52007DC0578

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 8.10.2007

KOM(2007) 578 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 998/2003 23 artiklan mukaisesti {COM(2007)572}

SISÄLLYSLUETTELO

1. Yleistä 4

1.1. Johdanto 4

1.2. Taustaa 5

1.3. Lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia kuljetuksia koskeva EY:n lainsäädäntö – lyhyt kuvaus voimassa olevista järjestelyistä 5

1.3.1. Yleiset säännökset 5

1.3.2. Raivotauti 6

1.3.2.1. Tuonti muihin jäsenvaltioihin kuin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Maltalle, Irlantiin ja Ruotsiin 6

1.3.2.2. Tuonti Yhdistyneeseen kuningaskuntaa, Maltalle, Irlantiin ja Ruotsiin 6

1.3.3. Ekinokokkoosi 7

1.3.3.1. Tuonti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin (lukuun ottamatta Yhdistyneestä kuningaskunnasta tai Irlannista tulevia lemmikkieläimiä) 7

1.3.3.2. Ruotsiin, Suomeen ja Maltalle tuontia koskevat säännöt 7

1.3.4. Puutiainen 8

1.3.4.1. Tuonti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin (lukuun ottamatta Yhdistyneestä kuningaskunnasta tai Irlannista tulevia lemmikkieläimiä) 8

1.3.4.2. Tuonti Maltalle 8

2. Jäsenvaltioiden kuulemisten tulokset asetuksen 6, 8 ja 16 artiklan täytäntöönpanosta toistaiseksi saadusta kokemuksesta 8

2.1. Johdanto 8

2.2. Esiin tulleita asioita 9

2.2.1. Kommentit muista jäsenvaltioista kuin Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Irlannista, Ruotsista, Suomesta ja Maltalta 9

2.2.2. Kommentit jäsenvaltioista, jotka ovat säilyttäneet kansalliset vaatimuksensa 9

3. EFSAn tieteelliset raportit – päätelmät 10

3.1. Raivotaudin leviämisriski Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Ruotsiin ja Maltalle raivotaudilta suojaavia vasta-aineita mittaavista serologisista testeistä luopumisen seurauksena 10

3.1.1. Tehtävänmääritys ja menetelmä 10

3.1.2. Tärkeimmät EFSAn päätelmät 10

3.2. Ekinokokkoosin leviämisriski Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Ruotsiin, Maltalle ja Suomeen kansallisista säännöistä luopumisen seurauksena 11

3.2.1. Tehtävänmääritys ja menetelmä 11

3.2.2. Lausunnon pääseikat 12

3.3. Arvio puutiaisen leviämisriskistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin ja Maltalle kansallisista säännöistä luopumisen seurauksena 13

3.3.1. Tehtävänmääritys ja menetelmä 13

3.3.2. Lausunnon pääseikat 13

4. Yleiset päätelmät 14

4.1. Jäsenvaltioiden kuulemisia koskevat komission päätelmät 14

4.2. EFSAn lausuntoja koskevat komission päätelmät 14

4.2.1. Raivotauti 14

4.2.2. Ekinokokkoosi 15

4.2.3. Puutiainen 15

4.3. Käytettävissä olevat vaihtoehdot 16

4.4. Seuraavat vaiheet 16

5. Liitteet 17

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 998/2003 23 artiklan mukaisesti

1. YLEISTÄ

1.1. Johdanto

Lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 998/2003[1], jäljempänä ’asetus’, julkaistiin 13 päivänä kesäkuuta 2003, ja se tuli voimaan 3. heinäkuuta 2003.

Asetuksessa pyritään helpottamaan lemmikkieläinten kanssa matkustamista ja yhdenmukaistetaan sen vuoksi sääntöjä, joita sovelletaan lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin jäsenvaltioista toiseen tai kolmansista maista EU:hun.

Siinä annetaan kuitenkin Irlannille, Maltalle, Ruotsille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle mahdollisuus säilyttää 3. heinäkuuta 2008 päättyvän siirtymäkauden ajan kansalliset raivotautivaatimukset, jotka koskevat lemmikkieläinten tuontia niiden alueelle, sekä Suomelle mahdollisuus säilyttää loiskäsittelyä koskeva tuontivaatimus, koska ne olivat voimassa asetuksen voimaantulopäivänä.

Komission on asetuksen 23 artiklan mukaisesti toimitettava ennen 1. helmikuuta 2007 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tarpeesta säilyttää serologinen testi sekä asianmukaiset ehdotukset siirtymäkauden jälkeen jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta järjestelystä (6 artikla), tuonnista kolmansista maista (8 artikla) ja loiskäsittelyä koskevasta tuontiedellytyksestä (16 artikla).

Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettavan kertomuksen on perustuttava edellä tarkoitettujen artiklojen täytäntöönpanossa toistaiseksi saatuun kokemukseen sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) antaman tieteellisen lausunnon jälkeen tehtävään riskianalyysiin.

1.2. Taustaa

EFSAn arvio raivotaudin leviämisriskistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Ruotsiin ja Maltalle raivotaudilta suojaavia vasta-aineita mittaavista serologisista testeistä luopumisen seurauksena julkaistiin 28. helmikuuta 2007 [2] .

