Komission tiedonanto yhteistyöstä kilpailuviranomaisten verkostossa

(2004/C 101/03)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. JOHDANTO

1. Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2003(1) (jäljempänä "neuvoston asetus") luodaan rinnakkaisen toimivallan järjestelmä, jossa komissio ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset(2) voivat soveltaa EY:n perustamissopimuksen (jäljempänä "perustamissopimus") 81 ja 82 artiklaa. Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset ja komissio muodostavat julkisten viranomaisten verkoston: ne toimivat yleisen edun mukaisesti ja tekevät tiivistä yhteistyötä kilpailun suojelemiseksi. Verkosto on keskustelu- ja yhteistyöfoorumi EY:n kilpailupolitiikan soveltamisen ja täytäntöönpanon alalla. Se muodostaa puitteet Euroopan kilpailuviranomaisten yhteistyölle tapauksissa, joissa perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaa sovelletaan, ja se on pohjana yhteisen kilpailukulttuurin luomiselle ja ylläpitämiselle Euroopassa. Verkosto on nimeltään Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto.

2. Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten rakenne vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Joissakin jäsenvaltioissa yksi elin tutkii tapaukset ja tekee kaikki päätökset. Toisissa jäsenvaltioissa tehtävät on jaettu kahdelle elimelle, joista yksi vastaa tapausten tutkinnasta ja toinen, yleensä kollegio, vastaa päätösten teosta. Lopuksi on vielä jäsenvaltioita, joissa kieltopäätöksen ja/tai sakon määräämistä koskevan päätöksen voi tehdä vain tuomioistuin: syyttäjänä toimii tällöin tuomioistuimen ulkopuolinen kilpailuviranomainen, joka saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Edellyttäen tehokkuuden yleisen periaatteen noudattamista neuvoston asetuksen 35 artiklassa sallitaan jäsenvaltioiden valita yksi tai useampi elin, joka nimetään kansalliseksi kilpailuviranomaiseksi, sekä päättää näiden viranomaisten välisestä tehtävänjaosta. Yhteisön oikeuden yleisperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot ovat velvollisia perustamaan seuraamusjärjestelmän, jossa yhteisön oikeuden rikkomisesta määrättävät seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia(3). Jäsenvaltioiden täytäntöönpanojärjestelmissä on eroavuuksia, mutta ne tunnustavat kuitenkin vastavuoroisesti toistensa järjestelmien normit yhteistyön perustaksi(4).

3. Kilpailuviranomaisverkoston pitäisi varmistaa sekä tehokas työnjako että EY:n kilpailusääntöjen tehokas ja johdonmukainen soveltaminen. Neuvoston asetuksessa sekä neuvoston ja komission Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston toiminnasta antamassa yhteisessä julkilausumassa esitetään verkoston toiminnan pääperiaatteet. Tässä tiedonannossa tarkennetaan järjestelmän yksityiskohdat.

4. Verkostossa tapahtuva neuvottelu ja tietojenvaihto koskevat julkisia täytäntöönpanoviranomaisia eivätkä vaikuta mihinkään yhteisön tai valtioiden lainsäädännössä yrityksille vahvistettuihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Kukin kilpailuviranomainen on kaikilta osin vastuussa siitä, että asiat käsitellään asianmukaista menettelyä noudattaen.

2. TYÖNJAKO

2.1 Työn jakamis- ja siirtämisperiaatteet

5. Neuvoston asetus perustuu rinnakkaisten toimivaltuuksien järjestelmään, jossa kaikilla kilpailuviranomaisilla on valtuudet soveltaa perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaa ja vastuu tehokkaasta työnjaosta tapauksissa, joissa tutkintaa pidetään tarpeellisena. Samanaikaisesti kullakin verkoston jäsenellä on täysi harkintavalta asian tutkinnan käynnistämistä koskevassa päätöksessä. Rinnakkaisten toimivaltuuksien järjestelmässä asioita käsittelee:

- yksi jäsenvaltion kilpailuviranomainen, mahdollisesti muiden jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten avustuksella; tai

- usean jäsenvaltion kilpailuviranomaiset rinnakkain; tai

- komissio.

6. Useimmissa tapauksissa viranomainen, joka vastaanottaa kantelun tai käynnistää menettelyn(5) omasta aloitteestaan, vastaa asian käsittelystä. Asian siirtämisen mahdollisuus tulee kyseeseen vain sellaisten menettelyjen alkuvaiheessa (ks. jäljempänä 18 kohta), joissa viranomainen katsoo, ettei se sovellu käsittelemään asiaa, tai joissa muutkin viranomaiset katsovat soveltuvansa käsittelemään asiaa (ks. jäljempänä 8-15 kohta).

7. Jos asian siirtämistä pidetään kilpailun ja yhteisön etujen tehokkaan suojelun takia tarpeellisena, verkoston jäsenet pyrkivät mahdollisimman usein siirtämään asian yhdelle asian käsittelijäksi soveltuvalle kilpailuviranomaiselle(6). Siirron pitäisi joka tapauksessa tapahtua nopeasti ja tehokkaasti, eikä se saisi viivästyttää meneillään olevia tutkimuksia.

8. Viranomaisen voidaan katsoa soveltuvan käsittelemään asiaa, jos seuraavat kolme kumulatiivista edellytystä täyttyvät:

1. sopimuksella tai menettelytavalla on merkittäviä suoria tosiasiallisia tai ennakoitavia vaikutuksia kilpailuun sen alueella, sopimus tai menettelytapa pannaan täytäntöön sen alueella tai on saanut alkunsa sen alueella,

2. viranomainen pystyy tehokkaasti lopettamaan koko rikkomisen, eli se antaa lopettamismääräyksen, jolla rikkominen saadaan loppumaan, ja se voi tarvittaessa rangaista rikkomisesta asianmukaisesti,

3. se voi kerätä, mahdollisesti muiden viranomaisten avulla, todisteet, joita tarvitaan rikkomisen toteen näyttämiseen.

9. Edellä esitetyistä perusteista ilmenee, että rikkomisen ja jäsenvaltion alueen välillä on oltava olennainen kytkös, jotta kyseisen jäsenvaltion kilpailuviranomaisen voitaisiin katsoa soveltuvan käsittelemään asiaa. Voidaan olettaa, että useimmissa tapauksissa niiden jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset, joissa rikkominen vaikuttaa olennaisesti kilpailuun, soveltuvat käsittelemään asiaa, kunhan ne pystyvät lopettamaan rikkomisen tehokkaasti joko yksin tai yhdessä muiden kanssa, ellei komissio sovellu vielä paremmin käsittelemään asiaa (ks. jäljempänä 14 ja 15 kohta).

10. Edellä esitetystä voidaan päätellä, että yksittäinen jäsenvaltion kilpailuviranomainen soveltuu yleensä käsittelemään sellaisia sopimuksia tai menettelytapoja, jotka vaikuttavat olennaisesti kilpailuun pääasiallisesti sen alueella.

