[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 18.9.2007

KOM(2007) 536 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Vuosikertomus jaksolta 2006–2007 rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi 27 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 389/2006 mukaisesti toteutetusta yhteisön tuesta

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Vuosikertomus jaksolta 2006–2007 rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi 27 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 389/2006 mukaisesti toteutetusta yhteisön tuesta

1. JOHDANTO

Luxemburgissa 26. huhtikuuta 2004 pitämässään kokouksessa neuvosto pani merkille Kyproksessa 24. huhtikuuta 2004 Annanin suunnitelmasta järjestettyjen samanaikaisten kansanäänestysten tulokset ja totesi seuraavaa:

”Kyproksen turkkilainen yhteisö on ilmaissut selkeästi haluavansa tulevaisuuden Euroopan unionissa. Neuvosto aikoo päättäväisesti lopettaa Kyproksen turkkilaisen yhteisön eristyneen aseman ja helpottaa Kyproksen yhdistymistä tukemalla Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellista kehitystä. Neuvosto kehotti komissiota tekemään tätä koskevia kokonaisvaltaisia ehdotuksia, joissa painotetaan erityisesti saaren taloudellista yhdentymistä ja yhteydenpidon parantamista molempien yhteisöjen välillä ja Euroopan unionin kanssa. Neuvosto suositteli, että Kyproksen pohjoisosia varten ratkaisuun pääsyn varalta jo varatut 259 miljoonaa euroa käytettäisiin nyt tähän tarkoitukseen.”

Komissio esitti 7. heinäkuuta 2004 näiden päätelmien pohjalta ehdotuksen[1] neuvoston asetukseksi rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä esitettiin, että ohjelmaa varten varataan vuosiksi 2004–2006 yhteensä 259 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahat rahoitusnäkymien otsakkeesta 7 (liittymistä edeltävä tuki).

Neuvosto antoi 27. helmikuuta 2006 tämän ehdotuksen perusteella asetuksen (EY) N:o 389/2006[2] rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi ja Euroopan jälleenrakennusvirastosta annetun asetuksen (EY) N:o 2667/2000 muuttamisesta, jäljempänä ”tukiasetus”.

Tukiasetuksen 10 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Komissio lähettää joka vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän säädöksen mukaisesti toteutetusta yhteisön tuesta. Raportti sisältää tiedot vuoden aikana rahoitetuista toimista ja seurantatyön päätelmistä, ja siinä arvioidaan tuen toteuttamisella saadut tulokset.”

Tämä ensimmäinen kertomus kattaa ajanjakson 27. helmikuuta 2006 – 28. helmikuuta 2007. Rahoitustuen toteuttamisesta raportoidaan vuosittain, ja vuosiraportoinnissa noudatettavan, varainhoitovuosien mukaiseen jaksotukseen perustuvan tavanomaisen käytännön mukaisesti seuraava vuosikertomus annetaan vuoden 2007 joulukuun loppuun ulottuvalta jaksolta. Tässä ensimmäisessä kertomuksessa tarkastellaan etenkin 1) tuella rahoitettavien ohjelmien suunnittelua, 2) tukiohjelman toteutusjärjestelyjä, 3) ensimmäisten tarjouspyyntöjen ja hankintojen tekemistä sekä 4) päätelmiä ja tukiohjelmaan liittyviä erityishaasteita.

2. TUELLA RAHOITETTAVIEN OHJELMIEN SUUNNITTELU

2.1. Taustaa

Sen jälkeen kun tukiasetus oli annettu helmikuussa 2006, komissio keskittyi suunnittelemaan tuella rahoitettavia ohjelmia voidakseen tehdä tarvittavat talousarviositoumukset ennen vuoden 2006 loppua. Seuraavassa tarkastellaan näkökohtia, jotka vaikuttivat ohjelmasuunnitteluun vuonna 2006.

2.1.1. Tukiasetuksen antamisen viivästyminen

Neuvosto hyväksyi tukiasetuksen vasta noin 20 kuukauden kuluttua siitä, kun komissio oli tehnyt ehdotuksensa heinäkuussa 2004. Tästä viivästymisestä oli seurauksena se, että talousarviositoumukset, jotka oli alun perin tarkoitus jakaa vuosille 2004, 2005 ja 2006, jouduttiin keskittämään yhdelle vuodelle. Monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa otetaan aina huomioon aiemmilta vuosilta saadut kokemukset, jotta ohjelmien vuotuiset rahoitustarpeet voitaisiin arvioida paremmin. Näin ei tarkasteltavana olevassa tapauksessa kuitenkaan voitu tehdä, vaan koko 259 miljoonan euron määrä oli käytettävä yhteen vasta vuonna 2006 laadittuun ja hyväksyttyyn ohjelmaan. Tällä on erittäin tärkeä merkitys etenkin siksi, että tuki-intensiteetti on tarkasteltavana olevassa tukiohjelmassa huomattavasti suurempi kuin Kyproksen turkkilaisen yhteisön hyväksi aikaisemmin toteutetuissa rahoitustukiohjelmissa.

Viivästyminen aiheutti sen, ettei vuosiksi 2004 ja 2005 suunniteltuja valmistelutoimia voitu toteuttaa. Komissiolla oli ohjelman valmistelua varten vain 2 miljoonan euron määrärahat. Nämä olivat toteutettavuustutkimuksiin varattuja määrärahoja, jotka oli asetettu käyttöön osana Kyproksen pohjoisosalle vuodeksi 2003 myönnettyä erityistä tukipakettia[3]. Toteutettavuustutkimuksia tehtiin mm. seuraavilta osa-alueilta: kiinteät jätteet, vesi ja jätevesi, energia sekä maaseudun kehittäminen. Lisäksi Maailmanpankki teki komission toimeksiannosta Kyproksen pohjoisosan taloudellisesta tilanteesta peruskartoituksen, jonka tarkoituksena oli helpottaa ohjelman kokonaisvalmistelua.