Ekinokokkoosin ja puutiaisen osalta asianomaisia jäsenvaltioita pyydettiin asetuksen 16 artiklan mukaisesti toimittamaan komissiolle niiden alueella vallitsevaa kyseistä tautitilannetta koskeva selvitys, jossa perustellaan lisätakeiden tarve taudin leviämisvaaran torjumiseksi.

Suomi lähetti selvityksensä 25. helmikuuta 2004 ja päivitti sen 1. joulukuuta 2006, Ruotsi 22. marraskuuta 2006, Irlanti 7. joulukuuta 2006 ja Yhdistynyt kuningaskunta 11. joulukuuta 2006. Maltalta ei tähän päivämäärään mennessä ole saatu selvitystä.

EFSAn arvio ekinokokkoosin leviämisriskistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Ruotsiin, Maltalle ja Suomeen kansallisista säännöistä luopumisen seurauksena annettiin 18. tammikuuta 2007[3].

EFSAn arvio ekinokokkoosin leviämisriskistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Ruotsiin, Maltalle ja Suomeen kansallisista säännöistä luopumisen seurauksena annettiin 8 päivänä maaliskuuta 2007[4].

Koska raivotaudin ja ekinokokkoosin leviämisriskiä koskevissa molemmissa toimeksiannoissa tietyt seikat, kuten raivotautirokotuksen teho lemmikkieläimiin, lääketiedot ja käsittelyjärjestelyjä koskevien suositusten tieteellinen perusta, koskevat asioita, jotka kuuluvat eläinlääkekomitean (CVMP) toimivaltaan, EFSA kuuli asiassa virallisesti Euroopan lääkevirastoa (EMEA).

Lisäksi komissio halusi, että selvitys on laaja-alainen, ja pyysi sen vuoksi jäsenvaltioita 20. lokakuuta 2006 toimittamaan tietoja asetuksen 6, 8 ja 16 artiklan täytäntöönpanossa saaduista kokemuksista.

1.3. Lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia kuljetuksia koskeva EY:n lainsäädäntö – lyhyt kuvaus voimassa olevista järjestelyistä

1.3.1. Yleiset säännökset

Asetuksessa otettiin käyttöön jäsenvaltiosta toiseen tapahtuvia kissojen, koirien, hillerien ja frettien kuljetuksia varten lemmikkieläinpassi, jolla osoitetaan, että eläin on rokotettu raivotautia vastaan. Jäsenvaltioiden on tarkoitus ottaa vähitellen käyttöön mikrosirutunnistin (transponderi), jonka avulla eläimet tunnistaa helposti ja joka liittää passin ja eläimen yhteen. Kahdeksan vuoden siirtymäkauden aikana, joka päättyy vuonna 2011, eläin saadaan merkitä myös tatuoinnilla, lukuun ottamatta joitakin jäsenvaltioita, joissa mikrosirutunnistin on jo nyt ainoa pakollinen merkintä.

Lemmikkieläinpassin antaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä eläinlääkäri, joka todistaa, että kyseiselle eläimelle on annettu voimassa oleva rokotus inaktivoidulla rokotteella rokotteen valmistajan suositusten mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat sallia alle kolmen kuukauden ikäisten rokottamattomien kissojen, koirien, hillerien ja frettien kuljetuksen (5 artiklan 2 kohta).

Asetuksessa annetaan kuitenkin Suomen, Irlannin, Maltan, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan säilyttää maahantuloa edeltävät toimenpiteet, kuten loiskäsittelyn ja verikokeet. Viimeksi mainitussa tapauksessa raivotaudin neutralisoivien vasta-aineiden määritys on tehtävä laboratoriossa, jonka AFSSA Nancy (Ranska), (neuvoston päätöksen 2000/258/EY mukaisesti nimetty raivotaudin vastaisten rokotteiden tehokkuutta mittaavien serologisten valvontatestien standardoinnissa tarvittavien arviointiperusteiden vahvistamisesta vastaava erityislaitos) on hyväksynyt.

1.3.2. Raivotauti

1.3.2.1. Tuonti muihin jäsenvaltioihin kuin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Maltalle, Irlantiin ja Ruotsiin

Tuonti jäsenvaltioista, tietyistä eurooppalaisista maista (muista kuin EU:n jäsenvaltioista) ja kolmansista maista, joissa raivotautitilanne on hyvä (asetuksen liitteessä II olevassa C osassa luetellut maat): voimassa oleva raivotautirokotus – 5 artikla .

Tuonti muista kuin asetuksen liitteessä II olevassa C osassa luetelluista kolmansista maista: voimassa olevan raivotautirokotuksen lisäksi hyväksytyn laboratorion on tehtävä ennen kuljetusta raivotautivasta-aineiden määritys verinäytteestä, joka on otettu vähintään 30 päivää rokotuksen jälkeen ja kolme kuukautta ennen kuljetusta – 8 artikla.

1.3.2.2. Tuonti Yhdistyneeseen kuningaskuntaa, Maltalle, Irlantiin ja Ruotsiin

1.3.2.2.1 Tuonti muista jäsenvaltioista kuin Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Maltalta, Irlannista ja Ruotsista sekä asetuksen liitteessä II olevassa C luettelossa mainituista kolmansista maista: kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan voimassa olevan raivotautirokotuksen lisäksi hyväksytyn laboratorion ennen matkaa tekemä vasta-ainemääritys, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Maltan osalta tehtävä 6 kuukautta ennen matkaa ja Ruotsin osalta 4–12 kuukautta rokotuksen jälkeen.

