[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 18.12.2006

KOM(2006) 822 lopullinen

2006/0269 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet: Yksinkertaisempi säädöskehys YMP:lle – yksi horisontaalinen markkinajärjestely 21:n erillisen sijaan

Ehdotetun asetuksen päätavoitteena on tarkistaa alakohtaisiin yhteisiin markkinajärjestelyihin sovellettavaa 21:tä asetusta ja yhdistää ne yhdeksi kattavaksi asetukseksi säädöskehyksen selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi muuttamatta sen taustalla olevia politiikkoja.

Tämän vuoksi ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaiset säännöt markkinapolitiikan klassisilla alueilla (esim. interventiot, yksityinen varastointi, tuontitariffikiintiöt, vientituet, suojatoimenpiteet, valtiontuki- ja kilpailusäännöt sekä tietojen toimittaminen ja raportointi). Näitä koskevat voimassa olevat alakohtaiset säännöt on ryhmitelty uudelleen välineen tai politiikan alan perusteella ja yhdistetty mahdollisuuksien mukaan horisontaalisissa säännöksissä. Koska ehdotettu asetus on yhdistelmä yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevista nykyisistä säännöksistä, jotka on vahvistettu neuvoston tasolla, sitä olisi sovellettava kaikkiin jonkin yhteisen markkinajärjestelyn soveltamisalaan kuuluviin maataloustuotteisiin.

- Yleinen tausta

Ehdotus on olennainen osa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) selkeyttämiseen ja yksinkertaistamiseen tähtääviä komission suunnitelmia. Komission lähestymistapaan liittyvät keskeiset kysymykset on vahvistettu vuoden 2005 tiedonannossa yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ja lainsäädännön parantamisesta[1], jäljempänä ’tiedonanto’. Tiedonannossa komissio korosti, että vähentämällä maatalouden byrokratiaa avoimempien, helpommin ymmärrettävien ja kevyempien sääntöjen kautta voidaan alentaa yritysten kustannuksia ja varmistaa, että Euroopan kansalaiset saavat vastinetta rahoilleen.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Olennainen osa YMP:n nykyisestä säädöskehyksestä muodostuu 21 yhteisestä markkinajärjestelystä, jotka on luotu YMP:n käyttöönoton jälkeen (ks. tämän asiakirjan liite 1 ). Kustakin yhteisestä markkinajärjestelystä säädetään erillisessä neuvoston perusasetuksessa, johon monesti liittyy useita neuvoston oheissääntöjä.

Useimmat perusasetukset ovat rakenteeltaan samanlaisia, ja niissä on lukuisia yhteisiä säännöksiä. Tämä koskee erityisesti kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa noudatettavia sääntöjä ja yleisiä säännöksiä mutta myös jossain määrin sisämarkkinoihin liittyviä sääntöjä. Lisäksi perusasetuksiin sisältyy usein erilaisia ratkaisuja samankaltaisiin tai samanlaisiin ongelmiin. Tältä osin tiedonannossa todetaan, että vuoden 2003 YMP:n uudistuksella yksinkertaistettiin YMP:n sääntelykehystä ottamalla käyttöön kaikkia suoria tukia koskevat horisontaaliset oikeudelliset puitteet ja yhdistämällä useita tukijärjestelmiä tilatukijärjestelmäksi. Komissio ilmoitti tiedonannossa aikovansa ulottaa horisontaalisen lähestymistavan 21 yhteiseen markkinajärjestelyyn ja tutkia tässä yhteydessä, missä määrin säännökset voidaan yhdenmukaistaa ja alakohtainen lähestymistapa korvata horisontaalisella lähestymistavalla.

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Tämä maatalousalaan liittyvä ehdotus on olennainen osa yksinkertaistamista ja lainsäädännön parantamista koskevaa komission yleistä strategiaa, jota selvitettiin 25. lokakuuta 2005 annetussa komission tiedonannossa ”Yhteisön Lissabon-ohjelman toteuttaminen - strategia sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseksi”[2] ja joka sisällytettiin paremmasta lainsäädännöstä 16. joulukuuta 2003 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen[3].

2. Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

- Intressitahojen kuuleminen

Komission suunnitelmista laatia ehdotus kattavaksi yhteistä markkinajärjestelyä koskevaksi asetukseksi ilmoitettiin 19. lokakuuta 2005 annetussa komission tiedonannossa. Keskustelujen jälkeen neuvosto antoi joulukuussa 2005 päätelmänsä, joissa ei varsinaisesti käsitelty tätä asiaa. Ehdotuksen valmistelujen aikana niin jäsenvaltioille kuin sidosryhmille annettiin mahdollisuus esittää oma näkemyksensä hankkeesta. Jäsenvaltioita kuultiin 27. kesäkuuta 2006 pidetyssä yksinkertaistamista käsittelevän komission asiantuntijatyöryhmän kokouksessa ja sidosryhmiä 30. kesäkuuta 2006 pidetyssä maatalousalan neuvoa-antavan komitean kokouksessa. Kuuleminen perustui molemmissa tapauksissa tiedotteeseen, jossa kuvattiin suunnitellun ehdotuksen pääperiaatteita.

Jäsenvaltioiden edustajat puolsivat yleisesti sitä, että kyseinen lähestymistapa saattaa yksinkertaistaa YMP:n oikeudellista kehystä. Ne varasivat kuitenkin mahdollisuuden esittää hallitustensa kannan vasta sitten, kun yksityiskohtainen lainsäädäntöehdotus on annettu.

Myöskään sidosryhmien edustajat eivät halunneet kommentoida lähestymistapaa yksityiskohtaisemmin. Monet olivat valmiita harkitsemaan yhteistä markkinajärjestelyä koskevaa kattavaa asetusehdotusta, mikäli siinä rajoituttaisiin tekniseen yksinkertaistamiseen muuttamatta sovellettavia politiikkoja. Yhden hallintokomitean perustaminen kaikille markkinasektoreille herätti jonkin verran huolestusta.

- Asiantuntijatiedon käyttö

Ulkopuolisia asiantuntijoita ei tarvittu.

- Vaikutusten arviointi

Ei sovelleta. Ehdotukseen ei sovelleta vaikutusten arviointia koskevia vaatimuksia, koska se ei sisälly komission lainsäädäntö- ja työohjelmaan.

3. Horisontaalisen yhteisen markkinajärjestelyn oikeudelliset näkökohdat ja pääpiirteet

- Oikeusperusta

Perustamissopimuksen 36 ja 37 artikla

- Ehdotuksen sisältö

Säädöskehyksen yksinkertaistaminen politiikkaa muuttamatta

Näin suuri lainsäädäntöhanke, jonka tavoitteena on yhdistää huomattava määrä erillisiä säädöksiä yhteen kattavaan asetukseen, ulottuu selvästi voimassa olevien säädösten konsolidointia pidemmälle. Se edellyttää väistämättä kyseisten säännösten ryhmittelyä ja uudelleenmuotoilua. Hanketta ei saisi kuitenkaan pitää yrityksenä muuttaa neuvoston vuosien mittaan YMP-asioista tekemiä päätöksiä, jotka sisältyvät nykyisiin yhteisiin markkinajärjestelyihin. Vaikka yksinkertaistamisaloitteisiin ei sovelleta mitään yleispätevää sovittua typologiaa, tässä asetuksessa on ennen kaikkea kyse ”teknisestä yksinkertaistamisesta” toisin sanoen tiedonannossa tarkoitetusta ”oikeudellisen kehyksen, hallintomenettelyjen ja -järjestelyjen tarkistamisesta politiikan selkeyttämiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä voimassa olevien poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehokkaammin, ilman että politiikan perimmäinen sisältö muuttuu”. Tästä syystä voimassa olevien välineiden kumoamista tai muuttamista ei ehdoteta, jolleivät ne ole vanhentuneet tai tulleet tarpeettomiksi tai jollei niitä tulisi niiden luonteen vuoksi käsitellä neuvoston tasolla. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei tässä ehdotuksessa tulisi laajentaa yhteisten markkinajärjestelyjen nykyistä soveltamisalaa eikä ottaa käyttöön uusia välineitä tai toimenpiteitä.

Näiden perusteiden mukaisesti ehdotetut järjestelyt poikkeavat nykyisistä asetuksista vain vähän. Tämä koskee erityisesti monia säännöksiä, joilla neuvosto valtuutetaan tällä hetkellä antamaan säädöksiä parlamenttia kuulematta (ns. ”toisen sukupolven” säädökset). Perustamissopimuksen 202 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa määrätyn toimielinten välisen tasapainon mukaisesti ehdotetaan, että tällaiset säädökset annetaan perustamissopimuksen 37 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen eli parlamentin kuulemisen jälkeen, tai tarvittavat valtuudet annetaan komissiolle.

Koska tällä hetkellä ei ole kuitenkaan tarpeen muuttaa tai kumota asiaa koskevia toisen sukupolven asetuksia, ehdotuksessa ei puututa niihin, vaikka komissiolle nimenomaisesti annetaankin valtuudet tarvittaessa muuttaa tällaisia säädöksiä tai kumota ne hallintokomiteamenettelyä noudattaen. Lisäksi olisi huomattava, että koska tiettyjä kysymyksiä ei ole aiheellista niiden teknisluonteisuuden vuoksi käsitellä neuvoston perusasetuksessa, ehdotetaan tarvittavien valtuuksien siirtämistä komissiolle.

Ehdotuksen soveltamisala

Ehdotuksen soveltamisala heijastaa vaiheittaista lähestymistapaa, jota on jo selvitetty tiedonannossa. Tästä syystä ehdotetaan uutta perusasetusta, jota sovelletaan alusta alkaen kaikkiin maataloustuotteisiin, jotka kuuluvat yhteiseen markkinajärjestelyyn. Lisäksi uuteen perusasetukseen olisi täydellisyyden ja johdonmukaisuuden vuoksi sisällytettävä eräitä muita maataloustuotteita kuten silkkiäistoukat, maatalousperäinen etyylialkoholi ja mehiläishoitoalan tuotteet, jotka eivät tällä hetkellä sisälly kattavaan yhteiseen markkinajärjestelyyn vaan joihin sovelletaan erityisiä maatalousalan sääntöjä ilman, että niillä olisi täysimääräinen yhteisen markkinajärjestelyn asema. Olisi kuitenkin huomattava, että puuvilla ei sisälly tähän ehdotukseen, koska se ei kuulu perustamissopimuksen liitteeseen I[4].

Niiden alojen osalta, joita koskevaa politiikkaa tarkistetaan parhaillaan tai lähitulevaisuudessa (tuoreet hedelmät ja vihannekset, hedelmä- ja vihannesjalosteet ja viini), vaikuttaa aiheelliselta sisällyttää tähän ehdotukseen ainoastaan säännökset, joihin tarkistukset eivät vaikuta nyt eikä tulevaisuudessa. Tämä koskee erityisesti horisontaalisia tai yhteisiä sääntöjä, kuten valtiontukea ja kilpailua koskevia säännöksiä, komitologiamenettelyjä ja jäsenvaltioiden tiedonantoja komissiolle. Tästä syystä kukin tarkistus tehdään erillisen ehdotuksen perusteella. Kun tarkistukset saadaan tehtyä, niiden osalta annetut säädökset on sisällytettävä toisessa vaiheessa uuteen perusasetukseen. Tästä syystä komissio esittää hyvissä ajoin aiheelliset ehdotukset neuvostolle. Näiden ehdotusten hyväksymiseen asti uuden perusasetuksen ohella sovelletaan nykyisiä asetuksia, joihin nämä säännöt sisältyvät.

Ehdotukseen sisällytetyt säädökset

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen neuvoston säädösten lisäksi ehdotetaan, että uuteen perusasetukseen sisällytetään neuvoston säännöt, jotka eivät tällä hetkellä sisälly yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeviin asetuksiin, vaikka niitä sovelletaan nykyisiin yhteisiin markkinajärjestelyihin ja muihin neuvoston säädöksiin kuuluviin maataloustuotteisiin. Näihin sääntöihin kuuluvat esimerkiksi maitokiintiöitä koskevat säännöt, yksityistä varastointia ja julkista interventiota koskevat erityissäännökset[5] sekä asetuksen (EY) N:o 1184/2006[6] säännökset, jotka koskevat maataloustuotteiden tuotannossa ja kaupassa sovellettavia kilpailu- ja valtiontukisääntöjä. Tämän asiakirjan liitteessä 2 on täydellinen luettelo näistä säädöksistä.

Rakenne

Uuden yhteisen markkinajärjestelyn rakenne on lähestulkoon sama kuin useimmissa nykyisissä perusasetuksissa. Kilpailusääntöjen tärkeyden vuoksi vaikuttaa kuitenkin aiheelliselta käsitellä niitä erillisessä osassa. Näin ollen ehdotettu asetus jakautuu seuraavasti:

- johdantosäännökset (esim. soveltamisala, määritelmät, markkinointivuodet),

- sisämarkkinoita koskevat säännökset (esim. julkinen interventio, yksityinen varastointi, erityiset interventiotoimenpiteet, kiintiöt, tukijärjestelmät),

- kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat säännökset (esim. todistukset, tuontitullit, tariffikiintiöt, erityissuoja, vientituet, suojalauseke, sisäinen ja ulkoinen jalostusmenettely),

- kilpailusäännöt (kilpailurajoitukset, valtiontuet),

- yleiset säännökset (esim. häiriölauseke, tiedonannot, hallintokomitea),

- siirtymä- ja loppusäännökset (esim. muutokset, kumoamiset, siirtymälauseke, voimaantulo).

Lisäksi ehdotettu asetus sisältää monia liitteitä, jotka perustuvat pääasiassa nykyisten yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevien asetusten liitteisiin.

Komission päätökset

Voimassa olevien yhteisten markkinajärjestelyjen tapaan ehdotuksessa edellytetään, että useimmissa tapauksissa komissio käyttää päätöksentekovaltaansa ns. hallintokomiteamenettelyä noudattaen. Jottei kaikissa tapauksissa olisi tarpeen viitata asiaa koskevaan komitologialausekkeeseen, ehdotuksessa säädetään tästä vaatimuksesta horisontaalisella tasolla.

Voimaantulo ja soveltaminen

Ehdotuksen mukaan uusi asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Ehdotetun asetuksen säännösten soveltamispäivät olisi kuitenkin vahvistettava siten, että varmistetaan kitkaton siirtyminen uuteen säädöskehykseen. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät uudet säännökset saisi tulla voimaan markkinointivuosien aikana ja että komissiolle olisi annettava tarpeeksi aikaa tarvittavien täytäntöönpanosäädösten valmistelua ja hyväksymistä varten. Mikäli neuvosto hyväksyy ehdotetun asetuksen virallisesti syksyllä 2007, säännöksiä olisi sovellettava

- aloilla, joille on vahvistettu markkinointivuodet, kyseisten markkinointivuosien alusta alkaen vuonna 2008,

- aloilla, joille ei ole vahvistettu markkinointivuosia, 1. tammikuuta 2008 alkaen.

Nykyisten järjestelyjen mukaisesti sokeri- ja maitokiintiösäännöksiä olisi sovellettava sokerin markkinointivuoden / maidon kiintiövuoden 2014/2015 loppuun asti.

- Toissijaisuusperiaate

Tämän ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa yhteisiä markkinointijärjestelyjä koskevaa säädöskehystä muuttamatta taustalla olevia politiikan suuntaviivoja.

- Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi, koska ehdotuksen tavoitteena on ottaa käyttöön horisontaalinen yhteinen markkinajärjestely, jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

4. Vaikutukset talousarvioon

Koska ehdotuksella ei muuteta voimassa olevia YMP-toimenpiteitä, sillä ei ole vaikutuksia talousarvioon.

5. Yksinkertaistaminen

Ehdotuksen odotetaan yksinkertaistavan merkittävästi voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on:

- vähentää huomattavasti YMP:tä koskevien säädösten ja säännösten määrää,

- yhdenmukaistaa ja selkeyttää YMP:n välineitä ja toimenpiteitä,

- parantaa YMP:n säädöskehyksen avoimuutta ja sen ymmärrettävyyttä viljelijöiden, taloudellisten toimijoiden ja kansallisen hallinnon parissa,

- vähentää hallinnollisia kustannuksia.

Pohjimmiltaan suurinta osaa YMP:stä säännellään vain neljällä neuvoston asetuksella, jotka ovat

- neuvoston asetus yhteisestä markkinajärjestelystä,

- neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 suorista tuista,

- neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 maaseudun kehittämisestä ja

- neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 YMP:n rahoituksesta.

Tästä syystä ehdotuksella on merkittävä osuus lainsäädännön yksinkertaistamisprosessissa.

Sen osuutta YMP:n yksinkertaistamisessa ei saisi kuitenkaan tarkastella erillään vaan komission tällä alalla toteuttamien kaikkien toimien yhteydessä. Tiedonannon perusteella YMP:n yksinkertaistamiseksi ja sitä koskevan lainsäädännön parantamiseksi toteutettaviin komission toimiin sisältyy monenlaisia teknisiä ja poliittisia toimenpiteitä ja aloitteita, joista tämä ehdotus muodostaa vain yhden tärkeän osan.

Lainsäädännön kumoaminen

Ehdotuksen hyväksyminen merkitsee 35 neuvoston asetuksen kumoamista.

LIITE 1

EHDOTETTUUN HORISONTAALISEEN YHTEISEEN MARKKINAJÄRJESTELYYN SISÄLTYVÄT YHTEISET MARKKINAJÄRJESTELYT

Asetus | Soveltamisala |

1. | (ETY) N:o 234/68 | Elävät puut ja muut elävät kasvit, sipulit, juuret ja niiden kaltaiset tuotteet, leikkokukat ja leikkovihreä |

2. | (ETY) N:o 827/68 | Loput tuotteet (”solde”) (monia sellaisia tuotteita koskeva yhteinen markkinajärjestely, jotka eivät kuulu muiden yhteisten markkinajärjestelyjen soveltamisalaan) |

3. | (ETY) N:o 2759/75 | Sianliha |

4. | (ETY) N:o 2771/75 | Munat |

5. | (ETY) N:o 2777/75 | Siipikarjan liha |

6. | (ETY) N:o 2075/92 | Raakatupakka |

7. | (EY) N:o 1254/1999 | Naudanliha |

8. | (EY) N:o 1255/1999 | Maito ja maitotuotteet |

9. | (EY) N:o 1673/2000 | Pellava ja hamppu |

10. | (EY) N:o 2529/2001 | Lampaan- ja vuohenliha |

11. | (EY) N:o 1784/2003 | Vilja |

12. | (EY) N:o 1785/2003 | Riisi |

13. | (EY) N:o 1786/2003 | Kuivattu rehu |

14. | (EY) N:o 865/2004 | Oliiviöljy |

15. | (EY) N:o 1947/2005 | Siemenet |

16. | (EY) N:o 1952/2005 | Humala |

17. | (EY) N:o 318/2006 | Sokeri |

18. | (ETY) N:o 404/93 | Banaanit |

19. | (EY) N:o 2200/96 | Tuoreet hedelmät ja vihannekset |

20. | (EY) N:o 2201/96 | Hedelmä- ja vihannesjalosteet |

21. | (EY) N:o 1493/1999 | Viini |

LIITE 2

EHDOTETTUUN HORISONTAALISEEN YHTEISEEN MARKKINAJÄRJESTELYYN SISÄLTYVÄT MUUT SÄÄDÖKSET KUIN YHTEISIÄ MARKKINAJÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT PERUSASETUKSET

Tuotteet, joilla ei ole omaa yhteistä markkinajärjestelyä

Asetus | Soveltamisala |

(ETY) N:o 845/72 | Silkkiäistoukat |

(ETY) N:o 707/76 | Silkkiäistoukkien tuottajaryhmittymät |

(EY) N:o 670/2003 | Maatalousperäinen etyylialkoholi |

(EY) N:o 797/2004 | Mehiläistuotteet |

Horisontaaliset säännökset

Asetus | Soveltamisala |

(EY) N:o 1184/2006 | Neuvoston asetus tiettyjen kilpailusääntöjen soveltamisesta maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan (= ex asetus N:o 26) |

(ETY) N:o 1055/77 | Neuvoston asetus interventioelimen ostamien tuotteiden varastoinnista ja liikkeistä |

(ETY) N:o 2931/79 | Neuvoston asetus kolmannessa maassa erityistuontikohtelun saavien maataloustuotteiden viennin tukemisesta |

(ETY) N:o 386/90 | Neuvoston asetus tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä suoritettavasta valvonnasta |

Sokeriala

Päätös | Soveltamisala |

74/583/ETY | Neuvoston päätös, tehty 20 päivänä marraskuuta 1974, sokerin liikkeiden valvonnasta |

Hedelmä- ja vihannesala

Asetus | Soveltamisala |

(ETY) N:o 2517/69 | Neuvoston asetus tietyistä toimenpiteistä yhteisön hedelmätuotannon tervehdyttämiseksi |

Sianliha-ala

Asetus | Soveltamisala |

(ETY) N:o 2763/75 | Neuvoston asetus yksityisen varastoinnin tukien myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä sianliha-alalla |

Maitoala

Asetus | Soveltamisala |

(ETY) N:o 1898/87 | Neuvoston asetus maidon ja maitotuotteiden kaupan pitämisessä käytettävien nimitysten suojelemisesta |

(ETY) N:o 2204/90 | Neuvoston asetus maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevista täydentävistä yleisistä säännöistä juustojen osalta (ennakkolupa- ja hallinnollisten tarkastusten järjestelmät) |

(EY) N:o 2991/94 | Neuvoston asetus levitettäviä ravintorasvoja koskevista vaatimuksista |

(EY) N:o 2597/97 | Neuvoston astus maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevista lisäsäännöistä kulutukseen tarkoitetun maidon osalta |

(EY) N:o 2250/1999 | Neuvoston asetus Uudesta-Seelannista peräisin olevaa voita koskevasta tariffikiintiöstä |

(EY) N:o 1788/2003 | Neuvoston asetus maito- ja maitotuotealan maksusta |

Muna-ala

Asetus | Soveltamisala |

(EY) N:o 1028/2006 | Neuvoston asetus munien kaupan pitämiseen sovellettavista vaatimuksista (= ex asetus (ETY) N:o 1907/90) |

Siipikarja-ala

Asetus | Soveltamisala |

(ETY) N:o 1906/90 | Neuvoston asetus tietyistä siipikarjan kaupan pitämisen vaatimuksista |

Kukkaviljelyala

Asetus | Soveltamisala |

(ETY) N:o 4088/87 | Neuvoston asetus etuustullien soveltamisedellytyksistä tiettyjen Kyprokselta, Israelista ja Jordaniasta peräisin olevien kukkaviljelytuotteiden tuontiin |

Tupakka-ala

Asetus | Soveltamisala |

(ETY) N:o 2077/92 | Neuvoston asetus tupakka-alan toimialakohtaisista järjestöistä ja sopimuksista |

Ruhojen luokittelu

Asetus | Soveltamisala |

(ETY) N:o 1358/80 | Neuvoston asetus täysikasvuisten nautojen ohjehinnan ja interventiohinnan vahvistamisesta markkinointivuodelle 1980/1981 sekä yhteisön täysikasvuisten nautojen ruhojen luokitteluasteikon käyttöönottamisesta |

(EY) N:o 1183/2006 | Neuvoston asetus yhteisön täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen luokitteluasteikosta (= ex asetus (ETY) N:o 208/81) |

(ETY) N:o 3220/84 | Neuvoston asetus yhteisön sianruhojen luokitusasteikosta |

(ETY) N:o 1186/90 | Neuvoston asetus yhteisön täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen laatuluokituksen soveltamisalan laajentamisesta |

(ETY) N:o 2137/92 | Neuvoston asetus lampaanruhojen yhteisön luokitteluasteikosta ja tuoreiden ja jäähdytettyjen lampaanruhojen yhteisön vakiolaadusta ja asetuksen (ETY) N:o 338/91 voimassaolon jatkamisesta |

2006/0269 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[7],

SISÄLLYSLUETTELO

I OSA JOHDANTOSÄÄNNÖKSET 34

II OSA SISÄMARKKINAT 37

I OSASTO MARKKINAINTERVENTIOT 37

I LUKU JULKISET INTERVENTIOT JA YKSITYINEN VARASTOINTI 37

I JAKSO YLEISET SÄÄNNÖKSET 37

II JAKSO JULKISET INTERVENTIOT 39

I Alajakso Yleiset säännökset 39

II Alajakso Ostojen aloittaminen ja keskeyttäminen 40

III Alajakso Interventiohinta 41

IV Alajakso Interventiomyynti 42

III JAKSO YKSITYINEN VARASTOINTI 44

I Alajakso Pakollinen tuki 44

II Alajakso Vapaaehtoinen tuki 45

IV JAKSO YHTEISET SÄÄNNÖKSET 47

II LUKU ERITYISET INTERVENTIOTOIMENPITEET 50

I JAKSO POIKKEUKSELLISET MARKKINATUKITOIMENPITEET 50

II JAKSO VILJA- JA RIISIALOJEN TOIMENPITEET 51

III JAKSO SOKERIALAN TOIMENPITEET 52

IV JAKSO TARJONNAN MUKAUTTAMINEN 55

III LUKU TUOTANNON RAJOITTAMISTA KOSKEVAT JÄRJESTELMÄT 55

I JAKSO YLEISET SÄÄNNÖKSET 55

II JAKSO SOKERI 56

I Alajakso Kiintiön myöntäminen ja hallinnointi 56

II Alajakso Kiintiön ylittäminen 58

III JAKSO MAITO 60

I Alajakso Yleiset säännökset 60

II Alajakso Kiintiön myöntäminen ja hallinnointi 61

III Alajakso Kiintiön ylittäminen 66

IV JAKSO MENETTELYSÄÄNNÖKSET 69

IV LUKU TUKIJÄRJESTELMÄT 70

I JAKSO JALOSTUSTUKI 70

I Alajakso Kuivattu rehu 70

II Alajakso Kuiduntuotantoon tarkoitettu pellava ja hamppu 72

II JAKSO TUOTANTOTUKI 74

III JAKSO TUET MAITO- JA MAITOTUOTEALALLA 75

IV JAKSO TUET OLIIVIALALLA 76

V JAKSO YHTEISÖN TUPAKKARAHASTO 77

VI JAKSO MEHILÄISHOITOALAA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET 78

VII JAKSO TUET SILKKIÄISTOUKKIEN ALALLA 79

II OSASTO KAUPAN PITÄMISTÄ JA TUOTANTOA KOSKEVAT SÄÄNNÖT 80

I LUKU KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET JA TUOTANTOEDELLYTYKSET 80

I JAKSO KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 80

II JAKSO TUOTANTOEDELLYTYKSET 82

III JAKSO Menettelysäännöt 83

II LUKU TUOTTAJAORGANISAATIOT, TOIMIALAKOHTAISET ORGANISAATIOT JA TOIMIJAORGANISAATIOT 84

I JAKSO YLEISET PERIAATTEET 84

II JAKSO TUPAKKA-ALAN TOIMIALAKOHTAISIA ORGANISAATIOITA KOSKEVAT SÄÄNNÖT 85

III JAKSO MENETTELYSÄÄNNÖT 86

III OSA KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA KÄYTÄVÄ KAUPPA 87

I LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 87

II LUKU TUONTI 87

I JAKSO TUONTITODISTUKSET 87

II JAKSO TUONTITULLIT JA MAKSUT 89

III JAKSO TUONTIKIINTIÖN HALLINNOINTI 91

IV JAKSO ERÄITÄ TUOTTEITA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET 93

I Alajakso Tuontia koskevat erityissäännökset vilja- ja riisialalla 93

II Alajakso Sokerin tuontietuusjärjestelyt 94

III Alajakso Hampun tuontia koskevat erityissäännökset 95

IV Alajakso Humalan tuontia koskevat erityissäännökset 96

V JAKSO SUOJATOIMENPITEET JA SISÄINEN JALOSTUS 96

III LUKU VIENTI 97

I JAKSO VIENTITODISTUKSET 97

II JAKSO VIENTITUET 98

III JAKSO VIENTIKIINTIÖN HALLINNOINTI MAITO- JA MAITOTUOTEALALLA 102

IV JAKSO ERITYISTUONTIKOHTELU KOLMANSISSA MAISSA 103

V JAKSO ELÄVIÄ KASVEJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET 103

VI JAKSO ULKOINEN JALOSTUS 103

IV OSA KILPAILUSÄÄNNÖT 104

I LUKU YRITYKSIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT 104

II LUKU VALTIONTUKISÄÄNNÖT 106

V OSA YKSITTÄISIÄ ALOJA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET 108

VI OSA Yleiset säännökset 111

VII OSA TÄYTÄNTÖÖNPANO-, SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 113

I LUKU TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNNÖKSET 113

II LUKU SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 114

sekä katsoo seuraavaa:

1. Maataloustuotteiden yhteismarkkinoiden toimintaan ja kehitykseen olisi liityttävä yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä ’YMP’, toteuttaminen, ja siihen olisi erityisesti sisällyttävä maatalouden yhteinen markkinajärjestely, jäljempänä ’yhteinen markkinajärjestely’, jonka muoto voi perustamissopimuksen 34 artiklan mukaisesti vaihdella tuotteiden mukaan.

2. YMP:n käyttöönoton jälkeen neuvosto on vahvistanut 21 yhteistä markkinajärjestelyä, joita sovelletaan kuhunkin tuotteeseen tai tuoteryhmään ja joista säädetään erillisessä neuvoston perusasetuksessa:

3. neuvoston asetus (ETY) N:o 234/68, annettu 27 päivänä helmikuuta 1968, elävän kasviaineiston ja kukkaviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn luomisesta[8];

4. neuvoston asetus (ETY) N:o 827/68, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1968, tiettyjen perustamissopimuksen liitteessä II lueteltujen tuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä[9];

5. neuvoston asetus (ETY) N:o 2759/75, annettu 29 päivänä lokakuuta 1975, sianliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä[10];

6. neuvoston asetus (ETY) N:o 2771/75, annettu 29 päivänä lokakuuta 1975, muna-alan yhteisestä markkinajärjestelystä[11];

7. neuvoston asetus (ETY) N:o 2777/75, annettu 29 päivänä lokakuuta 1975, siipikarjanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä[12];

8. neuvoston asetus (ETY) N:o 2075/92, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1992, raakatupakan yhteisestä markkinajärjestelystä[13];

9. neuvoston asetus (ETY) N:o 404/93, annettu 13 päivänä helmikuuta 1993, banaanialan yhteisestä markkinajärjestelystä[14];

10. neuvoston asetus (EY) N:o 2200/96, annettu 28 päivänä lokakuuta 1996, hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä[15];

11. neuvoston asetus (EY) N:o 2201/96, annettu 28 päivänä lokakuuta 1996, hedelmä- ja vihannesjalostealan yhteisestä markkinajärjestelystä[16];

12. neuvoston asetus (EY) N:o 1254/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä[17];

13. neuvoston asetus (EY) N:o 1255/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä[18];

14. neuvoston asetus (EY) N:o 1493/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, viinin yhteisestä markkinajärjestelystä[19];

15. neuvoston asetus (EY) N:o 1673/2000, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2000, kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun yhteisestä markkinajärjestelystä[20];

16. neuvoston asetus (EY) N:o 2529/2001, annettu 19 päivänä joulukuuta 2001, lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä[21];

17. neuvoston asetus (EY) N:o 1784/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, viljan yhteisestä markkinajärjestelystä[22];

18. neuvoston asetus (EY) N:o 1785/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, riisin yhteisestä markkinajärjestelystä[23];

19. neuvoston asetus (EY) N:o 1786/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, kuivatun rehun yhteisestä markkinajärjestelystä[24];

20. neuvoston asetus (EY) N:o 865/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien yhteisestä markkinajärjestelystä ja asetuksen (ETY) N:o 827/68 muuttamisesta[25];

21. neuvoston asetus (EY) N:o 1947/2005, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005, siemenalan yhteisestä markkinajärjestelystä ja asetusten (ETY) N:o 2358/71 ja (ETY) N:o 1674/72 kumoamisesta[26];

22. neuvoston asetus (EY) N:o 1952/2005, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005, humala-alan yhteisestä markkinajärjestelystä ja asetusten (ETY) N:o 1696/71, (ETY) N:o 1037/72, (ETY) N:o 879/73 ja (ETY) N:o 1981/82 kumoamisesta[27];

23. neuvoston asetus (EY) N:o 318/2006, annettu 20 päivänä helmikuuta 2006, sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä[28].

24. Lisäksi neuvosto on vahvistanut kolme asetusta, joissa säädetään tiettyjä tuotteita koskevista erityissäännöistä, ottamatta kuitenkaan käyttöön näihin tuotteisiin sovellettavia yhteisiä markkinajärjestelyjä:

25. neuvoston asetus (EY) N:o 670/2003, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2003, maatalousperäisen etyylialkoholin markkinoihin liittyvistä erityistoimenpiteistä[29];

26. neuvoston asetus (EY) N:o 797/2004, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004, toimista, joiden tavoitteena on parantaa mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edellytyksiä[30];

27. neuvoston asetus (EY) N:o 1544/2006, annettu 5 päivänä lokakuuta 2006, erityistoimenpiteistä silkkiäistoukkien kasvatuksen edistämiseksi[31].

28. Edellä mainittuihin asetuksiin, jäljempänä ’perusasetukset’, liittyy monesti useita neuvoston oheisasetuksia. Useimmat perusasetukset noudattavat samaa rakennetta, ja niissä on lukuisia yhteisiä säännöksiä. Tämä koskee erityisesti kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa noudatettavia sääntöjä ja yleisiä säännöksiä, mutta myös jossain määrin sisämarkkinoihin liittyviä sääntöjä. Perusasetuksiin sisältyy usein erilaisia ratkaisuja samankaltaisiin tai samanlaisiin ongelmiin.

29. Yhteisö on jo jonkin aikaa pyrkinyt yksinkertaistamaan YMP:tä koskevaa sääntelyä. Tästä syystä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1782/2003[32] otettiin käyttöön kaikkia suoria tukia koskeva horisontaalinen säädöskehys, jossa useat tukijärjestelmät on yhdistetty tilatukijärjestelmään. Tällainen lähestymistapa olisi ulotettava perusasetuksiin. Samassa yhteydessä niihin sisältyvät säännöt olisi yhdistettävä yhteen säädöskehykseen ja alakohtaiset lähestymistavat olisi korvattava mahdollisuuksien mukaan horisontaalisilla lähestymistavoilla.

30. Yksinkertaistaminen ei saisi vaarantaa vuosien mittaan YMP:n yhteydessä tehtyjä poliittisia päätöksiä. Näin ollen tässä asetuksessa tulisi rajoittua ennen kaikkea tekniseen yksinkertaistamiseen. Siinä ei saisi tästä syystä kumota tai muuttaa olemassa olevia välineitä, jolleivät ne ole vanhentuneet tai tulleet tarpeettomiksi tai jollei niitä tulisi niiden luonteen vuoksi käsitellä neuvoston tasolla, eikä ottaa käyttöön uusia välineitä tai toimenpiteitä.

31. Edellä todetun perusteella tähän asetukseen ei saisi sisällyttää niitä yhteisten markkinajärjestelyjen osia, joita tarkistetaan poliittisesti. Tämä koskee tiettyjä hedelmä- ja vihannes-, banaani- ja viinialojen osia. Tästä syystä asetuksiin (ETY) N:o 403/93, (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1493/1999 sisältyvät säännöt tulisi sisällyttää tähän asetukseen vain, jos niitä koskevaa politiikkaa ei ole tarkoitus uudistaa.

32. Edellä todetun perusteella perusasetukset olisi kumottava ja korvattava yhdellä asetuksella.

33. Viljaan, riisiin, sokeriin, kuivattuun rehuun, siemeniin, oliiveihin, pellavaan ja hamppuun, banaaneihin, viiniin, maitoon ja maitotuotteisiin sekä silkkiäistoukkiin sovellettavissa yhteisissä markkinajärjestelyissä on säädetty markkinointivuosista, jotka on mukautettu ensisijassa kunkin tuotteen biologisiin tuotantosykleihin. Hedelmiä ja vihanneksia sekä hedelmä- ja vihannesjalosteita koskevissa yhteisissä markkinajärjestelyissä komissiolla on toimivalta vahvistaa markkinointivuodet, koska näiden tuotteiden tuotantosyklit vaihtelevat suuressa määrin ja joissakin tapauksissa markkinointivuotta ei ole tarpeen vahvistaa. Näin ollen tähän asetukseen olisi sisällytettävä edellä mainituilla aloilla vahvistetut markkinointivuodet ja komission valtuudet vahvistaa hedelmä- ja vihannes- sekä hedelmä- ja vihannesjalostealoilla sovellettavat markkinointivuodet.

34. Markkinoiden vakauttamiseksi ja kohtuullisen elintason varmistamiseksi maatalousväestölle eri aloilla on kehitetty erilaisia hintatukijärjestelmiä ja otettu samaan aikaan käyttöön suoran tuen järjestelmiä ottaen huomioon toisaalta kunkin alan erilaiset tarpeet ja toisaalta eri alojen riippuvuus toisistaan. Tällaisia toimenpiteitä ovat julkiset interventiot tai vilja-, riisi-, sokeri-, oliivi-, naudanliha-, maito- ja maitotuote-, sianliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-alojen tuotteiden yksityisestä varastoinnista maksettavat tuet. Tämän asetuksen tavoitteiden perusteella on näin ollen tarpeen säilyttää hintatukitoimenpiteet, jos ne sisältyvät aiempiin välineisiin, tekemättä merkittäviä muutoksia aiempaan oikeudelliseen tilanteeseen.

35. Selkeyden ja avoimuuden vuoksi näitä toimenpiteitä koskeville säännöksille olisi luotava yhteinen rakenne säilyttäen samalla kullakin alalla noudatettava politiikka. Tästä syystä on aiheellista tehdä ero viitehintojen ja interventiohintojen välillä.

36. Viljaa, naudanlihaa sekä maitoa ja maitotuotteita koskeviin yhteisiin markkinajärjestelyihin sisältyy säännöksiä, joiden mukaan neuvosto voi perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen muuttaa hintatasoa. Hintajärjestelmien herkkyyden vuoksi viittaus tähän mahdollisuuteen olisi säilytettävä. Koska tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta edellä mainituilla aloilla, se olisi laajennettava koskemaan kaikkia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia aloja.

37. Jotta sokerin yhteisön markkinahinnoista saataisiin luotettavaa tietoa, tähän asetukseen olisi sisällytettävä sokerin markkinajärjestelyyn kuuluva hintaselvitysjärjestelmä, jonka perusteella määritellään valkoisen sokerin markkinahinnan tasot.

38. Jotta viljan, riisin, voin ja rasvattoman maitojauheen interventiojärjestelmä ei muodostuisi itsessään myyntikanavaksi, olisi säilytettävä mahdollisuus aloittaa julkiset interventio-ostot vain tiettyinä aikoina vuodesta. Naudanlihatuotteita ja voita koskevat julkiset interventio-ostot olisi aloitettava ja lopetettava tietyn kauden markkinahintojen tason perusteella. Riisi- ja sokerialoilla olisi säilytettävä julkisiin interventio-ostoihin sovellettava määrällinen rajoitus. Voin ja rasvattoman maitojauheen osalta olisi säilytettävä komission valtuudet keskeyttää tavanomainen osto, kun tietty määrä on saavutettu, tai korvata se tarjouskilpailulla tapahtuvalla ostolla.

39. Julkisten interventio-ostojen hintatasoa, jäljempänä ’interventiohinta’, alennettiin aiemmin viljaa, riisiä ja naudanlihaa koskevissa yhteisissä markkinajärjestelyissä, ja se vahvistettiin samalla kun näillä aloilla otettiin käyttöön suoran tuen järjestelmät. Näihin järjestelmiin sisältyvä tuki ja interventiohinta liittyvät näin ollen kiinteästi toisiinsa. Maito- ja maitotuotealan tuotteiden interventiohinta vahvistettiin alan tuotteiden kulutuksen edistämiseksi ja niiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Riisi- ja sokerialoilla hinnat vahvistettiin markkinoiden vakauden edistämiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa markkinahinnat tiettynä markkinointivuotena laskisivat seuraavaksi markkinointivuodeksi vahvistetun viitehinnan alle. Tällaiset neuvoston poliittiset päätökset ovat edelleen perusteltuja.

40. Riisi- ja sokerialan hintatasot on tähän asti vahvistettu neuvoston määrittelemien vakiolaatuisten tuotteiden perusteella. Koska tällainen käsite on hyvin teknisluonteinen, on aiheellista antaa komissiolle valtuudet määritellä vakiolaadut. Käsitettä määritellessään komission olisi erityisesti otettava huomioon kyseisten tuotteiden markkinat ja kauppa.

41. Kuten aiemmissakin yhteisissä markkinajärjestelyissä tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta myydä julkisessa interventiossa ostetut tuotteet. Tällaiset toimenpiteet olisi toteutettava siten, että vältetään markkinahäiriöt ja varmistetaan tavaroiden tasapuolinen saanti ja ostajien tasapuolinen kohtelu.

42. Yhteisöllä on useiden maataloustuotteiden interventiovarastojensa ansiosta mahdollisuus parantaa merkittävästi vähävaraisimpien kansalaistensa hyvinvointia. On yhteisön edun mukaista hyödyntää tätä mahdollisuutta jatkuvasti, kunnes varastot pienenevät tavanomaiselle tasolle, toteuttamalla aiheellisia toimenpiteitä. Edellä esitetyn perusteella yleisistä säännöistä yhteisön vähävaraisimmille henkilöille jaettavaksi tarkoitettujen elintarvikkeiden luovuttamisesta interventiovarastoista tietyille järjestöille 10 päivänä joulukuuta 1987 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3730/87[33] on tähän asti säädetty hyväntekeväisyysjärjestöjen hoitamasta elintarvikkeiden jakelusta. Olisi säilytettävä tämä tärkeä sosiaalinen toimenpide, jolla voi olla suuri merkitys avunsaajille, ja sisällytettävä se tähän asetukseen.

43. Maitomarkkinoiden tasapainottamiseksi ja markkinahintojen vakauttamiseksi maidon ja maitotuotteiden yhteisessä markkinajärjestelyssä on säädetty tuen myöntämisestä tiettyjen voi- ja juustotuotteiden yksityiseen varastointiin. Lisäksi komissiolla on ollut toimivalta päättää tuen myöntämisestä tiettyjen muiden juustotuotteiden, valkoisen sokerin, tietynlaisen oliiviöljyn, tiettyjen naudanlihatuotteiden, rasvattoman maitojauheen, sianlihan sekä lampaan- ja vuohenlihan yksityistä varastointia varten. Tämän asetuksen tavoitteen perusteella nämä toimenpiteet olisi säilytettävä ja sisällytettävä tähän asetukseen.

44. Naudanliha-, sianliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-alojen perusasetusten mukaisesti yhteisön tasolla on otettu käyttöön ruhojen luokitteluasteikot. Tällaisia järjestelmiä tarvitaan hintojen seurantaan ja interventiojärjestelyjen soveltamiseen naudanliha- ja sianliha-aloilla. Lisäksi ne edistävät markkinoiden avoimuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista. Tällaiset ruhojen luokittelujärjestelmät olisi säilytettävä. Niiden teknisluonteisuuden vuoksi vaikuttaa kuitenkin aiheelliselta antaa komissiolle tarvittavat valtuudet antaa asiaa koskevat säännöt ottaen huomioon olemassa oleviin järjestelmiin sisältyvät perusteet.

45. Eläintautien leviämisen estämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamisesta aiheutuvat vapaan liikkuvuuden rajoitukset voivat aiheuttaa hankaluuksia yhden tai useamman jäsenvaltion tiettyjen tuotteiden markkinoilla. Kokemus osoittaa, että vakavat markkinahäiriöt, kuten kulutuksen tai hintojen huomattava lasku, voivat johtua kansanterveyteen tai eläinten terveyteen kohdistuvien riskien aiheuttamasta kuluttajien luottamuksen menettämisestä.

46. Sen vuoksi tähän asetukseen olisi sisällytettävä naudanlihaa, maitoa ja maitotuotteita, sianlihaa, munia ja siipikarjaa koskevissa yhteisissä markkinajärjestelyissä tällaisten tilanteiden korjaamiseksi vahvistetut poikkeukselliset markkinatukitoimenpiteet samoin edellytyksin kuin niitä on sovellettu tähän asti. Komission olisi huolehdittava poikkeuksellisten markkinatukitoimenpiteiden toteuttamisesta, ja tällaisten toimenpiteiden olisi liityttävä suoraan tautien leviämisen estämiseksi vahvistettuihin terveyttä ja eläinlääkintää koskeviin toimenpiteisiin tai johduttava niistä. Ne olisi toteutettava jäsenvaltioiden pyynnöstä vakavien häiriöiden välttämiseksi kyseisillä markkinoilla.

47. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä komission mahdollisuus toteuttaa tarvittaessa viljan ja riisin yhteisissä markkinajärjestelyissä säädettyjä erityisiä interventiotoimenpiteitä, jotta voidaan reagoida tehokkaasti ja tuloksellisesti markkinahäiriöiden uhkaan vilja-alalla, jotta voidaan estää julkisen intervention laajamittainen soveltaminen riisialalla tietyillä yhteisön alueilla tai korvata luonnonkatastrofeista johtuva paddy- eli raakariisin puute.

48. Jotta yhteisön sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelijöille varmistettaisiin kohtuullinen elintaso, olisi vahvistettava vähimmäishinta vakiolaatua vastaavalle kiintiösokerijuurikkaalle ja tämä vakiolaatu olisi määriteltävä. Kiintiösokerijuurikkaan vakiolaatu on tähän asti määritelty asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I. Näiden säännösten teknisluonteisuuden vuoksi katsotaan asianmukaisemmaksi käsitellä näitä kysymyksiä yhteisön tasolla.

49. Sokeriyritysten ja sokerijuurikkaan viljelijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon varmistamiseksi tarvitaan erityiset välineet. Näin ollen sokerialan yhteiseen markkinajärjestelyyn tähän asti sisältyneet vakiosäännökset olisi sisällytettävä tähän asetukseen sokerijuurikkaan ostajien ja myyjien sopimussuhteiden sääntelemiseksi. Sokerin yhteisessä markkinajärjestelyssä on sovellettu tähän asti yksityiskohtaisia ehtoja, kuten asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitettä II. Näiden ehtojen teknisluonteisuuden vuoksi katsotaan asianmukaisemmaksi käsitellä näitä kysymyksiä yhteisön tasolla.

50. On vaikea vahvistaa koko yhteisölle yhtenäisiä sokerijuurikkaiden ostoehtoja, koska luontoon liittyvät sekä taloudelliset ja tekniset olosuhteet ovat moninaiset. Toimialalla on jo sokerijuurikkaan viljelijöiden yhdistysten ja sokeriyritysten välisiä sopimuksia. Sen vuoksi vakiomääräyksissä olisi määriteltävä ainoastaan sekä sokerijuurikkaan viljelijöiden että sokeriteollisuuden vaatimat vähimmäisvaatimukset, joilla varmistetaan sokerimarkkinoiden moitteeton toiminta, ja tietyistä säännöistä olisi oltava mahdollisuus poiketa toimialan sisäisillä sopimuksilla.

51. Olisi sovellettava tuotantomaksua, jolla rahoitetaan sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä aiheutuvia menoja.

52. Komission olisi voitava poistaa sokeria markkinoilta niin kauan kuin on tarpeen markkinoiden tasapainottamiseksi, jotta sokerimarkkinoiden rakenteellinen tasapaino pysyisi viitehintaa lähellä olevalla hintatasolla.

53. Elävien kasvien, naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan, munien ja siipikarjan yhteisissä markkinajärjestelyissä säädetään mahdollisuudesta toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä, jotka helpottavat tarjonnan mukauttamista markkinoiden tarpeisiin. Tällaiset toimenpiteet voivat edistää markkinoiden vakauttamista ja kohtuullisen elintason varmistamista alalla toimivalle maatalousväestölle. Tämä mahdollisuus olisi tämän asetuksen tavoitteiden perusteella säilytettävä. Mainittujen säännösten mukaisesti neuvosto voi antaa tällaisia toimenpiteitä koskevat yleiset säännöt perustamissopimuksen 37 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Näiden toimenpiteiden tavoitteet ovat täsmällisesti määriteltyjä, mikä puolestaan rajoittaa mahdollisesti toteuttavien toimenpiteiden luonnetta. Sen vuoksi neuvoston ei ole tarpeen antaa yleisiä lisäsääntöjä eikä tästä tulisi enää säätää.

54. Asetuksessa (EY) N:o 318/2006 ja maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1788/2003[34] säädetty tuotannon määrällinen rajoitus on ollut monien vuosien ajan tärkeä markkinapolitiikan väline sokeri- sekä maito- ja maitotuotealoilla. Syyt, joiden vuoksi yhteisö otti aikoinaan käyttöön tuotantokiintiöjärjestelmät molemmilla aloilla, ovat edelleen olemassa. Sokerikiintiöjärjestelmä sisältyy asetukseen (EY) N:o 318/2006[35], kun taas maitoalan vastaavaa järjestelmää on tähän asti säännelty erillisellä säädöksellä eli asetuksella (EY) N:o 1788/2003. Näiden järjestelmien tärkeän merkityksen ja tämän asetuksen tavoitteiden perusteella on näin ollen aiheellista sisällyttää asiaa koskevat säännökset tähän asetukseen tekemättä aiempaan oikeudelliseen tilanteeseen verrattuna merkittäviä muutoksia järjestelmiin ja niiden toimintaan.

55. Tässä asetuksessa säädettyyn sokerikiintiöjärjestelmään olisi näin ollen sisällyttävä asetuksessa (EY) N:o 318/2006 säädetyt järjestelyt, ja siinä olisi erityisesti säilytettävä kiintiöiden oikeudellinen asema, sillä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kiintiöjärjestelmä on sokerialan markkinoita säätelevä mekanismi, jolla pyritään saavuttamaan yleisen edun kannalta tärkeitä tavoitteita.

56. Tässä asetuksessa olisi tästä syystä myös annettava komissiolle mahdollisuus mukauttaa kiintiöitä kestävälle tasolle sen jälkeen, kun yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 320/2006[36] perustettu rakenneuudistusrahasto lakkautetaan vuonna 2010.

57. Koska jalostusteollisuuden sekä sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelyn rakenteellisen mukauttamisen osalta on tarpeen sallia kiintiöiden soveltamisaikana tietty kansallinen joustovara, jäsenvaltioiden olisi voitava muuttaa yritysten kiintiöitä tietyissä rajoissa rajoittamatta kuitenkaan rakenneuudistusrahaston toimintaa välineenä.

58. Jotta ylijäämäsokeri ei vääristäisi sokerimarkkinoita, komission olisi voitava tiettyjen perusteiden mukaisesti säätää siitä, että ylijäämäsokeri, -isoglukoosi tai -inuliinisiirappi siirretään seuraavan markkinointivuoden kiintiötuotantoon. Lisäksi jos sovellettavat edellytykset eivät joidenkin määrien osalta täyty, olisi perittävä ylijäämämaksu, jotta tällaiset markkinatilannetta uhkaavat määrät eivät kasaantuisi.

59. Tämän asetuksen tavoitteen mukaisesti maitokiintiöjärjestelmän rakenne olisi mukautettava sokerikiintiösäännösten mukaiseksi. Tästä syystä maitoalan sääntöjen lähtökohtana ei saisi enää olla velvoite maksaa lisämaksu heti, kun kansallinen viitemäärä ylittyy, vaan kansallisten kiintiöiden vahvistaminen ja ylijäämämaksun periminen kiintiön ylittyessä.

60. Maitokiintiöjärjestelmän sisältöä olisi mukautettava asetuksen (EY) N:o 1788/2003 mukaisesti. Varsinkin ero toimitusten ja suoramyynnin välillä olisi säilytettävä, ja järjestelmää olisi sovellettava tilakohtaisten viiterasvapitoisuuksien ja rasvapitoisuuden kansallisen viitearvon perusteella. Viljelijöiden olisi sallittava tietyin edellytyksin siirtää tilakohtaisia kiintiöitään väliaikaisesti. Vaikka olisi säilytettävä periaate, jonka mukaan tilakohtainen viitemäärä siirretään ostajalle, vuokralaiselle tai perijälle, silloin kun tila myydään, vuokrataan tai siirretään perintönä, maidontuotannon rakenneuudistuksen jatkamiseksi ja ympäristön tilan parantamiseksi olisi säädettävä eräistä poikkeuksista periaatteeseen, jonka mukaan viitemäärät ovat tilasidonnaisia. Jäsenvaltioille olisi sallittava kansallisen varannon kasvattaminen osalla siirretyistä määristä viitemäärien erilaisten siirtotapojen mukaan ja puolueettomin perustein.

61. Ylijäämämaksu olisi vahvistettava varoittavalle tasolle, ja jäsenvaltioiden olisi suoritettava se heti, kun kansallinen viitemäärä ylittyy. Tämän jälkeen jäsenvaltion olisi jaettava maksuvelvoite sellaisten tuottajien kesken, joiden vuoksi ylitys on tapahtunut. Näiden tuottajien olisi maksettava jäsenvaltiolle osuutensa maksusta, joka johtuu yksinomaan käytettävissä olevan määrän ylittämisestä. Jäsenvaltioiden on suoritettava Euroopan maatalouden tukirahastolle (maataloustukirahastolle) niiden kansallisen viitemäärän ylittävää osuutta vastaava maksu, josta vähennetään kiinteä 1 prosentin suuruinen määrä, jotta voidaan ottaa huomioon konkurssitapaukset tai tiettyjen tuottajien lopullinen kyvyttömyys suorittaa osuutensa maksusta.

62. Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005[37] 34 artiklan 1 kohdan b alakohdassa kutsutaan maitoalan lisämaksun soveltamisesta saatua tuottoa ”käyttötarkoitukseensa sidotuksi tuloksi”, joka on suoritettava yhteisön talousarvioon, ja jos se käytetään uudelleen, se on käytettävä yksinomaan maataloustukirahaston tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) menojen rahoittamiseen. Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 1788/2003 22 artikla, jonka mukaan maksutuloja pidetään maatalousmarkkinoiden tasapainottamiseen tarkoitettuihin tukitoimiin kuuluvana ja ne on käytettävä maitoalan menojen rahoittamiseen, on vanhentunut eikä sitä ole sisällytetty tähän asetukseen.

63. Useissa yhteisissä markkinajärjestelyissä säädetään erilaisista tukijärjestelmistä.

64. Kuivatun rehun sekä pellavan ja hampun yhteisissä markkinajärjestelyissä on otettu käyttöön näillä aloilla sovellettavia jalostustukia kyseisten alojen sisämarkkinoiden sääntelemiseksi.

65. Viljan ja perunatärkkelyksen erityisen markkinatilanteen perusteella viljan yhteiseen markkinajärjestelyyn sisältyi säännöksiä, joissa sallittiin tuotantotuen myöntäminen tarvittaessa. Tuotantotuen on oltava sellaista, että kyseinen tuotantoala saa käyttämänsä perustuotteet alempaan hintaan kuin se hinta, joka muodostuisi yhteisiä hintoja soveltamalla. Sokerin yhteisessä markkinajärjestelyssä otettiin käyttöön mahdollisuus myöntää tuotantotukea silloin, kun tiettyjen teollisuuden, kemian tai lääketeollisuuden tuotteiden valmistus edellyttää toimenpiteiden toteuttamista tiettyjen sokerituotteiden käyttöön saattamiseksi.

66. Yhteisön rahoitusosuutta, joka vastaa prosenttiosuutta, jonka jäsenvaltiot voivat pidättää suorasta tuesta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 i artiklan 4 alakohdan mukaisesti, tarvitaan hyväksyttyjen toimijaorganisaatioiden kannustamiseksi laatimaan toimintaohjelmia oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien tuotannon laadun parantamiseksi. Tästä syystä oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien yhteisessä markkinajärjestelyssä säädettiin yhteisön tuesta, jota myönnetään kyseisissä toimintaohjelmissa toteutettaville toimille annetun ensisijaisuuden mukaan.

67. Maitomarkkinoiden tasapainottamiseksi ja maidon ja maitotuotteiden markkinahintojen vakauttamiseksi olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään maitotuotteiden myyntimahdollisuuksia. Tästä syystä maidon ja maitotuotteiden yhteisessä markkinajärjestelyssä säädettiin markkinointitukien myöntämistä maitotuotteiden tiettyihin käyttötarkoituksiin. Lisäksi yhteisessä markkinajärjestelyssä säädettiin, että maidon kulutuksen edistämiseksi nuorten parissa yhteisön olisi vastattava osittain niistä kustannuksista, joita aiheutuu koulujen oppilaille toimitettavaa maitoa koskevan tuen myöntämisestä.