Edellä mainituissa tutkimuksissa analysoitiin, missä määrin nykyinen tilanne ei vastannut yhteisön säännöstön vaatimuksia, ja ehdotettiin ensisijaisia hankkeita toteutettaviksi osana tukiohjelmaa. Tutkimuksissa korostettiin yleisesti sitä, että Kyproksen pohjoisosa tarvitsee runsaasti investointeja, jotta infrastruktuuri ja palvelut alueella saadaan yhteisön säännöstön vaatimuksia vastaaviksi.

Niissä todettiin lisäksi, että hankkeiden valmistelua olisi jatkettava laatimalla yksityiskohtaiset tarjouseritelmät. Yleisesti ottaen todettiin myös, ettei Kyproksen pohjoisosasta ollut saatavissa luotettavia sosioekonomisia tilastoja.

Valmistelutoimien viivästyminen merkitsee, että joihinkin investointihankkeisiin liittyvät hankintasopimukset tehdään vasta vähän ennen kuin sopimusten tekemiselle asetettu määräaika päättyy vuoden 2009 lopulla.

2.1.2. Epävarmuus käytettävissä olevan rahoituksen kokonaismäärästä

Neuvosto suositti 26. huhtikuuta 2004 antamissaan päätelmissä, että Kyproksen pohjoisosia varten ratkaisuun pääsyn varalta jo varatut 259 miljoonaa euroa käytettäisiin tukiasetuksessa asetettuihin tavoitteisiin. Talousarviossa otettiin tämän vuoksi määrärahoja varaukseen odottamaan oikeusperustan hyväksymistä. Vuoden 2005 talousarviossa varaukseen otettiin 120 miljoonaa euroa ja vuoden 2006 talousarviossa 139 miljoonaa euroa.

Koska oikeusperustan hyväksyminen viivästyi, vuodeksi 2005 varatut määrärahat eivät hyväksymisajankohtana enää olleet käytettävissä. Kun asetus helmikuussa 2006 annettiin, käytettävissä oli enää 139 miljoonaa euroa. Ohjelmasuunnittelun perustaksi otettiin siis alun perin nämä määrärahat.

Komissio ilmoitti kuitenkin jäsenvaltioille, että määrärahoja voitaisiin lisätä alun perin tarkoitukseen varattuihin 259 miljoonaan euroon esittämällä 120 miljoonan euron lisämäärärahojen ottamista otsakkeesta 7, jonka käytettävissä oleva liikkumavara oli 1 085,4 miljoonaa euroa.

Lisätalousarvio hyväksyttiin lokakuussa 2006. Kun varmistui, että käytettävissä oli koko alkuperäinen 259 miljoonan euron summa, ohjelmasuunnittelua tarkistettiin siten, että osa ohjelmista muutettiin kaksivaiheisiksi.

2.1.3. Kyproksen tasavallan hallituksen kanssa käydyt neuvottelut

Kokouksessa, jossa neuvosto hyväksyi tukiasetuksen, pöytäkirjaan lisättiin lausuma, jossa komissio ilmoitti ottavansa huomioon Kyproksen senhetkisen poliittisen tilanteen sekä saaren integraatio- ja jälleenyhdistymistavoitteet ja olevansa valmis kuulemaan Kyproksen tasavallan hallitusta tukiasetuksen mukaisen tuen toteuttamista koskevissa keskeisissä kysymyksissä.

Kyproksen tasavallan hallituksen edustajia kuultiin ohjelman sisällöstä, etenkin koko saaren kattavista suunnitelmista, 19. kesäkuuta ja 9.–11. lokakuuta 2006 järjestetyissä kokouksissa. Muita laaja-alaisia kysymyksiä (etenkin tukiasetuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua omistusoikeuden suojaamista) käsiteltiin lisäkokouksissa ja niistä käytiin kirjeenvaihtoa vuoden 2006 maaliskuun ja lokakuun välisellä jaksolla.

2.1.4. Komiteamenettely

Tukiasetuksen 3 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että Phare-ohjelman hallintokomitea antaa lausuntonsa rahoituspäätösluonnoksista silloin, kun ne ovat suuruudeltaan yli 5 miljoonaa euroa ja kun ne koskevat pikemminkin operatiivisia toimintoja kuin tukitoimintoja. Phare-ohjelman hallintokomiteaa kuultiin kahdesta edellä mainitun artiklan soveltamisalaan kuuluvasta rahoituspäätösluonnoksesta, joista toista käsiteltiin 3. heinäkuuta ja toista 20. lokakuuta pidetyssä komitean kokouksessa. Molemmissa tapauksissa asiasta äänestettiin. Heinäkuun 3. päivänä pidetyssä kokouksessa komitea ei antanut lausuntoa, mutta lokakuun 20. päivänä pidetyssä kokouksessa se hyväksyi myönteisen lausunnon määräenemmistöllä. Komiteamenettelysääntöjen mukaisesti komissio hyväksyi tämän jälkeen rahoituspäätökset.

Heinäkuun 3. päivänä pidetyssä komitean kokouksessa komitean jäsenet pyysivät komissiota jatkamaan neuvotteluja Kyproksen tasavallan hallituksen kanssa. Yhteydenpito jatkui vuoden 2006 koko kesän ja syksyn ajan. Asiaa käsiteltiin sekä kokouksissa että kirjeitse, kuten edellä olevassa 2.1.3 kohdassa todetaan.

2.2. Ohjelman sisältö

Komissio sitoi 259 miljoonan euron kokonaissumman viidellä rahoituspäätöksellä, jotka se hyväksyi 23. kesäkuuta 2006 – 22. joulukuuta 2006 (ks. liitteessä I oleva luettelo rahoituspäätöksistä sekä liitteessä II oleva tukiohjelman hankeluettelo).

Edellä mainitusta 259 miljoonan euron kokonaissummasta 240,15 miljoonaa euroa on varattu tukiohjelman operatiivista osaa varten ja loput 18,85 miljoonaa euroa (7,2 prosenttia kokonaismäärärahoista) käytetään tukiasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimintoihin, joilla tuetaan komissiota tukiohjelman toteuttamisessa.