1.3.2.2.2 Tuonti muista kuin asetuksen liitteessä II olevassa C osassa luetelluista kolmansista maista: sijoittaminen karanteenitilaan ennen maahantuloa – 8 artikla .

1.3.2.2.3 Maltalle tuotaessa ainoastaan EU–15 -maat ja Kypros sekä tietyt raivotaudista vapaat kolmannet maat kelpuutetaan lemmikkieläinten matkustusjärjestelmään; muualta lähtöisin olevat lemmikkieläimet on asetettava pakolliseen karanteeniin[5].

1.3.3. Ekinokokkoosi

Niiden viiden jäsenvaltion, joita asia koskee, toimivaltaiset viranomaiset ovat saattaneet kansallisen lainsäädännön yleisön saataville.

1.3.3.1. Tuonti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin (lukuun ottamatta Yhdistyneestä kuningaskunnasta tai Irlannista tulevia lemmikkieläimiä)

Kussakin tapauksessa eläinlääkärin on käsiteltävä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan[6] tai Irlantiin[7] tulevat tai sinne palaavat kissat ja koirat Echinococcus multilocularis -loista vastaan antamalla niille valmistajan ohjeiden mukaisesti pratsikvantelia sisältävää lääkettä 24 – 48 tunnin kuluessa ennen hyväksytyn kuljetusyhtiön lähtöselvitystä.

1.3.3.2. Ruotsiin, Suomeen ja Maltalle tuontia koskevat säännöt

Ruotsi[8] vaatii heisimatolääkityksen ( Echinococcus ) 1–10 päivää ennen maahantuloa. Suomi[9] vaatii eläinlääkärin antaman todistuksen, josta käy ilmi, että eläimelle on annettu enintään 30 päivää ennen maahantuloa asiaankuuluva annos pratsikvantelia sisältävää hyväksyttyä lääkettä.

Lääkitystä ei vaadita alle kolmen kuukauden ikäisiltä eläimiltä, eikä eläimiltä, jotka on tuotu maahan suoraan Ruotsista, Norjasta (muualta kuin Svalbradista), Yhdistyneestä kuningaskunnasta tai Irlannista, eikä siinä tapauksessa, että eläin palaa Suomeen 24 tunnin kuluessa.

Malta[10] vaatii todistuksella osoitetun pratsikvantelikäsittelyn 24 – 48 tunnin kuluessa ennen lähtöä.

1.3.4. Puutiainen

Kaikkien jäsenvaltioiden, joita asia koskee, toimivaltaiset viranomaiset ovat saattaneet kansallisen lainsäädännön yleisön saataville.

1.3.4.1. Tuonti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin (lukuun ottamatta Yhdistyneestä kuningaskunnasta tai Irlannista tulevia lemmikkieläimiä)

Eläinlääkärin on ennen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tai Irlantiin tuontia tai uudelleentuontia annettava kissoille ja koirille puutiaiskäsittely 24 – 48 tunnin kuluessa ennen lähtöselvitystä.

Puutiaislääkityksenä on käytettävä puutiaislääkkeeksi hyväksyttyä eläinlääkettä, jolla on lääkkeen käyttömaassa myyntilupa. Punkkipantaa ei hyväksytä.

1.3.4.2. Tuonti Maltalle

Malta vaatii todistuksella osoitetun käsittelyn Fiprinolilla 24 – 48 tunnin kuluessa ennen Maltalle suuntautuvan matkan alkua.

2. JÄSENVALTIOIDEN KUULEMISTEN TULOKSET ASETUKSEN 6, 8 JA 16 ARTIKLAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA TOISTAISEKSI SAADUSTA KOKEMUKSESTA

2.1. Johdanto

Yhteensä 20 jäsenvaltiota vastasi asetuksen 23 artiklan soveltamista koskevaan komission tietopyyntöön ja toimitti selvitykset, jotka vaihtelivat ulkopuolisten tekemiin tutkimuksiin perustuvista yksityiskohtaisista raporteista lyhyisiin lausuntoihin.

Jotkin jäsenvaltiot käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja ottivat esille avoimia kysymyksiä, jotka eivät kuuluneet kuulemismenettelyn piiriin (kaupalliset kuljetukset, tunnistaminen, alle kolmen kuukauden ikäiset lemmikkieläimet sekä tuontitoimenpiteiden järjestys) mutta joita olisi käsiteltävä tulevan tarkistusprosessin aikana, jonka yhteydessä 1 päivästä tammikuuta 2008 sovellettavat järjestelyt määritellään.

2.2. Esiin tulleita asioita

Vaikka asetusta yleisesti pidetään parannuksena aikaisempaan tilanteeseen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Ruotsin, Suomen ja Maltan säilyttämät erilaiset lisävaatimukset aiheuttavat matkustajille edelleen epäselvyyttä ja hankaluutta.

2.2.1. Kommentit muista jäsenvaltioista kuin Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Irlannista, Ruotsista, Suomesta ja Maltalta

Jäsenvaltioiden kuulemisissa esiin tulleita tärkeimpiä aiheita olivat:

- perusteettomat erot, joita suojatoimenpiteissä esiintyy raivotautivapaudeltaan eritaustaisten jäsenvaltioiden välillä

- perusteettomat erot, joita terveysvaatimuksissa ja rokotuksia ja käsittelyjä koskevissa määräajoissa esiintyy ja jotka mutkistavat tarpeettomasti lemmikkieläinten matkustusta sekä lisäävät kustannuksia

- erilaiset rokotusohjelmat, jotka vaikeuttavat eläinlääkärintarkastuksia

- yhdenmukaiset vaatimukset ovat estäneet tehokkaasti raivotaudin leviämisen suurimpaan osaan jäsenvaltioita.