68. Asetuksella (ETY) N:o 2075/92 perustettiin yhteisön tupakkarahasto, jota rahoitetaan kyseisen alan tukijärjestelmistä tehtävillä vähennyksillä ja jonka tavoitteena on toteuttaa erilaisia toimenpiteitä tällä alalla. Vuosi 2007 on viimeinen vuosi, jona asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 c luvussa säädetyt tukijärjestelmästä tehtävät vähennykset annetaan yhteisön tupakkarahaston käyttöön. Vaikka rahaston rahoittaminen lopetetaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa, olisi asetuksen (ETY) N:o 2075/92 13 artiklan säännökset säilytettävä, jotta niitä voidaan käyttää yhteisön tupakkarahastosta rahoitettavien monivuotisten ohjelmien oikeusperustana.

69. Maatalouden aloihin kuuluvalle mehiläishoidolle on ominaista tuotantoedellytysten ja -tasojen monimuotoisuus sekä taloudellisten toimijoiden hajaannus ja epäyhtenäisyys niin tuotannon kuin kaupan pitämisen vaiheissa. Lisäksi varroapunkin lisääntyminen viime vuosina useissa jäsenvaltioissa ja tämän tuholaisen hunajantuotannolle aiheuttamat vaikeudet edellyttävät, että yhteisön toimia jatketaan, sillä varroapunkkia ei voida kokonaan hävittää ja se on käsiteltävä sallituilla tuotteilla. Näissä olosuhteissa ja mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen kehittämiseksi yhteisössä on tarpeen laatia joka kolmas vuosi kansalliset ohjelmat, joihin sisältyy teknisen avun toimenpiteitä, varroapunkin torjunta, siirtohoidon järkeistäminen, yhteisön mehiläiskannan lisääminen sekä yhteistyö mehiläishoitoa ja siitä saatavia tuotteita koskevien tutkimusohjelmien kanssa. Yhteisön tulisi osallistua kansallisten ohjelmien rahoitukseen.

70. Asetuksessa (EY) N:o 1544/2006 korvattiin kaikki silkkiäistoukkia koskevat kansalliset tuet silkkiäistoukkien kasvatusta koskevalla yhteisön tukijärjestelmällä, joka muodostuu kiinteästä tukimäärästä käytettyä silkkiäismunalaatikkoa kohden.

71. Koska poliittiset syyt, joiden vuoksi edellä mainitut järjestelmät otettiin käyttöön, ovat edelleen olemassa, kaikki kyseiset tukijärjestelmät olisi sisällytettävä tähän asetukseen.

72. Maataloustuotteiden kaupan pitämistä koskevien vaatimusten soveltaminen voi parantaa tuotannon ja kaupan pitämisen taloudellisia edellytyksiä sekä tuotteiden laatua. Näin ollen tällaisten vaatimusten soveltaminen on tuottajien, kauppiaiden ja kuluttajien edun mukaista. Tästä syystä banaanien, oliivien, elävien kasvien, munien ja siipikarjan yhteisissä markkinajärjestelyissä otettiin käyttöön kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, joita sovelletaan laatuun, luokitteluun, painoon, kokoluokitteluun, pakkaamiseen, käärimiseen, varastointiin, kuljetukseen, tarjontamuotoon ja pakkausmerkintöihin. Tämä lähestymistapa on aiheellista säilyttää tässä asetuksessa.

73. Oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien sekä banaanien yhteisissä markkinajärjestelyissä komissiolle on tähän asti annettu valtuudet antaa kaupan pitämistä koskeviin vaatimuksiin liittyvät säännökset. Vaatimusten teknisluonteisuuden vuoksi ja koska on tarpeen parantaa niiden tehokkuutta jatkuvasti ja mukauttaa niitä kauppatapojen kehitykseen, vaikuttaa aiheelliselta ulottaa tämä lähestymistapa koskemaan myös muita kyseessä olevia aloja ja täsmentää perusteet, jotka komission on otettava huomioon asiaa koskevia sääntöjä vahvistaessaan. Lisäksi voi olla tarpeen vahvistaa erityistoimenpiteitä, erityisesti uudenaikaisia määritysmenetelmiä ja muita toimenpiteitä, joilla voidaan määrittää kyseisten vaatimusten ominaisuudet, jotta voidaan välttää väärinkäytökset, jotka liittyvät kuluttajille esitettyjen tuotteiden laatuun ja aitouteen, ja merkittävät markkinahäiriöt, joita väärinkäytöksiin voi liittyä.

74. Maidon, maitotuotteiden ja muiden rasvojen kaupan pitämistä ja nimityksiä varten on otettu käyttöön useita oikeudellisia välineitä. Niiden tavoitteena on niin tuottajien kuin kuluttajien edun mukaisesti toisaalta parantaa maidon ja maitotuotteiden asemaa markkinoilla ja toisaalta varmistaa terve kilpailu maidosta tai muusta kuin maidosta saatavien levitettävien ravintorasvojen välillä. Maidon ja maitotuotteiden kaupan pitämisessä käytettävien nimitysten suojelemisesta 2 päivänä heinäkuuta 1987 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1898/87[38] sisältyvien sääntöjen tavoitteena on suojella kuluttajaa ja luoda vääristymättömät kilpailuehdot maitotuotteiden ja niiden kanssa kilpailevien tuotteiden välille tuotteiden nimitysten, merkintöjen ja mainonnan alalla. Maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevista lisäsäännöistä kulutukseen tarkoitetun maidon osalta 18 päivänä joulukuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2597/97[39] vahvistetaan säännöt, joilla pyritään takaamaan kulutukseen tarkoitetun maidon hyvä laatu sekä kuluttajien tarpeita ja toiveita vastaavien tuotteiden tarjonta eli vakauttamaan kyseisiä markkinoita ja tarjoamaan kuluttajalle hyvälaatuista kulutukseen tarkoitettua maitoa. Levitettäviä ravintorasvoja koskevista vaatimuksista 5 päivänä joulukuuta 1994 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2991/94[40] vahvistetaan kyseisille maitotuotteille ja muille kuin maitotuotteille kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, joihin kuuluvat selvä ja erottava luokittelu ja nimityssäännöt. Tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti nämä säännöt olisi säilytettävä sellaisenaan.

75. Humalan yhteisen markkinajärjestelyn kaltaista laatupolitiikkaa olisi sovellettava koko yhteisössä noudattamalla varmentamista koskevia säännöksiä ja sääntöjä, joilla kielletään pääsääntöisesti sellaisten tuotteiden kaupan pitäminen, joille ei ole myönnetty todistusta, tai sellaisten tuontituotteiden kaupan pitäminen, jotka eivät noudata vastaavia laatuominaisuuksia.

76. Oliiviöljyn kuvaukset, määritelmät ja nimitykset ovat olennainen osa markkinoita, sillä niissä asetetaan laatuvaatimukset ja ne antavat kuluttajille tarkoituksenmukaista tietoa tuotteesta.

77. Yksi edellä mainituista tukijärjestelmistä, joka tasapainottaa maito- ja maitotuotemarkkinoita ja vakauttaa alan markkinahintoja, on kaseiiniksi ja kaseinaateiksi jalostettavaa rasvatonta maitoa koskeva tukijärjestelmä, josta säädetään tätä nykyä asetuksen (EY) N:o 1255/1999 12 artiklassa. Maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevista täydentävistä yleisistä säännöistä juustojen osalta 24 päivänä heinäkuuta 1990 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2204/90[41] otettiin käyttöön kaseiinien ja kaseinaattien käyttöä juustojen valmistuksessa koskevat säännöt, jotta voitaisiin torjua mainitusta tukijärjestelmästä mahdollisesti aiheutuvat haittavaikutukset ottaen huomioon se, että korvaaminen kaseiinilla ja kaseinaateilla on vahingollista juustoille ja jotta tällä tavoin voitaisiin vakauttaa markkinoita. Nämä säännöt on sisällytettävä tähän asetukseen.

78. Eräiden maatalouden raaka-aineiden jalostaminen etyylialkoholiksi liittyy läheisesti näiden raaka-aineiden taloudelliseen merkitykseen. Se voi lisätä huomattavasti näiden raaka-aineiden arvoa ja olla taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti erityisen tärkeää tiettyjen yhteisön alueiden taloudelle tai muodostaa merkittävän osan tällaisten maatalouden raaka-aineiden tuottajien tuloista. Sen avulla voidaan myös poistaa laadultaan epätyydyttävät tuotteet ja suhdanteista johtuvat ylijäämät, jotka voivat ajoittain vaikeuttaa eräiden alojen tilannetta.

79. Humala-, oliivi-, tupakka- ja silkkiäistoukka-aloilla eräät poliittiset välineet toteutetaan keskittämällä ponnistelut erilaisiin organisaatioihin erityisesti yhteisen toiminnan kohteena olevien tuotteiden markkinoiden vakauttamiseksi sekä niiden laadun parantamiseksi ja takaamiseksi. Organisaatiojärjestelmää koskevat säännökset ovat tähän asti perustuneet siihen, että jäsenvaltiot tai tietyin edellytyksin komissio tunnustavat organisaatiot noudattaen komission vahvistamia säännöksiä. Tämä järjestelmä olisi säilytettävä ja tätä nykyä voimassa olevat säännökset olisi yhdenmukaistettava.

80. Toimialakohtaisten järjestöjen tiettyjen erityisen kiinnostavien toimintojen tukemiseksi tupakka-alan yhteistä markkinajärjestelyä koskevien nykyisten sääntöjen perusteella olisi säädettävä mahdollisuudesta laajentaa toimialakohtaisen järjestön omia jäseniään varten vahvistamat säännöt koskemaan tietyin edellytyksin kaikkia järjestöön kuulumattomia yhden tai useamman alueen tuottajia ja tuottajaryhmittymiä. Tätä tulisi soveltaa myös muuhun hyväksyttyjen toimialakohtaisten järjestöjen toimintaan, josta on yleistä taloudellista tai teknistä etua tupakka-alalle ja tätä kautta hyötyä kaikille kyseisten ammatillisten alojen toimijoille. Jäsenvaltioiden ja komission olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä. Komissiolle olisi annettava pysyvä valvontavalta erityisesti näiden järjestöjen hyväksymiin sopimuksiin ja yhteisiin menettelytapoihin nähden.

81. Yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen yhteisössä edellyttää kauppajärjestelmän käyttöönottoa yhteisön ulkorajoilla. Kauppajärjestelmän olisi sisällettävä tuontitulli- ja vientitukijärjestelmä, ja sen pitäisi periaatteessa vakauttaa yhteisön markkinat. Kauppajärjestelmän olisi perustuttava Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa tehtyihin sitoumuksiin.

82. Seurattaessa vilja-, riisi-, sokeri-, siemen-, oliivi, pellava- ja hamppu-, naudanliha-, maito- ja maitotuote-, sianliha-, lampaan- ja vuohenliha-, muna-, siipikarjanliha-, elävien kasvien ja etyylialkoholialojen yhteisten markkinajärjestelyjen mukaisesti kolmansien maiden kanssa käytävän maataloustuotteiden kaupan laajuutta on niin tuonnissa kuin viennissä sovellettu joko pakollisia todistusjärjestelmiä tai järjestelmiä, joissa komissiolla on toimivalta vahvistaa todistuksia koskevat vaatimukset.

83. Kauppavirtojen seuranta liittyy ensisijaisesti hallinnointiin, ja se olisi hoidettava joustavasti. Tämän vuoksi ja niistä yhteisistä markkinajärjestelyistä, joiden yhteydessä todistusten hallinnointi on jo siirretty komissiolle, saatujen kokemusten perusteella vaikuttaa aiheelliselta laajentaa tämä lähestymistapa koskemaan kaikkia aloja, joilla käytetään tuonti- ja vientitodistuksia. Komission olisi tehtävä päätös todistuksia kokevista vaatimuksista ottaen huomioon tuontitodistusten tarpeen kyseisten markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin seurannan kannalta.

84. Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimusten mukaisiin maataloustuotteisiin sovellettavat tullit vahvistetaan yleensä yhteisessä tullitariffissa. Joidenkin vilja- ja riisialojen tuotteiden osalta on kuitenkin tarpeen säätää mahdollisuudesta tehdä poikkeuksia lisämekanismien käyttöönoton vuoksi.

85. Tiettyjen maataloustuotteiden tuonnista yhteisön markkinoille aiheutuvien mahdollisten epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai torjumiseksi tällaisten tuotteiden tuonnista olisi maksettava lisätulli, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

86. On aiheellista antaa tietyin edellytyksin komissiolle valtuudet avata ja hallinnoida perustamissopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista tai muista neuvoston antamista säädöksistä johtuvia tariffikiintiöitä.

87. Viljan, riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien sekoituksiin sovellettavista tuontimaksuista 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2729/75[42] tavoitteena on varmistaa tullijärjestelmän moitteeton toiminta tuotaessa viljan, riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien sekoituksia. Nämä säännöt olisi sisällytettävä tähän asetukseen.

88. Yhteisöllä on kolmansien maiden kanssa useita yhteisön markkinoille pääsyä koskevia etuuskohtelujärjestelmiä, joiden ansiosta nämä maat voivat viedä ruokosokeria yhteisöön edullisin ehdoin. Sen vuoksi on tarpeen arvioida puhdistamoiden puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tarve ja varata tuontitodistukset tietyin ehdoin yhteisössä päätoimisina puhdistamoina pidettäville, tuodun raa'an ruokosokerin merkittävien määrien erikoistuneille käyttäjille.

89. Jotta laittomat hamppuviljelmät eivät häiritsisi kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun yhteistä markkinajärjestelyä, olisi säädettävä hampun ja hampunsiementen tuonnin valvonnasta sen varmistamiseksi, että kyseiset tuotteet tarjoavat tietyt takuut tetrahydrokannabinolipitoisuuden (THC) osalta. Lisäksi muiden kuin kylvämiseen tarkoitettujen hampunsiementen tuontiin olisi sovellettava valvontajärjestelmää, johon sisältyy kyseisten tuojien hyväksymisjärjestelmä.

90. Koko yhteisössä noudatetaan humala-alan tuotteet kattavaa laatupolitiikkaa. Sen varmistamiseksi, että tuodaan vain tuotteiden laadulliset vähimmäisominaisuudet täyttäviä tuotteita, olisi annettava tuontituotteita koskevia säännöksiä.

91. Tullijärjestelmä mahdollistaa luopumisen kaikista muista suojatoimenpiteistä yhteisön ulkorajoilla. Sisämarkkina- ja tullimekanismi voi kuitenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa osoittautua riittämättömäksi. Yhteisön olisi tällöin voitava viipymättä toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta yhteisön markkinat eivät jäisi ilman suojaa mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä vastaan. Toimenpiteiden olisi oltava yhteisön kansainvälisten sitoumusten mukaisia.

92. Yhteisten markkinajärjestelyjen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja erityisesti markkinahäiriöiden välttämiseksi joihinkin tuotteisiin sovellettavissa yhteisissä markkinajärjestelyissä on perinteisesti säädetty mahdollisuudesta kieltää sisäisen ja ulkoisen jalostusmenettelyn käyttö. Tämä mahdollisuus olisi säilytettävä. Lisäksi kokemus on osoittanut, että tätä markkinoiden hallintovälinettä on yleensä sovellettava ilman merkittävämpiä viiveitä, jotta se saavuttaisi tavoitteensa. Tästä syystä komissiolle on tietyillä aloilla annettu tarvittavat valtuudet. Tämä lähestymistapa on aiheellista ulottaa koskemaan muita kyseisiä aloja.

93. Yhteisön osallistuminen tämän asetuksen soveltamisalueeseen kuuluvien tiettyjen tuotteiden kansainväliseen kauppaan olisi voitava turvata säätämällä mahdollisuudesta myöntää kolmansiin maihin suuntautuvalle viennille yhteisön hintojen ja maailmanmarkkinahintojen väliseen erotukseen perustuvaa yhteisön WTO-sitoumusten mukaista vientitukea. Tuettuun vientiin olisi sovellettava arvoon ja määrään perustuvia rajoituksia.

94. Vientitukia vahvistettaessa arvoon perustuvien rajoitusten noudattaminen olisi varmistettava valvomalla, että tuet maksetaan maataloustukirahaston sääntöjen mukaisesti. Valvontaa voidaan helpottaa vientitukien pakollisella ennakkovahvistuksella; eriytetyn vientituen osalta olisi kuitenkin sallittava ennalta vahvistetun määräpaikan muuttaminen sillä maantieteellisellä alueella, jolla sovelletaan yhtenäistä vientituen määrää. Jos määräpaikkaa muutetaan, olisi maksettava todelliseen määräpaikkaan sovellettavaa vientitukea siten, että enimmäismäärä on ennalta vahvistettuun määräpaikkaan sovellettava tuen määrä.

95. Määrällisten rajoitusten noudattaminen olisi varmistettava luotettavan ja tehokkaan seurantajärjestelmän avulla. Vientitukien myöntämisen edellytyksenä olisi tätä varten oltava vientitodistus. Vientitukia olisi myönnettävä käytettävissä olevien enimmäismäärien rajoissa kunkin tuotteen tilanteen mukaan. Tähän sääntöön olisi sallittava poikkeuksia vain perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen tuotteiden osalta, joihin ei sovelleta määrällisiä rajoituksia. Olisi säädettävä mahdollisuudesta poiketa hallintoa koskevien sääntöjen tiukasta noudattamisesta sellaisen tukea saavan viennin osalta, joka ei todennäköisesti ylitä vahvistettuja määriä.

96. Eläviä nautaeläimiä vietäessä olisi säädettävä, että vientitukien myöntäminen ja maksaminen edellyttää eläinten hyvinvointia ja erityisesti eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevassa yhteisön lainsäädännössä vahvistettujen säännösten noudattamista.

97. Maataloustuotteet voivat tietyissä tapauksissa saada erityistuontikohtelun kolmansissa maissa, jos nämä tuotteet vastaavat tiettyjä laatuominaisuuksia ja/tai hintaedellytyksiä. Hallinnollinen yhteistyö tuojana olevan kolmannen maan ja yhteisön viranomaisten välillä on tarpeen tällaisen järjestelmän moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi. Tämän vuoksi tuotteiden mukana olisi oltava yhteisössä myönnetty todistus.

98. Kukkasipulien viennillä kolmansiin maihin on suuri taloudellinen merkitys yhteisölle. Tämän viennin säilyminen ja kehittyminen voidaan varmistaa vakauttamalla tässä kaupassa sovellettavat hinnat. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäishinnat kyseisten tuotteiden viennille.

99. Perustamissopimuksen 36 artiklan mukaisesti maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan kilpailusääntöjä koskevan perustamissopimuksen luvun määräyksiä vain siltä osin kuin neuvosto 37 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ja niissä määrättyä menettelyä noudattaen määrittää. Useissa yhteisissä markkinajärjestelyissä on ilmoitettu, että valtiontukia koskevia säännökset ovat laajalti sovellettavissa. Lisäksi tiettyjen kilpailusääntöjen soveltamisesta maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan 24 päivänä heinäkuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1184/2006[43] määriteltiin erityisesti yrityksiin sovellettavien perustamissopimuksen sääntöjen soveltaminen. Koska tavoitteena on vahvistaa kattavat yhteiset markkinapoliittiset säännöt, kyseiset säännökset on aiheellista sisällyttää tähän asetukseen.

100. Kilpailusääntöjä, jotka koskevat perustamissopimuksen 81 artiklassa tarkoitettuja sopimuksia, päätöksiä ja menettelytapoja sekä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, olisi sovellettava maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan, jollei niiden soveltaminen estä kansallisten maatalouden markkinajärjestelyjen toimintaa tai vaaranna YMP:n tavoitteiden saavuttamista.

101. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten maataloustuottajien yhteenliittymien asemaan, jotka nimenomaan pyrkivät tuottamaan tai pitämään kaupan maataloustuotteitaan yhteisesti tai käyttämään yhteisiä laitoksia, jollei tällaisella yhteisellä toiminnalla ei estetä kilpailua tai vaaranneta perustamissopimuksen 33 artiklan tavoitteiden saavuttamista.

102. Sen välttämiseksi, että YMP:n kehittäminen vaarantuisi, sekä asianomaisten yritysten oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi olisi, jollei yhteisöjen tuomioistuimen toimivallasta tutkia komission päätöksiä muuta johdu, ainoastaan komissiolla oltava toimivalta ratkaista, vastaavatko perustamissopimuksen 81 artiklassa tarkoitetut sopimukset, päätökset ja menettelytavat YMP tavoitteita.

103. Kansallisen tuen myöntäminen voi vaarantaa yhteisiin hintoihin perustuvien yhtenäismarkkinoiden moitteettoman toiminnan. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin olisi sen vuoksi pääsääntöisesti sovellettava valtiontukea koskevia perustamissopimuksen määräyksiä. Tietyissä tilanteissa olisi sallittava poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia sovellettaessa komission olisi voitava laatia luettelo nykyisistä, uusista tai ehdotetuista kansallisista tuista, annettava jäsenvaltioille aiheelliset vastineet ja ehdotettava niille sopivia toimenpiteitä.

104. Suomi ja Ruotsi ovat liittymisestään lähtien saaneet myöntää tukea porojen ja porotuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen kyseisen alan erityisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Lisäksi Suomi voi erityisten ilmasto-olosuhteidensa vuoksi myöntää komission suostumuksella tukea tietyille määrille siemeniä ja tietyille määrille siemenviljaa, jotka on tuotettu yksinomaan Suomessa. Nämä poikkeukset on tarpeen säilyttää.

105. Sokerijuurikkaan viljelijät kohtaavat erityisen vakavia sopeutumisongelmia jäsenvaltioissa, joiden sokerikiintiöitä supistetaan merkittävästi. Tällöin [asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 f luvussa säädetty] sokerijuurikkaan viljelijöille myönnettävä yhteisön siirtymäkauden tuki ei täysin riitä viljelijöiden vaikeuksien ratkaisemiseen. Sen vuoksi jäsenvaltioille, jotka ovat vähentäneet kiintiötään yli 50 prosenttia, olisi annettava lupa myöntää valtiontukea sokerijuurikkaan viljelijöille yhteisön siirtymäkauden tuen soveltamisaikana. Jotta jäsenvaltiot eivät myöntäisi sokerijuurikkaan viljelijöille niiden tarpeita suurempaa valtiontukea, valtiontuen kokonaismäärän määrittämisessä olisi edellytettävä komission hyväksyntää lukuun ottamatta Italiaa, jossa eniten tuottavan sokerijuurikkaan osalta voidaan arvioida tarvittavan enintään 11 euroa tuotettua sokerijuurikastonnia kohti markkinaehtoihin sopeutumiseksi uudistuksen jälkeen. Lisäksi olisi säädettävä järjestelyistä, joiden ansiosta sokerijuurikkaan viljelijät voisivat hyötyä valtiontuesta suoraan tai epäsuorasti, ottaen huomioon Italiassa todennäköisesti ilmenevät erityisongelmat.

106. Suomessa sokerijuurikasta viljellään erityisissä maantieteellisissä ja ilmastollisissa oloissa, jotka sokeriuudistuksen yleisten vaikutusten ohella haittaavat viljelyä. Sen vuoksi olisi säädettävä, että tämä jäsenvaltio voi myöntää sokerijuurikkaan viljelijöilleen pysyvästi riittävän määrän valtiontukea.

107. Ottaen huomioon erityisen tilanteen Saksassa, missä kansallista tukea myönnetään nykyisin lukuisille alkoholin pienehköille tuottajille Saksan alkoholimonopolia koskevien erityisehtojen nojalla, on tarpeen sallia tällaisen tuen myöntämisen jatkuminen tietyn rajoitetun ajan. Kyseisen ajanjakson lopussa on myös tarpeen laatia raportti siitä, miten tämä poikkeus on toiminut, ja tehdä asianmukaisia ehdotuksia.

108. Jos jokin jäsenvaltio haluaa tukea alueellaan maidon ja maitotuotteiden kulutuksen edistämistä yhteisössä, olisi säädettävä mahdollisuudesta rahoittaa tällaisia toimenpiteitä perimällä maidontuottajilta kansallisella tasolla myynninedistämismaksua.

109. Kuivatun rehun tuotannon mahdollisen kehityksen huomioon ottamiseksi komission olisi esitettävä neuvostolle kuivatun rehun yhteisen markkinajärjestelyn arvioinnin perusteella ennen 30 päivää syyskuuta 2008 kyseistä alaa koskeva kertomus. Kertomukseen olisi liitettävä tarvittaessa aiheelliset ehdotukset. Lisäksi komission olisi raportoitava säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle mehiläishoitoalalla sovellettavasta tukijärjestelmästä.

110. Yhteisön humalamarkkinoiden nykytilasta ja niiden kehitysnäkymistä tarvitaan tarkoituksenmukaista tietoa. Tästä syystä olisi säädettävä kaikkien yhteisössä tuotetun humalan toimitussopimusten rekisteröinnistä.

111. On aiheellista säätää tietyin edellytyksin ja tiettyjen tuotteiden osalta toimenpiteistä, jotka toteutetaan, jos markkinat häiriintyvät tai ovat vaarassa häiriintyä sisämarkkinahintojen tai maailmanmarkkinanoteerausten tai -hintojen huomattavien muutosten vuoksi.

112. On tarpeen ottaa käyttöön maatalousperäistä etyylialkoholia koskevia erityistoimenpiteitä, joiden avulla voidaan kerätä taloudellisia tietoja ja analysoida tilastotietoja markkinoiden seurannan mahdollistamiseksi. Siltä osin kuin maatalousperäisen etyylialkoholin markkinat liittyvät etyylialkoholin markkinoihin yleensä, on syytä saada tietoja myös muun kuin maatalousperäisen etyylialkoholin markkinoista.

113. Yhteisön olisi rahoitettava jäsenvaltioille tämän asetuksen soveltamisesta johtuvista velvoitteista aiheutuvat menot asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti.

114. Komission olisi sallittava toteuttaa tarvittavat toimenpiteet erityisten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi hätätilanteissa.

115. Koska maataloustuotteiden yhteismarkkinat kehittyvät jatkuvasti, jäsenvaltioiden ja komission olisi annettava toisilleen tiedoksi kaikki tällaiseen kehitykseen liittyvät tiedot.

116. Jotta voidaan välttää tässä asetuksessa säädettyjen etujen väärinkäyttö, näitä etuja ei saisi myöntää tai tapauksen mukaan kumota, jos todetaan, että vaadittavat edellytykset näiden etujen saamiseksi on luotu tämän asetuksen tavoitteiden vastaisesti keinotekoisesti.

117. Tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen takaamiseksi tarvitaan valvontaa ja, jollei näitä velvoitteita ole noudatettu, on määrättävä seuraamuksia. Tämän vuoksi komissiolle olisi annettava valtuudet vahvistaa asiaa koskevat säännöt, joihin sisältyvät myös aiheettomien maksujen takaisinperintää koskevat säännöt, ja jäsenvaltioiden raportointivelvoitteet.

118. Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi pääsääntöisesti päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[44] mukaisesti. Komissiolle olisi annettava valtuudet toimia oma-aloitteisesti sellaisten tiettyjen tämän asetuksen mukaisten valtuuksien osalta, jotka liittyvät komission varsinaiseen toimivaltaan, edellyttävät nopeaa toimintaa tai ovat pelkästään hallinnollisia.

119. Tässä asetuksessa komissiolle annetaan sellaisia valtuuksia, jotka kuuluivat aiemmin neuvostolle tämän toimiessa perustamissopimuksen 37 artiklassa määrätyn äänestysmenettelyn mukaisesti. Tällaiset neuvoston säädökset on pidettävä voimassa siihen asti, kun komissio antaa asiaa koskevat säännökset sille tällä asetuksella annettujen valtuuksien perusteella. Jotteivät neuvosto ja komissio antaisi tällaisissa tapauksissa rinnakkaisia säännöksiä, komission olisi voitava kumota tällaiset neuvoston säädökset.

120. Koska mukaan on otettu viiniä, tuoreita hedelmiä ja vihanneksia sekä hedelmä- ja vihannesjalosteita koskeviin yhteisiin markkinajärjestelyihin sisältyviä monia näkökohtia, näihin yhteisiin markkinajärjestelyihin olisi tehtävä tiettyjä muutoksia.

121. Tähän asetukseen sisällytetään perustamissopimuksen kilpailusääntöjen sovellettavuutta koskevat säännökset. Nämä säännökset ovat tähän asti sisältyneet neuvoston asetukseen (EY) N:o 1184/2006. Mainittua asetusta on tarpeen muuttaa, jotta sen säännöksiä voitaisiin soveltaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomiin perustamissopimuksen liitteessä I lueteltuihin tuotteisiin.

122. Tähän asetukseen sisällytetään johdanto-osan 2 ja 3 kappaleessa lueteltuihin asetuksiin sisältyvät näkökohdat, lukuun ottamatta asetuksiin (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1493/1999 sisältyviä näkökohtia. Lisäksi tähän asetukseen sisällytetään seuraavien asetusten näkökohdat:

123. asetus (ETY) N:o 2729/75;

124. neuvoston asetus (ETY) N:o 707/76, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1976, silkkiäistoukkien kasvattajien tuottajaryhmittymien hyväksymisestä[45];

125. neuvoston asetus (ETY) N:o 1055/77, annettu 17 päivänä toukokuuta 1977, interventioelimen ostamien tuotteiden varastoinnista ja siirtämisestä[46];

126. neuvoston asetus (ETY) N:o 2931/79, annettu 20 päivänä joulukuuta 1979, kolmannessa maassa erityistuontikohtelun saavien maataloustuotteiden viennin tukemisesta[47];

127. asetus (ETY) N:o 1898/87;

128. asetus (ETY) N:o 3730/87;

129. neuvoston asetus (ETY) N:o 386/90, annettu 12 päivänä helmikuuta 1990, tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä suoritettavasta valvonnasta[48];

130. neuvoston asetus (ETY) N:o 1186/90, annettu 7 päivänä toukokuuta 1990, yhteisön täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen laatuluokituksen soveltamisalan laajentamisesta[49];

131. asetus (ETY) N:o 2204/90;

132. neuvoston asetus (ETY) N:o 2077/92, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1992, tupakka-alan toimialakohtaisista järjestöistä ja sopimuksista[50];

133. asetus (EY) N:o 2991/94;

134. asetus (EY) N:o 2597/97;

135. neuvoston asetus (EY) N:o 2250/1999, annettu 22 päivänä lokakuuta 1999, Uudesta-Seelannista peräisin olevaa voita koskevasta tariffikiintiöstä[51];

136. asetus (EY) N:o 1788/2003;

137. neuvoston asetus (EY) N:o 1183/2006, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2006, yhteisön täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen luokitteluasteikosta[52].

138. Sen vuoksi mainitut asetukset olisi kumottava. Olisi kuitenkin säädettävä, että nykyisistä yhteisistä markkinajärjestelyistä siirrytään tähän asetukseen vasta kyseisiä tuotteita koskevien markkinointivuosien alussa. Tästä syystä mainittuja asetuksia olisi sovellettava edelleen markkinointivuoden 2007/2008 loppuun asti. Jollei markkinointivuosia ole vahvistettu, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2008, minkä vuoksi nykyisiä yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevia vastaavia asetuksia olisi sovellettava mainittuun päivään asti. Asetusten (EY) N:o 386/90, 1186/90 ja 1183/2006 osalta toimivalta mainituissa asetuksissa säädetyn asiasisällön hyväksymiseen siirretään tällä asetuksella komissiolle. Komissiolle olisi annettava hieman lisäaikaa asiaa koskevien sääntöjen vahvistamista varten. Tästä syystä mainittuja asetuksia olisi sovellettava 31 päivään joulukuuta 2008.

139. Seuraavat asetukset ovat vanhentuneet, ja ne olisi kumottava:

140. neuvoston asetus (ETY) N:o 2517/69, annettu 9 päivänä joulukuuta 1969, tietyistä toimenpiteistä yhteisön hedelmätuotannon tervehdyttämiseksi[53];

141. neuvoston asetus (ETY) N:o 2728/75, annettu 29 päivänä lokakuuta 1975, tärkkelyksen valmistukseen tarkoitettujen perunoiden ja perunatärkkelyksen tuotanto- ja kauppatuesta[54];

142. neuvoston asetus (ETY) N:o 1358/80, annettu 5 päivänä kesäkuuta 1980, täysikasvuisten nautojen ohjehinnan ja interventiohinnan vahvistamisesta markkinointivuodelle 1980/1981 sekä yhteisön täysikasvuisten nautojen ruhojen luokitteluasteikon käyttöönottamisesta[55];

143. neuvoston asetus (ETY) N:o 4088/87, annettu 21 päivänä joulukuuta 1987, etuustullien soveltamisedellytyksistä tiettyjen Kyprokselta, Israelista ja Jordaniasta peräisin olevien kukkaviljelytuotteiden tuontiin[56];

144. neuvoston päätös 74/583/ETY, tehty 20 päivänä marraskuuta 1974, sokerin liikkeiden valvonnasta[57].

145. Siirtyminen tällä asetuksella korvattavissa säännöksissä ja asetuksissa säädetyistä nykyisistä järjestelyistä voi aiheuttaa vaikeuksia, joita tämä asetus ei koske. Tällaisten vaikeuksien ratkaisemiseksi komission olisi voitava vahvistaa siirtymätoimenpiteitä.

146. Tätä asetusta olisi pääsääntöisesti sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2008. Jotta uudet säännökset eivät vaikuttaisi tuolloin sovellettaviin markkinointivuosiin, eräiden tuotteiden kohdalla olisi säädettävä tietyistä poikkeuksista tämän asetuksen soveltamispäivään,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSA JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla Soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan seuraavien alojen tuotteita, jotka luetellaan tarkemmin liitteessä I, koskeva yhteinen markkinajärjestely:

a) vilja, liitteessä I oleva I osa (jäljempänä ’vilja-ala’);

b) riisi, liitteessä I oleva II osa (jäljempänä ’riisiala’);

c) sokeri, liitteessä I oleva III osa (jäljempänä ’sokeriala’);

d) kuivattu rehu, liitteessä I oleva IV osa (jäljempänä ’kuivarehuala’);

e) siemenet, liitteessä I oleva V osa (jäljempänä ’siemenala’);

f) humala, liitteessä I oleva VI osa (jäljempänä ’humala-ala’);

g) oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit, liitteessä I oleva VII osa (jäljempänä ’oliiviala’);

h) pellava ja hamppu, liitteessä I oleva VIII osa (jäljempänä ’pellava- ja hamppuala’);

i) hedelmät ja vihannekset, liitteessä I oleva IX osa (jäljempänä ’hedelmä- ja vihannesala’);

j) hedelmä- ja vihannesjalosteet, liitteessä I oleva X osa (jäljempänä ’hedelmä- ja vihannesjalosteala’);

k) banaanit, liitteessä I oleva XI osa (jäljempänä ’banaaniala’);

l) viini, liitteessä I oleva XII osa (jäljempänä ’viiniala’);

m) elävät kasvit, liitteessä I oleva XIII osa (jäljempänä ’elävien kasvien ala’);

n) raakatupakka, liitteessä I oleva XIV osa (jäljempänä ’raakatupakka-ala’);

o) naudanliha, liitteessä I oleva XV osa (jäljempänä ’naudanliha-ala’);

p) maito ja maitotuotteet, liitteessä I oleva XVI osa (jäljempänä ’maito- ja maitotuoteala’);

q) sianliha, liitteessä I oleva XVII osa (jäljempänä ’sianliha-ala’);

r) lampaan- ja vuohenliha, liitteessä I oleva XVIII osa (jäljempänä ’lampaan- ja vuohenliha-ala’);

s) munat, liitteessä I oleva XIX osa (jäljempänä ’muna-ala’);

t) siipikarjanliha, liitteessä I oleva XX osa (jäljempänä ’siipikarjanliha-ala’);

u) muut tuotteet, liitteessä I oleva XXI osa.

2. Hedelmä- ja vihannesalalla, hedelmä- ja vihannesjalostealalla ja viinialalla sovelletaan ainoastaan seuraavia tämän asetuksen säännöksiä:

a) 3 ja 4 artikla;

b) IV osa;

c) 183 artikla;

d) 184 artikla;

e) 185 artikla;

f) 188 artikla ja 189 artiklan ensimmäinen kohta;

g) 195 artiklan a alakohta.

3. Tässä asetuksessa vahvistetaan seuraavilla aloilla toteutettavat erityistoimenpiteet, jotka luetellaan ja jotka voidaan tarvittaessa määritellä tarkemmin liitteessä II:

a) maatalousperäinen etyylialkoholi, liitteessä II oleva I osa (jäljempänä ’etyylialkoholiala’);

b) mehiläistuotteet, liitteessä II oleva II osa (jäljempänä ’mehiläishoitoala’);

c) silkkiäistoukat, liitteessä II oleva III osa (jäljempänä ’silkkiäistoukka-ala’);

2 artikla Määritelmät

1. Tätä asetusta sovellettaessa noudatetaan liitteessä III vahvistettuja tiettyjä aloja koskevia määritelmiä.

2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) ’viljelijällä’ asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä viljelijää;

b) ’maksajavirastolla’ jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti nimeämää elintä tai nimeämiä elimiä.

3 artikla Markkinointivuodet

1. Vahvistetaan seuraavat markkinointivuodet:

a) tietyn vuoden 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta banaanialalla;

b) 1 päivästä huhtikuuta seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta:

i) kuivarehualalla,

ii) silkkiäistoukka-alalla;

c) 1 päivästä heinäkuuta seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta:

i) vilja-alalla,

ii) siemenalalla,

iii) oliivialalla,

iv) pellava- ja hamppualalla,

v) maito ja maitotuotealalla;

d) 1 päivästä elokuuta seuraavan vuoden 31 päivään heinäkuuta viinialalla;

e) 1 päivästä syyskuuta seuraavan vuoden 31 päivään elokuuta riisialalla;

f) 1 päivästä lokakuuta seuraavan vuoden 30 päivään syyskuuta sokerialalla.

2. Komissio vahvistaa tarvittaessa markkinointivuodet hedelmä- ja vihannestuotteiden alalla sekä hedelmä- ja vihannesjalostealalla.

4 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Komissio voi antaa 2 ja 3 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt erityisesti vahvistaakseen riisin muuntokurssit jalostuksen eri vaiheissa, jalostuskustannukset ja sivutuotteiden arvon.

Komissio voi muuttaa liitteessä III olevassa I osassa vahvistettuja riisin määritelmiä ja mainitussa liitteessä olevan II osan 12 kohdassa vahvistettua AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin määritelmää.

II OSASISÄMARKKINAT

I OSASTO MARKKINAINTERVENTIOT

I LUKU JULKISET INTERVENTIOT JA YKSITYINEN VARASTOINTI

I JAKSO YLEISET SÄÄNNÖKSET

5 ARTIKLA Soveltamisala

1. Tässä luvussa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan tarvittaessa julkisiin interventio-ostoihin ja yksityiseen varastointiin myönnettäviin tukiin seuraavilla aloilla:

a) vilja;

b) riisi;

c) sokeri;

d) oliivit;

e) naudanliha;

f) maito ja maitotuotteet;

g) sianliha;

h) lampaan- ja vuohenliha.

2. Tässä luvussa tarkoitetaan:

a) ’viljalla’ yhteisössä korjattua viljaa;

b) ’maidolla’ yhteisössä tuotettua lehmänmaitoa;

c) ’rasvattomalla maidolla’ suoraan ja yksinomaan yhteisössä tuotetusta lehmänmaidosta saatua rasvatonta maitoa;

d) ’kermalla’ suoraan ja yksinomaan maidosta saatua kermaa.

6 artikla Yhteisön alkuperä

Julkisia interventio-ostoja voidaan soveltaa ainoastaan yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin ja tukea niiden yksityiseen varastointiin voidaan myöntää ainoastaan tällaisille tuotteille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 2 kohdan soveltamista.

7 artikla Viitehinnat

1. Edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille tuotteille, joihin sovelletaan interventiotoimenpiteitä, vahvistetaan seuraavat viitehinnat:

a) vilja-alalla:

101,31 euroa tonnilta korotettuna kuukausittain seuraavasti:

- marraskuussa 0,46 eurolla tonnilta,

- joulukuussa 0,92 eurolla tonnilta,

- tammikuussa 1,38 eurolla tonnilta,

- helmikuussa 1,84 eurolla tonnilta,

- maaliskuussa 2,30 eurolla tonnilta,

- huhtikuussa 2,76 eurolla tonnilta,

- toukokuussa 3,22 eurolla tonnilta,

- kesäkuussa 3,22 eurolla tonnilta.

Kesäkuussa voimassa oleva maissin ja durran hinta on voimassa saman vuoden heinä-, elo- ja syyskuussa;

b) paddy- eli raakariisin osalta 150 euroa tonnilta vakiolaadulle, jonka komissio määrittelee ottaen huomioon markkinat ja kaupan sekä niiden kehityksen, erityisesti myyntikelpoisuuden, sato-ominaisuudet ja kosteuspitoisuuden;

c) sokerialalla:

i) valkoinen sokeri:

- 541,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

- 404,4 euroa tonnilta markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen;

ii) raakasokeri:

- 448,8 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

- 335,2 euroa tonnilta markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen.

Edellä i ja ii alakohdassa tarkoitettuja viitehintoja sovelletaan vakiolaatuiseen pakkaamattomaan sokeriin, vapaasti tehtaalla, sellaisena kuin komissio sen määrittelee ottaen huomioon markkinat ja kaupan sekä niiden kehityksen, erityisesti valkoisen sokerin osalta sen myyntikelpoisuuteen liittyvät ominaisuudet ja raakasokerin osalta sen saannon valkoisena sokerina;

d) naudanliha-alalla 2 224 euroa tonnilta urospuolisten nautojen vakiolaatuisille ruhoille, jotka komissio määrittelee yhteisön ruhojen luokitteluasteikon perusteella 39 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

e) maito- ja maitotuotealalla:

i) 246,39 euroa 100 kilogrammalta voita;

ii) 174,69 euroa 100 kilogrammalta rasvatonta maitojauhetta;

f) sianliha-alalla 1 509,39 euroa tonnilta sikojen vakiolaatuisille ruhoille, jotka komissio määrittelee yhteisön ruhojen luokitteluasteikon perusteella 39 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2. Neuvosto voi perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen muuttaa tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja viitehintoja tuotannon ja markkinoiden kehityksen perusteella.

8 artikla Sokerimarkkinoiden hintaselvitykset

Komissio ottaa käyttöön sokerimarkkinoilla esiintyviä hintoja koskevan tietojärjestelmän, johon kuuluu järjestelmä sokerimarkkinoiden hintatasojen julkaisemiseksi.

Järjestelmän perustana ovat valkoista sokeria tuottavien yritysten tai muiden sokerikauppaan osallistuvien toimijoiden toimittamat tiedot. Näitä tietoja käsitellään luottamuksellisina. Komissio varmistaa, että julkaistavista tiedoista ei voida tunnistaa yksittäisten yritysten tai toimijoiden hintoja.

II JAKSOJULKISET INTERVENTIOT

I ALAJAKSOYLEISET SÄÄNNÖKSET

9 artikla Julkiseen interventioon hyväksytyt tuotteet

Julkista interventiota sovelletaan seuraaviin tuotteisiin tässä jaksossa säädetyin edellytyksin; komissio määrittää lisävaatimukset ja -edellytykset 40 artiklan mukaisesti:

a) tavallinen vehnä, durumvehnä, ohra, maissi ja durra;

b) paddy- eli raakariisi;

c) mikä tahansa valkoinen sokeri edellyttäen, että kyseinen sokeri on tuotettu kiintiössä ja valmistettu yhteisössä korjatusta sokerijuurikkaasta tai -ruo'osta;

d) tuore tai jäähdytetty naudanliha, joka kuuluu CN-koodeihin 0201 10 00 ja 0201 20 20–0201 20 50;

e) yhteisön hyväksymässä yrityksessä suoraan ja yksinomaan pastöroidusta kermasta tuotettu voi, jonka voirasvapitoisuus on vähintään 82 painoprosenttia ja vesipitoisuus enintään 16 painoprosenttia;

f) ensiluokkainen sumutuskuivattu rasvaton maitojauhe, joka on saatu yhteisön hyväksymässä yrityksessä suoraan ja yksinomaan rasvattomasta maidosta ja jonka valkuaisainepitoisuus on vähintään 35,6 painoprosenttia rasvattomasta kuiva-aineesta.

II ALAJAKSOOSTOJEN ALOITTAMINEN JA KESKEYTTÄMINEN

10 artikla Vilja

1. Viljatuotteiden julkinen interventio on avoinna

a) 1 päivästä elokuuta 30 päivään huhtikuuta Kreikassa, Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa;

b) 1 päivästä joulukuuta 30 päivään kesäkuuta Ruotsissa;

c) 1 päivästä marraskuuta 31 päivään toukokuuta muissa jäsenvaltioissa.

2. Jos Ruotsin interventiojakso johtaa siihen, että tällaisia viljatuotteita saatetaan muista jäsenvaltioista interventioon Ruotsiin, komissio toteuttaa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

11 artikla Riisi

Paddy- eli raakariisin julkinen interventio on avoinna 1 päivän huhtikuuta ja 31 päivän heinäkuuta välisenä aikana. Julkisia interventio-ostoja tehdään kuitenkin enintään 75 000 tonnia jaksoa kohden.

12 artikla Sokeri

1. Sokerin julkinen interventio on avoinna markkinointivuosina 2008/2009 ja 2009/2010. Julkisia interventio-ostoja tehdään kuitenkin markkinointivuotta kohden enintään 600 000 tonnia valkoisena sokerina ilmaistuna.

2. Markkinointivuoden aikana 1 kohdan mukaisesti varastoituun sokeriin ei saa soveltaa muita 29, 49 tai 60 artiklan mukaisia varastointitoimenpiteitä.

13 artikla Naudanliha

1. Komissio avaa naudanlihan julkisen intervention, jos kahden peräkkäisen viikon ajan 39 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistun yhteisön asteikon perusteella noteerattu markkinoiden keskihinta jossakin jäsenvaltiossa tai jonkin jäsenvaltion jollakin alueella on alle 1 560 euroa tonnilta.

2. Komissio keskeyttää julkisen intervention, kun 1 kohdassa mainittu edellytys ei enää täyty vähintään yhden viikon ajan.

14 artikla Voi

1. Jos voin markkinahinnat ovat yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa kahden peräkkäisen viikon ajan alle 92 prosenttia viitehinnasta, komissio avaa voin julkisen intervention kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisissä jäsenvaltioissa minkä tahansa vuoden 1 päivän maaliskuuta ja 31 päivän elokuuta välisenä aikana.

2. Jos voin markkinahinnat kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisissä jäsenvaltioissa ovat kahden peräkkäisen viikon ajan vähintään 92 prosenttia viitehinnasta, komissio keskeyttää julkiset interventio-ostot.

Lisäksi jos interventioon tarjotut määrät ovat ensimmäisessä alakohdassa säädettynä aikana yli 30 000 tonnia, komissio voi keskeyttää julkiset interventio-ostot. Tässä tapauksessa ostot voidaan toteuttaa tarjouskilpailumenettelyllä komission myöhemmin määrittelemien tarjouseritelmien mukaisesti.

3. Komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt voin markkinahintojen toteamisesta.

15 artikla Rasvaton maitojauhe

Rasvattoman maitojauheen julkinen interventio avataan 1 päivän maaliskuuta ja 31 päivän elokuuta välisenä aikana.

Komissio voi kuitenkin keskeyttää julkisen intervention heti, kun interventioon tarjotut määrät mainittuna aikana ylittävät 109 000 tonnia. Tässä tapauksessa ostot voidaan toteuttaa tarjouskilpailumenettelyllä komission myöhemmin määrittelemien tarjouseritelmien mukaisesti.

III ALAJAKSOINTERVENTIOHINTA

16 artikla Vilja

Interventiohinnan, jolla vilja ostetaan, on vastattava viitehintaa.

Jos maksajavirastolle tarjottujen tuotteiden laatu kuitenkin eroaa vakiolaadusta, interventiohintaa tarkistetaan korottamalla tai alentamalla hintaa.

17 artikla Riisi

Interventiohinnan, jolla riisi ostetaan, on vastattava viitehintaa.

Jos maksajavirastolle tarjottujen tuotteiden laatu kuitenkin eroaa vakiolaadusta, interventiohintaa tarkistetaan korottamalla tai alentamalla hintaa.

Lisäksi komissio voi vahvistaa hinnankorotuksia ja -alennuksia, jotta varmistettaisiin tuotannon suuntaaminen tiettyihin lajikkeisiin.

18 artikla Sokeri

Sokeri ostetaan hinnalla, joka on 80 prosenttia sitä markkinointivuotta seuraavaksi markkinointivuodeksi vahvistetusta viitehinnasta, jona tarjous jätetään.

Jos maksajavirastolle tarjotun sokerin laatu kuitenkin eroaa 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta vakiolaadusta, jolle viitehinta vahvistettiin, interventiohintaa korotetaan tai alennetaan.

19 artikla Naudanliha

1. Komissio määrittää naudanlihan interventiohinnat ja interventioon hyväksytyt määrät tarjouskilpailumenettelyllä. Erityisolosuhteissa ne voidaan vahvistaa jäsenvaltiota tai jonkin jäsenvaltion aluetta kohden suhteessa markkinoilla noteerattuihin keskihintoihin.

2. Hyväksyä voidaan vain sellaiset tarjoukset, jotka vastaavat enintään jossakin jäsenvaltiossa tai jonkin jäsenvaltion jollakin alueella noteerattua markkinoiden keskihintaa, johon lisätään komission puolueettomin perustein määrittämä määrä.

20 artikla Voi

Voi on ostettava hinnalla, joka on 90 prosenttia viitehinnasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta interventiohinnan vahvistamista tarjouskilpailumenettelyllä 14 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

21 artikla Rasvaton maitojauhe

Interventiohinnan, jolla rasvaton maitojauhe ostetaan, on vastattava viitehintaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta interventiohinnan vahvistamista tarjouskilpailumenettelyllä 15 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

Jos tosiasiallinen valkuaisainepitoisuus on kuitenkin pienempi kuin 9 artiklan f alakohdassa vahvistettu 35,6 prosentin vähimmäisvalkuaisainepitoisuus mutta vähintään 31,4 prosenttia rasvattomasta kuiva-aineesta, interventiohinnan on vastattava viitehintaa, josta vähennetään 1,75 prosenttia kutakin 35,6 prosentin valkuaisainepitoisuuden alittavaa prosenttiyksikköä kohden.

IV ALAJAKSOINTERVENTIOMYYNTI

22 artikla Yleiset periaatteet

Julkisessa interventiossa ostetut tuotteet on myytävä siten, että vältetään markkinahäiriöt ja varmistetaan tuotteiden tasapuolinen saanti ja ostajien tasapuolinen kohtelu.

23 artikla Sokerin myynti

Maksajavirastot saavat myydä julkisessa interventiossa ostetun sokerin vain hinnalla, joka on korkeampi kuin siksi markkinointivuodeksi vahvistettu viitehinta, jona myynti tapahtuu.

Komissio voi kuitenkin päättää noudattaen perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten sitoumuksia, että maksajavirastot:

a) saavat myydä sokeria ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla viitehinnalla tai sitä alemmalla hinnalla, jos sokeri on tarkoitettu

i) käytettäväksi rehuna, tai

ii) vietäväksi joko jalostamattomana tai jalostettuna perustamissopimuksen liitteessä I tai tämän asetuksen liitteessä XVII olevassa III osassa luetelluiksi tuotteiksi;

b) luovuttavat hallussaan olevan jalostamattoman sokerin yhteisön sisämarkkinoilla ihmisravintona käytettäväksi hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka kyseinen jäsenvaltio on tunnustanut tai komissio on tunnustanut tapauksissa, joissa jokin jäsenvaltio ei ole tunnustanut yhtään tällaista järjestöä, kulloistakin viitehintaa alemmalla hinnalla tai ilmaiseksi jaettavaksi osana yksittäisiä hätäapuoperaatioita.

24 artikla Jakelu yhteisön vähävaraisimmille henkilöille

1. Interventiovarastoissa olevia tuotteita on luovutettava tietyille nimetyille järjestöille, jotta elintarvikkeita voidaan jakaa yhteisön vähävaraisimmille henkilöille vuosittaisen suunnitelman mukaisesti.

Jakelu on hoidettava

a) ilmaiseksi, tai

b) hintaan, joka ei missään tapauksessa ole nimetyille järjestöille toimen toteuttamisesta aiheutuneiden kustannusten oikeuttamaa tasoa korkeampi.

2. Tuote voidaan hankkia yhteisön markkinoilta, kun

a) sitä ei ole tilapäisesti saatavissa yhteisön interventiovarastoista 1 kohdassa tarkoitetun vuotuisen suunnitelman täytäntöönpanokauden aikana, jotta suunnitelma voidaan panna täytäntöön yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, tai

b) suunnitelman täytäntöönpano edellyttäisi muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa tuotetta tarvitaan, interventiossa olevien tuotteiden yhteisön sisäistä siirtämistä pieninä määrinä.

3. Kyseisten jäsenvaltioiden on nimettävä 1 kohdassa tarkoitetut järjestöt ja ilmoitettava komissiolle joka vuosi hyvissä ajoin, haluavatko ne soveltaa tätä järjestelmää.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet luovutetaan ilmaiseksi nimetyille järjestöille. Niiden kirjanpitoarvon on vastattava interventiohintaa, jota on tarvittaessa tarkistettu laatuerot huomioon ottavilla kertoimilla.

5. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti luovutetut tuotteet rahoitetaan maataloustukirahaston soveltuvan budjettikohdan määrärahoista Euroopan yhteisöjen talousarviosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 183 artiklan soveltamista. On mahdollista myös säätää, että tästä rahoituksesta katetaan tuotteiden kuljetuskustannukset interventiokeskuksista sekä hallinnolliset kustannukset, jotka aiheutuvat nimetyille järjestöille tässä artiklassa säädetyn järjestelmän täytäntöönpanosta, lukuun ottamatta 1 ja 2 kohdan soveltamisesta avunsaajalle aiheutuvia kustannuksia.

III JAKSOYKSITYINEN VARASTOINTI

I ALAJAKSOPAKOLLINEN TUKI

25 artikla Tukikelpoiset tuotteet

Seuraavien tuotteiden yksityiseen varastointiin on myönnettävä tukea tässä jaksossa säädetyin edellytyksin; komissio vahvistaa lisävaatimukset ja -edellytykset 40 artiklan mukaisesti:

a) voi:

i) kerma,

ii) yhteisön hyväksymässä yrityksessä kermasta tai maidosta tuotettu suolaton voi, jonka voirasvapitoisuus on vähintään 82 painoprosenttia ja vesipitoisuus enintään 16 painoprosenttia,

iii) yhteisön hyväksymässä yrityksessä kermasta tai maidosta tuotettu suolattu voi, jonka voirasvapitoisuus on vähintään 80 painoprosenttia, vesipitoisuus enintään 16 painoprosenttia ja suolapitoisuus enintään 2 painoprosenttia;

b) juusto:

i) vähintään yhdeksän kuukauden ikäinen Grana Padano -juusto,

ii) vähintään 15 kuukauden ikäinen Parmigiano Reggiano -juusto,

iii) vähintään kolmen kuukauden ikäinen Provolone-juusto.

26 artikla Voita koskevat edellytykset ja tuen taso

Voin on vastattava komission myöhemmin määrittelemiä kansallisia laatuluokkia, ja se on merkittävä tämän mukaisesti.

Komissio vahvistaa tuen määrän ottaen huomioon varastointikustannukset sekä tuoreen voin ja varastoidun voin ennakoidun hintakehityksen.

Jos varastoja purettaessa markkinat ovat varastoinnin aikana kehittyneet epäedulliseen suuntaan, joka ei ollut ennakoitavissa, tuen määrää voidaan korottaa.

27 artikla Juustoa koskevat edellytykset ja tuen taso

Komissio vahvistaa juustoon sovellettavat edellytykset ja maksettavan tuen määrän. Tuen määrä vahvistetaan ottaen huomioon varastointikustannukset ja markkinahintojen ennakoitu kehitys.

Komission ensimmäisen kohdan mukaisesti toteuttamien toimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaa sen jäsenvaltion nimeämä maksajavirasto, jossa kyseiset juustot tuotetaan ja jolla on oikeus alkuperänimitykseen.