Komissio on ottanut ohjelmaa suunnitellessaan perustaksi seuraavat seikat:

- tukiasetuksen tavoitteet

- tuensaajayhteisön kanssa käydyt keskustelut

- käynnissä olevien hankkeiden tulokset

- vuosina 2004–2006 tehtyjen tutkimusten tulokset

- hankintasopimusten tekemiseen käytettävissä oleva aika (n + 3).

2.2.1. Rahoitustuki operatiivisille hankkeille

Komission laatima ohjelma perustuu kolmeen rahoituspäätökseen. Se muodostaa tasapainoisen toimenpidekokonaisuuden, jossa on otettu huomioon Kyproksen turkkilaisen yhteisön tärkeimmät tarpeet sekä kaikki neuvoston asetukseen N:o 389/2006 sisältyvät tavoitteet (jäljempänä olevassa taulukossa 1 on esitetty rahoituksen jakautuminen ensisijaisten tavoitteiden kesken).

Tukiasetuksen mukainen rahoitustuki jaetaan seuraavassa lueteltujen viiden ensisijaisen tavoitteen kesken.

Tavoite 1: Infrastruktuurin kehittäminen ja uudelleenorganisointi ( noin 129,25 miljoonaa euroa)

Tämän ensisijaisen tavoitteen mukaisesti ohjelmalla pyritään korjaamaan Kyproksen pohjoisosassa mm. seuraavilla keskeisillä aloilla infrastruktuureissa esiintyvät vakavat puutteet: ympäristö (etenkin vesi- ja sanitaatiojärjestelmät, kiinteä jäte ja ympäristönsuojelu), energia (jonka osalta erityishuomiota kiinnitetään kysynnän ja tarjonnan hallintaan liittyviin kysymyksiin), liikenneturvallisuus ja televiestintä. Liian vähäiset investoinnit ja infrastruktuurien laiminlyönti ovat vuosien mittaan aiheuttaneet sen, että tärkeimmät infrastruktuurit on kunnostettava ja uudistettava, jotta ne saataisiin vastaamaan yhteisön säännöstön vaatimuksia.

Infrastruktuuri-investointien lisäksi tarjotaan teknistä apua, jolla tuetaan valmiuksien lisäämistä ja politiikan uudistamista ja jolla varmistetaan näin parannettujen palvelujen pitkän aikavälin kestävyys. Omistusoikeuteen liittyvät kysymykset vaikuttavat todennäköisesti eniten juuri tämän ensisijaisen tavoitteen saavuttamiseen. Ohjelmassa on tämän vuoksi tiettyä joustavuutta, jonka ansiosta siitä voidaan rahoittaa korvaavia hankkeita, jos jotkin hankkeet jäävät toteuttamatta omistusoikeuden suojaamiseen liittyvien näkökohtien vuoksi.

Tavoite 2: Sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen (noin 70,2 miljoonaa euroa)

Tämä ensisijainen tavoite kattaa monenlaisia toimintoja, joilla on tarkoitus parantaa talouden pitkän aikavälin kestävyyttä Kyproksen turkkilaisessa yhteisössä. Tähän kuuluvat seuraavat toimet:

- Kehitetään maaseutua ja uudistetaan maataloutta mm. toteuttamalla toimia, joilla pyritään monipuolistamaan paikallista elinkeinopohjaa sekä parantamaan sosioekonomisia olosuhteita ja paikallistason palveluja ja näin tukemaan maaseutualueiden paikallisväestöä.

- Kunnostetaan kaupunkien ja paikallisalueiden infrastruktuuria kolmessa tärkeimmässä kaupungissa eli Nikosiassa, Kyreniassa ja Famagustassa sekä muissa pienemmissä kaupungeissa ja kylissä.

- Luodaan infrastruktuuri, jota tarvitaan uusien rajanylityspaikkojen avaamiseksi vihreällä linjalla.

- Kehitetään henkilöresursseja tukemalla koulutusuudistuksia ja parantamalla erilaisten ohjelmien avulla ammattikoulutusta, jotta paikallisille yrityksille voitaisiin tarjota niiden tarvitsemaa ammattitaitoista työvoimaa.

- Toteutetaan toimia, joilla parannetaan yksityisen sektorin kilpailukykyä ja joihin kuuluvat mm. pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitettu lainajärjestelmä ja suora tuki.

Tavoite 3: Sovittelun edistäminen, luottamusta lisäävät toimenpiteet ja tuki kansalaisyhteiskunnalle (noin 13 miljoonaa euroa)

Tämän ensisijaisen tavoitteen perusteella tukiohjelmasta rahoitetaan seuraavassa lueteltuja toimia:

- Vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa, tuetaan sovittelua ja edistetään luottamusta lisäävien toimenpiteiden toteuttamista (sisältää myös tuen henkilöiden katoamisia tutkivalle komitealle, ”Committee of Missing Persons”). Sovittelun ja luottamusta lisäävien toimenpiteiden onnistuminen riippuu siitä, saadaanko nykyistä poliittista ilmapiiriä parannettua. Tulokset ovat tältä osin olleet vaihtelevia. Kyproksen kahden yhteisön keskinäinen luottamus on kuitenkin edelleen heikko, ja ratkaisuun voidaan päästä vain, jos luottamus saadaan rakennettua uudelleen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.

- Jatketaan miinanraivausta puskurivyöhykkeellä ja sen lähistöllä. Miinanraivaukseen tulevien rajanylityspaikkojen alueella kiinnitetään erityistä huomiota myös vastaisuudessa.

- Tuetaan yhdessä Euroopan neuvoston kanssa Kyproksen kahden yhteisön yhteistyötä, jota nämä tekevät historian opetuksessa ja joka perustuu molemmissa yhteisöissä vuodesta 2004 tehtyyn valmistelutyöhön.

