27.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 93/1

1.1

ETSK pitää komission asiakirjaa periaatteessa hyväksyttävänä mutta esittää kuitenkin eräitä huomioita ja varauksia näkökohdista, joita pitäisi vielä selventää.

1.2

Koulutuskysymyksissä huomiot koskevat tähän mennessä toteutettuja toimia: vaikuttaisi siltä, että yhteisten seminaarien järjestäminen unionitasolla on tuloksiin nähden liian kallista. Voimavarat tulisi ehkä pikemminkin keskittää kansalliselta pohjalta järjestettävään koulutukseen, jossa käytettäisiin komission kouluttamia asiantuntijoita. Yhteisön ohjelmassa tulisi siis antaa keskeinen sija kouluttajien kouluttamiselle.

1.3

Varauksia esitetään epäselvistä kohdista, joita liittyy tietojen toimittamiseen muille kuin verohallinnon viranomaisille: niiden tiedonsaannin edellytyksiä ja sääntöjä ei selvitetä, mikä aiheuttaa monenlaista epävarmuutta erityisesti kysymyksissä, jotka koskevat yksityisyyden suojaa. Myös tietojen omistusoikeutta ja saatavuutta koskevia näkökohtia tulisi selventää. Asiakirjassa ei myöskään mainita mitään kriteereistä, joiden perusteella määritettäisiin tietoja pyytäviltä ulkopuolisilta tahoilta perittävät korvaukset.

2.1

Tulli- ja veroviranomaisilla on perustavan tärkeä tehtävä ulkorajavalvonnan toteuttamisessa sekä yhteisön taloudellisten ja muiden etujen suojelemisessa. Uusien haasteiden ja meneillään olevien muutosten johdosta on välttämätöntä parantaa etenkin tietotekniikkaa ja edistää alan kehitystä. Käsillä olevassa päätösehdotuksessa esitetään sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistava yhteisön ohjelma (Fiscalis 2013).

2.2

Yhteisön vastuulla olevat toimintakustannukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: yhteisiin toimintoihin ja tietotekniikkatoimintoihin. Yhteisiin toimintoihin sisältyvät seminaarit, hankeryhmät, työvierailut, monenväliset valvontatoimet ja koulutus. Tietotekniikkatoimintoihin kuuluvat nykyisten Euroopan laajuisten järjestelmien toiminta ja kehittäminen sekä uusien järjestelmien luominen. Yhteisön talousarviosta kaudella 2008–2013 käytettävä kokonaismäärä on 156,9 miljoonaa euroa. Fiscalis 2013 -ohjelma on kuusivuotinen, jotta se vastaisi vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien kestoa.

2.3

Fiscalis 2007 -ohjelman väliarviointikertomuksen (1) johdannossa mainitaan erityisesti, että ehdokasvaltiot voivat hyödyntää käytännön välineitä, joiden avulla veroviranomaiset voivat EU-jäsenyyden alusta alkaen suorittaa kaikki yhteisön lainsäädännön edellyttämät tehtävät, ja että Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat puolestaan voivat tietyin ehdoin osallistua osaan ohjelman toimista.

2.4

Väliarvioinnissa todetaan myös, että tietojen ja tietämyksen vaihto hallintojen kesken sekä hallintojen ja komission välillä tulee järjestää entistä systemaattisemmin. Myös ohjelmaan liittyvissä tapahtumissa saatua tietämystä on lujitettava. Näihin näkökohtiin tuleekin kiinnittää aivan erityistä huomiota.

3.1

Asiakirjassa esitellään ensin lyhyesti Fiscalis 2013 -toimintaohjelma sekä sen toteuttamisajankohta ja sisältö. Tämän jälkeen esitetään ohjelman tavoitteet, jotka ovat seuraavat:

3.2

Komissio laatii näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vuosittain työohjelman. Komission viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien ansiosta työohjelma kattaa kaikki osallistujamaat. Viestintäjärjestelmiin kuuluu erilaisia yhteisiä verkkoja ja järjestelmiä, kuten yhteinen tietoliikenneverkko/yhteinen järjestelmien rajapinta -järjestelmä (CCN/CSI), alv-tietojen vaihtojärjestelmä (VIES), valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmä (EMCS) jne. Yhteisö ei vastaa mm. seuraavista järjestelmien osista: kyseisiin järjestelmiin kuuluvat kansalliset tietokannat, yhteisön vastuulla olevien osien ja muiden osien väliset verkkoyhteydet sekä ohjelmistot ja laitteistot, joita kukin osallistujamaa katsoo tarvitsevansa voidakseen hyödyntää järjestelmiä omassa hallinnossaan. Osallistujamaiden on varmistettava, että osat, joista yhteisö ei vastaa, pidetään toiminnassa ja että kyseiset osat ovat yhteentoimivia yhteisön vastuulla olevien osien kanssa. Komissio puolestaan koordinoi yhteistyössä osallistujamaiden kanssa näkökohtia, jotka liittyvät järjestelmien ja infrastruktuurien yhteisön vastuulla olevien osien ja muiden osien valmisteluun ja toimivuuteen.

3.3

Komissio ja osallistujamaat järjestävät yhdessä seminaareja ja hankeryhmiä sekä varmistavat seminaareista ja hankeryhmistä saatujen tulosten levittämisen. Osallistujamaat puolestaan järjestävät virkamiehille työvierailuja. Lisäksi komissio kehittää yhteistyössä osallistujamaiden kanssa ohjelman toimien ansiosta saatujen tietojen järjestelmällistä ja jäsenneltyä vaihtoa.

3.4

Ohjelman toteuttamisen edellyttämät kustannukset jaetaan yhteisön ja osallistujamaiden kesken.

Yhteisö vastaa seuraavista kustannuksista:

Osallistujamaat vastaavat seuraavista kustannuksista:

3.5

Seurannasta todetaan yksityiskohtiin menemättä, että osallistujamaat ja komissio huolehtivat yhdessä ohjelman jatkuvasta seurannasta. Lisäksi on tarkoitus laatia väli- ja loppuarvioinnit.

4.1

Komission esittämä päätös on itse asiassa pakko antaa, sillä sen avulla täytetään Fiscalis 2003–2007 -ohjelmaa koskevan päätöksen (15 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukainen) velvoite, joka kohdistuu Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon. Komissio on julkaissut kyseisen velvoitteen perusteella tiedonannon (KOM(2005) 111, 6.4.2005), jossa todetaan, että on aiheellista laatia Fiscalis 2013- ja Tulli 2013 -ohjelmat meneillään olevien ohjelmien (Fiscalis 2003–2007 ja Tulli 2007) jatkamiseksi niiden piiriin kuuluvilla aloilla. Käsillä olevassa lausunnossa ETSK kommentoi Fiscalis-ohjelmaa, ja Tulli-ohjelmaa on määrä käsitellä erillisessä kannanotossa.

4.2

Kauden 2008–2013 kattavaan Fiscalis 2013 -ohjelmaan ei sisälly merkittäviä uusia elementtejä nykyiseen ohjelmaan verrattuna, vaan sen tavoitteena on lähinnä tehostaa ohjelmaa uudistetun Lissabonin strategian viitoittamalla tavalla. Tarkoituksena on siis jatkaa ja kehittää jäsenvaltioiden (ja lähiaikoina unioniin liittyvien valtioiden) verohallintojen yhteistyötä sekä pyrkiä alkuperäisessä ohjelmassa jo asetettuihin tavoitteisiin, joita ovat

4.3

Komission asiakirjan valmistelun yhteydessä on analysoitu perusteellisesti vallitseva tilanne, tehty vierailuja eri jäsenvaltioihin ja oltu yhteydessä viranomaisiin, asiantuntijoihin ja verovelvollisiin. Tuloksena on toimintamalli, jonka mukaan uudella ohjelmalla jatketaan Fiscalis 2007 -ohjelmaa siten, että käyttöön otetaan lisävaroja”uusien poliittisen aloitteiden tukemiseksi ja kaikkien muiden osa-alueiden talousarviota korotetaan marginaalisesti”. ETSK kannattaa valittua toimintamallia.

4.4

Ohjelman kokonaiskustannukset kaudella 2008–2013 ovat 168,47 miljoonaa euroa, josta suurin osa eli 156,9 miljoonaa euroa koostuu yhteisön talousarviosta rahoitettavista toimintakustannuksista, kuten edellä kohdassa 2.2 todetaan. Toimintakustannukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: yhteisiin toimintoihin ja tietotekniikkatoimintoihin. Yhteisiin toimintoihin sisältyvät seminaarit, hankeryhmät, työvierailut, monenväliset valvontatoimet, koulutus sekä muut ohjelman tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät toimet. Tietotekniikkatoimintoihin kuuluvat nykyisten Euroopan laajuisten järjestelmien toiminta ja kehittäminen sekä uusien järjestelmien luominen.

