52001DC0702


Otsikko ja viite

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden Komitealle - Tehokas ongelmanratkaisu sisämarkkinoilla ("SOLVIT")

/* KOM/2001/0702 lopull. */

Teksti

BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
  html   html html   html html html   html         html   html       html html

Päivämäärät

Luokittelut

Sekalaisia tietoja

Asiakirjojen väliset yhteydet

Teksti

Kaksikielinen näyttö: DA DE EL EN ES FI FR IT NL PT SV

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE - Tehokas ongelmanratkaisu sisämarkkinoilla ("SOLVIT")

Tiivistelmä

SOLVIT-verkon tarkoituksena on auttaa kansalaisia ja yrityksiä ratkaisemaan ongelmia, joita ne kohtaavat tilanteissa, joissa jonkin toisen jäsenvaltion viranomaiset mahdollisesti soveltavat sisämarkkinasääntöjä virheellisesti. Verkko rakentuu jo olemassa olevalle koordinointikeskusten verkostolle. Näitä keskuksia on kussakin jäsenvaltiossa yksi, ja ne perustettiin vuonna 1997 edellä mainitun kaltaisten ongelmien ratkaisemista varten. Tähän verkkoon liittyy kuitenkin tiettyjä puutteita, jotka on korjattava.

Tässä tiedonannossa ehdotetaan tämän vuoksi seuraavaa neljää parannusta:

- perustetaan vuoden 2002 kesäkuuhun mennessä EU:n laajuinen verkossa toimiva tietokanta, joka on helppokäyttöinen, joka lisää avoimuutta ja luo vertaisarviointiin perustuvaa painetta sekä kannustanee näin jäsenvaltioita pyrkimään parempiin tuloksiin.

- laaditaan koordinointikeskuksia varten selkeät periaatteet tapausten käsittelystä SOLVIT-verkossa. Nämä periaatteet vahvistetaan komission suosituksessa, johon neuvostoa kehotetaan sitoutumaan.

- tiedotetaan SOLVIT-verkosta laajalti heti sen perustamisen jälkeen. Jäsenvaltioiden järjestämää tiedotusta voidaan täydentää "eurooppalaisille yhteyspisteille" suunnatuilla kohdennetuilla tiedotuskampanjoilla.

- toteutetaan ennaltaehkäiseviä toimia, joilla pyritään poistamaan toistuvien ongelmien syyt.

//

>TAULUKON PAIKKA>

// Kuvio 2: Onnistuneesti ratkaistuja tapauksia:

// Meriteitse puutavaraa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuljettanut hollantilainen yritys joutui tullitarkastukseen Yhdistyneen kuningaskunnan satamassa. Yritys tiedusteli omalta kansalliselta sisämarkkinoiden yhteyspisteeltään, oliko Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisilla oikeus vaatia maksua kyseisen tarkastuksen suorittamisesta. Kahdenvälisten neuvottelujen tuloksena Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset peruuttivat toimenpiteen ja palauttivat hollantilaiselle yritykselle tämän suorittaman maksun.

Ranskan kansalaisella oli ongelmia saada Espanjan viranomaiset tunnustamaan lääkärintutkintonsa. Molempien jäsenvaltioiden koordinointikeskusten puututtua asiaan hänen tutkintonsa tunnustettiin ja hän pystyi aloittamaan lääkärinammatin harjoittamisen Espanjassa.

Liian vähän tapauksia ratkaistaan kohtuullisessa ajassa. // Koordinointikeskusten ja yhteyspisteiden verkko ei kokonaisuutena tarkasteltuna ole riittävän helppokäyttöinen: sen avoimuudessa on puutteita, sen toiminta perustuu liian usein kirjalliseen viestintään (joka on hidasta) ja, koska tulosten saavuttamiselle ei ole asetettu selkeitä määräaikoja, vastausten saaminen saattaa kestää pitkän ajan. Vain harvat jäsenvaltiot ovat investoineet riittävästi verkon henkilöstöresursseihin ja sen tunnetuksi tekemiseen. Tämän vuoksi ei ole yllättävää, että verkko tunnetaan huonosti sen kohderyhmien, eli kansalaisten ja yritysten, keskuudessa [1]. Kaikki jäsenvaltiot ovat käyttäneet verkkoa ja toiset (kuten Yhdistynyt kuningaskunta ja Ruotsi) käyttävät sitä muita useammin (katso kuvio 3). Verkon menestyksekästä toimintaa kuvaava prosenttiluku, joka ilmoittaa ratkaistujen tapausten osuuden, on valitettavan pieni. Tapauksista, joiden käsittelyn aloittamisesta oli kulunut yli kaksitoista kuukautta, oli vuoden 2000 lopulla ratkaisematta vielä yli kaksi kolmasosaa.