Tavoite 4: Kyproksen turkkilaisen yhteisön lähentäminen Euroopan unioniin (noin 9,5 miljoonaa euroa)

Tavoitteena on auttaa Kyproksen turkkilaista yhteisöä pääsemään eristyneisyydestään. Tähän pyritään helpottamalla yhteyksien luomista Euroopan unioniin seuraavin toimin:

- opiskelijoille ja opettajille tarkoitettu yhteisön apurahajärjestelmä

- avustukset, joilla pyritään lisäämään henkilötason yhteyksiä Kyproksen turkkilaisen yhteisön edustajien ja Euroopan unionissa toimivien kumppaniorganisaatioiden edustajien välillä

- Euroopan unionia ja sen politiikkaa koskeva tiedotus sekä EU:n tiedotus pisteen perustaminen Kyproksen pohjoisosaan.

Tavoite 5: Toimet, joilla valmistellaan yhteisön säännöstön käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa Kyproksen turkkilaisessa yhteisössä (noin 13,46 miljoonaa euroa)

Näiden toimien tavoitteena on avustaa lainsäädännön laatimisessa ja parantaa yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavia valmiuksia, jotta yhteisön säännöstön soveltamisen lykkääminen voitaisiin peruuttaa liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 10 olevan 1 artiklan mukaisesti. Suurin osa tähän ensisijaiseen tavoitteeseen kuuluvista toimista toteutetaan teknisen avun tiedonvaihtotoimiston (TAIEX) kautta. Lisäksi rahoitetaan pieniä laitteita ja investointeja, joita tarvitaan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa. Koska ympäristönsuojelulla on Kyproksen pohjoisosassa tärkeä merkitys, tukea annetaan lisäksi erilliselle hankkeelle, jolla pyritään lisäämään ympäristönsuojelun ohjauksessa tarvittavia valmiuksia.

Kohdentamaton tekninen apu ja korvaavat hankkeet (noin 4,74 miljoonaa euroa eli 2 prosenttia)

Korvaavia hankkeita varten varatuista rajallisista varoista voidaan rahoittaa sellaisia uusia toimia, jotka osoittautuvat tarpeellisiksi vasta täytäntöönpanon käynnistyttyä esimerkiksi poliittisessa tilanteessa tapahtuneiden muutosten myötä. Tällä mahdollisuudella on tärkeä merkitys siksi, että vaikka ohjelman toteutusjakso on yli viisi vuotta, ohjelmasuunnittelua varten oli saatavilla rahoitusta vasta vuonna 2006.

Taulukko 1. Rahoituksen jakautuminen ensisijaisten tavoitteiden kesken

[pic]---

2.2.2. Rahoitustuki tukiasetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja hallintomenoja varten

Tukiasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan tukea voidaan käyttää ”etenkin kustannuksiin, joita syntyy tukitoiminnoista, kuten alustavista ja vertailevista tutkimuksista, koulutuksesta, tuen valmisteluun, arviointiin, hallinnointiin, toteuttamiseen, seurantaan, valvontaan ja evaluointiin liittyvistä toiminnoista, tiedottamiseen ja näkyvyyteen liittyvistä toiminnoista samoin kuin henkilöstöstä, tilojen vuokraamisesta ja laitehankinnoista”.

Komissiolle on osoitettu tukitoimiin yhteensä 18,85 miljoonaa euroa. Hallintomenojen kattamiseen tarkoitettua tukea käytetään muun muassa seuraaviin tarkoituksiin:

1. alakohtaisten strategioiden laatiminen

2. hankkeiden valmistelussa tarvittavien toteutettavuustutkimusten tekeminen ja/tai arviointi (mm. talous- ja rahoitusanalyysit, yksityiskohtaiset tekniset eritelmät, oikeudellinen arviointi, urakoihin sekä palvelu- ja tavarahankintoihin liittyvien tarjouspyyntöasiakirjojen ja avustuksiin liittyvien ehdotuspyyntöjen valmistelu)

3. hankintamenettelyissä ja toteutusvaiheessa tarvittavan asiantuntemuksen tarjoaminen tarvittaessa (mm. tarkastukset, valvonta ja arvioinnit)

4. sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaaminen komissiossa ohjelmasta vastaavaan ryhmään, toimistopalvelujen tuottamisessa tarvittavan logistiikan hankkiminen (myös tilojen vuokraus) ja tähän liittyvät laitetoimitukset, joita tarvitaan tukitoimiston perustamiseksi tuensaajayhteisöön.

2.3. Hankintojen tekemisessä ja tuen toteuttamisessa sovellettavat määrärajat

Kussakin tukiasetuksen nojalla vuonna 2006 tehdyssä viidessä komission päätöksessä asetetaan määräajat hankintojen tekemiselle. Nämä määräajat ajoittuvat tukiasetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti jaksolle, joka ulottuu vuoden 2009 kesäkuusta saman vuoden joulukuuhun. Suurin osa ohjelman hankkeista toteutetaan vuoden 2012 joulukuuhun mennessä. Valmiusluottojärjestelyn (”revolving credit scheme”) perustamishankkeen toteutusjakso ulottuu kuitenkin vuoden 2014 joulukuuhun.

3. TOTEUTUSJÄRJESTELYT

Tukiasetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan tuen hallinnoinnista vastaa komissio. Tukiasetuksen 5 artiklan 2 kohdassa komissiolle annetaan mahdollisuus siirtää kaikki tukiohjelman toteuttamistehtävät tai osa niistä Euroopan jälleenrakennusvirastolle.

Komissio esitti kuitenkin Euroopan jälleenrakennusviraston tulevaisuudesta neuvostolle laatimassaan kertomuksessa[4], että viraston toiminta lopetetaan vuoden 2008 loppuun mennessä, joten tehtävien siirtämistä virastolle ei enää pidetty tarkoituksenmukaisena. Tehtävien siirtäminen olisi edellyttänyt vaihtoehtoisten järjestelyjen käyttöönottoa toteutuksen kannalta ratkaisevan tärkeässä vaiheessa, mikä olisi saattanut aiheuttaa viivästyksiä ja keskeytyksiä.

