[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 12.7.2006

KOM(2006) 373 lopullinen

2006/0132 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan yhteisön politiikan puitteista

(komission esittämä){SEC(2006) 894}{SEC(2006) 914}

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Torjunta-aineet ovat tehoaineita ja tuotteita, joiden tavoitteena on vaikuttaa elävien organismien perusprosesseihin, minkä vuoksi niiden avulla voidaan tappaa tai kontrolloida haitallisia organismeja (kuten tuholaiset). Tästä syystä nämä tuotteet voivat aiheuttaa epätoivottavia haitallisia vaikutuksia muille kuin kohdeorganismeille esimerkiksi ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Torjunta-aineiden (erityisesti kasvinsuojeluaineiden) erikoiskäytön vuoksi – niitä levitetään tarkoituksellisesti ympäristöön riskitekijöistä huolimatta – ne ovat sääntelyn alaisia jäsenvaltioissa ja yhteisössä. Vuosien mittaan on kehitetty monimutkainen järjestelmä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien arvioimiseksi.

Huolimatta olemassa olevasta sääntelykehyksestä ympäristöstä (erityisesti maaperästä, ilmasta ja vedestä) löytyy edelleen epätoivottavia määriä tiettyjä torjunta-aineita ja maataloustuotteissa voidaan edelleen todeta jäämiä, jotka ylittävät sallitut enimmäistasot. Uusissa tieteellisissä havainnoissa (esim. tietyt kemikaalit, myös torjunta-aineet, voivat pieninäkin pitoisuuksina häiritä sisäeritysjärjestelmän toimintaa) korostetaan yhä enemmän riskejä, joita tällaisten aineiden käytöstä voi aiheutua ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myönsivät kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman hyväksymisestä tehdyssä päätöksessä, että torjunta-aineiden ja erityisesti kasvinsuojeluaineiden vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön on vähennettävä edelleen. Ne korostivat, että torjunta-aineita olisi pyrittävä käyttämään kestävämmällä tavalla, ja ehdottivat kaksivaiheista lähestymistapaa:

- asiaa koskevan lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano ja tarkistaminen tarvittaessa

- torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaisen strategian laatiminen.

Komissio ehdottaa tiedonannossaan ”Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia” (KOM(2006) 372) monenlaisia toimenpiteitä, jotka voisivat kuulua strategiaan. Nämä toimenpiteet sisällytetään mahdollisuuksien mukaan voimassa oleviin oikeudellisiin välineisiin ja politiikkoihin. Oheisen direktiiviluonnoksen tavoitteena on panna täytäntöön ne teemakohtaisen strategian osat, jotka edellyttävät uuden lainsäädännön vahvistamista.

Vaikka käsitettä ”torjunta-aineet” käytetään kaikissa asiakirjoissa, jotka liittyvät teemakohtaiseen strategiaan, tässä ehdotuksessa keskitytään toistaiseksi kasvinsuojeluaineisiin. Tälle rajoitukselle on useita perusteita, muun muassa se, että kasvinsuojeluaineet muodostavat torjunta-aineiden tärkeimmän ryhmän, jolla on takanaan pisin lainsäädäntöhistoria. Biosidituotteiden markkinoille saattamista koskeva lainsäädäntö vahvistettiin vasta äskettäin direktiivillä 98/8/EY eikä komissiolla ja jäsenvaltioilla ole vielä riittävästi kokemuksia lisätoimenpiteiden ehdottamista varten. Lisäksi kuudennesta ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta tehdystä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksestä käy ilmi, että käsitteen ”torjunta-aine” käytöstä huolimatta suurimmat huolenaiheet liittyvät kasvinsuojeluaineisiin. Tätä korostetaan 7 artiklan 1 kohdan viidennessä luetelmakohdassa, jonka mukaan on pyrittävä torjunta-aineiden ”käytön ja käytöstä aiheutuvien riskien huomattavaan vähentämiseen, täyttäen kuitenkin asianmukaisen kasvinsuojelun vaatimukset”, ja 7 artiklan 2 kohdan c alakohdassa, jossa täsmennetään direktiivi 91/414/ETY lainsäädännöksi, jota teemakohtainen strategia täydentää. Tämän vuoksi tässä ehdotuksessa keskitytään toistaiseksi kasvinsuojeluaineiden käyttöön. Jos biosidien katsotaan kuitenkin tulevaisuudessa edellyttävän vastaavia toimia, ne sisällytetään tarvittaessa teemakohtaiseen strategiaan.

- Yleinen tausta

Huolimatta torjunta-aineiden ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamista riskeistä niistä on monenlaista – pääasiassa taloudellista – hyötyä erityisesti viljelijöille. Torjunta-aineet lisäävät satoa ja parantavat maataloustuotteiden laatua maksimaalisesti ja supistavat työvoiman tarvetta. Ne voivat myös vähentää maaperän eroosiota, sillä maanmuokkauksen tarve vähenee, ja varmistaa monenlaisten kohtuuhintaisten maataloustuotteiden saannin luottavuuden. Kasvinsuojeluaineiden avulla voidaan myös varmistaa kasvien terveyttä koskevien vaatimusten täyttyminen ja varmistaa maataloustuotteiden kansainvälinen kauppa. Lähinnä näiden syiden vuoksi torjunta-aineita käytetään laajalti maataloudessa. Torjunta-aineita käytetään myös maatalousalan ulkopuolella moniin eri tarkoituksiin puun tai kankaiden suojaamisesta kansanterveydensuojeluun.

Voimassa olevat politiikat ja lainsäädäntö otettiin käyttöön yhteisössä vuonna 1979, ja ne ovat kehittyneet huomattavasti vuosien mittaan huipentuen kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annettuun direktiiviin 91/414/ETY ja biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annettuun direktiiviin 98/9/EY. Näissä direktiiveissä edellytetään, että kaikki kasvinsuojeluaineet ja biosidituotteet on arvioitava ja niille on myönnettävä lupa ennen niiden markkinoilla saattamista. Huolimatta tämän menettelyn aiheuttamista lisäkustannuksista ja markkinoilla olevien tehoaineiden määrän vähenemisestä torjunta-aineiden tosiasiallinen kulutus ja käyttö ei ole vähentynyt EU:ssa kymmenen viime vuoden aikana. Samaan aikaan niiden elintarvikkeista ja rehuista otettujen näytteiden määrä, joissa todetaan lainsäädännössä sallitut enimmäismäärät ylittäviä torjunta-ainejäämiä, pysyy jatkuvasti noin viidessä prosentissa. Lisäksi vesiympäristöstä löydetään yleisesti tiettyjä torjunta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät reilusti lainsäädännössä vahvistut enimmäismäärät eikä merkkejä vähenemisestä ole näkyvissä. Torjunta-aineiden käyttö jäsenvaltioissa on muuttunut huomattavasti joskin epätasaisesti viimeisten 15 vuoden aikana. Vaikka torjunta-aineita käytetään joissakin jäsenvaltioissa vähemmän, toisissa jäsenvaltioissa niiden käyttö on kasvanut voimakkaasti. Nämä erilaiset suuntaukset osoittavat, että jäsenvaltioiden politiikat eroavat toisistaan ja että toimia tarvitaan yhteisön tasolla varsinkin, jotta ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun taso voitaisiin yhdenmukaistaa.

Kuudennesta ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta tehdyn päätöksen N:o 1600/2002/EY 7 artiklan 1 kohdan mukaan teemakohtaisen strategian päätavoitteena on vähentää torjunta-aineiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä pyrkiä yleisesti torjunta-aineiden kestävämpään käyttöön sekä niiden käytön ja käytöstä aiheutuvien riskien huomattavaan vähentämiseen. Samalla on kuitenkin noudatettava asianmukaisen kasvinsuojelun vaatimuksia.

Päätöksen N:o 1600/2002/EY 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti teemakohtaisen strategian erityistavoitteet ovat seuraavat:

- minimoida torjunta-aineiden käytöstä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat vaarat ja riskit

- parantaa torjunta-aineiden käytön ja jakelun valvontaa

- pienentää haitallisten tehoainejäämien tasoja mm. korvaamalla vaarallisimmat aineet turvallisemmilla aineilla, myös muilla kuin kemikaaleilla

- edistää vähän torjunta-aineita käyttävää tai torjunta-aineetonta viljelyä erityisesti valistamalla käyttäjiä, edistämällä hyvien käytänteiden soveltamista ja harkitsemalla mahdollista taloudellisten välineiden käyttöä

- kehittää avoin järjestelmä raportointiin ja strategian tavoitteiden toteuttamisessa saavutetun edistyksen seurantaan, mukaan luettuna sopivien indikaattorien kehittäminen.

Teemakohtaiset strategiat ovat uusia työkaluja, joissa erityisaiheita lähestytään holistisesti. Tärkeimpänä tavoitteena on strategiaan kuuluvien toimenpiteiden sisällyttäminen voimassa oleviin politiikkoihin ja lainsäädäntöön. Tämän vuoksi aiheelliset toimenpiteet on mieluiten toteutettava osana näitä politiikkoja. Vähemmän torjunta-aineita käyttävää maataloutta koskevia erityistoimenpiteitä onkin sisällytetty yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) antamalla erityisesti asetus (EY) N:o 1698/2005 maaseudun kehittämistuesta. Torjunta-aineiden enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa äskettäin annetussa uudessa asetuksessa (EY) N:o 396/2005 säädetään vuotuisten seuranohjelmien tehostamisesta. Torjunta-aineiden ympäristöseuranta sisällytetään muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivissä edellytettyyn seurantaan.

