KOMISSION KERTOMUS - Humanitaarisen avun toimiston (ECHO) - Vuosikertomus 2003 {SEC(2004)1099}

1. Yleispoliittiset näkökohdat

Humanitaarisiin kriiseihin soveltamansa tarvelähtöisen toimintaperiaatteen mukaisesti ECHO on sovittanut rahoitustaan humanitaaristen tarpeiden maailmanlaajuiseen kehitykseen. ECHOn myöntämän avun pääasialliset saajat olivat Afrikassa (225 milj. euroa) Aasian ja Latinalaisen Amerikan ollessa toisella sijalla (224,2 miljoonaa euroa). Myös miehitetyille palestiinalaisalueille annettiin huomattavaa rahoitusta heikentyneen humanitaarisen tilanteen johdosta. Uusia itsenäisiä valtioita tarkasteltaessa tsetseeniväestön humanitaarinen tilanne ei ole parantunut, joten rahoituksen määrä pysyi korkeana (26 milj. euroa). Euroopassa toteutettavaan toimintaan myönnetty rahoitus (7,7 milj. euroa) oli odotetusti vähäistä johtuen Balkanin toimintojen vaiheittaisesta loppumisesta.

Avustusvarojen ohjelmasuunnittelussa tukeuduttiin maailmanlaajuiseen, 130 kehitysmaata kattavaan tarvearvioon [1]. EU:n jäsenvaltiot sekä muut avunantajat ja kumppanit olivat arviosta yleisesti ottaen yhtä mieltä. Vuoden 2003 talousarviossa tämä tarkoitti sitä, että 64 prosenttia (347,6 milj. euroa) ECHOn määrärahoista [2] käytettiin välittömimpien tarpeiden tyydyttämiseen verrattuna 49 prosenttiin vuonna 2002.

[1] Lisätietoja osoitteessa http://europa.eu.int/comm/echo/information/strategy/index_en.htm.

[2] Tämän menetelmän mukaisesti 8 prosenttia ECHOn vuoden 2003 talousarviovaroista osoitettiin muihin toimintoihin/painopisteisiin, joilla tuetaan/täydennetään humanitaarisia ydintoimintoja (DPP, aihepiirikohtainen rahoitus, tekninen apu, tarkastukset, arvioinnit, tiedotus).

ECHOn vuoden 2003 avustusstrategiassa korostettiin jatkuvaa panostusta kriiseihin, joita kohtaan suuren yleisön ja muiden avunantajien mielenkiinto on lopahtanut. Tällaisiksi unohdetuiksi kriiseiksi mainittiin tilanteet Länsi-Saharassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Myanmarissa/Burmassa, Angolassa, Burundissa, Pohjois-Koreassa, Filippiineillä, Pohjois-Kaukasiassa (Tsetsenia), Thaimaassa, Ugandassa ja Jemenissä. Kyseisten kriisien lievittämiseen myönnettiin yhteensä 119 miljoonaa euroa eli suurin piirtein 20 prosenttia talousarviomäärärahoista (4 prosentin lisäys vuoteen 2002 verrattuna).

ECHO ajoi aktiivisesti humanitaarisen avustamisen periaatteita ja hyviä käytäntöjä, jotka maailman johtavat humanitaarisen avun rahoittajat ja järjestöt hyväksyivät Tukholmassa kesäkuussa 2003. Kyseiset periaatteet vahvistavat ECHOn peruslähestymistavan, jonka mukaan humanitaarista apua pitäisi myöntää tarpeiden perusteella. Ne vahvistavat myös siviilijärjestöjen ensisijaista roolia humanitaarisessa toiminnassa, ja niissä avunantajia kehotetaan noudattamaan vuoden 1994 suuntaviivoja sotilas- ja siviilipuolustusvoimien käytöstä katastrofiavussa ja vuoden 2003 suuntaviivoja sotilas- ja siviilipuolustusvoimien käytöstä monisyisissä YK:n johdolla toteutettavissa humanitaarisen hätäavun operaatioissa.