3.1.1. Keskitetty hallinnointi komissiossa

Tukiohjelman toteuttamisessa noudatetaan varainhoitoasetuksen[5] 53 a artiklaa (keskitetty hallinnointi). Hankintaviranomaisena toimii komissiossa laajentumisen pääosasto lukuun ottamatta kohdassa 3.1.2 lueteltuja poikkeuksia.

Hankintojen tekemisessä noudatetaan varainhoitoasetuksen toisen osan IV osaston (Ulkoiset toimet) ja varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen[6] toisen osan 3 luvun III osaston säännöksiä sekä 24 päivänä tammikuuta 2006 tehtyä komission päätöstä C(2006) 117 ja 24 päivänä toukokuuta 2007 tehtyä komission päätöstä C(2007) 2034, joissa säädetään Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa rahoitettaviin palvelu- ja tavarahankintoihin sekä urakoihin sovellettavista säännöistä ja menettelyistä.

Ohjelman toteuttamiseksi on perustettu erityinen ryhmä, joka koostuu komission virkamiehistä ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä. Ryhmä toimii osana laajentumisen pääosastoon kuuluvaa erityisryhmää, joka vastaa Kyproksen turkkilaiseen yhteisöön liittyvistä asioista.

Ohjelmasta vastaava ryhmä on syyskuusta 2006 lähtien käyttänyt Nikosian pohjoisosassa sijaitsevan tukitoimiston palveluja. Se on näin pyrkinyt varmistamaan, että tuen valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvät toimet koordinoidaan kustannustehokkaalla tavalla tuensaajayhteisön toimien kanssa ja että kokouksia ja seminaareja varten on käytettävissä tarvittavat tilat. Toimistopalveluista, joihin kuuluvat sekä tilat että tukihenkilöstö (mm. sihteerit ja autonkuljettajat), vastaa yksityinen palveluntarjoaja GTZ (Deutsche Gesellschaft für Technische Zusammenarbeit). Lisäksi on perustettu paikallinen TAIEX-tukipiste, joka toimii kiinteänä osana ohjelmasta vastaavaa ryhmää ja jonka tehtävänä on koordinoida jäsenvaltioiden asiantuntijoiden vierailuja.

Ohjelmasta vastaavan ryhmän jäsenten määrä kasvoi tarkastelujaksolla asteittain. Helmikuun lopulla 2007 ryhmässä oli 20 jäsentä: kaksi henkilöstösääntöjen alaista komission virkamiestä, kahdeksan sopimussuhteista toimihenkilöä ja 10 hallintotehtävistä ja logistisista palveluista huolehtivaa yksityisen palveluntarjoajan työntekijää. Ryhmään oltiin tarkasteluajankohtana rekrytoimassa lisää sopimussuhteisia toimihenkilöitä, jotta se saataisiin täysilukuiseksi vuoden 2007 loppuun mennessä.

3.1.2. Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa

Kaupunkien ja paikallisalueiden infrastruktuurin parantamiseen ja yksityisen sektorin tukemiseen liittyviä toimia (yhteensä 17,5 miljoonaa euroa) hallinnoidaan yhteistyössä YK:n kehitysohjelman kanssa varainhoitoasetuksen 53 d artiklan mukaisesti. Komissio hyödyntää YK:n kehitysohjelmassa saatua asiantuntemusta ja osaamista, joka liittyy vuosina 2001–2004 toteutettuun ”Tulevaisuuden kumppanuus” (Partnership for the Future) -hankkeeseen, jossa YK:n kehitysohjelma vastasi Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle tarkoitetun EU:n avun toimittamisesta.

3.1.3. Epäsuora keskitetty hallinnointi

TAIEX:n vastuulla olevat toimet (9,5 miljoonaa euroa) toteutetaan soveltamalla epäsuoraa keskitettyä hallinnointia, josta säädetään varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja 56 artiklassa. GTZ:n (Deutsche Gesellschaft für Technische Zusammenarbeit) kanssa on tehty koko TAIEX-ohjelman kattava sopimus, joka on voimassa 20. kesäkuuta 2008 asti.

3.1.4. Avustusten myöntäminen ilman ehdotuspyynnön julkaisemista

Tukiohjelmasta voidaan myöntää eräitä avustuksia ilman ehdotuspyynnön julkaisemista: YK:n kehitysohjelmalle (miinanraivauksen tukiohjelma ja katoamisia tutkivalle komitealle tarkoitettu tuki) tällaisia avustuksia voidaan myöntää yhteensä 5,5 miljoonaa euroa ja Euroopan neuvostolle (historian opetusta koskeva hanke ja politiikantutkimuksen akatemiaa koskevaa hanke) yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Avustusten suora myöntäminen on perusteltua 168 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla, koska edellä mainitut organisaatiot ovat käytännössä monopoliasemassa kyseisillä aloilla.

4. TARKASTELUJAKSON AIKANA RAHOITETUT TOIMET

4.1. Toimet

Komissio teki suurimman osan tukiohjelmaan liittyvistä rahoituspäätöksistä syksyllä 2006. Tarkastelujaksolla keskityttiin ohjelmasta vastaavan ryhmän ja paikallisen TAIEX-tukipisteen perustamiseen sekä ohjelmaa varten suunniteltujen järjestelmien ja menettelyjen luomiseen. Lisäksi joulukuussa 2006 allekirjoitettiin YK:n kehitysohjelman kanssa avustussopimukset yksityisen sektorin kehittämisestä sekä kaupunkien ja paikallisalueiden infrastruktuurin parantamisesta. Edellisten näitä aloja koskevien sopimusten voimassaolo oli päättynyt marraskuussa 2006, joten oli tärkeää varmistaa, että Kyproksen turkkilaisen yhteisön hyväksi toteutettavia YK:n kehitysohjelman toimia jatketaan. Hankkeen ohjauskomitea, johon kuuluu sekä YK:n kehitysohjelman että komission edustajia, kokoontui tammikuussa 2007 päättämään toteutettavista toimista.