5.1

ETSK on samaa mieltä siitä, että Fiscalis-ohjelmaa tulee jatkaa aiempien suuntaviivojen mukaisesti. Komitea siis kannattaa komission aloitetta ja luottaa etenkin siihen, että toteutusvaiheessa parannetaan erityisesti yhteisten koulutusohjelmien tehokkuuteen ja kielten käyttöön liittyviä näkökohtia. Komissio on itsekin asiakirjassaan (2) kiinnittänyt huomiota kyseisiin puutteisiin ja tarjonnut myös ratkaisuja puutteiden korjaamiseksi.

5.2

Koulutustoimet jakautuvat kahteen pääryhmään: yhteisön tasolla toteutettaviin toimiin, jotka rahoitetaan EU:n talousarviosta, ja kansallisen tason toimiin, joita rahoittavat periaatteessa asianomaiset jäsenvaltiot. Koulutustoimiin sisältyvät varsinainen perehdyttäminen tiettyihin teknisiin, oikeudellisiin tai hallinnollisiin aiheisiin alan asiantuntijoiden johdolla, seminaarit (yleensä monialaisia ja avoimia eri maiden viranomaisille) ja henkilöstövaihto (yksittäiset henkilöstön jäsenet tai ryhmät).

5.3

Komissio esittää päätösehdotuksessaan (ks. edellä kohta 3.1) yksityiskohtaisen selvityksen koulutusohjelmien ensimmäisistä tuloksista. Syntyvä kokonaiskuva on vain jokseenkin tyydyttävä. Ote on rehellinen, eikä asiakirjassa yritetä peitellä erilaisia puutteita ja vajavuuksia. Lisäksi siinä esitetään, miten ongelmia voitaisiin poistaa tai vähentää. Kun otetaan huomioon ohjelman moniulotteisuus, osallistuvien jäsenvaltioiden määrä, nykyisten järjestelmien erilaisuus, erot kansallisten viranomaisten kokeneisuudessa ja organisaatioissa sekä kielten runsaus, ongelmilta ei edes voida välttyä. Kielinäkökohta on toisaalta kaikille yhteisön ohjelmille yhteinen este, jonka merkitystä usein vähätellään. Keskeisenä ongelmana on edelleen sellaisen yhteisen vähimmäistason asettaminen tietämykselle ja ammattimaisuudelle, jota voitaisiin ainakin mitata kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavilla hyväksyttävän vähimmäistason muuttujilla.

5.4

Kuten edellä kohdassa 3.5 todetaan, komissio huolehtii ohjelmien moitteettoman toteutuksen valvonnasta. ETSK pitää ensiarvoisen tärkeänä valvoa, että yhteisiä normeja noudatetaan asianmukaisesti ja että yhteisön arvot tunnustetaan täysimääräisesti. Valvonta on toimien olennainen osa paitsi siksi, että yhteisön varojen käytön moitteettomuus tulee varmistaa julkistalouden tilinpidon yleisten periaatteiden mukaisesti, myös siksi, että jäsenvaltion virkamiesten pätevyyden arviointia ei voida jättää vain kyseisen jäsenvaltion tehtäväksi.

5.5

Koska aihepiiri on moniulotteinen, ETSK ei esitä ehdotuksia vaan vain eräitä huomioita, joiden vaikuttimena on objektiivisuus. Komitea ei tässä yhteydessä huolehdi siitä, ovatko sen huomiot poliittisesti korrekteja vai eivät.