Euroopan perustuslaista tehtyyn sopimusluonnokseen sisältyy erityismääräys humanitaarisesta avusta, joka otettiin osaksi Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2004 hyväksymää sopimusta Euroopan perustuslaista. Määräyksen mukaan humanitaarisen avun operaatioissa noudatetaan kansainvälistä oikeutta sekä puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

ECHO on jatkanut laaja-alaista vuoropuhelua valtiosta riippumattomien humanitaaristen järjestöjen kanssa alan keskeisistä kysymyksistä ja samalla osoittanut sitoutuneisuutensa avunantajien väliseen tiiviiseen koordinaatioon osallistumalla hätäavun ohjelmasuunnittelua koskevaan YK:n vetoomusprosessiin (Consolidated Appeal Process, CAP) ja tukemalla Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun vastaavia vetoomuksia. Vuonna 2003 ECHO toimi Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) tärkeimpien avunantajien vuosikokouksen puheenjohtajana ja isännöi YK:n CAP-prosessin käynnistämistä Brysselissä.

2. Yleiskatsaus ECHOn humanitaarisiin operaatioihin

Maailmanlaajuinen humanitaarinen tilanne jatkui vuonna 2003 synkkänä. Siviilit olivat edelleen konfliktien kohteena ja niiden uhreja. Kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden määrä pysyi maailmanlaajuisesti muuttumattomana eli 25 miljoonassa. Vaikka pakolaisten määrä laski kahden miljoonan siviilin palattua Afganistaniin, humanitaariset tarpeet eivät tästä vähentyneet, koska myös asuinsijoilleen palaavat tarvitsevat apua. World Disasters Report 2003 -julkaisun mukaan luonnononnettomuuksien määrä on noussut merkittävästi vuodesta 1990. Vaikka luonnononnettomuuksissa kuolleiden henkilöiden määrä laski, niiden vaikutukset kohdistuivat entistä useampiin lisäten siten humanitaarisen avun tarvetta.

ECHO vastasi humanitaarisiin kriiseihin tekemällä 100 rahoituspäätöstä. Niiden yhteenlaskettu määrä oli 600,3 miljoonaa euroa, josta 586,2 miljoonaa rahoitettiin komission talousarviosta ja 14,1 miljoonaa EKR:n varoista. Kun käytettävissä oli 600,7 miljoonaa euroa, 99 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista pantiin täytäntöön. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto vuoden 2003 rahoituspäätösten maantieteellisestä jakautumisesta:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Monialaiset kysymykset

3.1. Sopimussuhteet kumppaneihin

ECHOn suhteita sen kumppaneihin alettiin säännellä uusilla oikeudellisilla kehyksillä, jotka perustuvat 1. tammikuuta 2003 voimaan tulleeseen varainhoitoasetukseen ja joiden painopiste on selkeissä tavoitteissa ja rahoitettujen operaatioiden tuloksia mittaavissa indikaattoreissa. ECHOn ja YK:n sopimussuhteita koskeva EY:n ja YK:n rahoitus- ja hallinnointisopimus sekä kumppanuutta koskevat puitesopimukset valtiosta riippumattomien ja kansainvälisten järjestöjen (ICRC ja IFRC) kanssa saatiin valmiiksi, ja ne tulivat voimaan.

Joulukuun 31. päivään 2003 mennessä 177 kumppania oli joko allekirjoittanut kumppanuutta koskevan puitesopimuksen tai allekirjoitusprosessi oli meneillään.

3.2. Suhteet tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin ja EU:n ulkopuolisiin avunantajiin

ECHO keskusteli strategisista painopisteistä tärkeimpien kumppaneidensa kanssa seitsemässä, joulukuuhun 2003 jatkuneessa strategista ohjelmasuunnittelua koskevassa vuoropuhelussa.

Koska Yhdysvallat ja EU yhdessä vastaavat valtaosasta maailmanlaajuisesti annettavasta humanitaarisesta avusta, on ehdottoman tärkeää, että ECHOn ja toimivaltaisten yhdysvaltalaisviranomaisten väliset suhteet ja koordinointi toimivat hyvin. ECHOn johtaja ja tämän yhdysvaltalaiset kollegat vaihtavat säännöllisesti tietoja muun muassa puhelimitse ja videoneuvotteluin.