Tarkastelujaksolla aloitettiin myös jätehuoltosuunnitelman (kiinteä jäte) valmistelu Kyproksen turkkilaista yhteisöä varten. Tämä suunnitelma on edellytyksenä sille, että tarjouskilpailut kiinteän jätteen huoltoa koskevaan alakohtaiseen ohjelmaan liittyvistä urakoista voidaan käynnistää.

Liitteessä 3 on lueteltu komission tarkastelujaksolla allekirjoittamat sopimukset.

Tarkastelujaksolla julkaistiin myös ennakko- ja hankintailmoituksia, kuten tammikuussa 2007 julkaistu ensimmäinen yhteisön apurahajärjestelmään liittyvä ehdotuspyyntö, joka koskee lukuvuotta 2007–2008. Monet käynnistetyistä tarjouskilpailuista koskivat urakoihin liittyvien tarjouskilpailujen valmistelussa tarvittavia konsulttipalveluja. Urakoihin liittyvien hankkeiden yksityiskohtainen valmistelu ei ollut mahdollista aikaisemmin, koska rahoitusta ei ollut saatavilla riittävästi.

4.2. TAIEX

TAIEX on vuodesta 2004 lähtien toimittanut teknistä apua Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle aikaisempien rahoitusjärjestelyjen perusteella. Tarkastelujaksolla tukiohjelman varoja käytettiin pääasiassa paikallisen TAIEX-tukipisteen perustamiseen. Muita toimia rahoitettiin edelleen aikaisemmista tukiohjelmista.

4.3. Tiedotus ja julkisuus

Tarkastelujaksolla keskityttiin tiedottamaan tuensaajayhteisölle tukiasetuksen nojalla rahoitettavista hankkeista. Vuoden 2006 marras- ja joulukuun välisellä jaksolla laajentumisen pääosasto järjesti tuensaajayhteisölle toiminnan käynnistämistarkoituksessa tiedotusseminaareja, joita suunnattiin eri sidosryhmille, mm. Kyproksen turkkilaisen yhteisön johtajille, paikallisyhteisöille, maatalouden ja koulutusalan edustajille, yksityissektorille sekä kansalaisyhteiskunnan edustajille. Marraskuussa 2006 järjestettiin lehdistötilaisuus Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle ja tammikuussa 2007 vastaava tilaisuus Kyproksen kreikkalaiselle yhteisölle. Lisäksi laadittiin tiedote, jota jaettiin mahdollisille tuensaajille ja laajemmalle yleisölle.

Tukiohjelmasta tiedotetaan myös laajentumisen pääosaston verkkosivuilla. Verkkosivuilla on tukiasetuksen sekä komission rahoituspäätösten tekstit, muita aiheeseen liittyviä asiakirjoja sekä linkkejä muille verkkosivuille, joilla on tietoa tukiasetuksen nojalla rahoitettaviin hankintoihin liittyvistä tarjouskilpailuista.

4.4. Rahoituksen toteuttaminen (hankintasopimusten tekeminen ja maksujen suorittaminen)

Tehtyjen hankintasopimusten yhteenlaskettu arvo oli tarkastelujakson päättyessä 14,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin 13,2 miljoonaa euroa liittyi tukiohjelman operatiivista osaa koskeviin hankintoihin ja 1,3 miljoonaa euroa tukitoimintoja koskeviin hankintoihin.

Komission toimeksisaajille suorittamat maksut olivat tarkastelujaksolla yhteensä noin 4,25 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin 3,7 miljoonaa euroa liittyi tukiohjelman operatiivista osaa koskeviin hankintoihin ja 550 000 euroa tukitoimintoja koskeviin hankintoihin. Lisäksi komissio käytti noin 400 000 euroa henkilöstö- ja virkamatkakustannusten kattamiseen.

5. PÄÄTELMÄT

Tarkastelujaksolla keskityttiin pääasiassa seuraaviin toimiin:

5. Tuella rahoitettavien ohjelmien suunnittelu : kaikki rahoituspäätökset tehtiin vuonna 2006.

6. Toteutusjärjestelyjen luominen : Tähän kuuluivat ohjelmasta vastaavan ryhmän, ohjelman tukitoimiston ja paikallisen TAIEX-tukipisteen perustaminen. Kaksi jälkimmäistä aloittivat toimintansa syyskuussa 2006, kun tukiasetuksen antamisesta oli kulunut alle seitsemän kuukautta.

7. Kyproksen turkkilaisen yhteisön hyväksi toteutettujen aikaisempien EU-rahoitteisten toimien jatkaminen : YK:n kehitysohjelman toimia voitiin jatkaa keskeytyksettä komission ja YK:n kehitysohjelman välillä joulukuussa 2006 allekirjoitettujen avustussopimusten ansiosta.

Oikeudellinen, diplomaattinen ja poliittinen tilanne, jossa komissio toimii, on ainutlaatuinen. Tukiasetuksen toteuttamiseen kohdistuu tämän vuoksi lukuisia haasteita ja riskejä:

8. Hankintasopimusten tekemiselle on asetettu tiukat määräajat ja ohjelman toteuttamiseen käytettävissä oleva aika on lyhentynyt: Kuten edellä on mainittu, ohjelmaa varten varatut määrärahat sidottiin myöhäisessä vaiheessa, koska oikeusperustan hyväksyminen viivästyi. Ohjelman toteuttamiseen käytettävissä olevan ajan lyhenemisellä on seuraavat seuraukset:

9. Ohjelman alkuvaiheessa toteutettaviksi suunniteltuja valmistelutoimia ei voitu toteuttaa. Hankintasopimusten tekeminen kattavista infrastruktuuri-investoinneista vain kolmessa vuodessa on erittäin haastava tehtävä, koska hankkeita ei ole valmisteltu.