II ALAJAKSOVAPAAEHTOINEN TUKI

28 artikla Tukikelpoiset tuotteet

1. Seuraavien tuotteiden yksityiseen varastointiin voidaan myöntää tukea tässä jaksossa säädetyin edellytyksin; komissio vahvistaa lisävaatimukset ja -edellytykset 40 artiklan mukaisesti:

a) valkoinen sokeri;

b) oliiviöljy;

c) jäljempänä 39 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetulla yhteisön asteikolla luokiteltujen täysikasvuisten nautaeläinten tuore tai jäähdytetty liha, joka varastoidaan ruhoina, puoliruhoina, saman ruhon neljänneksinä, etuneljänneksinä tai takaneljänneksinä;

d) suoraan ja yksinomaan rasvattomasta maidosta yhteisön hyväksymässä yrityksessä saatu ensiluokkainen rasvaton maitojauhe;

e) varastointia kestävät juustot ja lampaan ja/tai vuohen maidosta valmistetut juustot, joiden on kypsyttävä vähintään kuusi kuukautta;

f) sianliha;

g) lampaan- ja vuohenliha.

Komissio voi muuttaa ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden luetteloa markkinatilanteen sitä vaatiessa.

2. Komissio vahvistaa 1 kohdassa tarkoitetun julkisen varastoinnin tuen ennakolta tai tarjouskilpailumenettelyllä.

29 artikla Valkoista sokeria koskevat myöntämisedellytykset

1. Jos edustavana ajanjaksona todettu valkoisen sokerin yhteisön keskihinta on alhaisempi kuin viitehinta ja markkinoiden tilanne huomioon ottaen todennäköisesti pysyy mainitulla tasolla, komissio voi päättää myöntää tukea valkoisen sokerin yksityistä varastointia varten yrityksille, joille on myönnetty sokerikiintiö.

2. Markkinointivuoden aikana 1 kohdan mukaisesti varastoituun sokeriin ei saa soveltaa muita 12, 49 tai 60 artiklan mukaisia varastointitoimenpiteitä.

30 artikla Oliiviöljyä koskevat myöntämisedellytykset

Komissio voi päättää sallia, että riittävät takeet tarjoavat, jäsenvaltioiden hyväksymät elimet tekevät varastointisopimuksia kaupan pitämästään oliiviöljystä, jos yhteisön joidenkin alueiden markkinoilla esiintyy vakavia häiriöitä muun muassa silloin, kun edustavana ajanjaksona noteerattu markkinoiden keskihinta on alhaisempi kuin

a) 1 779 euroa tonnilta ekstra-neitsytoliiviöljyn osalta, tai

b) 1 710 euroa tonnilta neitsytoliiviöljyn osalta, tai

c) 1 524 euroa tonnilta sellaisen oliivilamppuöljyn osalta, jonka vapaiden happojen aste on 2; määrästä vähennetään 36,70 euroa tonnilta kutakin vapaiden happojen lisäastetta kohden.

31 artikla Naudanliha-alan tuotteita koskevat myöntämisedellytykset

Kun 39 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistun yhteisön asteikon perusteella noteerattu yhteisön markkinoiden keskihinta on alle 103 prosenttia viitehinnasta ja tulee todennäköisesti pysymään tällä tasolla, komissio voi päättää myöntää tukea yksityistä varastointia varten.

32 artikla Rasvatonta maitojauhetta koskevat myöntämisedellytykset

Komissio voi päättää myöntää tukea rasvattoman maitojauheen yksityistä varastointia varten erityisesti, jos tuotteen hintojen ja varastojen kehitys kuvastaa markkinoilla vallitsevaa vakavaa häiriötä, joka voidaan välttää tai jota voidaan lieventää kausittaisella varastoinnilla.

33 artikla Juustoa koskevat myöntämisedellytykset

1. Jos 28 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen juustotuotteiden hintojen kehitys ja varastotilanne osoittavat vakavaa markkinoiden epätasapainoa, joka voidaan poistaa tai jota voidaan vähentää kausittaisella varastoinnilla, komissio voi päättää myöntää tukea yksityistä varastointia varten.

2. Jos varastointisopimuksen päättymisen aikaan varastossa olevien juustojen markkinahintojen taso on korkeampi kuin sopimusta allekirjoitettaessa, komissio voi päättää tarkistaa tuen määrää vastaavasti.

34 artikla Sianlihaa koskevat myöntämisedellytykset

1. Kun teurastettujen sikojen yhteisön markkinoiden keskihinta, joka on vahvistettu kussakin jäsenvaltiossa yhteisön edustavilla markkinoilla noteerattujen ja kunkin jäsenvaltion sikakarjan suhteellista merkitystä ilmaisevilla kertoimilla painotettujen hintojen perusteella, on alle 103 prosenttia viitehinnasta ja tulee todennäköisesti pysymään tällä tasolla, komissio voi päättää myöntää tukea yksityistä varastointia varten.

2. Komissio laatii luettelon 1 kohdassa tarkoitetuista edustavista markkinoista.

35 artikla Lampaan- ja vuohenlihaa koskevat myöntämisedellytykset

Komissio voi päättää myöntää tukea yksityistä varastointia varten, kun lampaan- ja vuohenlihan markkinatilanne osoittautuu erityisen vaikeaksi yhdellä tai useammalla seuraavista hinnanmäärittelyalueista:

a) Iso-Britannia,

b) Pohjois-Irlanti,

c) jokainen jäsenvaltio Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta erikseen.

IV JAKSOYHTEISET SÄÄNNÖKSET

36 ARTIKLA Varastointia koskevat säännöt

1. Maksajavirastot eivät saa varastoida ostamiaan tuotteita sen jäsenvaltion alueen ulkopuolelle, jonka lainkäyttövaltaan ne kuuluvat, jollei komissio ole antanut siihen ennakolta lupaa.

Tätä artiklaa sovellettaessa Belgian ja Luxemburgin alueita pidetään yhtenä jäsenvaltiona.

2. Lupa on myönnettävä, jos varastointi on välttämätöntä, ottaen huomioon seuraavat seikat:

a) varastointimahdollisuudet ja -vaatimukset jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan maksajavirasto kuuluu, ja muissa jäsenvaltioissa;

b) kaikki varastoinnista aiheutuvat lisäkustannukset jäsenvaltiossa, jonka lainkäyttövaltaan maksajavirasto kuuluu, ja kuljetuksesta aiheutuvat lisäkustannukset.

3. Lupa varastointiin kolmannessa maassa myönnetään vain, jos varastointi toisessa jäsenvaltiossa aiheuttaa 2 kohdassa säädetyt perusteet huomioon ottaen huomattavia vaikeuksia.

4. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot on vahvistettava kaikkien jäsenvaltioiden kuulemisen jälkeen.

5. Mitään tulleja ja mitään yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti myönnettäviä tai kannettavia määriä ei sovelleta tuotteisiin, jotka

a) kuljetetaan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti myönnetyn luvan perusteella, tai

b) siirretään yhdeltä maksajavirastolta toiselle.

6. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti myönnettyä lupaa käyttävä maksajavirasto on vastuussa niistä tuotteista, jotka varastoidaan sen jäsenvaltion ulkopuolelle, jonka lainkäyttövaltaan se kuuluu.

7. Jos maksajaviraston hallussaan pitämiä tuotteita, jotka ovat sen jäsenvaltion ulkopuolella, jonka lainkäyttövaltaan maksajavirasto kuuluu, ei tuoda takaisin tämän jäsenvaltion alueelle, tuotteet on myytävä varastointipaikkakunnalle vahvistetuin tai vahvistettavin hinnoin ja edellytyksin

37 artikla Tarjouskilpailumenettelyä koskevat säännöt

Tarjouskilpailun on taattava kaikille asianosaisille yhtäläinen osallistumismahdollisuus.

Tarjouksia valittaessa etusijalle asetetaan yhteisölle edullisemmat tarjoukset. Sopimus voidaan aina jättää tekemättä.

38 artikla Interventiokeskukset

1. Komissio nimeää interventiokeskukset, jonne voidaan varastoida julkisessa interventiossa ostettuja vilja- ja riisialojen tuotteita, ja vahvistaa niihin sovellettavat edellytykset.

Vilja-alan tuotteiden osalta komissio voi nimetä kullekin viljalajille oman interventiokeskuksen.

2. Interventiokeskusten luetteloa laatiessaan komissio ottaa huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a) keskusten sijainti kyseisten tuotteiden ylijäämäalueilla;

b) riittävien tilojen ja teknisten laitteistojen saatavuus;

c) suotuisa tilanne kuljetusvälineiden suhteen.

39 artikla Ruhojen luokittelu

1. Komissio vahvistaa yhteisön ruhojen luokitteluasteikot ja säännöt, joita jäsenvaltiot soveltavat tiettyjen tuotteiden hintojen ilmoittamiseen, seuraavilla aloilla:

a) täysikasvuisista nautaeläimistä saatu naudanliha,

b) sianliha,

c) lampaan- ja vuohenliha.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja yhteisön asteikkoja vahvistaessaan komissio ottaa huomioon erityisesti seuraavat perusteet:

a) täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen osalta asteikkoon on sisällyttävä ruhojen luokittelu lihakkuuden ja rasvaisuuden perusteella, minkä ansiosta ruhot voidaan jakaa luokkiin ja luokitellut ruhot tunnistaa;

b) sianruhojen osalta asteikkoon on sisällyttävä ruhojen luokittelu ottaen huomioon vähärasvaisen lihan osuus suhteessa painoon, ja asteikkoa sovellettaessa on noudatettava periaatetta, jonka mukaan vähärasvaisen lihan prosenttiosuus todetaan suoraan objektiivisten mittausten perusteella; lisäksi asteikkoon on sisällyttävä ruhojen jakaminen luokkiin ja niiden tunnistaminen;

c) lampaiden ja vuohien ruhojen osalta asteikkoon on sisällyttävä ruhojen luokittelu lihakkuuden ja rasvaisuuden perusteella, minkä ansiosta ruhot voidaan jakaa luokkiin ja luokitellut ruhot tunnistaa.

Kevyiden karitsojen ruhoihin voidaan soveltaa muita perusteita, erityisesti painoa, lihan väriä ja rasvan väriä.

40 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Rajoittamatta tässä luvussa komissiolle annettujen erityisten toimivaltuuksien soveltamista komissio vahvistaa tämän luvun täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka voivat liittyvä erityisesti seuraaviin seikkoihin:

a) vaatimukset ja edellytykset, jotka 9 artiklassa tarkoitettujen julkisessa interventiossa ostettujen tai 25 ja 28 artiklassa tarkoitettujen yksityisen varastoinnin tukea saavien tuotteiden on täytettävä erityisesti laadun, laaturyhmien, laatuluokkien, luokkien, määrien, pakkausten ja merkintöjen, enimmäisiän, säilytyksen, vaiheen, johon tuotteen interventiohinta liittyy, ja yksityisen varastoinnin keston osalta;

b) tarvittaessa hinnankorotuksiin ja -alennuksiin sovellettava asteikko;

c) maksajavirastojen toteuttamassa haltuunotossa ja yksityisen varastoinnin tukea myönnettäessä noudatettavat menettelyt ja edellytykset, erityisesti:

i) sopimusten tekeminen ja niiden sisältö;

ii) yksityisen varastoinnin kesto ja edellytykset, joita on noudatettava sopimuksissa mainittuja kestoaikoja pidennettäessä tai lyhennettäessä;

iii) edellytykset, joita on noudatettava päätettäessä yksityisen varastointisopimuksen kattamien tuotteiden saattamisesta uudelleen markkinoille tai niiden myynnistä;

iv) jäsenvaltio, jossa yksityistä varastointia koskeva pyyntö voidaan esittää;

d) säännöt, jotka koskevat julkisessa interventiossa ostettujen tuotteiden myyntiedellytyksiä, erityisesti myyntihintaa, tuotteiden varastosta poistamisen edellytyksiä ja tarvittaessa varastosta poistettujen tuotteiden myöhempää käyttöä tai määräpaikkaa, tehtäviä tarkastuksia ja mahdollisesti sovellettavaa vakuusjärjestelmää;

e) 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen suunnitelman laatiminen;

f) edellytykset, joita sovelletaan 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa hankinnoissa yhteisön markkinoilta;

g) 36 artiklassa tarkoitettuja lupia koskevat säännöt ja kaupassa noudatettavia sääntöjä koskevat ehdottoman välttämättömät poikkeukset;

h) tarjouskilpailua käytettäessä noudatettaviin menettelyihin liittyvät säännöt;

i) 38 artiklassa tarkoitettujen interventiokeskusten määrittämistä koskevat säännöt.

II LUKU ERITYISET INTERVENTIOTOIMENPITEET

I JAKSO POIKKEUKSELLISET MARKKINATUKITOIMENPITEET

41 ARTIKLA Eläintaudit

1. Komissio voi toteuttaa poikkeuksellisia markkinatukitoimenpiteitä eläintautien leviämisen estämiseksi tarkoitetuista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvien yhteisön sisäisen ja kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan rajoitusten huomioon ottamiseksi.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä toimenpiteitä voidaan toteuttaa seuraavilla aloilla:

a) naudanliha,

b) maito ja maitotuotteet,

c) sianliha,

d) lampaan- ja vuohenliha,

e) munat,

f) siipikarja.

2. Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt toimenpiteet on toteutettava kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden pyynnöstä.

Ne voidaan toteuttaa vain, jos kyseinen jäsenvaltio on toteuttanut tai kyseiset jäsenvaltiot ovat toteuttaneet terveys- ja eläinlääkintätoimenpiteitä taudin nopeaa pysäyttämistä varten, ja ne voidaan toteuttaa ainoastaan niin laajoina ja niin pitkän aikaa kuin on ehdottomasti tarpeen asianomaisten markkinoiden tukemiseksi.

42 artikla Kuluttajien luottamuksen menettäminen

Komissio voi toteuttaa siipikarjanliha- ja muna-aloilla poikkeuksellisia markkinatukitoimenpiteitä ottaakseen huomioon vakavat markkinahäiriöt, jotka liittyvät kansanterveyden tai eläinten terveyden riskeistä johtuvaan kuluttajien luottamuksen menettämiseen.

Nämä toimenpiteet on toteutettava kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden pyynnöstä.

43 artikla Rahoitus

1. Yhteisö osallistuu 41 ja 42 artiklassa tarkoitettujen poikkeuksellisten toimenpiteiden rahoitukseen osuudella, joka on 50 prosenttia jäsenvaltioille aiheutuvista menoista.

Suu- ja sorkkataudin torjumiseksi naudanliha-, maito- ja maitotuote-, sianliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-aloilla yhteisö kuitenkin osallistuu rahoitukseen osuudella, joka on 60 prosenttia tällaisista menoista.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tuottajat osallistuvat jäsenvaltioille aiheutuviin menoihin, siitä ei seuraa kilpailun vääristymistä eri jäsenvaltioiden tuottajien kesken.

3. Perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa ei sovelleta 41 ja 42 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksellisia toimenpiteitä koskeviin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

II JAKSOVILJA- JA RIISIALOJEN TOIMENPITEET

44 ARTIKLA Erityiset markkinatoimenpiteet vilja-alalla

1. Markkinatilanteen vaatiessa komissio voi toteuttaa erityisiä interventiotoimenpiteitä vilja-alalla.

2. Komissio päättää erityisten interventiotoimenpiteiden laadusta ja soveltamisesta sekä näiden toimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden myyntiin saattamisen edellytyksistä ja menettelyistä tai muun käytön edellytyksistä.

45 artikla Erityiset markkinatoimenpiteet riisialalla

1. Komissio voi toteuttaa erityistoimenpiteitä

a) estääkseen riisialan julkisen intervention laajamittaisen soveltamisen tietyillä yhteisön alueilla tämän osan I luvun II jakson säännösten mukaisesti;

b) korvatakseen luonnonkatastrofeista johtuvan paddy- eli raakariisin puutteen.

2. Komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta.

III JAKSOSOKERIALAN TOIMENPITEET

46 ARTIKLA Sokerijuurikkaan vähimmäishinta

1. Kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta on:

a) 27,83 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

b) 26,29 euroa tonnilta markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vähimmäishintaa sovelletaan komission määrittämään laadultaan virheettömään ja myyntikelpoiseen sokerijuurikkaaseen, jonka sokeripitoisuus vastaanotettaessa on 16 prosenttia.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua sokerijuurikkaan laatua vahvistaessaan komissio ottaa huomioon sen markkinat ja kaupan sekä niiden kehityksen, erityisesti sen myyntikelpoisuuteen liittyvät ominaisuudet.

3. Kiintiösokerin valmistukseen tarkoitettuja, sokerin valmistukseen soveltuvia kiintiösokerijuurikkaita ostavien sokeriyritysten on maksettava vähintään vähimmäishinta, jota mukautetaan korottamalla tai alentamalla hintaa, jos juurikkaat poikkeavat vakiolaadusta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja korotuksia ja alennuksia sovelletaan komission vahvistamien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

4. Kun kyseessä ovat sokerijuurikasmäärät, jotka vastaavat teollisuudelle tarkoitetun sokerin tai ylijäämäsokerin määriä, joihin sovelletaan 61 artiklassa säädettyä ylijäämämaksua, asianomaisen sokeriyrityksen on mukautettava ostohintaa siten, että se on vähintään yhtä suuri kuin kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta.

47 artikla Toimialakohtaiset sopimukset

1. Toimialakohtaisten sopimusten ja toimitussopimusten on oltava 3 kohdan ja komission vahvistamien ostoehtojen mukaisia erityisesti sokerijuurikkaan osto-, toimitus-, haltuunotto- ja maksuehtojen osalta.

2. Sokerijuurikkaan ja -ruo'on ostoehtoihin sovelletaan näiden raaka-aineiden yhteisön viljelijöiden ja yhteisön sokeriyritysten välisiä toimialakohtaisia sopimuksia.

3. Toimitussopimuksessa on tehtävä ero sen mukaan, tulevatko sokerijuurikkaasta valmistettavat sokerimäärät olemaan:

a) kiintiösokeria,

b) kiintiön ulkopuolista sokeria.

4. Kunkin sokeriyrityksen on toimitettava jäsenvaltiolle, jossa se tuottaa sokeria, seuraavat tiedot:

a) edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut sokerijuurikasmäärät, joista ne ovat tehneet toimitussopimukset ennen kylvöä, sekä sopimuksen perustana oleva sokeripitoisuus;

b) vastaava arvioitu saanto.

Jäsenvaltiot voivat vaatia lisätietoja.

5. Jos sokeriyritys ei ole tehnyt ennen kylvöä toimitussopimusta, jonka mukaan yrityksen kiintiösokeria vastaavan sokerijuurikasmäärän osalta maksetaan kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta, sen on maksettava vähintään kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta kaikista sokerijuurikkaista, jotka se jalostaa sokeriksi.

6. Toimialakohtaisissa sopimuksissa voidaan asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella poiketa 3 ja 4 kohdasta.

7. Jos toimialakohtaisia sopimuksia ei ole, kyseisen jäsenvaltion on toteutettava asianomaisten osapuolten etujen suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen mukaisesti.

48 artikla Tuotantomaksu

1. Sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottaville yrityksille myönnetyistä sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappikiintiöistä peritään tuotantomaksu.

2. Tuotantomaksu on 12 euroa tonnilta kiintiösokeria ja -inuliinisiirappia. Isoglukoosin tuotantomaksu on 50 prosenttia sokeriin sovellettavasta tuotantomaksusta.

3. Jäsenvaltion on perittävä 1 kohdan mukaisesti maksettu tuotantomaksu kokonaisuudessaan alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä suhteessa niiden asianomaisen markkinointivuoden kiintiöön.

Yritysten on suoritettava maksut ennen asianomaisen markkinointivuoden helmikuun loppua.

4. Yhteisön sokeri- ja inuliinisiirappiyritykset voivat vaatia, että sokerijuurikkaan tai sokeriruo'on viljelijät tai juurisikurin toimittajat vastaavat enintään 50 prosentista asianomaisesta tuotantomaksusta.

49 artikla Sokerin poistaminen markkinoilta

1. Jotta markkinoiden rakenteellinen tasapaino säilyisi viitehintaa lähellä olevalla hintatasolla, markkinoilta voidaan poistaa seuraavan markkinointivuoden alkuun asti tietty, kaikille jäsenvaltioille sama prosenttiosuus kiintiösokeria, -isoglukoosia ja -inuliinisiirappia ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat yhteisön sitoumukset.

Tällöin asianomaisena markkinointivuonna sama prosenttiosuus vähennetään 147 artiklassa tarkoitetusta puhdistettavaksi tarkoitetun tuontiraakasokerin perinteisestä hankintatarpeesta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu markkinoiltapoistamisen prosenttiosuus vahvistetaan viimeistään 31 päivänä lokakuuta asianomaisena markkinointivuonna kyseisen markkinointivuoden odotettavissa olevien markkinasuuntausten perusteella.

3. Kunkin yrityksen, jolle on myönnetty kiintiö, on varastoitava markkinoiltapoistamisjaksona omalla kustannuksellaan sokerimäärät, jotka johtuvat 1 kohdassa tarkoitetun prosenttiosuuden soveltamisesta yrityksen tuotantokiintiöön kyseisenä markkinointivuonna.

Minä tahansa markkinointivuonna markkinoilta poistettuja sokerimääriä pidetään ensimmäisinä seuraavan markkinointivuoden kiintiössä tuotettavina määrinä. Odotettavissa olevat markkinasuuntaukset huomioon ottaen komissio voi kuitenkin päättää, että kuluvana ja/tai seuraavana markkinointivuonna markkinoilta poistettua sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia pidetään kokonaan tai osittain:

a) ylijäämäsokerina, -isoglukoosina tai -inuliinisiirappina, jota voidaan käyttää teollisuudelle tarkoitettuna sokerina, isoglukoosina tai inuliinisiirappina, tai

b) väliaikaisena kiintiötuotantona, josta osa voidaan varata vientiä varten noudattaen perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvia yhteisön sitoumuksia.

4. Jos yhteisön sokeritarjonta on riittämätön, komissio voi päättää, että tietty määrä markkinoilta poistettua sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia voidaan myydä yhteisön markkinoilla ennen markkinoiltapoistamisjakson päättymistä.

5. Markkinointivuoden aikana tämän artiklan mukaisesti varastoituun sokeriin ei saa soveltaa muita 12, 29 tai 60 artiklan mukaisia varastointitoimenpiteitä.

50 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Komissio voi vahvistaa antaa tämän jakson täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti:

a) perusteet, joita sokeriyrityksiin sovelletaan myönnettäessä sokerijuurikkaan myyjille juurikasmäärät, joista on tehtävä ennen kylvöä toimitussopimukset 47 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

b) 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun markkinoilta poistetun kiintiösokerin prosenttiosuuden;

c) edellytykset, jotka liittyvät vähimmäishinnan maksamiseen silloin, kun markkinoilta poistettu sokeri myydään yhteisön markkinoilla 49 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

IV JAKSOTARJONNAN MUKAUTTAMINEN

51 ARTIKLA Toimenpiteet, joilla helpotetaan tarjonnan mukauttamista markkinoiden vaatimuksiin

Jotta rohkaistaisiin ammattialajärjestöjä ja ammattialojen yhteisiä järjestöjä toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan tarjonnan mukauttamista markkinoiden vaatimuksiin, lukuun ottamatta markkinoilta poistamiseen liittyviä toimia, komissio voi toteuttaa seuraavat elävien kasvien, naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan, munien ja siipikarjan aloja koskevat toimenpiteet:

a) toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan laatua;

b) toimenpiteet, joilla pyritään edistämään tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen parempaa järjestelyä;

c) toimenpiteet, joilla pyritään helpottamaan markkinahintojen kehityksen seurantaa;

d) toimenpiteet, joilla pyritään käytettävien tuotantokeinojen tuntemuksen perusteella mahdollistamaan lyhyen ja pitkän aikavälin ennusteiden laatiminen.

III LUKU TUOTANNON RAJOITTAMISTA KOSKEVAT JÄRJESTELMÄT

I JAKSO YLEISET SÄÄNNÖKSET

52 artikla Kiintiöjärjestelmät

1. Kiintiöjärjestelmä koskee seuraavia tuotteita:

a) 62 artiklan a ja b alakohdassa määritellyt maito ja muut maitotuotteet;

b) sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi.

2. Jos tuottaja ylittää sovellettavan kiintiön eikä käytä sokerin ylijäämiä sallitulla tavalla, peritään näistä määristä ylijäämämaksu.

II JAKSO SOKERI

I ALAJAKSOKIINTIÖN MYÖNTÄMINEN JA HALLINNOINTI

53 artikla Kiintiön myöntäminen

1. Liitteessä IV vahvistetaan sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuotantokiintiöt kansallisella tai alueellisella tasolla.

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä kiintiö kullekin alueelleen sijoittautuneelle sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottavalle yritykselle, joka on hyväksytty 54 artiklan mukaisesti.

Kunkin yrityksen kiintiö on yhtä suuri kuin sille markkinointivuodeksi 2007/2008 asetuksen (EY) N:o 318/2006 mukaisesti myönnetty kiintiö.

3. Jos kiintiö myönnetään sokeriyritykselle, jolla on useampia kuin yksi tuotantoyksikkö, jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet, jotka ne katsovat tarpeellisiksi sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelijöiden etujen huomioon ottamiseksi.

54 artikla Hyväksytyt yritykset

1. Jäsenvaltion on pyynnöstä myönnettävä hyväksyntä sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottavalle yritykselle tai kyseisiä tuotteita joksikin 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyväksi tuotteeksi jalostavalle yritykselle, jos yritys täyttää seuraavat edellytykset:

a) se todistaa, että sillä on ammattimainen tuotantokapasiteetti;

b) se lupautuu toimittamaan tarvittavat tiedot ja hyväksyy tähän lukuun liittyvät tarkastukset;

c) sen hyväksyntää ei ole keskeytetty eikä peruutettu.

2. Hyväksytyn yrityksen on toimitettava seuraavat tiedot sille jäsenvaltiolle, jonka alueella sokerijuurikas tai -ruoko korjataan tai jossa puhdistaminen tapahtuu:

a) sokerijuurikkaan tai -ruo'on määrät, joista on tehty toimitussopimus, sekä arvioitu sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja sokerin vastaava saanto hehtaaria kohden;

b) tiedot, jotka koskevat sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja raakasokerin suunniteltuja ja tosiasiallisia toimituksia sekä sokerintuotantoa ja sokerivarastoja;

c) myydyn valkoisen sokerin määrät sekä vastaavat hinnat ja ehdot.

55 artikla Isoglukoosin lisä- ja täydentävä kiintiö

1. Markkinointivuonna 2008/2009 edellisen markkinointivuoden kiintiöön lisätään isoglukoosin lisäkiintiö, jonka suuruus on 100 000 tonnia.

Jäsenvaltion on myönnettävä yrityksille lisäkiintiöt suhteessa isoglukoosikiintiöihin, jotka niille on myönnetty 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Italia, Liettua ja Ruotsi voivat pyynnöstä myöntää alueelleen sijoittautuneelle yritykselle täydentävän isoglukoosikiintiön, jota sovelletaan markkinointivuoteen 2009/2010 asti. Täydentävien kiintiöiden enimmäismäärät jäsenvaltiota kohden vahvistetaan liitteessä V.

3. Yrityksille 2 kohdan mukaisesti myönnetyistä kiintiöistä on perittävä 730 euron kertamaksu. Se peritään myönnettyä täydentävän kiintiön tonnia kohden.

56 artikla Kiintiöiden hallinnointi

1. Komissio mukauttaa liitteessä IV vahvistettuja kiintiöitä markkinointivuosien 2008/2009, 2009/2010 ja 2010/2011 osalta viimeistään edellisen markkinointivuoden helmikuun lopussa. Mukautuksissa on otettava huomioon tämän artiklan 2 kohdan, tämän asetuksen 55 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan soveltamisen tulokset.

2. Jotta vältetään markkinoiden epätasapaino markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen, komissio päättää asetuksessa (EY) N:o 320/2006 säädetyn rakenneuudistusjärjestelmän tulokset huomioon ottaen viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2010 yhteisestä prosenttiosuudesta, jolla vähennetään olemassa olevia sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappikiintiöitä jäsenvaltiota tai aluetta kohden.

3. Jäsenvaltioiden on mukautettava kunkin yrityksen kiintiötä tämän mukaisesti.

57 artikla Kansallisen kiintiön uudelleenjakaminen

1. Jäsenvaltio saa alentaa alueelleen sijoittautuneelle yritykselle myönnettyä sokeri- tai isoglukoosikiintiötä enintään 10 prosenttia kunakin markkinointivuonna.

2. Jäsenvaltiot voivat siirtää kiintiöitä yritysten välillä liitteessä VI vahvistettuja sääntöjä noudattaen ja ottaen huomioon kunkin osapuolen ja erityisesti sokerijuurikkaan tai sokeriruo'on viljelijöiden edut.

3. Kyseisen jäsenvaltion on myönnettävä 1 ja 2 kohdan mukaisesti alennetut määrät yhdelle tai useammalle alueelleen sijoittautuneelle yritykselle riippumatta siitä, onko niillä kiintiö.

II ALAJAKSOKIINTIÖN YLITTÄMINEN

58 artikla Soveltamisala

Sokeri, isoglukoosi tai inuliinisiirappi, jota tuotetaan jonakin markkinointivuonna 53 artiklassa tarkoitetun kiintiön ulkopuolella, voidaan:

a) käyttää 59 artiklassa tarkoitettujen tiettyjen tuotteiden tuotantoon;

b) siirtää seuraavan markkinointivuoden kiintiötuotantoon 60 artiklan mukaisesti;

c) käyttää syrjäisimpien alueiden erityistä hankintajärjestelmää varten neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006[58] II osaston mukaisesti;

tai

d) viedä komission vahvistaman määrällisen rajoituksen puitteissa ja perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten sitoumuksia noudattaen.

Muihin määriin sovelletaan 61 artiklassa tarkoitettua ylijäämämaksua.

59 artikla Teollisuudelle tarkoitettu sokeri

1. Teollisuudelle tarkoitettu sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi on varattava jonkin 2 kohdassa tarkoitetun tuotteen tuotantoon silloin kun:

a) siitä on tehty ennen markkinointivuoden loppua toimitussopimus sellaisen tuottajan ja käyttäjän välillä, joille molemmille on myönnetty hyväksyntä 54 artiklan mukaisesti;

ja

b) se on toimitettu käyttäjälle viimeistään 30 päivänä marraskuuta seuraavana markkinointivuonna.

2. Komissio laatii luettelon tuotteista, joiden tuotannossa käytetään teollisuudelle tarkoitettua sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia.

Luettelo sisältää muun muassa seuraavat tuotteet:

a) bioetanoli, alkoholi, rommi, elävä hiiva sekä levitteiksi tarkoitettujen ja ”Rinse appelstroopiksi” jalostettavien siirappien määrät;

b) tietyt teollisuustuotteet, jotka eivät sisällä sokeria mutta joiden valmistuksessa käytetään sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia;

c) tietyt kemian- tai lääketeollisuuden tuotteet, jotka sisältävät sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia.

60 artikla Ylijäämäsokerin siirtäminen

1. Jokainen yritys voi päättää siirtää sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappikiintiönsä ylittävän tuotantonsa kokonaan tai osittain siten, että se luetaan seuraavan markkinointivuoden tuotantoon. Tätä koskeva päätös on peruuttamaton, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tehneiden yritysten on:

a) ilmoitettava kyseiselle jäsenvaltiolle ennen sen määrittelemää päivämäärää:

- siirrettävän sokeriuo'on määrät kuluvan markkinointivuoden 1 päivän helmikuuta ja 30 päivän kesäkuuta välisenä aikana,

- siirrettävän sokerin tai inuliinisiirapin muut määrät kuluvan markkinointivuoden 1 päivän helmikuuta ja 15 päivän huhtikuuta välisenä aikana;

b) sitouduttava varastoimaan siirrettävät määrät omalla kustannuksellaan kuluvan markkinointivuoden loppuun asti.

3. Jos yrityksen lopullinen tuotanto on kyseisenä markkinointivuonna pienempi kuin 1 kohdan mukaisen päätöksen tekohetkellä tehty arvio, siirrettyä määrää voidaan mukauttaa taannehtivasti viimeistään 31 päivänä lokakuuta seuraavana markkinointivuonna.

4. Siirrettyjä määriä pidetään ensimmäisinä seuraavan markkinointivuoden kiintiössä tuotettavina määrinä.

5. Markkinointivuoden aikana tämän artiklan mukaisesti varastoituun sokeriin ei saa soveltaa muita 12, 29 tai 49 artiklan mukaisia varastointitoimenpiteitä.

61 artikla Ylijäämämaksu

1. Ylijäämämaksu peritään seuraavien tuotteiden määristä:

a) minä tahansa markkinointivuonna tuotettu ylijäämäsokeri, -isoglukoosi ja -inuliinisiirappi lukuun ottamatta seuraavan markkinointivuoden kiintiötuotantoon siirrettyjä ja 60 artiklan mukaisesti varastoituja määriä tai 58 artiklan c ja d alakohdassa tarkoitettuja määriä;

b) teollisuudelle tarkoitettu sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi, josta ei ole komission vahvistamaan määräpäivään mennessä toimitettu todisteita, joiden mukaan se on valmistettu joksikin 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi tuotteeksi;

c) sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi, joka on poistettu markkinoilta 49 artiklan mukaisesti ja jonka osalta 49 artiklan 3 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia ei ole täytetty.

2. Komissio vahvistaa ylijäämämaksun riittävän korkealle tasolle, jotta estetään 1 kohdassa tarkoitettujen määrien kasaantuminen.

3. Jäsenvaltion on perittävä 1 kohdan mukaisesti maksettu ylijäämämaksu alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä niiden 1 kohdassa tarkoitettujen tuotantomäärien mukaan, jotka on todettu näiden yritysten osalta kyseisenä markkinointivuonna.

III JAKSO MAITO

I ALAJAKSOYLEISET SÄÄNNÖKSET

62 artikla Määritelmät

Tässä jaksossa tarkoitetaan:

a) ’maidolla’ yhdestä tai useammasta lehmästä lypsettyä tuotetta;

b) ’muilla maitotuotteilla’ muita maitotuotteita kuin maitoa, erityisesti rasvatonta maitoa, kermaa, voita, jogurttia ja juustoa; nämä muunnetaan tarvittaessa maitoekvivalentiksi soveltamalla niihin komission vahvistamia kertoimia;

c) ’tuottajalla’ viljelijää, jonka tila sijaitsee jonkin jäsenvaltion maantieteellisellä alueella ja joka tuottaa ja pitää kaupan maitoa tai joka valmistautuu harjoittamaan tällaista toimintaa hyvin pian;

d) ’tilalla’ asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan b alakohdassa määriteltyä tilaa;

e) ’ostajalla’ yritystä tai ryhmittymää, joka ostaa maitoa tuottajalta:

- kerätäkseen, pakatakseen, varastoidakseen, jäähdyttääkseen ja jalostaakseen maitoa myös toimeksiantona,

- myydäkseen maidon yhdelle tai useammalle maitoa tai muita maitotuotteita käsittelevälle tai jalostavalle yritykselle.

Ostajana pidetään kuitenkin samalla maantieteellisellä alueella sijaitsevien ostajien ryhmittymää, joka tekee jäsentensä lukuun maksun suorittamisen kannalta tarpeellisia hallinnollisia ja kirjanpidollisia toimia. Tämän alakohdan ensimmäistä virkettä sovellettaessa Kreikkaa pidetään yhtenä maantieteellisenä alueena, ja se voi pitää julkista elintä ostajaryhmittymänä;

f) ’toimituksella’ kaikkia tuottajan suorittamia maidon, ei kuitenkaan muiden maitotuotteiden, toimituksia ostajalle riippumatta siitä, hoitaako kuljetuksen tuottaja, ostaja, nämä tuotteet käsittelevä tai jalostava yritys taikka jokin kolmas osapuoli;

g) ’suoramyynnillä’ tuottajan suorittamaa maidon myyntiä tai siirtoa suoraan kuluttajalle sekä tuottajan suorittamaa muiden maitotuotteiden myyntiä tai siirtoa. Komissio voi f alakohdassa esitettyä toimituksen määritelmää noudattaen mukauttaa suoramyynnin määritelmää erityisesti sen varmistamiseksi, ettei mikään kaupan pidettävä maito- tai maitotuotemäärä jää kiintiöjärjestelmän ulkopuolelle;

h) ’kaupan pitämisellä’ maidon toimittamista taikka maidon tai muiden maitotuotteiden suoramyyntiä;

i) ’tilakohtaisella kiintiöllä’ tuottajan kiintiötä kunkin kahdentoista kuukauden jakson 1 päivänä huhtikuuta;

k) ’kansallisella kiintiöllä’ kullekin jäsenvaltiolle vahvistettua 63 artiklassa tarkoitettua kiintiötä;

l) ’käytettävissä olevalla kiintiöllä’ tuottajien 31 päivänä maaliskuuta käytettävissä olevaa kiintiötä sen kahdentoista kuukauden jakson aikana, jolle kiintiö on vahvistettu, kaikki kyseisen kahdentoista kuukauden jakson aikana tehdyt, tässä asetuksessa säädetyt siirrot, myynnit, muuntamiset ja väliaikaiset uudelleenjaot huomioon ottaen.

II ALAJAKSOKIINTIÖN MYÖNTÄMINEN JA HALLINNOINTI

63 artikla Kansalliset kiintiöt

1. Seitsemän 1 päivänä huhtikuuta 2008 alkavan peräkkäisen kahdentoista kuukauden jakson, jäljempänä ’kahdentoista kuukauden jakso’, aikana kaupan pidettävien maidon ja muiden maitotuotteiden kansalliset tuotantokiintiöt vahvistetaan liitteessä VII olevassa 1 kohdassa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kiintiöt jaetaan tuottajien kesken 64 artiklan mukaisesti tekemällä ero toimitusten ja suoramyynnin välillä. Kansallisen kiintiön ylittäminen määritellään kansallisella tasolla kussakin jäsenvaltiossa tämän jakson mukaisesti eriteltynä toimitusten ja suoramyynnin osalta.

3. Liitteessä VII olevassa 1 kohdassa esitetyt kansalliset kiintiöt vahvistetaan, jollei markkinoiden yleistilanteen vuoksi mahdollisesti tehtävästä tarkistuksesta ja tietyissä jäsenvaltioissa vallitsevista erityisolosuhteista muuta johdu.

4. Bulgariaa ja Romaniaa varten perustetaan erityinen rakenneuudistusvaranto liitteessä VII olevassa 2 kohdassa esitetyn mukaisesti. Kyseinen varanto vapautetaan 1 päivästä huhtikuuta 2009 alkaen siinä määrin kuin maidon ja maitotuotteiden tilalla tapahtuva kulutus on kussakin näistä maista laskenut vuodesta 2002.

Komissio päättää varannon vapauttamisesta ja sen jakamisesta toimitusten ja suoramyynnin kiintiöön niitä raportteja koskevan arvioinnin pohjalta, jotka Bulgarian ja Romanian on määrä toimittaa komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008. Raportissa on esitettävä yksityiskohtaisesti tosiasiallisen rakenneuudistusprosessin tulokset ja suuntaukset maan maitoalalla ja erityisesti siirtyminen tilalla tapahtuvaan kulutukseen suunnatusta tuotannosta markkinoille suuntautuvaan tuotantoon.

5. Bulgarian, Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Romanian, Slovenian ja Slovakian kansalliseen kiintiöön on sisällyttävä kaikki maito tai maitomäärää vastaavat tuotteet, jotka on toimitettu ostajalle tai myyty suoraan, riippumatta siitä, onko ne tuotettu tai pidetty kaupan kyseisissä maissa sovellettavan siirtymätoimenpiteen puitteissa.

64 artikla Tilakohtaiset kiintiöt

1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava tuottajien tilakohtainen kiintiö tai tilakohtaiset kiintiöt asetuksen (EY) N:o 1788/2003 2 luvun mukaisesti myönnetyn tilakohtaisen viitemäärän tai myönnettyjen tilakohtaisten viitemäärien perusteella 1 päivänä huhtikuuta 2007 alkavan kahdentoista kuukauden jakson osalta.

2. Tuottajalla voi olla käytössään yksi tai kaksi tilakohtaista kiintiötä, joista toinen on toimituksia ja toinen suoramyyntiä varten. Ainoastaan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi muuntaa tuottajan kiintiöiden välistä jakoa tuottajan perustellusta pyynnöstä.

3. Jos tuottajalla on kaksi kiintiötä, tuottajan mahdollinen maksuosuus lasketaan erikseen kummankin kiintiön osalta.

4. Komissio voi korottaa 63 artiklassa tarkoitetun Suomen kansallisen kiintiön toimituksia koskevan osuuden enintään 200 000 tonniin korvauksena suomalaisille SLOM-tuottajille. Tämä yhteisön lainsäädännön mukaisesti jaettava varanto on käytettävä yksinomaan sellaisten tuottajien hyväksi, joiden kohdalla yhteisöön liittyminen on vaikuttanut haitallisesti oikeuteen aloittaa tuotanto uudelleen.

5. Jäljempänä 68 artiklassa säädetyn kansallisen varannon täydentämiseksi mahdollisesti tehdyt vähennykset huomioon ottaen tilakohtaisia kiintiöitä mukautetaan tarvittaessa kunkin kyseessä olevan kahdentoista kuukauden jakson osalta, jotta tilakohtaisten toimituskiintiöiden summa ja tilakohtaisten suoramyyntikiintiöiden summa ei missään jäsenvaltiossa ylitä 66 artiklan mukaisesti vahvistettua vastaavaa kansallista kiintiötä.

65 artikla Kansallisessa varannossa olevien kiintiöiden jako

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, joiden mukaisesti 68 artiklassa säädetyssä kansallisessa varannossa olevat määrät voidaan jakaa tuottajille joko kokonaisuudessaan tai osittain komissiolle ilmoitettavien puolueettomien perusteiden mukaisesti.

66 artikla Kiintiöiden hallinnointi

1. Komissio mukauttaa kansallisten kiintiöiden jakoa toimitusten ja suoramyynnin kesken kunkin jäsenvaltion ja kunkin jakson osalta ennen kyseisen jakson päättymistä ottaen huomioon tuottajien esittämät pyynnöt tilakohtaisten toimitus- ja suoramyyntikiintiöiden muuntamisesta.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain ennen komission 185 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamia päivämääriä ja sääntöjä noudattaen tiedot, joita tarvitaan:

a) tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun mukautuksen tekemiseksi;

b) kunkin jäsenvaltion maksaman ylijäämämaksun laskemiseksi.

67 artikla Rasvapitoisuus

1. Kullekin tuottajalle on vahvistettava viiterasvapitoisuus, jota sovelletaan tälle tuottajalle myönnettyyn tilakohtaiseen kiintiöön tai kiintiöihin.

2. Tuottajille 31 päivänä maaliskuuta 2008 64 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnettyjen kiintiöiden osalta 1 kohdassa tarkoitettu viiterasvapitoisuus vastaa kyseiseen kiintiöön mainittuna päivänä sovellettua viiterasvapitoisuutta.

3. Viiterasvapitoisuutta muutetaan 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen muuntamisten yhteydessä ja hankittaessa tai siirrettäessä kiintiöitä.

4. Komissio vahvistaa rasvapitoisuuden, jota sovelletaan uusiin tuottajiin, joiden tilakohtainen toimituskiintiö on myönnetty kokonaisuudessaan kansallisesta varannosta.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tilakohtaista viiterasvapitoisuutta mukautetaan tarvittaessa tämän asetuksen tullessa voimaan ja sen jälkeen aina tarvittaessa kunkin kahdentoista kuukauden jakson alussa, jotta kunkin jäsenvaltion tilakohtaisten edustavien rasvapitoisuuksien painotettu keskiarvo ei ylitä yli 0,1 grammalla kiloa kohden liitteessä VIII vahvistettua viiterasvapitoisuutta.

Romanian osalta liitteessä VIII vahvistettua viiterasvapitoisuutta tarkastellaan uudelleen koko vuoden 2004 lukujen perusteella ja komissio mukauttaa sitä tarvittaessa.

68 artikla Kansallinen varanto

1. Kunkin jäsenvaltion on perustettava kansallinen varanto liitteessä VII vahvistetuille kansallisille kiintiöille erityisesti 65 artiklassa säädettyjä jakoja varten. Kansallista varantoa täydennetään tarvittaessa ottamalla takaisin 69 artiklassa säädetyt määrät, vähentämällä 73 artiklassa säädetyt siirrot tai kaikista tilakohtaisista kiintiöistä tehtävillä tasavähennyksillä. Kyseisten kiintiöiden alkuperäinen käyttötarkoitus (toimitukset tai suoramyynti) säilyy.

2. Mahdolliset jäsenvaltiolle myönnetyt lisäkiintiöt sisällytetään automaattisesti kansalliseen varantoon ja jaetaan toimituksiin ja suoramyyntiin ennakoitavissa olevien tarpeiden mukaisesti.

3. Kansallisessa varannossa olevilla kiintiöillä ei ole viiterasvapitoisuutta.

69 artikla Toiminnan harjoittamatta jättäminen

1. Kun tilakohtaisia kiintiöitä hallussaan pitävä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ei enää täytä jonkin kahdentoista kuukauden jakson aikana 62 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä, vastaavat määrät on siirrettävä kansalliseen varantoon viimeistään seuraavan kalenterivuoden 1 päivänä huhtikuuta, jollei kyseinen henkilö ryhdy uudelleen 62 artiklan c alakohdan mukaiseksi tuottajaksi ennen edellä mainittua määräpäivää.

Jos tällainen henkilö ryhtyy uudelleen tuottajaksi viimeistään määrien poistamista seuraavan toisen kahdentoista kuukauden jakson lopussa, häneltä otettu tilakohtainen kiintiö palautetaan kokonaan tai osittain viimeistään hakupäivää seuraavana 1 päivänä huhtikuuta.

2. Jos tuottajat eivät pidä kaupan vähintään 70:ää prosenttia tilakohtaisesta kiintiöstään vähintään yhden kahdentoista kuukauden jakson aikana, jäsenvaltiot voivat päättää, onko käyttämätön kiintiö siirrettävä kokonaan tai osittain kansalliseen varantoon ja millä edellytyksillä tämä tapahtuu.

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa edellytykset, joiden mukaisesti kiintiö jaetaan uudelleen kyseisille tuottajille, jos nämä jatkavat kaupan pitämistä.

3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta ylivoimaisen esteen tapauksissa eikä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka vaikuttavat tilapäisesti kyseisten tuottajien tuotantokapasiteettiin ja jotka ovat toimivaltaisten viranomaisten tunnustamia.

70 artikla Väliaikaiset siirrot

1. Jäsenvaltioiden on kunkin kahdentoista kuukauden jakson loppuun mennessä sallittava, että tuottajat siirtävät kyseisen jakson aikana väliaikaisesti osan tilakohtaisista kiintiöistä, jotka ovat niiden käytettävissä mutta joita ne eivät aio käyttää.

Jäsenvaltiot voivat säännellä siirtoja tuottajaluokkien tai maidontuotantorakenteiden perusteella, rajoittaa ne koskemaan ainoastaan ostajia tai rajoittaa ne alueiden sisäisiksi, sallia 69 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koko kiintiön siirtämisen ja määrittää, missä määrin siirtäjä voi uusia siirrot.

2. Kukin jäsenvaltio voi päättää olla panematta 1 kohtaa täytäntöön toisen tai molempien seuraavien tekijöiden perusteella:

a) tarve helpottaa rakenteellisia muutoksia ja mukautuksia;

b) pakottava hallinnollinen tarve.

71 artikla Kiintiöiden siirrot maa-alueen mukana

1. Tilakohtaiset kiintiöt siirtyvät tilan mukana sen haltuunsa ottavalle tuottajalle, kun tila myydään, vuokrataan tai se siirtyy perintönä, ennakkoperintönä tai muuna siirtona, jolla on vastaavia oikeudellisia vaikutuksia, noudattaen yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka jäsenvaltio määrittelee ottaen huomioon maidontuotantoon käytettävän pinta-alan tai muut puolueettomat perusteet ja tarvittaessa osapuolten välisen sopimuksen. Se osa kiintiöstä, jota tarvittaessa ei siirretä tilan mukana, lisätään kansalliseen varantoon.

2. Jos kiintiöt on siirretty tai siirretään 1 kohdan mukaisesti maanvuokrauksella tai muuna siirtona, jolla on vastaavia oikeudellisia vaikutuksia, jäsenvaltiot voivat päättää puolueettomin perustein ja sen varmistamiseksi, että kiintiöt jaetaan yksinomaan tuottajille, olla siirtämättä kiintiötä tilan mukana.

3. Kun maa-alue siirretään viranomaisille ja/tai kun julkinen etu niin vaatii tai kun siirto tapahtuu muista kuin maatalouteen perustuvista syistä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarvittavat toimenpiteet toteutetaan osapuolten oikeutettujen etujen turvaamiseksi ja ennen kaikkea maa-alueesta luopuvien tuottajien maidontuotannon jatkamisen varmistamiseksi näiden tuottajien niin halutessa.

4. Jos maanvuokraussopimus päättyy ilman, että sen jatkaminen on mahdollista vastaavilla ehdoilla, tai tilanteissa, joilla on vastaavia oikeudellisia vaikutuksia, ja jos osapuolet eivät pääse keskenään sopimukseen, kyseiset tilakohtaiset kiintiöt siirretään osittain tai kokonaan määrät haltuunsa ottavalle tuottajalle noudattaen säännöksiä, jotka jäsenvaltio antaa osapuolten oikeutetut edut huomioon ottaen.

72 artikla Erityiset siirtotoimenpiteet

1. Jotta maidontuotannon rakenneuudistus onnistuisi tai ympäristöä voitaisiin parantaa, jäsenvaltiot voivat noudattaen yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka ne vahvistavat ottaen huomioon osapuolten oikeutetut edut,

a) myöntää tuottajille, jotka sitoutuvat lopettamaan pysyvästi maidontuotantonsa kokonaan tai osittain, yhtenä tai useampana vuotuisena eränä maksettavan korvauksen ja siirtää näin vapautuneet tilakohtaiset kiintiöt kansalliseen varantoon;

b) määritellä puolueettomin perustein edellytykset, joilla toimivaltainen viranomainen tai sen nimeämä elin voi myöntää tuottajille maksua vastaan kahdentoista kuukauden jakson alussa tilakohtaiset kiintiöt, jotka ovat vapautuneet lopullisesti muilta tuottajilta edellisen kahdentoista kuukauden jakson päättyessä edellä mainitun maksun suuruista, yhtenä tai useampana vuotuisena eränä suoritettua korvausta vastaan;

c) keskittää ja valvoa kiintiöiden siirtoja, joiden mukana ei siirry maa-alueita;

d) säätää, että tuottajalle myönnetään kyseinen tilakohtainen kiintiö silloin, kun maa-alue on siirretty ympäristön parantamiseksi, jos maa-alueesta luopuva tuottaja haluaa jatkaa maidontuotantoa;

e) määritellä puolueettomin perustein alueet tai keräilyalueet, joilla sallitaan kiintiöiden lopulliset siirrot ilman vastaavien maa-alueiden siirtämistä maidontuotannon rakenteen parantamiseksi;

f) sallia tuottajan toimivaltaiselle viranomaiselle tai sen nimeämälle elimelle osoittamasta hakemuksesta kiintiöiden lopullisen siirron ilman vastaavien maa-alueiden siirtämistä ja päinvastoin maidontuotannon rakenteen parantamiseksi tilalla tai tuotannon laajaperäistämisen edistämiseksi.

2. Edellä olevan 1 kohdan säännökset voidaan panna täytäntöön kansallisella tasolla, sopivalla alueellisella tasolla tai erityisillä keräilyalueilla.

73 artikla Siirroista tehtävä vähennys

1. Jäsenvaltiot voivat 71 ja 72 artiklassa tarkoitettujen siirtojen yhteydessä vähentää puolueettomin perustein osan tilakohtaisista kiintiöistä kansalliseen varantoon.

2. Jos kiintiöt on siirretty tai siirretään 71 ja 72 artiklan mukaisesti sitä vastaavan maa-alueen mukana tai ilman sitä maanvuokrauksella tai muuna siirtona, jolla on vastaavia oikeudellisia vaikutuksia, jäsenvaltiot voivat päättää puolueettomin perustein ja sen varmistamiseksi, että kiintiöt jaetaan yksinomaan tuottajille, palautuuko siirretty kiintiö kokonaan tai osittain kansalliseen varantoon ja millä edellytyksillä tämä tapahtuu.

74 artikla Tuki kiintiöiden hankkimiseen

Mikään viranomainen ei saa myöntää kiintiöiden hankintaan suoraan liittyvää taloudellista tukea kiintiöiden myyntiin, siirtoon tai jakamiseen tämän jakson mukaisesti.

III ALAJAKSOKIINTIÖN YLITTÄMINEN

75 artikla Ylijäämämaksu

1. Ylijäämämaksu, joka peritään kansallisen kiintiön ulkopuolella kaupan pidettävästä maidosta ja muista maitotuotteista, vahvistetaan II alajakson mukaisesti.

Maksun määrä 100 kilogrammaa maitoa kohden on 27,83 euroa.

2. Jäsenvaltioiden on maksettava yhteisölle erikseen toimitusten ja suoramyynnin osalta määritellyn kansallisen kiintiön ylityksestä johtuva ylijäämämaksu. Niiden on maksettava siitä enintään 99 prosenttia maataloustukirahastolle kyseistä kahdentoista kuukauden jaksoa seuraavan 16 päivän lokakuuta ja 30 päivän marraskuuta välisenä aikana.

3. Jos 1 kohdassa säädettyä ylijäämämaksua ei ole maksettu määräpäivään mennessä, komissio vähentää maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan maksamatta jäänyttä ylijäämämaksua vastaavan summan asetuksen (EY) N:o 1290/2005 14 artiklassa ja 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista kuukausittaisista maksuista. Ennen kuin komissio tekee päätöksensä se ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle, jonka on ilmoitettava kantansa viikon kuluessa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2040/2000[59] 14 artiklan säännöksiä ei sovelleta.

4. Komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta.

76 artikla Tuottajien maksuosuus ylijäämämaksusta

Ylijäämämaksu jaetaan kokonaisuudessaan 77 ja 80 artiklan mukaisesti niiden tuottajien kesken, joiden vuoksi 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kansalliset kiintiöt on kulloinkin ylitetty.

Tuottajien on maksettava jäsenvaltiolle 66, 67 ja 77 artiklan mukaisesti laskettu maksuosuutensa ylijäämämaksusta, koska ne ovat ylittäneet käytettävissä olevat kiintiönsä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 77 artiklan 3 kohdan ja 80 artiklan 1 kohdan soveltamista.

77 artikla Toimituksia koskeva ylijäämämaksu

1. Ylijäämämaksun lopullista tilittämistä varten kunkin tuottajan toimittamia määriä korotetaan tai alennetaan kertoimia käyttäen ja noudattaen komission vahvistamia ehtoja todellisen rasvapitoisuuden ja viiterasvapitoisuuden mahdollisen eron huomioon ottamiseksi.

2. Jos 1 kohdan mukaisesti tarkistettujen toimitusten summa on kansallisella tasolla tosiasiallisia toimituksia pienempi, ylijäämämaksu lasketaan tosiasiallisten toimitusten perusteella. Tässä tapauksessa kutakin alaspäin tehtävää tarkistusta vähennetään suhteellisesti siten, että tarkistettujen toimitusten summa vastaa tosiasiallisia toimituksia.

Jos 1 kohdan mukaisesti tarkistettujen toimitusten summa on tosiasiallisia toimituksia suurempi, ylijäämämaksu lasketaan tarkistettujen toimitusten perusteella.

3. Kunkin tuottajan ylijäämämaksua koskeva maksuosuus vahvistetaan jäsenvaltion päätöksellä sen jälkeen, kun kansallisen toimituskiintiön käyttämätön osa on jaettu uudelleen tai jätetty jakamatta, joko suhteessa kunkin tuottajan tilakohtaisiin kiintiöihin tai jäsenvaltioiden vahvistamin puolueettomin perustein:

a) joko kansallisella tasolla sen määrän perusteella, kuinka paljon kunkin tuottajan kiintiö on ylittynyt,

b) tai ensin ostajakohtaisesti ja tämän jälkeen tarvittaessa kansallisella tasolla.

78 artikla Ostajien tehtävät

1. Ostajat vastaavat ylijäämämaksua koskevan maksuosuuden perimisestä kyseisiltä tuottajilta ja maksavat jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ennen komission vahvistamaa määräaikaa ja sen vahvistamaa menettelyä noudattaen maksuosuudet, jotka vähennetään ylityksen aiheuttaneille tuottajille maksetusta maidon hinnasta tai jotka peritään muulla asianmukaisella tavalla.

