[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 24.10.2005

KOM(2005) 511 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kansanterveysohjelmaan kuuluviin hankkeisiin vuosina 2003–2004 osoitetut määrärahat

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kansanterveysohjelmaan kuuluviin hankkeisiin vuosina 2003–2004 osoitetut määrärahat

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. JOHDANTO

1.1. Kansanterveyspolitiikka ja sen panos yhteisön terveysstrategiaan

Kansanterveysohjelmasta tehdyn päätöksen[1] 12 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ohjelman toiminnasta. Tämä kertomus on laadittu tätä tarkoitusta varten.

Ohjelmaa alettiin toteuttaa 1. tammikuuta 2003, ja se on keskeinen väline terveysstrategian[2] muodostamaan laajempaan poliittiseen yhteyteen kuuluvien toimien rahoituksen toteutumisessa.

Ohjelmassa on käytetty hyväksi kahdeksasta erillisestä terveysohjelmasta[3] saatua kokemusta. Päätavoitteena on luoda kattava ja johdonmukainen toimintamalli kansanterveyden alalla keskittymällä kolmeen painopisteeseen: terveystiedotus, terveysuhkat ja terveyteen vaikuttavat tekijät. Yhdessä näillä kolmella ohjelmalohkolla pyritään edistämään fyysisen ja mielenterveyden sekä hyvinvoinnin korkeaa tasoa kaikkialla EU:ssa. Toimilla oli tarkoitus luoda itseään ylläpitäviä mekanismeja, joiden ansiosta jäsenvaltiot voisivat koordinoida terveyteen liittyvää toimintaansa.

Näillä eri aloilla laadittiin perättäisinä vuosina kansanterveysalan vuosittaiset työsuunnitelmat. Yksi tärkeimpiä kansanterveysohjelman työsuunnitelmien toteutusvälineitä vuosina 2003 ja 2004 olivat vuosittaiset ehdotuspyynnöt. Muita tärkeitä toimia olivat muun muassa terveysanalyysit ja -raportit, kokeiluhankkeet, lainsäädännön edistäminen, tietokantojen luominen, yhteiset indikaattorit ja tietojärjestelmät.

Ohjelman alkuperäisiä 312 miljoonan euron määrärahoja lisättiin 354 miljoonaan euroon kymmenen uuden jäsenvaltion liittyessä unioniin vuonna 2004.

1.2. Laajentuminen

Liittymisneuvotteluja käyvät maat ovat kansanterveysohjelman käynnistämisestä lähtien osallistuneet ohjelmaan useilla eri tavoin. Kaikkien liittymisneuvotteluja käyvien maiden ja ehdokasmaiden kanssa tehtiin yhteisymmärryspöytäkirjoja. Nämä maat osallistuivat tarkkailijoina ohjelmakomitean kokouksiin ja toimittivat vuoden 2003 ehdotuspyynnön perusteella ehdotuksia. Ohjelmassa nähtiin paljon vaivaa rahoitusmahdollisuuksista tiedottamiseksi näille maille ja niiden saamiseksi mukaan kansanterveysohjelman eri toimintoihin. Uudet jäsenvaltiot ovat toukokuussa 2004 tapahtuneen liittymisensä jälkeen osallistuneet täysipainoisesti ohjelmaan.

Ohjelmaan voivat osallistua myös Efta-/ETA-maat[4] sekä Bulgaria, Romania ja Turkki[5], jotka osallistuvat ohjelman rahoitukseen. ETA-maat antoivat vuonna 2003 ohjelman toimintamäärärahoihin 1,1 miljoonaa euroa ja ehdokasmaat (liittymisneuvotteluja käyneet 10 maata mukaan luettuina) 3,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 nämä luvut olivat ETA-maiden osalta 1,1 miljoonaa euroa ja kolmen ehdokasmaan osalta 1,3 miljoonaa euroa.

1.3. Aiempien ja nykyisten ohjelmien vaikutus – aiempien hankkeiden ja toimintalinjojen perintö

Kahdeksasta vuosina 1996–2002 toteutetusta kansanterveysalan toimintaohjelmasta on tehty loppuarviointi.[6] Kunkin ohjelman tehokkuutta, vaikuttavuutta, hyödyllisyyttä ja kestävyyttä tarkasteltiin vuonna 1993 hyväksyttyyn ja ohjelmista tehdyissä päätöksissä esitettyyn kansanterveyden toimintakehykseen nähden. Tältä pohjalta tehtiin suosituksia, joita voitaisiin käyttää kansanterveysohjelman hallinnassa, toteuttamisessa ja kehittämisessä.