3.3. Suhteet yhteisön muihin toimielimiin

Euroopan parlamentti piti tammikuussa 2003 antamassaan mietinnössä (A5-0433/2002) myönteisenä ECHOn vuosien 2000 ja 2001 kehitystä: avun toimitus tehostui, menettelyjä yksinkertaistettiin ja varainhoito oli moitteetonta. Säännöllistä osallistumista parlamentin kokouksiin koskevan sitoumuksen mukaisesti ECHOn johtaja osallistui kuuteen kehitysyhteistyövaliokunnan kokoukseen ja yhteen ulkoasiainvaliokunnan kokoukseen.

Mitä tulee jäsenvaltioihin, humanitaarisen avun komitea antoi myönteisen lausunnon 42 rahoituspäätösluonnoksesta ja keskusteli noin 55 strategisesta ja/tai poliittisesta kysymyksestä. Lisäksi toteutettiin erilaisia aloitteita liittymässä olleiden maiden ottamiseksi mukaan komitean työhön. Virallisten kokousten ohella komitea kokoontui kahdesti EU:n silloisten puheenjohtajavaltioiden pääkaupungeissa käydäkseen epävirallisia keskusteluja yleistä mielenkiintoa herättävistä poliittisista kysymyksistä.

3.4. Strateginen suunnittelu, politiikan ohjausvälineet ja tietojärjestelmät

Panemalla täytäntöön komission strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun kierroksen ECHO sisällytti toimintojohtamisen periaatteet suunnittelutyöhönsä entistä kiinteämmin. ECHO vahvistaa ohjelmasuunnittelunsa strategiset periaatteet vuosittaisessa avustusstrategiassaan, joka on tulosta muiden komission yksiköiden, jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja yhteistyökumppaneiden intensiivisestä kuulemisesta. Asiakirjassa määritellyt strategiset painopisteet muotoillaan toimintatavoitteiksi/-indikaattoreiksi, jotka kirjataan ECHOn vuosittaiseen hallinnointisuunnitelmaan. Tulosjohtamisen periaatteiden mukaisesti ECHOn paikallistoimistoja varten laadittiin vuonna 2003 uudet raportointiohjeet.

ECHO teki kesäkuussa 2003 vuosittaisen avustusstrategiansa ja hallinnointisuunnitelmansa väliarvioinnin saadakseen selville, miten se on edistynyt tavoitteidensa saavuttamisessa. Arvioinnin tulokset esiteltiin ECHOn työntekijöille vuosittain pidettävässä henkilöstöseminaarissa ja jäsenvaltioille toimenpiteitä varten.

Vuosi 2003 oli kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin suunnittelun ohjaukseen käytettiin maailmanlaajuisia tarpeita ja unohdettuja kriisejä koskevaa arviota. Lapsiin liittyvien toimintojen vaikutuksia arvioivia menetelmiä ei kuitenkaan pystytty kehittämään aiotulla tavalla, mikä johtui lähinnä henkilöstön puutteesta sekä vaikutusten arviointiin liittyvistä käsitteellisistä ongelmista. ECHO kehitti kuitenkin tilapäisiä menetelmiä lasten tilanteesta raportoimiseen.

Humanitaarisen toimiston paikallistietojärjestelmää koskeva Holis-hanke johti tietotekniikkaympäristön mukauttamiseen päätöksentekomenettelyjen ja uusien kumppanuutta koskevien puitesopimusten osalta. Valtioista riippumattomat järjestöt voivat nyttemmin toimittaa hakemuksensa Internetin välityksellä. Jäsenvaltioiden avustuksia koskevien tietojen hallinnoimiseen tarkoitetun tietotekniikkasovelluksen ("14 points") paranneltu versio poimii nyt automaattisesti ECHOn päätöksiä koskevia tietoja ja siirtää ne YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikölle (OCHA). Fichop-sovelluksen [3] kehittämistä jatkettiin.

[3] FichOp (Fiche Opérationnelle) on ECHOn väline humanitaaristen avustushankkeiden seurantaan.