Teemakohtaista strategiaa valmisteltaessa erityisesti kuulemismenettely ja vaikutustenarviointi ovat osoittaneet, ettei joitakin suunniteltuja toimenpiteitä voida sisällyttää voimassa oleviin politiikkoihin tai lainsäädäntöön. Useimpien toimenpiteiden osalta on osoitettu, että lainsäädäntöehdotukset ovat tehokkainta tapa niiden toteuttamiseksi. Oheinen direktiiviluonnos sisältää kaikki toimenpiteet, joiden osalta uuden lainsäädännön vahvistamista pidettiin tarpeellisena, kahta poikkeusta lukuun ottamatta:

- kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevien tilastojen keruu ja niiden ilmoittaminen; komissio aikoo ehdottaa tämän osalta asiaa koskevaa erillistä asetusta;

- markkinoille saatetun torjunta-aineiden levityskaluston sertifiointi; komissio aikoo ehdottaa erillistä direktiiviä, jolla muutetaan mahdollisesti koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (uudelleenlaadittu) 17. toukokuuta 2006 annettua direktiiviä 2006/42/EY[1].

Näiden kolmen ehdotuksen lisäksi komissio aikoo ehdottaa, että direktiiviä 91/414/ETY tarkistetaan perusteellisesti, sillä tällä direktiivillä pannaan täytäntöön torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan teemakohtaisen strategian viidestä tavoitteesta seuraavat kaksi tavoitetta: niiden virallista valvontaa koskevien säännösten lujittaminen, joilla varmistetaan kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevien kaikkien vaatimusten noudattaminen markkinoilla ja käyttäjätasolla, sekä säännökset vertailevan arvioinnin ja korvaamisperiaatteen soveltamisesta kasvinsuojeluaineiden lupien yhteydessä.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Torjunta-aineita koskevassa yhteisön sääntelykehyksessä keskitytään erityisesti tällaisten tuotteiden elinkaaren alkuun ja loppuun. Asiaa koskeva pääasiallinen lainsäädäntö annetaan seuraavissa säädöksissä:

1. direktiivi 91/414/ETY kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta

2. asetus (EY) N:o 396/2005 torjunta-ainemäärien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa.

Direktiivien 91/414/ETY ja 98/8/EY tavoitteena on ehkäistä riskejä niiden syntyvaiheessa tekemällä kullekin tehoaineelle ja tehoainetta sisältävälle tuotteelle kattava riskinarviointi ennen kuin niiden kaupan pitäminen ja käyttö sallitaan. Asetuksessa (EY) N:o 396/2005 vahvistetaan maataloustuotteissa esiintyvien tehoainejäämien enimmäismäärät, mikä puolestaan vähentää kuluttajille elintarvikeketjun loppupäässä aiheutuvia riskejä. Lisäksi seuraamalla jäämien enimmäismäärien noudattamista voidaan arvioida, ovatko EU:n viljelijät soveltaneet oikein kasvinsuojeluaineiden lupiin liittyviä ohjeita ja rajoituksia.

Yksi lainsäädännön puutteista on se, ettei siinä käsitellä riittävästi varsinaista käyttövaihetta, joka on keskeisessä asemassa määritettäessä torjunta-aineiden aiheuttamia yleisiä riskejä. Voimassa olemien oikeudellisten välineiden soveltamisalan vuoksi niillä ei voida edes tarkistettuna saavuttaa kaikkia kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa esitettyjä tavoitteita. Tästä syystä tämä puute pyritään korjaamaan teemakohtaiseen strategiaan ja erityisesti tähän direktiiviluonnokseen sisältyvillä toimenpiteillä.

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Tämä ehdotus on täysin johdonmukainen kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteiden ja päämäärien (luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelu, ympäristö ja terveys sekä elämänlaatu) kanssa. Se on myös Lissabonin strategian, Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian, muiden teemakohtaisten (erityisesti maaperää ja meriympäristöä käsittelevät strategiat) strategioiden sekä vesiensuojelua, elintarvikkeiden turvallisuutta ja kuluttajansuojaa koskevien EU:n politiikkojen mukainen.

2. Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

- Intressitahojen kuuleminen

Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

Kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaisesti teemakohtaiset strategiat on kehitettävä kahdessa vaiheessa, joihin kaikki sidosryhmät osallistuvat. Komissio käynnisti tiedonannollaan ”Kohti torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaista strategiaa”[2] laajan kuulemisen.

Tiedonannossa tuotiin ilmi nykyisen sääntelykehyksen puutteet, jotka liittyvät käyttövaiheeseen kasvinsuojeluaineiden elinkaaressa. Tiedonannossa annetaan laajoja taustatietoja torjunta-aineiden käytön eduista ja riskeistä sekä luetellaan huomioon otettavat keskeiset kysymykset. Siinä pohditaan negatiivisten suuntausten kääntämiseksi ja erityisesti käyttövaiheen selkeyttämiseksi toteutettavia mahdollisia toimenpiteitä.

Asiassa kuultiin Euroopan parlamenttia, neuvostoa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa sekä suurta yleisöä (Internetin kautta), ja kuulemisen aikana saatiin yli 150 kommenttia. Lisäksi komissio järjesti marraskuussa 2002 konferenssin, johon osallistui yli 200 osanottajaa kaikista tärkeistä sidosryhmistä (torjunta-aineita valmistava teollisuus, viljelijäorganisaatiot, viranomaiset, kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt).

Monista erityiskysymyksistä (mm. vertaileva arviointi / korvaaminen, levityskalusto, integroidun tuholaistorjunnan käsite) keskusteltiin myös monissa ulkopuolisissa konferensseissa, joihin komissio osallistui, sekä komission järjestämissä erityistapaamisissa (mm. lentolevitys). Kuulemisen viimeisessä vaiheessa komissio käynnisti lisäksi Internet-kuulemisen ”Sinun äänesi Euroopassa” -verkkosivuston kautta oheiseen direktiiviluonnokseen sisällytettävistä toimenpiteistä.

Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Kuullut sidosryhmät ja toimielimet kannattivat laajasti vuoden 2002 tiedonannon VI luvussa esitettyjä tavoitteita ja monia mahdollisia toimenpiteitä. Kaikki kommentit löytyvät sivustoltahttp://europa.eu.int/commenvironment/ppps/1st_step_consul.htm.

Sidosryhmien kuulumisen perusteella laaditut asiakirjat ja raportit ovat saatavilla Internet-osoitteesta http://europa.eu.int/comm/environment/ppps/1st_step_conf.htm.

Kuulemismenettelyä ja siitä saatuja tuloksia kuvataan tarkemmin vaikutustenarvioinnissa, joka on liitetty tähän direktiiviluonnokseen. Kaikkia kommentteja on tarkasteltu perinpohjaisesti valmisteltaessa teemakohtaisen strategian eri osatekijöitä, oheinen direktiivi ja vaikutustenarviointi mukaan luettuina.

Avoin kuuleminen järjestettiin Internetissä 17. maaliskuuta 2005 ja 12. toukokuuta 2005 välisenä aikana. Komissio sai lähes 1 800 vastausta. Tulokset ovat nähtävissä sivustolla http://europa.eu.int/comm/environment/ppps/pdf/stats_consult.pdf.

- Asiantuntijatiedon käyttö

Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat

Maatalous, kasvinsuojelu, koneet ja koneenrakennus (levityskoneisto, erityisesti ruiskut ja muut laitteet), lentolevitys sekä taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten analyysi.

Käytetty menettely

Sidosryhmien kahdenväliset kuulemiset, kokoukset, osallistuminen konferensseihin ja konsulttitutkimus.

Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu

Jäsenvaltioiden viranomaiset, torjunta-aineteollisuus, viljelijäorganisaatiot, tiedemaailma, eurooppalainen standardointijärjestö (Euroopan standardointikomitea, CEN) ja ympäristöjärjestöt.

Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista

Asiantuntijalausunnot vahvistivat, että lentolevitystä, torjunta-aineiden levityskaluston standardointia ja säännöllisiä tarkastuksia, indikaattoreita sekä tyhjien pakkausten keräystä ja hävittämistä koskevat lisätoimet ovat tarpeen. Nämä vaatimukset on sisällytetty direktiiviluonnokseen.

Asiantuntijalausuntojen julkistaminen

Kuten kaikki muutkin kuulemisen aikana saadut kommentit asiantuntijalausunnot ovat saatavilla komission Internet-sivuilla osoitteessa:http://europa.eu.int/comm/environment/ppps/2nd_step_tech.htm.

- Vaikutusten arviointi

Kunkin tässä direktiiviluonnoksessa ehdotetun toimenpiteen osalta on tarkasteltu 3–5 eri vaihtoehtoa (vapaaehtoiset vs. pakolliset toimenpiteet) eri sidosryhmille ja viranomaisille aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten kannalta.

Lisäksi ehdotettujen toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä arvioitaessa vertailukohtana tarkasteltiin tilannetta, jossa tilanne säilyisi ennallaan.

Komissio teki vaikutustenarvioinnin, jota koskeva raportti esitetään tämän ehdotuksen ohella komission valmisteluasiakirjana. Se on saatavilla myös Internet-osoitteessa: http://ec.europa.eu/environment/ppps/2nd_step_study.htm .