Esimerkki 1: Jäsenvaltiossa A sijaitsevat yritykset ovat osallistuneet sellaisten tuotteiden hintakartelliin, joita myydään pääasiallisesti jäsenvaltiossa A.

Jäsenvaltion A kilpailuviranomainen soveltuu käsittelemään asiaa.

11. Lisäksi jäsenvaltion kilpailuviranomaisen yksinomainen toiminta saattaa olla tarkoituksenmukaista myös silloin, kun se riittää lopettamaan rikkomisen kokonaisuudessaan, vaikka usean jäsenvaltion kilpailuviranomaisten voitaisiin katsoa soveltuvan yhtä hyvin käsittelemään asiaa.

Esimerkki 2: Kaksi yritystä on perustanut yhteisyrityksen jäsenvaltioon A. Yhteisyritys tarjoaa palveluja jäsenvaltioissa A ja B ja muodostaa kilpailuongelman. Lopettamismääräyksen katsotaan riittävän asian tehokkaaseen käsittelyyn, koska sillä voidaan lopettaa rikkominen kokonaisuudessaan. Todisteet sijaitsevat pääasiallisesti yhteisyrityksen toimitiloissa jäsenvaltiossa A.

Sekä jäsenvaltion A että jäsenvaltion B kilpailuviranomainen soveltuvat käsittelemään asiaa, mutta jäsenvaltion A kilpailuviranomaisen yksinomainen toiminta on riittävä ja tehokkaampi kuin jäsenvaltion B kilpailuviranomaisen yksinomainen toiminta tai molempien rinnakkainen toiminta.

12. Kahden tai kolmen jäsenvaltion kilpailuviranomaisten rinnakkainen toiminta saattaa olla tarkoituksenmukaista silloin, kun sopimus tai menettelytapa vaikuttaa olennaisesti kilpailuun niiden kaikkien alueilla eikä yhden jäsenvaltion kilpailuviranomaisen toiminnalla saada lopetettua rikkomista kokonaisuudessaan ja/tai määrättyä siitä asianmukaisia seuraamuksia.

Esimerkki 3: Kaksi yritystä tekee markkinoiden jakamisesta sopimuksen, jolla jäsenvaltiossa A sijaitsevan yrityksen toiminta rajoitetaan jäsenvaltioon A ja jäsenvaltiossa B sijaitsevan yrityksen toiminta rajoitetaan jäsenvaltioon B.

Jäsenvaltioiden A ja B kilpailuviranomaiset soveltuvat käsittelemään asiaa rinnakkain, kumpikin oman alueensa osalta.

13. Asiaa rinnakkain käsittelevät viranomaiset pyrkivät yhteensovittamaan toimintansa mahdollisimman hyvin. Ne voivat tällöin päättää valita keskuudestaan johtavan viranomaisen ja siirtää tälle joitakin tehtäviä, kuten tutkintatoimien koordinoinnin. Kukin viranomainen vastaa kuitenkin edelleen omasta menettelystään.

14. Komissio soveltuu erityisen hyvin käsittelemään asiaa silloin, kun yksi tai useampi sopimus tai menettelytapa, samankaltaisten sopimusten tai menettelytapojen verkostot mukaan luettuina, vaikuttaa kilpailuun useammassa kuin kolmessa jäsenvaltiossa (rajatylittävillä markkinoilla, jotka kattavat yli kolme jäsenvaltiota, tai useilla kansallisilla markkinoilla).

Esimerkki 4: Kaksi yritystä sopii jakavansa markkinat tai vahvistavansa hinnat koko yhteisön alueella. Komissio soveltuu käsittelemään asiaa.

Esimerkki 5: Yritys, joka on määräävässä asemassa neljillä kansallisilla markkinoilla, käyttää asemaansa väärin ja määrää uskollisuusalennuksia kaikilla kyseisillä markkinoilla toimiville jälleenmyyjilleen. Komissio soveltuu käsittelemään asiaa. Se voisi myös käsitellä yksiä kansallisia markkinoita "mallitapauksena", ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset voisivat käsitellä muita kansallisia markkinoita etenkin, jos kaikkia kansallisia markkinoita on arvioitava erikseen.

15. Lisäksi komissio soveltuu erityisen hyvin käsittelemään asiaa silloin, kun kyseinen asia liittyy läheisesti sellaisiin muihin yhteisön säännöksiin, joiden soveltaminen kuuluu yksinomaan komission toimivaltaan tai joita komissio soveltaa tehokkaammin, tai jos yhteisön etu edellyttää, että se tekee päätöksen yhteisön kilpailupolitiikan määrittelemiseksi uuden kilpailua koskevan ongelman alalla tai kilpailusääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2.2 Yhteistyömekanismit työn jakamista, siirtämistä ja asioissa avustamista varten

2.2.1 Ilmoittaminen menettelyn alussa (neuvoston asetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohta)

16. Jotta päällekkäiset menettelyt voitaisiin havaita ja jotta voitaisiin varmistaa, että asioita käsittelee tehtävään soveltuva kilpailuviranomainen, verkoston jäsenille on ilmoitettava varhaisessa vaiheessa eri kilpailuviranomaisten käsiteltävänä olevista asioista(7). Jos asia siirretään, on sekä verkoston että asianomaisten yritysten edun mukaista, että siirtäminen tapahtuu nopeasti.

17. Neuvoston asetuksessa luodaan kilpailuviranomaisten keskinäisen ilmoittamisen mekanismi, jolla varmistetaan asioiden tehokas ja nopea siirtäminen. Neuvoston asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten on perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan nojalla toimiessaan ilmoitettava asiasta komissiolle ennen ensimmäisen virallisen tutkintatoimenpiteen aloittamista tai viipymättä kyseisen toimenpiteen aloittamisen jälkeen. Siinä todetaan lisäksi, että tämä ilmoitus voidaan toimittaa myös muiden jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille(8). Neuvoston asetuksen 11 artiklan 3 kohdan tarkoituksena on antaa verkostolle mahdollisuus havaita päällekkäiset menettelyt ja käsitellä mahdolliset siirtokysymykset heti, kun viranomainen alkaa tutkia asiaa. Ilmoitus kansallisille kilpailuviranomaisille ja komissiolle on näin ollen tehtävä ennen kuin toteutetaan mitään sellaista toimenpidettä tai välittömästi sen jälkeen, kun on toteutettu jokin sellainen toimenpide, joka on samankaltainen kuin tutkintatoimenpiteet, joita komissio voi toteuttaa neuvoston asetuksen 18-21 artiklan nojalla. Komissio on hyväksynyt vastaavan ilmoitusvelvollisuuden neuvoston asetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla. Verkoston jäsenet tiedottavat toisilleen käsiteltävinä olevista asioista käyttämällä vakiolomaketta, jolla ilmoitetaan tietyt perustiedot, kuten asian käsittelystä vastaava viranomainen, tuote, alue ja osapuolet, väitetty rikkominen, rikkomisen epäilty kesto sekä tapa, jolla asia on tullut käsiteltäväksi. Ne ilmoittavat toisilleen myös edellä mainituissa tiedoissa tapahtuneista muutoksista.