2. YLEISKATSAUS VUODEN 2003 TOIMINTAAN

2.1. Vuoden 2003 työsuunnitelman hyväksyminen

Vuoden 2003 työsuunnitelma[7], uuden ohjelman toimien valintaan ja rahoitukseen liittyvät järjestelyt, perusteet ja menettelyt[8] sekä vuoden 2003 ehdotuspyyntö[9] julkaistiin virallisessa lehdessä 15. maaliskuuta 2003.

Vuoden 2003 työsuunnitelmaan liittyviä ehdotuksia sai jättää kahden kuukauden ajan 16. toukokuuta 2003 saakka.

2.2. Tietoa ehdotuspyynnöstä

Mahdollisille hakijoille järjestettiin vuoden 2003 työsuunnitelman täytäntöönpanoa koskeva tiedotuskampanja. Kampanjan virallisen käynnistystilaisuuden järjestivät Brysselissä 18. maaliskuuta 2003 komissaari Byrne ja Euroopan parlamentin jäsen Trakatellis, joka on ohjelmasta tehdyn päätöksen esittelijä parlamentissa. Luxemburgissa järjestettiin 13. maaliskuuta 2003 suuren mittakaavan tiedotuspäivä, jossa oli läsnä noin 300 ohjelmaan mahdollisesti osallistuvien tahojen edustajaa. Liittymisneuvotteluja käyvät maat ja ehdokasmaat saivat erityisapua voidakseen osallistua tapahtumaan. Lisäksi kehitettiin uusi kansanterveysasioiden www-sivusto.

2.3. Arviointimenettely

Ehdotuspyyntöön saatiin yhteensä 427 hanke-ehdotusta, joissa haettiin yhteensä yli 500 miljoonan euron arvosta rahoitusta, mikä oli kymmenen kertaa käytettävissä oleva määrä. Ehdotusten aihealuetta tuntevat virkamiehet arvioivat ehdotukset. Toisista pääosastoista tulevat virkamiehet osallistuivat tarvittaessa arviointiin sen varmistamiseksi, että ehdotukset eivät menisi päällekkäin käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Rahoitusta katsottiin voitavan antaa yhteensä 58 hankkeelle, 12 hanketta jätettiin varallaololistalle A ja 55 hanketta varallaololistalle B. Lopuille 302 hankkeelle ei katsottu voitavan myöntää rahoitusta, joten ne hylättiin.

Arvioijat pyrkivät käyttämään johdonmukaista lähestymistapaa ja yhteisiä arviointimittareita. Arviointikomitea perustettiin varainhoitosäännösten mukaisesti. Avustusten enimmäissuuruus oli 60 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Innovatiivisille hankkeille, joissa ehdokasmailla oli merkittävä panos, saatettiin myöntää avustuksia, jotka kattoivat jopa 80 prosenttia niiden tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Ohjelmakomitea antoi kokouksessaan 16.–17. heinäkuuta 2003 yksimielisesti myöntävän lausunnon arviointimenettelyssä valittujen ehdotusten rahoittamisesta. Se vaihtoi kahden varallaololuettelossa olleen ehdotuksen järjestystä.

2.4. Valittujen hankkeiden luettelon hyväksyminen

Alkuperäistä työsuunnitelmaa muutettiin 17. joulukuuta 2003[10] liittymisneuvotteluja käyvien maiden ja ehdokasmaiden kanssa tehtyjen yhteisymmärryspöytäkirjojen seurauksena kasvaneen ohjelman talousarvion ottamiseksi huomioon. Tämä viivästytti lisää rahoitettaviksi valittujen hankkeiden tukisopimusten tekemistä koskevaa neuvottelumenettelyä. Tarkistettu työsuunnitelma esitettiin ohjelmakomitealle sen kokouksessa 9. lokakuuta 2003 lausuntoa varten. Tulojen ja menojen hyväksyjä päätti 19. joulukuuta 2003 uuden työsuunnitelman hyväksymisen jälkeen rahoittaa 70:ää hanketta ja hyväksyi vielä 55 muuta hanketta ohjelmakomitean laatimiin varallaololuetteloihin. Kokonaissitoumus näihin ehdotuksiin oli yhteensä 50,4 miljoonaa euroa. Muut 302 hanketta hylättiin.

Vuoden 2003 talousarviosta rahoitettiin yhteensä 72:ta hanketta. Kymmenen hanketta peruutettiin: neljä hyväksyttyjen ehdotusten luettelosta ja kuusi varallaololuetteloista. Varallaololuettelossa edettiin 12. hankkeeseen saakka.