2.2.2. Kommentit jäsenvaltioista, jotka ovat säilyttäneet kansalliset vaatimuksensa

Asetusta pidetään yleisesti onnistuneena vaihtoehtona karanteenille, ja sen ansiosta lemmikkieläinten omistajat voivat matkustaa lemmikkiensä kanssa vaivattomasti.

Yhdistynyt kuningaskunta, Suomi ja Irlanti toivovat, että nykyisiä asetuksen 6, 8 tai 16 mukaisia järjestelyjä jatkettaisiin pysyvänä toimenpiteenä. Malta ei ole kommentoinut asiaa. Ruotsi kannattaa:

- raivotaudin varalta tehtävän verikokeen poistamista EU:n alueelta ja muilta alhaisen riskin alueilta tulevilta lemmikkieläimiltä, jos EFSA toteaa, että näin voidaan tehdä lisäämättä raivotaudin leviämisriskiä ja jos Baltian maissa, Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa ketuille annetaan säännölliset suun kautta annostettavat rokotukset EU:n valvonnassa

- kansallisen karanteenivelvoitteen säilyttämistä niiden lemmikkieläinten osalta, jotka tulevat kolmansista korkean riskin maista siihen asti, kunnes saadaan tieteellistä näyttöä siitä, että maahantulo ilman karanteenia ei lisää raivotautiriskiä.

3. EFSAN TIETEELLISET RAPORTIT – PÄÄTELMÄT

3.1. Raivotaudin leviämisriski Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Ruotsiin ja Maltalle raivotaudilta suojaavia vasta-aineita mittaavista serologisista testeistä luopumisen seurauksena

3.1.1. Tehtävänmääritys ja menetelmä

EFSA teki lausunnon sivulla kahdeksan esitetyn tehtävänmäärityksen mukaisesti määrällisen riskinarvioinnin järjestelmän riskinalennuskyvystä siinä tapauksessa, että rokotuksen jälkeen tehdään serologinen testi ja että sitä ei tehdä. Lepakkoraivotauti on jätetty riskinarvioinnin ulkopuolelle.

3.1.2. Tärkeimmät EFSAn päätelmät

Hyväksytyn rokotusohjelman mukaisesti annettavaa raivotautirokotusta hyväksytyllä rokotteella pidetään keskeisenä vaatimuksena jäsenvaltioiden välillä tapahtuville lemmikkieläinten kuljetuksille edellyttäen, että immuniteettisuoja on todettu ja se säilytetään.

Jos yhtenä annoksena annetusta ensirokotuksesta tietyn ajan jälkeen otetun näytteen neutralisoivien vasta-aineiden serologinen titteri on 0,5 ky/ml, suojan katsotaan olevan erittäin todennäköisesti hyvä, ja sitä käytetään raja-arvona.

Koska tämä oletus ei liity minkään rokotteen tehoon, vaan tietyntasoisen riskin määrittämiseen, on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:

- kuluneesta ajasta riippuen raivotautitartunnan jo saaneen eläimen rokottamisella itämisaikana voi olla sairauden kehittymiseen joko pieni vaikutus tai ei vaikutusta lainkaan

- saatavilla ei ole erotusmenetelmiä tartunnan toteamiseksi elävässä rokotetussa eläimessä

- eläinkohtaisten biologisten erojen vuoksi pieni osa rokotetuista lemmikkieläimistä, erityisesti alle vuoden vanhoista (”alhaisen vasteen eläimet”), ei aina saavuta raja-arvoa yhdellä annoksella ensirokotetta.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella on mahdollista yksilöidä kaksi riskiskenaarioita, jotka edellyttävät riskinhallinnallisia lisätoimenpiteitä, jotta taudin leviäminen estetään:

- eläin rokotetaan taudin itämisaikana (A tyypin riski) ja

- eläin, jonka vasta-ainepitoisuus on alhainen, saa tartunnan ja kantaa tautia rokotustodistuksesta huolimatta (B tyypin riski).

Seuraavia riskinhallintatoimenpiteitä sisältävää ohjelmaa pidetään parhaana keinona hillitä raivotautiriskiä:

- odotusajan (rokotuksen ja kuljetuksen välinen aika) käyttöön ottaminen; odotusaika yhden annoksen ensirokotteen antamisen jälkeen jättäisi aikaa kliinisen taudin puhkeamiseen siinä tapauksessa, että eläin on saanut tartunnan ennen ensirokotusta. EFSAn riskiarvioinnissa on näiden kahden riskiskenaarion osalta mallinnettu odotusajan vaikutusta todennäköisyyteen, että kliinisiä oireita kehittyisi ennen odotusajan päättymistä. Eläimellä on esimerkiksi 95,2 prosentin todennäköisyys kehittää kliinisiä oireita ennen 60 päivän odotusajan päättymistä.