2. Jos yksi ostaja korvaa yhden tai useamman muun ostajan joko kokonaan tai osittain, kyseisen kahdentoista kuukauden jakson loppuajan osalta otetaan huomioon tuottajien käytettävissä olevat tilakohtaiset kiintiöt sen jälkeen, kun niistä on vähennetty jo toimitetut määrät ja niiden rasvapitoisuus on otettu huomioon.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös silloin, kun tuottaja siirtyy yhdeltä ostajalta toiselle.

3. Jos tuottajan toimittamat määrät ylittävät viitekauden aikana kyseisen tuottajan käytettävissä olevan kiintiön, asianomainen jäsenvaltio voi päättää, että ostaja vähentää osan maidon hinnasta kaikkien sellaisten kyseisen tuottajan toimitusten osalta, jotka ylittävät kiintiön, ennakkona tuottajan maksuosuudesta jäsenvaltion vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltio voi vahvistaa erityisjärjestelyjä, jotta ostajat pystyisivät vähentämään tämän ennakon, jos tuottajat toimittavat useille ostajille.

79 artikla Hyväksyntä

Ostajan asema edellyttää ennakkohyväksyntää, jonka jäsenvaltio myöntää komission vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Komissio vahvistaa edellytykset, jotka tuottajien on täytettävä, ja tiedot, jotka näiden on toimitettava suoramyynnin yhteydessä.

80 artikla Suoramyyntiä koskeva ylijäämämaksu

1. Suoramyynnin yhteydessä kunkin tuottajan ylijäämämaksua koskeva maksuosuus vahvistetaan jäsenvaltion päätöksellä sopivalla alueellisella tai kansallisella tasolla sen jälkeen, kun suoramyyntiin varatun kansallisen kiintiön käyttämätön osa on jaettu uudelleen tai jätetty jakamatta.

2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava myytyjen tai luovutettujen maitotuotteiden valmistukseen myydyn, luovutetun tai käytetyn maidon kokonaismäärästä maksettavaa ylijäämämaksua koskevan tuottajien maksuosuuden laskentaperusta komission vahvistamien perusteiden mukaisesti.

3. Rasvapitoisuuden tarkistamista ei oteta huomioon ylijäämämaksun lopullisen tilityksen yhteydessä.

4. Komissio määrittää, miten ja milloin ylijäämämaksu on maksettava jäsenvaltion toimivaltaiselle elimelle.

81 artikla Liikaa maksetut tai maksamattomat määrät

1. Kun ylijäämämaksu on maksettava ja tuottajilta peritty maksuosuus on suurempi kuin kyseinen maksu toimitusten ja suoramyynnin yhteydessä, jäsenvaltio voi:

a) käyttää ylijäämän kokonaan tai osittain 72 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseen ja/tai

b) jakaa sen kokonaan tai osittain tuottajille, jotka

- kuuluvat etuoikeutettuihin luokkiin, jotka jäsenvaltio on ottanut käyttöön komission vahvistamien puolueettomien perusteiden ja määräaikojen mukaisesti, tai

- ovat joutuneet poikkeukselliseen tilanteeseen tässä luvussa vahvistettuun maitoa ja muita maitotuotteita koskevaan kiintiöjärjestelmään liittymättömän kansallisen säännöksen vuoksi.

2. Jos ylijäämämaksua ei ole tarpeen maksaa, ostajien tai jäsenvaltion mahdollisesti perimät ennakot on palautettava viimeistään seuraavan kahdentoista kuukauden jakson lopussa.

3. Jos ostaja ei ole noudattanut velvoitetta periä tuottajien maksuosuutta ylijäämämaksusta 78 artiklan mukaisesti, jäsenvaltio voi periä maksamattomat määrät suoraan tuottajalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraamuksia, joita se voi soveltaa sääntöjä rikkoneeseen ostajaan.

4. Jos tuottaja tai ostaja ei noudata maksuja koskevaa määräaikaa, jäsenvaltiolle on maksettava komission vahvistama viivästyskorko.

IV JAKSO MENETTELYSÄÄNNÖKSET

82 ARTIKLA Täytäntöönpanosäännöt

Komissio vahvistaa tämän luvun soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joihin voivat erityisesti kuulua:

a) yksityiskohtaiset säännöt 58, 59, 60 ja 61 artiklan soveltamisesta ja erityisesti tuotantotukien myöntämisen edellytykset ja määrät sekä tukikelpoiset tuotemäärät;

b) lisätiedot, jotka 54 artiklassa tarkoitettujen hyväksyttyjen yritysten on toimitettava, sekä seuraamuksia ja yritysten hyväksynnän keskeyttämistä ja peruuttamista koskevat perusteet;

c) edellä 55 ja 61 artiklassa tarkoitettujen määrien vahvistaminen;

d) poikkeukset 60 artiklassa vahvistetuista vaatimuksista.

IV LUKUTUKIJÄRJESTELMÄT

I JAKSO JALOSTUSTUKI

I ALAJAKSOKUIVATTU REHU

83 artikla Tukikelpoiset yritykset

1. Kuivarehualan tuotteita koskevaa jalostustukea on myönnettävä kyseisen alan tuotteita jalostaville yrityksille, jotka kuuluvat vähintään yhteen seuraavista luokista:

a) jalostaja, joka on tehnyt sopimuksia kuivattavan rehun tuottajien kanssa. Jos sopimus on tuottajan toimittaman rehun jalostusta koskeva tuotantosopimus, siinä on oltava lauseke, jossa jalostusyritys velvoitetaan maksamaan tuottajalle tuki, jonka se saa sopimuksen mukaisesti jalostettavalle määrälle;

b) yritys, joka jalostaa itse tuottamaansa satoa tai, jos kyseessä on yritysryhmä, sen jäsenten tuottamaa satoa;

c) yritys, joka on hankkinut raaka-aineensa sellaisilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä, jotka ovat tehneet sopimuksia kuivattavan rehun tuottajien kanssa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki on maksettava jalostuslaitoksesta pois kuljetetulle kuivatulle rehulle, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a) sen kosteuspitoisuus on enintään 11–14 prosenttia sen mukaan, missä muodossa tuote on;

b) raakavalkuaisen vähimmäispitoisuus kuiva-aineessa on:

i) vähintään 15 prosenttia liitteessä I olevan IV osan a kohdassa ja b kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta;

ii) vähintään 45 prosenttia liitteessä I olevan IV osan b kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta;

c) tuote on laadultaan virheetöntä ja myyntikelpoista.

84 artikla Ennakkomaksu

1. Jalostusyrityksillä on oikeus ennakkomaksuun, joka on 19,80 euroa tonnilta tai 26,40 euroa/tonni, jos ne ovat asettaneet vakuuden, joka on 6,60 euroa tonnilta.

Jäsenvaltioiden on tarvittavin tarkastuksin varmistettava hakijan tukioikeus. Ennakko maksetaan, kun tukioikeus on todettu.

Ennakko voidaan kuitenkin maksaa ennen tukioikeuden toteamista, jos jalostaja antaa vakuuden, jonka arvo on ennakkomaksun määrä 10 prosentilla korotettuna. Tämä vakuus toimii myös ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna vakuutena. Se alennetaan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun määrän tasolle tukioikeuden toteamisen jälkeen ja vapautuu kokonaisuudessaan, kun tuen loppuosa maksetaan.

2. Ennakko voidaan maksaa vasta, kun kuivattu rehu on kuljetettu pois jalostusyrityksestä.

3. Jos kuivattua rehua jalostavalle yritykselle on maksettu ennakkoa, yritykselle myönnettävän tuen kokonaismäärän ja ennakon välinen erotus maksetaan ottaen huomioon 85 artiklan 2 kohdan säännökset.

4. Jos ennakko ylittää kokonaismäärän, johon jalostusyritys on oikeutettu 85 artiklan 2 kohdan soveltamisen jälkeen, jalostajan on pyynnöstä korvattava ylittävä määrä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

85 artikla Tuen määrä

1. Edellä 83 artiklassa säädetyksi tueksi vahvistetaan 33 euroa tonnilta.

2. Jos kuivatun rehun määrä, jolle tukea haetaan, jonain markkinointivuonna ylittää 86 artiklassa säädetyn taatun enimmäismäärän, tukea on poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, alennettava kussakin jäsenvaltiossa, jossa tuotanto ylittää taatun kansallisen määrän, vähentämällä menoja sen mukaisesti, mikä on kyseisen jäsenvaltion ylityksen prosentuaalinen osuus kaikkien ylitysten yhteismäärästä.

Komissio vahvistaa tämän alennuksen tasolle, jolla varmistetaan, että talousarviomenot eivät ylitä määrää, joka olisi toteutunut, jos taattua enimmäismäärää ei olisi ylitetty.

86 artikla Taattu määrä

Markkinointivuosikohtaiseksi taatuksi enimmäismääräksi, jolle 83 artiklassa säädettyä tukea voidaan myöntää, vahvistetaan 4 960 723 tonnia dehydratoitua ja/tai aurinkokuivattua rehua. Kyseinen määrä on jaettava kyseessä olevien jäsenvaltioiden kesken kansallisina taattuina enimmäismäärinä liitteessä IX olevan B kohdan mukaisesti.

87 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Komissio vahvistaa tämän alajakson täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka voivat erityisesti sisältää sääntöjä, jotka koskevat:

a) yritysten tukea hakiessaan toimittamia ilmoituksia;

b) tukikelpoisuuden määrittelemiseksi noudatettavia edellytyksiä, jotka liittyvät erityisesti varastokirjanpitoon ja muihin todistusasiakirjoihin;

c) tässä alajaksossa säädetyn tuen ja ennakon myöntämistä sekä 84 artiklan 1 kohdassa säädettyjen vakuuksien vapauttamista;

d) edellytyksiä ja perusteita, jotka 83 artiklassa tarkoitettujen yritysten on täytettävä, ja jos yritykset hankkivat raaka-aineensa luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä, kyseisten henkilöiden asettamia vakuuksia koskevia sääntöjä;

e) jäsenvaltioiden soveltamia kuivattavan rehun ostajien hyväksyntäehtoja;

f) edellä 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen laatuvaatimusten määrittelyperusteita;

g) sopimusten tekemistä varten noudatettavia perusteita ja tietoja, joiden tulee sisältyä sopimuksiin;

h) edellä 86 artiklassa tarkoitetun taatun enimmäismäärän soveltamista;

i) edellä 83 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten lisäksi sovellettavia vaatimuksia, erityisesti karoteeni- ja kuitupitoisuutta koskevia.

II ALAJAKSOKUIDUNTUOTANTOON TARKOITETTU PELLAVA JA HAMPPU

88 artikla Tukikelpoisuus

1. Kuiduntuotantoon tarkoitettujen pellavan- ja hampunvarsien jalostustukea myönnetään hyväksytylle ensimmäiselle jalostajalle sen kuitumäärän mukaan, joka on tosiasiallisesti saatu niistä varsista, joista viljelijän kanssa on tehty osto-/myyntisopimus.

Jos kuitenkin niiden varsien omistusoikeus säilyy viljelijöillä, jotka nämä sopimuksesta antavat hyväksytyn ensimmäisen jalostajan jalostettaviksi, ja jos viljelijät osoittavat saattaneensa saadut kuidut markkinoille, tuki myönnetään viljelijöille.

Jos hyväksytty ensimmäinen jalostaja ja viljelijä ovat yksi ja sama henkilö, osto/myyntisopimus korvataan asianosaisen sitoumuksella suorittaa jalostus itse.

2. Tämän alajakson soveltamiseksi ’hyväksytyllä ensimmäisellä jalostajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmittymää - riippumatta siitä, mikä on ryhmittymän tai sen jäsenten oikeudellinen asema kansallisessa lainsäädännössä - jonka sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt, jonka alueella sen laitokset pellavakuitujen tuottamiseksi sijaitsevat.

89 artikla Tuen määrä

1. Edellä 88 artiklassa säädetyn jalostustuen määräksi vahvistetaan 200 euroa tonnilta pitkiä pellavakuituja.

2. Tukea saavien kuitujen määrää rajoitetaan niiden pinta-alojen perusteella, joista on tehty 88 artiklassa tarkoitettu sopimus tai sitoumus.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut rajat siten, että noudatetaan 91 artiklassa tarkoitettuja taattuja kansallisia määriä.

90 artikla Ennakkomaksu

Hyväksytyn ensimmäisen jalostajan hakemuksesta 88 artiklassa tarkoitetusta tuesta maksetaan ennakkoa saatujen kuitujen määrien mukaan .

91 artikla Taattu määrä

1. Tukikelpoisten pitkien pellavakuitujen markkinointivuosikohtaiseksi taatuksi enimmäismääräksi vahvistetaan 80 878 tonnia. Kyseinen määrä on jaettava tiettyjen jäsenvaltioiden kesken kansallisina taattuina määrinä liitteessä IX olevan A kohdan mukaisesti.

2. Kun jäsenvaltiossa saadut kuidut ovat peräisin toisessa jäsenvaltiossa tuotetuista varsista, kyseiset kuitumäärät kirjataan sen jäsenvaltion taattuun kansalliseen määrään, jossa varret on korjattu. Tuen maksaa jäsenvaltio, jonka taattuun kansalliseen määrään kirjaaminen on tehty.

92 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Komissio vahvistaa tämän alajakson täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka voivat erityisesti sisältää sääntöjä, jotka koskevat:

a) edellä 88 artiklassa tarkoitettujen ensimmäisten jalostajien hyväksyntäedellytyksiä;

b) edellytyksiä, joita hyväksyttyjen ensimmäisten jalostajien on noudatettava 88 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen osto- ja myyntisopimusten ja sitoumusten osalta;

c) vaatimuksia, joita viljelijöiden on noudatettava 88 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa;

d) ominaisuuksia, jotka pitkillä pellavakuiduilla on oltava;

e) edellytyksiä tuen ja ennakon myöntämiselle ja erityisesti todisteita varsien jalostamisesta;

f) edellytyksiä, joita on noudatettava vahvistettaessa 89 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut rajat.

II JAKSOTUOTANTOTUKI

93 artikla Tärkkelyksen tuotantotuki

1. Tuotantotukea voidaan myöntää:

a) maissista, vehnästä tai perunasta saatavalle tärkkelykselle sekä tietyille johdannaisille, joita käytetään tiettyjen tuotteiden valmistukseen ja joita koskeva luettelo laaditaan komissiossa;

b) seuraaville määrille Suomessa ja Ruotsissa ohrasta ja kaurasta kunakin markkinointivuonna saatavaa tärkkelystä, koska mainituissa jäsenvaltioissa ei ole muiden tärkkelyksen tuotannossa käytettävien viljalajien merkittävää kotimaista tuotantoa, sikäli kuin tuki ei lisää kyseisistä kahdesta viljalajista saatavan tärkkelyksen tuotantoa:

i) 50 000 tonnia Suomessa,

ii) 10 000 tonnia Ruotsissa.

2. Komissio vahvistaa määräajoin 1 kohdassa tarkoitetun tuen määrän.

94 artikla Tuotantotuki sokerialalla

1. Liitteessä I olevan III osan b–e kohdassa luetelluille sokerialan tuotteille voidaan myöntää tuotantotukea, jos 59 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen ei ole saatavilla ylijäämäsokeria tai tuontisokeria taikka ylijäämäisoglukoosia tai ylijäämäinuliinisiirappia maailmanmarkkinahintaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuotantotuki vahvistetaan ottaen huomioon erityisesti tuontisokerin käytöstä alalle aiheutuvat kustannukset siinä tapauksessa, että sokeri olisi hankittava maailmanmarkkinoilta, sekä yhteisön markkinoilla saatavilla olevan ylijäämäsokerin hinta tai viitehinta, jos ylijäämäsokeria ei ole.

95 artikla Myöntämisen edellytykset

Komissio vahvistaa tässä jaksossa tarkoitettujen tuotantotukien myöntämisen edellytykset sekä tuotantotukien määrän ja tukikelpoiset tuotemäärät .

III JAKSO TUET MAITO- JA MAITOTUOTEALALLA

96 ARTIKLA Tuki eläinten ruokinnassa käytettävälle rasvattomalle maidolle ja rasvattomalle maitojauheelle

1. Eläinten ruokinnassa käytettävälle rasvattomalle maidolle ja rasvattomalle maitojauheelle myönnetään tukea komission myöhemmin määrittelemien edellytysten ja tuotevaatimusten mukaisesti.

Tässä artiklassa kirnupiimä ja kirnupiimäjauhe rinnastetaan rasvattomaan maitoon ja rasvattomaan maitojauheeseen.

2. Komissio vahvistaa tuen määrät ottaen huomioon seuraavat tekijät:

a) rasvattomalle maitojauheelle 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdassa vahvistettu viitehinta;

b) tarjontatilanteen kehittyminen rasvattoman maidon ja rasvattoman maitojauheen osalta ja niiden rehuna käytön kehittyminen;

c) vasikoiden hintojen kehityssuunnat;

d) rasvattoman maitojauheen kanssa kilpailevien valkuaisaineiden markkinahintojen kehityssuunnat.

97 artikla Tuki kaseiiniksi ja kaseinaateiksi jalostetulle rasvattomalle maidolle

1. Yhteisössä tuotetulle, kaseiiniksi ja kaseinaateiksi jalostetulle rasvattomalle maidolle myönnetään tukea komission myöhemmin määrittelemien, tällaista maitoa ja siitä valmistettuja kaseiinia ja kaseinaatteja koskevien edellytysten ja tuotevaatimusten mukaisesti.

2. Komissio vahvistaa tuen ottaen huomioon seuraavat tekijät:

a) rasvattoman maitojauheen viitehinta tai ensiluokkaisen sumutuskuivatun rasvattoman maitojauheen markkinahinta, jos tämä hinta on viitehintaa suurempi;

b) kaseiinin ja kaseinaattien markkinahinnat yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla.

Tuki voi vaihdella sen mukaan, onko rasvaton maito jalostettu kaseiiniksi tai kaseinaateiksi sekä näiden tuotteiden laadun mukaan.

98 artikla Tuki kerman, voin ja voiöljyn hankkimiseksi alennetuin hinnoin

Jos maitotuotteiden ylijäämiä muodostuu tai on vaarassa muodostua, komissio voi myöhemmin määrittelemiensä edellytysten mukaisesti päättää myöntää tukea, jonka avulla seuraavat tahot voivat hankkia kermaa, voita ja voiöljyä alennetuin hinnoin:

a) voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja järjestöt;

b) armeija ja asemaltaan vastaavat jäsenvaltioiden yksiköt;

c) konditoriatuotteiden ja jäätelön valmistajat;

d) muiden komission myöhemmin määrittelemien elintarvikkeiden valmistajat;

e) voiöljyä sellaisenaan käyttävät kuluttajat.

99 artikla Tuki maitotuotteiden toimittamiseksi koulujen oppilaille

1. Komission myöhemmin määrittelemille tietyille jalostetuille maitotuotteille, jotka kuuluvat CN-koodeihin 0401, 0403, 0404 90 ja 0406 tai CN-koodiin 2202 90, myönnetään yhteisön tukea komission myöhemmin määrittelemien edellytysten mukaisesti.

2. Poiketen siitä, mitä 172 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat yhteisön tuen lisäksi myöntää kansallista tukea 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden toimittamiseen koulujen oppilaille. Jäsenvaltiot voivat rahoittaa kansallisen tukensa maitoalalla kerätyillä maksuilla tai maitoalan muunlaisen osallistumisen avulla.

3. Täysmaidon osalta yhteisön tuki on 18,15 euroa/100 kg.

Komissio määrittelee muiden maitotuotteiden tuen määrät ottaen huomioon kyseisten tuotteiden maitopitoisuuden.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään enintään 0,25 litralta maitoekvivalenttia oppilasta kohti päivässä.

IV JAKSOTUET OLIIVIALALLA

100 ARTIKLA Tuet toimijaorganisaatioille

1. Yhteisö rahoittaa jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 i artiklan 4 kohdan mukaisesti pidättämistä määristä 119 artiklassa tarkoitettujen toimijaorganisaatioiden laatimia kolmivuotisia toimintaohjelmia yhdellä tai useammalla seuraavista aloista:

a) oliivialan markkinoiden seuranta ja hallinnointi;

b) oliivinviljelyn ympäristövaikutusten parantaminen;

c) oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien tuotannon laadun parantaminen;

d) oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien jäljitettävyysjärjestelmä sekä laadun varmentaminen ja suojaaminen, erityisesti loppukuluttajille myytävien oliiviöljyjen laadun tarkkailu kansallisten viranomaisten valvonnassa;

e) toimijaorganisaatioiden toteuttamia oliiviöljyn laadun parantamiseen tähtääviä toimia koskevien tietojen levittäminen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille toimintaohjelmille myönnettävä yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärä on samansuuruinen kuin jäsenvaltioiden määristä pidättämä osuus. Rahoitusta voidaan myöntää tukikelpoisiin kustannuksiin seuraavien enimmäismäärien rajoissa:

a) 100 prosenttia 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuilla aloilla toteutettavien toimien osalta;

b) 100 prosenttia käyttöomaisuuteen liittyvien investointien ja 75 prosenttia 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla alalla toteutettavien muiden toimien osalta;

c) 75 prosenttia sellaisten toimintaohjelmien osalta, joita toteuttavat hyväksytyt toimijaorganisaatiot vähintään kahdesta tuottajajäsenvaltiosta ainakin kolmessa kolmannessa maassa tai ei-tuottajajäsenvaltiossa 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetuilla aloilla, ja 50 prosenttia muiden näillä aloilla toteutettavien toimien osalta.

Jäsenvaltio myöntää lisärahoitusta, jonka määrä voi olla enintään 50 prosenttia kustannuksista, jotka eivät saa yhteisön rahoitusta.

Komissio vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti menettelyt jäsenvaltioiden laatimien ohjelmien hyväksymiseksi ja tällaisten ohjelmien tukikelpoisten toimien lajit.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytykset yhteisön rahoituksen myöntämiseksi täyttyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten erityissäännösten soveltamista, joita komissio voi antaa 187 artiklan mukaisesti. Tässä tarkoituksessa niiden on tarkastettava toimintaohjelmat ja toteutettava valvontasuunnitelma, joka sisältää riskianalyysiin perustuvan otoksen, joka koskee vähintään 30:tä prosenttia tuottajaorganisaatioista vuodessa ja kaikkia muita toimijaorganisaatioita, jotka saavat yhteisön rahoitusta tämän artiklan nojalla.

V JAKSO YHTEISÖN TUPAKKARAHASTO

101 artikla Tupakkarahasto

1. Perustetaan yhteisön tupakkarahasto, jäljempänä ’rahasto’, josta rahoitetaan toimenpiteitä seuraavilla aloilla:

a) kaikissa muodoissa tapahtuvan tupakankulutuksen haittavaikutuksia koskevan tietämyksen parantaminen erityisesti tiedotus- ja valistustoimien avulla, tiedonkeruun parantaminen tupakankulutuksen suuntausten selvittämiseksi ja tupakointia yhteisössä koskevien epidemiologisten tutkimusten tekemiseksi sekä tupakoinnin ehkäisemistä koskeva tutkimus;

b) erityistoimenpiteet, joilla autetaan tupakanviljelijöitä suuntaamaan tuotantonsa muihin kasvilajeihin tai muuhun työpaikkoja luovaan taloudelliseen toimintaan, sekä tutkimukset, jotka koskevat tupakanviljelijöiden mahdollisuuksia tähän.

2. Rahastoa rahoitetaan:

a) pidättämällä asetuksen (ETY) N:o 2075/92, sellaisena kuin sitä sovelletaan vuoden 2005 satoon asti, I osastossa säädetystä palkkiosta kaksi prosenttia satovuonna 2002 ja kolme prosenttia satovuosina 2003, 2004 ja 2005 kaikkien 1 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden rahoittamiseksi;

b) kalenterivuosina 2006 ja 2007 asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 m artiklan mukaisesti.

3. Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamiseksi.

VI JAKSOMEHILÄISHOITOALAA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

102 ARTIKLA Soveltamisala

1. Jäsenvaltiot voivat mehiläistuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyvien yleisten edellytysten parantamiseksi laatia kolmen vuoden ajan sovellettavan kansallisen ohjelman, jäljempänä ’mehiläishoito-ohjelma’.

2. Poiketen siitä, mitä 172 artiklassa säädetään, perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa ei sovelleta:

a) jäsenvaltioiden rahoitusosuuteen toimenpiteissä, joihin myönnetään yhteisön tukea tämän jakson säännösten mukaisesti;

b) kansallisiin erityistukiin, joita myönnetään rakenteellisten tai luonnonolojen vuoksi epäedullisessa asemassa olevien mehiläistarhojen suojelemiseksi tai talouskehitysohjelmien osana, tuotantoon tai kaupan pitämiseen myönnettäviä tukia lukuun ottamatta.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava b alakohdassa tarkoitetuista tuista komissiolle samaan aikaan kuin ne toimittavat 106 artiklassa tarkoitetut mehiläishoito-ohjelmansa.

103 artikla Tukikelpoiset toimenpiteet

Seuraavat toimenpiteet voivat sisältyä mehiläishoito-ohjelmaan:

a) mehiläishoitajille ja mehiläishoitajien ryhmittymille annettava tekninen apu;

b) varroapunkin torjunta;

c) siirtohoidon järkeistäminen;

d) hunajan fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia määrittäviä laboratorioita koskevat tukitoimenpiteet;

e) tukitoimenpiteet yhteisön mehiläiskantojen lisäämiseksi;

f) yhteistoiminta mehiläishoitoalaa ja mehiläistuotteita koskevan soveltavan tutkimuksen ohjelmien toteuttamiseen erikoistuneiden tahojen kanssa.

Mehiläishoito-ohjelmat eivät koske maaseuturahastosta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005[60] mukaisesti rahoitettuja toimenpiteitä.

104 artikla Tutkimus mehiläishoitoalan tuotannon ja kaupan pitämisen rakenteesta

Voidakseen päästä osallisiksi 105 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta osarahoituksesta jäsenvaltioiden on laadittava tutkimus mehiläishoitoalan rakenteesta alueellaan sekä tuotannon että kaupan pitämisen osalta.

105 artikla Rahoitus

1. Yhteisö osallistuu mehiläishoito-ohjelmien rahoitukseen 50 prosenttiin asti niistä jäsenvaltioille aiheutuvista menoista.

2. Jäsenvaltioiden on suoritettava mehiläishoito-ohjelmien osana toteutettuihin toimiin liittyvät menot kunakin vuonna 15 päivään lokakuuta mennessä.

106 artikla Kuuleminen

Mehiläishoito-ohjelma on laadittava läheisessä yhteistyössä mehiläishoitoalan edustavien järjestöjen ja osuuskuntien kanssa. Se on toimitettava komissiolle hyväksyttäväksi.

VII JAKSOTUET SILKKIÄISTOUKKIEN ALALLA

107 ARTIKLA Silkkiäistoukkien kasvattajille myönnettävä tuki

1. Tukea myönnetään yhteisössä kasvatetuille CN-koodiin 0106 00 90 kuuluville silkkiäistoukille ja CN-koodiin 0511 99 80 kuuluville silkkiäismunille.

2. Tukea myönnetään silkkiäistoukkien kasvattajille käytettyä silkkiäismunalaatikkoa kohden edellyttäen, että laatikot sisältävät myöhemmin määritettävän vähimmäismäärän silkkiäismunia ja että toukkien kasvatus on suoritettu asianmukaisesti loppuun.

3. Tuki yhtä käytettyä silkkiäismunalaatikkoa kohden on 133,26 euroa.

108 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Komissio vahvistaa tämän jakson soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti edellä 107 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vähimmäismäärää.

II OSASTOKAUPAN PITÄMISTÄ JA TUOTANTOAKOSKEVAT SÄÄNNÖT

I LUKU KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET JA TUOTANTOEDELLYTYKSET

I JAKSO KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

109 ARTIKLA Kaupan pitämistä koskevat vaatimukset

1. Komissio voi säätää seuraavien alojen yhden tai useamman tuotteen kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista:

a) oliivit;

b) banaanit;

c) elävät kasvit;

d) munat;

e) siipikarja.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset:

a) on vahvistettava ottaen huomioon erityisesti kyseisten tuotteiden erityispiirteet, tarve varmistaa edellytykset kyseisten tuotteiden sujuvalle myynnille markkinoilla sekä kuluttajien intressi riittävien ja avoimien tuotetietojen saamiseksi;

b) voivat koskea erityisesti laatua, luokittelua, painoa, kokoluokittelua, pakkaamista, käärimistä, varastointia, kuljetusta, tarjontamuotoa ja pakkausmerkintöjä.

3. Jollei komissio toisin säädä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia noudattaen, tuotteita, joiden kaupan pitämistä koskevat vaatimukset on vahvistettu, voidaan pitää yhteisössä kaupan ainoastaan tällaisia vaatimuksia noudattaen.

Jäsenvaltioiden on tarkastettava, ovatko kyseiset tuotteet mainittujen vaatimusten mukaiset, ja sovellettava tarvittaessa seuraamuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten erityissäännösten soveltamista, joita komissio voi antaa 187 artiklan mukaisesti.

110 artikla Maidon ja maitotuotteiden kaupan pitämistä koskevat vaatimukset

1. Elintarvikkeita voidaan pitää kaupan maitona ja maitotuotteina ainoastaan, jos ne vastaavat liitteessä X vahvistettuja määritelmiä ja nimityksiä.

2. CN-koodiin 0401 kuuluvaa ihmisravinnoksi tarkoitettua maitoa voidaan pitää yhteisössä kaupan ainoastaan liitteen XI säännöksiä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansanterveyden suojelemiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista.

111 artikla Rasvojen kaupan pitämistä koskevat vaatimukset

Liitteessä XII vahvistettuja vaatimuksia on sovellettava seuraaviin ihmisravinnoksi tarkoitettuihin tuotteisiin, joiden rasvapitoisuus on vähintään 10 painoprosenttia mutta alle 90 painoprosenttia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 110 artiklan 1 kohdan säännösten tai eläinlääkintä- ja elintarvikealalla annettujen säännösten, joiden tarkoituksena on taata tuotteiden hygienia- ja terveysvaatimusten noudattaminen ja ihmisten ja eläinten terveyden suojelu, soveltamista:

a) CN-koodeihin 0405 ja ex 2106 kuuluvat maitorasvat;

b) CN-koodiin ex 1517 kuuluvat rasvat;

c) kasvi- ja/tai eläintuotteista koostuvat CN-koodiin ex 1517 ja ex 2106 kuuluvat rasvat.

Rasvapitoisuuden, lisättyä suolaa lukuun ottamatta, on oltava vähintään kaksi kolmasosaa kuiva-aineesta.

Kyseisiä vaatimuksia sovelletaan kuitenkin vain tuotteisiin, jotka säilyttävät kiinteän koostumuksensa 20°C:n lämpötilassa ja jotka soveltuvat levitteiksi.

112 artikla Humalan varmentaminen

1. Yhteisössä korjattuihin tai valmistettuihin humala-alan tuotteisiin on sovellettava varmentamismenettelyä.

2. Varmennustodistus voidaan antaa ainoastaan tuotteille, joiden laatu vastaa määrätylle kaupan pitämisen vaiheelle asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Humalajauheelle, lupuliinipitoiselle humalajauheelle, humalauutteelle ja humalatuotteiden seoksille voidaan antaa varmennustodistus ainoastaan, jos näiden tuotteiden alfahappopitoisuus ei ole pienempi kuin sen humalan alfahappopitoisuus, josta ne on valmistettu.

3. Varmennustodistuksessa on ilmoitettava vähintään:

a) humalan tuotantopaikka;

b) sadonkorjuuvuosi;

c) lajikkeet.

4. Humala-alan tuotteita voidaan pitää kaupan tai viedä ainoastaan, jos niille on annettu 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu varmennustodistus.

Jos on kyse humala-alan tuontituotteista, 152 artiklan 2 kohdassa säädettyä todistusta pidetään varmennustodistusta vastaavana.

5. Komissio voi toteuttaa 4 kohdasta poikkeavia toimenpiteitä:

a) tiettyjen kolmansien maiden kaupan vaatimusten täyttämiseksi; tai

b) tiettyjen erityiskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden osalta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä:

a) ei saa vaikuttaa varmennustodistuksen saaneiden tuotteiden tavanomaiseen kaupan pitämiseen;

b) on varmistettava, että vältetään kaikenlaiset kyseisiä tuotteita koskevat epäselvyydet.

113 artikla Oliiviöljyjen ja oliivin puristemassaöljyjen kaupan pitämistä koskevat vaatimukset

1. Liitteessä XIII vahvistettujen oliiviöljyjen ja oliivin puristemassaöljyjen kuvausten ja määritelmien käyttö on pakollista yhteisössä toteutettavassa kyseisten tuotteiden kaupan pitämisessä ja , sikäli kuin se on kansainvälisten pakottavien sääntöjen mukaista, kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.

2. Vähittäismyyntivaiheessa voidaan pitää kaupan ainoastaan liitteessä XIII olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 3 ja 6 kohdassa tarkoitettuja öljyjä.

II JAKSOTUOTANTOEDELLYTYKSET

114 ARTIKLA Kaseiinin ja kaseinaattien käyttö juuston valmistuksessa

Liitteessä III olevan V osan 2 kohdassa määriteltyjen kaseiinien ja kaseinaattien käyttö juuston valmistuksessa edellyttää ennakkolupaa, joka myönnetään vain, jos tällainen käyttö on tuotteiden valmistamisen välttämätön edellytys.

115 artikla Etyylialkoholin tuotantomenetelmä

Komissio voi vahvistaa perustamissopimuksen liitteessä I luetellusta tietystä maataloustuotteesta saatavan etyylialkoholin tuotantomenetelmän ja ominaisuudet.

III JAKSOMenettelysäännöt

116 ARTIKLA Vaatimusten, täytäntöönpanosääntöjen ja poikkeusten vahvistaminen

Komissio vahvistaa tämän luvun soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joihin voivat erityisesti kuulua:

a) edellä 109 artiklassa tarkoitettujen kaupan pitämistä koskevien vaatimusten vahvistaminen, mukaan luettuina säännöt, jotka koskevat vaatimuksista tehtäviä poikkeuksia, vaatimuksissa edellytettyjen tietojen esittämistä ja vaatimusten soveltamista yhteisöön tuotaviin ja yhteisöstä vietäviin tuotteisiin;

b) säännöt siitä, voidaanko tuotteita, joiden osalta vaatimukset on vahvistettu, pitää yhteisössä kaupan ainoastaan kyseisten vaatimusten mukaisesti;

c) niiden määritelmien ja nimitysten osalta, joita voidaan 110 artiklan 1 kohdan mukaisesti käyttää maidon ja maitotuotteiden kaupan pitämisessä:

i) luettelon laatiminen liitteessä X olevan III kohdan 1 alakohdassa tarkoitetuista tuotteista ja tarvittaessa sen täydentäminen jäsenvaltioiden toimittamien luetteloiden perusteella;

ii) liitteessä X olevan II kohdan 2 alakohdan toisen alakohdan a alakohdassa esitetyistä nimityksistä laaditun luettelon täydentäminen tarvittaessa;

d) edellä 111 artiklassa tarkoitettujen levitettävien rasvojen vaatimusten osalta:

i) luettelo liitteessä XII olevan I kohdan 2 alakohdan kolmannen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuista tuotteista jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien luetteloiden perusteella;

ii) edellä 111 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden koostumuksen ja tuotanto-ominaisuuksien valvontaan tarvittavat määritysmenetelmät;

iii) yksityiskohtaiset säännöt näytteiden ottamisesta;

iv) yksityiskohtaiset säännöt 111 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden markkinoita koskevien tilastotietojen saannista;

e) edellä 112 artiklassa tarkoitettujen humala-alan tuotteiden laadulliset vähimmäisominaisuudet;

f) käytettävät määritysmenetelmät tarvittaessa;

g) edellä 114 artiklassa tarkoitettujen kaseiinin ja kaseinaattien käytön osalta:

i) edellytykset, joiden mukaan jäsenvaltiot myöntävät luvat sekä sekoituksen enimmäisprosenttiosuudet puolueettomien perusteiden mukaisesti ottaen huomioon tekniseltä kannalta välttämättömät seikat;

ii) velvollisuudet, joita i alakohdan mukaisesti luvan saaneiden yritysten on noudatettava.

II LUKU TUOTTAJAORGANISAATIOT, TOIMIALAKOHTAISET ORGANISAATIOT JA TOIMIJAORGANISAATIOT

I JAKSO YLEISET PERIAATTEET

117 ARTIKLA Tuottajaorganisaatiot

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tuottajaorganisaatiot, jotka

a) muodostuvat jonkin seuraavan alan tuottajista:

i) humala-ala;

ii) oliiviala;

iii) silkkiäistoukka-ala;

b) on perustettu tuottajien aloitteesta;

c) pyrkivät tiettyyn tavoitteeseen, erityisesti:

i) keskittämään jäsenten tuotteiden tarjontaa ja pitämään niitä kaupan;

ii) mukauttamaan tuotantoa markkinoiden vaatimuksiin ja parantamaan tuotetta;

iii) edistämään tuotannon järkeistämistä ja koneistamista.

118 artikla Toimialakohtaiset organisaatiot

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä toimialakohtaiset organisaatiot,

a) joihin kuuluu edustajia taloudellisten toimien aloilta, jotka liittyvät seuraavien alojen tuotteiden tuotantoon, kauppaan tai jalostukseen:

i) oliiviala;

ii) tupakka-ala;

b) jotka on perustettu kokonaan tai osittain niihin kuuluvien organisaatioiden tai yhteenliittymien aloitteesta;

c) jotka pyrkivät tiettyyn tavoitteeseen, erityisesti:

i) keskittämään ja koordinoimaan jäsenten tuotteiden tarjontaa ja kaupan pitämistä;

ii) mukauttamaan tuotantoa ja jalostusta markkinoiden vaatimuksiin ja parantamaan tuotetta;

iii) edistämään tuotannon ja jalostuksen järkeistämistä ja koneistamista;

iv) laatimaan tutkimuksia kestävistä tuotantomenetelmistä ja markkinoiden kehityksestä.

Kuitenkin silloin, kun toimialakohtaiset organisaatiot harjoittavat toimintaansa useamman jäsenvaltion alueilla, hyväksynnän myöntää komissio.

119 artikla Toimijaorganisaatiot

Tätä asetusta sovellettaessa ’toimijaorganisaatioihin’ katsotaan kuuluviksi hyväksytyt toimijaorganisaatiot tai niiden liitot, mukaan luettuina tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot, jotka tuottavat ja jalostavat oliiveja.

II JAKSOTUPAKKA-ALAN TOIMIALAKOHTAISIA ORGANISAATIOITA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

120 ARTIKLA Organisaatioon kuulumattomien toimijoiden maksamat jäsenmaksut

1. Jos yhdestä tai useammasta 2 kohdassa tarkoitetusta hyväksytyn toimialakohtaisen organisaation harjoittamasta toiminnasta aiheutuu yleistä taloudellista hyötyä taloudellisille toimijoille, joiden toiminta liittyy yhteen tai useampaan kyseessä olevaan tuotteeseen, hyväksynnän antanut jäsenvaltio tai komissio, jos komissio on antanut hyväksynnän, voi päättää, että organisaatioon kuulumattomien yksittäisten toimijoiden tai ryhmien, jotka hyötyvät tästä toiminnasta, on maksettava organisaatiolle jäsenmaksuja vastaava summa kokonaan tai osittain, siinä määrin kuin tällaisten jäsenmaksujen on tarkoitus kattaa kyseisestä toiminnasta suoraan aiheutuneet kulut, hallinnollisia kustannuksia lukuun ottamatta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimintojen on liityttävä johonkin seuraavista tavoitteista:

a) tutkimus tuotteiden arvostuksen lisäämiseksi erityisesti uusien kansanterveyttä vaarantamattomien käyttötapojen avulla;

b) tupakanlehtien tai paalatun tupakan laadun parantamiseen tähtäävät tutkimukset;

c) kasvinsuojeluaineiden käytön rajoittamisen mahdollistavia sekä maaperän ja ympäristön säilymisen turvaavia viljelymenetelmiä koskeva tutkimus.

3. Kyseessä olevien jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle päätöksistä, jotka ne aikovat tehdä 1 kohdan mukaisesti. Nämä päätökset voivat tulla voimaan vasta kolmen kuukauden määräajan kuluttua komissiolle ilmoittamispäivästä. Tämän määräajan kuluessa komissio voi vaatia päätösehdotuksen hylkäämistä kokonaan tai osittain, jos yleinen taloudellinen etu, johon asiassa on vedottu, ei vaikuta perustellulta.

4. Kun komission tämän luvun säännösten mukaisesti hyväksymän toimialakohtaisen organisaation toteuttamat toimet edistävät yleistä taloudellista etua, komissio toimittaa päätösluonnoksensa jäsenvaltioille, joiden on esitettävä huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa.

III JAKSOMENETTELYSÄÄNNÖT

121 ARTIKLA Täytäntöönpanosäännöt

Komissio antaa tämän luvun soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti yksittäisten alojen tuottajaorganisaatioiden, toimialakohtaisten organisaatioiden ja toimijaorganisaatioiden hyväksyntäedellytyksiä ja -menettelyjä, mukaan luettuina:

a) erityistavoitteet, joihin tällaisten organisaatioiden on pyrittävä;

b) tällaisten organisaatioiden perussäännöt;

c) tällaisten organisaatioiden toiminta;

d) poikkeukset 117, 118 ja 119 artiklassa vahvistetuista vaatimuksista;

e) tällaisten organisaatioiden hyväksyntämenettely;

f) toimialakohtaisen organisaation hyväksynnästä mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset.

III OSA KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA KÄYTÄVÄ KAUPPA

I LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

122 artikla Yleiset periaatteet

Jollei tässä asetuksessa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä, kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa kielletään:

a) vaikutukseltaan tulleja vastaavien maksujen kantaminen;

b) kaikkien määrällisten rajoitusten tai vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden soveltaminen.

123 artikla Yhdistetty nimikkeistö

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tariffiluokitteluun sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön yleisiä tulkintasääntöjä ja sen soveltamista koskevia erityissääntöjä. Tämän asetuksen soveltamisen pohjalta saatu tullinimikkeistö, mukaan luettuina tarvittaessa liitteen III määritelmät, liitetään yhteiseen tullitariffiin.

II LUKU TUONTI

I JAKSO TUONTITODISTUKSET

124 ARTIKLA Valinnaiset tuontitodistusjärjestelmät

1. Komissio voi edellyttää seuraavien alojen yhden tai useamman tuotteen yhteisöön tuonnissa tuontitodistuksen esittämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tapauksia, joissa tämän asetuksen mukaisesti vaaditaan tuontitodistuksia:

a) vilja,

b) riisi,

c) sokeri,

d) siemenet,

e) oliivit CN-koodeihin 1509, 1510 00, 0709 90 39, 0711 20 90, 2306 90 19, 1522 00 31 ja 1522 00 39 kuuluvien tuotteiden osalta,

f) pellava ja hamppu, kun kyse on hampusta,

g) banaanit,

h) elävät kasvit,

i) naudanliha,

j) maito ja maitotuotteet,

k) sianliha,

l) lampaan- ja vuohenliha,

m) munat,

n) siipikarja,

o) etyylialkoholi.

2. Komissio ottaa 1 kohtaa soveltaessaan huomioon tuontitodistusten tarpeen kyseessä olevien markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin seurannan kannalta.

125 artikla Todistusten myöntäminen

Jäsenvaltioiden on myönnettävä tuontitodistukset hakijoille riippumatta näiden sijoittautumispaikasta yhteisössä, ellei neuvoston asetuksessa tai muussa neuvoston säädöksessä toisin säädetä ja rajoittamatta tämän luvun soveltamiseksi toteutettuja toimenpiteitä.

126 artikla Voimassaolo

Tuontitodistukset ovat voimassa kaikkialla yhteisössä.

127 artikla Vakuus

1. Jollei komissio toisin säädä, todistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuus, jolla taataan, että tuotteet tuodaan todistuksen voimassaoloaikana.

2. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus pidätetään kokonaan tai osittain, jos tuonti ei toteudu todistuksen voimassaoloaikana tai se toteutuu vain osittain.

128 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Komissio vahvistaa tämän jakson soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan luettuina todistusten voimassaoloajat.

II JAKSOTUONTITULLIT JA MAKSUT

129 ARTIKLA Tuontitullit

Jollei tässä jaksossa toisin säädetä, 1 artiklassa tarkoitettuihin tuotteisiin sovelletaan yhteisen tullitariffin tuontitulleja.

130 artikla Viljojen tuontitullien laskeminen

1. Sen estämättä, mitä 129 artiklassa säädetään, CN-koodiin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99 (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002, 1005 10 90 ja 1007 00 90 (kylvämiseen tarkoitettua hybridiä lukuun ottamatta) kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tämä tulli ei kuitenkaan voi olla korkeampi kuin yhteisen tullitariffin sopimustulli.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuontimaksun laskemista varten edustavat cif-tuontihinnat vahvistetaan säännöllisesti kyseisessä kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta.

131 artikla Esikuoritun riisin tuontitullien laskeminen

1. Sen estämättä, mitä 129 artiklassa säädetään, komissio vahvistaa CN-koodiin 1006 20 kuuluvan esikuoritun riisin tuontitullin kymmenen päivän kuluessa kyseessä olevan viitejakson päättymisestä liitteessä XIV olevan 1 kohdan mukaisesti.

Komissio vahvistaa uuden sovellettavan tullin, jos kyseisen liitteen mukaisesti tehdyt laskelmat osoittavat, että tullia on tarpeen muuttaa. Aiemmin vahvistettua tullia sovelletaan uuden sovellettavan tullin vahvistamiseen asti.

2. Liitteessä XIV olevassa 1 kohdassa tarkoitetun tuonnin laskemiseksi on otettava huomioon määrät, joille CN-koodiin 1006 20 kuuluvan esikuoritun riisin tuontitodistuksia myönnettiin vastaavalla viitejaksolla, lukuun ottamatta 132 artiklassa tarkoitetun Basmati-riisin tuontitodistuksia.

3. Vuosittainen viitemäärä on 449 678 tonnia.

Osittainen viitemäärä vastaa kunakin markkinointivuonna puolta vuosittaisesta viitemäärästä.

132 artikla Esikuoritun Basmati-riisin tuontitullien laskeminen

Sen estämättä, mitä 129 artiklassa säädetään, CN-koodeihin 1006 20 17 ja 1006 20 98 kuuluviin liitteessä XV lueteltuihin esikuoritun Basmati-riisin lajikkeisiin voidaan komission vahvistamin edellytyksin soveltaa tuontitullia, joka on nolla.

133 artikla Hiotun riisin tuontitullien laskeminen

1. Sen estämättä, mitä 129 artiklassa säädetään, komissio vahvistaa CN-koodiin 1006 30 kuuluvan osittain tai kokonaan hiotun riisin tuontitullin kymmenen päivän kuluessa kyseessä olevan viitejakson päättymisestä liitteessä XIV olevan 2 kohdan mukaisesti.

Komissio vahvistaa uuden sovellettavan tullin, jos kyseisen liitteen mukaisesti tehdyt laskelmat osoittavat, että tullia on tarpeen muuttaa. Aiemmin vahvistettua tullia sovelletaan uuden sovellettavan tullin vahvistamiseen asti.

2. Liitteessä XIV olevassa 2 kohdassa tarkoitetun tuonnin laskemiseksi on otettava huomioon määrät, joille CN-koodiin 1006 30 kuuluvan osittain tai kokonaan hiotun riisin tuontitodistuksia myönnettiin vastaavalla viitejaksolla.

134 artikla Rikkoutuneiden riisinjyvien tuontitullien laskeminen

Sen estämättä, mitä 129 artiklassa säädetään, CN-koodiin 1006 40 00 kuuluvien rikkoutuneiden riisinjyvien tuontitulli on 65 euroa tonnilta.

135 artikla Lisätuontitullit

1. Yhden tai useamman 129–134 artiklassa säädetyn tullimaksun alaisen vilja-, riisi-, sokeri-, naudanliha-, maito- ja maitotuote-, sianliha-, lampaan- ja vuohenliha-, muna-, siipikarja- ja banaanialan tuotteen tuonnissa on sovellettava lisätuontitullia kyseisestä tuonnista johtuvien epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi yhteisön markkinoilla, jos:

a) tuontihinta alittaa tason, jonka yhteisö on ilmoittanut WTO:lle ("käynnistyshinta"); tai

b) tuonnin määrä ylittää minä tahansa vuonna tietyn tason ("käynnistysmäärä").

Käynnistysmäärän on perustuttava markkinoille pääsyn mahdollisuuksiin, jotka määritellään tapauksen mukaan tuonnin prosenttiosuutena edellisten kolmen vuoden vastaavasta kotimaisesta kulutuksesta.

2. Lisätuontitulleja ei määrätä, jos tuonti ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai jos vaikutukset ovat epäsuhteessa asetettuun tavoitteeseen nähden.

3. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi tuontihinnat on määriteltävä tarkasteltavana olevan lähetyksen cif-tuontihintojen perusteella.

Cif-tuontihinnat on tarkistettava kyseisen tuotteen osalta maailmanmarkkinoilla tai yhteisön tuontimarkkinoilla todettujen edustavien hintojen perusteella.

136 artikla Tuontitullien soveltamisen keskeyttäminen sokerialalla

Jotta varmistetaan 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistamiseksi tarvittava saatavuus, komissio voi keskeyttää tuontitullien soveltamisen kokonaan tai osittain seuraavien tuotteiden tiettyjen määrien osalta:

a) CN-koodiin 1701 kuuluva sokeri;

b) CN-koodeihin 1702 30 10, 1702 40 10, 1702 60 10 ja 1702 90 30 kuuluva isoglukoosi.

137 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Komissio vahvistaa tämän jakson soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt täsmentäen erityisesti:

a) edellä olevan 130 artiklan osalta:

i) korkealaatuista tavallista vehnää koskevat vähimmäisvaatimukset;

ii) huomioon otettavat hintanoteeraukset;

iii) tarvittaessa mahdollisuus antaa toimijoille tietyissä tapauksissa mahdollisuus saada sovellettavan tullin suuruus tietoonsa ennen kyseessä olevien lähetysten saapumista;

b) edellä olevan 135 artiklan osalta tuotteet, joihin lisätuontitulleja sovelletaan, sekä muut tarvittavat edellytykset kyseisen artiklan 1 kohdan soveltamisen varmistamiseksi.

III JAKSOTUONTIKIINTIÖN HALLINNOINTI

138 ARTIKLA Tariffikiintiöt

1. Komissio avaa liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuonnissa sovellettavat, perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista tai mistä tahansa muusta neuvoston säädöksestä johtuvat tariffikiintiöt ja hallinnoi niitä vahvistamiensa yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Tariffikiintiöitä hallinnoidaan soveltamalla jotain seuraavista menetelmistä, niiden yhdistelmää tai jotain muuta asianmukaista menetelmää välttäen kaikenlaista toimijoihin kohdistuvaa syrjintää:

a) hakemusten saapumisjärjestykseen perustuva menetelmä (”ensin tullutta palvellaan ensin” -periaate);

b) menetelmä, jossa kiintiöt jaetaan suhteessa haettuihin määriin hakemusten jättöhetkellä (”samanaikaisen tarkastelun” menetelmä);

c) perinteisiin kaupan järjestelyihin perustuva menetelmä (”perinteiset/uudet toimijat” -menetelmä).

3. Käytettävässä hallinnointimenetelmässä on tarvittaessa otettava riittävästi huomioon yhteisön markkinoiden hankintatarpeet ja tarve turvata näiden markkinoiden tasapaino.

139 artikla Tariffikiintiöiden avaaminen

Komissio säätää vuosittaisista tariffikiintiöistä, jotka jaetaan tarvittaessa sopivalla tavalla vuoden ajalle, ja päättää käytettävästä hallinnointimenetelmästä.

140 artikla Erityissäännöt

1. CN-koodeihin 0202 20 30, 0202 30 ja 0206 29 91 kuuluvan jäädytetyn ja jalostukseen tarkoitetun naudanlihan 54 703 tonnin tuontikiintiön osalta neuvosto voi perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen määrätä, että koko kiintiö tai osa siitä kattaa vastaavan määrän laatulihaa muuntokurssilla 4,375.

2. Espanjan 2 000 000 maissitonnin ja 300 000 durratonnin tuontitariffikiintiön sekä Portugalin 500 000 maissitonnin tuontitariffikiintiön osalta 142 artiklassa tarkoitettuihin yksityiskohtaisiin sääntöihin on sisällyttävä myös säännökset, jotka ovat tarpeen tariffikiintiötuonnin ja tarvittaessa kyseisten jäsenvaltioiden maksajavirastojen tuomien määrien julkisen varastoinnin ja kyseisten jäsenvaltioiden markkinoille saattamisen toteuttamiseksi.

141 artikla Banaaneista kannettavat tullit

Tämän luvun soveltaminen ei rajoita neuvoston asetuksen (EY) N:o 1964/2005 [61] soveltamista.

142 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Komissio vahvistaa tämän jakson täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti:

a) takeet tuotteen luonteesta, lähtöpaikasta ja alkuperästä;

b) a alakohdassa tarkoitettujen takeiden tarkistamisen mahdollistavan asiakirjan hyväksymisen;

c) tuontitodistusten myöntämisedellytykset ja voimassaoloajan.

IV JAKSOERÄITÄ TUOTTEITA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

I ALAJAKSOTUONTIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VILJA- JA RIISIALALLA

143 artikla Eri viljojen seosten tuonti

Liitteessä I olevan I osan a ja b kohtaan kuuluvista viljoista koostuviin seoksiin sovellettava tuontitulli on vahvistettava seuraavasti:

a) jos seos koostuu kahdesta tällaisesta viljasta, tuontitulli on se, jota sovelletaan:

i) painoltaan suurempaan ainesosaan, jos se on vähintään 90 prosenttia seoksen painosta;

ii) ainesosaan, jolla on korkeampi tuontitulli, jos kumpikaan ainesosista ei ole vähintään 90 prosenttia seoksen painosta;

b) jos seos koostuu useammasta kuin kahdesta tällaisesta viljasta ja jos useista viljoista kukin on enemmän kuin 10 prosenttia seoksen painosta, seokseen sovellettava tuontitulli on korkein näihin viljoihin sovellettavista tuontitulleista, siinäkin tapauksessa, että kahdella tai useammalla niistä on sama tuontitulli.

Jos ainoastaan yksi vilja on enemmän kuin 10 prosenttia seoksen painosta, sovellettava tuontitulli on kyseiseen viljaan sovellettava tuontitulli;

c) kaikissa a ja b alakohdan soveltamisalaan kuulumattomissa tapauksissa sovellettava tuontitulli on seokseen kuuluviin viljoihin sovellettavista tuontitulleista korkein, siinäkin tapauksessa, että kahdella tai useammalla viljalla on sama tuontitulli.

144 artikla Viljoista ja riisistä koostuvien seosten tuonti

Yhdestä tai useammasta liitteessä I olevan I osan a ja b kohtaan kuuluvasta viljasta sekä yhdestä tai useammasta liitteessä I olevan II osan a ja b kohtaan kuuluvasta tuotteesta koostuviin seoksiin sovellettava tuontitulli on se, jota sovelletaan ainesosaan tai tuotteeseen, jolla on korkein tuontitulli.

145 artikla Riisiseosten tuonti

Useampiin eri jalostusryhmiin tai -asteisiin luokiteltavasta riisistä koostuviin seoksiin taikka useampiin eri jalostusryhmiin tai -asteisiin luokiteltavasta riisistä ja rikkoutuneista riisinjyvistä koostuviin sekoituksiin sovellettava tuontitulli on se, jota sovelletaan:

a) painoltaan suurimpaan ainesosaan, jos se on vähintään 90 prosenttia seoksen painosta;

b) ainesosaan, jolla on korkein tuontitulli, jos yksikään ainesosista ei ole vähintään 90 prosenttia seoksen painosta.

146 artikla Tariffiluokittelun sovellettavuus

Jos 143–145 artiklassa säädettyä tuontitullin vahvistamismenettelyä ei voida soveltaa, kyseisissä artikloissa tarkoitettuihin seoksiin sovellettava tulli on seosten tariffiluokittelun perusteella määritelty tulli.

II ALAJAKSOSOKERIN TUONTIETUUSJÄRJESTELYT

147 artikla Perinteinen hankintatarve puhdistusta varten

1. Sen estämättä, mitä 49 artiklan 1 kohdassa säädetään, puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin perinteiseksi hankintatarpeeksi yhteisössä vahvistetaan markkinointivuotta kohden 1 961 351 tonnia valkoisena sokerina ilmaistuna.