18. Mahdolliset siirtokysymykset on ratkaistava nopeasti, yleensä kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ensimmäinen ilmoitus on lähetetty verkostolle neuvoston asetuksen 11 artiklan mukaisesti. Tänä aikana kilpailuviranomaiset pyrkivät pääsemään yksimielisyyteen mahdollisesta siirrosta ja tarvittaessa rinnakkaisen toiminnan yksityiskohdista.

19. Yleensä sen kilpailuviranomaisen tai niiden kilpailuviranomaisten, joka käsittelee tai jotka käsittelevät asiaa siirron määräajan päättyessä, pitäisi käsitellä asiaa menettelyn loppuun asti. Asiaa ei pitäisi siirtää enää uudelleen sen jälkeen, kun alkuperäinen kahden kuukauden määräaika on päättynyt, ellei asiaa koskevissa tosiseikoissa tapahdu olennaista muutosta menettelyn aikana.

2.2.2 Menettelyn keskeyttäminen tai lopettaminen (neuvoston asetuksen 13 artikla)

20. Jos sama sopimus tai menettelytapa on saatettu usean kilpailuviranomaisen käsiteltäväksi joko siten, että ne ovat vastaanottaneet kantelun, tai siten, että ne ovat käynnistäneet menettelyn omasta aloitteestaan, neuvoston asetuksen 13 artiklassa vahvistetaan oikeusperusta menettelyn keskeyttämiselle tai kantelun hylkäämiselle sillä perusteella, että toinen viranomainen käsittelee tai on käsitellyt asiaa. Neuvoston asetuksen 13 artiklassa tarkoitetuksi asian käsittelyksi ei riita, että toiselle viranomaiselle on kanneltu. Sillä tarkoitetaan myös, että toinen viranomainen tutkii tai on tutkinut asiaa omasta puolestaan.

21. Neuvoston asetuksen 13 artiklaa sovelletaan silloin, kun toinen viranomainen on käsitellyt tai käsittelee parhaillaan kantelijan esiin tuomaa kilpailukysymystä, vaikka kyseinen viranomainen olisi toiminut tai toimisi toisen kantelijan tekemän kantelun tai oma-aloitteisen menettelyn pohjalta. Tämä tarkoittaa, että neuvoston asetuksen 13 artiklaan voidaan vedota silloin, kun sopimus tai menettelytapa koskee samaa rikkomista samoilla merkityksellisillä maantieteellisillä markkinoilla ja tuotemarkkinoilla.

22. Jäsenvaltion kilpailuviranomainen voi keskeyttää tai lopettaa menettelyn, mutta sillä ei ole mitään velvollisuutta tehdä niin. Neuvoston asetuksen 13 artiklassa jätetään liikkumavaraa kunkin yksittäisen asian erityispiirteiden arviointiin. Joustavuus on tärkeää: jos viranomainen hylkää jossakin asiassa tehdyn kantelun sen sisällön perusteella, toinen viranomainen ei välttämättä halua tutkia asiaa uudelleen. Toisaalta, jos kantelu on hylätty muista syistä (esim. viranomainen ei kyennyt keräämään riittävästi näyttöä rikkomisen toteen näyttämiseksi), toinen viranomainen saattaa haluta tehdä oman tutkinnan ja käsitellä asian. Joustavuus ilmenee myös parhaillaan käsiteltävinä olevissa asioissa siten, että jokaisella jäsenvaltion kilpailuviranomaisella on mahdollisuus valita, haluaako se keskeyttää tai lopettaa menettelyn. Viranomainen saattaa olla haluton lopettamaan menettelyä, ennen kuin toisen viranomaisen menettely on saatettu päätökseen. Menettelyn keskeyttämismahdollisuus sallii viranomaisen lykätä päätöstä menettelyn lopettamisesta. Joustavuus edistää myös sääntöjen johdonmukaista soveltamista.

23. Jos viranomainen lopettaa tai keskeyttää menettelyn siksi, että toinen viranomainen käsittelee asiaa, se voi neuvoston asetuksen 12 artiklan mukaisesti välittää kantelijan toimittamat tiedot asiaa käsittelevälle viranomaiselle.

24. Neuvoston asetuksen 13 artiklaa voidaan myös soveltaa vain osaan kantelua tai menettelyä. Voi käydä niin, että vain osa kantelusta tai omasta aloitteesta aloitetusta menettelystä on päällekkäinen sellaisen asian käsittelyn kanssa, jota toinen kilpailuviranomainen käsittelee tai on käsitellyt. Tällaisessa tapauksessa kilpailuviranomainen, jolle kantelu on tehty, voi hylätä osan kantelusta neuvoston asetuksen 13 artiklan nojalla ja käsitellä lopun kantelun asianmukaisella tavalla. Sama periaate koskee menettelyjen lopettamista.

25. Neuvoston asetuksen 13 artikla ei ole ainoa oikeusperusta omasta aloitteesta aloitettujen menettelyjen keskeyttämiselle tai lopettamiselle tai kantelujen hylkäämiselle. Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille voidaan myöntää sama mahdollisuus kansallisessa prosessioikeudessa. Komissio voi hylätä kantelun myös yhteisön edun puuttumisen perusteella tai muista kantelun luonteeseen liittyvistä syistä(9).

2.2.3 Luottamuksellisten tietojen vaihto ja käyttö (neuvoston asetuksen 12 artikla)

26. Yksi verkoston toiminnan avaintekijöistä on kaikkien kilpailuviranomaisten toimivalta vaihtaa ja käyttää tietoja (asiakirjat, lausunnot ja digitaalinen tieto mukaan luettuina), jotka ne ovat keränneet perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan soveltamista varten. Tämä toimivalta on ennakkoedellytys asioiden tehokkaalle ja tosiasialliselle työnjaolle ja käsittelylle.

27. Neuvoston asetuksen 12 artiklassa todetaan, että perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseksi komissiolla ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisilla on toimivalta välittää toisilleen tietoa kaikista tosiseikoista tai oikeudellisista seikoista, luottamukselliset tiedot mukaan luettuina, ja käyttää niitä todisteina. Tämä tarkoittaa, että tietoja voidaan vaihtaa paitsi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten ja komission välillä myös jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten kesken. Neuvoston asetuksen 12 artikla menee jäsenvaltioiden kaikkien sen vastaisten lakien edelle. Sitä, onko ilmoittava viranomainen kerännyt tiedot lainmukaisesti, arvioidaan kyseiseen viranomaiseen sovellettavan lainsäädännön perusteella. Kyseinen viranomainen voi tiedonvaihdon yhteydessä ilmoittaa tiedot vastaanottavalle viranomaiselle, onko tietojen keruun laillisuus kiistetty tai voidaanko se vielä kiistää.