3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotuksessa pannaan täytäntöön ne teemakohtaisen strategian säännökset, joita ei voida sisällyttää olemassa oleviin välineisiin tai politiikkoihin lukuun ottamatta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevien tilastotietojen keruuta. Direktiiviehdotus sisältää seuraavat säännöt:

- Kansallisten toimintasuunnitelmien laatiminen. Niissä vahvistetaan tavoitteet, joiden mukaan vähennetään vaaroja, riskejä ja kemiallisesta kasvinsuojelusta riippuvuutta. Niiden ansiosta toimenpiteitä voidaan mukauttaa joustavasti jäsenvaltioiden erityistilanteisiin;

- sidosryhmien osallistumien kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen, toteuttamiseen ja mukauttamiseen;

- torjunta-aineiden jakelijoille ja ammattimaisille käyttäjille tarkoitetun koulutus- ja tiedotusjärjestelmän luominen sen varmistamiseksi, että ne ovat täysin tietoisia torjunta-aineisiin liittyvistä riskeistä. Suurelle yleisölle suunnatun tiedotuksen parantaminen tiedostuskampanjoiden, jälleenmyyjien välittämän tiedon ja muiden asianmukaisten toimenpiteiden avulla;

- levityskoneiston säännölliset tarkastukset, jotta voidaan vähentää torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen (erityisesti käyttäjän altistumisen osalta) ja ympäristöön;

- torjunta-aineiden lentolevityksen kieltäminen ja siihen mahdollisesti tehtävät poikkeukset, jotta voidaan rajoittaa ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia huomattavia haitallisia vaikutuksia, joita aiheutuu erityisesti tuulen mukana kulkeutumisen vuoksi;

- erityistoimenpiteet vesiympäristön suojelemiseksi torjunta-aineiden aiheuttamalta saastumiselta;

- sellaisten alueiden määritteleminen, joilla torjunta-aineiden käyttö on rajoitettua tai se kielletään muun lainsäädännön (kuten vesipolitiikan puitedirektiivin, lintudirektiivi, luontotyyppidirektiivi) mukaisten toimenpiteiden perusteella tai herkkien ryhmien suojelemiseksi;

- torjunta-aineiden käsittely ja varastointi sekä niiden pakkaaminen ja jäännökset;

- integroitua tuholaistorjuntaa koskevien yhteisön laajuisten standardien kehittäminen ja tarvittavien täytäntöönpanoedellytysten vahvistaminen;

- riskien vähentymisessä tapahtuneen edistyksen mittaaminen asiaa koskevia yhdenmukaistettuja indikaattoreita noudattaen;

- asiaa koskevien ohjeiden, parhaiden käytänteiden ja suositusten jatkuvaa kehittämistä ja parantamista koskevan tietojenvaihtojärjestelmän luominen.

- Oikeusperusta

Direktiivin oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohta.

- Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska ehdotus ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä:

Jotkut jäsenvaltiot ovat jo nyt toteuttaneet toimenpiteitä, jotka kattavat (kokonaan tai osittain) sen, mitä tässä direktiivissä ehdotetaan. Toiset jäsenvaltiot eivät ole vielä toteuttaneet tällaisia toimia. Tästä syystä on syntynyt tilanne, jossa viljelijät ja torjunta-aineteollisuus eivät ole tasavertaisessa asemassa, minkä vuoksi eri jäsenvaltioiden taloudelliset toimijat saattavat kärsiä epäterveestä kilpailusta. Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun taso ei myöskään ole yhdenmukainen kaikkialla yhteisössä ja torjunta-aineita käytetään jäsenvaltioissa eri tavoin.

Ehdotuksen tavoitteet saavutetaan paremmin yhteisön toimilla seuraavista syistä:

Ainoastaan yhteisön toiminta voi parantaa erilaista nykytilannetta jäsenvaltioissa edellyttämällä yhdenmukaistettuja vaatimuksia sekä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun yhdenmukaista tasoa ja täydentämällä levityskoneiston sisämarkkinoita.

Torjunta-aineiden markkinoille saattamista koskeva yhteisön lainsäädäntö on jo yhdenmukaistettu. Tästä syystä näin olisi tehtävä muiden torjunta-ainepolitiikkaan sisältyvien osatekijöiden osalta. Jäsenvaltiot kehittävät parhaillaan kansallisia politiikkojaan eri suuntiin noudattaen eroavia pyrkimyksiä ja tiukkuusastetta.

Ainoastaan komissio voi asettaa yhdenmukaiset vaatimukset ja tavoitteet kaikille jäsenvaltioille. Muussa tapauksessa nykytilanne, jossa taloudellisille toimijoille on asetettu erilaiset velvoitteet, jatkuu. Ehdotukseen sisältyvän jäsenvaltioiden ja komission välisen jatkuvan tietojenvaihdon ansiosta voidaan antaa asianmukaisia ohjeita ja suosituksia sekä vahvistaa parhaita käytänteitä ottaen huomioon tieteen tai tekniikan kehitys. Lisätietoja saadaan teemakohtaiseen strategiaan liittyvissä muissa direktiiveissä ja asetuksissa säädetyistä seuranta- ja valvontaohjelmista. Jäsenvaltiot eivät saavuta tätä tavoitetta yksinään.

Ehdotus on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukainen.

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Ehdotetussa direktiivissä vahvistetaan lainsäädännön puitteet olennaisine vaatimuksineen ja tavoitteineen. Jäsenvaltiot voivat määrittää erittäin joustavasti tarvittavat yksityiskohtaiset täytäntöönpanotoimenpiteet, jotka vastaavat niiden maantieteen, maatalouden ja ilmaston erityistilanteita. Komissio aikoo perustaa jäsenvaltioista ja kaikista muista sidosryhmistä koostuvan erityisen asiantuntijaryhmän, joka arvioi säännöllisesti toimitettuja tietoja antaakseen asianmukaisia ohjeita ja suosituksia. ”Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaista strategiaa käsittelevä asiantuntijaryhmä”, jäljempänä ’asiantuntijaryhmä’, perustetaan virallisesti myöhemmin tehtävällä komission päätöksellä. Tarvittaessa komissio muuttaa ehdotetun direktiivin liitteitä asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklassa perustetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa noudatetun sääntelykomiteamenettelyn mukaisesti.

Kaikille toimenpiteille tehdyn taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaatimuksia (hallinnollinen taakka mukaan luettuna) mittaavan yksityiskohtaisen analyysin ansiosta komissio on pystynyt tunnistamaan ne vaihtoehdot, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän kustannuksia kaikille sidosryhmille. Nämä kustannukset ovat kaiken kaikkiaan arvioituja hyötyjä alhaisemmat.

- Ehdotettu sääntelytapa

Ehdotetaan puitedirektiiviä.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavista syistä:

Tiukka asetus tai direktiivi ei olisi soveltunut, sillä kunkin osa-alueen lähtökohdat ovat hyvin erilaiset eri jäsenvaltioissa (maataloussektorin rakenne, ilmasto ja maantiede, voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö ja ohjelmat). Toisaalta pelkällä suosituksella ei saavutettaisi tehokkaasti suunniteltuja tavoitteita, sillä ne eivät olisi velvoittavia. Direktiivi antaa kyseisille sidosryhmille mahdollisuuden itsesääntelyyn, mikäli tätä pidetään toteuttamiskelpoisena (esim. tyhjien pakkausten kerääminen).

4. Talousarviovaikutukset

Komissioon ehdotetaan luotavaksi yhtä vakinaista toimea strategian hallinnointia ja koordinointia sekä asiantuntijaryhmän (ohjeet, lisätoimenpiteet sekä indikaattorien laskeminen ja niistä raportointi) kaikkien kokousten järjestämistä varten. Tähän direktiiviin sisältyvistä toimista aiheutuvat lisämenot katetaan ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE+ kaudella 2007–2013). Lisävarat eivät ole tarpeen.

5. Lisätiedot

- Simulaatio, kokeiluvaihe ja siirtymäaika

Ehdotukseen ei liity siirtymäaikaa.

- Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen.

- Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

- Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus

1 artiklassa määritellään direktiivin kohde.

2 artiklassa määritellään direktiivin soveltamisala.

3 artikla sisältää direktiiviä sovellettaessa tarvittavat määritelmät.

4 artiklassa jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan kansalliset toimintasuunnitelmat, joissa eritellään kasvit, toimet ja alueet, joita koskevat riskit ovat huolestuttavia ja jotka olisi asetettava etusijalle, sekä vahvistetaan niitä koskevat tavoitteet ja aikataulut. Monissa jäsenvaltioissa saadut kokemukset ovat osoittaneet, että johdonmukaiset toimintasuunnitelmat ovat paras väline suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseen. Jäsenvaltioiden hyvin erilaisen tilanteen vuoksi ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kansalliset toimintasuunnitelmat olisi hyväksyttävä kansallisella ja/tai alueellisella tasolla. Suurelle yleisölle annetaan mahdollisuus osallistua varhain ja tehokkaasti kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen ja niiden muuttamiseen yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen annetun direktiivin 2003/35/EY[3] mukaisesti. Tämä on tärkeää onnistuneen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on varmistettava johdonmukaisuus muiden, torjunta-aineiden käyttöön mahdollisesti vaikuttavien asiaa koskevien suunnitelmien kanssa (esim. vesipiirin hoitosuunnitelmat ja maaseudun kehittämissuunnitelmat).

5 artiklassa jäsenvaltioita kehotetaan luomaan torjunta-aineiden jakelijoille ja ammattimaisille käyttäjille koulutusjärjestelmät sen varmistamiseksi, että ne ovat täysin tietoisia torjunta-aineisiin liittyvistä riskeistä. Todistuksin osoitettu osallistuminen koulutuksiin ei saisi olla ennakkoehto torjunta-aineiden ammattimaisten käyttäjien sijoittumiselle tai rekrytoinnille. Jäsenvaltiot saavat päättää menettelyjä ja hallinnollisia säännöksiä koskevista yksityiskohdista. Liitteessä I luetellaan kuitenkin aiheet, joita koulutusohjelmissa on käsiteltävä.

6 artiklassa jäsenvaltioita kehotetaan varmistamaan, että myrkyllisiksi tai erittäin myrkylliseksi luokiteltavia torjunta-aineita myyvillä jakelijoilla on palveluksessaan vähintään yksi henkilö, joka voi antaa asiakkaille tietoja, ja että ainoastaan tarvittavat vaatimukset täyttävät ammattimaiset käyttäjät saavat käyttöönsä torjunta-aineita. Jäsenvaltioiden on määrättävä, että muille kuin ammattimaisille käyttäjille myydään ainoastaan sellaisia torjunta-aineita, jotka on tätä varten erityisesti hyväksytty, sillä tällaiset käyttäjät eivät tunne riskejä yhtä hyvin kuin ammattimaiset käyttäjät.

7 artikla velvoittaa jäsenvaltiot helpottamaan ja edistämään suurelle yleisölle tarkoitettuja torjunta-aineita ja niiden vaihtoehtoja koskevia tiedotusohjelmia sekä tiedonsaantia, jotta muille kuin ammattimaisille käyttäjille voidaan tiedottaa kaikista asiaa koskevista riskeistä ja varotoimista.