Perinteinen hankintatarve jakautuu markkinointivuonna 2008/2009 seuraavasti:

- Ranska 296 627 tonnia,

- Italia 100 000 tonnia,

- Portugali 356 633 tonnia, josta 65 000 tonnia varataan ainoaa Portugalissa vuonna 2005 toiminnassa olevaa päätoimisena puhdistamona pidettyä sokerijuurikkaan jalostustehdasta varten,

- Slovenia 19 585 tonnia,

- Suomi 59 925 tonnia,

- Yhdistynyt kuningaskunta 1 128 581 tonnia.

2. Puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistuksia saa myöntää vain päätoimisille puhdistamoille sillä edellytyksellä, että asianomaiset määrät eivät ylitä määriä, jotka saadaan tuoda 1 kohdassa tarkoitetun perinteisen hankintatarpeen puitteissa. Todistuksia voidaan siirtää ainoastaan päätoimisten puhdistamojen kesken, ja niiden voimassaolo lakkaa sen markkinointivuoden lopussa, jolle ne on myönnetty.

Tätä kohtaa sovelletaan markkinointivuoteen 2008/2009 ja kunkin seuraavan markkinointivuoden ensimmäisiin kolmeen kuukauteen.

3. Tuontitullien soveltaminen liitteessä XVI tarkoitetuista valtioista peräisin olevaan puhdistettavaksi tarkoitettuun, CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvaan ruokosokeriin keskeytetään sellaisen täydentävän määrän osalta, joka tarvitaan markkinointivuonna 2008/2009 päätoimisten puhdistamojen riittävien hankintojen varmistamiseksi.

Komissio vahvistaa täydentävän määrän, joka perustuu 1 kohdassa tarkoitetun perinteisen hankintatarpeen ja puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin hankintaennusteiden väliseen tasapainoon kyseessä olevana markkinointivuonna. Komissio voi tarkistaa tätä tasapainoa markkinointivuoden aikana, ja se voi perustua kulutukseen tarkoitetun raakasokerin historiallisiin kiinteisiin arvioihin.

148 artikla Takuuhinta

1. AKT-maista/Intiasta peräisin olevalle sokerille vahvistettuja takuuhintoja sovelletaan tuotaessa vakiolaatuista raakasokeria ja valkoista sokeria:

a) vähiten kehittyneistä maista neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005[62] 12 ja 13 artiklassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisesti;

b) liitteessä XVI luetelluista valtioista silloin kun kyseessä on 147 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu täydentävä määrä.

2. Takuuhintaista sokeria koskevissa tuontitodistushakemuksissa on oltava mukana vientimaan viranomaisten myöntämä vientitodistus, jossa todistetaan sokerin olevan asianomaisissa sopimuksissa vahvistettujen sääntöjen mukaista.

149 artikla Sokeripöytäkirjan mukaiset sitoumukset

Komissio voi toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen, että AKT-maista/Intiasta peräisin oleva sokeri tuodaan yhteisöön AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä V olevassa pöytäkirjassa nro 3 ja Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisessä ruokosokeria koskevassa sopimuksessa vahvistetuin edellytyksin. Kyseiset toimenpiteet voivat tarvittaessa poiketa tämän asetuksen 147 artiklasta.

150 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat tämän alajakson säännösten soveltamista erityisesti kansainvälisten sopimusten noudattamiseksi. Ne voivat sisältää myös muutoksia liitteeseen XVI.

III ALAJAKSOHAMPUN TUONTIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

151 artikla Hampun tuonti

1. Seuraavia tuotteita voidaan tuoda yhteisöön vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) CN-koodiin 5302 10 00 kuuluvan raa'an hampun on täytettävä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 52 artiklassa säädetyt edellytykset;

b) CN-koodiin ex 1207 99 15 kuuluvien, kylvettäviksi tarkoitettujen hampunsiementen mukana on oltava todisteet siitä, että tetrahydrokannabinolipitoisuus (THC) ei ylitä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 52 artiklan mukaisesti vahvistettua pitoisuutta;

c) CN-koodiin 1207 99 91 kuuluvia, muita kuin kylvettäviksi tarkoitettuja hampunsiemeniä voivat tuoda vain jäsenvaltion hyväksymät tuojat, jotta varmistetaan, että kyseisiä siemeniä ei käytetä kylvämiseen.

2. Tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen tuotteiden yhteisöön tuontiin on tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisen määrittelemistä varten sovellettava tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission 187 artiklan mukaisesti mahdollisesti antamien erityissäännösten soveltamista.

3. Tämän artiklan soveltaminen ei rajoita niiden tiukempien säännösten soveltamista, joita jäsenvaltiot ovat antaneet perustamissopimuksen ja WTO:n maataloussopimukseen, jäljempänä 'maataloussopimus', perustuvien velvoitteiden noudattamiseksi.

IV ALAJAKSOHUMALAN TUONTIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

152 artikla Humalan tuonti

1. Humala-alan tuotteita voidaan tuoda kolmansista maista ainoastaan, jos niiden laatuominaisuudet vastaavat vähintään yhteisössä korjatuille ja yhteisössä korjatuista tuotteista valmistetuille tuotteille vahvistettuja vaatimuksia.

2. Tuotteilla katsotaan olevan 1 kohdassa tarkoitetut ominaisuudet, jos niiden mukana seuraa alkuperämaan viranomaisten myöntämä ja 112 artiklassa tarkoitettua todistusta vastaavaksi todettu todistus.

Humalajauheen, lupuliinipitoisen humalajauheen, humalauutteen ja humalatuotteiden seosten osalta todistus voidaan todeta varmennustodistusta vastaavaksi ainoastaan, jos kyseisten tuotteiden alfahappopitoisuus ei ole pienempi kuin sen humalan alfahappopitoisuus, josta ne on valmistettu.

Todistusten vastaavuus on tarkastettava komission vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

V JAKSO SUOJATOIMENPITEET JA SISÄINEN JALOSTUS

153 ARTIKLA Suojatoimenpiteet

1. Jollei tämän artiklan 3 kohdasta muuta johdu, komissio toteuttaa yhteisöön suuntautuvaa tuontia vastaan suojatoimenpiteitä neuvoston asetusten (EY) N:o 519/94[63] ja (EY) N:o 3285/94[64] mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 519/94 3 ja 18 artiklaa ja asetuksen (EY) N:o 3285/94 3 ja 21 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta.

2. Jollei muiden neuvoston säädösten nojalla toisin säädetä, komissio toteuttaa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti suojatoimenpiteitä sellaista yhteisöön suuntautuvaa tuontia vastaan, josta määrätään perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa.

3. Komissio voi toteuttaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se tekee asiasta päätöksen kolmen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Jäsenvaltioille ilmoitetaan tällaisista toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi.

Mikä tahansa jäsenvaltio voi saattaa komission 1 ja 2 kohdan mukaisesti toteuttaman toimenpiteen neuvoston käsiteltäväksi kolmen työpäivän kuluessa sen tiedoksisaamisesta. Neuvosto kokoontuu viipymättä. Se voi määräenemmistöllä muuttaa tai kumota kyseisen toimenpiteen yhden kuukauden kuluessa päivästä, jona se saatettiin neuvoston käsiteltäväksi.

4. Jos komissio katsoo, että mikä tahansa 1 tai 2 kohdan mukaisesti toteutettu suojatoimenpide olisi kumottava tai sitä olisi muutettava, se toimii seuraavasti:

a) jos toimenpiteestä on päättänyt neuvosto, komissio ehdottaa neuvostolle suojatoimenpiteen muuttamista tai kumoamista. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä;

b) kaikissa muissa tapauksissa komissio kumoaa yhteisön suojatoimenpiteet tai muuttaa niitä.

154 artikla Sisäisen jalostusmenettelyn keskeyttäminen

Siinä määrin kuin on tarpeen maatalousmarkkinoiden yhteisen markkinajärjestelyn moitteettoman toiminnan kannalta ja erityisesti, jos yhteisön markkinat häiriintyvät tai jos ne ovat vaarassa häiriintyä sisäisen jalostusmenettelyn vuoksi, komissio voi kieltää osittain tai kokonaan tällaisten menettelyjen käytön vilja-, riisi-, sokeri-, oliivi-, naudanliha-, maito- ja maitotuote-, sianliha-, lampaan- ja vuohenliha-, muna-, siipikarja- ja etyylialkoholialan tuotteiden osalta.

III LUKU VIENTI

I JAKSO VIENTITODISTUKSET

155 ARTIKLA Valinnaiset vientitodistusjärjestelmät

1. Komissio voi edellyttää seuraavien alojen yhden tai useamman tuotteen yhteisöstä viennissä vientitodistuksen esittämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tapauksia, joissa tämän asetuksen mukaisesti vaaditaan vientitodistuksia:

a) vilja,

b) riisi,

c) sokeri,

d) oliivit liitteessä I olevan VII osan a kohdassa tarkoitetun oliiviöljyn osalta,

e) naudanliha,

f) maito ja maitotuotteet,

g) sianliha,

h) lampaan- ja vuohenliha,

i) munat,

j) siipikarja,

k) etyylialkoholi.

Komissio ottaa ensimmäistä alakohtaa soveltaessaan huomioon vientitodistusten tarpeen kyseessä olevien markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden viennin seurannan kannalta.

2. Edellä olevaa 125–127 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

3. Komissio vahvistaa 1 ja 2 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan luettuina todistusten voimassaoloajat.

II JAKSO VIENTITUET

156 ARTIKLA Vientitukien soveltamisala

1. Jotta vienti olisi mahdollista maailmanmarkkinanoteerausten ja -hintojen perusteella sekä perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvissa rajoissa, kyseisten noteerausten tai hintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan seuraavien tuotteiden osalta kattaa vientituella:

a) seuraavien alojen tuotteet, jotka viedään sellaisenaan:

i) vilja,

ii) riisi,

iii) sokeri liitteessä I olevan III osan b, c, d ja g kohdassa lueteltujen tuotteiden osalta,

iv) naudanliha,

v) maito ja maitotuotteet,

vi) sianliha,

vii) munat,

viii) siipikarja;

b) edellä a alakohdassa luetellut tuotteet, jotka viedään liitteessä XVII lueteltuina tavaroina.

Kun kyse on liitteessä XVII olevassa IV osassa lueteltuina tuotteina vietävistä maidosta ja maitotuotteista, vientitukia voidaan myöntää ainoastaan liitteessä I olevan XVI osan a–e ja g kohdassa luetelluista tuotteista.

2. Vientituki tuotteille, jotka viedään liitteessä XVII lueteltuina jalostettuina tavaroina, ei saa olla suurempi kuin samojen, sellaisenaan vietävien tuotteiden vientituki.

3. Tiettyjen viljasta saatavien alkoholipitoisten juomien valmistuksen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi komissio voi mukauttaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vientitukien myöntämisperusteita ja valvontamenetelmiä tarpeellisessa määrin tähän erityistilanteeseen.

157 artikla Vientituen jakaminen

Määrät, jotka voidaan viedä vientituella, myönnetään noudattamalla menetelmää, joka:

a) sopii parhaiten tuotteen luonteeseen ja kyseiseen markkinatilanteeseen ja jolla hyödynnetään käytettävissä olevia voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon yhteisön viennin tehokkuus ja rakenne aiheuttamatta kuitenkaan syrjintää kyseessä olevien toimijoiden ja etenkin suurten ja pienten toimijoiden välillä;

b) on toimijoille hallinnollisesti kevein, kun hallinnolliset vaatimukset otetaan huomioon.

158 artikla Vientituen vahvistaminen

1. Vientituki on samansuuruinen kaikkialla yhteisössä. Se voi vaihdella määräpaikan mukaan, erityisesti jos maailmanmarkkinatilanne, tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset tai perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat velvoitteet niin edellyttävät.

2. Komissio vahvistaa vientituet.

Vientituet voidaan vahvistaa:

a) säännöllisin määräajoin;

b) sellaisia tuotteita koskevilla tarjouskilpailuilla, joiden osalta on aiemmin säädetty kyseisestä menettelystä.

Tarjouskilpailulla vahvistettua tukea lukuun ottamatta luettelo tuotteista, joille myönnetään vientitukea, sekä vientitukien määrä on vahvistettava vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Vientituen määrä voi kuitenkin pysyä samana pidempään kuin kolme kuukautta ja tarvittaessa komissio voi tarkistaa sen muuna ajankohtana joko jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

3. Tiettyä tuotetta koskevia vientitukia vahvistettaessa on otettava huomioon yksi tai useampi seuraavista seikoista:

a) vallitseva tilanne ja kehitysnäkymät seuraavien seikkojen osalta:

- kyseisen tuotteen hinnat ja saatavuus yhteisön markkinoilla,

- kyseisen tuotteen hinnat maailmanmarkkinoilla;

b) yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet, joiden tarkoituksena on taata tasapaino markkinoilla ja hintojen ja kaupan luonnollinen kehitys;

c) tarve välttää häiriöitä, jotka saattaisivat luoda pitkäaikaista epätasapainoa kysynnän ja tarjonnan välillä yhteisön markkinoilla;

d) suunnitellun viennin taloudelliset näkymät;

e) perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat rajoitukset;

f) tarve säilyttää tasapaino yhteisöstä kolmansiin maihin jalostettuina tuotteina vietävien maatalouden perustuotteiden ja kolmansista maista tuotavien sisäiseen jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden käytön välillä;

g) suotuisimmat kaupan pitämisen kustannukset ja kuljetuskustannukset yhteisön markkinoilta yhteisön satamiin tai muihin vientipaikkoihin, mukaan luettuina kuljetuskustannukset määrämaihin;

h) kysyntä yhteisön markkinoilla;

i) sianliha-, muna- ja siipikarja-alojen osalta kyseisten alojen tuotteiden tuottamiseen yhteisössä tarvittavan rehuviljamäärän hintojen erotus yhteisön sisällä ja maailmanmarkkinoilla.

4. Komissio voi vahvistaa vientitukiin sovellettavan korjausmäärän. Komissio voi kuitenkin tarvittaessa muuttaa korjausmääriä.

Ensimmäistä alakohtaa voidaan soveltaa myös tuotteisiin, jotka viedään liitteessä XVII lueteltuina tavaroina.

159 artikla Vientituen tarkistaminen viljan osalta

Jollei komissio toisin säädä, komissio tarkistaa liitteessä I olevan I osan a ja b kohdassa luetelluille tuotteille maksettavaa, 160 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettua vientitukea interventiohintaan sovellettavien kuukausittaisten korotusten ja tarvittaessa kyseisen hinnan muutosten mukaisesti.

Ensimmäistä alakohtaa voidaan soveltaa kokonaan tai osittain liitteessä I olevan I osan c ja d kohdassa lueteltuihin tuotteisiin sekä liitteessä I olevassa I osassa tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka viedään liitteessä XVII olevassa I osassa tarkoitettuina tavaroina. Siinä tapauksessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tarkistusta korjataan soveltamalla kuukausittaiseen korotukseen kerrointa, joka kuvaa suhdetta perustuotteen määrän ja vietävän jalostustuotteen sisältämän tai vietävässä kauppatavarassa käytetyn perustuotteen määrän välillä.

160 artikla Vientituen myöntäminen

1. Edellä olevan 156 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetelluille sellaisenaan vietäville tuotteille myönnetään vientitukea ainoastaan vientitodistuksen esittämistä vastaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin sovelletaan vientitodistuksen hakemispäivänä sovellettavaa vientitukea tai tapauksen mukaan asianomaiseen tarjousmenettelyyn perustuvaa vientitukea ja eriytetyn tuen osalta vientitukea, jota kyseisenä päivänä sovelletaan:

a) todistuksessa esitettyyn määräpaikkaan; tai

b) tapauksen mukaan todelliseen määräpaikkaan, jos se ei ole sama kuin todistuksessa mainittu määräpaikka; tällöin sovellettava määrä ei saa olla suurempi kuin vientitodistuksessa mainittuun määräpaikkaan sovellettava määrä.

Komissio voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä tässä kohdassa säädetyn jouston väärinkäytön välttämiseksi.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissio voi päättää, että vientitodistukset voidaan siitosmunien ja untuvikkojen osalta myöntää jälkikäteen.

4. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93[65] 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan päättää, että 1 ja 2 kohtaa sovelletaan 156 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tavaroihin.

5. Komissio voi myöntää poikkeuksia 1 ja 2 kohdasta elintarvikeaputoimien yhteydessä vientitukea saavien tuotteiden osalta.

6. Vientituki maksetaan, kun esitetään todistus siitä, että:

a) tuotteet on viety yhteisöstä;

b) tuotteet ovat eriytetyn vientituen tapauksessa saapuneet todistuksessa ilmoitettuun määräpaikkaan tai muuhun määräpaikkaan, jolle on vahvistettu vientituki, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan b alakohdan soveltamista.

Komissio voi kuitenkin sallia poikkeuksia, jos säädetään edellytyksistä, jotka tarjoavat vastaavat takuut.

7. Komissio voi yhden tai useamman tuotteen osalta vahvistaa vientituen myöntämiselle lisäedellytyksiä. Niissä voidaan vaatia, että:

a) vientitukia maksetaan ainoastaan yhteisöstä peräisin oleville tuotteille;

b) tuontituotteista maksettavan vientitukien määrän on oltava samansuuruinen kuin tuotaessa kannetut tuontitullit, jos ne ovat pienempiä kuin sovellettava vientituki.

161 artikla Elävistä eläimistä naudanliha-alalla maksettavat vientituet

Naudanliha-alan tuotteiden osalta eläviä eläimiä koskevien vientitukien myöntäminen ja maksaminen edellyttää eläinten hyvinvointia ja erityisesti eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevassa yhteisön lainsäädännössä vahvistettujen säännösten noudattamista.

162 artikla Vientirajoitukset

Perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvien määrällisten sitoumusten noudattaminen taataan kyseessä oleviin tuotteisiin sovellettavien viiteajanjaksojen osalta myönnettyjen vientitodistusten perusteella. Maataloussopimuksesta johtuvien velvoitteiden noudattamisen osalta viitejakson päättyminen ei vaikuta vientitodistusten voimassaoloon.

163 artikla Täytäntöönpanosäännöt

Komissio vahvistaa tämän jakson soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti:

a) vientiin tarkoitettujen määrien uudelleenjakamista koskevat säännökset;

b) vientitukikelpoisten tuotteiden laatua ja muita erityisvaatimuksia ja -edellytyksiä koskevat säännökset;

c) vientitukien ja kaikkien muiden vientitoimiin liittyvien taloudellisten suoritusten maksuun oikeuttavien toimien, fyysiset ja asiakirjatarkastukset mukaan luettuina, toteuttamista ja säännönmukaisuutta koskevat säännökset.

Komissio tekee kaikki liitteeseen XVII tarvittavat muutokset.

Edellä olevan 160 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt on kuitenkin 156 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta vahvistettava asetuksen (EY) N:o 3448/93 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

III JAKSOVIENTIKIINTIÖN HALLINNOINTIMAITO- JA MAITOTUOTEALALLA

164 ARTIKLA Kolmansien maiden avaamien tariffikiintiöiden hallinnointi

1. Jos perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyssä sopimuksessa määrätään jonkin kolmannen maan maidon ja maitotuotteiden osalta avaaman tariffikiintiön hallinnoinnista kokonaan tai osittain, komissio vahvistaa sovellettavan hallinnointimenetelmän ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tariffikiintiöitä on hallinnoitava tavalla, jolla vältetään kaikenlainen kyseessä olevien toimijoiden välinen syrjintä ja varmistetaan kyseisen kiintiön tarjoamien mahdollisuuksien täysipainoinen hyödyntäminen soveltamalla jotain seuraavista menetelmistä, niiden yhdistelmää tai jotain muuta asianmukaista menetelmää:

a) hakemusten saapumisjärjestykseen perustuva menetelmä (”ensin tullutta palvellaan ensin” -periaate);

b) menetelmä, jossa kiintiöt jaetaan suhteessa haettuihin määriin hakemusten jättöhetkellä (”samanaikaisen tarkastelun menetelmä”);

c) perinteisiin kaupan järjestelyihin perustuva menetelmä (”perinteiset/uudet toimijat –menetelmä”).

IV JAKSOERITYISTUONTIKOHTELU KOLMANSISSA MAISSA

165 ARTIKLA Erityistuontikohtelun kolmannessa maassa saavien tuotteiden todistukset

1. Vietäessä tuotteita, jotka yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan nojalla tekemien sopimusten mukaisesti voivat nauttia erityiskohtelua tuonnissa kolmanteen maahan, jos tiettyjä edellytyksiä noudatetaan, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava pyynnöstä ja asianmukaisten tarkastusten jälkeen asiakirja, jolla todistetaan edellytysten täyttyminen.

2. Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamiseksi.

V JAKSOELÄVIÄ KASVEJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

166 ARTIKLA Viennin vähimmäishinnat

1. Komissio voi vahvistaa kullekin CN-koodiin 0601 10 kuuluvalle elävien kasvien alan tuotteelle hyvissä ajoin ennen markkinointikautta yhden tai useamman vähimmäishinnan kolmansiin maihin vientiä varten.

Tällaisten tuotteiden vienti sallitaan ainoastaan yhtä suureen tai korkeampaan hintaan kuin kyseiselle tuotteelle vahvistettu vähimmäishinta.

2. Komissio vahvistaa 1 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyistä sopimuksista aiheutuvia velvoitteita noudattaen.

VI JAKSOULKOINEN JALOSTUS

167 ARTIKLA Ulkoisen jalostusmenettelyn keskeyttäminen

Siinä määrin kuin on tarpeen maatalousmarkkinoiden yhteisen markkinajärjestelyn moitteettoman toiminnan kannalta ja erityisesti, jos yhteisön markkinat häiriintyvät tai jos ne ovat vaarassa häiriintyä ulkoisen jalostusmenettelyn vuoksi, komissio voi kieltää kokonaan tai osittain tällaisen menettelyn käytön vilja-, riisi-, naudanliha-, sianliha-, lampaan- ja vuohenliha- ja siipikarja-alan tuotteiden osalta.

IV OSAKILPAILUSÄÄNNÖT

I LUKU YRITYKSIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

168 artikla Perustamissopimuksen 81–86 artiklan soveltaminen

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, perustamissopimuksen 81–86 artiklaa sekä niiden täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä sovelletaan kaikkiin perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa ja 82 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka koskevat tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoa tai kauppaa, jollei tämän asetuksen 169 artiklasta muuta johdu.

169 artikla Poikkeukset

1. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tämän asetuksen 168 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka kuuluvat olennaisena osana kansallisiin markkinajärjestelyihin tai jotka ovat tarpeen perustamissopimuksen 33 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Erityisesti perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sellaisiin yksittäisen jäsenvaltion maataloustuottajien, tuottajien yhteenliittymien tai tällaisten yhteenliittymien muodostamien yhteenliittymien sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka koskevat maataloustuotteiden tuotantoa tai myyntiä taikka maataloustuotteiden yhteisten varastointi-, käsittely- tai jalostuslaitosten käyttöä sikäli kuin niihin ei sisälly velvoitetta noudattaa määrättyjä hintoja, jollei komissio totea, että kilpailu tällöin estyy tai että perustamissopimuksen 33 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu.

2. Jollei yhteisöjen tuomioistuimen toimivallasta tutkia komission päätöksiä muuta johdu, ainoastaan komissiolla on toimivalta, sen jälkeen kun se on kuullut jäsenvaltioita ja niitä yrityksiä tai yritysten yhteenliittymiä, joita asia koskee, sekä muita luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joiden kuulemista se pitää tarpeellisena, ratkaista päätöksellään, joka on julkaistava, mitkä sopimukset, päätökset ja menettelytavat täyttävät 1 kohdassa säädetyt edellytykset.

Komissio tekee kyseisen ratkaisun joko omasta aloitteestaan taikka jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai sellaisen yrityksen tai yritysten yhteenliittymän pyynnöstä, jota asia koskee.

3. Julkaistaessa 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päätös on mainittava asianosaisten nimet ja päätöksen pääasiallinen sisältö. Siinä on otettava huomioon yritysten perustellut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta.

170 artikla Tupakka-alan sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat

1. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tupakka-alan hyväksyttyjen toimialakohtaisten organisaatioiden sopimuksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön tämän asetuksen 117 artiklan c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, edellyttäen, että:

a) sopimuksista ja yhdenmukaistetuista menettelytavoista on ilmoitettu komissiolle;

b) komissio ei ole kolmen kuukauden kuluessa kaikkien vaadittavien yksityiskohtaisten tietojen saamisesta todennut kyseisten sopimusten tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen olevan yhteisön kilpailusääntöjen vastaisia.

Sopimuksia ja yhdenmukaistettuja menettelytapoja ei saa panna täytäntöön mainitun kolmen kuukauden jakson aikana.

2. Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat on julistettava yhteisön kilpailusääntöjen vastaisiksi seuraavissa tapauksissa:

a) ne voivat aiheuttaa markkinoiden lokeroitumista yhteisön sisällä;

b) ne voivat haitata yhteisen markkinajärjestelyn moitteetonta toimintaa;

c) ne voivat luoda kilpailun vääristymiä, jotka eivät ole välttämättömiä yhteisen maatalouspolitiikan niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joihin toimialakohtaisen organisaation toimenpiteellä pyritään;

d) ne sisältävät hintojen tai kiintiöiden vahvistamisen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä, joita toimialakohtaiset organisaatiot toteuttavat yhteisön sääntöihin sisältyvien erityisten säännösten soveltamiseksi;

e) ne voivat olla syrjiviä tai poistaa kilpailua kyseisten tuotteiden merkittävältä osalta.

3. Jos komissio toteaa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kolmen kuukauden määräajan jälkeen, että tämän luvun soveltamista koskevat edellytykset eivät täyty, se tekee päätöksen siitä, että kyseiseen sopimukseen tai yhdenmukaistettuun menettelytapaan sovelletaan perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa.

Kyseistä päätöstä ei voida soveltaa ennen kuin sinä päivänä, jona se annetaan tiedoksi asianomaiselle toimialakohtaiselle organisaatiolle, paitsi jos viimeksi mainittu on antanut virheellisiä tietoja tai on käyttänyt väärin 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta.

171 artikla Tupakka-alan sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen sitova vaikutus toimialakohtaisiin organisaatioihin kuulumattomiin toimijoihin

1. Tupakka-alan toimialakohtaiset organisaatiot voivat pyytää, että niiden tietyistä sopimuksista tai yhdenmukaistetuista menettelytavoista tehdään rajoitetuksi ajaksi sitovia niiden jäsenistön edustamiin ammattialoihin kuulumattomille saman talouden alan yksittäisille toimijoille tai näiden ryhmittymille alueella, jolla ne harjoittavat toimintaansa.

Sääntölaajennuksen soveltamiseksi toimialakohtaisten organisaatioiden on edustettava vähintään kahta kolmasosaa kyseisestä tuotannosta ja/tai kaupasta. Jos ehdotettu sääntölaajennus koskee useampaa aluetta, toimialakohtaisilla organisaatioilla on perustellusti oltava vähimmäisedustavuus jokaisella jäsenistönsä edustamalla ammattialalla jokaisella niistä alueista, joille niiden toiminta ulottuu.

2. Sääntöjen, joiden laajentamista voidaan pyytää, on pitänyt olla voimassa vähintään vuoden ja niiden on liityttävä johonkin seuraavista tavoitteista:

a) tuotannon ja markkinoiden tuntemus;

b) vähimmäislaatujen määrittely;

c) ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävien viljelymenetelmien käyttö;

d) pakkaamista ja tarjontamuotoa koskevien vähimmäisvaatimusten määrittely;

e) varmennettujen siementen käyttö ja tuotteiden laadun valvonta.

3. Sääntöjen laajentamisen edellytyksenä on komission antama hyväksyntä.

II LUKU VALTIONTUKISÄÄNNÖT

172 artikla Perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan soveltaminen

Jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu ja lukuun ottamatta erityisesti 175 artiklassa tarkoitettuja valtiontukia, perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa sovelletaan tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan. Perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan ja 88 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen säännöksiä sovelletaan kuitenkin ilman poikkeuksia.

173 artikla Maito- ja maitotuotealaa koskevat erityissäännökset

Jollei perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, kielletään tuet, joiden määrä vahvistetaan maitotuotteiden hinnan tai määrän mukaan.

Kielletään myös kansalliset toimenpiteet, jotka sallivat maitotuotteiden hintojen tasaamisen.

174 artikla Viinialaa koskevat erityissäännökset

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston II luvun soveltaminen ei estä sellaisen kansallisen tuen myöntämistä, jolla on samat tavoitteet kuin kyseisessä luvussa. Tällaisiin tukiin sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen 172 artiklaa.

175 artikla Kansalliset erityissäännökset

1. Suomi ja Ruotsi voivat komission suostumuksella myöntää tukea porojen ja porotuotteiden (CN -koodit ex 0208 ja ex 0210) tuotantoon ja kaupan pitämiseen, kunhan niistä ei aiheudu perinteisten tuotantotasojen lisäystä.

2. Suomi voi erityisten ilmasto-olosuhteidensa vuoksi myöntää komission suostumuksella tukea tietyille määrille siemeniä ja tietyille määrille siemenviljaa, jotka on tuotettu yksinomaan Suomessa.

3. Jäsenvaltiot, jotka alentavat sokerikiintiötään yli 50 prosenttia, voivat myöntää väliaikaista valtiontukea ajanjaksona, jona sokerijuurikkaan viljelijöille tarkoitettua siirtymäkauden tukea maksetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 f luvun mukaisesti. Komissio tekee kyseessä olevan jäsenvaltion hakemuksesta päätöksen tätä toimenpidettä varten käytettävissä olevan valtiontuen kokonaismäärästä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu väliaikainen tuki ei saa Italian osalta olla yli 11 euroa markkinointivuotta ja sokerijuurikastonnia kohden, ja se on myönnettävä sokerijuurikkaan viljelijöille ja sokerijuurikkaiden kuljetuksiin.

Suomi saa myöntää sokerijuurikkaan viljelijöille tukea enintään 350 euroa hehtaaria ja markkinointivuotta kohden.

Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle markkinointivuonna tosiasiallisesti myönnetty valtiontuen määrä 30 päivän kuluessa kunkin markkinointivuoden päättymisestä.

4. Saksa voi 31 päivään joulukuuta 2010 asti myöntää tukea sellaisia tuotteita koskevan alkoholimonopolinsa puitteissa, jotka monopoli edelleen muunnettuina saattaa markkinoille perustamissopimuksen liitteessä I mainittuna maataloudesta peräisin olevana etyylialkoholina. Kyseisen tuen kokonaismäärä ei saa ylittää 110 miljoonaa euroa vuodessa.

Saksan on annettava komissiolle joka vuosi 30 päivään kesäkuuta mennessä kertomus järjestelmän toimivuudesta. Komissio antaa ennen 31 päivää joulukuuta 2009 neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomuksen poikkeuksen soveltamisesta, mukaan luettuna Saksan alkoholimonopolin puitteissa myönnettyjen tukien arviointi, ja mahdolliset asianmukaiset ehdotukset.

V OSAYKSITTÄISIÄ ALOJA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET

176 artikla Maito- ja maitotuotealan myynninedistämismaksu

Rajoittamatta tämän asetuksen 172 artiklan mukaisesti perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan soveltamista, jäsenvaltio voi periä kaupan pidetyistä maitomääristä ja maitoa vastaavista tuotemääristä maidontuottajiltaan myynninedistämismaksua rahoittaakseen kulutuksen edistämistä yhteisössä, maidon ja maitotuotteiden markkinoiden laajentamista ja laadun parantamista koskevia toimenpiteitä.

177 artikla Tiettyjä aloja koskevat kertomukset

Komissio antaa:

(1) tämän asetuksen sisältämien säännösten arvioinnin perusteella ennen 30 päivää syyskuuta 2008 neuvostolle kuivarehualaa koskevan kertomuksen, jossa käsitellään erityisesti palkokasvirehun ja muun tuorerehun viljelyalojen kehittymistä, kuivatun rehun tuotantoa ja fossiilisilla polttoaineilla saavutettua säästöä. Kertomukseen on liitettävä tarvittaessa aiheelliset ehdotukset;

(2) joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen II osan I osaston IV luvun VI jaksossa vahvistettujen mehiläishoitoalaa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanosta.

178 artikla Humala-alan sopimusten rekisteröinti

1. Kunkin tuottajajäsenvaltion sitä varten nimeämät elimet rekisteröivät kaikki yhteisössä tuotetun humalan toimitusta koskevat sopimukset, jotka on tehty tuottajan tai tuottajien yhteenliittymän ja ostajan välillä.

2. Määrättyjen määrien toimittamista sovittuun hintaan yhtenä tai useampana satokautena koskevia sopimuksia, jotka on tehty ennen asianomaisen ensimmäisen satovuoden 1 päivää elokuuta, pidetään ”etukäteen tehtyinä sopimuksina”. Ne on rekisteröitävä erikseen.

3. Rekisteröinnissä kirjattuja tietoja saa käyttää vain tämän asetuksen soveltamiseksi.

4. Komissio vahvistaa humalan toimitussopimusten rekisteröintiä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

179 artikla Sisämarkkinahintoihin liittyvät häiriöt

Komissio voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet seuraavissa tilanteissa, jos kyseiset tilanteet näyttävät jatkuvan, minkä vuoksi markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä:

a) vilja-, sokeri-, humala-, naudanliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-alan tuotteiden osalta, jos minkä tahansa kyseisen tuotteen yhteisön markkinahinta nousee tai laskee merkittävästi;

b) oliivi-, sianliha-, muna- ja siipikarja-alan tuotteiden osalta, jos minkä tahansa kyseisen tuotteen yhteisön markkinahinta nousee merkittävästi.

180 artikla Maailmanmarkkinanoteerauksiin tai -hintoihin liittyvät häiriöt

Jos yhden tai useamman vilja-, riisi-, sokeri- ja maito- tai maitotuotealan tuotteen maailmanmarkkinanoteeraukset tai -hinnat saavuttavat tason, joka häiritsee tai uhkaa häiritä tuotteiden saatavuutta yhteisön markkinoilla, ja jos tilanne näyttää jatkuvan samanlaisena ja huononevan, komissio voi toteuttaa kyseessä olevan alan osalta tarvittavat toimenpiteet. Se voi erityisesti keskeyttää tuontitullien kantamisen kokonaan tai osittain tiettyjen määrien osalta.

181 artikla Häiriötilanteissa sovellettavia toimenpiteitä koskevat edellytykset

Edellä 179 ja 180 artiklassa säädetyt toimenpiteet voidaan toteuttaa:

a) edellyttäen, että kaikki muut tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevat toimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä;

b) perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan mukaisista sopimuksista aiheutuvia velvoitteita noudattaen.

182 artikla Tiedonannot etyylialkoholialalla

1. Jäsenvaltioiden on etyylialkoholialan tuotteiden osalta annettava komissiolle seuraavat tiedot:

a) maatalousperäisen etyylialkoholin tuotanto hehtolitroina puhdasta alkoholia, eriteltynä alkoholin valmistukseen käytetyn tuotteen mukaan;

b) maatalousperäisen etyylialkoholin myynti hehtolitroina puhdasta alkoholia, eriteltynä eri käyttötarkoitusalojen mukaan;

c) kyseisessä jäsenvaltiossa edellisen vuoden lopussa käytettävissä olleet maatalousperäisen etyylialkoholin varastot;

d) kuluvan vuoden tuotantoa koskevat arviot.

Komissio vahvistaa kyseisten tietojen toimittamista koskevat säännöt ja erityisesti tietojen toimittamistiheyden ja käyttötarkoitusalojen määrittelyn.

2. Komissio laatii 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja muiden saatavilla olevien tietojen perusteella tilaston yhteisön maatalousperäisen etyylialkoholin markkinoista edellisenä vuonna ja tilastoarvion kuluvalle vuodelle.

Yhteisön tilasto sisältää myös tietoja muusta kuin maatalousperäisestä etyylialkoholista. Komissio vahvistaa näiden tietojen täsmällisen sisällön ja menetelmät niiden keräämiseksi.

Tätä kohtaa sovellettaessa ”muulla kuin maatalousperäisellä etyylialkoholilla” tarkoitetaan CN-koodeihin 2207, 2208 90 91 ja 2208 90 99 kuuluvia tuotteita, jotka on saatu muusta kuin perustamissopimuksen liitteessä I luetellusta tietystä maataloustuotteesta.

3. Komissio antaa jäsenvaltioille tiedoksi 2 kohdassa tarkoitetut tilastot ja arviot.

VI OSAYleiset säännökset

183 artikla Rahoitusta koskevat säännökset

Asetusta (EY) N:o 1290/2005 ja sen täytäntöönpanemiseksi annettuja säännöksiä sovelletaan menoihin, jotka aiheutuvat jäsenvaltioille tästä asetuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisestä.

184 artikla Kiireelliset toimenpiteet

Komissio toteuttaa toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ja perusteltuja erityisten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi kiireellisissä tapauksissa.

Nämä toimenpiteet voivat poiketa tämän asetuksen säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja sellaisen ajan kuin on ehdottoman välttämätöntä.

185 artikla Jäsenvaltioiden ja komission välinen tiedonvaihto

1. Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat toisilleen tämän asetuksen soveltamisen tai markkinoiden seurannan ja analysoinnin ja 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita koskevien kansainvälisten velvoitteiden noudattamisen kannalta tarpeelliset tiedot.

2. Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt sen määrittelemiseksi, mitkä tiedot ovat tarpeen 1 kohdan soveltamiseksi sekä yksityiskohtaiset säännöt näiden tietojen muodosta, sisällöstä, aikataulusta ja määräajoista sekä tietojen ja asiakirjojen toimittamista tai käyttöön saattamista koskevista järjestelyistä.

186 artikla Säännösten kiertämistä koskeva lauseke

Tässä asetuksessa säädettyjä etuuksia ei myönnetä luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joiden osalta on osoitettu, että he ovat keinotekoisesti luoneet kyseisten etuuksien saamiseen vaaditut edellytykset näiden etuuksien tavoitteiden vastaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisten säännösten soveltamista.

187 artikla Tarkastukset ja seuraamukset sekä niistä raportointi

Komissio määrittelee:

a) säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden toteuttamia tämän asetuksen soveltamisesta aiheutuvien velvoitteiden noudattamiseen liittyviä hallinnollisia ja fyysisiä tarkastuksia;

b) seuraamusten soveltamista koskevan järjestelmän, kun havaitaan tämän asetuksen soveltamisesta aiheutuvien velvoitteiden noudattamatta jättämisiä;

c) säännöt aiheettomasti maksettujen maksujen takaisinperinnästä;

d) säännöt, jotka koskevat toteutettujen tarkastusten ja niiden tulosten raportointia.

Edellä d alakohdassa tarkoitetut seuraamukset on porrastettava havaitun noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden mukaan.

VII OSATÄYTÄNTÖÖNPANO-, SIIRTYMÄ-JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I LUKU TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNNÖKSET

188 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa maatalouden yhteisen markkinajärjestel yn hallintokomitea (jäljempänä ’komitea’).

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

189 artikla Täytäntöönpanosäännöt ja komission valtuudet

Silloin kun tässä asetuksessa myönnetään komissiolle valtuudet toteuttaa toimenpiteitä, komission on toimittava 188 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Seuraavissa asioissa komissio toimii kuitenkin itsenäisesti turvautumatta 188 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun menettelyyn:

a) päätökset julkisen intervention aloittamisesta tai lopettamisesta naudanlihatuotteiden osalta 13 artiklan mukaisesti ja voin osalta 14 artiklan 1 kohdan ja 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti;

b) päätökset, jotka koskevat perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan sovellettavuutta tämän asetuksen 170 artiklassa tarkoitettujen toimialakohtaisten organisaatioiden sopimuksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin;

c) tämän asetuksen 118 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettujen toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksyntä;

d) päätökset, jotka koskevat 120 artiklassa tarkoitettua toimialakohtaisiin organisaatioihin kuulumattomien toimijoiden velvoitetta maksaa jäsenmaksuja;

e) suojatoimenpiteiden soveltaminen 153 artiklan mukaisesti;

f) vientitukien määrän mukautukset 158 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuna muuna ajankohtana;

g) tämän asetuksen 158 artiklan 4 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetut vientitukiin sovellettavien korjausmäärien muutokset;

h) tämän asetuksen 182 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisön tilastojen laatiminen.

190 artikla Tiettyjen neuvoston antamien asetusten kumoaminen komission toimesta

Harjoittaessaan sille tällä asetuksella myönnettyjä valtuuksia komissio voi kumota neuvoston antamat asetukset tai muuttaa neuvoston antamia asetuksia, jotka perustuvat mihin tahansa 191, 192, 193 ja 195 artiklalla kumottuihin tai poistettuihin asetuksiin tai säännöksiin.

II LUKU SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

191 artikla Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muutokset

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 71 ja 73–77 artikla.

192 artikla Asetuksen (EY) N:o 2200/96 muutokset

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 2200/96 43, 44, 46, 47, 48 ja 52 artikla.

193 artikla Asetuksen (EY) N:o 2201/96 muutokset

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 2201/96 23, 26, 27, 29 ja 30 artikla.

194 artikla Asetuksen (EY) N:o 1184/2006 muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 1184/2006 seuraavasti:

1) Korvataan nimi seuraavasti:

”Neuvoston asetus (EY) N:o 1184/2006, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2006, tiettyjen kilpailusääntöjen soveltamisesta tiettyjen maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan”.

2) Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan perustamissopimuksen 81–86 artiklan sekä 88 artiklan eräiden säännösten soveltamiseen, jotka koskevat perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuotantoa tai kauppaa, neuvoston asetuksen (EY) N:o [XXX]* soveltamisalaan kuuluvia, kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita lukuun ottamatta.

1 a artikla

Jollei tämän asetuksen 2 artiklasta muuta johdu, perustamissopimuksen 81–86 artiklaa sekä niiden täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä sovelletaan kaikkiin perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa ja 82 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka koskevat 1 artiklassa tarkoitettujen tuotantoa tai kauppaa.

* EUVL L xxx, xxx, s. xxx.”

3) Korvataan 2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sellaisiin tämän asetuksen 1 a artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka kuuluvat olennaisena osana kansallisiin markkinoihin tai jotka ovat tarpeen perustamissopimuksen 33 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.”

4) Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan ja 88 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen määräyksiä sovelletaan 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuotannon tai kaupan tukeen.”

195 artikla Kumoamiset

1. Kumotaan seuraavat asetukset:

a) asetukset (ETY) N:o 234/68, (ETY) N:o 827/68, (ETY) N:o 2517/69, (ETY) N:o 2728/75, (ETY) N:o 2729/75, (ETY) N:o 2759/75, (ETY) N:o 2771/75, (ETY) N:o 2777/75, (ETY) N:o 1055/77, (ETY) N:o 2931/79, (ETY) N:o 1358/80, (ETY) N:o 3730/87, (ETY) N:o 4088/87, (ETY) N:o 2075/92, (ETY) N:o 2077/92, (ETY) N:o 404/93, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 2529/2001, (EY) N:o 670/2003, (EY) N:o 797/2004 ja (EY) N:o 1952/2005 1 päivästä tammikuuta 2008;

b) asetukset (ETY) N:o 707/76, (EY) N:o 1786/2003, (EY) N:o 1788/2003 ja (EY) N:o 1544/2006 1 päivästä huhtikuuta 2008;

c) asetukset (ETY) N:o 1898/87, (ETY) N:o 2204/90, (ETY) N:o 2991/94, (EY) N:o 2597/97 (EY) N:o 1255/1999, (EY) N:o 2250/1999, (EY) N:o 1673/2000, (EY) N:o 1784/2003, (EY) N:o 865/2004 ja (EY) N:o 1947/2005 1 päivästä heinäkuuta 2008;

d) asetus (EY) N:o 1785/2003 1 päivästä syyskuuta 2008;

e) asetus (EY) N:o 318/2006 1 päivästä lokakuuta 2008;

f) asetukset (ETY) N:o 386/90, (ETY) N:o 1186/90 ja (EY) N:o 1183/2003 1 päivästä tammikuuta 2009.

2. Kumotaan päätös 74/583/ETY 1 päivästä tammikuuta 2008.

196 artikla Viittaukset

Viittauksia 191–195 artiklalla muutettuihin tai kumottuihin säännöksiin ja asetuksiin on pidettävä viittauksina tähän asetukseen, ja ne on luettava liitteessä XVIII esitettyjen vastaavuustaulukkojen mukaisesti.

197 artikla Siirtymäsäännökset

Komissio voi toteuttaa toimenpiteitä, joilla helpotetaan siirtymistä 191–195 artiklalla muutetuissa tai kumotuissa asetuksissa säädetyistä järjestelyistä tässä asetuksessa vahvistettuihin järjestelyihin.

198 artikla Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

2. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

Sitä sovelletaan kuitenkin:

a) viljan, siementen, oliivien sekä pellavan ja hampun alojen osalta 1 päivästä heinäkuuta 2008;

b) riisialan osalta 1 päivästä syyskuuta 2008;

c) sokerialan osalta 1 päivästä lokakuuta 2008 lukuun ottamatta 56 artiklaa, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008;

d) kuivarehualan ja silkkiäistoukka-alan osalta 1 päivästä huhtikuuta 2008;

e) viinialan sekä 191 artiklan osalta 1 päivästä elokuuta 2008;

f) maito- ja maitotuotealan osalta II osan I osaston III luvussa vahvistettuja säännöksiä lukuun ottamatta 1 päivästä heinäkuuta 2008;

g) tämän asetuksen II osan I osaston III luvussa vahvistetun maidontuotannon rajoittamista koskevan järjestelmän osalta 1 päivästä huhtikuuta 2008.

3. Sokerialan osalta II osan I osaston säännöksiä sovelletaan sokerin markkinointivuoden 2014/2015 päättymiseen asti.

4. Tämän asetuksen II osan I osaston III luvussa vahvistettuun maidontuotannon rajoittamista koskevaan järjestelmään liittyviä säännöksiä sovelletaan 63 artiklan mukaisesti 31 päivään maaliskuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE ILUETTELO 1 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUISTA TUOTTEISTA

I osa: Vilja

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat vilja-alan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | 0709 90 60 | Sokerimaissi, tuore tai jäähdytetty |

0712 90 19 | Kuivattu sokerimaissi, kokonainen, paloiteltu, viipaloitu, rouhittu tai jauhettu, mutta ei enempää valmistettu, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi |

1001 90 91 | Tavallinen vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja, siemenvilja |

1001 90 99 | Spelttivehnä, tavallinen vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu |

1002 00 00 | Ruis |

1003 00 | Ohra |

1004 00 | Kaura |

1005 10 90 | Maissin, muun kuin hybridimaissin siemenet |

1005 90 00 | Maissi, ei kuitenkaan siemenvilja |

1007 00 90 | Durransiemenet, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut hybridit |

1008 | Tattari, hirssi ja kanariansiemenet; muu vilja |

b) | 1001 10 | Durumvehnä |

c) | 1101 00 00 | Hienot vehnäjauhot tai hienot vehnän ja rukiin sekajauhot |

1102 10 00 | Hienot ruisjauhot |

1103 11 | Vehnästä valmistetut rouheet ja karkeat jauhot |

1107 | Maltaat, myös paahdetut |

d) | 0714 | Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä tai inuliinia sisältävät juuret ja mukulat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut; saagoydin |

ex 1102 | Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot: |

1102 20 | – maissijauho |

1102 90 | – muut: |

1102 90 10 | – – ohrajauho |

1102 90 30 | – – kaurajauho |

1102 90 90 | – – muu |

ex 1103 | Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit, ei kuitenkaan alanimikkeen 1103 11 vehnä eikä alanimikkeen 1103 19 50 riisi eikä alanimikkeen 1103 20 50 riisipelletit |

ex 1104 | Muulla tavoin käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, valssatut, hiutaleiksi valmistetut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut), ei kuitenkaan nimikkeen 1006 riisi eikä alanimikkeen 1104 19 91 riisihiutaleet; viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut |

1106 20 | Nimikkeen 0714 saagosta, juurista tai mukuloista valmistetut hienot ja karkeat jauhot |

ex 1108 | Tärkkelys; inuliini: |

– tärkkelys: |

1108 11 00 | – – vehnätärkkelys |

1108 12 00 | – – maissitärkkelys |

1108 13 00 | – – perunatärkkelys |

1108 14 00 | – – maniokkitärkkelys (kassavatärkkelys) |

ex 1108 19 | – – muu tärkkelys: |

1108 19 90 | – – – muu |

1109 00 00 | Vehnägluteeni, myös kuivattu |

1702 | Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri: |

ex 1702 30 | – glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa ei ole lainkaan fruktoosia tai joissa sitä on vähemmän kuin 20 prosenttia kuivapainosta: |

– – muut: |

– – – muut: |

1702 30 91 | – – – – valkoisena kiteisenä jauheena, myös yhteenpuristettuna |

1702 30 99 | – – – – muut |

ex 1702 40 | – glukoosi ja glukoosisiirappi, jossa on vähintään 20 prosenttia, mutta vähemmän kuin 50 prosenttia fruktoosia kuivapainosta, ei kuitenkaan inverttisokeri: |

1702 40 90 | – – muu |

ex 1702 90 | – muut, myös inverttisokeri ja muut sokeri- ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta: |

1702 90 50 | – – maltodekstriini ja maltodekstriinisiirappi |

– – sokeriväri: |

– – – muut: |

1702 90 75 | – – – – jauheena, myös yhteenpuristettuna |

1702 90 79 | – – – – muut |

2106 | Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet: |

ex 2106 90 | – muut |

– – lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit: |

– – – muut |

2106 90 55 | – – – – glukoosi- ja maltodekstriinisiirappi |

ex 2302 | Leseet, lesejauhot ja muut viljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut |

ex 2303 | Tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet, sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet, rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet, myös pelleteiksi valmistetut: |

2303 10 | – tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet |

2303 30 00 | – rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet |

ex 2306 | Öljykakut ja muut kasvirasvojen tai -öljyjen erottamisessa muodostuneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut, muut kuin nimikkeisiin 2304 tai 2305 kuuluvat, jotka ovat peräisin: |

2306 90 05 | – maissinalkioista |

ex 2308 | Muualle kuulumattomat kasviaineet ja kasvialkuperäiset jätteet sekä kasvialkuperäiset jätetuotteet ja sivutuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan, myös pelleteiksi valmistetut: |

2308 00 40 | - tammenterhot ja hevoskastanjat; hedelmien (muiden kuin rypäleiden) puristejäännös |

2309 | Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan: |

ex 2309 10 | – koiran- tai kissanruoka vähittäismyyntipakkauksissa: |

2309 10 11 2309 10 13 2309 10 31 2309 10 33 2309 10 51 2309 10 53 | – – jossa on tärkkelystä tai alanimikkeiden 1702 30 51–1702 30 99, 1702 40 90, 1702 90 50 ja 2106 90 55 glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia taikka jossa on maitotuotteita(1), ei kuitenkaan valmisteet tai ruoka, joka sisältää vähintään 50 painoprosenttia maitotuotteita |

ex 2309 90 | – muut: |

2309 90 20 | – – yhdistetyn nimikkeistön 23 ryhmän 5 lisähuomautuksessa tarkoitetut tuotteet |

– – muut, myös sekavalmisteet: |

2309 90 31 2309 90 33 2309 90 41 2309 90 43 2309 90 51 2309 90 53 | – – – muut, joissa on tärkkelystä tai alanimikkeiden 1702 30 51–1702 30 99, 1702 40 90, 1702 90 50 ja 2106 90 55 glukoosia, glukoosisiirappia tai maltodekstriinisiirappia taikka joissa on maitotuotteita(1), ei kuitenkaan valmisteet tai ruoka, joka sisältää vähintään 50 painoprosenttia maitotuotteita |

(1) Tässä alanimikkeessä ’maitotuotteilla’ tarkoitetaan nimikkeisiin 0401-0406 ja alanimikkeisiin 1702 11, 1702 19 ja 2106 90 51 kuuluvia tuotteita. |

II osa: Riisi

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat riisialan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | 1006 10 21– 1006 10 98 | Kuorimaton riisi (paddy- eli raakariisi) |

1006 20 | Esikuorittu (ruskea) riisi |

1006 30 | Osittain tai kokonaan hiottu riisi, myös kiillotettu tai lasitettu |

b) | 1006 40 00 | Rikkoutuneet riisinjyvät |

c) | 1102 90 50 | Hienot riisijauhot |

1103 19 50 | Riisistä valmistetut rouheet ja karkeat jauhot |

1103 20 50 | Riisipelletit |

1104 19 91 | Riisihiutaleet |

ex 1104 19 99 | Valssatut riisinjyvät |

1108 19 10 | Riisitärkkelys |

III osa: Sokeri

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat sokerialan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | 1212 91 | Sokerijuurikas |

1212 99 20 | Sokeriruoko |

b) | 1701 | Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeä |

c) | 1702 20 | Vaahterasokeri ja vaahterasiirappi |

1702 60 95 ja 1702 90 99 | Muut sokerit ja sokerisiirapit, lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät, ei kuitenkaan laktoosi tai glukoosi, maltodekstriini ja isoglukoosi |

1702 90 60 | Keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna |

1702 90 71 | Sokeriväri, jossa on sakkaroosia vähintään 50 prosenttia kuivapainosta |

2106 90 59 | Lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit, muut kuin isoglukoosi-, laktoosi-, glukoosi- ja maltodekstriinisiirapit |

d) | 1702 30 10 1702 40 10 1702 60 10 1702 90 30 | Isoglukoosi |

e) | 1702 60 80 1702 90 80 | Inuliinisiirappi |

f) | 1703 | Sokerin erottamisessa ja puhdistamisessa syntyvä melassi |

g) | 2106 90 30 | Maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit |

h) | 2303 20 | Sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet |

IV osa: Kuivattu rehu

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat kuivarehualan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | ex 1214 10 00 | – sini- eli rehumailasjauho (alfalfajauho) ja -pelletit |

– muulla tavoin kuivatusta ja jauhetusta sini- eli rehumailasesta (alfalfa) valmistetut jauhot ja pelletit |

ex 1214 90 90 | – keinotekoisesti lämpökuivatut sini- eli rehumailanen (alfalfa), esparsetti, apila, lupiini, virna ja niiden kaltaiset rehuaineet, lukuun ottamatta heinää ja rehukaalia sekä heinää sisältäviä tuotteita |

– muulla tavoin kuivatut ja jauhetut sini- eli rehumailanen (alfalfa), esparsetti, apila, lupiini, virna, hunajalootus, kahviherne ja linnunjalka |

b) | ex 2309 90 99 | – sini- eli rehumailasmehusta (alfalfamehusta) ja vihermehusta saatavat valkuaisainetiivisteet |

– yksinomaan edellä tarkoitettujen tiivisteiden valmistuksessa saadusta kiinteästä puristejäännöksestä ja mehusta saadut dehydratoidut tuotteet |

V osa: Siemenet

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat siemenalan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

0712 90 11 | Sokerimaissihybridit: – kylvämiseen tarkoitetut |

0713 10 10 | Herneet (Pisum sativum): – kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 20 00 | Kahviherneet (garbanzot): – kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 31 00 | Vigna mungo (L.) Hepper tai Vigna radiata (L.) Wilczek -lajin pavut: – kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 32 00 | Adsukipavut (Phaseolus tai Vigna angularis): – kylvämiseen tarkoitetut |

0713 33 10 | Tarhapavut (Phaseolus vulgaris): – kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 39 00 | Muut pavut: – kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 40 00 | Linssit eli kylvövirvilät: – kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 50 00 | Härkäpavut (Vicia faba var. major, Vicia faba var. equina ja Vicia faba var. minor): – kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 90 00 | Muut kuivatut palkokasvit: – kylvämiseen tarkoitetut |

1001 90 10 | Spelttivehnä: – kylvämiseen tarkoitettu |

ex 1005 10 | Hybridimaissi, siemenvilja |

1006 10 10 | Kuorimaton riisi (paddy- eli raakariisi): – siemenvilja |

1007 00 10 | Durrahybridit: – kylvämiseen tarkoitetut |

1201 00 10 | Soijapavut, myös murskatut: – kylvämiseen tarkoitetut |

1202 10 10 | Paahtamattomat tai muulla tavoin kypsentämättömät maapähkinät, kuorelliset: – kylvämiseen tarkoitetut |

1204 00 10 | Pellavansiemenet, myös murskatut: – kylvämiseen tarkoitetut |

1205 10 10 | Rapsin- ja rypsinsiemenet, myös murskatut: – kylvämiseen tarkoitetut |