2.5. Menetelmät tulosten levittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Täydellinen luettelo rahoitettujen hankkeiden tiivistelmistä löytyy osoitteesta: http://europa.eu.int/comm/health/ph_projects/project_en.htm. Tiivistelmä sisältää hallinnollista tietoa pääasiallisesta tuensaajasta, rahoitukseen liittyvää tietoa, luettelon muista tuesta hyötyvistä tahoista sekä hankkeen kuvauksen, jossa kerrotaan hankkeesta saadut tulokset ja siinä käytetyt menetelmät.

3. YLEISKATSAUS VUODEN 2004 TOIMINTAAN

3.1. Vuoden 2004 työsuunnitelman hyväksyminen

Vuotta 2004 koskeva kansanterveysohjelman työsuunnitelma julkaistiin 27. helmikuuta 2004.[11] Vuoden 2004 työsuunnitelman toteuttamista koskeva ehdotuspyyntö[12] käynnistettiin samana päivänä, ja hakemusten jättämiselle annettiin aikaa kaksi kuukautta.

3.2. Tietoa ehdotuspyynnöstä

Luxemburgissa järjestettiin 22. maaliskuuta 2004 tiedotuspäivä mahdollisille hakijoille siitä, miten kansanterveysohjelmaan tulisi jättää ehdotuksia. Tilaisuuteen osallistui n. 300 henkilöä EU-maista, ehdokasmaista ja Efta-/ETA-maista.

Kansanterveysohjelman www-sivusto sisälsi kaiken ehdotusten jättämisessä tarvittavan tiedon, kuten ehdotuspyyntöilmoituksen, vuoden 2004 työsuunnitelman, hakulomakkeet, hakuoppaan, arviointikriteerit sekä tukisopimuksen mallin.

Lisäksi perustettiin tukipalvelu, jonne tuli yli 500 tieto- tai neuvontapyyntöä.

3.3. Arviointimenettely

Ehdotuspyyntöön jätettiin 231 ehdotusta, joissa haettiin yhteensä 180,8 miljoonan euron verran EU:n tukea. Vaikka ehdotusten määrä oli vähentynyt vuoteen 2003 verrattuna, niiden laatu oli yleisesti ottaen parantunut. Kunkin ehdotuksen arvioi virkamies ja yksi 20 riippumattomasta ulkopuolisesta asiantuntijasta. Jos nämä kaksi arvioijaa eivät päässeet yksimielisyyteen, kolmas sisäinen tai ulkopuolinen arvioija antoi yksimielisyyteen tähtäävän arviointiraportin. Arviointikomitean päätös toimitettiin virallisesti muiden pääosastojen kuultavaksi, jotta vältettäisiin päällekkäisyydet muiden käynnissä olevien hankkeiden kanssa.

Arviointikriteerien perustana käytettiin asiakirjaa Kansanterveysalan toimintaohjelman toimien valintaan ja rahoitukseen liittyvät järjestelyt, perusteet ja menettelyt [13].

Rahoituksen myöntämistä suositeltiin 79 hankkeelle, joista 12 sijoitettiin varallaololuetteloon. Varallaololuetteloa typistettiin huomattavasti vuoteen 2003 verrattuna, jotta hakijoille tarjottaisiin realistisempi mahdollisuus saada rahoitusta. 139 hanketta hylättiin, ja yhdeksän hankkeen ei katsottu kelpaavan rahoitettaviksi. Neljä ehdotusta jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, koska niissä ei noudatettu ehdotusten jättämiselle asetettua määräaikaa.

Vuoden 2004 ehdotuspyynnön perusteella esitetyt hankkeet esiteltiin ohjelmakomitealle sen kokouksessa 8. heinäkuuta 2004. Hankkeita pidettiin yleisesti ottaen innovatiivisina ja korkealuokkaisina.

Komitea teki pieniä muutoksia: yhden hankkeen talousarviota korjattiin ja kahta hanketta pidennettiin. Kahden hankkeen järjestystä varallaololuettelossa vaihdettiin, aivan kuten tehtiin vuonna 2003. Komitea antoi yksimielisesti myönteisen lausunnon näin ajan tasalle saatetusta hyväksyttyjen ehdotusten luettelosta ja varallaololuettelosta.

3.4. Valittujen hankkeiden luettelon hyväksyminen

Tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyi ohjelmakomitean kokouksen jälkeen rahoitettaviksi ehdotettujen 67 hankkeen luettelon ja 12 hankkeen järjestyksen varallaololuettelossa, siten kuin ohjelmakomitea oli ne hyväksynyt. Muut 152 hanketta hylättiin. Hyväksytyille ehdotuksille myönnettiin yhteensä 48,8 miljoonaa euroa.

Tulojen ja menojen hyväksyjä varasi 15. joulukuuta 2004 lisävarojen käyttöön saamisen myötä vielä 6,6 miljoonaa euroa vuoden 2004 ehdotuspyynnölle. Näin kaikki 12 varallaololuettelossa olevaa hanketta saivat rahoitusta.