8 artiklassa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön järjestelmä käytössä olevan levityskaluston säännöllisiä teknisiä tarkastuksia ja niiden huoltoa varten. Hyvin huollettu ja asianmukaisesti toimiva levityskalusto on keskeisessä asemassa pyrittäessä varmistamaan ihmisten (varsinkin käyttäjien) terveyden ja ympäristön suojelun jatkuva korkea taso torjunta-aineita levitettäessä. Jotta tekniset tarkastukset olisivat yhtä tiukkoja koko yhteisössä, käytetään yhteisiä yhdenmukaistettuja standardeja, jotka perustuvat liitteessä II määriteltyihin olennaisiin vaatimuksiin. Tarkastusten organisatorisista näkökohdista (kuten julkiset tai yksityiset tarkastusjärjestelmät, tarkastuselinten laadunvalvonta, tarkastustiheys, rahoitus jne.) vastaavat jäsenvaltiot, joiden on raportoitava komissiolle.

9 artiklassa jäsenvaltioita velvoitetaan kieltämään lentolevitys mutta annetaan mahdollisuus poikkeuksiin. Lentolevitys olisi kiellettävä, koska kulkeutuminen tuulen mukana aiheuttaa erittäin todennäköisesti haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Poikkeuksia voitaisiin myöntää, kun lentolevitys tarjoaa selkeitä etuja ja ympäristöhyötyjä verrattuna muihin levitysmenetelmiin tai jos muita toteutettavissa olevia vaihtoehtoja ei ole olemassa. Poikkeuksia koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset vahvistetaan jäsenvaltioiden tasolla, ja niiden on raportoitava näistä vaatimuksista komissiolle.

10 artiklassa jäsenvaltioita velvoitetaan vaatimaan, että viljelijät ja muut torjunta-aineiden ammattimaiset käyttäjät kiinnittävät erityistä huomiota vesiympäristön suojeluun toteuttamalla toimenpiteitä kuten puskurikaistojen luominen tai pensasaitojen istuttaminen vesistöjen varrelle ja muita asianmukaisia toimenpiteitä kulkeutumisen rajoittamiseksi.

11 artiklassa jäsenvaltioita velvoitetaan nimeämään alueet, joilla torjunta-aineiden käyttöä on rajoitettu ja/tai se kielletään muun lainsäädännön (kuten vesipolitiikan puitedirektiivi, lintudirektiivi, luontotyyppidirektiivi jne.) mukaisten toimenpiteiden perusteella. Tällaisia alueita nimetään myös herkkien väestöryhmien kuten lasten suojelemiseksi. Jäsenvaltioiden on raportoitava toimenpiteistä, jotka toteutetaan ohjeiden, alueiden valintaperusteiden ja parhaiden käytänteiden kehittämiseksi.

12 artiklassa jäsenvaltioita velvoitetaan toteuttamaan toimenpiteitä erityisesti sekoittamisesta, täyttämisestä ja puhdistamisesta aiheutuvien pistekuormituspäästöjen välttämiseksi. Niitä vaaditaan myös toteuttamaan toimenpiteitä vaarallisen käsittelyn välttämiseksi muiden kuin ammattimaisten käyttäjien osalta. Jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto kansallisista aloitteita ja saavutetusta edistyksestä hoidetaan raportoinnilla, johon myös kaikki alalla aktiivisesti toimivat sidosryhmät osallistuvat.

13 artiklassa jäsenvaltioita vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet integroidun tuholaistorjunnan täytäntöönpanemiseksi tarvittavien edellytysten vahvistamiseksi. Integroitua tuholaistorjuntaa koskevat yleiset standardit kehitetään, ja ne tulevat pakollisiksi vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi tiettyjen kasvien osalta kehitetään integroitua tuholaistorjuntaa koskevat yhteisön laajuiset erityisstandardit, mutta niiden täytäntöönpano on edelleen vapaaehtoista. Jäsenvaltioiden on raportoitava toimenpiteistä, jotka toteutetaan integroidun tuholaistorjunnan täytäntöönpanoedellytysten vahvistamiseksi, integroidun tuholaistorjunnan yleisten standardien täytäntöönpanon varmistamiseksi ja torjunta-aineiden käyttäjiä koskevien lajikohtaisten standardien täytäntöönpanon rohkaisemiseksi.

14 artiklassa todetaan, että jäsenvaltioiden on kerättävä torjunta-aineiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevia tilastotietoja ja raportoitava niistä. Yksityiskohdista säädetään kasvinsuojeluaineita koskevista tilastoista annetussa asetuksessa. Nämä tiedot ovat perustana laskettaessa asianmukaisia riski-indikaattoreita, joita tarvitaan mitattaessa torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvien yleisten riskien vähentymisessä tapahtuvaa edistystä. Yhdenmukaistetuista riski-indikaattoreista keskustellaan parhaillaan. Keskustelun päätyttyä komissio ja jäsenvaltiot sopivat yhteisistä riski-indikaattoreita. Jäsenvaltiot voivat käyttää toistaiseksi nykyisiä indikaattoreitaan. Arvioidakseen tämän direktiivin ja muiden teemakohtaisen strategian toimenpiteiden vaikutusta yleisten riskien vähenemiseen komissio laatii kertomuksia, joissa analysoidaan jäsenvaltioiden raportoimien indikaattorien kehitystä.

15 artiklassa vaaditaan, että komissio raportoi säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle jäsenvaltioiden tämän puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamista toimenpiteistä antamien kertomusten perusteella.

16–22 artiklaan sisältyvät komitologiaa, standardointia, seuraamuksia ja voimaantuloa koskevat vakiosäännökset.

Liitteet

Liitteet sisältävät yksityiskohtaiset säännökset eri toimenpiteistä, jotka jäsenvaltioiden on tämän direktiivin mukaisesti toteutettava. Liitteitä voidaan muuttaa 18 artiklan mukaisesti saatujen kokemusten sekä tietojenvaihdon ja asiantuntijaryhmässä käytyjen keskustelujen yhteydessä todettujen tarpeiden perusteella.

Liitteessä I luetellaan osatekijät, joita koulutusohjelmissa on käsiteltävä.

Liite II sisältää käytössä olevan levityskaluston tarkastuksiin ja huoltoon sovellettavat olennaiset vaatimukset.

2006/0132 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan yhteisön politiikan puitteista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[4],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[5],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[6],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY[7] 2 ja 7 artiklan mukaisesti olisi luotava yhteiset lainsäädännön puitteet torjunta-aineiden käyttämiseksi kestävämmällä tavalla.

(2) Tässä direktiivissä säädettyjen toimenpiteiden olisi täydennettävä muussa asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti kasvinsuojeluaineista annetussa asetuksessa (EY) N:o […][8], yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY[9] ja torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 396/2005[10] säädettyjä toimenpiteitä eivätkä ne saisi vaikuttaa niihin.

(3) Jäsenvaltioiden olisi käytettävä tämän direktiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa vahvistetaan tavoitteet, joiden mukaan vähennetään torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia riskejä, vaarat mukaan luettuina, ja torjunta-aineista riippuvuutta ja edistetään muuta kuin kemiallista kasvinsuojelu. Kansalliset toimintasuunnitelmat voidaan sovittaa yhteen muun asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisten täytäntöönpanosuunnitelmien kanssa, ja niitä voidaan käyttää torjunta-aineita koskevassa muussa yhteisön lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden yhdistämiseksi.

(4) Jäsenvaltioiden kansallisiin toimintasuunnitelmiin sisältyviä tavoitteita ja toimia koskevien tietojen vaihto on olennainen tekijä tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä syystä on tarpeen pyytää jäsenvaltioita raportoimaan komissiolle ja muille jäsenvaltioille säännöllisesti varsinkin kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanosta ja tuloksista sekä niiden saamista kokemuksista.

(5) Kansallisten toimintasuunnitelmien valmistelemista ja muuttamista varten on tarpeen säätää yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/35/EY[11] soveltamisesta.

(6) On toivottavaa, että jäsenvaltiot perustavat torjunta-aineiden jakelijoille, neuvojille ja ammattimaisille käyttäjille tarkoitetun koulutusjärjestelmän, jotta voidaan varmistaa, että torjunta-aineita nyt tai tulevaisuudessa käyttävät ovat täysin tietoisia torjunta-aineiden käytön mahdollisista riskeistä ihmisten terveydelle ja ympäristölle sekä asianmukaisista toimenpiteistä riskien vähentämäksi mahdollisimman suuressa määrin. Ammattimaisten käyttäjien koulutustoimet voidaan sovittaa yhteen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005[12] yhteydessä järjestettävän koulutuksen kanssa.

(7) Torjunta-aineiden käytöstä mahdollisesti aiheutuvien riskien vuoksi suurelle yleisölle olisi tiedotettava paremmin torjunta-aineiden käyttöön liittyvistä riskeistä tiedotuskampanjoiden ja jälleenmyyjien välittämän tiedon sekä muiden asianmukaisten toimenpiteiden avulla.

(8) Kun torjunta-aineiden käsittely ja levittäminen edellyttävät työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta varten asetettavia vähimmäisvaatimuksia, jotka kattavat työntekijöille tällaisille tuotteille altistumisesta aiheutuvat riskit sekä näiden riskien vähentämiseksi toteutettavat yleiset ja erityiset ehkäisevät toimenpiteet, kyseiset toimenpiteet kuuluvat työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7 päivänä huhtikuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/24/EY[13] ja työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY[14] soveltamisalaan.

(9) Koska koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta 17 päivänä toukokuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/42/EY (uudelleenlaadittu)[15] säädetään säännöistä torjunta-aineiden levityskaluston markkinoille saattamisesta ympäristövaatimuksia noudattavalla tavalla ja jotta tällaisen kaluston käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää entisestään, on tarpeen säätää jo käytössä olevan torjunta-aineiden levityskaluston säännöllisistä teknisistä tarkastuksista.

(10) Torjunta-aineiden lentolevitys voi aiheuttaa huomattavia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön erityisesti tuulen mukana kulkeutumisen vuoksi. Tästä syystä lentolevitys olisi kiellettävä yleisesti ja olisi säädettävä mahdollisesta poikkeuksesta, jos lentolevitys tarjoaa selkeitä etuja ja myös ympäristöhyötyjä verrattuna muihin levitysmenetelmiin tai jos muita toteutettavissa olevia vaihtoehtoja ei ole olemassa.