[1] Katso EOS Gallup Europe lokakuulta 2001: 8 046 haastatellusta kansalaisesta vain 3 prosenttia oli kuullut sisämarkkinoiden yhteyspisteistä.

// Kuvio 3: Verkko on käsitellyt vain muutamia tapauksia

//

>VIITTAUS KAAVIOON>

Huom.: tapausten lukumäärä koordinointikeskusta kohti (1999-2000)

Yhteisön muut toimielimet ovat katsoneet, että muutoksia tarvitaan. // Komission lisäksi myös monet muut tahot ovat katsoneet, että muutoksia tarvitaan. Lukuisissa ministerineuvoston päätelmissä on viitattu tarpeeseen parantaa ongelmanratkaisua kansalaisten ja yritysten etujen mukaisesti [2]. Euroopan parlamentti on jo pitkään kehottanut ongelmanratkaisujärjestelmien parantamiseen ja tehostamiseen sillä perusteella, että kansalaiset ja etenkin pienyritykset kohtaavat edelleen esteitä, joiden vuoksi ne eivät pysty täysimääräisesti hyödyntämään sisämarkkinoiden tarjoamia etuja. Parlamentin eri vaalipiireistä saamien vetoomusten määrä ja sisältö vahvistavat tämän näkemyksen. Selkeitä lisätodisteita sen paikkansapitävyydestä saatiin myös sisämarkkinafoorumissa, jonka Euroopan parlamentti, silloinen puheenjohtajavaltio Ranska ja komissio järjestivät yhteistyössä vuonna 2000 [3].

[2] 31. toukokuuta 2001 kokoontunut sisämarkkinaneuvosto totesi päätelmissään, että "...vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä kansalaisten/kuluttajien ja yritysten, erityisesti pk-yritysten aseman vahvistamiseksi, sisämarkkinoiden sääntelyn muotoilemiseksi esimerkiksi arvioimalla vaikutuksia kuluttajiin ja pk-yrityksiin, sekä tehokkaampia ongelmanratkaisukeinoja" (kohta 12).

[3] Katso http://europa.eu.int/comm/internal_market/en/update/imforum/forumnew.htm

// Talous- ja sosiaalikomitea on päätynyt pitkälti samaan johtopäätökseen. Se tuki komission suunnitelmaa ja viittasi tässä yhteydessä siihen, että tarvitaan keinoja, joiden avulla voidaan "ratkaista sisämarkkinoiden moninaiset ongelmat nopeasti ja tehokkaasti" [4]. Se totesi lisäksi päätelmissään, että verkosta on tehtävä entistä dynaamisempi ja näkyvämpi ja että sille on saatava entistä laajempi poliittinen tuki.

[4] Lausunto komission laatimasta sisämarkkinoiden strategian katsauksesta vuodeksi 2001, CES 702/2001, 30.-31. toukokuuta 2001.

// Alueiden komitea, johon kuuluu useita sellaisten paikallis- ja aluetason viranomaisten edustajia, jotka ovat suoraan vastuussa sisämarkkinasääntöjen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta, on kehottanut kehittämään "interaktiivista verkottumista", jotta voidaan varmistaa "(viranomaisten) kyky ratkaista yksittäisiä ongelmia nopeasti ja epäbyrokraattisesti myös ulkomailla." [5]

[5] Lausunto komission laatimasta sisämarkkinoiden strategian katsauksesta vuodeksi 2001, CoR 200/2001, Rev. 2, 14.-15. marraskuuta 2001.