3.5. Menetelmät tulosten levittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Täydellinen luettelo rahoitetuista hankkeista ja niiden lyhyet kuvaukset löytyvät Europa-palvelimella olevalta kansanterveysasioiden www-sivustolta http://europa.eu.int/comm/health/ph_projects/project_en.htm.

Kun kaikki sopimukset on allekirjoitettu, annetaan lisätietoa pääasiallisesta tuensaajasta, muista tuesta hyötyvistä tahoista, rahoituksesta, hankkeiden kuvauksista, niiden tuloksista ja niissä käytetyistä menetelmistä.

4. VUOSIEN 2003 JA 2004 TYÖSUUNNITELMIEN PUITTEISSA KÄYNNISTETYT TÄRKEIMMÄT TOIMET

4.1. Monialaiset aiheet

Strategisesti merkittävät toimet, jotka sitovat monta ohjelman tavoitetta yhteen, ryhmiteltiin monialaisiin aiheisiin vuonna 2003. Keskeisiin hankkeisiin kuuluivat terveysalalla toimivien kansalaisjärjestöjen verkostoituminen, toimintastrategiat ja verkostoituminen terveyteen liittyvän epätasa-arvon vähentämiseksi sekä Euroopan laajuisen monialaisen verkoston perustaminen huumausaineiden käytön ehkäisemiseksi vankiloissa.

Jäsenvaltioiden terveysviranomaisten yhteistyötä käsiteltiin kolmessa hankkeessa, jotka liittyivät sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseen, terveyspalvelujen saannin kartoittamiseen sekä kansanterveyden arviointiin Euroopan raja-alueilla.

Vuonna 2004 monialaiset aiheet yhdistettiin ohjelman kolmeen ohjelmalohkoon.

4.2. Terveystiedotus

Ohjelmassa pyrittiin vuonna 2003 kokoamaan yhteen kahdeksassa aiemmassa yhteisön kansanterveysohjelmassa tehty työ. Tämä koski lähinnä seuraavia aiheita: (i) terveysindikaattorihankkeet, joilla pyrittiin luomaan yhteinen EU:n luettelo (ECHI), sekä hankkeet indikaattoreiden kehittämiseksi sairauksien, terveydenhoitojärjestelmien, lääkkeiden, mielenterveyden, elintapojen jne. aloilla, (ii) rutiiniluonteiseen ja pitkäjänteiseen tiedonkeruuseen keskittyvät hankkeet (esim. henkilövahinkojen tietokanta, syöpätietokannat), (iii) hankkeet, joissa keskitytään parantamaan terveydestä raportoimisessa käytettäviä mekanismeja (terveyshaastatteluhankkeet, sairaaloiden tietoja koskevat hankkeet) ja (iv) hankkeet, joilla pyritään kohentamaan tai luomaan parhaat kliiniset ja kofidiointikäytänteet.

Yhteisvaikutukset yhteisön tilasto-ohjelman[14] kanssa saivat erityishuomiota. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ovat mukana useimmissa tämän alan EU-hankkeissa.

Pitkäjänteinen terveystilanteen seurantajärjestelmä on kehitteillä. Sillä pyritään tuottamaan vertailukelpoista tietoa väestön terveydestä ja terveyteen liittyvästä käyttäytymisestä, sairauksista ja terveydenhoitojärjestelmistä. Järjestelmän tilasto-osa kehitetään käyttäen tarvittaessa yhteisön tilasto-ohjelmaa. Järjestelmä perustuu indikaattoreihin ja välineisiin, joiden määritelmästä, tiedonkeruumenetelmistä ja käytöstä on sovittu yhteisesti Euroopan laajuisesti. Seitsemän työryhmää, jotka muodostavat verkoston, jatkoivat aiempaa terveystilanteen seurantatyötä keskittymällä indikaattoreihin ja tiedonkeruuseen.

Lisäksi pyrittiin luomaan, näin alkuvaiheessa, lyhyt luettelo yhteisön terveysindikaattoreista. Aikomuksena on laajentaa luetteloa lähivuosina. Lisäksi pyrittiin kehittämään välineet vertailukelpoisen tiedon keräämiseksi yhteisön tilasto-ohjelman kanssa ja kehittämään eurooppalaisia terveysraportteja, joissa esitetään päättäjille, erityiskohderyhmille tai yleisölle analyysi ja tietoa aiheesta.

Yhteistyötä terveydenhoitojärjestelmien alalla edistettiin tukemalla terveysselvityksiin liittyvää toimintaa ja terveyspalvelujen saatavuuden kartoittamista.