3.5. Eri aloja yhdistävät strategiset painopisteet: LRRD, lapset ja kriisivalmius

Hätäavun, kunnostustoimien ja kehityksen niveltämisessä (LRRD) saavutettiin merkittävää edistystä. ECHOn toiminnan asteittainen lopettaminen entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Serbiassa, Armeniassa, Keniassa ja Meksikossa vietiin suunnitelmien mukaisesti päätökseen. Afganistanissa, Intiassa, Kambodzassa, Kolumbiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Malawissa, Sierra Leonessa, Sudanissa ja Tansaniassa toiminta lopetettiin osittain tai vastuusta luovuttiin aloittain. Vaikka esimerkiksi Eritreassa koettiin takaiskuja, muilla alueilla (esim. Malawissa) kehitys oli myönteistä.

Muitakin parannuksia saatiin aikaan, kuten muiden komission yksiköiden kanssa yhteiset arviointikäynnit ja tietoisuutta lisäävät toimet, joista esimerkkinä ECHOn järjestämä LRRD-työpaja, johon osallistui 70 komission virkamiestä sekä osanottajia YK:sta, Punaisesta Rististä ja valtiosta riippumattomista järjestöistä. ECHO hyötyy myös vuonna 2003 perustetun, yksiköiden välisen LRRD/DPP-ryhmän toimintaan osallistumisesta; ryhmä ehdotti LRRD-toimia toteutettaviksi kahdeksassa maassa ja kahdella alueella.

ECHO otti käyttöön väliaikaisen menetelmän lasten auttamisessa sekä kriisivalmiudessa ja suuronnettomuuksien ennaltaehkäisemisessä (DPP) saavutetusta edistyksestä raportoimiseen. Menetelmän avulla ECHO pystyy osoittamaan, että sadasta vuonna 2003 tehdystä rahoituspäätöksestä

- 55 sisälsi tukea lasten hyväksi toteutettaville toimille ja että 102 sopimuksessa, joiden yhteenlaskettu määrä oli 85,7 miljoonaa euroa, painopiste oli lasten hyväksi toteutettavissa toimissa (esim. ravitsemushoito, rokottaminen, lapsisotilaiden yhteiskuntaan sopeuttaminen). Lisäksi tuettiin lapsiin kohdistuvaa tutkimustoimintaa (lapset aseellisissa selkkauksissa);

- 24 sisälsi tukea kriisivalmiutta parantaville toimille ja että 63 sopimuksessa, joiden yhteenlaskettu määrä oli 24,1 miljoonaa euroa, painopiste oli DPP-toimissa (esim. varhaisvaroitusjärjestelmät ja paikallisyhteisöjen valmiuksien kehittäminen). Lisäksi arvioitiin ECHOn harjoittama politiikka suuronnettomuuksien torjumisessa, mikä johti parannuksiin painopisteiden määrittämisessä ja DPP-toimien vertailuanalyysissä.

3.6. Aihepiirikohtainen rahoitus

Ottaen huomioon kasvaneen tarpeen parantaa humanitaarisen avun laatua jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ECHO käynnisti aihepiirikohtaiseen rahoitukseen perustuvan kokeilun. Määrättyjen yhteistyökumppaneiden (UNHCR, ICRC, Unicef ja OCHA) erityistoimeksiantojen tukemiseksi tehtiin neljä aihepiirikohtaista rahoituspäätöstä. Aihepiirikohtaisella rahoituksella pyritään vahvistamaan humanitaaristen järjestöjen valmiuksia reagoida erilaisiin tilanteisiin työntekijöiden turvallisuus mukaan luettuna.

3.7. Koulutus ja selvitykset

ECHO rahoitti selvityksen ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista ja niiden vaikutuksista sisäisiin muuttoliikkeisiin. Selvityksen tuloksia käytetään helpottamaan ennalta varoittamista ja evakuointistrategioiden suunnittelua. Samoin rahoitettiin SPHERE-hankkeen kakkosvaihe.

ECHO jatkoi humanitaarisen avun verkoston (NOHA) aktiivista tukemista rahoittamalla yksivuotista monitieteellistä jatkotutkintoa humanitaaristen asioiden alalla.

ECHOn oikeudellisen kehyksen muuttumisen johdosta järjestettiin perusteellista koulutusta siirtymävaiheen joustavoittamiseksi. Koulutusohjelmiin osallistui päätoimipaikan, paikallistoimistojen ja yhteistyökumppaneiden henkilöstöä.