1206 00 10 | Auringonkukansiemenet, myös murskatut: – kylvämiseen tarkoitetut |

ex 1207 | Muut öljysiemenet ja -hedelmät, myös murskatut: – kylvämiseen tarkoitetut |

1209 | Siemenet, hedelmät ja itiöt, jollaisia käytetään: – kylvämiseen |

VI osa: Humala

1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat humala-alan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

1210 | Tuoreet tai kuivatut humalantähkät, myös murskatut, jauhetut tai pelleteiksi valmistetut; lupuliini |

2. Tämän asetuksen kaupan pitämistä ja kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevia sääntöjä sovelletaan lisäksi seuraaviin tuotteisiin:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

1302 13 00 | Humalasta saadut kasvimehut ja -uutteet |

VII osa: Oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | 1509 | Oliiviöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat |

1510 00 | Muut yksinomaan oliiveista saadut öljyt ja niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat, myös näiden öljyjen tai jakeiden ja nimikkeen 1509 öljyjen tai jakeiden sekoitukset |

b) | 0709 90 31 | Tuoreet tai jäädytetyt oliivit, muuhun käyttöön kuin öljyn valmistukseen tarkoitetut |

0709 90 39 | Muut oliivit, tuoreet tai jäähdytetyt |

0710 80 10 | Oliivit (myös höyryssä tai vedessä keitetyt), jäädytetyt |

0711 20 | Oliivit, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina |

ex 0712 90 90 | Kuivatut oliivit, kokonaiset, paloitellut, viipaloidut, rouhitut tai jauhetut, mutta ei enempää valmistetut |

2001 90 65 | Oliivit, etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt |

ex 2004 90 30 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt oliivit, jäädytetyt |

2005 70 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt oliivit, muut kuin jäädytetyt |

c) | 1522 00 31 1522 00 39 | Rasva-aineiden tai eläin- tai kasvivahojen käsittelyssä syntyneet jätteet, joissa on oliiviöljyn ominaisuudet omaavaa öljyä |

2306 90 11 – 2306 90 19 | Öljykakut ja muut oliiviöljyn erottamisessa syntyneet jätetuotteet |

VIII osa: Kuiduntuotantoon tarkoitettu pellava ja hamppu

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun alan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

5301 | Pellava, raaka tai käsitelty, ei kuitenkaan kehrätty; pellavarohtimet ja -jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput) |

5302 | Hamppu (Cannabis sativa L.), raaka tai käsitelty, ei kuitenkaan kehrätty; hamppurohtimet ja -jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput) |

IX osa: Hedelmät ja vihannekset

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat hedelmä- ja vihannesalan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

0702 00 00 | Tuoreet tai jäähdytetyt tomaatit |

0703 | Sipuli, tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit sekä muut Allium-sukuiset kasvikset |

0704 | Tuore tai jäähdytetty keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä niiden kaltainen Brassica-sukuinen syötävä kaali |

0705 | Tuoreet tai jäähdytetyt salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit ja endiivit (Cichorium spp.) |

0706 | Tuoreet tai jäähdytetyt porkkanat, nauriit, punajuuret, kaurajuuret, mukulasellerit, retiisit ja retikat sekä niiden kaltaiset syötävät juuret |

0707 00 | Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut |

0708 | Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt |

ex 0709 | Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset, ei kuitenkaan alanimikkeiden 0709 60 91, 0709 60 95, 0709 60 99, 0709 90 31, 0709 90 39 ja 0709 90 60 kasvikset |

ex 0802 | Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat, ei kuitenkaan alanimikkeen 0802 90 20 areca- eli betelpähkinät ja koolapähkinät (colapähkinät) |

0803 00 11 | Tuoreet jauhobanaanit |

ex 0803 00 90 | Kuivatut jauhobanaanit |

0804 20 10 | Tuoreet viikunat |

0804 30 00 | Ananakset |

0804 40 00 | Avokadot |

0804 50 00 | Guavat, mangot ja mangostanit |

0805 | Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät |

0806 10 10 | Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet |

0807 | Tuoreet melonit (myös vesimelonit) ja papaijat |

0808 | Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit |

0809 | Tuoreet aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit), luumut ja oratuomenmarjat |

0810 | Muut tuoreet hedelmät |

0813 50 31 0813 50 39 | Sekoitukset, jotka sisältävät yksinomaan nimikkeiden 0801 ja 0802 kuivattuja pähkinöitä |

1212 99 30 | Johanneksenleipä |

X osa: Hedelmä- ja vihannesjalosteet

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat hedelmä- ja vihannesjalostealan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | ex 0710 | Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt), ei kuitenkaan alanimikkeen 0710 40 00 sokerimaissi, alanimikkeen 0710 80 10 oliivit eivätkä alanimikkeen 0710 80 59 Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät |

ex 0711 | Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina, ei kuitenkaan alanimikkeen 0711 20 oliivit, alanimikkeen 0711 90 10 Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät eikä alanimikkeen 0711 90 30 sokerimaissi |

ex 0712 | Kuivatut kasvikset, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut tai jauhetut, mutta ei enempää valmistetut, ei kuitenkaan alanimikkeen ex 0712 90 05 lämpökuivauksella keinotekoisesti kuivatut perunat, jotka eivät sovellu ihmisravinnoksi, alanimikkeiden ex 0712 90 11 and 0712 90 19 sokerimaissi eivätkä alanimikkeen ex 0712 90 90 oliivit |

0804 20 90 | Kuivatut viikunat |

0806 20 | Kuivatut viinirypäleet |

ex 0811 | Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät, ei kuitenkaan alanimikkeen ex 0811 90 95 jäädytetyt banaanit |

ex 0812 | Hedelmät ja pähkinät, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina, ei kuitenkaan alanimikkeen ex 0812 90 98 banaanit |

ex 0813 | Kuivatut hedelmät, nimikkeisiin 0801–0806 kuulumattomat; tämän ryhmän pähkinöiden tai kuivattujen hedelmien sekoitukset, ei kuitenkaan alanimikkeiden 0813 50 31 ja 0813 50 39 sekoitukset, jotka sisältävät yksinomaan nimikkeiden 0801 ja 0802 pähkinöitä |

0814 00 00 | Sitrushedelmien ja melonin (myös vesimelonin) kuoret, tuoreet, jäädytetyt, kuivatut tai väliaikaisesti suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa säilöttyinä |

0904 20 10 | Kuivatut makeat ja miedot paprikat, murskaamattomat ja jauhamattomat |

b) | ex 0811 | Jäädytetyt hedelmät ja vihannekset, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät |

ex 1302 20 | Pektiiniaineet ja pektinaatit |

ex 2001 | Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, ei kuitenkaan: – alanimikkeen 2001 90 20 Capsicum-sukuiset hedelmät, muut kuin makeat ja miedot paprikat – alanimikkeen 2001 90 30 sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) – alanimikkeen 2001 90 40 jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä – alanimikkeen 2001 90 60 palmunsydämet – alanimikkeen 2001 90 65 oliivit – alanimikkeen ex 2001 90 99 viinilehdet, humalanversot ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat |

2002 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt tomaatit |

2003 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt sienet ja multasienet (tryffelit) |

ex 2004 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet, ei kuitenkaan alanimikkeen ex 2004 90 10 sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), alanimikkeen ex 2004 90 30 oliivit eivätkä alanimikkeen 2004 10 91 valmistetut tai säilötyt hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina olevat perunat |

ex 2005 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet, ei kuitenkaan alanimikkeen 2005 70 oliivit, alanimikkeen 2005 80 00 sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), alanimikkeen 2005 99 10 Capsicum-sukuiset hedelmät, muut kuin makeat ja miedot paprikat eivätkä alanimikkeen 2005 20 10 valmistetut tai säilötyt hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina olevat perunat |

ex 2006 00 | Sokerilla säilötyt (valellut, lasitetut tai kandeeratut) hedelmät, pähkinät, hedelmänkuoret ja muut kasvinosat, ei kuitenkaan alanimikkeiden ex 2006 00 38 ja ex 2006 00 99 sokerilla säilötyt banaanit |

ex 2007 | Keittämällä valmistetut hillot, hedelmähyytelöt, marmelaatit, hedelmä- ja pähkinäsoseet sekä hedelmä- ja pähkinäpastat, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät, ei kuitenkaan: – alanimikkeen ex 2007 10 homogenoidut banaanivalmisteet – alanimikkeiden ex 2007 99 39, ex 2007 99 57 ja ex 2007 99 98 banaanista valmistetut hillot, hyytelöt, marmelaatit, soseet tai pastat |

ex 2008 | Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat, ei kuitenkaan: – alanimikkeen 2008 11 10 maapähkinävoi – alanimikkeen 2008 91 00 palmunsydämet – alanimikkeen 2008 99 85 maissi – alanimikkeen 2008 99 91 jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä – alanimikkeen ex 2008 99 99 viinilehdet, humalanversot ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat – alanimikkeiden ex 2008 92 59, ex 2008 92 78, ex 2008 92 93 ja ex 2008 92 98 muulla tavalla valmistetut tai säilötyt banaanisekoitukset – alanimikkeiden ex 2008 99 49, ex 2008 99 67 ja ex 2008 99 99 muulla tavalla valmistetut tai säilötyt banaanit |

ex 2009 | Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut (ei kuitenkaan alanimikkeiden 2009 61 ja 2009 69 viinirypälemehu ja rypäleen puristemehu eikä alanimikkeen ex 2009 80 banaanimehu) ja vihannesmehut, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät |

XI osa: Banaanit

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat banaanialan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

0803 00 19 | Tuoreet banaanit, ei kuitenkaan jauhobanaanit |

ex 0803 00 90 | Kuivatut banaanit, ei kuitenkaan jauhobanaanit |

ex 0812 90 98 90 | Väliaikaisesti säilötyt banaanit |

ex 0813 50 99 | Sekoitukset, jotka sisältävät kuivattuja banaaneja |

1106 30 10 | Banaanista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauheet |

ex 2006 00 99 | Sokerilla säilötyt banaanit |

ex 2007 10 99 | Homogenoidut banaanivalmisteet |

ex 2007 99 39 ex 2007 99 57 ex 2007 99 98 | Banaanista valmistetut hillot, hyytelöt, marmelaatit, soseet ja pastat |

ex 2008 92 59 ex 2008 92 78 ex 2008 92 93 ex 2008 92 98 | Sekoitukset, jotka sisältävät muuten valmistettuja tai säilöttyjä banaaneja |

ex 2008 99 49 ex 2008 99 67 ex 2008 99 99 | Muuten valmistetut tai säilötyt banaanit |

ex 2009 80 35 ex 2009 80 38 ex 2009 80 79 ex 2009 80 86 ex 2009 80 89 ex 2009 80 99 | Banaanimehut |

XII osa: Viini

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat viinialan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | 2009 61 2009 69 | Viinirypälemehu (mukaan lukien rypäleen puristemehu ”grape must”) |

2204 30 92 2204 30 94 2204 30 96 2204 30 98 | Muu rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin käymistilassa tai jonka käyminen on pysäytetty muuten kuin alkoholia lisäämällä |

b) | ex 2204 | Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva, ei kuitenkaan alanimikkeiden 2204 30 92, 2204 30 94, 2204 30 96 ja 2204 30 98 muu rypäleen puristemehu |

c) | 0806 10 90 | Tuoreet viinirypäleet, muut kuin syötäväksi tarkoitetut |

2209 00 11 2209 00 19 | Viinietikka |

d) | 2206 00 10 | Piquette (puristejäännöksestä valmistettu viini) |

2307 00 11 2307 00 19 | Viinisakka |

2308 00 11 2308 00 19 | Viinirypäleiden puristejäännös |

XIII osa: Elävät puut ja muut elävät kasvit, sipulit, juuret ja niiden kaltaiset tuotteet, leikkokukat ja leikkovihreä

Elävien puiden ja muiden elävien kasvien, sipulien, juurien ja niiden kaltaisten tuotteiden, leikkokukkien ja leikkovihreän alalla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki yhdistetyn nimikkeistön 6 ryhmään kuuluvat tuotteet.

XIV osa: Raakatupakka

Raakatupakka-alalla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat CN-nimikkeeseen 2401 kuuluvat raakatupakka tai valmistamaton tupakka ja tupakanjätteet.

XV osa: Naudanliha

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat naudanliha-alan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | 0102 90 05– 0102 90 79 | Elävät, kotieläiminä pidettävät nautaeläimet, muut kuin puhdasrotuiset siitoseläimet |

0201 | Naudanliha, tuore tai jäähdytetty |

0202 | Naudanliha, jäädytetty |

0206 10 95 | Pallealiha ja kuveliha, tuore tai jäähdytetty |

0206 29 91 | Pallealiha ja kuveliha, jäädytetty |

0210 20 | Naudanliha, suolattu, suolavedessä, kuivattu tai savustettu |

0210 99 51 | Pallealiha ja kuveliha, suolattu, suolavedessä, kuivattu tai savustettu |

0210 99 90 | Lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe |

1602 50 10 | Muut valmisteet ja säilykkeet naudanlihasta tai muista naudanosista, kypsentämättömät; kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet |

1602 90 61 | Muut valmisteet ja säilykkeet naudanlihasta tai muista naudanosista, kypsentämättömät; kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet |

b) | 0102 10 | Elävät nautaeläimet, puhdasrotuiset siitoseläimet |

0206 10 91 | Muut tuoreet tai jäähdytetyt nautaeläimen syötävät osat kuin pallealiha tai kuveliha, muuhun kuin farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen |

0206 10 99 |

0206 21 00 | Muut jäädytetyt nautaeläimen syötävät osat kuin pallealiha tai kuveliha, muuhun kuin farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen |

0206 22 00 |

0206 29 99 |

0210 99 59 | Muut suolatut, suolavedessä olevat, kuivatut tai savustetut nautaeläimen syötävät osat kuin pallealiha tai kuveliha |

ex 1502 00 90 | Nautaeläinten rasva, raaka tai renderoitu, myös puristettu tai liuottimilla uutettu |

1602 50 31– 1602 50 80 | Muut valmisteet ja säilykkeet naudanlihasta tai muista naudanosista, muu kuin kypsentämätön liha tai kypsentämättömät muut eläimenosat ja kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet |

1602 90 69 | Muut valmisteet ja säilykkeet, joissa on muuta kuin kypsentämätöntä naudan lihaa tai muita naudanosia, ja kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet |

XVI osa: Maito ja maitotuotteet

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat maito- ja maitotuotealan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | 0401 | Maito ja kerma, tiivistämätön ja lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön |

b) | 0402 | Maito ja kerma, tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä |

c) | 0403 10 11 –39 | Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä, maustamaton ja lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältämätön |

0403 90 11 –69 |

d) | 0404 | Hera, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä; muualle kuulumattomat maidon luonnollisista aineosista koostuvat tuotteet, myös sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät |

e) | ex 0405 | Voi ja muut maitorasvat; maidosta valmistetut levitteet, joiden rasvapitoisuus on suurempi kuin 75 mutta pienempi kuin 80 painoprosenttia |

f) | 0406 | Juustot ja juustoaine |

g) | 1702 19 00 | Laktoosi ja laktoosisiirappi, lisättyä maku tai väriainetta sisältämätön, laktoosipitoisuus vedettömänä laktoosina ilmaistuna vähemmän kuin 99 prosenttia kuiva-aineen painosta |

h) | 2106 90 51 | Maku- tai väriainetta sisältävä laktoosisiirappi |

i) | ex 2309 | Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan: – valmisteet ja rehut, joissa on tuotteita, joihin sovelletaan tätä asetusta suoraan tai neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2730/75 nojalla, lukuun ottamatta valmisteita ja rehuja, joihin sovelletaan tämän liitteen I osaa |

XVII osa: Sianliha

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat sianliha-alan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | ex 0103 | Elävät siat, kotieläinlajit, muut kuin puhdasrotuiset siitoseläimet |

b) | ex 0203 | Kesyn sian liha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty |

ex 0206 | Kesyn sian muut syötävät osat, tuoreet, jäädytetyt tai jäähdytetyt, muut kuin farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut |

ex 0209 00 | Siansilava vailla lihaskudosta, sianrasva, sulattamattomat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut |

ex 0210 | Kesyn sian liha ja kesyä sikaa olevat muut syötävät osat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut |

1501 00 11 1501 00 19 | Sianrasva, myös sianihra (laardi) |

c) | 1601 00 | Makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä; näihin tuotteisiin perustuvat elintarvikevalmisteet |

1602 10 00 | Homogenoidut valmisteet lihasta, muista eläimenosista tai verestä |

1602 20 90 | Muusta eläimenmaksasta kuin hanhen- tai ankanmaksasta valmistetut valmisteet ja säilykkeet |

1602 41 10 1602 42 10 1602 49 11– 1602 49 50 | Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu kesyn sian lihasta tai kesyä sikaa olevista muista eläimenosista |

1602 90 10 | Eläimenverestä tehdyt valmisteet |

1602 90 51 | Muut valmisteet tai säilykkeet, joissa on kesyn sian lihaa tai kesyä sikaa olevia muita eläimenosia |

1902 20 30 | Täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut, joissa on enemmän kuin 20 painoprosenttia makkaraa ja sen kaltaisia tuotteita, lihaa ja muita eläimenosia (mukaan lukien rasva lajista tai alkuperästä riippumatta) |

XVIII osa: Lampaan- ja vuohenliha

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat lampaan- ja vuohenliha-alan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | 0104 10 30 0104 10 80 0104 20 90 0204 0210 99 21 0210 99 29 | Karitsat (enintään vuoden ikäiset) Elävät lampaat, muut kuin puhdasrotuiset siitoseläimet ja karitsat Elävät vuohet, muut kuin puhdasrotuiset siitoseläimet Lampaan- tai vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty Lampaan- ja vuohenliha, luullinen, suolattu, suolavedessä, kuivattu tai savustettu Lampaan- ja vuohenliha, luuton, suolattu, suolavedessä, kuivattu tai savustettu |

b) | 0104 10 10 0104 20 10 0206 80 99 0206 90 99 0210 99 60 ex 1502 00 90 | Elävät lampaat, puhdasrotuiset siitoseläimet Elävät vuohet, puhdasrotuiset siitoseläimet Lampaan ja vuohen muut syötävät osat, tuoreet tai jäähdytetyt, muut kuin farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut Lampaan ja vuohen muut syötävät osat, jäädytetyt, muut kuin farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut Lampaan ja vuohen muut syötävät osat, suolattu, suolavedessä, kuivattu tai savustettu Lampaan ja vuohen rasva, muut kuin nimikkeeseen 1503 kuuluvat |

c) | 1602 90 72 1602 90 74 | Muut valmisteet ja säilykkeet lampaan- tai vuohenlihasta tai muista lampaan tai vuohen osista, kypsentämättömät; kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet |

d) | 1602 90 76 1602 90 78 | Muut valmisteet ja säilykkeet lampaan- ja vuohenlihasta tai muista lampaan tai vuohen osista, muut kuin kypsentämättömät tai kypsennetystä lihasta tai kypsennetyistä muista eläimenosista sekä kypsentämättömästä lihasta tai kypsentämättömistä muista eläimenosista tehdyt sekavalmisteet |

XIX osa: Munat

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat muna-alan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | 0407 00 11 0407 00 19 0407 00 30 | Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt |

b) | 0408 11 80 0408 19 81 0408 19 89 0408 91 80 0408 99 80 | Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät, muut kuin ihmisravinnoksi soveltumattomat |

XX osa: Siipikarjan liha

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat siipikarjanliha-alan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

a) | 0105 | Elävä siipikarja eli kanat, ankat, hanhet, kalkkunat ja helmikanat |

b) | ex 0207 | Nimikkeeseen 0105 kuuluvan siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt, ei kuitenkaan c alakohtaan kuuluva maksa |

c) | 0207 13 91 | Siipikarjan maksa, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty |

0207 14 91 |

0207 26 91 |

0207 27 91 |

0207 34 |

0207 35 91 |

0207 36 81 |

0207 36 85 |

0207 36 89 |

0210 99 71 | Siipikarjan maksa, suolattu, suolavedessä, kuivattu tai savustettu |

0210 99 79 |

d) | 0209 00 90 | Siipikarjanrasva, sulattamaton, tuore, jäähdytetty, jäädytetty, suolattu, suolavedessä, kuivattu tai savustettu |

e) | 1501 00 90 | Siipikarjanrasva |

f) | 1602 20 11 | Hanhen- tai ankanmaksa, muulla tavalla valmistettu tai säilötty |

1602 20 19 |

1602 31 | Nimikkeeseen 0105 kuuluvan siipikarjan liha tai muut eläimen osat, muulla tavalla valmistetut tai säilötyt |

1602 32 |

1602 39 |

XXI osa: Muut tuotteet

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

ex 0101 | Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit: |

0101 10 | – puhdasrotuiset siitoseläimet: |

0101 10 10 | – – hevoset (a) |

0101 10 90 | – – muut |

0101 90 | – muut: |

– – hevoset: |

0101 90 19 | – – – muut kuin teuraseläimet |

0101 90 30 | – – aasit |

0101 90 90 | – – muulit ja muuliaasit |

ex 0102 | Elävät nautaeläimet: |

ex 0102 90 | – muut kuin puhdasrotuiset siitoseläimet: |

0102 90 90 | – – muut kuin kotieläinlajit |

ex 0103 | Elävät siat: |

0103 10 00 | – puhdasrotuiset siitoseläimet(b) |

– muut: |

ex 0103 91 | – – paino pienempi kuin 50 kg: |

0103 91 90 | – – – muut kuin kotieläinlajit |

ex 0103 92 | – – paino vähintään 50 kg |

0103 92 90 | – – muut kuin kotieläinlajit |

0106 00 | Muut elävät eläimet |

ex 0203 | Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty: |

– tuore tai jäähdytetty: |

ex 0203 11 | – – ruhot ja puoliruhot: |

0203 11 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

ex 0203 12 | – – kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset: |

0203 12 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

ex 0203 19 | – – muut: |

0203 19 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

– – jäädytetty: |

ex 0203 21 | – – ruhot ja puoliruhot: |

0203 21 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

ex 0203 22 | – – kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset: |

0203 22 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

ex 0203 29 | – – muu: |

0203 29 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

ex 0205 00 | Hevosen-, aasin-, muulin- tai muuliaasinliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty: |

ex 0205 00 20 ex 0205 00 80 | – aasia, muulia tai muuliaasia, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty – aasia, muulia tai muuliaasia, jäädytetty |

ex 0206 | Naudan, sian, lampaan, vuohen, hevosen, aasin, muulin tai muuliaasin muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt: |

ex 0206 10 | – nautaa, tuoreet tai jäähdytetyt |

0206 10 10 | – – farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut (c) |

– nautaa, jäädytetyt: |

ex 0206 22 00 | – – maksa: |

– – – farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut |

ex 0206 29 | – – muut: |

0206 29 10 | – – – farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut (c) |

ex 0206 30 00 | – sikaa, tuoreet tai jäähdytetyt: |

– – kesyä sikaa: |

– – – farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut |

– – muut |

– sikaa, jäädytetyt: |

ex 0206 41 00 | – – maksa: |

– – – kesyä sikaa: |

– – – – farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut |

– – – muuta |

ex 0206 49 | – – muut: |

ex 0206 49 20 | – – – kesyä sikaa: |

– – – – farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut |

0206 49 80 | – – – muuta |

ex 0206 80 | – muut, tuoreet tai jäähdytetyt: |

0206 80 10 | – – farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut (c) |

– – muut: |

0206 80 91 | – – – hevosta, aasia, muulia tai muuliaasia |

ex 0206 90 | – muut, jäädytetyt |

0206 90 10 | – – farmaseuttisten tuotteiden valmistukseen tarkoitetut (c) |

– – muut: |

0206 90 91 | – – – hevosta, aasia, muulia tai muuliaasia |

0208 | Muu liha ja muut syötävät eläimenosat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt |

0210 | Liha ja muut syötävät eläimenosat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta ja muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe: |

– sianliha: |

ex 0210 11 | – – kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset: |

0210 11 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

ex 0210 12 | – – kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat: |

0210 12 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

ex 0210 19 | – – muut: |

0210 19 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

– muut, myös lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe: |

0210 91 00 | – – kädellistä nisäkästä |

0210 92 00 | – – valasta, delfiiniä ja pyöriäistä (Cetacea-lahkon nisäkästä); manaattia ja merilehmää eli dugongia (Sirenia-lahkon nisäkästä) |

0210 93 00 | – – Matelijaa (myös käärmettä ja kilpikonnaa) |

ex 0210 99 | – – muu: |

– – – liha: |

0210 99 31 | – – – – poronliha |

0210 99 39 | – – – – muu |

– – – muut eläimenosat: |

– – – – muuta kuin kesyä sikaa, nautaa, lammasta ja vuohta |

0210 99 80 | – – – – – muu kuin siipikarjan maksa |

ex 0407 00 | Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt: |

0407 00 90 | – muut kuin siipikarjan munat |

ex 0408 | Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät: |

– munankeltuainen: |

ex 0408 11 | – – kuivattu: |

0408 11 20 | – – – ihmisravinnoksi soveltumaton (d) |

ex 0408 19 | – – muu: |

0408 19 20 | – – – ihmisravinnoksi soveltumaton (d) |

– muu: |

ex 0408 91 | – – kuivattu: |

0408 91 20 | – – – ihmisravinnoksi soveltumaton (d) |

ex 0408 99 | – – muut: |

0408 99 20 | – – – ihmisravinnoksi soveltumattomat (d) |

0410 00 00 | Eläinperäiset syötävät tuotteet, muualle kuulumattomat |

0504 00 00 | Eläinten (muiden kuin kalan) suolet, rakot ja vatsat, kokonaisina tai paloina, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut |

ex 0511 | Muualle kuulumattomat eläintuotteet; ihmisravinnoksi soveltumattomat kuolleet 1 tai 3 ryhmän eläimet: |

0511 10 00 | – naudan siemenneste |

– muut: |

0511 91 | – – kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista saadut tuotteet; kuolleet 3 ryhmän eläimet |

ex 0511 99 | – – muut: |

0511 99 31 ja 0511 99 39 0511 99 85 | – – – pesusienet, eläinperäiset – – – muut |

ex 0709 | Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset: |

ex 0709 60 | – Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät: |

– – muut: |

0709 60 91 | – – – Capsicum-sukuiset hedelmät, kapsasiinin tai Capsicumin alkoholipitoisten oleoresiinien valmistukseen tarkoitetut (c) |

0709 60 95 | – – – haihtuvien öljyjen ja resinoidien teolliseen valmistukseen tarkoitetut (c) |

0709 60 99 | – – – muut |

ex 0710 | Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt): |

ex 0710 80 | – muut kasvikset: |

– – Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät: |

0710 80 59 | – – – muut kuin makeat tai miedot paprikat |

ex 0711 | Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina: |

ex 0711 90 | – muut kasvikset; kasvissekoitukset: |

– – kasvikset: |

0711 90 10 | – – – Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät, ei kuitenkaan makeat ja miedot paprikat |

0713 | Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton tai halkaistu: |

ex 0713 10 | – herneet (Pisum sativum): |

0713 10 90 | – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 20 00 | – kahviherneet (garbanzot): |

– – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

– pavut (Vigna spp. ja Phaseolus spp.): |

ex 0713 31 00 | – – Vigna mungo (L.) Hepper tai Vigna radiata (L.) Wilczek -lajin pavut: |

– – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 32 00 | – – Adsukipavut (Phaseolus tai Vigna angularis): |

– – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 33 | – – tarhapavut (Phaseolus vulgaris): |

0713 33 90 | – – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 39 00 | – – muut: |

– – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 40 00 | – linssit eli kylvövirvilät: |

– – – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 50 00 | – härkäpavut (Vicia faba var. major, Vicia faba var. equina ja Vicia faba var. minor): |

– – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

ex 0713 90 00 | – muut: |

– – muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

0801 | Tuoreet tai kuivatut kookos-, para- ja cashewpähkinät, myös kuorettomat |

0802 | Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat: |

ex 0802 90 | – muut: |

ex 0802 90 20 | – – areca- eli betelpähkinät ja koolapähkinät (colapähkinät) |

ex 0804 | Tuoreet tai kuivatut taatelit, viikunat, ananakset, avokadot, guavat, mangot ja mangostanit: |

0804 10 00 | – taatelit |

0902 | Tee, myös maustettu |

ex 0904 | Piper-sukuinen pippuri; kuivatut, murskatut tai jauhetut Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät:, ei kuitenkaan alanimikkeen 0904 20 10 makeat tai miedot paprikat |

0905 00 00 | Vanilja |

0906 | Kaneli ja kanelinnuput |

0907 00 00 | Mausteneilikka (hedelmät, kukannuput ja kukkavarret) |

0908 | Muskottipähkinä, muskottikukka ja kardemumma |

0909 | Aniksen, tähtianiksen, fenkolin (saksankuminan), korianterin, roomankuminan tai kuminan hedelmät ja siemenet; katajanmarjat |

0910 | Inkivääri, sahrami, kurkuma, timjami, laakerinlehdet, curry ja muut mausteet |

ex 1106 | Nimikkeen 0713 kuivatusta palkoviljasta, nimikkeen 0714 saagosta, juurista tai mukuloista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe; 8 ryhmän tuotteista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe: |

1106 10 00 | – nimikkeen 0713 kuivatusta palkoviljasta valmistetut |

ex 1106 30 | – 8 ryhmän tuotteista valmistetut: |

1106 30 90 | – – muista kuin banaaneista valmistetut |

ex 1108 | Tärkkelys; inuliini: |

1108 20 00 | – Inuliini |

1202 10 90 | Paahtamattomat tai muulla tavoin kypsentämättömät maapähkinät, kuorelliset, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

1202 20 00 | Paahtamattomat tai muulla tavoin kypsentämättömät maapähkinät, kuoritut, myös murskatut |

1203 00 00 | Kopra |

1206 00 91 | Auringonkukansiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

1206 00 99 |

1207 20 90 | Puuvillansiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

1207 40 90 | Seesaminsiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

1207 50 90 | Sinapinsiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

1207 91 90 | Unikonsiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

1207 99 91 | Hampunsiemenet, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

ex 1207 99 97 | Muut öljysiemenet ja -hedelmät, myös murskatut, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut |

1208 | Öljysiemen- ja öljyhedelmäjauhot, ei kuitenkaan sinappijauho |

1211 | Kasvit ja kasvinosat (myös siemenet ja hedelmät), jollaisia käytetään pääasiallisesti hajusteisiin, farmaseuttisiin tuotteisiin, hyönteisten ja sienitautien torjunta-aineisiin tai niiden kaltaisiin tuotteisiin, tuoreet tai kuivatut, myös paloitellut, murskatut tai jauhetut |

ex 1212 | Johanneksenleipä, merilevät ja muut levät, sokerijuurikas ja sokeriruoko, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös jauhetut; hedelmänkivet ja -sydämet sekä muut kasvituotteet (myös paahtamattomat juurisikurin Cichorium intybus sativum juuret), jollaisia käytetään pääasiallisesti ihmisravinnoksi, muualle kuulumattomat: |

ex 1212 20 00 | – merilevät ja muut levät, jollaisia käytetään pääasiallisesti farmaseuttisiin tuotteisiin ja ihmisravinnoksi |

– muut: |

ex 1212 99 | – – muu kuin sokeriruoko, johanneksenleipä ja johanneksenleivän siemenet: |

ex 1212 99 70 | – – – muut, ei kuitenkaan juurisikurin juuret |

1213 00 00 | Valmistamattomat oljet ja akanat, myös silputut, jauhetut, puristetut tai pelleteiksi valmistetut |

ex 1214 | Lantut, rehujuurikkaat ja muut rehujuuret, heinä, sini- eli rehumailanen (alfalfa), apila, esparsetti, rehukaali, lupiini, virna ja niiden kaltaiset rehuaineet, myös pelleteiksi valmistetut: |

ex 1214 10 | Sini- eli rehumailasjauho (alfalfajauho) ja -pelletit, ei kuitenkaan muulla tavoin kuivatusta ja jauhetusta sini- eli rehumailasesta (alfalfa) valmistetut jauhot ja pelletit |

ex 1214 90 | – muut: |

1214 90 10 | – – rehujuurikkaat, lantut ja muut rehujuuret |

ex 1214 90 90 | – – muut, ei kuitenkaan: |

– keinotekoisesti lämpökuivatut sini- eli rehumailanen (alfalfa), esparsetti, apila, lupiini, virna ja niiden kaltaiset rehuaineet, lukuun ottamatta heinää ja rehukaalia sekä heinää sisältäviä tuotteita |

– muulla tavoin kuivatut ja jauhetut sini- eli rehumailanen (alfalfa), esparsetti, apila, lupiini, virna, hunajalootus, kahviherne ja linnunjalka |

ex 1502 00 | Nautaeläinten, lampaan tai vuohen rasva, muut kuin nimikkeeseen 1503 kuuluvat: |

ex 1502 00 10 | – muuhun teolliseen käyttöön kuin elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitettu, ei kuitenkaan luista ja jätteistä saatu rasva (c) |

1503 00 | Laardisteariini, laardiöljy, oleosteariini, oleomargariini ja taliöljy, emulgoimattomat, sekoittamattomat tai muutoin valmistamattomat |

1504 | Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat |

1507 | Soijaöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat |

1508 | Maapähkinäöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat |

1511 | Palmuöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat |

1512 | Auringonkukka-, saflori- ja puuvillansiemenöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat |

1513 | Kookos- (kopra-), palmunydin- ja babassuöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat |

1514 | Rapsi-, rypsi- ja sinappiöljy sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat |

ex 1515 | Muut kasvirasvat ja rasvaiset kasviöljyt (ei kuitenkaan alanimikkeen 1515 90 11 jojobaöljy) sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat |

ex 1516 | Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, osittain tai kokonaan hydratut, vaihtoesteröidyt, uudelleen esteröidyt tai elaidinoidut, myös puhdistetut, mutta ei enempää valmistetut, ei kuitenkaan alanimikkeen 1516 20 10 hydrattu risiiniöljy (opaalivaha) |

ex 1517 | Margariini; syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet, eivät kuitenkaan alanimikkeet 1517 10 10, 1517 90 10 ja 1517 90 93 |

1518 00 31 | Rasvaisten kasviöljyjen seokset, nestemäiset, muuhun tekniseen tai teolliseen käyttöön kuin elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetut (c) |

1518 00 39 |

1522 00 91 | Öljyjen pohjasakat; neutralointimassa (soap-stock), rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä syntyneet, eivät kuitenkaan sellaiset, joissa on oliiviöljyn ominaisuudet omaavaa öljyä |

1522 00 99 | Muut rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä syntyneet jätteet, eivät kuitenkaan sellaiset, joissa on oliiviöljyn ominaisuudet omaavaa öljyä |

ex 1602 | Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä: |

– siasta valmistetut: |

ex 1602 41 | – – kinkku ja sen palat: |

1602 41 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

ex 1602 42 | – – lapa ja sen palat: |

1602 42 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

ex 1602 49 | – – muut, myös sekavalmisteet: |

1602 49 90 | – – – muuta kuin kesyä sikaa |

ex 1602 90 | – muut, myös eläimenverestä tehdyt valmisteet: |

– – muut kuin eläimenverestä tehdyt valmisteet: |

1602 90 31 | – – – riistasta tai kanista valmistetut |

1602 90 41 | – – – porosta valmistetut |

– – – muut: |

– – – – muut kuin sellaiset, joissa on kesyn sian lihaa tai kesyä sikaa olevia muita eläimenosia: |

– – – – – muut kuin sellaiset, joissa on naudanlihaa tai nautaa olevia muita eläimenosia: |

1602 90 98 | – – – – – – muut kuin lampaasta tai vuohesta valmistetut |

1603 00 | Lihasta, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista saadut uutteet ja mehut |

1801 00 00 | Kaakaopavut, kokonaiset tai rouhitut, raa'at tai paahdetut |

1802 00 00 | Kaakaonkuoret ja -kalvot sekä muut kaakaonjätteet |

ex 2001 | Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat: |

ex 2001 90 | – muut: |

2001 90 20 | – – Capsicum-sukuiset hedelmät, muut kuin makeat ja miedot paprikat |

ex 2005 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet: |

ex 2005 90 | – muut kasvikset sekä kasvissekoitukset: |

2005 99 10 | – – Capsicum-sukuiset hedelmät, muut kuin makeat ja miedot paprikat |

ex 2206 | Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat: |

2206 00 31– 2206 00 89 | – muu kuin piquette |

ex 2301 | Lihasta, muista eläimenosista, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut ihmisravinnoksi soveltumattomat jauhot, jauheet ja pelletit; eläinrasvan sulatusjätteet: |

2301 10 00 | – lihasta tai muista eläimenosista valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit; eläinrasvan sulatusjätteet |

ex 2302 | Leseet, lesejauhot ja muut viljan tai palkoviljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut: |

2302 50 00 | – palkoviljasta peräisin olevat |

2304 00 00 | Öljykakut ja muut soijaöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut |

2305 00 00 | Öljykakut ja muut maapähkinäöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut |

ex 2307 00 | Viinisakka; raaka viinikivi: |

2307 00 90 | – raaka viinikivi |

ex 2308 00 | Muualle kuulumattomat kasviaineet ja kasvialkuperäiset jätteet sekä kasvialkuperäiset jätetuotteet ja sivutuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan, myös pelleteiksi valmistetut: |

2308 00 90 | – – muut kuin viinirypäleiden puristejäännös, tammenterhot ja hevoskastanjat sekä hedelmien (muiden kuin rypäleiden) puristejäännös |

ex 2309 | Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan: |

ex 2309 10 | – koiran- tai kissanruoka vähittäismyyntipakkauksissa: |

2309 10 90 | – – muut kuin sellaiset, joissa on tärkkelystä tai alanimikkeiden 1702 30 51–1702 30 99, 1702 40 90, 1702 90 50 ja 2106 90 55 glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia taikka joissa on maitotuotteita |

ex 2309 90 | – muut: |

2309 90 10 | – – kala- tai merinisäkäsliimavesi |

– – muut, myös esiseokset: |

ex 2309 90 91– 2309 90 99 | – – – muut kuin sellaiset, joissa on tärkkelystä tai alanimikkeiden 1702 30 51–1702 30 99, 1702 40 90, 1702 90 50 ja 2106 90 55 glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia taikka joissa on maitotuotteita, ei kuitenkaan: |

– sini- eli rehumailasmehusta (alfalfamehusta) ja vihermehusta saatavat valkuaisainetiivisteet |

– yksinomaan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen tiivisteiden valmistuksessa saadusta kiinteästä puristejäännöksestä ja mehusta saadut dehydratoidut tuotteet |

(a) Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa on noudatettava asiaa koskevissa yhteisön säännöksissä määrättyjä edellytyksiä (ks. neuvoston direktiivi 94/28/EY (EYVL L 178, 12.7.1994, s. 66); komission päätös 93/623/ETY (EYVL L 298, 3.12.1993, s. 45)). (b) Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa on noudatettava asiaa koskevissa yhteisön säännöksissä määrättyjä edellytyksiä (ks. neuvoston direktiivi 88/661/ETY (EYVL L 382, 31.12.1988, s. 36); neuvoston direktiivi 94/28/EY (EYVL L 178, 12.7.1994, s. 66); komission päätös 96/510/EY (EYVL L 210, 20.8.1996, s. 53)). (c) Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa on noudatettava asiaa koskevissa yhteisön säännöksissä vahvistettuja edellytyksiä (ks. komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 291–300 artikla ja myöhemmät muutokset). (d) Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa on noudatettava yhdistetyn nimikkeistön johdantomääräysten II osaston F kohdassa säädettyjä edellytyksiä (asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liite I). |

LIITE IILUETTELO 1 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUISTA TUOTTEISTA

I osa: Etyylialkoholi

1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat etyylialkoholialan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

ex 2207 10 00 | Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia, saatu perustamissopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista |

ex 2207 20 00 | Denaturoitu etyylialkoholi (etanoli) ja muut denaturoidut väkevät alkoholijuomat, väkevyydestä riippumatta, saatu perustamissopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista |

ex 2208 90 91 ja ex 2208 90 99 | Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia, saatu perustamissopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista |

2. Tuontitodistuksia koskevaa III osan II luvun I jaksoa ja kyseisen osan III luvun I jaksoa sovelletaan myös CN-koodiin 2208 kuuluviin yli kahden litran astioissa oleviin maatalousperäisestä etyylialkoholista saatuihin tuotteisiin, joilla on kaikki 1 kohdassa tarkoitetun etyylialkoholin ominaisuudet.

II osa: Mehiläistuotteet

1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat mehiläishoitoalan tuotteet:

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

0409 | Luonnonhunaja |

ex 0410 00 00 | Syötävä emoaine, kittivaha |

ex 0511 99 90 | Muu kuin syötävä emoaine, kittivaha |

ex 1212 99 80 | Siitepöly |

ex 1521 90 | Mehiläisvaha |

III osa: Silkkiäistoukat

Silkkiäistoukkien osalta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat CN-koodiin 0106 90 00 kuuluvat silkkiäistoukat ja CN-koodiin 0511 99 85 kuuluvat silkkiäismunat.

LIITE III2 ARTIKLASSA TARKOITETUT MÄÄRITELMÄT

I osa: Riisialan määritelmät

I. Ilmaisut ’paddy- eli raakariisi’, ’esikuorittu riisi’, ’osittain hiottu riisi’, ’kokonaan hiottu riisi’, ’lyhytjyväinen riisi’, ’keskipitkäjyväinen riisi’, ’luokan A tai B pitkäjyväinen riisi’ ja ’rikkoutuneet riisinjyvät’ määritellään seuraavasti:

1. a) Paddy- eli raakariisi: riisi, jossa on ulkokuori jäljellä vielä puimisen jälkeen.

b) Esikuorittu riisi: raakariisi, josta ainoastaan ulkokuori on poistettu. Esimerkkejä tämän määritelmän riiseistä ovat riisit, joiden kaupalliset nimet ovat ”ruskeariisi”, ”cargoriisi”, ”loonzain” ja ”riso sbramato”.

c) Osittain hiottu riisi: raakariisi, josta on poistettu ulkokuori, osa alkiota sekä siemenkalvon uloimmat kerrokset kokonaan tai osittain, mutta ei sisempiä kerroksia.

d) Kokonaan hiottu riisi: raakariisi, josta on poistettu ulkokuori, siemenkalvon ulko- ja sisäkerrokset kokonaisuudessaan, koko alkio, kun kyseessä on pitkä- tai keskipitkäjyväinen riisi, tai ainakin osa siitä, kun kyseessä on lyhytjyväinen riisi, mutta jossa enintään 10 prosenttiin jyvistä voi jäädä pitkittäisiä valkeita juovia.

2. a) Lyhytjyväinen riisi: riisi, jonka jyvien pituus on enintään 5,2 millimetriä ja jonka pituuden ja leveyden välinen suhdeluku on alle 2.

b) Keskipitkäjyväinen riisi: riisi, jonka jyvien pituus on yli 5,2 millimetriä ja enintään 6,0 millimetriä ja jonka pituuden ja leveyden välinen suhdeluku on enintään 3.

c) Pitkäjyväinen riisi: keinot

i) luokka A: riisi, jonka jyvien pituus on yli 6,0 millimetriä ja jonka pituuden ja leveyden välinen suhdeluku on yli 2 ja alle 3,

ii) luokka B: riisi, jonka jyvien pituus on yli 6,0 millimetriä ja jonka pituuden ja leveyden välinen suhdeluku on vähintään 3.

d) Jyvien mittaus: jyvien mittaus suoritetaan kokonaan hiotulla riisillä seuraavan menetelmän mukaan:

i) otetaan edustava näyte erästä,

ii) lajitellaan näyte siten, että mittaus voi tapahtua kokonaisista jyvistä, mukaan lukien surkastuneet jyvät,

iii) suoritetaan kaksi mittausta, joissa molemmissa 100 jyvää, ja lasketaan keskiarvo,

iv) määritetään tulos millimetreinä yhden desimaalin tarkkuudella pyöristettynä.

3. Rikkoutuneet riisinjyvät: jyvänpalaset, joiden pituus on enintään ¾ kokonaisen jyvän keskipituudesta.

II. Muut kuin laadultaan moitteettomat jyvät ja rikkoutuneet riisinjyvät määritellään seuraavasti:

A. Kokonaiset jyvät

Jyvät, joiden kärjestä on poistettu ainoastaan osa, riippumatta kullekin jalostusasteelle tyypillisistä ominaisuuksista.

B. Leikatut jyvät

Jyvät, joiden koko kärki on poistettu.

C. Rikkoutuneet jyvät tai jyvänpalaset

Jyvät, joista on poistettu kärkeä suurempi osa. Rikkoutuneet riisinjyvät koostuvat:

- suurista rikkoutuneista riisinjyvistä (jyvien palaset, joiden pituus on vähintään puolet jyvän pituudesta mutta jotka eivät muodosta kokonaista jyvää),

- keskikokoisista rikkoutuneista riisinjyvistä (jyvien palaset, joiden pituus on vähintään neljännes jyvän pituudesta mutta jotka eivät saavuta ”suurten rikkoutuneiden riisinjyvien” vähimmäiskokoa),

- hienoista rikkoutuneista riisinjyvistä (jyvien palaset, joiden pituus on alle neljänneksen jyvän pituudesta mutta jotka eivät läpäise seulaa, jonka silmäkoko on 1,4 millimetriä),

- palasista (jyvän pienet palaset tai hiukkaset, joiden on läpäistävä seula, jonka silmäkoko on 1,4 millimetriä); palasiin sisältyvät myös haljenneet jyvät (jyvien palaset, jotka ovat syntyneet jyvän haljettua pitkittäin).

D. Vihreät jyvät

Jyvät, jotka eivät ole täysin kypsyneitä.

E. Jyvät, joissa on luonnollisia epämuodostumia

Luonnollisina epämuodostumina pidetään periytyviä tai periytymättömiä epämuodostumia, verrattuina lajikkeelle tyypillisiin morfologisiin ominaisuuksiin.

F. Liitumaiset jyvät

Jyvät, joiden pinnasta vähintään kolme neljäsosaa näyttää himmeältä ja jauhomaiselta.

G. Punajuovaiset jyvät

Jyvät, joissa on voimakkuudeltaan ja sävyltään erilaisia punaisia pitkittäisiä juovia, jotka aiheutuvat siemenkalvon jäänteistä.

H. Täplikkäät jyvät

Jyvät, joissa on tumma, tarkkarajainen, melko säännöllisen muotoinen pieni ympyrä; täplikkäinä jyvinä pidetään lisäksi jyviä, joiden pinnassa on ohuita mustia juovia; juovilla ja täplillä ei saa olla keltaista tai tummaa kehää.

I. Laikukkaat jyvät

Jyvät, joiden pinnan luonnollinen väri on selvästi muuttunut pienellä alueella; laikut voivat olla eri värisiä (mustahkoja, punertavia, ruskeita jne.); laikkuina pidetään myös syviä mustia juovia. Jos laikkujen väri (musta, vaaleanpunainen, punaruskea) on voimakkuudeltaan sellainen, että se näkyy heti ja jos laikku peittää vähintään puolet jyvästä, jyviä on pidettävä keltaisina jyvinä.

J. Keltaiset jyvät

Jyvät, joiden luonnollinen väri on muuttunut kokonaan tai osittain sitruunankeltaisen tai oranssinkeltaisen eri sävyiksi muulla tavalla kuin kuivaamalla.

K. Kellanruskeat jyvät

Jyvät, joiden koko pinnan väri on tasaisesti hieman muuttunut muulla tavalla kuin kuivaamalla; jyvien väri on muuttunut vaalean kullankeltaiseksi.

II osa: Sokerialan määritelmät

1. ’Valkoisella sokerilla’ tarkoitetaan maustamatonta, värjäämätöntä ja muita aineita sisältämätöntä sokeria, jonka sakkaroosipitoisuus polarimetrimenetelmällä kuivapainosta määritettynä on vähintään 99,5 prosenttia.

2. ’Raakasokerilla’ tarkoitetaan maustamatonta ja värjäämätöntä sokeria, johon ei ole lisätty muita aineita ja jonka sakkaroosipitoisuus polarimetrimenetelmällä kuivapainosta määritettynä on pienempi kuin 99,5 prosenttia.

3. ’Isoglukoosilla’ tarkoitetaan glukoosista tai sen polymeereistä saatua tuotetta, jonka fruktoosipitoisuus kuivapainosta määritettynä on vähintään 10 prosenttia.

4. ’Inuliinisiirapilla’ tarkoitetaan tuotetta, joka on saatu välittömällä inuliinin ja oligofruktoosien hydrolyysilla ja joka sisältää kuiva-aineesta laskettuna vähintään 10 prosenttia vapaassa muodossa olevaa fruktoosia tai sakkaroosiksi laskettuna ja ilmoitettuina sokeri/isoglukoosiekvivalentteina. Komissio voi muuttaa tätä määritelmää, jotta vältetään markkinarajoituksia, jotka koskevat inuliinikuituvalmistajan inuliinisiirappikiintiön ulkopuolella valmistamia lievästi makeuttavia tuotteita.

5. ’Kiintiösokerilla’, ’kiintiöisoglukoosilla’ tai ’kiintiöinuliinisiirapilla’ tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna asianomaisen yrityksen kiintiön rajoissa.

6. ’Teollisuudelle tarkoitetulla sokerilla’ tarkoitetaan sokerimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna, joka ylittää 5 kohdassa tarkoitetun sokerimäärän ja joka on tarkoitettu teollisuuden käyttöön jonkin 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuotteen valmistukseen.

7. ’Teollisuudelle tarkoitetulla isoglukoosilla’ tai ’teollisuudelle tarkoitetulla inuliinisiirapilla’ tarkoitetaan isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna ja joka on tarkoitettu teollisuuden käyttöön jonkin 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuotteen valmistukseen.

8. ’Yijäämäsokerilla’, ’ylijäämäisoglukoosilla’ tai ’ylijäämäinuliinisiirapilla’ tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna ja joka ylittää asianomaisen 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetun määrän.

9. ’Kiintiösokerijuurikkaalla’ tarkoitetaan kiintiösokeriksi jalostettavia sokerijuurikkaita.

10. ’Toimitussopimuksella’ tarkoitetaan myyjän ja yrityksen tekemää sopimusta ja sitoumusta toimittaa sokerijuurikasta sokerin valmistukseen.

11. ’Toimialakohtaisella sopimuksella’ tarkoitetaan jotakin seuraavista:

a) yritysten kansallisen järjestöryhmittymän ja myyjien kansallisen järjestöryhmittymän yhteisön tasolla ennen toimitussopimusten tekemistä tekemä sopimus;

b) yritysten tai asianomaisen jäsenvaltion hyväksymän yritysten järjestön ja asianomaisen jäsenvaltion hyväksymän myyjien järjestön ennen toimitussopimusten tekemistä tekemä sopimus;

c) jollei a tai b alakohdassa tarkoitettua sopimusta ole, yhtiö- tai osuuskuntaoikeuteen liittyvät määräykset siinä määrin kuin ne koskevat yhtiön osakkeenomistajien tai jäsenten tai sokeria valmistavan osuuskunnan sokerijuurikkaiden toimittamista;

d) jollei a tai b alakohdassa tarkoitettua sopimusta ole, ennen toimitussopimusten tekemistä toteutuneet järjestelyt, jos järjestelyn hyväksyvät myyjät toimittavat vähintään 60 prosenttia kaikista yrityksen ostamista sokerijuurikkaista, jotka on tarkoitettu sokerinvalmistukseen yhdessä tai useammassa tehtaassa.

12. ’AKT-maista/Intiasta peräisin olevalla sokerilla’ tarkoitetaan CN-koodiin 1701 kuuluvaa sokeria, joka on peräisin liitteessä XVI luetelluista maista ja joka tuodaan yhteisöön:

- AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä V olevan pöytäkirjan nro 3 mukaisesti, tai

- Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisen ruokosokeria koskevan sopimuksen[66] mukaisesti.

13. ’Päätoimisella puhdistamolla’ tarkoitetaan tuotantoyksikköä

- jonka ainoa toiminta on tuodun raa’an ruokosokerin puhdistaminen,

- joka puhdisti markkinointivuonna 2004/2005 vähintään 15 000 tonnia tuotua raakaa ruokosokeria.

III osa: Humala-alan määritelmät

1. ’Humalalla’ tarkoitetaan köynnösmäisen humalan ( Humulus lupulus ) (emikasvin) kuivattuja kukintoja, joita kutsutaan myös tähkiksi; näissä kellanvihreissä soikeissa kukinnoissa on kukkaperä, ja niiden suurin halkaisija vaihtelee 2 ja 5 senttimetrin välillä.

2. ’Humalajauheella’ tarkoitetaan humalasta jauhamalla saatua tuotetta, joka sisältää humalan kaikki luonnolliset osat.

3. ’Lupuliinipitoisella humalajauheella’ tarkoitetaan tuotetta, joka on saatu humalasta jauhamalla sen jälkeen kun siitä on mekaanisesti poistettu osa lehdistä, varsista, suojuslehdistä ja kukkavarsista.

4. ’Humalauutteella’ tarkoitetaan humalasta tai humalajauheesta uuttamalla saatuja tiivistettyjä tuotteita.

5. ’Humalatuotteiden seoksella’ tarkoitetaan kahden tai useamman 1–4 kohdassa tarkoitetun tuotteen seosta.

IV osa: Naudanliha-alan määritelmät

1. ’Nautaeläimillä’ tarkoitetaan CN-koodeihin ex 0102 10 ja 0102 90 05–0102 90 79 kuuluvia kotieläiminä pidettäviä nautoja.

2. ’Täysikasvuisilla nautaeläimillä’ tarkoitetaan nautaeläimiä, joiden elopaino on yli 300 kilogrammaa.

V osa: Maitoalan määritelmät

1. Uudesta-Seelannista peräisin olevaa voita koskevan tariffikiintiön täytäntöönpanemista varten ilmaisu ”valmistettu suoraan maidosta tai kermasta” ei sulje pois voita, joka on valmistettu maidosta tai kermasta ilman varastoituja aineksia, soveltamalla yksittäistä, itsenäistä ja keskeytymätöntä menettelyä, jonka aikana kerma voi välillä olla voiöljynä ja/tai maitorasvan fraktiona.

2. Kaseiinien ja kaseinaattien käyttöä juuston valmistuksessa koskevan 114 artiklan soveltamiseksi:

a) ’juustolla’ tarkoitetaan CN-koodiin 0406 kuuluvia tuotteita, jotka valmistetaan yhteisön alueella;

b) ’kaseiineilla ja kaseinaateilla’ tarkoitetaan CN-koodeihin 3501 10 90 ja 3501 90 90 kuuluvia tuotteita, jotka käytetään sellaisenaan tai seoksena.

VI osa: Muna-alan määritelmät

1. ’Kuorellisilla munilla’ tarkoitetaan kuorellisia siipikarjan munia tuoreina, säilöttyinä tai keitettyinä, lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettuja haudottavia munia.

2. ’Siitosmunilla’ tarkoitetaan haudottaviksi tarkoitettuja siipikarjan munia.

3. ’Kokonaisilla tuotteilla’ tarkoitetaan ihmisravinnoksi soveltuvia kuorettomia linnunmunia, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävinä.

4. ’Erotetuilla tuotteilla’ tarkoitetaan ihmisravinnoksi soveltuvia linnunmunien keltuaisia, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävinä.

VII osa: Siipikarja-alan määritelmät

1. ’Elävällä siipikarjalla’ tarkoitetaan eläviä kanoja, ankkoja, hanhia, kalkkunoita ja helmikanoja, joiden yksikköpaino on suurempi kuin 185 grammaa.

2. ’Poikasilla’ tarkoitetaan eläviä kanoja, ankkoja, hanhia, kalkkunoita ja helmikanoja, joiden yksikköpaino on enintään 185 grammaa.

3. ’Teurastetulla siipikarjalla’ tarkoitetaan kuolleita kanoja, ankkoja, hanhia, kalkkunoita ja helmikanoja kokonaisina, myös ilman muita eläimenosia.

4. ’Johdetuilla tuotteilla’ tarkoitetaan seuraavia tuotteita:

a) liitteessä I olevan XX osan a alakohdassa tarkoitetut tuotteet;

b) liitteessä I olevan XX osan b alakohdassa tarkoitetut tuotteet, lukuun ottamatta teurastettua siipikarjaa ja muita syötäviä eläimenosia, joita kutsutaan ’siipikarjan paloiksi’;

c) liitteessä I olevan XX osan a alakohdassa tarkoitetut muut syötävät eläimenosat;

d) liitteessä I olevan XX osan c alakohdassa tarkoitetut tuotteet;

i) liitteessä I olevan XX osan d ja e alakohdassa tarkoitetut tuotteet;

ii) liitteessä I olevan XX osan f alakohdassa tarkoitetut tuotteet, eivät kuitenkaan CN-koodeihin 1602 20 11 ja 1602 20 19 kuuluvat tuotteet.