Lisäksi käynnistettiin tarjouskilpailu alkoholin terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten raportointia ja analysoimista varten. Tavoitteena on käsitellä alkoholia koskevia kansallisia, EU:n ja WHO:n nykyisiä ja suunnitteilla olevia toimintalinjoja EU:n mahdollista alkoholipolitiikkaa tai strategisia vaihtoehtoja koskevien suositusten ja vaihtoehtojen määrittämiseksi. Toinen tarjouskilpailu käynnistettiin lääkealaa koskevien kansanterveyden suoritusindikaattoreiden kehittämisestä tavoitteena seurata, missä määrin lääkeala toimii kansanterveyden ja muiden sosiaalisten tavoitteiden linjoilla.

Työskentely jatkui vuonna 2004 tiedotuksen ja tiedon levittämisen, terveydenhoitojärjestelmien, merkittävien ja kroonisten sairauksien, henkilövahinkoja koskevan tietokannan, mielenterveyden ja harvinaisten sairauksien alalla. Tiedotustoiminnan ja tiedon levittämisen alalla keskityttiin Euroopan unionin tulevan terveystietojärjestelmän käsitteeseen ja osatekijöihin, terveyttä koskevista EU:n toimista tiedottamiseen soveltuvan julkisen foorumin kehittämiseen (kansanterveyssivusto) ja yhteisön terveysindikaattoreiden luettelon levittämiseen, samanlaisen luettelon levittämiseen alueellisella tasolla soveltuvan foorumin kehittämiseen, terveystiedotukseen liittyviin ohjelmalähetyksiin sekä kansanterveyttä koskevan raportoinnin poliittisiin vaikutuksiin.

Terveydenhoitojärjestelmien alalla perustettiin lääkealalla toimivien viranomaisten ja laitosten verkosto vaihtamaan tietoa lääkkeiden hinnoittelusta ja korvaamisesta. Sairaalatietoja koskevalla hankkeella alettiin parantaa sairaalasta pääsyä ja kirurgisia menettelyjä koskevien rekisteröintimenetelmien vertailtavuutta, laajentaa tiedonkeruun alaa sekä ulottaa työskentelyä uusiin jäsenvaltioihin. Palveluiden ja ammattihenkilöstön vapaaseen liikkuvuuteen tähdätään kehittämällä EU:n laajuisia yhteisiä menetelmiä, mitä tulee potilaiden turvallisuuteen hoitolaitoksissa.

Merkittävien ja kroonisten sairauksien tietoverkostojen laadun ja pysyvyyden parantamiseksi ohjelmasta tuettiin eurooppalaisia syöpärekistereitä ja tietokantajärjestelmiä, sairastuvuuden lähteitä kartoittavia useita hankkeita sekä soveltuvia seuranta- ja indikaattorijärjestelmiä kehittäviä hankkeita samoin kuin tiedonkeruumenetelmiä useille eri sairausryhmille (astma ja krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, tuki- ja liikuntaelinsairaudet jne.)

Harvinaisia sairauksia koskevan tiedon kattamiseksi tuettiin konferenssia, jossa pohdittiin, miten harvinaisten sairauksien tuntemusta sekä EU:n tason yhteistyötä ja tiedonvaihtoa voitaisiin lisätä tietojen, taudinmäärityksen, hoidon, lääkkeiden ja tuen saamisen parantamiseksi. On perustettu synnynnäisiä poikkeavuuksia koskeva operatiivinen seurantajärjestelmä, harvinaista ja synnynnäistä anemiaa koskeva verkosto aiotaan perustaa ja lisäksi harvinaisten sairauksien työryhmän sihteeristö aloittaa toimintansa.

Mielenterveyttä käsiteltiin useissa aloitteissa, joista mainittakoon älyllisistä toiminnanvajauksista kärsiviä koskevat terveysindikaattorit, henkisesti sairaiden hoito vankiloissa ja mielenterveyteen liittyvät taloudelliset näkökohdat. Mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveyshäiriöiden ehkäisemiseksi perustettiin foorumi toteuttamaan kattavaa mielenterveysstrategiaa.

Muita vuonna 2004 käsiteltyjä aloja olivat muun muassa ympäristö ja terveys, terveyskyselyt, kuolleisuus, terveysvaikutusten arviointi, henkilövahingot ja tapaturmat, sähköinen terveydenhuolto ja elintavat.

4.3. Terveysuhkat

Enterobakteeristen patogeenien, influenssan, Creutzfeldt-Jakobin taudin ja matkustamiseen liittyvän legioonalaistaudin seurannan jatkamiseksi ja kehittämiseksi toteutettiin toimia. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän yhteyteen perustettiin julkaisupalvelu vertaisarviointina tarkistettujen tieteellisten tietojen vaihtamiseksi. Tartuntatautien valvomisen ja niistä tiedottamisen parantamiseksi käynnistettiin toimia.