(11) Vesiympäristö on erityisen herkkä torjunta-aineille. Tästä syystä on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota pinta- ja pohjaveden pilaantumisen estämiseen toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä kuten puskurikaistojen luominen tai pensasaitojen istuttaminen pintavesien varrelle, jotta vesistöt altistuisivat vähemmän roiskeille. Puskurivyöhykkeiden koon tulisi riippua erityisesti maaperän ominaisuuksista, ilmastosta, vesistön koosta ja kyseisen alueen maatalouden ominaispiirteistä. Torjunta-aineiden käyttö juomaveden ottamiseen tarkoitetuilla alueilla, liikenneväylillä, kuten rautatielinjoilla, tai niiden varrella sekä läpäisemättömillä tai erittäin läpäisevillä alueilla voi aiheuttaa suuremman vesiympäristön pilaantumisriskin. Tämän vuoksi torjunta-aineiden käyttöä tällaisilla alueilla olisi vähennettävä mahdollisimman paljon tai se olisi tarvittaessa poistettava kokonaan.

(12) Torjunta-aineiden käyttö voi olla erityisen vaarallista hyvin herkillä alueilla kuten luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY[16] ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY[17] mukaisesti suojeltavilla Natura 2000 -alueilla. Suurella yleisöllä on suuri riski altistua torjunta-aineille muissa paikoissa kuten julkisissa puistoissa, urheilukentillä ja lasten leikkikentillä. Tämän vuoksi torjunta-aineiden käyttöä tällaisilla alueilla olisi vähennettävä mahdollisimman paljon tai se olisi tarvittaessa poistettava kokonaan.

(13) Torjunta-aineiden käsittely, myös niiden laimentaminen ja kemikaalien sekoittaminen, levityskaluston puhdistaminen käytön jälkeen sekä säiliöihin ylijäävän torjunta-aineen, tyhjien pakkausten ja käyttämättömien torjunta-aineiden tuhoaminen voivat erityisesti johtaa ihmisten ja ympäristön tahattomaan altistumiseen. Tämän vuoksi on tarpeen säätää tällaisia toimia koskevista erityisistä toimenpiteistä, joilla täydennetään jätteistä 5 päivänä huhtikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/12/EY[18] 4 ja 8 artiklassa sekä vaarallisista jätteistä 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY[19] 2 ja 5 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä. Näitä erityistoimenpiteitä olisi sovellettava myös muihin kuin ammattimaisiin käyttäjiin, sillä tiedonpuutteen vuoksi tässä käyttäjäryhmässä esiintyy todennäköisesti epäasianmukaista käsittelyä.

(14) Jos kaikki viljelijät soveltaisivat integroituun tuholaistorjuntaan liittyviä yleisiä standardeja, kaikki käytössä olevat tuholaisten torjuntakeinot, torjunta-aineet mukaan luettuina, voitaisiin kohdentaa paremmin. Tällä tavoin ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä voidaan vähentää vielä lisää. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä vähän torjunta-aineita käyttävää viljelyä, erityisesti integroitua tuholaistorjuntaa, ja vahvistettava tarvittavat edellytykset integroidun tuholaistorjunnan tekniikoiden soveltamista varten. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi rohkaistava integroituun tuholaistorjuntaan liittyvien lajikohtaisten standardien käyttöä.

(15) On tarpeen mitata torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien ja haitallisten vaikutusten vähentämisessä saavutettua edistystä. Asianmukainen keino ovat yhdenmukaistetut riski-indikaattorit, jotka vahvistetaan yhteisön tasolla. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä näitä indikaattoreita kansallisen tason riskien hallinnassa ja raportoinnissa, ja komission olisi laskettava indikaattorit arvioidakseen yhteisön tasolla saavutettua edistystä. Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää kansallisia indikaattoreitaan, kunnes yhteiset indikaattorit otetaan käyttöön.

(16) Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin säännösten rikkomiseen, ja varmistettava säännösten täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(17) Koska tämän direktiivin tavoitetta, joka on ihmisten terveyden ja ympäristön suojeleminen torjunta-aineiden käytöstä mahdollisesti aiheutuvilta riskeiltä, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, ja se voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(18) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Erityisesti direktiivillä pyritään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan mukaisesti edistämään sitä, että ympäristönsuojelun korkea taso sisällytetään unionin politiikkoihin ja varmistetaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

(19) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[20] mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I luku

Yleiset säännökset

1 artikla Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan puitteet torjunta-aineiden käyttämiseksi kestävämmällä tavalla vähentämällä torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia siten, että viljelykasveja suojellaan samalla riittävästi.

2 artikla Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o […] määriteltyihin kasvinsuojeluaineiden muodossa markkinoille saatettaviin torjunta-aineisiin.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan rajoittamatta muun asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamista.

3 artikla Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a) ’käytöllä’ tarkoitetaan kaikkia toimintoja, joissa käytetään torjunta-aineita, kuten varastointi, käsittely, laimentaminen, sekoitus ja levitys;

b) ’ammattimaisella käyttäjällä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää ammatissaan torjunta-aineita, mukaan luettuina käyttäjät, teknikot, työntekijät sekä maanviljelysektorilla ja muilla kuin maanviljelysektorilla työskentelevät itsenäiset ammatinharjoittajat;

c) ’jakelijalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa torjunta-aineen markkinoille, mukaan luettuina tukku- ja vähittäiskauppiaat, myyjät ja tavarantoimittajat;

d) ’neuvojalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka antaa neuvoja torjunta-aineiden käytöstä, mukaan luettuina yksityiset itsenäiset neuvojat, kaupalliset edustajat, elintarviketuottajat tai vähittäismyyjät;

e) ’torjunta-aineiden levityskalustolla’ tarkoitetaan laitetta, joka on erityisesti suunniteltu torjunta-aineiden tai torjunta-aineita sisältävien tuotteiden levitykseen;

f) ’torjunta-aineiden levitystarvikkeilla’ tarkoitetaan osia, jotka voidaan kiinnittää torjunta-aineiden levityskalustoon ja jotka ovat välttämättömiä sen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, kuten suuttimet, manometrit, suodattimet ja säiliöiden puhdistuslaitteet;

g) ’lentolevityksellä’ tarkoitetaan torjunta-aineen levittämistä lentokoneesta tai helikopterista käsin;

h) ’integroidulla tuholaistorjunnalla’ tarkoitetaan asetuksessa (EY) N:o […] määriteltyä integroitua tuholaistorjuntaa;

i) ’riski-indikaattorilla’ tarkoitetaan muuttujaa, jota voidaan käyttää arvioitaessa torjunta-aineen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön.

4 artikla Kansalliset toimintasuunnitelmat, joilla pyritään vähentämään riskejä ja riippuvuutta torjunta-aineista

1. Jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset toimintasuunnitelmat, joissa vahvistetaan tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut joiden mukaan vähennetään riskejä, vaarat mukaan luettuina, ja torjunta-aineista riippuvuutta.

Kansallisia toimintasuunnitelmia laatiessaan ja tarkistaessaan jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon suunniteltujen toimenpiteiden sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset toimintasuunnitelmansa komissiolle ja muille jäsenvaltioille kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

Kansallisia toimintasuunnitelmia on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein, ja kaikki kansallisiin toimintasuunnitelmiin tehtävät muutokset on ilmoitettava komissiolle viipymättä.

3. Tarvittaessa komissio toimittaa kolmansille maille tiedot, jotka sille on ilmoitettu 2 kohdan mukaisesti.

4. Direktiivin 2003/35/EY 2 artiklan säännöksiä yleisön osallistumisesta sovelletaan kansallisten toimintasuunnitelmien valmisteluun ja niiden muuttamiseen.

II luku

Koulutus, tiedotusohjelmat ja torjunta-aineiden myynti

5 artikla Koulutus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki ammattimaiset käyttäjät, jakelijat ja neuvojat saavat riittävästi koulutusta.

Koulutus on suunniteltava siten, että varmistetaan riittävien tietojen saanti liitteessä I luetelluista aiheista.

2. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kahden vuoden kuluessa 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä todistusjärjestelmät, joilla voidaan osoittaa osallistuminen koulutukseen, joka kattaa vähintään liitteessä I luetellut aiheet.

3. Komissio voi 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen muuttaa liitettä I sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

6 artikla Torjunta-aineiden myyntiä koskevat vaatimukset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY[21] mukaisesti myrkyllisiksi tai erittäin myrkylliseksi luokiteltavia torjunta-aineita myyvillä jakelijoilla on palveluksessaan vähintään yksi henkilö, jolla on 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todistus ja joka on läsnä ja käytettävissä myyntipaikalla antaakseen asiakkaille torjunta-aineen käyttöä koskevia tietoja.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten torjunta-aineiden myynti, joita ei ole sallittu muuhun kuin ammattikäyttöön, on rajoitettu ammattimaisille käyttäjille, joilla on 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todistus.

3. Jäsenvaltioiden on vaadittava jakelijoita, jotka saattavat markkinoille muita kuin ammattikäyttöön tarkoitettuja torjunta-aineita, antamaan yleiset tiedot torjunta-aineiden käyttöön liittyvistä riskeistä ja erityisesti niihin liittyvistä vaaroista, niille altistumisesta, niiden turvallisesta varastoinnista, käsittelystä ja levityksestä sekä niiden hävittämisestä.

Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetyt toimenpiteet on toteutettava neljän vuoden kuluessa 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä.

7 artikla Tiedotusohjelmat

Jäsenvaltioiden on edistettävä ja helpotettava suurelle yleisölle tarkoitettuja torjunta-aineita koskevia tiedotusohjelmia sekä tiedonsaantia erityisesti niiden terveys- ja ympäristövaikutuksista sekä torjunta-aineiden muista kuin kemiallisista vaihtoehdoista.

