 | 58 |

Sweden | 48 | 52 | 48 | 52 |

United Kingdom | 18 | 82 | 20 | 80 |

Source: European Commission, Employment, Social affairs and Equal opportunities DG, Database on Women and Men in Decision making. NB: (1) Data for 2007 have been collected in June 2007. The indicator has been developed within the framework of the follow-up of the Beijing Platform for Action in the EU Council of Ministers. Data for 2004 are not available for BG and RO. EU aggregate : for 2004, the value is for EU-25 and not EU-27.

Distribution of managers by sex in EU Member States – 2001 and 2006

2001 | 2006 |

Women | Men | Women | Men |

EU-27 (1) | 30.1 | 69.9 | 32.6 | 67.4 |

Belgium | 33.3 | 66.7 | 31.3 | 68.7 |

Bulgaria | 32.4 | 67.6 | 30.5 | 69.5 |

Czech Republic | 26.5 | 73.5 | 29.2 | 70.8 |

Denmark | 20.8 | 79.2 | 24.3 | 75.7 |

Germany | 27.0 | 73.0 | 27.4 | 72.6 |

Estonia | 34.2 | 65.8 | 33.4 | 66.6 |

Ireland | 27.3 | 72.7 | 30.2 | 69.8 |

Greece | 24.7 | 75.3 | 26.8 | 73.2 |

Spain | 32.3 | 67.7 | 31.8 | 68.2 |

France | 35.6 | 64.4 | 38.5 | 61.5 |

Italy | 17.8 | 82.2 | 32.9 | 67.1 |

Cyprus | 19.4 | 80.6 | 16.1 | 83.9 |

Latvia | 37.7 | 62.3 | 40.6 | 59.4 |

Lithuania | 46.7 | 53.3 | 40.7 | 59.3 |

Luxembourg | 30.5 | 69.5 | 25.9 | 74.1 |

Hungary | 35.2 | 64.8 | 37.1 | 62.9 |

Malta | 15.8 | 84.2 | 18.6 | 81.4 |

Netherlands | 26.0 | 74.0 | 27.0 | 73.0 |

Austria | 30.3 | 69.7 | 28.7 | 71.3 |

Poland | 32.1 | 67.9 | 35.2 | 64.8 |

Portugal | 30.8 | 69.2 | 33.1 | 66.9 |

Romania | - | - | 31.1 | 68.9 |

Slovenia | 31.8 | 68.2 | 33.4 | 66.6 |

Slovakia | 31.2 | 68.8 | 27.7 | 72.3 |

Finland | 27.7 | 72.3 | 29.5 | 70.5 |

Sweden | 30.3 | 69.7 | 31.8 | 68.2 |

United Kingdom | 31.0 | 69.0 | 34.8 | 65.2 |

Source: Eurostat, Labour Force Survey (LFS). (1) EU aggregate for 2001 is the value for EU-25 and not EU-27.

NB: Managers are persons classified in ISCO 12 and 13.

For MT and CY: data lack reliability due to small sample size

For IT: Change of data collection method. No data for RO in 2001.

Gender segregation in occupations and in economic sectors in EU Member States, in 2001 and 2006

Gender segregation in occupations | Gender segregation in economic sectors |

2001 | 2006 | 2001 | 2006 |

Belgium | 26.1 | 26.1 | 18.1 | 18.3 |

Bulgaria | 27.0 | 28.7 | 17.5 | 19.6 |

Czech Republic | 29.2 | 28.1 | 18.9 | 19.1 |

Denmark | 28.1 | 27.8 | 19.0 | 19.4 |

Germany | 27.0 | 26.5 | 18.2 | 18.2 |

Estonia | 32.4 | 31.6 | 24.4 | 24.3 |

Ireland | 26.7 | 26.8 | 20.7 | 22.7 |

Greece | 21.5 | 22.4 | 15.4 | 15.9 |

Spain | 24.9 | 27.1 | 19.3 | 20.4 |

France | 26.6 | 26.6 | 17.4 | 18.1 |

Italy | 21.9 | 23.7 | 15.2 | 17.8 |

Cyprus | 29.5 | 29.3 | 17.5 | 19.6 |

Latvia | 29.7 | 29.4 | 21.0 | 23.8 |

Lithuania | 28.4 | 29.4 | 20.8 | 23.1 |

Luxembourg | 26.8 | 26.4 | 19.6 | 18.3 |

Hungary | 28.3 | 28.8 | 19.3 | 19.9 |

Malta | 17.2 | 24.7 | 15.2 | 16.5 |

Netherlands | 25.0 | 25.6 | 18.1 | 18.0 |

Austria | 27.2 | 25.9 | 20.3 | 19.3 |

Poland | 25.6 | 25.5 | 13.9 | 19.4 |

Portugal | 26.3 | 26.5 | 21.2 | 20.4 |

Romania | 11.8 | 22.8 | 13.8 | 15.5 |

Slovenia | 26.8 | 26.8 | 17.4 | 17.8 |

Slovakia | 31.2 | 29.9 | 22.8 | 22.8 |

Finland | 29.6 | 29.0 | 21.9 | 22.7 |

Sweden | 28.0 | 26.8 | 21.2 | 21.6 |

United Kingdom | 26.8 | 25.6 | 18.8 | 18.6 |

Eurostat, Labour Force Survey (LFS) – Spring data. FR : Provisional value. Exception to the reference year for occupations: LU: 2005 (annual average)