Terveysturvan ja valmiusjärjestelyjen alalla toteutettiin toimia biologisten tekijöiden tahallisen levittämisen ja muiden mahdollisesti laajalti vaikuttavien luonnollisten epidemioiden torjumiseksi. Lisäksi luotiin infektiolääkäreiden verkosto ja kokeiluluonteinen varoitusjärjestelmä terroristien liikkeelle laskemien kemikaalien varalta.

Harvinaisiin sairauksiin liittyvät aiemmat keskeiset hankkeet yhdistettiin uusiin toimiin. Kudosten ja solujen alalla esitettiin sekä siirtoihin käytettävien että kudospankkeihin vietävien kudosten laatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia menetelmiä. Hematopoeettisten kantasolujen keräämiseen, käsittelyyn ja siirtoon osallistuvien terveydenhoitolaitosten standardointia, tarkistusta ja akkreditointia vauhditettiin.

Alettiin kehittää laboratorioiden verkostoa, joka mahdollistaa nopean, tehokkaan ja koordinoidun reagoinnin luonnollisista infektioista aiheutuviin terveysuhkiin. Samalla alettiin kehittää ohjelmaa norovirusten aiheuttamien taudinpurkausten tunnistamiseksi. Tartuntatautien seurannan ja valvonnan vahvistamiseen tähtäävää kapasiteetin kehittämistä rohkaistiin.

Seurantaan keskityttiin myös vuonna 2004 erityisesti seuraavilla aloilla: rokotteilla ehkäistävissä olevat taudit, sairaalainfektioiden uhkan vähentäminen sekä tiedon tarjoaminen hiv:stä kaikkialla EU:ssa ja ehdokasmaissa. Tuberkuloosin seurantaa tehostettiin esimerkiksi kehittämällä Euroopan valmiuksia tunnistaa ja seurata EU:n laajuisesti merkittäviä tuberkuloositapauksia. Lisäksi panostettiin sukupuoliteitse tarttuvien tautien ja muiden tartuntatautien seurantaan.

Yhteistyössä venäläisten tiedemiesten kanssa parannettiin EU:n diagnosointikapasiteettia terveysturvaan ja valmiusjärjestelyihin liittyvän toiminnan yhteydessä. Vuonna 2004 keskityttiin lisäksi varoitusjärjestelmään, terveydenseurantajärjestelmän kehittämiskriteereihin sekä koulutusmoduuleihin siltä varalta, että terroristit levittävät kemikaaleja tarkoituksella ympäristöön. Lisäksi avattiin tarjouskilpailu tavoitteena arvioida ja parantaa valmiuksia sellaisten kansanterveydellisten hätätilanteiden varalta, jotka aiheutuvat biologisten ja kemiallisten tekijöiden tahallisesta levittämisestä tai influenssapandemiasta.

Veren, kudosten ja elinten turvallisuuden lisäämiseksi hyväksyttiin eurooppalainen laadunhallintajärjestelmän verkosto veren turvallisuutta varten. Lisäksi keskityttiin oikeudellisiin, eettisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin kohdistuviin toimiin, joilla pyrittiin lisäämään luovutusketjujen turvallisuutta Euroopassa, kun on kyse vierailta luovuttajilta saatavien hematopoeettisten kantasolujen siirroista.

Laboratorioiden verkostoitumista tuettiin SARSin kaltaisten muualta kulkeutuvien virustautien osalta ja sairaalainfektioiden mikrobilääkeresistenssin tyypityksen alalla Euroopassa. Kapasiteetin kehittämistä rohkaistiin koulutuksen alalla: sekä nopeaa reagoimista terveysuhkiin koskevana terveydenhuollon ammattilaisille annettavana koulutuksena että varoitus- ja reagointitoimia koskevana kentällä toimiville epidemiologeille suunnattuna koulutuksena.

4.4. Terveyteen vaikuttavat tekijät

Painopiste oli vuosina 2003 ja 2004 jouhevassa siirtymisessä kahdeksasta erillisestä kansanterveysohjelmasta uuteen kansanterveysohjelmaan. Terveyteen vaikuttaviin tekijöihin kohdistuvissa toimissa kehitettiin yhtenäinen toimintamalli, jossa kiinnitettiin enemmän huomiota strategisiin lähestymistapoihin.