3.8. Viestintä ja tiedottaminen

ECHO laati viestintästrategian vuosille 2004 ja 2005. Strategian tärkeimpänä tavoitteena on viestiä EU:n humanitaarisen avun arvoista, periaatteista ja saavutuksista. Viestinnän kohteena ovat kerrannaisvaikuttajat (mielipidejohtajat, nuoret, tiedotusvälineet) ja välineistä etusijalla ovat audiovisuaaliset tuotteet ja valokuvat. ECHOn www-sivuilla julkaistuja tietotuotteita olivat muun maussa 45 lehdistötiedotetta, 14 silminnäkijäkertomusta kentältä ja 5 virtaustoistolla lähetettävää videotallennetta. Www-sivustolle luotiin 12 erityislohkoa ("In the Field"), joissa käsitellään ensisijaisesti suuressa avun tarpeessa olevia alueita esimerkkeinä Angola, Irak, Sudan ja Uganda.

Maailman eri pääkaupungeissa järjestettiin mediatapahtumia valitun lähestymistavan tukemiseksi. Kaikki tapahtumat ja tuotteet sisälsivät eksplisiittisesti tai implisiittisesti ECHOn politiikkaan ja tehtäväkenttään liittyviä strategisia viestejä.

3.9. Budjetti- ja henkilöresurssit, tarkastus ja arviointi

Jatkuva panostus riskienhallintaan yhdessä sisäisen valvonnan arvioinnin kanssa on johtanut humanitaarisen avun rahoitukseen ja hallinnointiin sisältyvien riskien ymmärtämiseen entistä paremmin. Komission sisäiseen valvontaan sovellettavien standardien perusvaatimusten täytäntöönpanoasteen arvioimiseksi tehtiin valmiusarviointi. Arvioinnin tuloksena pääteltiin, että ECHO täyttää kyseiset vaatimukset; alkuvuodesta 2004 tehty seuranta vahvisti tuloksen.

Noudattaakseen uutta varainhoitoasetusta ECHO tarkisti kumppaneidensa kanssa yhteisiä rahoitusjärjestelyjä ja sopimusvälineitä (kumppanuutta koskeva puitesopimus). Toimenpide auttoi laskemaan humanitaarisille avustusoperaatioille ominaisen riskialttiuden hyväksyttävälle tasolle varainhoidon sääntöjenmukaisuutta, laillisuutta ja moitteettomuutta parantamalla.

ECHO jatkoi kuukausittaista raportointia talousarvion täytäntöönpanosta. Raportteihin sisältyy varianssianalyysi ja alustava suunnitelma kutakin maata/aluetta/toimea varten ripeän seurannan mahdollistamiseksi. Tällainen tiivis seuranta edisti talousarvion täytäntöönpanoa ja vähensi maksuviiveitä ja toteutumattomien maksusitoumusten määrää. Maksusitoumusmäärärahojen täytäntöönpanoaste oli lähes sataprosenttinen maksumäärärahojen täytäntöönpanoasteen ollessa 92 prosenttia. Tämä on merkittävä saavutus, kun otetaan huomioon toisaalta se, että vuoden lopussa osa talousarvion määrärahoista piti käyttää kiireellisiin päätöksiin, ja toisaalta Irakin kriisin hoitamiseen osoitettujen varojen poikkeuksellisen suuri määrä.

ECHOn rahoittamista mutta muiden osapuolten toteuttamista toimista tehdään tilintarkastus osana sisäistä valvontaa. Vuosi 2003 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin sovellettiin ECHOn ulkoisen tarkastuksen strategiaa, minkä tuloksena tarkastettavien kumppaneiden ja hankkeiden määrä kasvoi huomattavasti ja maantieteellinen kattavuus parani. Loppuun saatettujen hankkeiden osalta ECHOn tarkastuksissa keskitytään kumppaneiden päätoimipaikkoihin, kun taas käynnissä olevissa hankkeissa pääpaino on kentällä.