VIII osa: Mehiläishoitoalan määritelmät

1. ’Hunajalla’ tarkoitetaan luontoperäistä makeaa ainetta, jonka hunajamehiläinen ( Apis mellifera ) on tuottanut kukkien medestä tai kasvien elävien osien eritteistä tai tiettyjen kasveja imevien hyönteislajien kasvien elävillä osilla olevista eritteistä, ja jota mehiläiset keräävät, muuntavat yhdistellen tiettyjen itsestään peräisin olevien aineiden kanssa, saostavat, kuivaavat, varastoivat sekä jättävät kehittymään ja kypsymään hunajakennoihin.

Hunajan päälajit ovat seuraavat:

a) alkuperän mukaan:

i) kukkaishunaja tai mesihunaja: hunaja, joka on saatu kasvien medestä;

ii) mesikastehunaja: hunaja, joka on saatu pääasiassa kasveja imevien hyönteislajien ( Hemiptera ) kasvien elävillä osilla olevista eritteistä tai kasvien elävien osien eritteistä;

b) tuotantotavan ja/tai olomuodon mukaan:

iii) kennohunaja: hunaja, jota mehiläiset varastoivat vastarakennetuissa sikiöttömissä hunajakakuissa tai ainoastaan mehiläisvahaa sisältäviin pohjakakkulevyihin ja jota myydään kuorimattomana kokonaisina kakkuina tai kakun palasina;

iv) palahunaja tai leikattu kennohunaja: hunaja, joka sisältää yhden tai useamman palan kennohunajaa;

v) valutettu hunaja: hunaja, joka on saatu valuttamalla kuorittuja, sikiöttömiä hunajakakkuja;

vi) lingottu hunaja: hunaja, joka on saatu linkoamalla kuorittuja, sikiöttömiä hunajakakkuja;

vii) puristettu hunaja: hunaja, joka on saatu puristamalla sikiöttömiä hunajakakkuja käyttämällä tai käyttämättä kohtuullista, enintään 45 asteen lämpöä;

viii) suodatettu hunaja: hunaja, joka on saatu poistamalla vierasta epäorgaanista tai orgaanista ainetta siten, että merkittävä osa siitepölystä on poistettu.

’Taloushunajalla’ tarkoitetaan hunajaa, joka:

a) soveltuu teollisuuskäyttöön tai muiden myöhemmin jalostettavien elintarvikkeiden ainesosaksi ja

b) mahdollisesti

- sisältää vieraita makuja tai hajuja, tai

- on alkanut käydä tai on jo käynyt, tai

- jota on ylikuumennettu.

2. ’Mehiläistuotteilla’ tarkoitetaan mehiläishoidossa käytettävää hunajaa, mehiläisvahaa, emoainetta, kittivahaa ja siitepölyä.

LIITE IV53 ja 56 artiklassa tarkoitetutKANSALLISET JA ALUEELLISET KIINTIÖT

(tonnia) |

Jäsenvaltio tai alue (1) | Sokeri (2) | Isoglukoosi (3) | Inuliinisiirappi (4) |

Belgia | 819 812 | 85 694 | 0 |

Tšekki | 454 862 | – | – |

Tanska | 420 746 | – | – |

Saksa | 3 655 456 | 42 360 | – |

Kreikka | 317 502 | 15 433 | – |

Espanja | 903 843 | 98 845 | – |

Ranska (emämaa) | 3 552 221 | 23 755 | 0 |

Ranskan merentakaiset departementit (DOM:t) | 480 245 | – | – |

Irlanti | 0 | – | – |

Italia | 778 706 | 24 301 | – |

Latvia | 66 505 | – | – |

Liettua | 103 010 | – |

Unkari | 401 684 | 164 736 | – |

Alankomaat | 864 560 | 10 891 | 0 |

Itävalta | 387 326 | – | – |

Puola | 1 671 926 | 32 056 | – |

Portugali (manneralue) | 34 500 | 11 870 | – |

Azorien itsehallintoalue | 9 953 | – | – |

Slovakia | 207 432 | 50 928 | – |

Slovenia | 52 973 | – | – |

Suomi | 146 087 | 14 210 | – |

Ruotsi | 325 700 | – | – |

Yhdistynyt kuningaskunta | 1 138 627 | 32 602 | – |

YHTEENSÄ | 16 793 675 | 607 681 | 0 |

LIITE V 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut isoglukoosin lisäkiintiöt

(tonnia) |

Jäsenvaltio | Lisäkiintiö |

Italia | 60 000 |

Liettua | 8 000 |

Ruotsi | 35 000 |

LIITE VI SOKERI- TAI ISOGLUKOOSIKIINTIÖIDEN SIIRTOA 57 ARTIKLAN MUKAISESTI KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

I kohta

Tässä liitteessä tarkoitetaan:

a) ’yritysten sulautumisella’ kahden tai useamman yrityksen yhdentymistä yhdeksi ainoaksi yritykseksi;

b) ’yrityksen luovuttamisella’ sellaisen yrityksen omaisuuden siirtämistä yhdelle tai useammalle yritykselle, jolla on kiintiö, tai tämän yrityksen omaisuuden ottamista hoidettavaksi;

c) ’tehtaan luovuttamisella’ teknistä yksikköä, jossa on kaikki kyseisen tuotteen valmistukseen tarvittavat laitteistot, koskevan omistusoikeuden siirtämistä yhdelle tai useammalle yritykselle siten, että tämä tai nämä ottavat hoidettavakseen koko omistusoikeuden siirtävän yrityksen tuotannon tai osan siitä;

d) ’tehtaan vuokraamisella’ sellaista teknistä yksikköä, jossa on kaikki sokerin valmistukseen tarvittavat laitteistot, koskevan vuokrasopimuksen tekemistä tuotannon harjoittamista varten vähintään kolmen perättäisen markkinointivuoden ajaksi siten, että osapuolet sitoutuvat olemaan purkamatta sopimusta ennen kolmannen markkinointivuoden päättymistä, sellaisen yrityksen kanssa, joka on sijoittautunut samaan jäsenvaltioon kuin missä kyseinen tehdas sijaitsee, jos vuokrasuhteen voimaantulon jälkeen sitä yritystä, joka vuokraa mainitun tehtaan, voidaan pitää koko tuotantonsa osalta vain sokeria tuottavana yrityksenä.

II kohta

1. Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista sokerintuotantoyritysten sulautuessa tai niitä luovutettaessa sekä sokeritehtaita luovutettaessa kiintiötä on muutettava seuraavasti:

a) jos sokerintuotantoyritykset sulautuvat, jäsenvaltion on myönnettävä sulautumisessa syntyneelle yritykselle kiintiö, joka vastaa ennen sulautumista kyseisille sokerintuotantoyrityksille myönnettyjen kiintiöiden yhteismäärää;

b) sokerintuotantoyritystä luovutettaessa jäsenvaltion on myönnettävä sokerin tuotannon osalta luovutettavan yrityksen kiintiö luovutuksen vastaanottavalle yritykselle tai, jos luovutuksen vastaanottavia yrityksiä on useita, niille on myönnettävä kiintiöt suhteessa niiden hoidettavakseen ottamiin sokerin tuotannon määriin;

c) jos sokeritehdas luovutetaan, jäsenvaltion on vähennettävä tuotantolaitoksen omistusoikeuden luovuttavan yrityksen kiintiötä ja lisättävä kyseisen tuotantolaitoksen saavan yhden tai useamman sokerintuotantoyrityksen kiintiötä vähennetyllä määrällä suhteessa sen hoidettavakseen ottamaan tuotannon määrään.

2. Jos osa sokerijuurikkaan- tai -ruo'on viljelijöistä, joita 1 kohdassa tarkoitetun toimen vaikutukset suoraan koskevat, nimenomaan tuo esille halukkuutensa toimittaa juurikkaansa tai ruokonsa sellaiselle sokerintuotantoyritykselle, joka ei ole ollut näissä toimissa osallisena, jäsenvaltio voi toteuttaa kiintiön myöntämisen sen perusteella, millaisen määrän tuotannosta yritys, jolle tuottajat aikovat juurikkaansa tai sokeriruokonsa toimittaa, ottaa hoidettavakseen.

3. Lakkautettaessa toimintaa muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa

a) sokerintuotantoyrityksen osalta,

b) sokerintuotantoyrityksen yhden tai useamman tehtaan osalta,

jäsenvaltio voi myöntää kiintiöiden osat, joita lakkautus koskee, yhdelle tai useammalle sokerintuotantoyritykselle.

Edellisen kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa jäsenvaltio voi silloin, kun osa kyseisistä tuottajista nimenomaisesti ilmaisee halunsa toimittaa sokerijuurikkaansa tai sokeriruokonsa tietylle sokerintuotantoyritykselle, myöntää kyseistä sokerijuurikas- tai sokeriruokomäärää vastaavan osuuden kiintiöistä yritykselle, jolle tuottajat aikovat sokerijuurikkaansa ja sokeriruokonsa toimittaa.

4. Asetuksen 47 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen turvauduttaessa asianomainen jäsenvaltio voi vaatia niitä sokerijuurikkaanviljelijöitä ja sokeriyrityksiä, joihin mainittua poikkeusta sovelletaan, sisällyttämään toimialakohtaisiin sopimuksiinsa erityismääräyksiä, joiden mukaan jäsenvaltio voi soveltaa tämän kohdan 2 ja 3 kohdan määräyksiä.

5. Sokerintuotantoyritykselle kuuluvaa tehdasta vuokrattaessa jäsenvaltio voi pienentää tämän tehtaan vuokralle antavan yrityksen kiintiötä ja myöntää kiintiöstä lohkaistun osan yritykselle, joka vuokraa tehtaan tuottaakseen siinä sokeria.

Jos vuokrasuhde päättyy I kohdan d alakohdassa tarkoitettujen kolmen markkinointivuoden aikana, jäsenvaltion on peruutettava tämän kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla toteutettu kiintiöiden mukauttaminen taannehtivasti vuokrasopimuksen voimaantulopäivästä. Jos vuokrasuhde kuitenkin päättyy ylivoimaisen esteen vuoksi, jäsenvaltion ei tarvitse peruuttaa mukauttamista.

6. Jos sokerintuotantoyritys ei enää kykene varmistamaan sille yhteisön lainsäädännön mukaan kuuluvien kyseisiä sokerijuurikkaan- tai sokeriruo'ontuottajia koskevien velvoitteiden täyttämistä ja kun kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän todenneet, jäsenvaltio voi myöntää osan kyseisistä kiintiöistä yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi yhdelle tai useammalle sokerintuotantoyritykselle suhteessa niiden hoidettavakseen ottamiin tuotannon määriin.

7. Jos sokerintuotantoyritys saa jäsenvaltiolta hinta- ja myyntitakuita sokerijuurikkaan etyylialkoholiksi jalostamista varten, asianomainen jäsenvaltio voi yhteisymmärryksessä tämän yrityksen ja kyseisten juurikkaanviljelijöiden kanssa myöntää sokerintuotantokiintiöt tai osan niistä yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi yhdelle tai useammalle muulle yritykselle.

III kohta

Isoglukoosintuotantoyritysten sulautuessa tai niitä luovutettaessa taikka isoglukoositehdasta luovutettaessa jäsenvaltio voi myöntää asianomaiset isoglukoosin tuottamiseksi myönnetyt kiintiöt yhdelle tai useammalle muulle yritykselle riippumatta siitä, onko näillä ennestään tuotantokiintiötä.

IV kohta

Edellä II ja III kohdan nojalla toteutettavat toimenpiteet voidaan sallia ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) jokaisen asianomaisen osapuolen etu otetaan huomioon;

b) ne ovat kyseisen jäsenvaltion mielestä omiaan parantamaan juurikkaantuotantoalan, sokeriruo'ontuotantoalan tai sokerinvalmistusalan rakenteita;

c) ne koskevat samalle alueelle, jolle liitteessä IV vahvistetaan kiintiö, sijoittautuneita yrityksiä.

V kohta

Jos sulautuminen tai luovutus tapahtuu 1 päivän lokakuuta ja seuraavan vuoden 30 päivän huhtikuuta välisenä aikana, II ja III kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tulevat voimaan kuluvana markkinointivuonna.

Jos sulautuminen tai luovutus tapahtuu 1 päivän toukokuuta ja saman vuoden 30 päivän syyskuuta välisenä aikana, II ja III kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tulevat voimaan seuraavana markkinointivuonna.

VI kohta

Soveltaessaan asetuksen 56 artiklan 3 kohtaa jäsenvaltion on myönnettävä mukautetut kiintiöt viimeistään helmikuun lopussa, jotta niitä voidaan soveltaa seuraavana markkinointivuonna.

VII kohta

Edellä II ja III kohtaa sovellettaessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mukautetut kiintiöt viidentoista päivän kuluessa V kohdassa tarkoitettujen jaksojen päättymisestä.

LIITE VII63 artiklassa tarkoitetutKANSALLISET KIINTIÖT JA RAKENNEUUDISTUSVARANNON MÄÄRÄT

1. Kansalliset kiintiöt

Jäsenvaltio | Määrä (tonnia) |

Belgia | 3 360 087,000 |

Bulgaria | 979 000,000 |

Tšekki | 2 737 931,000 |

Tanska | 4 522 176,000 |

Saksa | 28 282 788,000 |

Viro | 646 368,000 |

Kreikka | 820 513,000 |

Espanja | 6 116 950,000 |

Ranska | 24 599 335,000 |

Irlanti | 5 395 764,000 |

Italia | 10 530 060,000 |

Kypros | 145 200,000 |

Latvia | 728 648,000 |

Liettua | 1 704 839,000 |

Luxemburg | 273 084,000 |

Unkari | 1 990 060,000 |

Malta | 48 698,000 |

Alankomaat | 11 240 814,000 |

Itävalta | 2 790 642,000 |

Puola | 8 980 143,000 |

Portugali | 1 948 550,000 |

Romania | 3 057 000,000 |

Slovenia | 576 638,000 |

Slovakia | 1 040 788,000 |

Suomi | 2 443 069,324 |

Ruotsi | 3 352 545,000 |

Yhdistynyt kuningaskunta | 14 828 597,000 |

2. Erityisen rakenneuudistusvarannon määrät

Jäsenvaltio | Erityisen rakenneuudistusvarannon määrät (tonnia) |

Bulgaria | 39 180 |

Romania | 188 400 |

LIITE VIII67 artiklassa tarkoitettuVIITERASVAPITOISUUS

Jäsenvaltio | Viiterasvapitoisuus (g/kg) |

Belgia | 36,91 |

Bulgaria | 39,10 |

Tšekki | 42,10 |

Tanska | 43,68 |

Saksa | 40,11 |

Viro | 43,10 |

Kreikka | 36,10 |

Espanja | 36,37 |

Ranska | 39,48 |

Irlanti | 35,81 |

Italia | 36,88 |

Kypros | 34,60 |

Latvia | 40,70 |

Liettua | 39,90 |

Luxemburg | 39,17 |

Unkari | 38,50 |

Alankomaat | 42,36 |

Itävalta | 40,30 |

Puola | 39,00 |

Portugali | 37,30 |

Romania | 35,93 |

Slovenia | 41,30 |

Slovakia | 37,10 |

Suomi | 43,40 |

Ruotsi | 43,40 |

Yhdistynyt kuningaskunta | 39,70 |

LIITE IX

A. 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taatun enimmäismäärän jako jäsenvaltioiden kesken

Belgia | 13 800 |

Bulgaria | 13 |

Tšekki | 1 923 |

Saksa | 300 |

Viro | 30 |

Espanja | 50 |

Ranska | 55 800 |

Latvia | 360 |

Liettua | 2263 |

Alankomaat | 4800 |

Itävalta | 150 |

Puola | 924 |

Portugali | 50 |

Romania | 42 |

Slovakia | 73 |

Suomi | 200 |

Ruotsi | 50 |

Yhdistynyt kuningaskunta | 50 |

B. 86 artiklassa tarkoitetun taatun enimmäismäärän jako jäsenvaltioiden kesken

Belgian ja Luxemburgin talousliitto (BLEU) | 8 000 |

Tšekki | 27 942 |

Tanska | 334 000 |

Saksa | 421 000 |

Kreikka | 37 500 |

Espanja | 1 325 000 |

Ranska | 1 605 000 |

Irlanti | 5 000 |

Italia | 685 000 |

Liettua | 650 |

Unkari | 49 593 |

Alankomaat | 285 000 |

Itävalta | 4 400 |

Puola | 13 538 |

Portugali | 30 000 |

Slovakia | 13 100 |

Suomi | 3 000 |

Ruotsi | 11 000 |

Yhdistynyt kuningaskunta | 102 000 |

LIITE X 110 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut MAIDON JA MAITOTUOTTEIDEN MÄÄRITELMÄT JA NIMITYKSET

I. Määritelmät:

Tässä liitteessä tarkoitetaan:

a) ’kaupan pitämisellä’ tavaran pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, myyntiä, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista;

b) ’nimityksellä’ kaupan pitämisen kaikissa vaiheissa käytettyä nimeä.

II. Ilmaisun ”maito” käyttö

1. Ilmaisulla ’maito’ tarkoitetaan yksinomaan tavanomaista yhdellä tai useammalla lypsämisellä utareista erittynyttä tuotetta, johon ei ole lisätty mitään ja josta ei ole poistettu mitään.

Ilmaisua ”maito” saa kuitenkin käyttää:

a) maidosta, jota on käsitelty sen koostumusta muuttamatta, tai maidosta, jonka rasvapitoisuus on vakioitu 110 artiklan 2 kohdan ja liitteen XI mukaisesti;

b) maidon perusmuotoa, laatuluokkaa, alkuperää ja/tai suunniteltua käyttöä määrittävän sanan tai määrittävien sanojen yhteydessä tai kuvaamaan maidon läpikäymää fyysistä käsittelyä tai maidon koostumukselle tehtyjä muutoksia sillä edellytyksellä, että nämä muutokset rajoittuvat maidon luontaisten ainesosien lisäämiseen ja/tai poistamiseen.

2. Tässä liitteessä ’maitotuotteilla’ tarkoitetaan yksinomaan maidosta saatuja tuotteita ottaen huomioon, että niihin voidaan lisätä niiden valmistuksen kannalta tarpeellisia aineita sillä edellytyksellä, ettei näitä aineita käytetä maidon minkään ainesosan osittaiseen tai täydelliseen korvaamiseen.

Maitotuotteita koskevat ainoastaan:

a) seuraavat nimitykset:

i) hera,

ii) kerma,

iii) voi,

iv) piimä,

v) voiöljy,

vi) kaseiinit,

vii) vedetön maitorasva,

viii) juusto,

ix) jogurtti,

x) kefiiri,

xi) kumissi,

xii) viili/fil,

xiii) smetana,

xiv) fil;

b) myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY [67] 5 artiklassa tarkoitetut nimitykset tai nimet, joita todella käytetään maitotuotteista.

3. Ilmaisua ”maito” tai maitotuotteesta käytettäviä nimityksiä voidaan käyttää myös jonkin sanan tai sanojen yhteydessä, kun tarkoitetaan yhdistettyjä tuotteita, joissa mikään osa ei korvaa tai joissa mitään osaa ei ole tarkoitettu korvaamaan mitään maidon ainesosaa ja joissa maito tai maitotuote on olennainen osa määränsä tai tuotetta kuvaavan vaikutuksensa puolesta.

4. Jos komissio määrittelee, että maito tai maitotuote on peräisin muista kuin nautaeläimistä, on alkuperä mainittava.

III. Nimitysten käyttö kilpailevien tuotteiden osalta

1. Tämän liitteen II kohdassa tarkoitettuja nimityksiä saa käyttää ainoastaan kyseisessä kohdassa tarkoitetuista tuotteista.

Tätä säännöstä ei sovelleta kuitenkaan sellaisten tuotteiden kuvaukseen, joiden tarkka luonne tunnetaan perinteisen käytön vuoksi ja/tai jos nimityksiä käytetään selvästi kuvaamaan tuotteen jotain ominaispiirrettä.

2. Muiden kuin tämän liitteen II kohdassa tarkoitettujen tuotteiden etiketeissä, kaupallisissa asiakirjoissa, julkisessa aineistossa tai minkäänlaisessa harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 10 päivänä syyskuuta 1984 annetun neuvoston direktiivin 84/450/ETY[68] 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyssä mainonnassa tai minkäänlaisessa esillepanossa ei saa käyttää väitteitä, ilmaisuja tai vihjeitä siitä, että kyseessä olisi maitotuote.

Tuotteesta, joka sisältää maitoa tai maitotuotteita, saa kuitenkin käyttää nimitystä ”maito” tai tämän liitteen II kohdan 2 alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja nimityksiä kuvaamaan vain perusraaka-aineita ja luettelemaan tuotteen ainesosat direktiivin 2000/13/EY mukaisesti.

IV. Tuoteluettelot ja tiedonannot

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi ohjeellinen luettelo tuotteista, joita ne pitävät tämän liitteen III kohdan 1 alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja tuotteita alueellaan vastaavina tuotteina.

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa täydennettävä tätä luetteloa myöhemmin ja ilmoitettava tästä komissiolle.

2. Jäsenvaltioiden on joka vuosi ennen 1 päivää lokakuuta raportoitava komissiolle maitotuotteiden ja tämän liitteen täytäntöönpanon osalta kilpailevien tuotteiden markkinoiden kehityksestä, jotta komissio pystyy raportoimaan neuvostolle ennen seuraavan vuoden 1 päivää maaliskuuta.

LIITE XI110 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuIHMISRAVINNOKSI TARKOITETUN MAIDON KAUPAN PITÄMINEN

I. Määritelmät

Tässä liitteessä tarkoitetaan:

a) ’maidolla’ yhdestä tai useammasta lehmästä lypsettyä tuotetta;

b) ’kulutukseen tarkoitetulla maidolla’ tämän liitteen III kohdassa tarkoitettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu toimitettaviksi sellaisenaan kuluttajalle;

c) ’rasvapitoisuudella’ maitorasvayksiköiden osuutta painona 100 yksiköstä kyseistä maitoa;

d) ’proteiinipitoisuudella’ maitoproteiiniyksiköiden osuutta painona 100 yksiköstä kyseistä maitoa (saadaan kertomalla painoprosenttina ilmaistu maidon kokonaistyppipitoisuus 6,38:lla).

II. Toimitus tai myynti loppukuluttajalle

1. Vain sellaista maitoa, joka täyttää kulutukseen tarkoitetulle maidolle asetetut vaatimukset, saa toimittaa tai luovuttaa jalostamattomana loppukuluttajalle suoraan tai ravintoloiden, sairaaloiden, ruokaloiden tai muiden vastaavien suurkeittiöiden välityksellä.

2. Näiden tuotteiden myyntinimitykset mainitaan tämän liitteen III kohdassa. Niitä saa käyttää ainoastaan mainitussa kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden käyttöä yhdistetyissä nimityksissä.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä antaakseen kuluttajille tietoa kyseisten tuotteiden laadusta ja koostumuksesta aina, kun tällaisen tiedon poisjättäminen todennäköisesti aiheuttaa sekaannusta.

III. Kulutukseen tarkoitettu maito

1. Seuraavia tuotteita pidetään kulutukseen tarkoitettuna maitona:

a) raakamaito: maito, jota ei ole kuumennettu yli 40°C:n lämpötilaan tai käsitelty vaikutukseltaan vastaavalla tavalla;

b) täysmaito: lämpökäsitelty maito, joka rasvapitoisuuden osalta täyttää yhden seuraavista vaatimuksista:

i) vakioitu täysmaito: maito, jonka rasvapitoisuus on vähintään 3,50 prosenttia (m/m). Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää ylimääräisestä täysmaidon luokasta, jonka rasvapitoisuus on vähintään 4,00 prosenttia (m/m);

ii) vakioimaton täysmaito: maito, jonka rasvapitoisuutta ei ole muutettu käsittelyvaiheen jälkeen rasvaa lisäämällä tai vähentämällä eikä sekoittamalla sitä maitoon, jonka luonnollista rasvapitoisuutta on muutettu. Rasvapitoisuus ei saa kuitenkaan olla alle 3,50 prosenttia (m/m);

c) kevytmaito: lämpökäsitelty maito, jonka rasvapitoisuus on muutettu vähintään 1,50 prosentiksi (m/m) ja enintään 1,80 prosentiksi (m/m);

d) rasvaton maito: lämpökäsitelty maito, jonka rasvapitoisuus on muutettu enintään 0,50 prosentiksi (m/m).

2. Rajoittamatta 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan soveltamista ainoastaan seuraavat muutokset ovat sallittuja:

a) maidon luonnollisen rasvapitoisuuden muuttaminen poistamalla tai lisäämällä kermaa tai lisäämällä täysmaitoa, kevytmaitoa tai rasvatonta maitoa kulutukseen tarkoitetulle maidolle säädettyjen rasvapitoisuuksien aikaansaamiseksi;

b) maitoproteiinin, kivennäisaineiden tai vitamiinien lisääminen maitoon;

c) maidon laktoosipitoisuuden hydrolysointi glukoosiksi ja galaktoosiksi.

Edellä b ja c alakohdassa tarkoitetut maidon koostumuksen muutokset sallitaan vain, jos ne mainitaan tuotteen pakkauksessa helposti havaittavalla, luettavalla ja pysyvällä tavalla. Tämä merkintä ei kuitenkaan vapauta velvoitteesta tehdä elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä 24 päivänä syyskuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/496/ETY[69] tarkoitettu ravintoarvomerkintä. Lisättäessä proteiineja maidon proteiinipitoisuuden on oltava vähintään 3,8 prosenttia (m/m).

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin rajoittaa b ja c alakohdassa tarkoitettuja maidon koostumuksen muutoksia tai kieltää ne.

3. Kulutukseen tarkoitetun maidon

a) jäätymispisteen on oltava lähellä kulutukseen tarkoitetun maidon alkuperäisellä keräilyalueella todettua raakamaidon keskimääräistä jäätymispistettä;

b) painon on oltava vähintään 1 028 g/l maitoa, jonka rasvapitoisuus on 3,5 prosenttia (m/m) ja lämpötila on 20°C, tai vastaava paino litraa kohti, jos kyse on maidosta, jonka rasvapitoisuus on toinen;

c) sisällettävä vähintään 2,9 prosenttia (m/m) valkuaisaineita maidossa, jonka rasvapitoisuus on 3,5 prosenttia (m/m), tai vastaava pitoisuus, jos kyse on maidosta, jonka rasvapitoisuus on toinen.

IV. Tuodut tuotteet

Yhteisöön tuotujen kulutukseen tarkoitettuna maitona myytävien tuotteiden on oltava tämän asetuksen säännösten mukaisia.

V. Direktiiviä 2000/13/EY sovelletaan erityisesti kulutukseen tarkoitetun maidon merkintöjä koskevien kansallisten säännösten osalta.

VI. Tarkastukset ja seuraamukset sekä niistä raportointi

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet tämän asetuksen soveltamisen valvomisen, sen rikkomisesta aiheutuvien seuraamusten sekä petosten ennakoimisen ja ehkäisemisen varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission tämän asetuksen 187 artiklan mukaisesti mahdollisesti antamien erityissäännösten soveltamista.

Nämä toimenpiteet ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset on ilmoitettava komissiolle niiden hyväksymistä seuraavan kuukauden aikana.

LIITE XII111 artiklassa tarkoitettuLEVITETTÄVIIN RASVOIHIN SOVELLETTAVAT VAATIMUKSET

I. Myyntinimikkeet

1. Asetuksen 111 artiklassa tarkoitettuja tuotteita voidaan toimittaa tai luovuttaa kuluttajalle sellaisenaan joko suoraan tai ravintoloiden, sairaaloiden, ruokaloiden tai vastaavien laitosten välityksellä ainoastaan, jos ne vastaavat liitteen lisäyksessä vahvistettuja vaatimuksia.

2. Näiden tuotteiden myyntinimikkeet mainitaan liitteen lisäyksessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen II kohdan 2 alakohdan tai IV kohdan soveltamista.

Liitteen lisäyksessä mainitut myyntinimikkeet varataan siinä määritellyille tuotteille.

Tätä kohtaa ei kuitenkaan sovelleta:

a) sellaisten tuotteiden kuvaukseen, joiden tarkka luonne tunnetaan perinteisen käytön vuoksi ja/tai jos nimityksiä käytetään selvästi kuvaamaan tuotteen jotain ominaispiirrettä;

b) tiivistettyihin tuotteisiin (voi, margariini, seokset), joiden rasvapitoisuus on vähintään 90 prosenttia.

II. Merkinnät ja esillepano

1. Direktiivissä 2000/13/EY vahvistettujen sääntöjen lisäksi tämän liitteen I kohdan 1 alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnöissä ja esillepanossa on ilmoitettava seuraavat tiedot:

a) liitteen lisäyksessä määritelty myyntinimike;

b) kokonaisrasvapitoisuus painoprosentteina liitteen lisäyksessä tarkoitettujen tuotteiden tuotantohetkellä;

c) kasvirasva-, maitorasva- tai muut eläinrasvapitoisuudet prosentteina kokonaispainosta liitteen lisäyksessä olevassa C osassa tarkoitettujen rasvaseosten tuotantohetkellä painon mukaan alenevasti jaoteltuna;

d) liitteen lisäyksessä tarkoitettujen tuotteiden suolapitoisuus on merkittävä painoprosentteina erittäin selvästi ainesluetteloon.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, nimikkeitä ’minariini’ tai ’halvariini’ saa käyttää liitteen lisäyksessä olevan B osan 3 kohdassa tarkoitetuista tuotteista.

3. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua myyntinimikettä saa käyttää yhdessä yhden tai useamman ilmaisun kanssa kuvaamaan kasvi- ja/tai eläinlajia, josta tuotteet ovat peräisin, tai tuotteiden aiottua käyttöä sekä muiden ilmaisujen kanssa, jotka viittaavat tuotantomenetelmään, jos nämä ilmaisut eivät ole ristiriidassa yhteisön muiden säännösten ja erityisesti maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006[70] kanssa.

Myös maantieteellisen alkuperän osoittavia ilmaisuja on mahdollista käyttää, jollei maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetusta neuvoston asetuksesta (EY) N:o 510/2006[71] muuta johdu.

4. Ilmaisua ’kasvi-’ saa käyttää yhdessä liitteen lisäyksessä olevassa B osassa mainittujen myyntinimitysten kanssa edellyttäen, että tuote sisältää vain kasviperäisiä rasvoja ja eläinperäisiin rasvoihin sovellettava sallittu poikkeama on 2 prosenttia rasvapitoisuudesta. Tätä poikkeamaa sovelletaan myös kasvilajeja koskeviin viittauksiin.

5. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava helposti ymmärrettävissä, ja ne on merkittävä näkyvään kohtaan helposti havaittavalla, luettavalla ja pysyvällä tavalla.

6. Komissio voi ottaa käyttöön 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevia erityistoimenpiteitä tietyntyyppisen mainonnan osalta.

III. Ilmaisut

1. Ilmaisua ”perinteinen” saa käyttää yhdessä liitteen lisäyksessä olevan A osan 1 kohdassa mainitun nimikkeen ”voi” kanssa, kun tuote on saatu suoraan maidosta tai kermasta.

Tätä kohtaa sovellettaessa ’kermalla’ tarkoitetaan maidosta saatua tuotetta, joka on öljy vedessä -emulsio ja jonka maitorasvapitoisuus on vähintään 10 prosenttia.

2. Liitteen lisäyksessä tarkoitettujen tuotteiden osalta kielletään ilmaisut, joissa rasvapitoisuuden ilmoitetaan, annetaan ymmärtää tai vihjataan olevan muu kuin mainitussa liitteen lisäyksessä ilmoitettu.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, on luvallista lisätä:

a) ilmaisut ”alennettu rasvapitoisuus” tai ”kevennetty” liitteen lisäyksessä tarkoitettuihin tuotteisiin, joiden rasvapitoisuus on enemmän kuin 41 prosenttia ja enintään 62 prosenttia;

b) ilmaisut ”vähärasvainen”, ”light” tai ”kevyt” liitteen lisäyksessä tarkoitettuihin tuotteisiin, joiden rasvapitoisuus on enintään 41 prosenttia.

Ilmaisuilla ”alennettu rasvapitoisuus” tai ”kevennetty” ja ilmaisuilla ”vähärasvainen”, ”light” tai ”kevyt” voidaan kuitenkin korvata liitteen lisäyksessä tarkoitetut ilmaisut ”kolme neljäsosaa” tai ”puoli”.

IV. Kansalliset säännöt

1. Jollei tämän liitteen säännöksistä muuta johdu, jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa laatutason erittelyä koskevat kansalliset säännöksensä. Näissä säännöksissä on sallittava laatutasojen arviointi erityisesti käytettyjä raaka-aineita, tuotteiden organoleptisiä ominaisuuksia sekä niiden fyysistä ja mikrobiologista säilyvyyttä koskevin perustein.

Tätä vaihtoehtoa hyväkseen käyttävien jäsenvaltioiden on varmistettava, että mainituissa säännöksissä vahvistettuja perusteita noudattavien toisten jäsenvaltioiden tuotteissa voidaan syrjimättömin edellytyksin käyttää ilmaisuja, joissa kyseisten perusteiden ilmoitetaan täyttyvän mainittujen säännösten perusteella.

2. Edellä II kohdan 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja myyntinimityksiä voidaan täydentää viittaamalla kyseisen tuotteen omaan laatutasoon.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että laatutasojen määrittämisessä käytettäviä 1 alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen perusteiden soveltamista valvotaan. Yhden tai useamman jäsenvaltion nimeämän julkisoikeudellisen elimen tai jäsenvaltion valvoman hyväksytyn elimen on tarkastettava lopputuote säännöllisesti ja toistuvasti. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo nimeämistään elimistä.

V. Tuodut tuotteet

Yhteisöön tuotujen tuotteiden on oltava tämän liitteen mukaisia sen I kohdan 1 alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

VI. Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava 111 artiklan säännöksiä ja tätä liitettä rikottaessa sovellettavat tehokkaat seuraamukset ja tarvittaessa täytäntöönpanoa koskevat kansalliset toimenpiteet sekä ilmoitettava niistä komissiolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission tämän asetuksen 187 artiklan mukaisesti mahdollisesti antamien erityissäännösten soveltamista.

Liitteen XII lisäys

Rasvaryhmä | Myyntinimikkeet | Tuoteluokat |

Määritelmät | Luokan tarkempi kuvaus ja rasvapitoisuus painoprosentteina |

A. Maitorasvat Tuotteet, jotka esiintyvät pääosin vesi öljyssä -tyyppisenä kiinteänä ja taipuisana emulsiona, jotka on saatu yksinomaan maidosta ja/tai tietyistä maitotuotteistaja ja joissa rasva on arvon kannalta olennainen osa. Muita niiden valmistuksessa tarvittavia aineita voidaan kuitenkin lisätä, jollei näitä aineita käytetä korvamaan joko kokonaan tai osittain maidon ainesosia. | 1. Voi | Tuote, jonka maitorasvapitoisuus on vähintään 80 prosenttia mutta vähemmän kuin 90 prosenttia, vesipitoisuus enintään 16 prosenttia ja maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus enintään 2 prosenttia. |

2. Voi 60 (*) | Tuote, jonka maitorasvapitoisuus on vähintään 60 prosenttia ja enintään 62 prosenttia. |

3. Voi 40 (**) | Tuote, jonka maitorasvapitoisuus on vähintään 39 prosenttia ja enintään 41 prosenttia. |

4. Maitorasvalevite x % | Tuote, jonka maitorasvapitoisuudet ovat seuraavat: – vähemmän kuin 39 prosenttia, – enemmän kuin 41 prosenttia mutta vähemmän kuin 60 prosenttia, – enemmän kuin 62 prosenttia mutta vähemmän kuin 80 prosenttia. |

(*) Vastaa tanskan kielen ilmaisua "smør 60". (**) Vastaa tanskan kielen ilmaisua "smør 40". |

Rasvaryhmä | Myyntinimikkeet | Tuoteluokat |

Määritelmät | Luokan tarkempi kuvaus ja rasvapitoisuus painoprosentteina |

B. Margariinit Tuotteet, jotka esiintyvät pääosin vesi öljyssä -tyyppisenä kiinteänä ja taipuisana emulsiona, jotka on saatu kiinteistä ja/tai nestemäisistä ihmisravinnoksi kelpaavista kasvi- ja/tai eläinrasvoista ja joiden maitorasvapitoisuus on enintään 3 prosenttia rasvapitoisuudesta. | 1. Margariini | Kasvi- ja/tai eläinperäisistä rasvoista saatu tuote, jonka rasvapitoisuus on vähintään 80 prosenttia mutta vähemmän kuin 90 prosenttia. |

2. Margariini 60 (*) | Kasvi- ja/tai eläinperäisistä rasvoista saatu tuote, jonka rasvapitoisuus on vähintään 60 prosenttia ja enintään 62 prosenttia. |

3. Margariini 40 (**) | Kasvi- ja/tai eläinperäisistä rasvoista saatu tuote, jonka rasvapitoisuus on vähintään 39 prosenttia ja enintään 41 prosenttia. |

4. Rasvalevite x % | Kasvi- ja/tai eläinperäisistä rasvoista saatu tuote, jonka rasvapitoisuudet ovat seuraavat: – vähemmän kuin 39 prosenttia, – enemmän kuin 41 prosenttia mutta vähemmän kuin 60 prosenttia, – enemmän kuin 62 prosenttia mutta vähemmän kuin 80 prosenttia. |

(*) Vastaa tanskan kielen ilmaisua "margarine 60". (**) Vastaa tanskan kielen ilmaisua "margarine 40". |

Rasvaryhmä | Myyntinimikkeet | Tuoteluokat |

Määritelmät | Luokan tarkempi kuvaus ja rasvapitoisuus painoprosentteina |

C. Kasvi- ja/tai eläinperäisistä tuotteista koostuvat rasvat | 1. Rasvaseos | Kasvi- ja/tai eläinperäisten rasvojen sekoituksena saatu tuote, jonka rasvapitoisuus on vähintään 80 prosenttia mutta vähemmän kuin 90 prosenttia. |

2. Rasvaseos 60 (*) | Kasvi- ja/tai eläinperäisten rasvojen sekoituksena saatu tuote, jonka rasvapitoisuus on vähintään 60 prosenttia ja enintään 62 prosenttia. |

3. Rasvaseos 40 (**) | Kasvi- ja/tai eläinperäisten rasvojen sekoituksena saatu tuote, jonka rasvapitoisuus on vähintään 39 prosenttia ja enintään 41 prosenttia. |

4. Rasvaseoslevite x % | Kasvi- ja/tai eläinperäisten rasvojen sekoituksena saatu tuote, jonka rasvapitoisuudet ovat seuraavat: – vähemmän kuin 39 prosenttia, – enemmän kuin 41 prosenttia mutta vähemmän kuin 60 prosenttia, – enemmän kuin 62 prosenttia mutta vähemmän kuin 80 prosenttia. |

(*) Vastaa tanskan kielen ilmaisua "blandingsprodukt 60". (**) Vastaa tanskan kielen ilmaisua "blandingsprodukt 40". |

Huomautus: Tässä liitteen lisäyksessä lueteltujen tuotteiden maitorasva-ainesosaa voidaan muuttaa ainoastaan fysikaalisin menetelmin.

LIITE XIII113 artiklassa tarkoitetutOLIIVIÖLJYJEN JA OLIIVIN PURISTEMASSAÖLJYJEN KUVAUKSET JA MÄÄRITELMÄT

1. NEITSYTOLIIVIÖLJYT

Öljyt, jotka on saatu oliivipuun hedelmistä ainoastaan mekaanisia tai muita fysikaalisia valmistusmenetelmiä käyttäen sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät johda öljyn laadun heikkenemiseen, ja joita ei ole käsitelty muuten kuin pesemällä, dekantoimalla, sentrifugoimalla tai suodattamalla; ei kuitenkaan öljyt, jotka on valmistettu liuottimilla uuttamalla, käyttämällä apuainetta, jolla on kemiallista tai biokemiallista vaikutusta, tai uudelleen esteröimällä, eikä oliiviöljyn ja muiden öljyjen keskinäiset seokset.

Neitsytoliiviöljyt luokitellaan ja kuvataan yksinomaan seuraavasti:

a) Ekstra-neitsytoliiviöljy

Neitsytoliiviöljy, jonka vapaiden rasvahappojen pitoisuus öljyhappona ilmaistuna saa olla enintään 0,8 g / 100 g ja jonka muut ominaisuudet ovat kyseiselle luokalle säädettyjen ominaisuuksien mukaiset.

b) Neitsytoliiviöljy

Neitsytoliiviöljy, jonka vapaiden rasvahappojen pitoisuus öljyhappona ilmaistuna saa olla enintään 2 g / 100 g ja jonka muut ominaisuudet ovat kyseiselle luokalle säädettyjen ominaisuuksien mukaiset.

c) Oliivilamppuöljy

Neitsytoliiviöljy, jonka vapaiden rasvahappojen pitoisuus öljyhappona ilmaistuna on enemmän kuin 2 g / 100 g ja/tai jonka muut ominaisuudet ovat kyseiselle luokalle säädettyjen ominaisuuksien mukaiset.

2. JALOSTETTU OLIIVIÖLJY

Neitsytoliiviöljyä jalostamalla saatu oliiviöljy, jonka vapaiden rasvahappojen pitoisuus öljyhappona ilmaistuna saa olla enintään 0,3 g / 100 g ja jonka muut ominaisuudet ovat kyseiselle luokalle säädettyjen ominaisuuksien mukaiset.

3. JALOSTETUSTA OLIIVIÖLJYSTÄ JA NEITSYTOLIIVIÖLJYSTÄ VALMISTETTU OLIIVIÖLJY

Jalostettua oliiviöljyä ja neitsytoliiviöljyä, ei kuitenkaan oliivilamppuöljyä, sekoittamalla saatu oliiviöljy, jonka vapaiden rasvahappojen pitoisuus öljyhappona ilmaistuna saa olla enintään 1 g / 100 g ja jonka muut ominaisuudet ovat kyseiselle luokalle säädettyjen ominaisuuksien mukaiset.

4. RAAKA OLIIVIN PURISTEMASSAÖLJY

Öljy, joka on valmistettu oliivin puristemassasta liuottimia tai fysikaalisia valmistusmenetelmiä käyttäen, tai öljy, joka tiettyjä ominaisuuksia lukuun ottamatta vastaa oliivilamppuöljyä, ja jonka muut ominaisuudet ovat kyseiselle luokalle säädettyjen ominaisuuksien mukaiset; ei kuitenkaan öljyt, jotka on valmistettu uudelleen esteröimällä tai sekoittamalla muita öljyjä.

5. JALOSTETTU OLIIVIN PURISTEMASSAÖLJY

Raakaa oliivin puristemassaöljyä jalostamalla saatu öljy, jonka vapaiden rasvahappojen pitoisuus öljyhappona ilmaistuna saa olla enintään 0,3 g / 100 g ja jonka muut ominaisuudet ovat kyseiselle luokalle säädettyjen ominaisuuksien mukaiset.

6. OLIIVIN PURISTEMASSAÖLJY

Jalostettua oliivin puristemassaöljyä ja neitsytoliiviöljyä, ei kuitenkaan oliivilamppuöljyä, sekoittamalla saatu oliiviöljy, jonka vapaiden rasvahappojen pitoisuus öljyhappona ilmaistuna saa olla enintään 1 g / 100 g ja jonka muut ominaisuudet ovat kyseiselle luokalle säädettyjen ominaisuuksien mukaiset.

LIITE XIV131 ja 133 artiklassa tarkoitetutRIISITUOTTEIDEN TUONTITULLIT

1. Esikuoritun riisin tuontitullit

a) 30 euroa tonnilta seuraavissa tapauksissa:

aa) kun todetaan, että juuri päättyneen markkinointivuoden aikana tuodun esikuoritun riisin määrät eivät saavuta 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vuosittaista viitemäärää vähennettynä 15 prosentilla,

bb) kun todetaan, että markkinointivuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana tuodun esikuoritun riisin määrät eivät saavuta 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua osittaista viitemäärää vähennettynä 15 prosentilla;

b) 42,5 euroa tonnilta seuraavissa tapauksissa:

aa) kun todetaan, että juuri päättyneen markkinointivuoden aikana tuodun esikuoritun riisin määrät ylittävät 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vuosittaisen viitemäärän vähennettynä 15 prosentilla ja että ne eivät ylitä samaa vuosittaista viitemäärää korotettuna 15 prosentilla,

bb) kun todetaan, että markkinointivuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana tuodun esikuoritun riisin määrät ylittävät 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun osittaisen viitemäärän vähennettynä 15 prosentilla ja että ne eivät ylitä samaa osittaista viitemäärää korotettuna 15 prosentilla;

c) 65 euroa tonnilta seuraavissa tapauksissa:

aa) kun todetaan, että juuri päättyneen markkinointivuoden aikana tuodun esikuoritun riisin määrät ylittävät 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vuosittaisen viitemäärän korotettuna 15 prosentilla,

bb) kun todetaan, että markkinointivuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana tuodun esikuoritun riisin määrät ylittävät 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun osittaisen viitemäärän korotettuna 15 prosentilla.

2. Hiotun riisin tuontitullit

a) 175 euroa tonnilta seuraavissa tapauksissa:

aa) kun todetaan, että juuri päättyneen markkinointivuoden aikana tuodun osittain tai kokonaan hiotun riisin määrät ylittävät 387 743 tonnia,

bb) kun todetaan, että markkinointivuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana tuodun osittain tai kokonaan hiotun riisin määrät ylittävät 182 239 tonnia;

b) 145 euroa tonnilta seuraavissa tapauksissa:

aa) kun todetaan, että juuri päättyneen markkinointivuoden aikana tuodun osittain tai kokonaan hiotun riisin määrät eivät ylitä 387 743 tonnia,

bb) kun todetaan, että markkinointivuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana tuodun osittain tai kokonaan hiotun riisin määrät eivät ylitä 182 239 tonnia.

LIITE XV132 artiklassa tarkoitetutBASMATI-RIISIN LAJIKKEET

Basmati 217

Basmati 370

Basmati 386

Kernel (Basmati)

Pusa Basmati

Ranbir Basmati

Super Basmati

Taraori Basmati (HBC-19)

Type-3 (Dehradun)

LIITE XVI 147 ARTIKLAN 3 KOHDASSA JA 148 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHDASSA SEKÄ LITTEESSÄ III OLEVAN II OSAN 12 KOHDASSA TARKOITEUT VALTIOT

Barbados

Belize

Norsunluurannikko

Kongon tasavalta

Fidži

Guayana

Intia

Jamaika

Kenia

Madagaskar

Malawi

Mauritius

Mosambik

Saint Kitts ja Nevis – Anguilla

Suriname

Swazimaa

Tansania

Trinidad ja Tobago

Uganda

Sambia

Zimbabwe

LIITE XVII 23 artiklan a alakohdan ii alakohdassa ja III osan III luvun II jaksossa tarkoitettu TAVARALUETTELO

I osa: Vilja

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

ex 0403 | Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä: |

0403 10 | - jogurtti: |

0403 10 51– 0403 10 99 | - - maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä |

0403 90 | - muu: |

0403 90 71– 0403 90 99 | - - maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä |

ex 0710 | Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt): |

0710 40 00 | - sokerimaissi |

ex 0711 | Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina: |

0711 90 30 | - - - sokerimaissi |

ex 1704 | Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa), lukuun ottamatta alanimikkeen 1704 90 10 lakritsiuutetta |

1806 | Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet |

ex 1901 | Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna: |

1901 10 00 | - pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet vähittäismyyntipakkauksissa |

1901 20 00 | - seokset ja taikinat, nimikkeen 1905 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut |

1901 90 | - muut: |

1901 90 11– 1901 90 19 | - - mallasuute |

- - muut: |

1901 90 99 | - - - muu |

ex 1902 | Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu: |

- kypsentämättömät makaronivalmisteet, joita ei ole täytetty eikä muullakaan tavalla valmistettu: |

1902 11 00 | - - munaa sisältävät |

1902 19 | - - muut |

ex 1902 20 | - täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut: |

- - muut: |

1902 20 91 | - - - kypsennetyt |

1902 20 99 | - - - muut |

1902 30 | - muut makaronivalmisteet |

1902 40 | - couscous |

1903 00 00 | Tapioka ja tärkkelyksestä valmistetut tapiokankorvikkeet, hiutaleina, jyvinä, helmisuurimoina, seulomisjääminä tai niiden kaltaisessa muodossa |

1904 | Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat: |

1905 | Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet |

ex 2001 | Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat: |

- muut: |

2001 90 30 | - - sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) |

2001 90 40 | - - jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä |

ex 2004 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet: |

- perunat: |

- - muut: |

2004 10 91 | - - - hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina |

- muut kasvikset sekä kasvissekoitukset: |

2004 90 10 | - - sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) |

ex 2005 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet: |

- perunat: |

2005 20 10 | - - hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina |

2005 80 00 | - sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) |

ex 2008 | Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat: |

- muut, myös sekoitukset, ei kuitenkaan alanimikkeeseen 2008 19 kuuluvat: |

- - muut: |

- - - lisättyä alkoholia sisältämättömät: |

- - - - lisättyä sokeria sisältämättömät: |

2008 99 85 | - - - - - maissi, muu kuin sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) |

2008 99 91 | - - - - - jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on tärkkelystä vähintään 5 painoprosenttia |

ex 2101 | Kahvi-, tee-, ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai kahviin, teehen tai mateen perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet: |

- - näihin uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin perustuvat valmisteet tai kahviin perustuvat valmisteet: |

2101 12 98 | - - - muut |

2101 20 | - tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin ja tiivisteisiin taikka teehen tai mateen perustuvat valmisteet: |

2101 20 98 | - - - muut |

2101 30 | Paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet: |

- - paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet: |

2101 30 19 | - - - muut |

- - paahdetun juurisikurin uutteet, esanssit ja tiivisteet ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet: |

2101 30 99 | - - - muut |

ex 2102 | Hiiva (elävä eli aktiivinen tai kuollut eli inaktiivinen); muut kuolleet yksisoluiset mikro-organismit (ei kuitenkaan nimikkeen 3002 rokotteet); valmistetut leivinjauheet : |

- elävä eli aktiivinen hiiva: |

2102 10 31 ja 2102 10 39 | - - leivontahiiva |

2105 00 | Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, myös kaakaota sisältävät |

ex 2106 | Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet: |

- muut: |

- - muut: |

2106 90 92 | - - - joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä, taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä |

2106 90 98 | - - - muut |

2202 | Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- tai kasvismehut |

2205 | Vermutti ja muu tuoreista rypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla |

ex 2208 | Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat: |

- viski: |

2208 30 32– 2208 30 88 | - - muu kuin bourbon |

2208 50 | - gini ja genever |

2208 60 | - votka |

2208 70 | - liköörit |

- muut: |

- - muut väkevät alkoholijuomat ja muut alkoholipitoiset juomat: |

- - - enintään 2 litraa vetävissä astioissa: |

2208 90 41 | - - - - ouzo |

- - - - muut: |

- - - - - väkevät alkoholijuomat (ei kuitenkaan liköörit): |

- - - - - - muut: |

2208 90 52 | - - - - - - - korn |

2208 90 54 | - - - - - - - tequila |

2208 90 56 | - - - - - - - muut |

2208 90 69 | - - - - - muut alkoholipitoiset juomat |

- - - enemmän kuin 2 litraa vetävissä astioissa: |

- - - - väkevät alkoholijuomat (ei kuitenkaan liköörit): |

2208 90 75 | - - - - - tequila |

2208 90 77 | - - - - - muut |

2208 90 78 | - - - - muut alkoholipitoiset juomat |

2905 43 00 | - - mannitoli |

2905 44 | - - D-glusitoli (sorbitoli) |

ex 3302 | Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuudessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen: |

- jollaisia käytetään elintarvike- tai juomateollisuudessa: |

- - jollaisia käytetään juomateollisuudessa: |

- - - valmisteet, joissa on kaikki juomille luonteenomaiset aromiaineet: |

- - - - muut: |

3302 10 29 | - - - - - muut |

3505 | Dekstriini ja muu modifioitu tärkkelys (esim. esihyytelöity tai esteröity tärkkelys); tärkkelykseen, dekstriiniin tai muuhun modifioituun tärkkelykseen perustuvat liimat ja liisterit |

ex 3809 | Viimeistelyvalmisteet, valmisteet, jotka nopeuttavat värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä, sekä muut tuotteet ja valmisteet (esim. liistausaineet ja peittausaineet), jollaisia käytetään tekstiili-, paperi-, nahka- tai niiden kaltaisessa teollisuudessa, muualle kuulumattomat : |

3809 10 | - tärkkelyspitoisiin aineisiin perustuvat |

3824 60 | - sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva |

II osa: Riisi

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

ex 0403 | Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä: |

0403 10 | - jogurtti: |

0403 10 51– 0403 10 99 | - - maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä |

0403 90 | - muu: |

0403 90 71– 0403 90 99 | - - maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä |

ex 1704 | Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa): |

1704 90 51– 1704 90 99 | - - muut |

ex 1806 | Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet, eivät kuitenkaan alanimikkeiden 1806 10, 1806 20 70, 1806 90 60, 1806 90 70 ja 1806 90 90 tavarat |

ex 1901 | Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna: |

1901 10 00 | - pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet vähittäismyyntipakkauksissa |

1901 20 00 | - seokset ja taikinat, nimikkeen 1905 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut |

1901 90 | - muut: |

1901 90 11– 1901 90 19 | - - mallasuute |

- - muut: |

1901 90 99 | - - - muut |

ex 1902 | Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu: |

1902 20 91 | - - - kypsennetyt |

1902 20 99 | - - - muut |

1902 30 | - muut makaronivalmisteet |

1902 40 90 | - - muu |

1904 | Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat |

ex 1905 | Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet: |

1905 90 20 | - - ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet |

ex 2004 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet: |

- perunat: |

- - muut: |

2004 10 91 | - - - hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina |

ex 2005 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet: |

- perunat: |

2005 20 10 | - - hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina |

ex 2101 | Kahvi-, tee-, ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai kahviin, teehen tai mateen perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet: |

2101 12 | - - näihin uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin perustuvat valmisteet tai kahviin perustuvat valmisteet: |

2101 12 98 | - - - muut |

2101 20 | - tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin ja tiivisteisiin taikka teehen tai mateen perustuvat valmisteet: |

2101 20 98 | - - - muut |

2105 00 | Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, myös kaakaota sisältävät |

ex 2106 | Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet: |

- muut: |

- - muut: |

2106 90 92 | - - - joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä, taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä |

2106 90 98 | - - - muut |

ex 3505 | Dekstriini ja muu modifioitu tärkkelys (esim. esihyytelöity tai esteröity tärkkelys); tärkkelykseen, dekstriiniin tai muuhun modifioituun tärkkelykseen perustuvat liimat ja liisterit, lukuun ottamatta nimikkeen 3505 10 50 tärkkelystä |

ex 3809 | Viimeistelyvalmisteet, valmisteet, jotka nopeuttavat värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä, sekä muut tuotteet ja valmisteet (esim. liistausaineet ja peittausaineet), jollaisia käytetään tekstiili-, paperi-, nahka- tai niiden kaltaisessa teollisuudessa, muualle kuulumattomat : |

3809 10 | - tärkkelyspitoisiin aineisiin perustuvat |

III osa: Sokeri

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

ex 0403 | Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä: |

0403 10 | – Jogurtti: |

0403 10 51– 0403 10 99 | – – maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä |

0403 90 | – muu: |

0403 90 71– 0403 90 99 | – – maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä |

ex 0710 | Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt): |

0710 40 00 | – sokerimaissi |

ex 0711 | Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina: |

0711 90 | – muut kasvikset; kasvissekoitukset: |

– – kasvikset: |

0711 90 30 | – – – sokerimaissi |

1702 50 00 | – kemiallisesti puhdas fruktoosi |

ex 1704 | Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa), lukuun ottamatta alanimikkeen 1704 90 10 lakritsiuutetta |

1806 | Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet |

ex 1901 | Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna: |

1901 10 00 | – pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet vähittäismyyntipakkauksissa |

1901 20 00 | – seokset ja taikinat, nimikkeen 1905 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut |

1901 90 | – muut: |

– – muut: |

1901 90 99 | – – – muut |

ex 1902 | Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu: |

1902 20 | – täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut: |

– – muut: |

1902 20 91 | – – – kypsennetyt |

1902 20 99 | – – – muut |

1902 30 | – muut makaronivalmisteet |

1902 40 | – couscous: |

1902 40 90 | - - muu |

1904 | Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat |

ex 1905 | Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet: |

1905 10 00 | - näkkileipä |

1905 20 | - maustekakut |

1905 31 | - - makeat pikkuleivät (sweet biscuits) |

1905 32 | - - vohvelit ja vohvelikeksit |

1905 40 | - korput, paahdettu leipä ja niiden kaltaiset paahdetut tuotteet |

1905 90 | - muut: |

- - muut: |

1905 90 45 | - - - keksit ja pikkuleivät (biscuits) |

1905 90 55 | - - - puristetut tai paisutetut tuotteet, maustetut tai suolatut |

- - - muut: |

1905 90 60 | - - - - lisättyä makeutusainetta sisältävät |

1905 90 90 | - - - - muut |

ex 2001 | Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat: |

2001 90 | - muut: |

2001 90 30 | - - sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) |

2001 90 40 | - - jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä |

ex 2004 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet: |

2004 10 | - perunat |

- - muut |

2004 10 91 | - - - hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina |

2004 90 | - muut kasvikset sekä kasvissekoitukset: |

2004 90 10 | - - sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) |

ex 2005 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet: |

2005 20 | - perunat: |

2005 20 10 | - - hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina |

2005 80 00 | - sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) |

ex 2101 | Kahvi-, tee-, ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai kahviin, teehen tai mateen perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet: |

- kahviuutteet, -esanssit ja -tiivisteet ja kahviuutteisiin, -esansseihin tai -tiivisteisiin taikka kahviin perustuvat valmisteet: |

- - uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin perustuvat valmisteet tai kahviin perustuvat valmisteet: |

2101 12 98 | - - - muut: |

- tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin ja tiivisteisiin taikka teehen tai mateen perustuvat valmisteet: |

- - valmisteet |

2101 20 98 | - - - muut |

- Paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet: |

- - paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet: |

2101 30 19 | - - - muut |

- - paahdetun juurisikurin ja muiden paahdettujen kahvinkorvikkeiden uutteet, esanssit ja tiivisteet: |

2101 30 99 | - - - muut |

2105 00 | Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, myös kaakaota sisältävät |

ex 2106 | Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet: |

2106 90 | - muut: |

2106 90 92 | - - - - - joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä, taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä |

2106 90 98 | - - - - - muut |

2202 | Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- tai kasvismehut |

2205 | Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla |

ex 2208 | Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat: |

2208 20 | - väkevät alkoholijuomat, rypäleviinistä tai viininvalmistuksen puristejäännöksestä tislaamalla valmistetut |

2208 50 91– 2208 50 99 | genever |

2208 70 | - liköörit |

2208 90 41– 2208 90 78 | - - muut väkevät alkoholijuomat ja muut alkoholipitoiset juomat: |

2905 43 00 | - - mannitoli |

2905 44 | - D-glusitoli (sorbitoli) |

ex 3302 | Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuudessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen: |

3302 10 | - jollaisia käytetään elintarvike- ja juomateollisuudessa |

- - jollaisia käytetään juomateollisuudessa: |

- - - valmisteet, joissa on kaikki juomille luonteenomaiset aromiaineet: |

- - - - - muut, todellinen alkoholipitoisuus enintään 0,5 tilavuusprosenttia |

3302 10 29 | - - - - - muut |

ex 38 ryhmä | Erinäiset kemialliset tuotteet: |

3824 60 | - sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva |

IV osa: Maito

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

ex 0405 | Voi ja muut maitorasvat; maidosta valmistetut levitteet: |

0405 20 | – maidosta valmistetut levitteet: |

0405 20 10 | – – rasvapitoisuus vähintään 39 mutta pienempi kuin 60 painoprosenttia |

0405 20 30 | – – rasvapitoisuus vähintään 60 mutta enintään 75 painoprosenttia |

ex 1517 | Margariini; syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet: |

1517 10 | – margariini, ei kuitenkaan nestemäinen margariini: |

1517 10 10 | – – jossa on enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa |

1517 90 | – muut: |

1517 90 10 | – – jossa on enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa |

ex 1704 | Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa): |

ex 1704 90 | – muut, ei kuitenkaan lakritsiuute, jossa on sakkaroosia enemmän kuin 10 painoprosenttia, mutta ei muita lisättyjä aineita |

ex 1806 | Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet, ei kuitenkaan alanimikkeen 1806 10 ainoastaan sakkaroosilla makeutettu kaakaojauhe |

ex 1901 | Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna: |

1901 10 00 | – pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet vähittäismyyntipakkauksissa |

1901 20 00 | – seokset ja taikinat, nimikkeen 1905 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut |

1901 90 | – muut: |

– – muut: |

1901 90 99 | – – – muut |

ex 1902 | Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu: |

– kypsentämättömät makaronivalmisteet, joita ei ole täytetty eikä muullakaan tavalla valmistettu: |

1902 19 | – – muut |

1902 20 | – täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut: |

– – muut: |

1902 20 91 | – – – kypsennetyt |

1902 20 99 | – – – muut |

1902 30 | – muut makaronivalmisteet |

1902 40 | – couscous: |

1902 40 90 | – – muu |

1904 | Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat |

ex 1905 | Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet: |

1905 10 00 | näkkileipä |

1905 20 | – maustekakut |

– makeat pikkuleivät (sweet biscuits), vohvelit ja vohvelikeksit: |

1905 31 | – – makeat pikkuleivät (sweet biscuits) |

1905 32 | – – vohvelit ja vohvelikeksit |

1905 40 | – korput, paahdettu leipä ja niiden kaltaiset paahdetut tuotteet |

1905 90 | – muut: |

– – muut: |

(…) | (…) |

1905 90 45 | – – – keksit ja pikkuleivät (biscuits) |

1905 90 55 | – – – puristetut tai paisutetut tuotteet, maustetut tai suolatut |

– –– muut |

1905 90 60 | – – – – lisättyä makeutusainetta sisältävät |

1905 90 90 | – – – – muut |

ex 2004 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet: |

2004 10 | – perunat: |

– – muut: |

2004 10 91 | – – – hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina |

ex 2005 | Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet: |

2005 20 | – perunat: |

2005 20 10 | – – hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina |

2105 00 | Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, myös kaakaota sisältävät |

ex 2106 | Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet: |

2106 90 | – muut: |

– – muut: |

2106 90 92 | – – – joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä, taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä |

2106 90 98 | – – – muut |

ex 2202 | Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- ja kasvismehut: |

2202 90 | – muut: |

– – muut, jotka sisältävät nimikkeiden 0401–0404 tuotteista saatuja rasvoja: |

2202 90 91 | – – – vähemmän kuin 0,2 painoprosenttia |

2202 90 95 | – – – vähintään 0,2 painoprosenttia, mutta vähemmän kun 2 painoprosenttia |

2202 90 99 | – – – vähintään 2 painoprosenttia |

ex 2208 | Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat: |

2208 70 | – liköörit |

2208 90 | – muut: |

– – muut väkevät alkoholijuomat ja muut alkoholipitoiset juomat: |

– – – enintään 2 litraa vetävissä astioissa: |

– – – – muut: |

2208 90 69 | – – – – – muut alkoholipitoiset juomat |

– – – enemmän kuin 2 litraa vetävissä astioissa: |

2208 90 78 | – – – – muut alkoholipitoiset juomat |

ex 3302 | Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuudessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen: |

3302 10 | – jollaisia käytetään elintarvike- tai juomateollisuudessa: |

– – jollaisia käytetään juomateollisuudessa: |

3302 10 29 | – – – – – muut |

3501 | Kaseiini, kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset; kaseiiniliimat |

ex 3502 | Albumiinit (myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet, joiden heraproteiinipitoisuus on suurempi kuin 80 prosenttia kuiva-aineen painosta), albuminaatit ja muut albumiinijohdannaiset: |

3502 20 | – maitoalbumiini (laktalbumiini), myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet: |

– – muu: |

3502 20 91 | – – – kuivattu (esim. levyinä, suomuina, hiutaleina, jauheena) |

3502 20 99 | – – – muu |

V osa: Munat

CN-koodi | Tavaran kuvaus |

ex 0403 10 51– ex 0403 10 99 ex 0403 90 71– ex 0403 90 99 | Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä: |

1806 | Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet |

ex 1901 | Muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa on vähemmän kuin 5 painoprosenttia kaakaota täysin rasvattomasta aineesta laskettuna |

– kypsentämättömät makaronivalmisteet, joita ei ole täytetty eikä muullakaan tavalla valmistettu: |

1902 11 00 | – – munaa sisältävät |

ex 1904 | Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat, kaakaota sisältävät |

ex 1905 | Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet: |

1905 20 | -– maustekakut |

1905 31 | -– makeat pikkuleivät (sweet biscuits) |

1905 32 | -– vohvelit ja vohvelikeksit |

1905 40 | -– korput, paahdettu leipä ja niiden kaltaiset paahdetut tuotteet |

1905 90 | -– muut, ei kuitenkaan nimikkeiden 1905 90 10–1905 90 30 tuotteet |

ex 2105 00 | Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, kaakaota sisältävät |

2208 | Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat: |

2208 70 | -– liköörit |

3502 | Albumiinit (myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet, joiden heraproteiinipitoisuus on suurempi kuin 80 prosenttia kuiva-aineen painosta), albuminaatit ja muut albumiinijohdannaiset: |

3502 11 90 | -– -– -– muu kuivattu muna-albumiini |

3502 19 90 | -– -– -– muu muna-albumiini |

LIITE XVIII 196 artiklassa tarkoitetut VASTAAVUUSTAULUKOT

1. Asetus (ETY) N:o 234/68

Asetus (ETY) N:o 234/68 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan m alakohta |

2 artikla | 51 artikla |

3–5 artikla | 109 artikla |

6 artikla | – |

7 artikla | 166 artikla |

8 artikla | III osan II luvun I jakso |

9 artikla | 129 artikla |

10 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

10 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

10 a artikla | 153 artikla |

11 artikla | 172 artikla |

12 artikla | – |

13 artikla | 188 artikla |

14 artikla | 188 artikla |

15 artikla | – |

16 artikla | – |

17 artikla | – |

18 artikla | – |

2. Asetus (ETY) N:o 827/68

Asetus (ETY) N:o 827/68 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan u alakohta |

2 artiklan 1 kohta | 129 artikla |

2 artiklan 2 kohta | 123 artikla |

2 artiklan 3 kohta | 122 artikla |

3 artikla | 153 artikla |

4 artikla | – |

5 artiklan ensimmäinen kohta | 172 artikla |

5 artiklan toinen kohta | 175 artiklan 1 kohta |

6 artikla | 188 artikla |

7 artikla | – |

8 artikla | – |

9 artikla | – |

3. Asetus (ETY) N:o 2729/75

Asetus (ETY) N:o 2729/75 | Tämä asetus |

1 artikla | 143 artikla |

2 artiklan 1 kohta | 144 artikla |

2 artiklan 2 kohta | 145 artikla |

3 artikla | 146 artikla |

4. Asetus (ETY) N:o 2759/75

Asetus (ETY) N:o 2759/75 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan q alakohta |

2 artikla | 51 artikla |

3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen luetelmakohta | 28 artiklan 1 kohdan f alakohta |

3 artiklan ensimmäisen kohdan toinen luetelmakohta ja toinen ja kolmas kohta | – |

4 artiklan 1 kohta | 7 artiklan 1 kohdan f alakohta |

4 artiklan 2 kohta | 34 artikla |

4 artiklan 5 kohta | 39 artikla |

4 artiklan 6 kohdan ensimmäinen luetelmakohta | 34 artiklan 1 kohta |

4 artiklan 6 kohdan toinen luetelmakohta | 34 artiklan 2 kohta |

4 artiklan 6 kohdan kolmas luetelmakohta | 40 artikla |

5 artikla | – |

6 artikla | – |

7 artiklan 1 kohta | – |

7 artiklan 2 kohta | 40 artikla |

8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 124 artikla ja 155 artiklan 1 kohta |

8 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 125 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

8 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta | 126 ja 127 artikla sekä 155 artiklan 2 kohta |

8 artiklan 2 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

9 artikla | 129 artikla |

10 artiklan 1–3 kohta | 135 artikla |

10 artiklan 4 kohta | 137 artikla |

11 artiklan 1–3 kohta | 138 artikla |

11 artiklan 4 kohta | 142 artikla |

12 artikla | 179 artiklan b alakohta |

13 artiklan 1 kohta | 156 artiklan 1 kohta |

13 artiklan 2 kohta | 157 artikla |

13 artiklan 3 ja 4 kohta | 158 artikla |

13 artiklan 5 kohta | 163 artikla |

13 artiklan 6–10 kohta | 160 artikla |

13 artiklan 11 kohta | 162 artikla |

13 artiklan 12 kohta | 163 artikla |

14 artikla | 154 ja 167 artikla |

15 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

15 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

16 artikla | 153 artikla |

19 artikla | – |

20 artiklan 1 kohta | 41 artikla |

20 artiklan 2–4 kohta | 43 artikla |

21 artikla | 172 artikla |

22 artikla | 185 artikla |

24 artikla | 188 artikla |

25 artikla | – |

26 artikla | – |

27 artikla | – |

5. ASETUS (ETY) N:O 2771/75

Asetus (ETY) N:o 2771/75 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 kohta | 1 artiklan 1 kohdan s alakohta |

1 artiklan 2 kohta | 2 artiklan 1 kohta |

2 artiklan 1 kohta | 51 Artikla |

2 artiklan 2 kohta | 109 artikla |

3 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 124 ja 155 artikla |

3 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 125 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

3 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta | 126 ja 127 artikla sekä 155 artiklan 2 kohta |

3 artiklan 2 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

4 artikla | 129 artikla |

5 artiklan 1–3 kohta | 135 artikla |

5 artiklan 4 kohta | 137 artikla |

6 artiklan 1–3 kohta | 138 artikla |

6 artiklan 4 kohta | 139 ja 142 artikla |

7 artikla | 179 artiklan b alakohta |

8 artiklan 1 kohta | 156 artiklan 1 kohta |

8 artiklan 2 kohta | 157 artikla |

8 artiklan 3 ja 4 kohta | 158 artikla |

8 artiklan 5 kohta | 163 artikla |

8 artiklan 6–11 kohta | 160 artikla |

8 artiklan 12 kohta | 162 artikla |

8 artiklan 13 kohta | 163 artikla |

9 artikla | 154 artikla |

10 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

10 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

11 artikla | 153 artikla |

13 artikla | – |

14 artiklan 1 kohta | 41 artikla |

14 artiklan 2 ja 3 kohta | 43 artikla |

15 artikla | 185 artikla |

16 ja 17 artikla | 188 artikla |

18 artikla | – |

19 artikla | 172 artikla |

20 artikla | – |

21 artikla | – |

6. ASETUS (ETY) N:O 2777/75

Asetus (ETY) N:o 2777/75 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 kohta | 1 artiklan 1 kohdan t alakohta |

1 artiklan 2 kohta | 2 artiklan 1 kohta |

2 artiklan 1 kohta | 51 artikla |

2 artiklan 2 kohta | 109 artikla |

3 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 124 ja 155 artikla |

3 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 125 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

3 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta | 126 ja 127 artikla sekä 155 artiklan 2 kohta |

3 artiklan 2 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

4 artikla | 129 artikla |

5 artiklan 1–3 kohta | 135 artikla |

5 artiklan 4 kohta | 137 artikla |

6 artiklan 1–3 kohta | 138 artikla |

6 artiklan 4 kohta | 139 ja 142 artikla |

7 artikla | 179 artiklan b alakohta |

8 artiklan 1 kohta | 156 artiklan 1 kohta |

8 artiklan 2 kohta | 157 artikla |

8 artiklan 3 ja 4 kohta | 158 artikla |

8 artiklan 5 kohta | 163 artikla |

8 artiklan 6–10 kohta | 160 artikla |

8 artiklan 11 kohta | 162 artikla |

8 artiklan 12 kohta | 163 artikla |

9 artikla | 154 ja 167 artikla |

10 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

10 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

11 artikla | 153 artikla |

13 artikla | – |

14 artiklan 1 kohta | 41 artikla |

14 artiklan 2 ja 3 kohta | 43 artikla |

15 artikla | 185 artikla |

16 ja 17 artikla | 188 artikla |

18 artikla | – |

19 artikla | 172 artikla |

20 artikla | – |

21 artikla | – |

7. ASETUS (ETY) N:O 707/76

Asetus (ETY) N:o 707/76 | Tämä asetus |

1 artikla | 117 artikla |

2 ja 3 artikla | 121 artikla |

8. ASETUS (ETY) N:O 1055/77

Asetus (ETY) N:o 1055/77 | Tämä asetus |

1 artikla | 36 artiklan 1–4 kohta |

2 artikla | 36 artiklan 5 kohta |

3 artikla | 36 artiklan 6 ja 7 kohta |

4 artikla | 40 artikla |

5 artikla | 36 artiklan 1 kohdan toinen alakohta |

9. ASETUS (ETY) N:O 2931/79

Asetus (ETY) N:o 2931/79 | Tämä asetus |

1 artikla | 165 artikla |

10. ASETUS (ETY) N:O 1898/87

Asetus (ETY) N:o 1898/87 | Tämä asetus |

1 artikla | 110 artiklan 1 kohta yhdessä liitteessä X olevan I kohdan kanssa |

2 artikla | 110 artiklan 1 kohta yhdessä liitteessä X olevan II kohdan kanssa |

3 artikla | 110 artiklan 1 kohta yhdessä liitteessä X olevan III kohdan kanssa |

4 artiklan 1 ja 3 kohta | 110 artiklan 1 kohta yhdessä liitteessä X olevan IV kohdan kanssa |

4 artiklan 2 kohta | 116 artikla |

11. ASETUS (ETY) N:O 3730/87

Asetus (ETY) N:o 3730/87 | Tämä asetus |

1 artikla | 24 artiklan 1 kohta |

2 artikla | 24 artiklan 2 kohta |

3 artikla | 24 artiklan 3 kohta |

4 artikla | 24 artiklan 4 kohta |

5 artikla | – |

6 artikla | 40 artikla |

12. ASETUS (ETY) N:O 2204/90

Asetus (ETY) N:o 2204/90 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 kohta | 114 artikla |

1 artiklan 2 kohta | 116 artiklan g alakohta |

2 artikla | 114 artikla yhdessä liitteessä III olevan V osan 2 kohdan kanssa |

3 artiklan 1 kohta | 116 artiklan alakohta ja 187 artikla |

3 artiklan 2 kohta | 185 ja 187 artikla |

4 artikla | – |

5 artikla | 116 artikla |

13. ASETUS (ETY) N:O 2075/92

Asetus (ETY) N:o 2075/92 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan n alakohta |

13 artikla | 101 artiklan 1 ja 2 kohta |

14 a artikla | 101 artiklan 3 kohta |

15 artikla | 129 artikla |

16 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

16 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

16 a artikla | 153 artikla |

17 artikla | 187 artikla |

18 artikla | 172 artikla |

20 artikla | – |

21 artikla | 185 artikla |

22 ja 23 artikla | 188 artikla |

24 artikla | – |

14. ASETUS (ETY) N:O 2077/92

Asetus (ETY) N:o 2077/92 | Tämä asetus |

1 ja 2 artikla | 118 artikla |

3–6 artikla | 121 artikla |

7 artikla | 170 artikla |

8 artikla | 171 artikla |

9 artikla | 121 artikla |

10 artikla | 120 artikla |

11 ja 12 artikla | 121 artikla |

15. ASETUS (ETY) N:O 404/93

Asetus (ETY) N:o 404/93 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 ja 2 kohta | 1 artiklan 1 kohdan k alakohta |

1 artiklan 3 kohta | 3 artiklan 1 kohdan a alakohta |

2 artikla | 109 artiklan 1 ja 2 kohta |

3 artikla | 109 artiklan 3 kohta |

4 artikla | 116 ja 187 artikla |

15 artiklan 1 kohta | 129 artikla |

15 artiklan 2–4 kohta | 135 artikla |

15 artiklan 5 kohta | 137 artikla |

21 artikla | 122 artikla |

22 artikla | 123 artikla |

23 artikla | 153 artikla |

24 artikla | 172 artikla |

27 artikla | 188 artikla |

28 artikla | – |

29 artikla | 185 artikla |

16. ASETUS (EY) 2991/94

Asetus (EY) N:o 2991/94 | Tämä asetus |

1 artikla | 111 artikla |

2 artikla | 111 artikla yhdessä liitteessä XII olevan I kohdan kanssa |

3 artikla | 111 artikla yhdessä liitteessä XII olevan II kohdan kanssa |

4 artikla | 111 artikla yhdessä liitteessä XII olevan III kohdan 1 alakohdan kanssa |

5 artikla | 111 artikla yhdessä liitteessä XII olevan III kohdan 2 ja 3 alakohdan kanssa |

6 artikla | 111 artikla yhdessä liitteessä XII olevan IV kohdan kanssa |

7 artikla | 111 artikla yhdessä liitteessä XII olevan V kohdan kanssa |

8 artikla | 116 artikla |

9 artikla | – |

10 artikla | 111 artikla yhdessä liitteessä XII olevan VI kohdan kanssa |

17. ASETUS (EY) N:O 2200/96

Asetus (EY) N:o 2200/96 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 ja 2 kohta | 1 artiklan 1 kohdan i alakohta |

1 artiklan 3 kohta | 3 artiklan 2 kohta |

43 artikla | 172 artikla |

44 artikla | 185 artikla |

46 artikla | 188 artikla |

47 artikla | – |

48 artikla | – |

52 artikla | 183 artikla |

18. ASETUS (EY) N:O 2201/96

Asetus (EY) N:o 2201/96 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 ja 2 kohta | 1 artiklan 1 kohdan j alakohta |

1 artiklan 3 kohta | 3 artiklan 2 kohta |

23 artikla | 172 artikla |

26 artikla | – |

27 artikla | 185 artikla |

29 artikla | 188 artikla |

30 artikla | – |

19. ASETUS (EY) N:O 2597/97

Asetus (EY) N:o 2597/97 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 kohta | 110 artiklan 2 kohta |

1 artiklan 2 kohta | 110 artiklan 2 kohta yhdessä liitteessä XI olevan I kohdan kanssa |

2 artikla | 110 artiklan 2 kohta yhdessä liitteessä XI olevan II kohdan kanssa |

3 artikla | 110 artiklan 2 kohta yhdessä liitteessä XI olevan III kohdan 1 ja 2 alakohdan kanssa |

4 artikla | 110 artiklan 2 kohta yhdessä liitteessä XI olevan III kohdan 3 alakohdan kanssa |

5 artikla | 110 artiklan 2 kohta yhdessä liitteessä XI olevan IV kohdan kanssa |

6 artikla | 110 artiklan 2 kohta yhdessä liitteessä XI olevan V kohdan kanssa |

7 artiklan 1 kohta | 110 artiklan 2 kohta yhdessä liitteessä XI olevan VI kohdan kanssa |

7 artiklan 2 kohta | 116 artikla |

20. ASETUS (EY) N:O 1254/1999

Asetus (EY) N:o 1254/1999 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 kohta | 1 artiklan 1 kohdan o alakohta |

1 artiklan 2 kohta | 2 artiklan 1 kohta |

2 artikla | 51 artikla |

26 artiklan 1 kohta | 31 artikla |

26 artiklan 2 kohta | 7 artiklan 1 kohdan d alakohta |

26 artiklan 3 kohta | 28 artiklan 1 kohdan c alakohta |

26 artiklan 4 kohta | 7 artiklan 2 kohta |

26 artiklan 5 kohta | 40 artikla |

27 artiklan 1 kohta | 6 artikla, 9 artiklan d alakohta, 13 artikla ja 40 artiklan a alakohta |

27 artiklan 2 kohta | 19 artiklan 2 kohta |

27 artiklan 3 kohta | 19 artiklan 1 kohta, 37 artikla ja 40 artiklan d alakohta |

27 artiklan 4 kohta | 40 artikla |

27 artiklan 5 kohta | 189 artiklan toisen kohdan a alakohta |

28 artikla | 22 artikla ja 40 artiklan d alakohta |

29 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 124 artikla |

29 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 124 ja 155 artikla |

29 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta | 125 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

29 artiklan 1 kohdan neljäs alakohta | 126 ja 127 artikla sekä 155 artiklan 2 kohta |

29 artiklan 2 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

30 artikla | 129 artikla |

31 artikla | 135 artikla |

32 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta sekä 2 ja 3 kohta | 138 artikla |

32 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 140 artiklan 1 kohta |

32 artiklan 4 kohta | 142 artikla |

33 artiklan 1 kohta | 156 artiklan 1 kohta |

33 artiklan 2 kohta | 157 artikla |

33 artiklan 3 ja 4 kohta | 158 artikla |

33 artiklan 5 kohta | 163 artikla |

33 artiklan 6–8 kohta sekä 9 kohdan ensimmäinen alakohta | 160 artikla |

33 artiklan 9 kohdan toinen alakohta | 161 artikla |

33 artiklan 10 kohta | 160 artiklan 7 kohta |

33 artiklan 11 kohta | 162 artikla |

33 artiklan 12 kohta | 163 artikla |

34 artikla | 154 ja 167 artikla |

35 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

35 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

36 artikla | 153 artikla |

37 artikla | 39 artikla |

38 artikla | 179 artiklan a alakohta |

39 artiklan 1 kohta | 41 artikla |

39 artiklan 2–4 kohta | 43 artikla |

40 artikla | 172 artikla |

41 artikla | 185 artikla |

42 ja 43 artikla | 188 artikla |

44 artikla | – |

45 artikla | 183 artikla |

46–49 artikla | – |

50 artiklan ensimmäinen luetelmakohta | – |

50 artiklan toinen luetelmakohta | 184 artikla |

21. ASETUS (EY) N:O 1255/1999

Asetus (EY) N:o 1255/1999 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan p alakohta |

2 artikla | 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan v alakohta |

3 artiklan 1 kohta | 7 artiklan 1 kohdan e alakohta |

3 artiklan 2 kohta | 7 artiklan 2 kohta |

5 artikla | – |

6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 14 artiklan 1 kohta |

6 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta | 14 artiklan 2 kohdan toinen alakohta |

6 artiklan 1 kohdan neljäs alakohta | 14 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta |

6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan ensimmäinen luetelmakohta | 9 artiklan e alakohta |

6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan toinen ja kolmas luetelmakohta ja b alakohta | 9 artikla yhdessä 40 artiklan a alakohdan kanssa |

6 artiklan 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta | 9 artikla yhdessä 40 artiklan a alakohdan kanssa |

6 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta | 25 artiklan a alakohta |

6 artiklan 3 kohdan toinen ja kolmas alakohta | 26 artikla |

6 artiklan 3 kohdan neljäs alakohta | 40 artiklan c alakohdan i alakohta |

6 artiklan 3 kohdan viides alakohta | 40 artiklan c alakohdan iii alakohta |

6 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta ja toisen alakohdan ensimmäinen virke | 22 artikla ja 40 artiklan d alakohta |

6 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan toinen virke | 40 artiklan c alakohdan iii alakohta |

6 artiklan 5 kohta | – |

6 artiklan 6 kohta | 5 artiklan 2 kohdan b ja d alakohta |

7 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 9 artiklan f alakohta, 15 artiklan ensimmäinen kohta ja 40 artiklan a alakohta |

7 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 21 artiklan toinen kohta |

7 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta | 21 artiklan ensimmäinen kohta ja 40 artiklan a alakohta |

7 artiklan 1 kohdan neljäs alakohta | 38 artikla ja 40 artiklan i alakohta |

7 artiklan 2 kohta | 15 artiklan toinen kohta |

7 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta | 28 artiklan 1 kohdan d alakohta, 32 artikla ja 40 artiklan a alakohta |

7 artiklan 3 kohdan toinen alakohta | 28 artiklan 2 kohta |

7 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta | 40 artiklan c alakohdan i ja iii alakohta |

7 artiklan 4 kohta | 22 artikla ja 40 artiklan d alakohta |

7 artiklan 5 kohta | 5 artiklan 2 kohdan c alakohta |

8 artiklan 1 kohta | 25 artiklan b alakohta |

8 artiklan 2 ja 3 kohta | 27 artikla ja 40 artiklan c alakohdan i ja iii alakohta |

9 artiklan 1 kohta | 28 artiklan 1 kohdan e alakohta ja 33 artiklan 1 kohta |

9 artiklan 2 kohta | 28 artiklan 2 kohta |

9 artiklan 3 kohta | 40 artiklan c alakohdan iii alakohta |

9 artiklan 4 kohta | 33 artiklan 2 kohta |

10 artiklan a alakohta | 14 artiklan 3 kohta ja 40 artikla |

10 artiklan b alakohta | 26 artiklan toinen kohta, 27 artiklan ensimmäinen kohta ja 28 artiklan 2 kohta |

10 artiklan c alakohta | 40 artikla |

11 artikla | 96 artikla |

12 artikla | 97 artikla |

13 artikla | 98 artikla |

14 artikla | 99 artikla |

15 artikla | 96–99 artikla |

26 artiklan 1 kohta | 124 ja 155 artikla |

26 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | 125 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

26 artiklan 2 kohdan toinen alakohta | 126 ja 127 artikla sekä 155 artiklan 2 kohta |

26 artiklan 3 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

27 artikla | 129 artikla |

28 artikla | 135 artikla |

29 artiklan 1–3 kohta | 138 artikla |

29 artiklan 4 kohta | 139 ja 142 artikla |

30 artikla | 164 artikla |

31 artiklan 1 kohta | 156 artiklan 1 ja 2 kohta |

31 artiklan 2 kohta | 157 artikla |

31 artiklan 3 ja 4 kohta | 158 artikla |

31 artiklan 5 kohta | 163 artikla |

31 artiklan 6–12 kohta | 160 artikla |

31 artiklan 13 kohta | 162 artikla |

31 artiklan 14 kohta | 163 artikla |

32 artikla | 154 artikla |

33 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

33 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

34 artikla | 180 artikla |

35 artikla | 153 artikla |

36 artiklan 1 kohta | 41 artikla |

36 artiklan 2–4 kohta | 43 artikla |

37 artikla | 172 artikla |

38 artikla | 173 artikla |

39 artikla | 176 artikla |

40 artikla | 185 artikla |

41 ja 42 artikla | 188 artikla |

43 artikla | – |

44 artikla | – |

45 artikla | 183 artikla |

46 artikla | – |

47 artiklan ensimmäinen luetelmakohta | – |

47 artiklan toinen luetelmakohta | 184 artikla |

22. ASETUS (EY) N:O 2250/1999

Asetus (EY) N:o 2250/1999 | Tämä asetus |

1 artikla | 2 artiklan 1 kohta yhdessä liitteessä III olevan V osan I kohdan 1 alakohdan kanssa |

23. ASETUS (EY) N:O 1493/1999

Asetus (EY) N:o 1493/1999 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 ja 2 kohta | 1 artiklan 1 kohdan 1 alakohta |

1 artiklan 4 kohta | 3 artiklan 1 kohdan d alakohta |

71 artiklan 1 kohta | 172 artikla |

71 artiklan 2 kohta | 174 artikla |

73 artikla | 185 artikla |

74 ja 75 artikla | 188 artikla |

76 artikla | – |

77 artikla | – |

24. ASETUS (EY) N:O 1673/2000

Asetus (EY) N:o 1673/2000 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 kohta | 1 artiklan 1 kohdan h alakohta |

1 artiklan 2 kohdan a alakohta | 2 artiklan 2 kohdan a alakohta |

1 artiklan 2 kohdan b alakohta | 88 artiklan 2 kohta |

1 artiklan 3 kohta | – |

2 artiklan 1 kohta | 88 artiklan 1 kohta |

2 artiklan 2 kohta | 186 artikla |

2 artiklan 3 ja 4 kohta | 89 artikla |

2 artiklan 5 kohta | 90 artikla |

3 artiklan 1 ja 3 kohta | 91 artikla |

3 artiklan 2, 4 ja 5 kohta | – |

4 artikla | – |

5 artikla | 151 artikla |

6 artikla | 122 artikla |

7 artikla | 153 artikla |

8 artikla | 172 artikla |

9 artiklan ensimmäinen kohta | 92 artikla |

9 artiklan toinen kohta | 187 artikla |

10 artikla | 188 artikla |

11 artikla | 183 artikla |

12 artikla | – |

13 artikla | – |

14 artilan ensimmäinen luetelmakohta | – |

14 artiklan toinen luetelmakohta | 184 artikla |

15 artikla | – |

25. ASETUS (EY) N:O 2529/2001

Asetus (EY) N:o 2529/2001 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan r alakohta |

Artikla 2 | 51 artikla |

12 artikla | 28 artiklan 1 kohdan g alakohta ja 35 artikla |

13 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 124 ja 155 artikla |

13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 126 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

13 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta | 125 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

13 artiklan 1 kohdan neljäs alakohta | 127 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

13 artiklan 2 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

14 artikla | 129 artikla |

15 artikla | 135 artikla |

16 artiklan 1–3 kohta | 138 artikla |

16 artiklan 4 kohdan a ja b alakohta | 139 artikla |

16 artiklan 4 kohdan c–e kohta | 142 artikla |

17 artikla | 154 ja 167 artikla |

18 artiklan 1 kohta | 122 artikla |

18 artiklan 2 kohta | 121 artikla |

19 artikla | 153 artikla |

20 artikla | 39 artikla |

21 artikla | 179 artiklan a alakohta |

22 artiklan 1 kohta | 41 artikla |

22 artiklan 2–4 kohta | 43 artikla |

23 artikla | 172 artikla |

24 artikla | 185 artikla |

25 artikla | 188 artikla |

26 artikla | 184 artikla |

27 artikla | 183 artikla |

28 artikla | – |

29 artikla | – |

30 artikla | – |

26. ASETUS (EY) N:O 670/2003

Asetus (EY) N:o 670/2003 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 3 kohdan a alakohta |

2 artikla | 115 artikla |

3 artikla | 182 artikla |

4 artiklan 1 kohta | 124 ja 155 artikla |

4 artiklan 2 kohta | 125 ja 126 artikla sekä 155 artiklan 2 kohta |

4 artiklan 3 kohta | 127 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

4 artiklan 4 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

5 artikla | 129 artikla |

6 artiklan 1–3 kohta | 138 artikla |

6 artiklan 4 kohta | 139 ja 142 artikla |

7 artikla | 154 artikla |

8 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

8 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

9 artikla | 153 artikla |

10 artiklan 1 kohta | 172 artikla |

10 artiklan 2 ja 3 kohta | 175 artiklan 4 kohta |

11 artikla | 185 artikla |

12 artikla | 188 artikla |

13 artikla | – |

14 artikla | – |

15 artiklan a alakohta | – |

15 artiklan b alakohta | 184 artikla |

27. ASETUS (EY) N:O 1784/2003

Asetus (EY) N:o 1784/2003 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan a alakohta |

2 artikla | 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohta |

3 artikla | – |

4 artiklan 1 kohta | 7 artiklan 1 kohdan a alakohta |

4 artiklan 2 kohta | 40 artiklan a alakohta |

4 artiklan 3 kohta | 7 artiklan 1 kohdan a alakohta |

4 artiklan 4 kohta | 7 artiklan 2 kohta |

5 artiklan 1 kohta | 5 artiklan 2 kohdan a alakohta, 9 artiklan a alakohta ja 40 artiklan a alakohta |

5 artiklan 2 kohta | 10 artikla |

5 artiklan 3 kohta | 16 artikla |

6 artiklan a alakohta | 38 artikla ja 40 artiklan i alakohta |

6 artiklan b alakohta | 40 artiklan a alakohta |

6 artiklan c alakohta | 40 artiklan b alakohta |

6 artiklan d alakohta | 40 artiklan c alakohta |

6 artiklan e alakohta | 40 artiklan d alakohta |

7 artikla | 44 artikla |

8 artiklan 1 ja 2 kohta | 93 artikla |

8 artiklan 3 kohta | 95 artikla |

9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 124 ja 155 artikla |

9 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 125 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

9 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta | 126 ja 127 artikla sekä 155 artiklan 2 kohta |

9 artiklan 2 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

10 artiklan 1 kohta | 129 artikla |

10 artiklan 2 ja 3 kohta | 130 artikla |

10 artiklan 4 kohta | 137 artikla |

11 artikla | 135 artikla |

12 artiklan 1–3 kohta | 138 artikla |

12 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta | 139 ja 142 artikla |

12 artiklan 4 kohdan toinen alakohta | 140 artiklan 2 kohta |

13 artiklan 1 kohta | 156 artiklan 1 ja 2 kohta |

13 artiklan 2 kohta | 157 artikla |

13 artiklan 3 kohta | 158 artikla |

14 artikla | 160 artikla |

15 artiklan 1 ja 3 kohta | 159 artikla |

15 artiklan 2 kohta | 158 artiklan 4 kohta |

15 artiklan 4 kohta | 158 artiklan 2 kohta ja 163 artikla |

16 artikla | 156 artiklan 3 kohta |

17 artikla | 162 artikla |

18 artikla | 163 artikla |

19 artikla | 154 ja 167 artikla |

20 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

20 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

21 artikla | 180 artikla |

22 artikla | 153 artikla |

23 artikla | 172 artikla |

24 artikla | 185 artikla |

25 artikla | 188 artikla |

26 artikla | – |

27 artikla | 184 artikla |

28 artikla | 183 artikla |

29 artikla | – |

30 artikla | – |

28. ASETUS (EY) N:O 1785/2003

Asetus (EY) N:o 1785/2003 | Tämä asetus |

Artikla 1 | 1 artiklan 1 kohdan b alakohta |

2 artiklan 1 kohta | 2 artiklan 1 kohta |

2 artiklan 2 kohta | 4 artikla |

3 artikla | 3 artiklan 1 kohdan e alakohta |

4 artikla | – |

6 artiklan 1 kohta | 7 artiklan 1 kohdan b alakohta |

6 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke | 40 artiklan a alakohta |

6 artiklan 2 kohdan toinen ja kolmas virke | 38 artikla ja 40 artiklan i alakohta |

6 artiklan 3 kohta | 40 artiklan a ja i alakohta |

7 artiklan 1 kohta | 9 artiklan b alakohta ja 11 artikla |

7 artiklan 2 kohta | 17 artikla ja 40 artiklan b alakohta |

7 artiklan 3 kohta | 22 artikla ja 40 artiklan d alakohta |

7 artiklan 4 ja 5 kohta | 40 artikla |

8 artikla | 45 artikla |

9 artikla | 185 artikla |

10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 124 ja 155 artikla |

10 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 125 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

10 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta | 126 ja 127 artikla sekä 155 artiklan 2 kohta |

10 artiklan 1 a kohta | 124 artikla |

10 artiklan 2 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

11 artiklan 1 kohta | 129 artikla |

11 artiklan 4 kohta | 137 artikla |

11 a artikla | 131 artikla |

11 b artikla | 132 artikla |

11 c artikla | 133 artikla |

11 d artikla | 134 artikla |

12 artikla | 135 artikla |

13 artiklan 1–3 kohta | 138 artikla |

13 artiklan 4 kohta | 142 artikla |

14 artiklan 1 kohta | 156 artiklan 1 ja 2 kohta |

14 artiklan 2 kohta | 157 artikla |

14 artiklan 3 ja 4 kohta | 158 artikla |

15 artikla | 160 artikla |

16 artikla | 158 artiklan 4 kohta |

17 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta | 160 artiklan 7 kohta |

17 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohta | 160 artiklan 6 kohta |

17 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 163 artikla |

17 artiklan 2 kohta | 160 artiklan 7 kohta |

18 artikla | 162 artikla |

19 artikla | 163 artikla |

20 artikla | 154 ja 167 artikla |

21 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

21 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

22 artikla | 180 artikla |

23 artikla | 153 artikla |

24 artikla | 172 artikla |

25 artikla | 185 artikla |

26 artikla | 188 artikla |

27 artikla | – |

28 artikla | 184 artikla |

29 artikla | 183 artikla |

30 artikla | – |

31 artikla | – |

32 artikla | – |

29. ASETUS (EY) N:O 1786/2003

Asetus (EY) N:o 1786/2003 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan d alakohta |

2 artikla | 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta |

3 artikla | – |

4 artiklan 1 kohta | 83 artiklan 1 kohta |

4 artiklan 2 kohta | 85 artiklan 1 kohta |

5 artikla | 86 artikla |

6 artikla | 85 artiklan 2 kohta |

7 artikla | 84 artikla |

8 artikla | 185 artikla |

9 artiklan ensimmäinen kohta | 83 artiklan 2 kohta |

9 artiklan toinen kohta | 87 artiklan i alakohta |

10 artiklan a ja b alakohta | 87 artiklan b alakohta |

10 artiklan c alakohta | 83 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 87 artiklan e alakohta |

11 artikla | 87 artiklan a alakohta |

12 artikla | 87 artiklan g alakohta |

13 artikla | 187 artikla |

14 artikla | 129 artikla |

15 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

15 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

16 artikla | 153 artikla |

17 artikla | 172 artikla |

18 artikla | 188 artikla |

19 artikla | – |

20 artiklan a alakohta | 87 artikla |

20 artiklan b alakohta | 187 artikla |

20 artiklan c alakohta | 87 artiklan c alakohta |

20 artiklan d alakohta | 87 artiklan f alakohta |

20 artiklan e alakohta | 87 artiklan d alakohta |

20 artiklan f alakohta | 187 artikla |

20 artiklan g alakohta | 87 artiklan g alakohta |

20 artiklan h alakohta | 87 artiklan h alakohta |

21 artikla | – |

22 artikla | 185 artikla |

23 artikla | 177 artiklan 1 kohta |

24 artikla | 183 artikla |

25 artikla | – |

30. ASETUS (EY) N:O 1788/2003

Asetus (EY) N:o 1788/2003 | Tämä asetus |

1 artikla | 63 artikla ja 75 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta |

2 artikla | 75 artiklan 1 kohdan toinen alakohta |

3 artikla | 75 artiklan 2–4 kohta |

4 artikla | 76 artikla |

5 artikla | 62 artikla |

6 artikla | 64 artikla |

7 artikla | 65 artikla |

8 artikla | 66 artikla |

9 artikla | 67 artikla |

10 artikla | 77 artikla |

11 artikla | 78 artikla |

12 artikla | 80 artikla |

13 artikla | 81 artikla |

14 artikla | 68 artikla |

15 artikla | 69 artikla |

16 artikla | 70 artikla |

17 artikla | 71 artikla |

18 artikla | 72 artikla |

19 artikla | 73 artikla |

20 artikla | 74 artikla |

21 artikla | 79 artikla |

22 artikla | – |

23 artikla | 188 artikla |

24 artikla | 82 artikla |

25 artikla | – |

26 artikla | – |

31. ASETUS (EY) N:O 797/2004

Asetus (EY) N:o 797/2004 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 kohta | 102 artiklan 1 kohta |

1 artiklan 2 kohta | 1 artiklan 3 kohdan b alakohta |

1 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke | 172 artikla |

1 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen virke ja toinen alakohta | 102 artiklan 2 kohta |

2 artikla | 103 artikla |

3 artikla | 104 artikla |

4 artiklan 1 kohta | 183 artikla |

4 artiklan 2 ja 3 kohta | 105 artikla |

5 artikla | 106 artikla |

6 artikla | 188 artikla |

7 artikla | 177 artiklan 2 kohta |

8 artikla | – |

32. ASETUS (EY) N:O 865/2004

Asetus (EY) N:o 865/2004 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan g alakohta |

2 artikla | 3 artiklan 1 kohdan c alakohta |

3 artikla | – |

4 artikla | 113 artikla |

5 artiklan 1 kohta | 109 artikla |

5 artiklan 2 kohta | 187 artikla |

5 artiklan 3 kohta | 116 artiklan f alakohta |

6 artikla | 28 ja 30 artikla |

7 artiklan 1 kohta | 119 artikla |

7 artiklan 2 kohta | 118 artikla |

8 artikla | 100 artikla |

9 artiklan a alakohta | 121 artikla |

9 artiklan b ja c alakohta | 100 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta |

9 artiklan d alakohta | 187 artikla |

9 artiklan e alakohta | 121 artikla |

10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 124 artikla |

10 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 125 artikla |

10 artiklan 2 kohta | 126 ja 127 artikla |

10 artiklan 3 kohta | 155 artikla |

10 artiklan 4 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

11 artiklan 1 kohta | 129 artikla |

11 artiklan 2 kohta | 179 artiklan b alakohta |

12 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

12 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

13 artikla | 154 artikla |

14 artikla | 153 artikla |

15 artikla | 172 artikla |

16 artikla | – |

17 artikla | 185 artikla |

18 artikla | 188 artikla |

19 artikla | 184 artikla |

20 artikla | 183 artikla |

24 artikla | – |

25 artikla | – |

33. ASETUS (EY) N:O 1947/2005

Asetus (EY) N:o 1947/2005 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan e alakohta |

2 artikla | 3 artiklan 1 kohdan c alakohta |

3 artikla | – |

4 artiklan 1 kohta | 124 artikla |

4 artiklan 2 kohta | 125 artikla |

4 artiklan 3 kohta | 126 ja 127 artikla |

5 artikla | 129 artikla |

6 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

6 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

7 artikla | 153 artikla |

8 artiklan 1 kohta | 172 artikla |

8 artiklan 2 kohta | 175 artiklan 2 kohta |

9 artikla | 185 artikla |

10 artikla | 188 artikla |

11 artikla | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

12 artikla | – |

34. ASETUS (EY) N:O 1952/2005

Asetus (EY) N:o 1952/2005 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artiklan 1 kohdan f alakohta |

2 artikla | 2 artiklan 1 kohta |

3 artikla | – |

4 artikla | 112 artiklan 1–3 kohta |

5 artikla | 112 artiklan 4 ja 5 kohta |

6 artikla | 117 artikla |

7 artikla | 121 artikla |

8 artikla | 129 artikla |

9 artikla | 152 artikla |

10 artiklan 1 kohta | 123 artikla |

10 artiklan 2 kohta | 122 artikla |

11 artikla | 153 artikla |

12 artikla | 172 artikla |

13 artikla | – |

14 artikla | 178 artiklan 1–3 kohta |

15 artikla | 185 artikla |

16 artikla | 188 artikla |

17 artiklan ensimmäinen luetelmakohta | 116 artiklan e alakohta |

17 artiklan toinen luetelmakohta | 121 artikla |

17 artiklan kolmas luetelmakohta | 121 artikla |

17 artiklan neljäs luetelmakohta | 178 artiklan 4 kohta |

17 artiklan viides luetelmakohta | 185 artikla |

18 artikla | – |

19 artikla | – |

35. ASETUS (EY) N:O 318/2006

Asetus (EY) N:o 318/2006 | Tämä asetus |

1 artiklan 1 kohta | 1 artiklan 1 kohdan c alakohta |

1 artiklan 2 kohta | 3 artiklan 1 kohdan f alakohta |

2 artikla | 2 artiklan 1 kohta |

3 artikla | 7 artiklan 1 kohdan c alakohta |

4 artikla | 8 artikla |

5 artikla | 46 artikla |

6 artikla | 47 artikla |

7 artikla | 53 artikla |

8 artikla | – |

9 artikla | 55 artikla |

10 artikla | 56 artikla |

11 artikla | 57 artikla |

12 artikla | 58 artikla |

13 artikla | 59 artikla |

14 artikla | 60 artikla |

15 artikla | 61 artikla |

16 artikla | 48 artikla |

17 artikla | 54 artikla |

18 artiklan 1 kohta | 28 artiklan a alakohta ja 29 artiklan 1 kohta |

18 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta ja ensimmäinen luetelmakohta | 9 artiklan c alakohta ja 12 artiklan 1 kohta |

18 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta | 40 artiklan c alakohdan i alakohta |

18 artiklan 2 kohdan toinen alakohta | 18 artikla |

18 artiklan 3 kohta | 23 artikla |

19 artikla | 49 artikla |

20 artikla | 12 artiklan 2 kohta, 29 artiklan 2 kohta, 49 artiklan 5 kohta ja 60 artiklan 5 kohta |

21 artikla | 123 artikla |

22 artikla | 122 artikla |

23 artiklan 1 kohta | 124 ja 155 artikla |

23 artiklan 2 kohta | 125 artikla ja 155 artiklan 2 kohta |

23 artiklan 3 kohta | 126 ja 127 artikla sekä 155 artiklan 2 kohta |

23 artiklan 4 kohta | 128 artikla ja 155 artiklan 3 kohta |

24 artikla | 154 artikla |

25 artikla | 153 artikla |

26 artiklan 1 kohta | 129 artikla |

26 artiklan 2 kohta | 179 artiklan a alakohta ja 180 artikla |

26 artiklan 3 kohta | 136 artikla |

27 artikla | 135 artikla |

28 artikla | 138 artikla |

29 artikla | 147 artikla |

30 artikla | 148 artikla |

31 artikla | 149 artikla |

32 artikla | 156 artiklan 1 ja 2 kohta |

33 artiklan 1 kohta | 157 artikla |

33 artiklan 2 kohta | 158 artikla |

33 artiklan 3 ja 4 kohta | 160 artikla |

34 artikla | 162 artikla |

35 artikla | 180 ja 181 artikla |

36 artiklan 1 kohta | 172 artikla |

36 artiklan 2–4 kohta | 175 artiklan 3 kohta |

37 artikla | 179 artiklan a alakohta ja 181 artikla |

38 artikla | 185 artikla |

39 artikla | 188 artikla |

40 artiklan 1 kohdan a alakohta | 40 artiklan b alakohta ja 46 artiklan 3 kohdan toinen alakohta |

40 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta | 82 artikla |

40 artiklan 1 kohdan d alakohta | 50, 82 ja 185 artikla |

40 artiklan 1 kohdan e alakohta | 137 artikla, 138 artiklan 1 kohta sekä 139 ja 142 artikla |

40 artiklan 1 kohdan f alakohta | 185 artiklan 2 kohta |

40 artiklan 1 kohdan g alakohta | 163 ja 180 artikla |

40 artiklan 2 kohdan a alakohta | 50 artiklan a alakohta |

40 artiklan 2 kohdan b alakohta | 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan toinen alakohta, 46 artiklan 2 kohta ja 47 artiklan 1 kohta |

40 artiklan 2 kohdan c alakohta | 82 artiklan d alakohta |

40 artiklan 2 kohdan d alakohta | 40 artikla, 50 artiklan b ja c alakohta sekä 82 artiklan b alakohta |

40 artiklan 2 kohdan e alakohta | 124 ja 155 artikla |

40 artiklan 2 kohdan f alakohta | 4 artiklan toinen kohta ja 150 artikla |

40 artiklan 2 kohdan g alakohta | 179 artiklan a alakohta ja 181 artikla |

41 artikla | – |

42 artikla | 184 artikla |

43 artikla | 183 artikla |

44 artikla | – |

45 artikla | – |

36. ASETUS (EY) N:O 1184/2006

Asetus (EY) N:o 1184/2006 | Tämä asetus |

1 artikla | 168 artikla |

2 artikla | 169 artikla |

3 artikla | – |

37. ASETUS (EY) N:O 1544/2006

Asetus (EY) N:o 1544/2006 | Tämä asetus |

1 artikla | 107 artikla |

2 artikla | 108, 185 ja 187 artikla |

3 artikla | 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta |

4 artikla | 188 artikla |

5 artikla | 183 artikla |

6 artikla | – |

[1] KOM(2005) 509 lopullinen.

[2] KOM(2005) 535 lopullinen.

[3] EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

[4] Puuvillan tukijärjestelmä perustuu Kreikan liittymisestä Euroopan talousyhteisöön tehdyn sopimuksen pöytäkirjaan nro 4.

[5] Esimerkiksi yksityistä varastointia koskevista säännöistä sianliha-alalla annettu asetus (ETY) N:o 2763/75 ja julkisessa interventiossa olevien tuotteiden varastointia ja liikkeitä koskevista horisontaalisista säännöistä annettu asetus (ETY) N:o 1055/77.

[6] Kodifioi ja korvaa neuvoston asetuksen N:o 26, 4.4.1962.

[7] EUVL C …, …, s. ….

[8] EYVL L 55, 2.3.1968, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

[9] EYVL L 151, 30.6.1968, s. 16, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2004 (EUVL L 161, 30.4.2004, s. 97).

[10] EYVL L 282, 1.11.1975, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

[11] EYVL L 282, 1.11.1975, s. 49, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 679/2006 (EUVL L 119, 4.5.2006, s. 1).

[12] EYVL L 282, 1.11.1975, s. 77, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 679/2006.

[13] EYVL L 215, 30.7.1992, s. 70, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1679/2005 (EUVL L 271, 15.10.2005, s. 1).

[14] EYVL L 47, 25.2.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[15] EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 47/2003 (EYVL L 7, 11.1.2003, s. 64).

[16] EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 386/2004 (EUVL L 64, 2.3.2004, s. 25).

[17] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005.

[18] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005.

[19] EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2165/2005 (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 1).

[20] EYVL L 193, 29.7.2000, s. 16, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 953/2006 (EUVL L 175, 29.6.2006, s. 1).

[21] EYVL L 341, 22.12.2001, s. 3, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005.

[22] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

[23] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 797/2006 (EUVL L 144, 31.5.2006, s. 1).

[24] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 114, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 456/2006 (EUVL L 82, 21.3.2006, s. 1).

[25] EUVL L 161, 30.4.2004, s. 97. Oikaistu versio EUVL L 206, 9.6.2004, s. 37.

[26] EUVL L 312, 29.11.2005, s. 3.

[27] EUVL L 314, 30.11.2005, s. 1.

[28] EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1585/2006 (EUVL L 294, 24.10.2006, s. 19).

[29] EUVL L 97, 15.4.2003, s. 6.

[30] EUVL L 125, 28.4.2004, s. 1.

[31] EUVL L 286, 17.10.2006, s. 1.

[32] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1156/2006 (EUVL L 208, 29.7.2006, s. 3).

[33] EYVL L 352, 15.12.1987, s. 1–2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1300/97 (EYVL L 177, 5.7.1997, s. 1–2).

[34] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 123, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1406/2006 (EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1).

[35] Asetuksen (EY) N:o 318/2006 II osaston II luku.

[36] EUVL L 58, 28.2.2006, s. 42.

[37] EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

[38] EYVL L 182, 3.7.1987, s. 36, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (ETY) N:o 222/88 (EYVL L 28, 1.2.1988, s. 1).

[39] EYVL L 351, 23.12.1997, s. 13, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[40] EYVL L 316, 9.12.1994, s. 2.

[41] EYVL L 201, 31.7.1990, s. 7, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2583/2001 (EYVL L 345, 29.12.2001, s. 6).

[42] EYVL L 281, 1.11.1975, s. 18, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 3290/94 (EYVL L 349, 31.12.1994, s. 105).

[43] EUVL L 214, 4.8.2006, s. 7.

[44] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

[45] EYVL L 84, 31.3.1976, s. 1.

[46] EYVL L 128, 24.5.1977, s. 1.

[47] EYVL L 334, 28.12.1979, s. 8.

[48] EYVL L 42, 16.2.1990, s. 6, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 163/94 (EYVL L 24, 29.1.1994, s. 2).

[49] EYVL L 119, 11.5.1990, s. 32, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

[50] EYVL L 215, 30.7.1992, s. 80.

[51] EYVL L 275, 26.10.1999, s. 4.

[52] EUVL L 214, 4.8.2006, s. 1.

[53] EYVL L 318, 18.12.1969, s. 15, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1153/78 (EYVL L 144, 31.5.1978, s. 4).

[54] EYVL L 281, 1.11.1975, s. 17.

[55] EYVL L 140, 5.6.1980, s. 4.

[56] EYVL L 382, 31.12.1987, s. 22, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1300/97 (EYVL L 177 5.7.1997 s. 1).

[57] EYVL L 317, 27.11.1974, s. 21.

[58] EUVL L 42, 14.2.2006, s. 1.

[59] EYVL L 244, 29.9.2000, s. 27.

[60] EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

[61] EUVL L 316, 2.12.2005, s. 1.

[62] EUVL L 169, 30.6.2005, s. 1.

[63] EYVL L 67, 10.3.1994, s. 89.

[64] EYVL L 349, 31.12.1994, s. 53.

[65] EYVL L 318, 20.12.1993, s. 18.

[66] EYVL L 190, 23.7.1975, s. 36.

[67] EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/89/EY (EUVL L 308, 25.11.2003, s. 15).

[68] EYVL L 250, 19.9.1984, s. 17, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2005/29/EY (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).

[69] EYVL L 276, 6.10.1990, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

[70] EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1.

[71] EUVL L 93, 31.3.2006 ,67OP_`a€?‚ƒŠ , s. 12.