10. Vuosittain toteutettaviksi suunniteltuja toimia voidaan toteuttaa ainoastaan kolmena peräkkäisenä vuonna (2007–2009) alkuperäisen viisivuotisjakson (2005–2009) sijaan. Esimerkiksi yhteisön apurahajärjestelmää toteutetaan nyt ainoastaan kolmen opintovuoden ajan. Vastaavan järjestelmän rahoittamiseen ei tällä hetkellä ole saatavissa rahoitusta opintovuodesta 2009–2010 eteenpäin. Sama pätee kaikkiin tukiohjelman avustuksiin, joita myönnetään mm. viljelijöille, paikallisyhteisöille ja kansalaisjärjestöille. Viimeinen avustuksiin liittyvä ehdotuspyyntö julkaistaan vuoden 2009 alkupuoliskolla.

11. Omistusoikeuteen liittyvät kysymykset : On arvioitu, että 78 prosenttia Kyproksen pohjoisosassa yksityisomistuksessa olevasta maasta kuuluu kyproksenkreikkalaisille. Monien infrastruktuuri-investointien sijainnista on vielä neuvoteltava. Koska suuri osa maasta kuitenkin on kyproksenkreikkalaisten yksityisomistuksessa, on todennäköistä, että monet investoinneista voidaan toteuttaa vain maanomistajien suostumuksella. Koska on olemassa riski siitä, että jotkin hankkeet jäävät toteuttamatta siksi, ettei maanomistajilta saada suostumusta, tällaisten hankkeiden varalta valmistellaan korvaavia hankkeita. Suostumuksen hankkimiseen on myös varattava lisäaikaa jo erittäin tiukassa toteutusaikataulussa.

12. Tuensaajayhteisön kyky hyödyntää tukea on heikko : Vaikka tuen tarve on suuri, Kyproksen turkkilainen yhteisö on pieni eikä sillä ole riittäviä valmiuksia eikä rakenteita edellä mainitun kaltaisten suurien tukimäärien vastaanottamiseen käytettävissä olevassa lyhyessä määräajassa. Tämä vuoksi on olemassa riski siitä, että toteutukseen varatun ajan lyheneminen heikentää ohjelman taloudellisia ja sosiaalisia kokonaisvaikutuksia.

13. Komissiossa ohjelmasta vastaavan ryhmän koostumus : Sopimussuhteisten toimihenkilöiden työsuhteen enimmäiskestoa koskevista nykyisistä säännöistä on seurauksena, että suuri osa ryhmän jäsenistä vaihtuu vuonna 2009 vähän ennen hankintasopimusten tekemiselle asetettua määräaikaa.

14. Yhteistyö Kyproksen turkkilaisen yhteisön ja kreikkalaisen yhteisön välillä : Se, saavutetaanko ohjelmalla sille asetettu kokonaistavoite eli onnistutaanko sillä helpottamaan Kyproksen yhdistymistä, riippuu suuresti saaren kahden yhteisön välisen yhteistyön onnistumisesta. Poliittiset seikat, jotka eivät sinänsä liity suoraan tukiohjelmaan vaan pikemminkin saaren poliittiseen kokonaistilanteeseen, saattavat johtaa siihen, että molemmat yhteisöt estävät ohjelman tiettyjen osien toteuttamisen. Tämän vuoksi toteuttamista helpottaisi merkittävästi se, että Kyproksen yhdistymisprosessissa edistyttäisiin YK:n tuella.

6. LIITTEET

6.1. Liite 1: Luettelo tukiasetuksen nojalla tehdyistä komission päätöksistä

Päätöksen nimi ja tekopäivä | Määrä miljoonina euroina |

1 | KOMISSION PÄÄTÖS K/2006/2336/3, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2006, teknisen avun järjestelmän perustamisesta tukemaan Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi perustetun rahoitusvälineen täytäntöönpanoa | 4,00 |

2 | KOMISSION PÄÄTÖS K/2006/2335/4, tehty 26 päivänä kesäkuuta 2006, teknisen avun tiedonvaihtotoimiston (TAIEX) Kyproksen turkkilaisen yhteisön hyväksi toteuttaman avustusohjelman perustamisesta | 4,50 |

3 | KOMISSION PÄÄTÖS K/2006/5000, tehty 27 päivänä lokakuuta 2006, rahoitustukiohjelman perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi – I osa | 38,10 |

4 | KOMISSION PÄÄTÖS K/2006/6533, tehty 15 päivänä joulukuuta 2006, rahoitustukiohjelman perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi – II osa | 197,55 |

5 | KOMISSION PÄÄTÖS K/2006/7035, tehty 22 päivänä joulukuuta 2006, teknisen avun järjestelmän perustamisesta tukemaan Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi perustetun rahoitusvälineen täytäntöönpanoa – II osa | 14,65 |

258,800* |

* Summa vastaa vuoden 2006 talousarviossa budjettikohdassa 22 02 11 olevaa kokonaismäärää (vuoden 2007 talousarviossa budjettikohta 22 02 07 03). Erotus kokonaismäärään nähden muodostuu 200 000 eron summasta, joka sisältyy TAIEX:n vuoden 2006 hallintomenojen budjettikohtaan ja jolla katetaan TAIEX-apu Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle.

6.2. Liite 2: Hankeluettelo

Tavoitteet ja hankkeet | Kustannukset (euroina) |

Tavoite 1: Infrastruktuurin kehittäminen ja uudelleenorganisointi (49,9 %) |

Alatavoite 1 – Ympäristönsuojelu |

Hanke 1.1 Alakohtainen ohjelma vedenjakelu- ja sanitaatiopalvelujen laadun ja hallinnoinnin parantamiseksi | 71 400 000 |

Hanke 1.2 Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle Kyproksen pohjoisosassa sijaitsevien mahdollisten Natura 2000 -alueiden hoitamiseksi ja suojelemiseksi | 5 000 000 |

Hanke 1.3 Kiinteää jätettä koskeva alakohtainen ohjelma Kyproksen turkkilaista yhteisöä varten | 21 200 000 |

Hanke 1.4 Toteutettavuustutkimus Lefken kaivosalueen kunnostamisesta | 900 000 |

Alatavoite 2 – Hallinnoinnin kehittäminen energia-alalla |

Hanke 1.5 Hallinnoinnin parantaminen energia-alalla | 5 000 000 |

Hanke 1.6 Energiainfrastruktuurin kehittäminen ja uudelleenorganisointi – Osa II | 8 750 000 |