28. Tietojen vaihdossa ja käytössä noudatetaan kuitenkin erityisesti seuraavia yritysten ja yksityishenkilöiden oikeuksia turvaavia säännöksiä:

a) Ensinnäkin neuvoston asetuksen 28 artiklassa säädetään, että "komissio ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset sekä niiden virkamiehet, toimihenkilöt ja muut kyseisten viranomaisten valvonnassa työskentelevät henkilöt (...) eivät saa ilmaista tietoja, jotka ne ovat saaneet tai joita ne ovat vaihtaneet" neuvoston asetusta "sovellettaessa ja jotka luonteensa perusteella ovat salassa pidettäviä". Liikesalaisuuksien säilyttämiseen liittyvät yritysten oikeutetut edut eivät kuitenkaan saa rajoittaa sellaisten tietojen paljastamista, joita tarvitaan perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan rikkomisen todistamiseen. Neuvoston asetuksen 28 artiklassa käytetty termi "salassapitovelvollisuus" on yhteisön oikeuden käsite, joka kattaa erityisesti liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot. Sen avulla luodaan yhtenäinen vähimmäissuoja koko yhteisöön.

b) Toinen yritysten oikeuksia turvaava normi liittyy verkostossa vaihdettujen tietojen käyttöön. Neuvoston asetuksen 12 artiklan 2 kohdan nojalla tällä tavoin vaihdettuja tietoja voidaan käyttää ainoastaan todisteena perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseksi ja siinä asiassa, jota varten tiedot on hankittu(10). Neuvoston asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan tietoja voidaan käyttää myös, jos kansallista kilpailulainsäädäntöä sovelletaan samaan asiaan ja rinnakkain yhteisön kilpailulainsäädännön kanssa. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos kansallisen lainsäädännön soveltaminen ei johda rikkomisen todistamisessa erilaiseen lopputulokseen kuin perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltaminen.

c) Kolmas neuvoston asetuksesta johtuva oikeuksia turvaava normi liittyy 12 artiklan 1 kohdan nojalla vaihdettujen tietojen perusteella yksityishenkilöille määrättäviin seuraamuksiin. Neuvoston asetuksessa säädetään perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan rikkomisesta seuraamuksia vain yrityksille. Joissakin kansallisissa laeissa säädetään myös yksityishenkilöille seuraamuksia perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan rikkomisesta. Yksityishenkilöillä on yleensä laajemmat puolustautumisoikeudet kuin yrityksillä (esim. yksityishenkilöillä on oikeus pysyä vaiti, kun taas yritykset voivat ainoastaan jättää vastaamatta kysymyksiin, jotka saisivat ne myöntämään syyllistymisen rikkomukseen(11)). Neuvoston asetuksen 12 artiklan 3 kohdassa taataan, ettei yrityksiltä saatuja tietoja voida käyttää siten, että yksityishenkilöiden laajempaa suojaa kierrettäisiin. Tässä kohdassa kielletään määräämästä yksityishenkilöille seuraamuksia neuvoston asetuksen mukaisesti vaihdettujen tietojen perusteella, ellei tiedot toimittaneen viranomaisen ja vastaanottavan viranomaisen kansallisessa lainsäädännössä määrätä samankaltaisesta seuraamuksesta yksityishenkilölle, paitsi jos tiedot toimittanut viranomainen on kunnioittanut kyseisen henkilön oikeuksia samassa määrin kuin ne on taattu vastaanottavan viranomaisen todisteiden keräämisen alalla. Seuraamuksen luonnehdinta kansallisessa lainsäädännössä ("hallinnollinen" tai "rikosoikeudellinen") ei ole merkityksellinen neuvoston asetuksen 12 artiklan 3 kohdan soveltamisen kannalta. Neuvoston asetuksessa erotetaan vapausrangaistukset muista seuraamuslajeista kuten yksityishenkilöille määrättävistä sakoista ja muista henkilökohtaisista seuraamuksista. Jos tiedot toimittavan ja tiedot vastaanottavan viranomaisen oikeusjärjestelmässä määrätään samankaltaisista seuraamuksista (esim. molemmissa jäsenvaltioissa voidaan määrätä sakkoja yrityksen työntekijälle, joka on ollut osallisena perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan rikkomiseen), tiedot vastaanottava viranomainen voi käyttää neuvoston asetuksen 12 artiklan mukaisesti vaihdettuja tietoja. Tällöin oikeusjärjestelmiin kuuluvien menettelyllisten takeiden oletetaan olevan samanarvoiset. Sen sijaan silloin, jos molemmissa oikeusjärjestelmissä ei määrätä samankaltaisia seuraamuksia, tietoja voidaan käyttää vain, jos yksityishenkilön oikeuksia on kunnioitettu samantasoisesti käsiteltävänä olevassa asiassa (ks. neuvoston asetuksen 12 artiklan 3 kohta). Jälkimmäisessä tapauksessa vapausrangaistus voidaan kuitenkin määrätä vain, jos sekä tiedot toimittavalla viranomaisella että vastaanottavalla viranomaisella on valta määrätä tällainen seuraamus.

2.2.4 Tutkinta (neuvoston asetuksen 22 artikla)

29. Neuvoston asetuksessa annetaan jäsenvaltion kilpailuviranomaiselle mahdollisuus pyytää toista jäsenvaltion kilpailuviranomaista auttamaan sitä keräämällä tietoja sen puolesta. Jäsenvaltion kilpailuviranomainen voi pyytää toista toteuttamaan tutkintatoimenpiteitä puolestaan. Neuvoston asetuksen 12 artiklassa annetaan apua tarjoavalle jäsenvaltion kilpailuviranomaiselle oikeus välittää keräämänsä tiedot apua pyytäneelle jäsenvaltion kilpailuviranomaiselle. Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten välisen tietojenvaihdon ja tavan, jolla tietoja pyytänyt kilpailuviranomainen käyttää näitä tietoja todisteena, on oltava neuvoston asetuksen 12 artiklan mukaisia. Kun jäsenvaltion kilpailuviranomainen toimii toisen jäsenvaltion kilpailuviranomaisen puolesta, se noudattaa omia menettelysääntöjään ja tutkintavaltuuksiaan.

30. Neuvoston asetuksen 22 artiklan 2 kohdan nojalla komissio voi pyytää jäsenvaltion kilpailuviranomaista toteuttamaan puolestaan tutkinnan. Komissio voi joko tehdä päätöksen neuvoston asetuksen 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti tai yksinkertaisesti esittää pyynnön jäsenvaltion kilpailuviranomaiselle, joka käyttää valtuuksiaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Komission virkamiehet voivat avustaa jäsenvaltion kilpailuviranomaista tarkastuksessa.

2.3 Yritysten asema

2.3.1 Yleistä

31. Kaikki verkoston jäsenet pyrkivät jakamaan ja siirtämään asiat nopeasti ja tehokkaasti. Neuvoston asetuksessa on luotu rinnakkaisten toimivaltuuksien järjestelmä, joten asioiden jakamisessa ja siirtämisessä verkoston jäsenten kesken on kyse vain työnjaosta, jossa jotkin viranomaiset pidättyvät toimimasta. Näin ollen asioiden jakaminen ja siirtäminen ei suo rikkomiseen osallistuneille tai sen vaikutusten alaisille yrityksille oikeutta vaikuttaa siihen, mikä viranomainen asian käsittelee.