5.5.1

Kuten tiedetään, jäsenvaltioiden virkamiesten kokeneisuus ja ammatilliset valmiudet vaihtelevat huomattavasti maittain, joten on erittäin vaikeaa kehittää yhteistä koulutusmoduulia, joka toteutettaisiin heterogeeniselle osallistujajoukolle avoimina seminaareina. Epävarmuutta lisää kielten runsaus: puhujaa suoraan hänen omalla kielellään kuunteleva saattaa saada asioista varsin erilaisen käsityksen kuin jos viesti otetaan vastaan tulkin välityksellä. Lisäksi tulee huomata, että osanottajat eivät voi ”nähdä ”audiovisuaalista viestintää (diakuvia, kaavioita, piirtoheitinkalvoja jne.) omalla kielellään, vaikka viestien visuaalinen muistiinpainaminen on hyvin tärkeää. Voidaankin kysyä, eikö tällaisten varsin kalliiden ja runsaasti henkilöstövoimavaroja vaativien seminaarien määrä tulisi minimoida tai ainakin niiden järjestäminen lykätä myöhempään vaiheeseen, jolloin ohjelma on edennyt nykyistä pidemmälle. Tällaisella päätöksellä aikaan saatavalla rahan ja henkilöstöresurssien säästöllä voitaisiin ehkä — ainakin osaksi — rahoittaa kansallisen tason koulutusta maissa, jotka ovat suhteellisesti muita heikommassa asemassa, ja erityisesti EU:n tuoreissa jäsenvaltioissa.

5.5.2

Komission arviointikertomuksessa ei mainita jäsenvaltioissa koulutusta antavien kouluttamista yhteisön tasolla , vaikka kyseinen osatekijä on perustavan tärkeä. Tällaisen koulutuksen tulisi olla koko järjestelmän perusta, sillä viestien — ja ennen muuta koulutukseen olennaisesti liittyvien keskustelujen — täysi teho voidaan varmistaa vain siten, että kouluttaja puhuu samaa kieltä kuin osanottajat. Erityisen huomionarvoista on, että vain jäsenvaltiotason kouluttaja pystyy opettamaan, miten jäsenvaltion omasta järjestelmästä siirrytään yhteisön järjestelmään. Kouluttajan tulee tuntea perusteellisesti jäsenvaltion oma järjestelmä. Mahdollisuus valita tällaiseen tehtävään soveltuvat henkilöt tulisi jättää kokonaan jäsenvaltioiden viranomaisille. Keskeisenä vaatimuksena tulisi olla, että kouluttajalla on korkeatasoinen ammattitaito ja didaktiset valmiudet, mikä pätee myös jäsenvaltiokohtaisille kouluttajille yhteisön tasolla annettavan koulutuksen antajiin. Asiantuntijoiden mielestä tämäntyyppistä koulutusta ei voida järjestää lyhyinä seminaareina, vaan tulee järjestää vähintään parin kuukauden mittaisia kursseja.

5.6

Aivan muuhun asiaan liittyy se tärkeä seikka, että Fiscalis-järjestelmä tulee kytkeä Tulli 2013 -järjestelmään erityisesti arvonlisäveroa ja valmisteveroja koskevin osin. ETSK kiinnittää aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös sähköisestä tulli- ja kauppaympäristöstä ”antamassaan lausunnossa (3) huomiota ehdotetun päätöksen (4) toiseen perustelukappaleeseen, jossa todetaan seuraavaa: ”Euroopan laajuinen sähköisten hallintopalvelujen tarjoaminen — – vaatii toimenpiteitä — – väärennösten, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin yhä tehokkaammaksi torjumiseksi — –. ”Tällä tavoin lausunnossa korostetaan, että nivomalla tullin ja alv-viranomaisten arkistot tiiviisti ja suunnitelmallisesti toisiinsa voitaisiin mahdollisesti paljastaa EU:n ulkopuolisista maista tuotuihin tavaroihin liittyviä petoksia ja erityisesti alkuperämerkillä varustettujen tuotteiden väärennöksiä.

5.6.1

Fiscalis-ohjelmassa ei ole merkkiäkään tällaisesti kiinteästä yhteydestä Fiscalis-arkistojen ja muiden viranomaisten hoitamien arkistojen välillä. Ehdotetun Fiscalis 2013 -päätöksen viidennessä perustelukappaleessa todetaan vain, että ”ohjelmaan tulisi sisällyttää lisää verotusalan viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiä, kuten valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmä (EMCS)”, mutta tässä yhteydessä puhutaan selvästikin vain verohallintojen välisestä tietojenvaihdosta.