Tarkoituksena on luoda verkko kansalaisten tarpeisiin. // Nykyisten rakenteiden vahvistamiselle on näin ollen saatavilla tukea ja siihen on myös paineita. Tarvitaan siis ainoastaan toimia. Tämän tiedonannon ja siinä ehdotetun lähestymistavan peruslähtökohtana on, ettei verkolla saavutettujen tulosten vähäisyys ole koordinointikeskusten ja yhteyspisteiden syytä. Koordinointikeskusten ja yhteyspisteiden henkilökunnalle on annettavat välineet, joita ne tarvitsevat voidakseen tehdä työnsä hyvin. Nykypäivän toimintaympäristössä, jossa tietoa on tarjolla runsaasti ja jossa toiminta on nopeaa, kansalaisilla ja yrityksillä on tarpeita ja odotuksia, joihin nykyinen verkko ei pysty vastaamaan. Yhteisenä tavoitteena on tämän puutteen perusteellinen korjaaminen.

>TAULUKON PAIKKA>

// Komissio kehottaa:

- Euroopan parlamenttia, neuvostoa, talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa hyväksymään tässä tiedonannossa ehdotetun kokonaislähestymistavan ja näin vahvistamaan poliittisen tahtonsa sisämarkkinoilla esiintyvien ongelmien ratkaisun tehostamiseksi;

- neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään komission suosituksen, jossa vahvistetaan SOLVIT-verkon käyttöä koskevat periaatteet;

- neuvostoa antamaan päätöslauselman, jolla se vahvistaa poliittisen sitoutumisensa näiden periaatteiden täytäntöönpanoon ja johon liittyy kunkin jäsenvaltion sitoumus tarvittavien budjetti- ja henkilöresurssien käyttöön asettamisesta;

- jäsenvaltioita järjestämään tarvittavan tiedotuksen, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa SOLVIT-verkosta sen kaikille mahdollisille kohderyhmille, eli kansalaisille ja yrityksille.

LIITE 1 Osoitteita, joista kansalaiset ja yritykset saavat tietoa

Tietoa ja neuvoja

Vuoropuhelu kansalaisten ja yritysten kanssa

http://europa.eu.int/comm/internal_market/en/update/citizen/ ja

http://citizens.eu.int/

Euroneuvontakeskukset

http://europa.eu.int/comm/enterprise/networks/eic/eic.html

Euroguichet-neuvontapisteet

http://europa.eu.int/comm/consumers/policy/euroguichets/index_en.html

Europe Direct -puhelinpalvelu

http://europa.eu.int/europedirect/en/about_en.html ja http://europa.eu.int/europedirect/index.html

Vaihtoehtoinen riitojenratkaisu

FIN-NET

http://europa.eu.int/comm/interanl_market/en/finances/consumer/adr

Tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalainen verkko

http://europa.eu.int/comm/consumers/policy/developments/acce_just/acce_just07_workdoc_en.pdf

Vaihtoehtoinen riitojenratkaisu verkossa

http://econfidence.jrc.it

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. TOIMENPITEEN NIMI: TIEDONANTO TEHOKKAASTA ONGELMANRATKAISUSTA SISÄMARKKINOILLA (SOLVIT)

2. BUDJETTIKOHTA (-KOHDAT) + NIMIKE (NIMIKKEET) : Eri budjettikohdat - kokonaisrahoitus

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): milj. euroa maksusitoumusmäärärahoina: 1 235

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika: 2001-2003. Tointa tarkistetaan vuonna 2003.

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

milj. euroa (3 desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (vrt. kohta 6.1.2)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

|X| Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen

| | Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen ohjelmasuunnitelman muuttamista,

| | ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

2.5. Vaikutukset tuloihin:

|X| Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat)

TAI

| | Vaikutukset tuloihin ovat seuraavat:

Ei sovelleta.

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

EY:n perustamissopimuksen 95 artikla

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve

5.1.1. Toiminnan tavoitteet

Yhtenäismarkkinoita koskevan vuoden 1997 toimintasuunnitelman mukaisesti jäsenvaltiot perustivat kansalaisten ja yritysten yhteyspisteitä sekä kansallisia koordinointikeskuksia. Koordinointikeskukset toimivat jäsenvaltioiden välisinä viestintäkanavina, jotta löydettäisiin nopeasti käytännön ratkaisuja ongelmiin, joita kansalaiset ja yritykset kohtaavat käyttäessään sisämarkkinasääntöjen mukaisia oikeuksiaan.