32. Asia voidaan siirtää tietylle kilpailuviranomaiselle, jos edellä esitettyjen siirtoperusteiden soveltaminen on johtanut siihen päätelmään, että kyseinen kilpailuviranomainen soveltuu käsittelemään asiaa yksin tai rinnakkain muiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että kilpailuviranomainen, jolle asia siirretään, olisi joka tapauksessa ollut siinä asemassa, että se olisi voinut aloittaa omasta aloitteestaan menettelyn rikkomista vastaan.

33. Lisäksi kaikki kilpailuviranomaiset soveltavat yhteisön kilpailulainsäädäntöä, ja neuvoston asetuksessa luodaan mekanismit, joilla varmistetaan, että sääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti.

34. Jos asia siirretään verkostossa, tästä ilmoitetaan mahdollisimman nopeasti asianomaisille yrityksille ja kantelijoille.

2.3.2 Kantelijoiden asema

35. Jos komissiolle tehdään kantelu neuvoston asetuksen 7 artiklan mukaisesti ja jos komissio ei tutki kantelua tai kiellä kantelun kohteena olevaa sopimusta tai menettelytapaa, kantelijalla on oikeus saada päätös kantelun hylkäämisestä. Tämä ei kuitenkaan rajoita komission täytäntöönpanoasetuksen(12) 7 artiklan 3 kohdan soveltamista. Jäsenvaltion kilpailuviranomaiselle kantelun tekevien kantelijoiden oikeuksia säännellään sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.

36. Neuvoston asetuksen 13 artiklassa annetaan lisäksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille mahdollisuus keskeyttää menettely tai hylätä kantelu sillä perusteella, että toinen kilpailuviranomainen käsittelee tai on käsitellyt saman asian. Kyseisessä artiklassa annetaan myös komissiolle oikeus hylätä kantelu sillä perusteella, että jonkin jäsenvaltion kilpailuviranomainen käsittelee asiaa tai on käsitellyt asian. Neuvoston asetuksen 12 artiklassa sallitaan tietojen välittäminen verkostoon kuuluvien kilpailuviranomaisten välillä, kunhan kyseisessä artiklassa vahvistettuja oikeusturvasäännöksiä noudatetaan (ks. 28 kohta edellä).

2.3.3 Sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista hakevien asema

37. Komissio katsoo, että on yhteisön edun mukaista kohdella suopeasti yrityksiä, jotka tekevät sen kanssa yhteistyötä kartellien tutkinnassa(13). Myös monet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevia ohjelmia(14) kartellitutkintojen yhteydessä. Näiden ohjelmien tavoitteena on auttaa kilpailuviranomaisia havaitsemaan kartellitoimintaa ja samalla ehkäistä osallistumista lainvastaisiin kartelleihin.

38. Tietylle viranomaiselle esitettyä sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevaa pyyntöä ei voida pitää vastaavana pyyntönä toiselle viranomaiselle, koska Euroopan unionissa ei ole käytössä täysin yhtenäistä sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevaa järjestelmää. Hakijan edun mukaista on näin ollen pyytää sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista kaikilta kilpailuviranomaisilta, joilla on toimivalta soveltaa perustamissopimuksen 81 artiklaa alueella, johon rikkominen vaikuttaa, ja joiden voidaan katsoa soveltuvan käsittelemään kyseistä rikkomista(15). Kun otetaan huomioon ajoituksen tärkeys useimmissa sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevissa ohjelmissa, hakijoiden on syytä harkita, pitäisikö niiden esittää pyyntö asianomaisille viranomaisille samanaikaisesti. Hakijan asiana on toteuttaa asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet asemansa suojaamiseksi kyseisten viranomaisten mahdollisten menettelyjen osalta.

39. Kuten kaikissa asioissa, joissa sovelletaan perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaa, jäsenvaltion kilpailuviranomaisen on ilmoitettava komissiolle ja se voi toimittaa tiedot myös muille verkoston jäsenille neuvoston asetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti (ks. edellä 16 kohta ja sitä seuraavat kohdat), jos se käsittelee asiaa, joka on aloitettu sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevan pyynnön tuloksena. Komissio on hyväksynyt vastaavan velvollisuuden neuvoston asetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla. Tällaisissa tapauksissa verkoston muut jäsenet eivät saa käyttää 11 artiklan mukaisesti verkostolle välitettyä tietoa aloittaakseen omasta aloitteesta tutkinnan joko perustamissopimuksen kilpailusääntöjen tai - jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten tapauksessa - kansallisen kilpailu- tai muun lainsäädännön nojalla(16). Tämä ei rajoita viranomaisen toimivaltaa, jonka nojalla se voi aloittaa tutkinnan muista lähteistä saatujen tietojen perusteella tai jonka nojalla se voi jäljempänä 40 ja 41 kohdan mukaisesti ja neuvoston asetuksen 12 artiklan nojalla pyytää ja saada käyttöönsä sekä käyttää miltä tahansa verkoston jäseneltä peräisin olevia tietoja. Tämä pätee myös sellaiseen verkoston jäseneen, jolle on tehty sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskeva hakemus.

40. Jäljempänä 41 kohdassa esitettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista pyytäneen yrityksen oma-aloitteisesti esittämät todisteet voidaan välittää toiselle viranomaiselle neuvoston asetuksen 12 artiklan mukaisesti vain hakijan suostumuksella. Samoin tiedot, jotka viranomainen on saanut tarkastuksen aikana tai seurauksena taikka muunlaisen tutkintatoimenpiteen keinoin tai seurauksena, jota ei olisi voitu toimittaa ilman sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevaa pyyntöä, toimitetaan toiselle viranomaiselle neuvoston asetuksen 12 artiklan nojalla vain silloin, kun hakija on suostunut siihen, että tiedot, jotka se on oma-aloitteisesti antanut sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevassa hakemuksessaan, välitetään kyseiselle viranomaiselle. Verkoston jäsenet kannustavat hakijaa suostumaan tietojen välittämiseen etenkin sellaisille viranomaisille, jotka voivat jättää määräämättä tai alentaa hakijan sakkoja. Kun hakija on suostunut todisteiden välittämiseen toiselle viranomaiselle, suostumusta ei voida perua. Tässä kohdassa esitetyt seikat eivät kuitenkaan rajoita kunkin hakijan vastuuta pyytää sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista tarkoituksenmukaisiksi katsomiltaan viranomaisilta.

41. Edellä mainitusta poiketen tietojen toiselle viranomaiselle välittämiseen neuvoston asetuksen 12 artiklan nojalla ei tarvita hakijan suostumusta seuraavissa tapauksissa:

1. Suostumusta ei tarvita, jos vastaanottava viranomainen on saanut sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevan hakemuksen, joka liittyy saman hakijan samaan rikkomukseen kuin hakemus, jonka tiedot toimittava viranomainen on saanut, sillä edellytyksellä, että tietojen toimittamisen ajankohtana hakija ei voi perua tietoja, jotka se on esittänyt vastaanottavalle viranomaiselle.