5.6.2

Edellä kohdassa 5.6 mainitussa lausunnossa ETSK viittaa myös EP:n ja neuvoston suositukseen (5). Siinä esitettiin joukko toimia ”poliisi-, tulli- ja oikeusalan yhteistyön vakiinnuttamiseksi”, jotta voidaan toteuttaa Haagin ohjelma  (6) siltä osin kuin se koskee unionin turvallisuutta. Turvallisuuteen sisältyy kiellettyjen tai säänneltyjen tuotteiden salakuljetuksen torjunta. Edellisessä kohdassa mainittujen yhteyksien avulla tullit voisivat suorittaa valvontatoimia, jotka eivät nykyisin ole mahdollisia, ja veroviranomaiset voisivat tehdä epäsuorasti Haagin ohjelmaan liittyvää yhteistyötä. ETSK on tietoinen siitä, ettei tällaista hanketta voida enää toteuttaa, sillä ohjelmat ovat jo käynnissä ja menettelyt ovat jo vakiintuneet. Komitea voi vain kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että EU:n ja jäsenvaltioiden eri tietokannat tulisi nivoa tiiviisti toisiinsa unionin strategisten ohjelmien yhteydessä sekä turvallisuutta että lukuisia muita talous- ja sosiaalipoliittisia tavoitteita ajatellen.

6.1

3 artikla — Ohjelmaan osallistuminen. Ohjelmaan voivat osallistua jäsenvaltioiden lisäksi myös ehdokasvaltiot ja mahdolliset ehdokasvaltiot sekä Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat, jos niiden asiaankuuluva lainsäädäntö on riittävän lähellä yhteisön lainsäädäntöä. Tällaisen säännöksen päämäärä on varmasti kiitoksen arvoinen ja sopii yhteen mahdollisimman laajan ”veroalueen ”luomista koskevan tavoitteen kanssa. ETSK:ta askarruttaa kuitenkin, onko hanke liian kunnianhimoinen, kun otetaan huomioon käytettävissä olevat resurssit ja toteutuksessa jo ilmenneet vaikeudet, jotka vain kasvaisivat osanottajien lisääntyessä.

6.2

6 artikla — Viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmät. Yhteisön vastuulla ovat vain laitteistot, ohjelmistot ja verkkoyhteydet, jotka ovat kaikille osallistujamaille yhteiset. Kaikki muu (tietokannat, yhteisön vastuulla olevien osien ja muiden osien väliset verkkoyhteydet sekä omien järjestelmien toiminnan edellyttämät ohjelmistot ja laitteistot) katsotaan osatekijöiksi, joista yhteisö ei vastaa.

6.2.1

Edellä esitetty luokitus vaikuttaa asianmukaiselta, mutta jonkin verran epävarmuutta aiheutuu 6 artiklan 6 kohdasta, joka kuuluu seuraavasti: ”Komissio voi antaa muille julkishallinnon palveluille luvan käyttää viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiä verotus- tai muussa tarkoituksessa edellyttäen, että tästä suoritetaan maksu ohjelman talousarvioon. ”Ilmaus ”muussa tarkoituksessa ”on varsin epämääräinen, ja komission tuleekin täsmentää, mille viranomaisille ja millaisin takein ja valvontatoimin tietoja voitaisiin antaa. ETSK ehdottaa, että kaikkien epäilyksien hälventämiseksi todettaisiin, että tietoja voidaan toimittaa vain osana oikeudellista yhteistyötä voimassa olevien sääntöjen mukaisin takein. Tässä yhteydessä tulee aina noudattaa yksityisyyden suojaa koskevia säännöksiä.

6.2.2

ETSK katsoo, että sääntöjä tulee selventää. Ensi katsomalta ei vaikuta siltä, että komissio voisi antaa millekään ulkopuoliselle taholle tietoja, jotka ovat varmasti kunkin jäsenvaltion omaisuutta, jos ne sisältyvät kyseisen valtion tietokantaan. Jos taas on kyse suoraan komission hallussa olevista tiedoista, on pohdittava, voiko komissio käyttää niitä vapaasti jäsenvaltioilta lupaa pyytämättä tai niille ilmoittamatta. Toisin sanoen: tuleeko komission saamasta tai jäsenvaltioiden ilmoituksen perusteella laatimasta tiedosta ilman eri toimenpiteitä komission omaisuutta ja sen toimivaltaan kuuluvaa? Miten määräytyvät ulkopuolisilta tiedon pyytäjiltä perittävät korvaukset, ja kenelle ne kuuluvat? Ja voidaanko komission hallussa olevat tiedot kaikissa tapauksissa toimittaa ulkopuolisille tahoille ilman että asiasta ilmoitetaan etu- tai jälkikäteen asianomaisille jäsenvaltioille? ETSK:n mielestä nämä kysymykset ovat perustavan tärkeitä, ja niihin on saatava komission kantaa valottava vastaus, joka ei anna sijaa epäilyksille.