- serologinen testaus tai toisen rokoteannoksen antaminen 4 – 6 viikon kuluttua ensirokotteen antamisesta, mikä ratkaisisi alhaisen vasteen eläimiin liittyvät ongelmat, edellyttäen, että hyväksyttyjä rokoteohjelmia muutetaan niin, että tällainen vaihtoehto sisällytetään myyntilupaan.

Niistä maista tuleville eläimille, joissa raivotautitapausten määrä lemmikkieläimissä on vähäinen (alle 1 tapaus miljoonaa lemmikkieläintä kohti vuodessa) ei ole perusteltua ottaa käyttöön immuniteettisuojan kehittymiseen tarvittavaa aikaa pidempää odotusaikaa. EFSAn lausunnon mukaan vuonna 2005 EU:n alueella esiintyi eniten raivotautia Baltian maiden lemmikkieläimissä.

Toisen kerran annettavan rokotuksen myönteisten vaikutusten tueksi on hyvin vähän julkaistua tietoa, ja olettamus perustuu pääasiassa asiantuntijalausuntoihin, jotka on saatu serologisten testien suorittamiseen hyväksytyiltä laboratorioilta. Kahden rokotuskerran jälkeen alhaisen vasteen omaavien eläinten todellinen määrä katsotaan vähäiseksi.

3.2. Ekinokokkoosin leviämisriski Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Ruotsiin, Maltalle ja Suomeen kansallisista säännöistä luopumisen seurauksena

3.2.1. Tehtävänmääritys ja menetelmä

EFSA teki lausunnon sivulla viisi esitetyn tehtävänmäärityksen mukaisesti riskiarvioinnin Suomen, Irlannin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ruotsin toimittamien selvitysten perusteella. Kyseisten selvitysten pitäisi sisältää perustelut lisätakuiden tarpeelle taudin leviämisriskin torjumiseksi.

EFSA otti huomioon kyseisten jäsenvaltioiden epidemiologisen tilanteen ja sen, että toimeksiannossa ei annettu taustatietoja siitä, mistä erityisistä lajeista riskiarviointi olisi tehtävä, ja ehdotti arvioinnin rajaamista E.multilocuralis -loiseen. Komissio hyväksyi tämän ehdotuksen.

Koska E. multilocuralis -loisesta lemmikkieläimissä ja villieläimissä EU:ssa ei ole yhdenmukaisia valvontaohjelmia (näytteenottostrategiat ja diagnostiset menetelmät hyvin erilaisia) ja tietoa E. multilocuralis -loisen esiintymisestä tai tartuntatapauksista lemmikkieläimissä on hyvin vähän ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laadun, EFSA teki laadullisen riskinarvion.

Lisäksi EFSA otti huomioon zoonooseja, zoonoosien aiheuttajia, mikrobilääkeresistenssiä ja elintarvikeperäisten tautien puhkeamista Euroopan unionissa vuonna 2005 koskevassa yhteisön yhteenvetoraportissa ” EFSA's Community Summary Reports on Zoonoses, Zoonotic Agents, Antimicrobial resistance and Food Borne Outbreaks in the European Union in 2005 ”[11] esitetyt tiedot, jotka perustuvat jäsenvaltioiden vuosittaisiin raportteihin.

3.2.2. Lausunnon pääseikat

Useat villieläimistä tehdyt erilliset tutkimukset osoittavat, että esiintyvyys vaihtelee huomattavasti maasta toiseen sekä maan sisällä alueesta toiseen. Erilaisia epidemiologisia tilanteita on sen vuoksi äärimmäisen vaikea verrata toisiinsa. Tämä vaihtelevuus on otettava huomioon aina määriteltäessä maan asemaa (vapaa ja/tai endeeminen), mikä riippuu useista tekijöistä, jotka on vielä määriteltävä.

Suomessa tähän mennessä E. multilocuralis -loisen esiintymisestä koirilla suoritettujen tutkimusten (näytteenottostrategiaa ei mainittu) tulokset ovat olleet negatiivisia. Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Ruotsi ja Malta eivät antaneet tietoja kotieläimiin kohdistuneesta seurannasta.

Lemmikkieläintartunnoista Euroopassa julkaistujen tutkimusten alhaisen määrän perusteella näyttää siltä, että kesyjen lihansyöjien tartuntaluvut ovat alhaiset mitä todennäköisimmin sen vuoksi, että niiden altistus loisille on vähäinen ja lemmikkieläimet madotetaan säännöllisesti. Koirat ja kissat vaikuttavat olevan loisen tyypillisesti villieläimiin perustuvan elinkaaren kannalta toissijaisia. Koirilla ja kissoilla on kuitenkin läheiset suhteet ihmiseen, minkä vuoksi niillä saattaa olla osuutta taudin tarttumisessa ihmisiin, joissa se voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Kissojen asemasta pääisäntänä ei ole tällä hetkellä täyttä varmuutta.

Kolmesta nykyisestä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa, Maltalla, Suomessa ja Ruotsissa käytössä olevasta käsittelyohjelmasta saadun kokemuksen perusteella pääteltiin, että uusintatartunnan todennäköisyys alkuperämaassa ja elinkykyisen munan leviäminen tuojamaassa vähenee lähes olemattomiin, kun eläimelle annetaan sopiva pratsikvantelilääkitys 24 – 48 tuntia ennen matkan alkua.