2. Suostumusta ei tarvita, jos vastaanottava viranomainen on sitoutunut kirjallisesti siihen, ettei se tai mikään niistä viranomaisista, joille luovutetaan tietoja, käytä luovutettuja tietoja tai mitään muita tietoja, joita vastaanottava viranomainen mahdollisesti saa lähettävän viranomaisen kirjaaman luovutusajankohdan jälkeen, määrätäkseen seuraamuksia:

a) sakkojen määräämättä jättämisen tai alentamisen hakijalle

b) millekään oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle, johon sovelletaan suotuisaa kohtelua, jota tiedot toimittava viranomainen tarjoaa sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevan hakemuksen johdosta

c) millekään a tai b kohdassa tarkoitettujen henkilöiden nykyisille tai entisille työntekijöille.

Hakijalle toimitetaan jäljennös vastaanottavan viranomaisen kirjallisesta sitoumuksesta.

3. Jos verkoston jäsen on hankkinut tietoja neuvoston asetuksen 22 artiklan 1 kohdan nojalla sen verkoston jäsenen puolesta ja lukuun, jolle sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskeva hakemus on jätetty, suostumusta ei tarvita siihen, että tiedot toimitetaan sille verkoston jäsenelle, jolle hakemus on jätetty, eikä siihen, että kyseinen verkoston jäsenen käyttää näitä tietoja.

42. Tiedot, jotka liittyvät sakkojen määräämättä jättämis- tai alentamispyynnön johdosta aloitettuun tutkintaan ja jotka on toimitettu komissiolle neuvoston asetuksen 11 artiklan 3 kohdan perusteella(17), luovutetaan vain niille jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan edelle kirjattuja periaatteita (ks. jäljempänä kohta 72). Sama periaate soveltuu niissä tapauksissa, joissa komissio on aloittanut tutkinnan sille tehdyn sakkojen määräämättä jättämis- tai alentamispyynnön johdosta. Tämä ei vaikuta minkään viranomaisen toimivaltaan saada käyttöönsä tietoja neuvoston asetuksen 12 artiklan nojalla, edellyttäen kuitenkin, että edellä olevien kohtien 40 ja 41 määräyksiä noudatetaan.

3. EY:N KILPAILUSÄÄNTÖJEN JOHDONMUKAINEN SOVELTAMINEN(18)

3.1 Yhteistyömekanismi (neuvoston asetuksen 11 artiklan 4 ja 5 kohta)

43. Neuvoston asetuksella pyritään varmistamaan, että perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaa sovelletaan johdonmukaisesti kaikkialla yhteisössä. Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset noudattavat näin ollen neuvoston asetuksen 3 artiklan 2 kohtaan sisältyvää lähentymissääntöä. Asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa säädetään, että antaessaan ratkaisuja perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan nojalla sopimuksista, päätöksistä tai menettelytavoista, joista komissio on jo tehnyt päätöksen, ne eivät voi tehdä päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa komission tekemän päätöksen kanssa. Komissiolla on perustamissopimuksen noudattamisen valvojana kilpailuviranomaisverkostossa lopullinen muttei yksinomainen vastuu EY:n kilpailupolitiikan määrittelystä ja EY:n kilpailusääntöjen johdonmukaisen soveltamisen varmistamisesta.

44. Neuvoston asetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaan viimeistään 30 päivää ennen sellaisen perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan soveltamista koskevan päätöksen tekemistä, jossa vaaditaan lopettamaan rikkominen, hyväksytään sitoumuksia tai evätään ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen, jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten on tiedotettava asiasta komissiolle. Niiden on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivää ennen päätöksen tekoa yhteenveto asiasta sekä päätösluonnos tai sellaisen puuttuessa muu asiakirja, josta ilmenee ehdotettu toimintatapa.

45. Kuten neuvoston asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa, velvoite koskee komissiolle tiedottamista, mutta komissiolle tiedot toimittanut jäsenvaltion kilpailuviranomainen voi jakaa tiedot verkoston muille jäsenille.

46. Kun jäsenvaltion kilpailuviranomainen on tiedottanut komissiolle neuvoston asetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja 30 päivän määräaika on kulunut umpeen, päätös voidaan tehdä, jos komissio ei ole aloittanut menettelyä. Komissio voi esittää kirjallisia huomautuksia asiassa, ennen kuin jäsenvaltion kilpailuviranomainen tekee päätöksen. Kansallinen kilpailuviranomainen ja komissio toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen yhteisön oikeuden johdonmukaisen soveltamisen (ks. edellä 3 kohta).

47. Jos erityiset olosuhteet edellyttävät, että kansallinen päätös tehdään alle 30 päivän kuluessa neuvoston asetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesta tietojen välittämisestä, asianomainen jäsenvaltion kilpailuviranomainen voi pyytää komissiota ottamaan nopeammin kantaa. Komissio pyrkii toimimaan mahdollisimman nopeasti.

48. Muunlaiset päätökset, eli päätös kantelun hylkäämisestä, oma-aloitteisen menettelyn lopettamisesta tai välitoimenpiteen määräämisestä, voivat myös olla tärkeitä kilpailupolitiikan näkökulmasta, ja verkoston jäsenet voivat haluta tiedottaa niistä toisilleen ja mahdollisesti myös keskustella niistä. Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset voivatkin neuvoston asetuksen 11 artiklan 5 kohdan nojalla tiedottaa komissiolle ja siten koko verkostolle kaikista muista asioista, joissa sovelletaan EY:n kilpailulainsäädäntöä.

49. Verkoston jäsenten pitäisi tiedottaa toisilleen sellaisten menettelyjen lopettamisesta, joista on ilmoitettu verkostolle neuvoston asetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti(19).

3.2 Neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisen komission menettelyn aloittaminen

50. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan komissio, jolle on annettu perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdassa tehtäväksi huolehtia perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa määrättyjen periaatteiden soveltamisesta, vastaa yhteisön kilpailupolitiikan suuntaviivojen määrittelemisestä ja täytäntöönpanosta(20). Se voi tehdä milloin vain perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisia yksittäisiä päätöksiä.

51. Neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohdassa säädetään, että kun komissio aloittaa neuvoston asetuksen nojalla tehtävään päätökseen tähtäävän menettelyn, jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset menettävät toimivaltansa perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan määräysten soveltamiseen. Tämä tarkoittaa, että kun komissio on aloittanut menettelyn, jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset eivät voi toimia saman oikeusperustan nojalla saman yrityksen samoja maantieteellisiä markkinoita tai tuotemarkkinoita koskevaa samaa sopimusta tai menettelytapaa vastaan.

52. Komission menettelyn aloittaminen on virallinen toimenpide(21), jolla komissio ilmaisee aikomuksensa tehdä päätös neuvoston asetuksen III luvun nojalla. Se voi tapahtua missä tahansa komission suorittaman tutkinnan vaiheessa. Yksin se, että komissio on vastaanottanut kantelun, ei riitä poistamaan jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten toimivaltaa.