Tiedonannon tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden hallintojen välisen nykyisen verkon toimintaa integroidun lähestymistavan, "SOLVIT"-verkon, avulla. Interaktiivinen verkkotietokanta on tarkoitus perustaa kesäkuuhun 2002 mennessä. Tämä uusi tietokanta tarjoaa jäsenvaltioille työkalun, joka on helppokäyttöinen ja joka perustuu uuteen tekniikkaan, lisää avoimuutta ja luo vertaisarviointiin perustuvaa painetta ongelmanratkaisun nopeuttamiseksi.

Komission suosituksessa annetaan selkeitä ohjeita koordinointikeskuksille tapausten käsittelemisestä verkossa. Nämä ohjeet täydentävät verkkotietokantaa ja antavat jäsenvaltioille välineet verkon kaikkien mahdollisuuksien toteuttamiseen.

Kun verkko on perustettu ja toiminnassa, siitä olisi tiedotettava laajemmin. Komissio voisi harkita tukevansa jäsenvaltioiden kampanjoita. Lopuksi olisi kohdistettava korjaavia toimia niille alueille, joilla esiintyy useimpia tapauksia. Tavoitteena olisi oltava ongelmien syiden poistaminen, jotta estettäisiin ongelmia ilmenemästä uudelleen.

Tiedonannon mitattavissa olevat tavoitteet ovat:

a) onnistumisprosentin nostaminen eli ongelmien ratkaiseminen lyhyessä määräajassa (10-14 viikossa)

b) verkon käsittelemien tapausten lukumäärän lisääminen.

5.1.2. Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Komissio arvioi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa nykyisen verkon toimintaa ja teki sen johtopäätöksen, että verkkoa on parannettava.

Suurimmat todetut puutteet olivat seuraavat:

- jäsenvaltiot vastaavat tiedusteluihin hitaasti

- tiedon puute siitä, kehen ottaa yhteyttä toisessa jäsenvaltiossa

- asiakirjojen kääntäminen on aikaavievää ja kallista

- kansalaiset ja yritykset eivät ole tietoisia verkosta

- ongelmanratkaisuun osoitetut resurssit ovat rajalliset.

Nämä puutteet korjataan tiedonannossa esitetyillä toimenpiteillä.

5.1.3. Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

Ei sovelleta.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Tiedonannon perimmäisenä tavoitteena on yksinkertaistaa Euroopan kansalaisten ja yritysten elämää löytämällä nopeita ja epävirallisia ratkaisuja niiden ongelmiin. Kaikki rajatylittäviä toimintoja harjoittavat henkilöt ja yritykset ovat mahdollisia hyödynsaajia siksi, että tiedonannon seurauksena jäsenvaltioiden hallintokoneistojen välinen ongelmanratkaisuverkko toimii paremmin ja siksi, että suunnitelluilla toimilla estetään ongelmia ilmaantumasta uudelleen.

Tiedonannon tarkoituksena on toteuttaa joitakin toimenpiteitä, joilla näihin yleistavoitteisiin päästään. Nämä toimenpiteet ovat seuraavat:

- Tietokannan ja rajoitetun televiestintäjärjestelmän perustaminen, mikä mahdollistaa tehokkaan viestinnän verkon sisällä ja mahdollistaa pääsyn tietoihin, joita verkon tehtävien hoitamisessa tarvitaan.

- Ongelmatapausten käsittelyä verkossa koskevien ohjeiden laatiminen.

- Koordinointikeskusten jäsenten väliset kokoukset, joissa koulutetaan tietokannan käyttöön ja jotka tarjoavat keskustelufoorumin verkon toimintaan liittyvien kysymysten käsittelemiseksi.

- Kansallisten tiedotusstrategioiden kehittäminen, joilla lisätään kansalaisten tietoisuutta verkosta ja joita täydennetään Euroopan tason toimilla.