Ravitsemuksen ja liikunnan alalla luotiin johdonmukaisten strategioiden verkosto. Myös lasten liikalihavuuden ehkäisyn alalla luotiin verkostot. Toimia tupakoinnin ehkäisyyn tähtäävän toiminnan kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kansalaisyhteiskunnassa pyrittiin tukemaan lisää. Näihin toimiin kuuluivat esimerkiksi nuorille suunnatut tupakoinnin lopettamiseen tähtäävät ohjelmat, savuttomat sairaalat ja Irlannin tupakkalainsäädännön[15] vaikutusten arviointi. Tupakoinnin alalla käynnistettiin lisäksi kaksi tupakoinnin vastaista kampanjaa ja avattiin tupakoinnin torjuntaa koskeva tarjouskilpailu.

Huumausaineriippuvuudesta aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisystä ja vähentämisestä avattiin tarjouskilpailu. Vuosien 2003 ja 2004 ehdotuspyynnöissä käsiteltiin toimia, jotka liittyvät huumausaineisiin vankiloissa ja huumausaineiden käytön ehkäisyyn kaupunkiympäristössä.

Laillisten lääkevalmisteiden väärinkäyttöä koskeva arviointi käynnistettiin. Tuettaviksi valittiin hankkeita, joissa kohennetaan nuorten seksuaaliterveyttä ja aidsin/hiv:n ehkäisyä nuorten maahanmuuttajien ja liikkuvan väestön keskuudessa. Tätä työtä vahvistettiin vuonna 2004 sisällyttämällä toiminnan piiriin maahanmuuttajaväestöön kuuluvat prostituoidut, hiv-tartunnan saaneiden seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä seksuaaliterveyteen liittyvät parhaat toimintatavat uusissa jäsenvaltioissa pääpainon ollessa hiv:ssä/aidsissa.

Ympäristön alalla hankkeissa käsitellään ympäristöä ja terveyttä koskevaa tiedotusta, melun vaikutusta lasten terveyteen sekä ympäristöä ja turvallisuutta koskevaa koulutusta. Direktiivin 2002/49/EY[16] täytäntöönpano aloitettiin lisääntyneestä yöaikaan tapahtuvasta lento- ja raideliikenteestä aiheutuvien uusien uhkien alalla.

Sairauksien ehkäisyyn paneuduttiin diabeteksen ja syövän alalla. Diabeteksen ehkäisyyn tähdättiin terveitä elintapoja, ravitsemusta ja liikuntaa painottaen. Sekundäärisen syövänehkäisyn alalla varmistettiin parhaat toimintatavat.

Sähkömagneettisten kenttien alalla laadittavia toimintalinjoja varten luotiin rakenteet. Terveitä elintapoja koskeva valistus lisättiin koulujen opetussuunnitelmiin. Kansanterveysalan eurooppalaisen maisterikoulutusohjelman avulla jatkokoulutukseen saadaan eurooppalaista ulottuvuutta.

Romaniyhteisön terveydellisen epätasa-arvon vähentämiseen tähtääviä toimia toteutettiin sosioekonomisten tekijöiden yhteydessä. Perustettiin verkosto käsittelemään heikommassa asemassa olevia ryhmiä koskevia parhaita toimintamalleja terveysalalla ja yhteiskuntaan integroimisessa. Lisäksi perustettiin verkosto työpaikalla tapahtuvaa terveydenedistämistoimintaa varten levittämään hyviä toimintatapoja, valistusta ja koulutusta liittymisneuvotteluja käyvissä maissa. Yleistä kansanterveyskoulutusta on lisäksi korostettu uusissa jäsenvaltioissa.

5. PÄÄTELMÄT

Kansanterveysohjelman kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana saatiin aikaan merkittäviä tuloksia, ja ohjelma herätti voimakasta kiinnostusta terveysalan toimijoiden keskuudessa Euroopassa. Ohjelmassa otettiin näiden kahden vuoden aikana vastaan merkittäviä ehdotuksia, joissa katettiin laaja maantieteellinen alue ja käsiteltiin useita vuosien 2003 ja 2004 työsuunnitelmiin kuuluvia toimia.

Kävi kuitenkin ilmeiseksi, että tämän kunnianhimoisen ja monitahoisen ohjelman tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano edellyttää ohjelmasta tehdyssä päätöksessä kaavaillun toimeenpanoviraston perustamista. Viraston perustaminen lykkääntyi toimeenpanovirastojen perustamiseen liittyvissä yleisissä oikeudellisissa ja menettelyihin liittyvissä puitteissa ilmenneiden viivästysten vuoksi. Tämän vuoksi saatavilla ei ollut varoja ohjelman toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Virasto perustettiin joulukuussa 2004[17], ja se aloittaa toimintansa vuoden 2005 kuluessa.

Kansanterveysohjelma lisäsi yhteistyötään muun muassa seuraavien kansainvälisten elinten kanssa: WHO, Maailmanpankki, OECD, Euroopan neuvosto ja eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien seurantakeskus (European Observatory on Health Care Systems and Policies).