53. Tällaisia tilanteita on kahdenlaisia. Ensimmäisessä tilanteessa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset eivät voi enää käsitellä asiaa, jos komissio on ensimmäinen kilpailuviranomainen, joka aloittaa asiassa menettelyn päätöksen tekemiseksi neuvoston asetuksen nojalla. Neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohdassa säädetään, että sen jälkeen, kun komissio on aloittanut menettelyn, jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset eivät voi aloittaa omia menettelyjä perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseksi saman yrityksen samoja merkityksellisiä maantieteellisiä ja tuotemarkkinoita koskevaan samaan sopimukseen tai menettelytapaan.

54. Toinen tilanne on sellainen, jossa yksi tai useampi jäsenvaltion kilpailuviranomainen on ilmoittanut verkostolle neuvoston asetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti käsittelevänsä tiettyä asiaa. Alkuperäisen siirtokauden aikana (kahden kuukauden ohjeellinen kausi, ks. edellä 18 kohta) komissio voi aloittaa menettelyn neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoteltuaan asianomaisten viranomaisten kanssa. Siirtokauden jälkeen komissio voi periaatteessa soveltaa neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohtaa vain jossakin seuraavista tilanteista:

a) Verkoston jäsenet aikovat tehdä samassa asiassa ristiriitaisia päätöksiä.

b) Verkoston jäsenet aikovat tehdä päätöksen, joka on selvästi ristiriidassa vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa. Yhteisöjen tuomioistuimien tuomioissa ja komission aiemmissa päätöksissä ja asetuksissa määriteltyjä normeja tulisi pitää vertailuperusteena. Tosiseikkojen arvioinnin (esim. markkinoiden määrittelyn) osalta vain merkittävä eroavuus voi saada komission puuttumaan asiaan.

c) Verkoston jäsen pitkittää tai jäsenet pitkittävät asiassa käynnistettyä menettelyä tarpeettomasti.

d) Komission on tarpeen tehdä päätös yhteisön kilpailupolitiikan kehittämiseksi etenkin silloin, kun samankaltainen kilpailuongelma ilmenee useassa jäsenvaltiossa tai kun tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen sitä edellyttää.

e) Asianomaiset jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset eivät vastusta tätä.

55. Jos jäsenvaltion kilpailuviranomainen käsittelee jo asiaa, komissio selittää neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohdan soveltamisen syyt kirjallisesti asianomaiselle jäsenvaltion kilpailuviranomaiselle ja muille verkoston jäsenille(22).

56. Komissio ilmoittaa verkostolle aikeestaan soveltaa neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohtaa riittävän ajoissa, jotta verkoston jäsenet voivat pyytää neuvoa-antavan komitean kokoontumista asian takia, ennen kuin komissio aloittaa menettelyn.

57. Komissio ei tavallisesti - ja jos yhteisön etu ei sitä vaadi - tee päätöstä, joka on ristiriidassa jäsenvaltion kilpailuviranomaisen päätöksen kanssa, sen jälkeen kun neuvoston asetuksen 11 artiklan 3 ja 4 kohdan mukainen ilmoittaminen on tehty asianmukaisesti, eikä komissio ole soveltanut neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohtaa.

4. NEUVOA-ANTAVAN KOMITEAN ASEMA JA TOIMINTA UUDESSA JÄRJESTELMÄSSÄ

58. Neuvoa-antava komitea on foorumi, jossa eri kilpailuviranomaisten asiantuntijat keskustelevat yksittäisistä asioista ja yleisistä yhteisön kilpailuoikeuteen liittyvistä kysymyksistä(23).

4.1 Kuulemisen soveltamisala

4.1.1 Komission päätökset

59. Neuvoa-antavaa komiteaa kuullaan, ennen kuin komissio tekee mitään neuvoston asetuksen 7, 8, 9, 10 tai 23 artiklan, 24 artiklan 2 kohdan tai 29 artiklan 1 kohdan mukaista päätöstä. Komission on otettava neuvoa-antavan komitean lausunto mahdollisimman pitkälti huomioon ja ilmoitettava komitealle, millä tavoin sen lausunto on otettu huomioon.

60. Välitoimenpiteiden määräämisestä tehtävissä päätöksissä komiteaa kuullaan tavallista nopeamman ja kevyemmän menettelyn mukaisesti lyhyen perusteluosan ja päätöksen artiklaosan perusteella.

4.1.2 Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten päätökset

61. Verkoston edun mukaista on, että neuvoa-antavassa komiteassa voidaan keskustella tärkeistä asioista, joita jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset käsittelevät perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan nojalla. Neuvoston asetuksessa annetaan komissiolle oikeus ottaa tietty jäsenvaltion kilpailuviranomaisen käsittelemä asia neuvoa-antavan komitean esityslistalle. Keskustelua voi pyytää komissio tai jokin jäsenvaltio. Molemmissa tapauksissa komissio ottaa asian esityslistalle ilmoitettuaan siitä asianomaisille jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille. Tällaisen neuvoa-antavassa komiteassa käytävän keskustelun pohjalta ei laadita lausuntoa.

62. Neuvoa-antava komitea voisi tärkeissä asioissa toimia myös foorumina asian siirtämisestä käytäville keskusteluille. Etenkin silloin, kun komissio aikoo soveltaa neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohtaa alkuperäisen siirtokauden jälkeen, asiasta voidaan keskustella neuvoa-antavassa komiteassa, ennen kuin komissio aloittaa menettelyn. Neuvoa-antava komitea voi tällöin antaa epävirallisen lausunnon.

4.1.3 Täytäntöönpanotoimenpiteet, ryhmäpoikkeusasetukset, suuntaviivat ja muut tiedonannot (neuvoston asetuksen 33 artikla)

63. Neuvoa-antavaa komiteaa kuullaan komission asetusluonnoksista siten kuin asianomaisissa neuvoston asetuksissa säädetään.

64. Komissio voi asetusten lisäksi hyväksyä tiedonantoja ja suuntaviivoja. Nämä joustavat välineet ovat hyödyllisiä komission politiikkaa esiteltäessä ja siitä tiedotettaessa sekä selitettäessä, miten kilpailusääntöjä tulkitaan kyseisessä politiikassa. Neuvoa-antavaa komiteaa kuullaan myös näistä tiedonannoista ja suuntaviivoista.

4.2 Menettely

4.2.1 Tavanomainen menettely

65. Kun neuvoa-antavaa komiteaa kuullaan komission päätösluonnoksesta, se kokoontuu aikaisintaan 14 päivää sen jälkeen, kun komissio on lähettänyt kokouskutsut. Komissio liittää kutsuun tutkittavana olevan asian tiivistelmän, luettelon tärkeimmistä eli asian arviointiin tarvittavista asiakirjoista sekä päätösluonnoksen. Neuvoa-antava komitea antaa lausunnon komission päätösluonnoksesta. Lausunto perustellaan yhden tai useamman jäsenen pyynnöstä.

66. Neuvoston asetuksessa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus sopia, että kokous järjestetään lyhyemmässä ajassa kutsun lähettämisestä.