Päätoimipaikoilla tehtävissä tarkastuksissa ECHO käyttää ulkopuolisia tilintarkastajia kumppaneidensa toiminnan tarkasteluun kahden vuoden ajan. Vuonna 2003 saatettiin päätökseen 96 tällaista tarkastusta ja meneillään niitä oli 44. Vuoden 2003 tarkastusten tuloksena 2,3 miljoonaa euroa määriteltiin alustavasti takaisin perittäviksi. ECHOn virkamiehet tekivät 16 kenttätarkastusta käynnissä olevista hankkeista. Kuuden ECHOn paikallistoimiston tarkastukset saatettiin loppuun.

ECHO on osaltaan harjoittanut uudenaikaista henkilöstöpolitiikkaa komission hallinnonuudistusmallin mukaisesti. Sen kaksi ensisijaista tavoitetta olivat muutosprosessin helpottaminen ottamalla uudistusta varten käyttöön asianmukaiset rakenteet ja tuloksiin perustuvan työskentelykulttuurin edistäminen laadun parantamiseksi. Muutosprosessin yhteydessä annettu koulutus kattoi suuren joukon kysymyksiä rahoituksesta päätöksentekomenettelyihin, ja koko henkilöstölle järjestettiin välivaiheen arviointiseminaari, jonka keskipisteessä olivat EU:n tulevaisuutta pohtineessa valmistelukunnassa käydyt keskustelut. Kakkostavoitteeseen pyrittiin järjestämällä uusille tulokkaille johdantokursseja, ECHOn yhteistyökumppaneiden esittelyjä sekä erityisiä koulutustilaisuuksia ECHOn toimintavälineistä, esimerkiksi kumppanuutta koskevasta puitesopimuksesta.

Arvioinnin alalla ECHO omaksui uuden lähestymistavan ottamalla sen tiiviimmin osaksi strategiasuunnittelua ja politiikan laadintaa. Tämän lähestymistavan mukaisesti se osallistui kotimaansa sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä koskevien kysymysten yhteisarviointiin eräiden jäsenvaltioiden ja muiden humanitaaristen toimijoiden kanssa. ECHO käynnisti humanitaarisen avustushenkilöstön turvallisuutta koskevien normien ja käytäntöjen arvioinnin sekä kampanjoinnin "humanitaarisen toimintatilan" turvaamiseksi.

Maantieteellisesti suunnattuja toimia ja yhteistyökumppaneiden toimintaa arvioitiin niitäkin edelleen, erityisesti Serbiassa, Sudanissa, Angolassa ja Afganistanissa. Arvioinnin tuloksena ECHOn rahoittamien toimien todettiin olevan sen toimivaltuuksien mukaisia. ECHO arvioi myös yhteistyötään Unicefin kanssa.

4. Tulevaisuudennäkymät

Tämä kertomus julkaistaan eurooppalaisten toimielinten siirtymävaiheessa ja poliittisessa tilanteessa, jossa käydään keskustelua uuteen maailmanjärjestykseen ja maailmanlaajuiseen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, joilla saattaa olla vaikutusta ECHOon ja humanitaarisen avun antajayhteisöön laajemminkin.

ECHO pitää jatkossakin kiinni humanitaarisen avun perusperiaatteista ja -arvoista eli tasapuolisuudesta, puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Se on vakuuttunut, että näissä periaatteissa tiukasti pitäytyminen on entistä tärkeämpää sekä nykyisessä institutionaalisessa tilanteessa, jossa tietyt poliittiset voimat pyrkivät näkemään humanitaarisen avun ulkopoliittisena tai kriisinhallinnan välineenä, että entistä vaarallisemmaksi käyvässä toimintaympäristössä, jossa humanitaarisista järjestöistä on tullut sotaa käyvien ryhmittymien vihollisuuksien kohteita. Näiden perusperiaatteiden kunnioittaminen on avun tehokkaan toimituksen, apua tarvitsevien väestöryhmien luokse pääsemisen sekä avustustyöntekijöiden hengen ja turvallisuuden turvaamisen kannalta avainasemassa.

ECHOn näkökulmasta humanitaarinen toimintatila voidaan parhaiten säilyttää noudattamalla täysimääräisesti nk. hyvän avustamisen periaatteita, vaalimalla sitoumusta antaa korkealaatuista apua ja käymällä avointa vuoropuhelua muiden keskeisten toimijoiden kanssa.