Gender segregation in occupations is calculated as the average national share of employment for women and men applied to each occupation; differences are added up to produce the total amount of gender imbalance expressed as a proportion of total employment (ISCO classification). Gender segregation in sectors is calculated as the average national share of employment for women and men applied to each sector; differences are added up to produce the total amount of gender imbalance expressed as a proportion of total employment (NACE classification).

Employment rates of women and men (aged 25-49), depending on whether they have children (under 12) – 2006

Without children | With children | Difference |

Women | Men | Women | Men | Women | Men |

EU-27 | 76.0 | 80.8 | 62.4 | 91.4 | -13.6 | 10.6 |

Belgium | 75.5 | 81.7 | 69.3 | 92.2 | -6.2 | 10.5 |

Bulgaria | 74.7 | 76.6 | 61.5 | 81.2 | -13.2 | 4.7 |

Czech Republic | 83.2 | 87.1 | 53.4 | 93.9 | -29.8 | 6.8 |

Germany | 80.3 | 80.6 | 62.7 | 91.4 | -17.6 | 10.8 |

Estonia | 82.7 | 86.9 | 66.7 | 92.4 | -16.0 | 5.5 |

Greece | 64.1 | 82.5 | 57.0 | 96.8 | -7.0 | 14.3 |

Spain | 75.5 | 84.3 | 58.8 | 93.2 | -16.7 | 8.8 |

France | 73.7 | 76.6 | 65.9 | 91.1 | -7.7 | 14.4 |

Italy | 66.7 | 80.7 | 54.6 | 93.8 | -12.1 | 13.1 |

Cyprus | 82.1 | 87.8 | 70.8 | 95.7 | -11.3 | 7.8 |

Latvia | 82.1 | 80.9 | 68.4 | 91.2 | -13.7 | 10.3 |

Lithuania | 81.5 | 78.9 | 77.2 | 89.7 | -4.3 | 10.7 |

Luxembourg | 80.2 | 90.3 | 65.0 | 95.7 | -15.3 | 5.5 |

Hungary | 76.1 | 79.1 | 49.8 | 86.1 | -26.3 | 7.0 |

Malta | 68.7 | 88.6 | 32.6 | 94.0 | -36.1 | 5.3 |

Netherlands | 83.8 | 87.9 | 72.7 | 94.5 | -11.2 | 6.6 |

Austria | 83.6 | 87.7 | 68.5 | 92.9 | -15.1 | 5.3 |

Poland | 69.9 | 71.5 | 60.8 | 88.0 | -9.2 | 16.5 |

Portugal | 77.3 | 82.7 | 76.4 | 94.2 | -0.9 | 11.5 |

Romania | 70.7 | 76.9 | 66.3 | 85.4 | -4.3 | 8.6 |

Slovenia | 77.1 | 82.7 | 84.8 | 95.3 | 7.8 | 12.6 |

Slovakia | 79.0 | 79.5 | 54.2 | 88.2 | -24.8 | 8.7 |

Finland | 78.9 | 79.5 | 70.6 | 92.7 | -8.3 | 13.2 |

United Kingdom | 82.9 | 84.1 | 63.1 | 91.0 | -19.8 | 6.8 |

Source : Eurostat, European Labour Force Survey, annual averages.

Notes: No data for DK, IE and SE.

At-risk-of-poverty rate after social transfers for older people (women and men aged 65 years and over) in EU Member States – 2004

Women | Men |

EU-27 | 21 | 16 |

Belgium | 22 | 20 |

Bulgaria | 23 | 5 |

Czech Republic | 7 | 2 |

Denmark | 18 | 17 |

Germany | 18 | 12 |

Estonia | 26 | 10 |

Ireland | 36 | 30 |

Greece | 30 | 25 |

Spain | 32 | 26 |

France | 18 | 15 |

Italy | 25 | 19 |

Cyprus | 53 | 47 |

Latvia | 26 | 12 |

Lithuania | 22 | 6 |

Luxembourg | 5 | 9 |

Hungary | 8 | 4 |

Malta | 17 | 16 |

Netherlands | 6 | 5 |

Austria | 17 | 10 |

Poland | 9 | 5 |

Portugal | 28 | 28 |

Romania | 21 | 12 |

Slovenia | 26 | 11 |

Slovakia | 10 | 3 |

Finland | 23 | 11 |

Sweden | 14 | 6 |

United Kingdom | 29 | 24 |

Source: Eurostat. SILC and national sources.