Ihmisissä esiintyvä ekinokokkoosi on ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva tauti niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat toimittaneet tietoja, lukuun ottamatta Tanskaa, Ranskaa, Alankomaita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Kypros, Luxemburg, Malta ja Puola eivät ole toimittaneet tietoja ihmisissä esiintyvän ekinokokkoosin ilmoitusvelvollisuudesta. Nämä tiedot kerätään ja julkaistaan EFSAn zoonoosien, zoonoosien aiheuttajien, mikrobilääkeresistenssin ja elintarvikeperäisten tautien puhkeamisen kehityssuuntia ja lähteitä Euroopan unionissa vuonna 2005 koskevassa yhteisön yhteenvetoraportissa ” EFSA’s Community Summary Report on Trends and Sources of Zoonoses, Zoonotic Agents, Antimicrobial resistance and Food Borne Outbreaks in the European Union” . Vuonna 2005 Luxemburg, Malta, Belgia, Viro, Suomi, Kreikka, Irlanti, Italia ja Slovenia eivät kuitenkaan toimittaneet tietoja raporttia varten (EFSA, 2006).

Ekinokokkoosin toteaminen eläimissä kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin useimmissa jäsenvaltioissa, lukuun ottamatta Tšekkiä, Unkaria ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, mutta Kypros, Ranska, Saksa, Irlanti, Luxemburg, Malta ja Puola eivät toimittaneet mitään tietoja (EFSA, 2006). Ilmoitusvelvollisuutta pidetään tarpeellisena sen osoittamiseksi, ettei kotoperäisessä eläin- tai ihmispopulaatiossa ole loistartuntaa.

3.3. Arvio puutiaisen leviämisriskistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin ja Maltalle kansallisista säännöistä luopumisen seurauksena

3.3.1. Tehtävänmääritys ja menetelmä

EFSA teki lausunnon sivulla neljä esitetyn tehtävänmäärityksen mukaisesti riskiarvioinnin Irlannin toimittamien raporttien ja DEFRAn ( Department of Environment, Food & Rural Affairs , Yhdistynyt kuningaskunta) tuottaman katsauksen perusteella. EFSA katsoi, että Maltan ja Irlannin tilanteesta tarvitaan täydellinen katsaus.

EFSA ei tarkastellut puutiaista tai puutiaisen aiheuttamia tauteja karjassa ja/tai maatalouseläimissä, vaan nimenomaan lemmikkieläimissä. Raportissa tarkastellaan kyseisten puutiaisten maantieteellistä levinneisyyttä, mukaan luettuna Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Maltan nykyinen tilanne, sekä puutiaisten roolia merkittävistä eksoottisista taudeista, joilla saattaa olla zoonoottisia vaikutuksia, vastuussa olevien taudinaiheuttajien levittäjinä.

3.3.2. Lausunnon pääseikat

Puutiaiset ovat kirppujen ohella maailmanlaajuisesti kaikkein laajimmin levinneitä lemmikkieläimissä esiintyviä ulkoloisia. Maailmalla on tällä hetkellä 866 eri puutiaislajia, joista 54:ää esiintyy lemmikkieläimissä. Puutiaiset voidaan luokitella sen mukaan, miten moneen eläinlajiin ne tarttuvat. Useimmat maailmanlaajuisesti kissoissa ja koirissa esiintyvät lajit ovat kolmen isäntälajin telotrooppisia lajeja, jotka käyttävät ravintona pieniä lihansyöjiä, lampaita, nautakarjaa tai hevosia.

Tiettyjen puutiaislajien levinneisyyttä on todennäköisesti aliarvioitu laaja-alaisen valvonnan ja näytteiden keruun puuttuessa, ja niiden tunnistamiseen mahdollisesti liittyvät vaikeudet mutkistavat asiaa edelleen. Osa saatavilla olevista tiedoista on joko tarkistamatonta tai vanhentunutta. Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan päätellä, että näytön puuttuminen ei tarkoita sitä, ettei puutiaista esiinny tietyllä alueella.

Lemmikkieläimissä (esim. koirissa, kissoissa, hillereissä ja freteissä) esiintyviä puutiaislajeja ja niiden levinneisyyttä Euroopassa on eritelty. Maltalla esiintyvistä ja/tai levinneistä puutiaislajeista ei ole raportoitu. Nykyisissä raporteissa ja kirjallisuudessa mainitaan tiettyjen puutiaislajien esiintymisestä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa; Maltaa koskevaa tietoa ei ole.

Puutiaisen on havaittu verta imevänä loisena tartuttavan isäntäänsä ja/tai isäntiinsä laajan valikoiman patogeenejä, jotka voivat aiheuttaa puutiaistauteja, joita esiintyy villieläimissä ja kotieläimissä, lemmikkieläimet ja ihmiset mukaan luettuna.

Kaikki puutiaistaudit eivät kaikissa maissa kuulu ilmoitus- tai raportointivelvollisuuden piiriin, ja niitä koskevia yleistietoja ei sen vuoksi ole. Puutiaistauteja on useita, ja ne ovat ihmisten ja eläinten terveydelle vaarallisia. Useimpia puutiaistauteja aliarvioidaan, sillä niiden kliiniset merkit ja oireet ovat yleisiä useille taudeille. Lisäksi puutiaistartunta ja jokin toinen tauti, jolla on samat oireet, voivat esiintyä samanaikaisesti. Useimmille puutiaistaudeille ei ole luotettavia diagnostisia menetelmiä.