III luku

Torjunta-aineiden levityskalusto

8 artikla Käytössä olevan kaluston tarkastaminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattikäytössä oleva torjunta-aineiden levityskalusto ja -tarvikkeet tarkastetaan säännöllisin väliajoin.

Tästä syystä jäsenvaltioiden on otettava käyttöön todistusjärjestelmät tarkastusten tulosten varmistamiseksi.

2. Tarkastuksissa on varmistettava, että torjunta-aineiden levityskalusto ja -tarvikkeet täyttävät liitteessä II luetellut olennaiset terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevat vaatimukset.

Jäljempänä 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettavien yhdenmukaistettujen standardien mukaisen torjunta-aineiden levityskaluston ja -tarvikkeiden oletetaan täyttävän yhdenmukaistetun standardin mukaiset olennaiset terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevat vaatimukset.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava viiden vuoden kuluessa 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä, että kaikki ammattikäytössä oleva torjunta-aineiden levityskalusto on tarkastettu vähintään kerran ja että ammattikäytössä käytetään ainoastaan torjunta-aineiden levityskalustoa ja -tarvikkeita, jotka ovat läpäisseet hyväksyttävästi tarkastuksen.

4. Jäsenvaltioiden on nimettävä tarkastuksista vastuussa olevat elimet ja ilmoitettava niistä komissiolle.

5. Komissio voi 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen muuttaa liitettä II sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

IV luku

Erityiset käytännöt ja käyttötarkoitukset

9 artikla Lentolevitys

1. Jollei 2–6 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on kiellettävä lentolevitys.

2. Jäsenvaltioiden on määriteltävä ja julkaistava kasvit, alueet ja erityiset levitysvaatimukset tapauksissa, joissa lentolevitys voidaan 1 kohdasta poiketen sallia.

3. Jäsenvaltioiden on nimettävä poikkeukset myöntävät toimivaltaiset viranomaiset ja ilmoitettava niistä komissiolle.

4. Poikkeuksia voidaan myöntää vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

3. toteutettavissa olevia vaihtoehtoja ei ole olemassa tai verrattuna torjunta-aineiden levitykseen maasta käsin lentolevitys tarjoaa selkeitä etuja, sillä terveyteen ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat pienemmät;

4. käytettävät torjunta-aineet ovat nimenomaan lentolevityksessä sallittuja;

5. lentolevityksen hoitavalla käyttäjällä on 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todistus.

Luvassa on täsmennettävä tarvittavat toimenpiteet asukkaiden ja sivullisten varoittamiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi ruiskutettavan alueen läheisyydessä.

5. Ammattimaisen käyttäjän, joka haluaa levittää torjunta-aineita lentolevityksellä, on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle pyyntö, johon on liitetty todisteet 4 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä.

6. Toimivaltaisen viranomaisten on pidettävä kirjaa myönnetyistä poikkeuksista.

10 artikla Erityistoimenpiteet vesiympäristön suojelemiseksi

1. Kun torjunta-aineita käytetään vesistöjen läheisyydessä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että etusijalle asetetaan

6. tuotteet, jotka eivät aiheuta vaaraa vesiympäristölle;

7. tehokkaimmat levitystekniikat, mukaan luettuna matalapainelevityskaluston käyttö.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vesistöjen lähellä olevien viljelmien ympärille perustetaan asianmukaiset puskurivyöhykkeet, joille torjunta-aineita ei levitetä eikä varastoida, erityisesti juomavedenottoon käytettävien vyöhykkeiden suojelemiseksi direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Puskurivyöhykkeiden koko olisi määriteltävä pilaantumisriskien ja kyseisen alueen maatalouden erityispiirteiden perusteella.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan levitettyjen torjunta-aineiden kulkeutumista ilman kautta, ainakin kun kyseessä ovat pystysuorassa kasvatettavat kasvit, mukaan luettuina välittömästi vesistön tuntumassa sijaitsevat hedelmätarhat, viinitarhat ja humalaviljelmät.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että torjunta-aineita levitetään mahdollisimman vähän tai mahdollisesti ei ollenkaan liikenneväylille, rautatielinjoille, erittäin läpäiseville alueille tai muille pinta- tai pohjavettä lähellä oleville infrastruktuureille taikka läpäisemättömille alueille tai niiden varrelle, kun olemassa on suuri riski, että torjunta-aineet valuvat pintaveteen tai viemäristöön.

11 artikla Torjunta-aineiden käytön vähentäminen herkillä alueilla

Jäsenvaltioiden on varmistettava ottaen asianmukaisesti huomioon hygieniaa ja yleistä turvallisuutta koskevat aiheelliset vaatimukset, että seuraavat toimenpiteet toteutetaan:

8. kielletään torjunta-aineiden käyttö tai rajoitetaan se pienimpään mahdolliseen määrään suuren yleisön tai herkkien väestöryhmien käyttämillä alueilla, ainakin puistoissa, yleisissä puutarhoissa, urheilukentillä, koulujen alueilla ja leikkikentillä;

9. kielletään torjunta-aineiden käyttö tai rajoitetaan sitä erityisillä suojelualueilla tai muilla alueilla, jotka on määritetty suojelutoimenpiteitä edellyttäviksi alueiksi direktiivin 79/409/ETY 3 ja 4 artiklan ja direktiivin 92/43/EY 6, 10 ja 12 artiklan mukaisesti.

Edellä b alakohdassa tarkoitettu kielto tai rajoitus voi perustua asiaa koskevien riskinarviointien tuloksiin.

12 artikla Torjunta-aineiden käsittely ja varastointi sekä niiden pakkaaminen ja jäännökset

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraavat toimet eivät vaaranna ihmisten terveyttä tai turvallisuutta ja ympäristöä:

10. torjunta-aineiden varastointi, käsittely, laimentaminen ja sekoitus ennen levittämistä;

11. torjunta-aineiden pakkausten ja jäännösten käsittely;

12. levittämisen jälkeen ylijääneiden sekoitusten käsittely;

13. levityksessä käytetyn kaluston puhdistaminen.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava muuhun kuin ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen torjunta-aineiden osalta kaikki tarvittavat toimenpiteet vaarallisen käsittelyn välttämiseksi.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että torjunta-aineiden varastointialueet on rakennettu siten, että vältetään tahattomat päästöt.

13 artikla Integroitu tuholaistorjunta

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet vähän torjunta-aineita käyttävän viljelyn, integroitu tuholaistorjunta mukaan luettuna, edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että torjunta-aineiden ammattimaiset käyttäjät siirtyvät käyttämään kaikkia käytettävissä olevia ympäristön kannalta parempia kasvinsuojelutoimenpiteitä sekä antavat etusijan vähäriskisille vaihtoehdoille aina kun se on mahdollista ja muussa tapauksessa sellaisille samaan tuholaisongelmaan tarkoitetuille tuotteille, joilla on mahdollisimman vähän vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön.

2. Jäsenvaltioiden on luotava kaikki tarvittavat edellytykset integroidun tuholaistorjunnan soveltamista varten tai tuettava niiden luomista.

3. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että viljelijöiden käytössä on järjestelmät ja välineet, 5 artiklan mukainen koulutus mukaan luettuna, tuholaisten seurantaa ja päätöksentekoa varten sekä integroitua tuholaistorjuntaa koskevat neuvontapalvelut.

4. Jäsenvaltioiden on raportoiva komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2013 mennessä 2 ja 3 kohdan täytäntöönpanosta ja erityisesti siitä, onko tarvittavat edellytykset integroidun tuholaistorjunnan soveltamista varten luotu.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki torjunta-aineiden ammattimaiset käyttäjät noudattavat integroituun tuholaistorjuntaan liittyviä yleisiä standardeja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014.

6. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kaikki tarvittavat kannustimet, joilla viljelijöitä rohkaistaan panemaan täytäntöön integroituun tuholaistorjuntaan liittyvät lajikohtaiset standardit.

7. Edellä 5 kohdassa tarkoitetut integroituun tuholaistorjuntaan liittyvät yleiset standardit laaditaan asetuksen (EY) N:o […] 52 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

8. Edellä 6 kohdassa tarkoitetut integroituun tuholaistorjuntaan liittyvät lajikohtaiset standardit voidaan laatia direktiivin 98/34/EY 6 artiklan 3 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

V luku

Indikaattorit, kertomukset ja tietojenvaihto

14 artikla Indikaattorit

1. Komissio kehittää yhdenmukaistetut riski-indikaattorit 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia indikaattoreita tai hyväksyä muita asianmukaisia indikaattoreita edellä mainittujen indikaattoreiden hyväksymiseen saakka.

2. Jäsenvaltioiden on käytettävä asetuksen (EY) N:o [ESTAT…] mukaisesti kerättyjä tilastotietoja seuraaviin tarkoituksiin:

a) yhteisten yhdenmukaistettujen riski-indikaattorien laskeminen kansallisella tasolla;

b) yksittäisten tehoaineiden käyttöä koskevien suuntausten tunnistaminen, erityisesti jos käyttörajoituksista on päätetty yhteisön tasolla asetuksen (EY) N:o […] säännösten mukaisesti;

c) sellaisten ensisijaisten tehoaineiden tai ensisijaisten kasvien tai ympäristön kannalta kestämättömien käytänteiden tunnistaminen, jotka edellyttävät erityistä huomiota, tai sellaisten hyvien käytänteiden tunnistaminen, joita voidaan käyttää esimerkkeinä tämän direktiivin tavoitteiden eli kasvinsuojeluaineiden riskien ja niistä riippuvuuden vähentämisen saavuttamiseksi.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava 2 kohdan mukaisten arviointien tulokset komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4. Komission on käytettävä asetuksen (EY) N:o [ESTAT…] mukaisesti kerättyjä tilastotietoja ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja riski-indikaattorien laskemisessa yhteisön tasolla arvioidakseen tehoaineiden käytöstä aiheutuviin riskeihin liittyviä suuntauksia.

Komissio voi käyttää näitä tietoja myös arvioidakseen torjunta-aineiden ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle aiheuttamien vaikutusten vähentämiseen tähtäävien muiden yhteisön politiikkojen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä.