4.2.2 Kirjallinen menettely

67 Neuvoston asetuksessa on luotu mahdollisuus kirjalliseen kuulemismenettelyyn. Jos yksikään jäsenvaltio ei sitä vastusta, komissio voi kuulla jäsenvaltioita lähettämällä niille asiakirjat ja asettamalla määräajan, johon mennessä ne voivat esittää huomautuksia luonnoksesta. Määräaika ei tavallisesti ole lyhyempi kuin 14 päivää, paitsi neuvoston asetuksen 8 artiklan mukaisten välitoimenpiteitä koskevien päätösten osalta. Jos jokin jäsenvaltio pyytää kokousta, komission on järjestettävä sellainen.

4.3 Neuvoa-antavan komitean lausunnon julkaiseminen

68. Neuvoa-antava komitea voi suositella lausuntonsa julkaisemista. Siinä tapauksessa komissio julkaisee lausunnon samanaikaisesti päätöksen kanssa ottaen huomioon yritysten oikeutetut edut liikesalaisuuksiensa suojaamiseen.

5. LOPPUHUOMAUTUKSET

69. Tämä tiedonanto ei rajoita yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja yhteisöjen tuomioistuimen tulkintaa sovellettavista perustamissopimuksen määräyksistä ja säädösten säännöksistä.

70. Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset ja komissio tarkistavat yhdessä säännöllisesti tämän tiedonannon. Se tarkistetaan saatujen kokemusten perusteella viimeistään sen hyväksymistä seuraavan kolmannen vuoden lopulla.

71. Tämä tiedonanto korvaa vuonna 1997 julkaistun komission tiedonannon(24) komission ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten välisestä yhteistyöstä perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan soveltamisalaan kuuluvien asioiden käsittelyssä.

6. VERKOSTON MUIDEN JÄSENTEN ANTAMA LAUSUMA

72. Myös tämän tiedonannon liitteenä olevan lausuman allekirjoittaneet jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset noudattavat tähän tiedonantoon kirjattuja periaatteita. Lausumassa ne hyväksyvät tämän tiedonannon periaatteet, sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista hakeneiden yritysten suojaamista koskevat periaatteet mukaan luettuina(25), ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Luettelo lausuman allekirjoittaneista viranomaisista on Euroopan komission verkkosivustolla. Se päivitetään tarvittaessa.

(1) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.

(2) Tässä tiedonannossa viitataan Euroopan komissioon ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisiin yhdessä kilpailuviranomaisina.

(3) Ks. asia 68/88, komissio v. Kreikka, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, Kok. 1989, s. 2965 (23-25 kohta).

(4) Ks. kilpailuviranomaisten verkoston toiminnasta annetun neuvoston ja komission yhteisen lausuman 8 kohta. Lausuma on saatavilla neuvoston asiakirjahakemistosta osoitteessa http://register.consilium.eu.int (asiakirja nro 15435/02 ADD 1).

(5) Tässä tiedonannossa termillä "menettely" viitataan kansallisen kilpailuviranomaisen tai komission käynnistämään tutkintaan ja/tai viralliseen menettelyyn, jonka tarkoituksena on päätöksen tekeminen neuvoston asetuksen mukaisesti.

(6) Ks. neuvoston asetuksen johdanto-osan 18 kappale.

(7) Sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevan hakemuksen johdosta käsiteltäviksi otettuja asioita tarkastellaan 37 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa.

(8) Pyrkimys siihen, että 11 artiklan mukaisesti vaihdetut tiedot ovat helposti kaikkien verkoston jäsenten saatavilla, on kuitenkin ilmaistu edellä alaviitteessä 4 mainitussa yhteisessä lausumassa verkoston toiminnasta.

(9) Ks. komission tiedonanto kanteluista.

(10) Ks. asia 85/87, Dow Benelux, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, Kok. 1989, s. 3137 (17-20 kohta).

(11) Ks. asia 374/87, Orkem, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, Kok. 1989, s. 3283, sekä asia T-112/98, Mannesmannröhren-Werke AG, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, Kok. 2001, s. II-729.

(12) ... annettu komission asetus (EY) N:o 773/2004, EUVL L 123, 27.4.2004.

(13) EYVL C 45, 19.2.2002, s. 3, 3 kohta.

(14) Tässä tiedonannossa "sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevalla ohjelmalla" tarkoitetaan kaikkia ohjelmia (myös komission ohjelmia), joissa kartelliin osallistuneelle yritykselle muutoin kuuluvat sakot jätetään joko kokonaan määräämättä tai niitä alennetaan merkittävästi, jos yritys paljastaa ennen asian tutkintaa tai tutkinnan aikana kartellista oma-aloitteisesti tietoja, jotka täyttävät erityiset perusteet. Termillä ei tarkoiteta sakkojen alentamista mistään muista syistä. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon viranomaisista, jotka soveltavat sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevaa järjestelmää.

(15) Ks. edellä 8-15 kohta.

(16) Samalla tavoin tietoja, jotka on toimitettu avun saamiseksi vastaanottavalta viranomaiselta asetuksen (EY) N:o 1/2003 20 tai 21 artiklan nojalla tai tutkinnan tai muun tutkintatoimenpiteen toteuttamiseksi saman asetuksen 22 artiklan nojalla, voidaan käyttää vain kyseisten artiklojen soveltamiseksi.

(17) Ks. 17 kohta.

(18) Neuvoston asetuksen 15 artiklassa annetaan jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille ja komissiolle valta esittää kirjallisia ja - tuomioistuimen luvalla - suullisia huomautuksia perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen liittyvissä tuomioistuinmenettelyissä. Tämä on erittäin tärkeä keino, jolla voidaan varmistaa yhteisöjen sääntöjen johdonmukainen soveltaminen. Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset ja komissio tekevät tiivistä yhteistyötä näitä toimivaltuuksia käyttäessään.

(19) Ks. edellä alaviitteessä 4 mainitun verkoston toiminnasta annetun yhteisen lausuman 24 kohta.

(20) Ks. asia C-344/98, Masterfoods Ltd, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, Kok. 2000, s. I-11369.

(21) Yhteisöjen tuomioistuin on määritellyt käsitteen asiassa 48/72, SA Brasserie de Haecht, Kok. 1973, s. 77: "Asetuksen N:o 17 9 artiklan nojalla aloitettavalla menettelyllä tarkoitetaan komission viranomaistoimenpidettä, jolla se ilmaisee halunsa tehdä päätös."

(22) Ks. alaviitteessä 4 mainitun yhteisen lausuman 22 kohta.

(23) Neuvoston asetuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat nimetä kokouksiin, joissa käsitellään monialaisia kysymyksiä, kuten ryhmäpoikkeusasetuksia ja suuntaviivoja, ylimääräisen kilpailuasioissa pätevän jäsenvaltion edustajan, jonka ei tarvitse kuulua kilpailuviranomaisen alaisuuteen.

(24) EYVL C 313, 15.10.1997, s. 3.

(25) Ks. 37 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

LIITE

>PIC FILE= "C_2004101FI.005302.TIF">