NB: 1) At risk of poverty rate for elderly persons: The share of persons aged 65+ with an income below the risk-of-poverty threshold, which is set at 60% of the national median income. Income must be understood as equivalised disposable income (sum from all sources, adjusted for household size and composition). It should be noted that the risk-of-poverty indicator is computed using an income definition which does not yet include imputed rent of owner-occupiers. Comparisons between genders are based on the assumption of equal sharing of resources within households. Source: EU-25 : SILC(2005) Income data 2004. BG: National HBS 2004, income data 2004 and RO National HBS 2005, income data 2005. Exception to the income reference period : UK: income year 2005 and IE: moving income reference period (2004-2005). EU aggregates are computed as population weighted averages of national values.

Indicators for the candidate countries in 2006

Turkey | Croatia | FYROM |

|Women |Men |Gap |Women |Men |Gap |Women |Men |Gap | |Activity rate (15-64) (1) |26.1 |74.4 |48.3 |56.9 |68.9 |12.0 |43.2 |64.9 |21.7 | |Employment rate (15-64) (2) |23.9 |68.1 |44.2 |49.4 |62.0 |12.6 |30.7 |48.3 |17.6 | |Employment rate (of people aged 20-49) with/without children <12 |22.3/40.8 |88/76.4 |- |65.8/68.9 |86/73.6 |- |: |: |: | |Employment rate of older workers (55-64) (3) |16.7 |44.1 |27.4 |25.7 |44.4 |18.7 |17 |36 |19 | |Unemployment rate (2) |8.4 |8.4 |0 |12.7 |9.8 |-2.9 |37.2 |35.3 |-1.9 | |Unemployment on population 15-24 (4) |3.9 |8 |4.1 |9.8 |10.9 |1.1 |20.2 |21.1 |0.9 | |Share of part-time workers |17.8 |4.4 |-13.4 |11.7 |7.5 |-4.2 |: |: |: | |Share of employees with temporary contracts |13.1 |13.3 |0.2 |12.6 |13.1 |0.5 |: |: |: | |Educational attainment (upper secondary school, 20-24) (5) |51.7 |38.9 |12.8 |94.9 |92.8 |2.1 |: |: |: | |Life long learning (5) |2.4 |1.6 |0.8 |2.1 |2.0 |0.1 |: |: |: | |Share of members of national parliaments (6) |3 |97 |- |22 |78 |- |27.5 |72.5 |- | |Share among managers |7.8 |92.2 |- |25.6 |74.4 |- |: |: |: | |Source: LFS 2006. For FYROM: other sources indicated below.

The gender gap is always calculated as the value for men minus the value for women.

(1) For FYROM, the reference year is 2004 and the source is Labour Force Survey 2005, Basic – Republic of Macedonia, State Statistical Office. It should be noted that the activity rate is calculated among all persons older than 15 (and not 15-64).

(2) For FYROM, the source is the FYROM 2007 Progress report (SEC(2007)1432).

(3) For FYROM, the reference year is 2004 and the source is DG EMPL's estimate based on Labour Force Survey 2005, Basic – Republic of Macedonia, State Statistical Office.

(4) For FYROM, the reference year is 2004 and the source is Labour Force Survey 2005, Basic – Republic of Macedonia, State Statistical Office.

(5) Exception to the reference year: Croatia: 2005

(6) Source: European Commission, Employment, Social affairs and Equal opportunities DG, Database on Women and Men in Decision making, except for FYROM where the source is the FYROM 2007 Progress report (SEC(2007)1432).

[1] KOM(2007) 359.

[2] KOM(2001) 313.

[3] KOM(2006) 92.

[4] SEC(2007) 537.

[5] SEC(2006) 1245.

[6] http://ec.europa.eu/employment_social/social_dialogue/consultations_en.htm.

[7] KOM(2007) 244.

[8] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/73/EY, annettu 23. syyskuuta 2002, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloista annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta.

[9] KOM(2007) 424.

[10] KOM(2007) 359.

[11] Neuvoston päätös, tehty 30.5.2007 (EUVL C 128, s. 2) ja komission päätös, tehty 30.4.2007.

[12] Teemaa korostettiin tasa-arvoasioista vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa lokakuussa 2007 Portugalin puheenjohtajuuskaudella.

[13] Yhteensovittaminen on yksi prioriteettiaiheista, jotka tuotiin esiin puheenjohtajaryhmän julistuksessa sukupuolten tasa-arvosta EU:ssa. Julistus annettiin tasa-arvoasioista vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa toukokuussa 2007 Saksan puheenjohtajuuskaudella.

[14] KOM(2007) 620.

[15] Hoitoa olisi oltava saatavilla 0–3-vuotiaista lapsista 33 prosentille ja 3-vuotiaista kouluikäisiin 90 prosentille vuoteen 2010 mennessä.

[16] http://ec.europa.eu/employment_social/gender_equality/docs/2007/manual_gend_mainstr_en.pdf.