5. Sovellettaessa 2 kohdan a alakohtaa ja 3 kohtaa riski-indikaattorit on laskettava vaaraa ja altistusta koskevien tietojen, torjunta-aineiden käyttötilastojen, torjunta-aineiden ominaisuuksien sekä sää- ja maaperätietojen perusteella.

15 artikla Kertomukset

Komissio laatii säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä ja liittää siihen tarvittaessa muutosehdotuksia.

VI luku

Loppusäännökset

16 artikla Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on määritettävä seuraamukset, joita sovelletaan tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten määräysten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Määrättyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle 12 kuukauden kuluessa 20 artiklan 1 kohdassa mainitusta päivämäärästä, ja niiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä myös mahdollisista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

17 artikla Standardointi

1. Tämän direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut standardit laaditaan direktiivin 98/34/EY 6 artiklan 3 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Näitä standardeja koskevaa pyyntöä laadittaessa voidaan kuulla 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa.

2. Komissio julkaisee standardien viitteet Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

3. Jos jäsenvaltio tai komissio katsoo, ettei jokin standardi ole täysin sitä koskevien olennaisten vaatimusten mukainen, komissio tai asianomainen jäsenvaltio saattaa asian direktiivillä 98/34/EY perustetun komitean käsiteltäväksi ja perustelee esityksensä. Komitea antaa asiasta lausuntonsa viipymättä.

Komissio voi komitean lausunnon perusteella päättää, että viittaus tai viitetieto kyseiseen yhdenmukaistettuun standardiin julkaistaan, ettei sitä julkaista, että se julkaistaan varauksin, että se säilytetään ennallaan tai rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai että se poistetaan Euroopan unionin virallisesta lehdestä .

18 artikla Komiteat

1. Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002[22] 58 artiklalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

19 artikla Kulut

Torjunta-aineiden kestävään käyttöön liittyvien yhdenmukaistettujen politiikkojen laatimisen ja järjestelmien perustamisen tukemiseksi komissio voi rahoittaa seuraavia:

a) yhdenmukaistettu järjestelmä, johon sisältyy asianmukainen tietokanta, johon kerätään ja jossa säilytetään kaikki torjunta-aineiden riski-indikaattoreihin liittyvät tiedot ja jonka avulla nämä tiedot saatetaan toimivaltaisten viranomaisten, muiden asianosaisten ja suuren yleisön saataville;

b) tutkimukset, jotka ovat tarpeen lainsäädännön, mukaan luettuna tämän direktiivin liitteiden mukauttaminen tekniikan kehitykseen, valmistelemiseksi ja kehittämiseksi;

c) tämän direktiivin täytäntöönpanoa helpottavat ohjeet ja parhaat käytänteet.

20 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [voimaantulopäivä + 2 vuotta]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisena nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltiot säätävät siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

21 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

22 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I Koulutusohjelmat

Koulutusohjelmat on suunniteltava siten, että varmistetaan riittävien tietojen saanti seuraavista aiheista:

1. Kaikki asiaan liittyvä torjunta-aineita ja niiden käyttöä koskeva lainsäädäntö.

2. Torjunta-aineisiin liittyvät vaarat ja riskit sekä erityisesti seuraavien riskien tunnistaminen ja valvonta:

a) ihmisille (käyttäjät, asukkaat, sivulliset, käsitellyille aluille menevät henkilöt ja käsiteltyjä tuotteita käsittelevät tai syövät henkilöt) aiheutuvat riskit ja se, miten tietyt tekijät, kuten tupakointi, pahentavat näitä riskejä;

b) torjunta-ainemyrkytyksen oireet ja ensiaputoimet;

c) muille kuin kohteena oleville kasveille, hyödyllisille hyönteisille, luonnonvaraisille eläimille, biologiselle monimuotoisuudelle ja ympäristölle yleensä aiheutuvat riskit.

3. Integroidut tuholaistorjuntastrategiat ja -tekniikat, integroidut viljelystrategiat ja -tekniikat sekä luonnonmukaisen viljelyn periaatteet. Integroituun tuholaistorjuntaan liittyvät yleiset ja lajikohtaiset standardit.

4. Vertailevan arvioinnin perusteet käyttäjätasolla, josta ammattimaiset käyttäjät saisivat apua voidakseen tehdä tiettyä tuholaisongelmaa koskevat asianmukaisimmat valinnat kaikkien hyväksyttyjen tuotteiden välillä tietyssä tilanteessa.

5. Toimenpiteet ihmisille, muille kuin kohteena oleville lajeille ja ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi: turvalliset työkäytännöt torjunta-aineiden varastoinnin, käsittelyn ja sekoituksen sekä tyhjien pakkausten, muun saastuneen aineksen ja ylijäävän tiivistetyn tai laimennetun torjunta-aineen (mukaan luettuna säiliöseokset) hävittämisen osalta; suositeltu tapa valvoa käyttäjän altistumista (henkilösuojaimet).

6. Menettelyt levityskaluston valmistelemiseksi työtä varten, myös kaluston kalibrointi, sekä sen käyttöä varten käyttäjille, muille ihmiselle, muille kuin kohteena oleville eläin- ja kasvilajeille, biologiselle monimuotoisuudelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi.

7. Levityskaluston käyttö ja huolto, erityiset ruiskutustekniikat (kuten pienen nestemäärän ruiskutus, matalapainesuuttimet) sekä käytössä olevien ruiskujen teknisten tarkastusten tavoitteet ja tavat parantaa suihkun laatua.

8. Kiireelliset toimet ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi torjunta-aineen tahattoman roiskumisen tai kontaminaation yhteydessä.

9. Terveyden seuranta ja mahdollisuudet raportointiin onnettomuuksien ja huonovointisuuden vuoksi.

10. Torjunta-aineiden käytön kirjaaminen asiaan koskevan lainsäädännön mukaisesti.

LIITE II Torjunta-aineiden levityskaluston tarkastukseen liittyvät terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevat vaatimukset

Torjunta-aineiden levityskaluston tarkastuksen on katettava kaikki turvallisuuden sekä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason saavuttamisen ja levityksen parhaan mahdollisen tehokkuuden kannalta tärkeät näkökohdat, joilla varmistetaan tarvittaessa seuraavien laitteiden ja toimintojen moitteeton toiminta:

14. Voimansiirto-osat

Käyttäjän turvallisuuden varmistamiseksi nivelakselin suojauksen ja voimantuloakselin suojauksen täytyy olla ehjiä ja hyvässä kunnossa eivätkä suojalaitteet ja muut liikkuvat tai pyörivät voimansiirto-osat saa vaikuttaa niiden toimintaan.

15. Pumppu

Vakaan ja luotettavan käyttömäärän varmistamiseksi pumpun kapasiteetin on vastattava kaluston tarpeita ja pumpun on toimittava moitteettomasti. Pumppu ei saa vuotaa.

16. Sekoittaminen

Sekoituslaitteiden on varmistettava asianmukainen kierrätys, jotta säiliössä oleva ruiskutettava nesteseos on koko määrältään tasakoosteista.

17. Ruiskun nestesäiliö

Sumutesäiliön, myös säiliön sisällön ilmaisimen, täyttölaitteiden, suodattimien, tyhjennyslaitteiden ja sekoituslaitteiden, on toimittava siten, että tahattoman roiskumisen, epätasaisen pitoisuuden jakautumisen, käyttäjän altistumisen ja jäämien vaara minimoidaan.

18. Mittausjärjestelmät, valvonta- ja säätöjärjestelmät

Kaikkien mittaus-, päälle- ja poiskytkentä- sekä paineen- ja/tai imutehonsäätölaitteiden on toimittava luotettavasti eivätkä ne saa vuotaa. Painetta ja paineensäätölaitteiden toimintaa on pystyttävä säätämään helposti käytön aikana. Paineensäätölaitteet on pidettävä jatkuvassa käyttöpaineessa pumpun tasaisella kierrosluvulla sen varmistamiseksi, että käyttömäärä on vakaa.

19. Putket ja letkut

Letkujen ja putkien on oltava moitteettomassa kunnossa, jotta voidaan välttää nesteen virtaamishäiriöt ja tahaton roiskuminen häiriötilanteessa. Putkissa tai letkuissa ei saa olla vuotoja silloin, kun niitä käytetään järjestelmän enimmäispaineella.

20. Suodattimet

Levityskuvion häiriöiden ja heterogeenisyyden välttämiseksi suodattimien on oltava hyvässä kunnossa ja niiden silmäkoon on vastattava ruiskuun kiinnitettyjen suutinten kokoa. Suutinten tukkeutumisen ilmaisevien järjestelmien on toimittava virheettömästi.

21. Ruiskutuspuomi (kalustossa, jolla levitetään torjunta-aineita käsiteltävän viljelmän tai aineksen yläpuolelle vaakasuoraan sijoitetun puomin avulla)

Ruiskutuspuomin on oltava hyvässä kunnossa ja vakaa kaikissa suunnissa. Kiinnitys- ja säätöjärjestelmien sekä hallitsemattomien liikkeiden vaimentavien ja kaltevuuserot oikaisevien laitteiden on toimittava luotettavasti.

22. Suuttimet

Suutinten on toimittava moitteettomasti, jotta valumista voidaan valvoa ruiskutuksen päättyessä. Levityskuvion homogeenisuuden varmistamiseksi yksittäisen suuttimen virtausnopeus ei saa poiketa yli viittä prosenttia valmistajan antamista virtausnopeustaulukoiden tiedoista.

23. Jakautuminen

Nesteseoksen on jakauduttava tasaisesti niin poikittais- ja pystysuunnassa (pystysuorassa kasvatettavat kasvit) kuin ajosuuntaan nähden. On varmistettava, että nesteseosta levitetään kohdealueelle riittävästi ja tasaisesti.

24. Puhallin (kalusto, jolla torjunta-aineita levitetään ilma-avusteisesti)

Puhaltimen on oltava hyvässä kunnossa, ja sen on tuotettava vakaa ja luotettava ilmavirta.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Tämä rahoitusselvityslomake on perusteluosaa täydentävä liite. Perusteluosaan sisältyviä tietoja ei sen vuoksi tarvitse mainita tässä toiseen kertaan. Lomaketta täytettäessä olisi kuitenkin varmistettava, että luettavuus säilyy. Yksittäisiä kohtia selvennetään lomakkeen täyttöohjeissa, joihin on hyvä tutustua ennen lomakkeen täyttämistä.

25. EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan yhteisön politiikan puitteista

26. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

Ympäristö (toimintoperusteisen budjetoinnin koodi 0703: EU:n ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpano).

27. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

28. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

Ympäristöalan rahoitusväline (LIFE+ (2006–2013)) (07.03.07)

29. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Kaudella 2007–2013 tarvittavat määrärahat katetaan LIFE+-ohjelman määrärahoista. Lisävarat eivät ole tarpeen.

30. Budjettitiedot ( rivejä lisätään tarvittaessa ):

Budjetti-kohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

07 03 07 | Ei-pakoll. | JM | EI | EI | EI | nro [2] |

31. YHTEENVETO RESURSSEISTA

32. Taloudelliset resurssit

33. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 ja myöh. vuo-det | Yht. |

Toimintamenot[23] |

Maksusitoumusmäärä-rahat (MSM) | 8.1 | A | 0,227 | 0,161 | 0,161 | 0,134 | 0,134 | 0,107 | 0,924 |

Maksumäärärahat (MM) | B | 0,151 | 0,153 | 0,170 | 0,143 | 0,129 | 0,109 | 0,855 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[24] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | C | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärä-rahat | A+c | 0,227 | 0,161 | 0,161 | 0,134 | 0,134 | 0,107 | 0,924 |

Maksumäärärahat | B+c | 0,151 | 0,153 | 0,170 | 0,143 | 0,129 | 0,109 | 0,855 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[25] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | D | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,648 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | E | 0,000 | 0,111 | 0,031 | 0,111 | 0,031 | 0,111 | 0,395 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 0,335 | 0,380 | 0,300 | 0,353 | 0,273 | 0,326 | 1,967 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 0,259 | 0,372 | 0,309 | 0,362 | 0,268 | 0,328 | 1,898 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 ja myöh. vuo-det | Yht. |

…………………… | f | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f | 0,335 | 0,380 | 0,300 | 0,353 | 0,273 | 0,326 | 1,967 |

34. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten[26] soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

35. Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset esitetään erillisessä liitteessä.

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutus-ta [2007] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä | 1A*/ AD | 1A*/ AD | 1A*/ AD | 1A*/ AD | 1A*/ AD | 1A*/ AD |

36. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen taustasta sisältyy perusteluosaan. Rahoitusselvityksen tässä osassa esitetään vain seuraavat lisätiedot:

37. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun parantaminen torjunta-aineista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia vastaan (ks. perusteluosan kohta ”Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet”). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi taloudellisia resursseja tarvitaan seuraaviin:

- yhdenmukaistettu järjestelmä, johon sisältyy asianmukainen tietokanta, johon kerätään ja jossa säilytetään kaikki torjunta-aineiden riski-indikaattoreihin liittyvät tiedot ja jonka avulla nämä tiedot saatetaan toimivaltaisten viranomaisten, muiden asianosaisten ja suuren yleisön saataville;

- tutkimukset, jotka ovat tarpeen lainsäädännön, mukaan luettuna tämän direktiivin liitteiden mukauttaminen tekniikan kehitykseen, valmistelemiseksi ja kehittämiseksi; ja

- tämän direktiivin täytäntöönpanoa helpottavat ohjeet ja parhaat käytänteet.

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 periaatteita noudatetaan täysimääräisesti.

38. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Jollei yhteisö osallistuisi, jäsenvaltiossa vallitsisivat edelleen nykyiset toisistaan eroavat tilanteet (ks. myös perusteluosan 3 kohta).

Toimintamenot kuuluvat LIFE+-talousarvion siihen osaan, jota hallinnoidaan keskitetysti.

39. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Torjunta-aineista ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien vaikutusten vähentäminen, yleisesti torjunta-aineiden kestävämpi käyttö, riskien huomattava vähentäminen kokonaisuudessaan ja torjunta-aineiden käyttö täyttäen samalla asianmukaisen kasvinsuojelun vaatimukset. Erityistavoitteet ovat seuraavat:

i) minimoida torjunta-aineiden käytöstä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat vaarat ja riskit;

ii) parantaa torjunta-aineiden käytön ja jakelun valvontaa;

iii) pienentää haitallisten tehoainejäämien tasoja mm. korvaamalla vaarallisimmat aineet turvallisemmilla aineilla, myös muilla kuin kemikaaleilla;

iv) edistää vähän torjunta-aineita käyttävää tai torjunta-aineetonta viljelyä erityisesti valistamalla käyttäjiä, edistämällä hyvien käytäntöjen soveltamista ja harkitsemalla mahdollista taloudellisten välineiden käyttöä;

v) kehittää avoin järjestelmä raportointiin ja strategian tavoitteiden toteuttamisessa saavutetun edistyksen seurantaan, mukaan luettuna sopivien indikaattorien kehittäminen.

Yhdenmukaistettuja indikaattoreita kehitetään, ja ne vahvistetaan myöhemmin. Tämän jälkeen indikaattoreita käytetään täytäntöönpanon ja vaikutusten seurannassa.

40. Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menettelyistä[28] käytetään toiminnan toteuttamisessa?

X Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

ٱ hallinnointivastuu siirretään

ٱ toimeenpanovirastoille

ٱ varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

ٱ kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

ٱ jäsenvaltioiden kanssa

ٱ kolmansien maiden kanssa

ٱ Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

41. SEURANTA JA ARVIOINTI

42. Seurantamenettely

Jäsenvaltioiden on raportoitava kaikista direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteuttamistaan toimista ja toimenpiteistä, ja kun tarvittava lainsäädäntö on vahvistettu, torjunta-aineiden tosiasiallisesta käytöstä.

Komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tekemissä sopimuksissa on määrättävä komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta, joka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla, sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista.

43. Arviointimenettely

44. Ennakkoarviointi

Ks. vaikutustenarviointi, joka esitetään tämän ehdotuksen ohella komission valmisteluasiakirjana. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu taloudellisesta, sosiaalisesta, terveydellisestä ja ympäristöä koskevasta näkökulmasta.

45. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Puitedirektiivissä ehdotetut toimenpiteet perustuvat tilanteen ja jäsenvaltioiden saamien kokemusten arviointiin. Nämä arvioinnit otettiin huomioon vaikutustenarvioinnissa.

46. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Direktiivin tehokkuuden säännöllinen arviointi ”teemakohtaista strategiaa käsittelevässä asiantuntijaryhmässä”, joka suosittelee asianmukaisia ohjeita, parhaita käytänteitä sekä direktiiviä ja sen täytäntöönpanoa koskevia tarvittavia muutoksia.

47. PETOSTENTORJUNTA

Sisäisen valvonnan standardien nro 14, 15, 16, 18, 19, 20 ja 21 sekä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 periaatteiden soveltaminen täysimääräisesti.

Komissio varmistaa tämän ohjelman nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

48. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

49. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[29] (XX 01 01) | A*/AD | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |

B*, C*/AST |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[30] |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[31] |

YHTEENSÄ | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |

51. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Täytäntöönpanon varmistaminen jäsenvaltioissa ja tietojenvaihtojärjestelmän luominen ehdotuksen 16 artiklan mukaisesti. Tarvittaessa toimenpiteet direktiivin tai sen liitteiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.

52. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

X Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

53. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

- sisäinen |

- ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 |

54. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 | 0,108 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1

Kohdassa 8.2.1 tarkoitetun 1A* /AD:n normien mukainen palkka on 0,108 miljoonaa euroa.

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,000 | 0,004 | 0,004 | 0,004 | 0,004 | 0,004 | 0,020 |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | 0,000 | 0,080 | 0,000 | 0,080 | 0,000 | 0,080 | 0,240 |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[33] | 0,000 | 0,027 | 0,027 | 0,027 | 0,027 | 0,027 | 0,135 |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 | 0,000 |

2. Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

3. Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,000 | 0,111 | 0,031 | 0,111 | 0,031 | 0,111 | 0,395 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

4 virkamatkaa (yksikkökustannukset 1 000 euroa) vuosittain kaudella 2009–2013 teemakohtaiseen strategiaan kuuluvien tavoitteiden ja toimenpiteiden selvittämiseksi ja niiden täytäntöönpanon tukemiseksi jäsenvaltioissa.

1 konferenssi (yksikkökustannukset 80 000 euroa) joka toinen vuosi kaudella 2009–2013 sidosryhmien ja toimivaltaisten viranomaisten kuulemiseksi teemakohtaiseen strategiaan kuuluvien toimenpiteiden toteuttamisesta.

Komitean kokoukset (yksikkökustannukset 27 000 euroa) joka vuosi vuodesta 2009 alkaen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi sekä asianmukaisten ohjeiden ja suositusten antamiseksi, jotta yhdenmukaisuutta saataisiin lisättyä jäsenvaltioissa.

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahajaottelussa myönnetystä osuudesta.

[1] EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24.

[2] KOM(2002) 349.

[3] EYVL L 156, 25.6.2003, s. 17.

[4] EUVL C , , s. .

[5] EUVL C , , s. .

[6] EUVL C , , s. .

[7] EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.

[8] EUVL L , , s. .

[9] EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

[10] EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 178/2006 (EUVL L 29, 2.2.2006, s. 3).

[11] EYVL L 156, 25.6.2003, s. 17.

[12] EYVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

[13] EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[14] EYVL L 158, 30.4.2004, s. 50.

[15] EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24.

[16] EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 6.5.2003, s. 36).

[17] EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

[18] EUVL L 114, 27.4.2006, s. 9.

[19] EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006 (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).

[20] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[21] EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.

[22] EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

[23] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[24] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[25] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[26] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[27] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[28] Jos käytetään useampaa kuin yhtä menettelyä, tämän kohdan huomautuksissa olisi annettava lisätietoja.

[29] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[30] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[31] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[32] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[33] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.