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin toimittamat selvitykset eivät sisällä laaja-alaista arviota puutiaisien leviämisriskistä näihin maihin, koska tällaiseen arvioon tarvittavia tietoja ei ole riittävästi. Puutiaisen aiheuttaman loistartunnan estämiseen tarkoitetun käsittelyn tehokkuutta voidaan arvioida vain, jos puutiaisen levinneisyydestä on tietoja, eikä tällaista arviointia voida tehdä selvityksissä esitettyjen hyvin puutteellisten tietojen perusteella.

4. YLEISET PÄÄTELMÄT

4.1. Jäsenvaltioiden kuulemisia koskevat komission päätelmät

Suurin osa jäsenvaltioista, lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Irlantia, Maltaa, Ruotsia ja Suomea, kannattaa täysin yhdenmukaistettuja sääntöjä lemmikkieläinten kuljetuksille jäsenvaltioihin. Ne kannattavat mahdollisimman joustavaa matkustamista lemmikkieläinten kanssa, vaarantamatta asianomaisten tautien valvontaa.

Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Suomi pitävät nykyisten sääntöjen säilyttämistä parempana vaihtoehtona. Ruotsi on valmis tarkistamaan nykyisiä sääntöjä uudelleen, jos EFSAn riskiarviointi on myönteinen.

4.2. EFSAn lausuntoja koskevat komission päätelmät

4.2.1. Raivotauti

Jos immuniteettisuoja on todettu ja sitä ylläpidetään antamalla hyväksytty rokote hyväksytyn rokotusohjelman mukaisesti, voimassa olevan rokotuksen olisi oltava ainoa vaatimus lemmikkieläinten matkustamiselle kaikkiin jäsenvaltioihin.

Lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön yhden annoksen ensirokotteen jälkeisiä täydentäviä riskinhallintatoimenpiteitä siltä varalta, että taudilta suojaamattomia eläimiä kuljetetaan taudin itämisaikana:

- odotusaika, jonka kuluessa taudin kliiniset merkit ehtivät kehittyä siinä tapauksessa, että eläin on saanut tartunnan ennen kuin immuniteettisuoja on saavutettu

- menettely, jolla immuniteettisuojaa varmistetaan joko testillä, jolla testataan neutralisoivia vasta-aineita raja-arvoa 0,5 ky/ml vasten, tai tehosterokotus, edellyttäen, että rokotteen myyntilupaan sisältyviä hyväksyttyjä rokotusohjelmia muutetaan.

4.2.2. Ekinokokkoosi

E. multilocularis -tartunnan riski levitä endeemisiltä alueilta maihin, joissa väli-isäntää (jyrsijät) esiintyy mutta joita tehtyjen kansallisten tutkimusten perusteella pidetään kyseisestä taudista vapaina, on suurempi kuin ’vähäinen’, ja sitä voitaisiin alentaa käsittelemällä lemmikkieläimet ennen kuljetusta.

Riskiarviointia heikentää kuitenkin se, ettei taudin zonoottisesta mahdollisuudesta huolimatta käytettävissä ole luotettavaa tietoa. Koska käytössä olevat valvontastrategiat ovat erilaisia, eikä ihmisissä ja eläimissä esiintyvä tauti kuulu useimmissa maissa ilmoitusvelvollisuuden piiriin, epidemiologiaa koskevat arviot voivat olla ainoastaan suuntaa antavia.

Lisäksi tietyillä mailla, joilla on tartunnan saaneiden maiden kanssa yhteinen raja, on suurempi riski altistua E. multilocuralis -loisen leviämiselle villieläinten rajatylittävien liikkeiden kuin tartunnan saaneiden lemmikkieläinten kuljetusten vuoksi.

4.2.3. Puutiainen

Lemmikkieläimiin kiinnittyvät puutiaislajit ovat levinneet laajalle Eurooppaan, myös Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin ja mahdollisesti Maltalle. Puutiaiset ovat valikoimattomia loisia, jotka loisivat monissa pienissä nisäkkäissä, seuraeläimissä, kaupallisissa eläimissä ja ihmisissä.

Puutiaislajeja ja puutiaisen välityksellä leviäviä tauteja koskevat valvontajärjestelmät ovat puutteelliset ja suppeat. Nykyisin saatavilla olevat tiedot osoittavat, että systemaattista näytteiden keruuta, epidemiologista tausta-aineistoa ja tehokkaita valvontatoimenpiteitä ei ole.

EFSAn lausunnossa monien puutiaislajien maantieteellistä levinneisyyttä ei yhdistetty koirien ja kissojen lisääntyneeseen liikkuvuuteen, vaan ilmastonmuutoksesta aiheutuviin mahdollisiin vaikutuksiin.

Lausunto osoittaa selvästi, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Maltan epidemiologisesta tilanteesta ole riittävästi näyttöä, jotta näiden maiden tällä hetkellä soveltamien lisätakeiden perustelut voitaisiin kumota tai hyväksyä.