Alatavoite 3 – Liikenneturvallisuuden parantaminen |

Hanke 1.7 Liikenneturvallisuuden parantaminen | 3 000 000 |

Alatavoite 4 – Televiestintä |

Hanke 1.8 Televiestintäinfrastruktuurin kehittäminen ja uudelleenorganisointi | 14 000 000 |

Välisumma | 129 250 000 |

Tavoite 2: Sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen (27,1 %) |

Hanke 2.1 Maaseudun kehittämisen alakohtainen ohjelma | 29 700 000 |

Hanke 2.2 Kaupunkien ja paikallisalueiden infrastruktuurin parantaminen | 7 000 000 |

Hanke 2.3 Kaupunkien ja paikallisalueiden infrastruktuurin parantaminen – Osa II | 8 000 000 |

Hanke 2.4 Henkilöresurssien kehittämisen alakohtainen ohjelma | 8 000 000 |

Hanke 2.5 Mikroyrityksille ja pienille yrityksille tarkoitettu lainaohjelma | 9 000 000 |

Hanke 2.6 Kestävän talouskehityksen alakohtainen ohjelma | 6 000 000 |

Hanke 2.7 Kyproksen turkkilaisen yhteisön yksityissektorin kehittäminen | 2 500 000 |

Välisumma | 70 200 000 |

Tavoite 3: Sovittelun edistäminen, luottamusta lisäävät toimenpiteet ja tuki kansalaisyhteiskunnalle (5 %) |

Hanke 3.1 Sovittelu, luottamusta lisäävät toimenpiteet ja tuki kansalaisyhteiskunnalle | 8 000 000 |

Hanke 3.2 Miinanraivauksen avustusohjelma | 4 000 000 |

Hanke 3.3 Tuki historianopetuksen uudistamiselle sovittelun ja vakauden edistämiseksi Kyproksessa | 1 000 000 |

Välisumma | 13 000 000 |

Tavoite 4: Kyproksen turkkilaisen yhteisön lähentäminen Euroopan unioniin (3,7 %) |

Hanke 4.1 Yhteisön apurahaohjelma | 5 000 000 |

Hanke 4.2 Nuorisovaihdon ja henkilötason yhteyksien edistäminen | 3 000 000 |

Hanke 4.3 Euroopan unionin poliittista ja oikeusjärjestystä koskeva tiedotus | 1 500 000 |

Välisumma | 9 500 000 |

Tavoite 5: Toimet, joilla valmistellaan yhteisön säännöstön käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa Kyproksen turkkilaisessa yhteisössä (5,2 %) |

Hanke 5.1 TAIEX:n kautta toimitettava tekninen apu yhteisön säännöstön saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanemiselle – Osa II (Osa A – TAIEX:n kautta toimitettava apu); Osa B – pienten laitehankintojen rahoitus) + Osa I | 6 500 000 4 500 000 |

Hanke 5.2 Valmiuksien luominen ympäristöalalla | 2 460 000 |

Välisumma | 13 460 000 |

Tavoite 6: Kohdentamaton tekninen apu ja korvaavat hankkeet (1,8 %) |

Hanke 6.1 Kohdentamaton tekninen apu ja korvaavat hankkeet | 4 740 000 |

Välisumma | 4 740 000 |

Yhteensä | 240 150 000 |

+ Kaikki ohjelman toteuttamiseen osoitettava tekninen apu (7,2 %) | 18 850 000 |

Kaikki yhteensä | 259 000 000 |

6.3. Liite 3: Tarkastelujaksolla allekirjoitetut sopimukset

Sopimuksen numero (CRIS) | Sopimuksen nimi | Toimeksisaaja | Allekirjoituspäivä | Määrä euroina |

2006/124-237 | Vuonna 2005 GTZ:n kanssa tehtyyn TAIEX-sopimukseen liitetty lisäsopimus paikallisen TAIEX-yhteyspisteen perustamisesta Kyproksen pohjoisosaan | Deutsche Gesellschaft für Technische Zusammenarbeit - GTZ GMBH (Saksa) | 18.7.2006 | 506 836 |

2006/124-397 | Ohjelman tukitoimiston perustaminen Kyproksen pohjoisosaan | Deutsche Gesellschaft für Technische Zusammenarbeit - GTZ GMBH (Saksa) | 25.7.2006 | 1 324 257 |

2006/127-273 | Vuonna 2005 GTZ:n kanssa tehtyyn TAIEX-sopimukseen liitetty lisäsopimus teknisen avun toimittamisesta Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle | Deutsche Gesellschaft für Technische Zusammenarbeit - GTZ GMBH (Saksa) | 8.11.2006 | 2 993 164 |

2006/129-343 | Ohjelma yksityisen sektorin kehittämiseksi Kyproksen pohjoisosassa | Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelma | 26.12.2006 | 2 500 000 |

2006/129-353 | Kaupunkien ja paikallisalueiden infrastruktuurin parantaminen | Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelma | 26.12.2006 | 7 000 000 |

2006/131-199 | Kiinteän jätteen jätehuoltosuunnitelma Kyproksen turkkilaista yhteisöä varten | AGRECO | 23.2.2007 | 199 850 |

YHTEENSÄ | 14 524 107 |

----

[1] KOM(2004) 465 lopullinen, 7.7.2004, sellaisena kuin se on muutettuna asiakirjalla KOM(2004) 696 lopullinen, 21.10.2004.

[2] EUVL L 65, 7.3.2006, s. 5.

[3] Tukipaketin rahoituksesta säädetään Kyproksen tasavallan ja Maltan tasavallan liittymistä valmistelevan strategian mukaisten toimien toteuttamisesta 13 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 555/2000.

[4] KOM(2005) 710 lopullinen, 23.12.2005.

[5] Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, annettu 13 päivänä joulukuuta 2006, EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1.

[6] Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, annettu 23 päivänä joulukuuta 2002, EYVL L 537, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 478/2006, EUVL L 111, 28.4.2007, s. 13.