- Yhteen tai useampaan jäsenvaltioon kohdistetut erityiset ennaltaehkäisevät toimet, joihin kuuluu koulutusseminaareja, lyhyitä vierailuja, ohjeita jne.

- Koordinointikeskusten suorituskykyä mittaavien kriteerien vahvistaminen.

5.3. Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Toimi 1: Turvallisella liittymällä varustetun tietokannan luominen ja ylläpito, ja jäsenvaltioiden koordinointikeskuksille järjestettävät säännölliset koulutustilaisuudet, joissa ne saavat tarvittavat välineet ongelmien ratkaisemiseksi.

Rahoitustarve: 0,080 miljoonaa euroa vuoden 2001 talousarviosta, 0,188 miljoonaa euroa vuoden 2002 talousarviosta, 0,088 miljoonaa euroa vuoden 2003 talousarviosta.

Toimi 2: Tiedotusmateriaalin, ohjeiden ja muiden asiakirjojen laatiminen.

Rahoitustarve: 0,036 miljoonaa euroa vuoden 2002 talousarviosta ja 0,1 miljoonaa euroa vuoden 2003 talousarviosta.

Toimi 3: Puolen päivän mittaisen konferenssin valmisteleminen. Konferenssin tarkoituksena on lisätä Euroopan tasolla tietoisuutta SOLVIT-verkon olemassaolosta.

Rahoitustarve: 0,02 miljoonaa euroa vuoden 2002 talousarviosta.

Toimi 4: Komission verkkosivustoon sijoitettavan, SOLVIT-verkolle omistetun web-sivuston luominen, rakentaminen ja ylläpito.

Rahoitustarve: 0,125 miljoonaa euroa vuoden 2002 talousarviosta.

Toimi 5: Jäsenvaltioiden tukeminen, jotta ne voivat järjestää tiedotustilaisuuksia.

Rahoitustarve: 0,15 miljoonaa euroa vuoden 2002 talousarviosta.

Toimi 6: Koulutusseminaarien ja lyhyiden vierailujen järjestäminen jäsenvaltioiden virkamiehille.

Rahoitustarve: 0,468 miljoonaa euroa vuoden 2003 talousarviosta.

Tarvitaan uusi ylimääräisen toimihenkilön virka (B-ura-alue) toimien 3, 5 ja 6 päivittäisen koordinoinnin ja hallinnoimisen mahdollistamiseksi.

Toimi 7: Tekninen tuki ohjeiden ja muiden asiakirjojen laatimisessa.

Rahoitustarve: 0,015 miljoonaa euroa vuoden 2003 talousarviosta.

Toimi 8: Vierailut pääkaupunkeihin jäsenvaltioiden toiminnan seurantaa varten.

Rahoitustarve: 0,091 miljoonaa euroa vuoden 2002 talousarviosta.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

6.1.1. Rahoitustuki

MSM milj. euroa (3 desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

MSM milj. euroa (3 desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

7.3. Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja. Tarvittavat hallintomäärärahat saadaan varsinaisesti käyttöön vasta, kun komissio on tehnyt resurssien jakoa koskevan vuosittaisen päätöksensä, jossa otetaan erityisesti huomioon budjettivallan käyttäjän vahvistama lisähenkilömäärä ja lisämäärärahat.

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantajärjestelmä

Uudistettua verkkoa seurataan säännöllisesti sen tehokkuutta mittaavien ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Tulokset julkistetaan marraskuussa 2003 sisämarkkinoiden tulostaulussa.

8.2. Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijakso

Marraskuussa 2003 julkaistavia tuloksia käytetään perusteena mitattaessa toimen vaikutuksia ja täytäntöönpanoa. Tulokset ovat tärkein tekijä tehtäessä päätöstä toimen jatkamisesta.

9. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Tavaroiden ja palvelujen hankkimista yhteisölle sääntelevien sääntöjen ja käytäntöjen huolellinen noudattaminen varmistetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan rahoitusasetuksen, rahoitusasetuksen täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja sisäisten sääntöjen mukaisesti.

Interaktiivisen verkkotietokannan ominaisuudet

>VIITTAUS KAAVIOON>

Alkuun

Ylläpito: julkaisutoimisto