4.3. Käytettävissä olevat vaihtoehdot

Pystyäkseen päättämään mahdollisuudesta tarkastella nykyisiä järjestelyjä uudelleen komissio tarkastelee parhaillaan käytettävissä olevia vaihtoehtoja, jotka voidaan tiivistää seuraavasti:

1. Jatketaan pysyvinä nykyisiä tuontiedellytyksiä Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Maltan, Suomen ja Ruotsin osalta. Tässä vaihtoehdossa ei oteta huomioon EFSAn tieteellisiä lausuntoja, joiden mukaan näissä viidessä jäsenvaltiossa ei ole erityistä tautitilannetta kyseisen taudin osalta. Vaihtoehto ei poistaisi joidenkin matkustajien kokemaa epäselvyyttä ja hankaluutta, eikä se vastaisi muiden jäsenvaltioiden pyrkimyksiä yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa järjestelyjä tilanteessa, jossa eläinten terveystilanne Euroopassa on asianomaisten tautien osalta suhteellisen homogeeninen.

2. Pidennetään nykyisiä tuontiedellytyksiä koskevaa siirtymäkautta Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Maltan, Suomen ja Ruotsin osalta siihen asti, kunnes saadaan tieteellistä näyttöä siitä, että nykyisten toimenpiteiden peruuttaminen lisäämättä taudin leviämisriskiä on mahdollista. Tämä vaihtoehto olisi pidettävä voimassa, jos katsotaan, ettei EFSAn tieteellisessä lausunnossa esitetä riittäviä perusteita toimenpiteiden muuttamiselle, siihen asti, kunnes saadaan uutta tieteellistä näyttöä.

3. Poistetaan nykyiset tuontiedellytykset Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Maltan, Suomen ja Ruotsin osalta: Tämä vaihtoehto vastaisi EU-sääntöjen täysimääräistä yhdenmukaistamista, mutta siinä ei otettaisi huomioon kaikkia Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Suomen, Maltan ja Ruotsin esille ottamia avoimia kysymyksiä, eikä kaikkia EFSAn lausunnossa esitettyjä seikkoja.

4. Mukautetaan nykyisiä kaikkiin jäsenvaltioihin, lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Irlantia, Suomea, Maltaa ja Ruotsia, sovellettavia sääntöjä jäsenvaltioiden kuulemisten ja EFSAn lausuntojen mukaisesti ja poistetaan sen jälkeen edellä lueteltujen viiden jäsenvaltion soveltamat erityisedellytykset, mikä hyödyntäisi kaikkia EUn kansalaisia, jotka matkustavat lemmikkieläinten kanssa EU:n alueella ja sen ulkopuolella, ja lisäisi samalla lemmikkieläinten kuljetusten turvallisuutta.

4.4. Seuraavat vaiheet

Komissio antaa asetuksen 23 artiklan mukaisesti aiheelliset ehdotukset siirtymäkauden jälkeen sovellettavasta järjestelystä asetuksen 6, 8, ja 16 artiklan osalta.

Koska tieteellinen arviointi on kestänyt suunniteltua pitempään ja lykännyt komission kertomuksen valmistumista ja koska valmisteilla olevasta komission ehdotuksesta asetuksen (EY) N:o 998/2003 muuttamiseksi käydään keskustelua yhteispäätösmenettelyssä, edellä mainitun määräajan noudattaminen on epätodennäköistä.

Sen vuoksi komissio esittää ennen tässä kertomuksessa esitettyjen vaihtoehtojen jatkokäsittelyyn ryhtymistä lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 998/2003 muuttamisesta siirtymäajan pidentämisen osalta.

5. LIITTEET

5.1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 998/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/en/consleg/2003/R/02003R0998-20061025-en.pdf

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/en/oj/2007/l_073/l_07320070313en00090009.pdf

5.2. Arvio raivotaudin leviämisriskistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Ruotsiin ja Maltalle raivotaudilta suojaavia vasta-aineita mittaavista serologisista testeistä luopumisen seurauksena (EFSA-Q-2006-014)

http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178620772660.htm

5.3. Arvio ekinokokkoosin leviämisriskistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Ruotsiin, Maltalle ja Suomeen kansallisista säännöistä luopumisen seurauksena (EFSA-Q-2006-112)

http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178620772901.htm

5.4. Arvio puutiaisen leviämisriskistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, ja Maltalle kansallisista säännöistä luopumisen seurauksena (EFSA–Q–2006–326)

http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178620771045.htm

[1] EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1467/2006 (EUVL L 274, 5.10.2006, s. 3).

[2] http://www.efsa.europa.eu/etc/medialib/efsa/science/ahaw/ahaw_opinions/ej436_rabies.Par.0001.File.dat/ahaw op_ej436_rabies_en.pdf

[3] http://www.efsa.europa.eu/en/science/ahaw/ahaw_opinions/ej441_echinoccocus.html

[4] http ://www. efsa .europa.eu/en/science/ahaw/ahaw_opinions/ej469_ticks.Par.001.File.dat/ahaw op ej469 ticks en.pdf

[5] http://www.veterinary.gov.mt/page.asp?p=6107&l=1

[6] http://www.defra.gov.uk/animalh/quarantine/pets/procedures/support-info/treatment.htm

[7] http://www.agriculture.gov.ie/index.jsp?file=pets/travel.xml

[8] http://www.sjv.se/download/18.1adbfde10e558aac1580002148/Ny+broschyr+fr%C3%A5n+3+juli+2004+OVR76ENG.pdf

[9] http://www.evira.fi/portal/en/animals_and_health/import_and_export/dogs__cats_and_ferrets/import_from_eu_countries_and_norway/

[10] http://www.veterinary.gov.mt/page.asp?p=6107&l=1

[11] http://www.efsa.europa.eu/en/science/monitoring_zoonoses/reports/zoonoses_report_2005.html .