Se, miten tärkeänä komissio pitää kansanterveyttä EU:n politiikassa, näkyy pyrkimyksissä varmistaa kattava, johdonmukainen EU:n terveysstrategia ja luoda tiiviit yhteydet kansanterveysalan toimien ja muilla politiikan aloilla toteutettavien terveyteen liittyvien aloitteiden välillä. Tällaisten yhteyksien tueksi luotiin uusia mekanismeja ja välineitä, kuten muita politiikan aloja koskeva terveysvaikutusten arviointi, yhteistoimet eri politiikan alojen välillä sekä terveyteen liittyvien toimien koordinointia vahvistavat mekanismit.

Komissaari Byrne käynnisti 15. lokakuuta 2004 EU:n terveyspolitiikkaa koskevan pohdinnan tavoitteena auttaa muokkaamaan EU:n tulevaa terveysstrategiaa. Kansalliset ja alueelliset viranomaiset, hallituksista riippumattomat järjestöt, korkeakoulut, yksittäiset kansalaiset ja yritykset osallistuivat pohdintaan innokkaasti. Prosessi synnytti runsasta keskustelua aiheesta niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolellakin.

Erinäisiä lainsäädäntötoimia toteutettiin useilla ohjelman toimintakenttään kuuluvilla aloilla. Näistä mainittakoon direktiivi 2003/33/EY[18] tupakkatuotteiden mainontaa ja sponsorointia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä. Neuvosto ja Euroopan parlamentti antoivat direktiivin vaatimusten vahvistamisesta ihmiskudosten ja -solujen käsittelylle[19]. Tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan kansainvälinen verkosto perustettiin, ja Tukholmaan sijoitetun tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen[20] perustamistyöt käynnistettiin. Keskus aloitti työskentelynsä toukokuussa 2005.

LIITE

Maksusitoumusmäärärahojen käyttö – miljoonaa euroa |

2003 | 2004 |

Hallinnolliset menot | 1,975 | 3,739 |

Toimintamenot: | 50,018 | 55,898[21] |

Tarjouskilpailu | 0,190 | 2,255 |

Ehdotuspyyntö (talousarvio jakaantuu tasan kaikkien kolmen ohjelmalohkon kesken) | 49,649 | 55,286 |

[1] EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1786/2002/EY, tehty 23. syyskuuta 2002.

[2] Ks. myös http://europa.eu.int/comm/health/index_fi.htm.

[3] Päätös N:o 645/96/EY, EYVL L 95, 16.4.1996, s. 1; päätös N:o 646/96/EY, EYVL L 95, 16.4.1999, s. 9; päätös N:o 647/96/EY, EYVL L 95, 16.4.1996, s. 16; päätös N:o 102/97/EY, EYVL L 19, 22.1.1997, s. 25; päätös N:o 1400/97/EY, EYVL L 193, 22.7.1997, s. 1; päätös N:o 372/1999/EY, EYVL L 46, 20.2.1999, s. 1; päätös N:o 1295/1999/EY, EYVL L 155, 22.6.1999, s. 1; päätös N:o 1296/1999/EY, EYVL L 155, 22.6.1999, s. 7, muutettuna päätöksellä N:o 521/2001/EY.

[4] Norja, Islanti ja Liechtenstein.

[5] Kroatia ei ollut kelpoinen osallistumaan ohjelmaan vuosina 2003 ja 2004.

[6] Lisätietoja osoitteesta: http://europa.eu.int/comm/health/ph_programme/evaluation_en.htm.

[7] EUVL C 62, 15.3.2003, s. 21.

[8] EUVL C 62, 15.3.2003, s. 14.

[9] EUVL C 62, 15.3.2003, s. 7.

[10] Komission päätös K/2003/4701.

[11] EUVL L 60, 27.2.2004, s. 58.

[12] EUVL C 52, 27.2.2004, s. 22.

[13] EUVL C 62, 15.3.2003, s. 14.

[14] EYVL L 358, 31.12.2002, s. 1.

[15] S.I. Nro 481, 2003.

[16] EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12.

[17] Komission päätös 2004/858/EY, EUVL L 369, 16.12.2004, s. 73.

[18] EUVL L 152, 20.6.2003, s. 13.

[19] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/23/EY, annettu 31. maaliskuuta 2004, EUVL L 102, 7.4.2004, s. 48.

[20] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 851/2004, annettu 21. huhtikuuta 2004, EUVL L 142, 30.4.2004, s.1.

[21] Vuoden 2004 luvut ovat suuntaa antavia, ja ne riippuvat valittujen hankkeiden rahoittamisesta, kunhan neuvottelut on ensin saatu menestyksekkäästi päätökseen ja tukisopimus allekirjoitettua.