Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien SISÄINEN SOPIMUS Neljännen AKT-EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta

NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET EUROOPAN YHTEISÖN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

ottavat huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsovat, että Loméssa 15 päivänä joulukuuta 1989 allekirjoitetussa neljännessä AKT-EY-yleissopimuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna Mauritiuksella 4 päivänä marraskuuta 1995 allekirjoitetulla sopimuksella Lomén neljännen AKT-EY-yleissopimuksen muuttamisesta, jäljempänä `yleissopimus`, yhteisön AKT-valtioille antamien tukien kokonaismääräksi vahvistetaan 14 625 miljoonaa ecua viideksi vuodeksi 1 päivästä maaliskuuta 1995 alkaen, joista 12 967 miljoonaa ecua tulee Euroopan kehitysrahastolta ja 1 658 miljoonaa ecua Euroopan investointipankilta, jäljempänä `pankki`,

neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat sopivat, että merentakaisiin maihin ja alueisiin, joihin sovelletaan perustamissopimuksen neljännen osan määräyksiä, jäljempänä `MMA`, Euroopan kehitysrahastosta suunnattujen tukien määräksi vahvistetaan 165 miljoonaa ecua; lisäksi määrätään Euroopan investointipankin omista varoistaan MMA:illa toteuttamista toimenpiteistä 35 miljoonan ecun arvosta,

tämän sopimuksen soveltamisessa käytettävä ecu on määritetty Euroopan rahapoliittisen yhteistyörahaston käyttämän laskentayksikön arvon muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1978 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3180/78 (1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1971/89, tai tarvittaessa sen koostumuksen myöhemmin määrittävässä neuvoston asetuksessa,

yleissopimuksen ja MMA:iden assosiointia koskevan päätöksen, jäljempänä `päätös`, täytäntöönpanemiseksi on tarpeen perustaa kahdeksas Euroopan kehitysrahasto ja vahvistaa sen varojen hankkimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja jäsenvaltioiden antamat osuudet,

on tarpeen vahvistaa rahoitusyhteistyön hoidon säännöt, päättää tukien valmistelu-, tarkastus- ja myöntämismenettely ja määrittää tukien käytön valvonnan yksityiskohtaiset säännöt,

on tarpeen perustaa komission yhteyteen jäsenvaltioiden hallitusten edustajien komitea sekä vastaavanlainen komitea pankin yhteyteen; on tarpeen varmistaa niiden toimien yhdenmukaistaminen, joita komissio ja pankki toteuttavat yleissopimuksen ja päätöksen vastaavien määräysten soveltamiseksi; tämän vuoksi on suotavaa, että sekä komission alaisen komitean että pankin yhteydessä olevan komitean kokoonpano olisi samanlainen, ja

2 päivänä joulukuuta 1993 annetussa neuvoston päätöslauselmassa ja 6 päivänä toukokuuta 1994 annetuissa neuvoston päätelmissä käsitellään yhteisön yhteistyötoimien ja -politiikkojen yhteensovittamista; 1 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa päätöslauselmassa käsitellään Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden kehityspolitiikkojen ja -toimien täydentävyyttä,

komissiota kuultuaan,

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

I LUKU

1 artikla

1. Jäsenvaltiot perustavat kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston (1995), jäljempänä `rahasto`.

2. a) Rahaston käyttöön asetetaan 13 132 miljoonan ecun summa, josta:

i) jäsenvaltiot rahoittavat 12 840 miljoonaa ecua seuraavien osuuksien mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

ii) 292 miljoonaa ecua siirtona jäsenvaltioiden seuraavasti rahoittamista, aiempien rahastojen sitomattomista varoista tai varoista, joita ei voitu käyttää:

- 111 miljoonaa ecua seitsemännen rahaston avustusten kokonaissumman mukauttamisesta, mistä summasta osapuolet päättivät yleissopimuksen 232 artiklan perusteella, seitsemännen rahaston rahoitusta ja hoitoa koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen jakoperiaatteiden mukaisesti,

- 1242 miljoonaa ecua seitsemännen rahaston avustusten, joiden ei voida katsoa olevan käytettävissä ohjelmoitavaan tukeen, kokonaissumman mukauttamisesta seitsemännen rahaston rahoitusta ja hoitoa koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen jakoperiaatteiden mukaisesti,

- 26 miljoonaa ecua avustusten, joita ei ollut sidottu kuudenteen rahastoon, kokonaissumman mukauttamisesta kuudennen rahaston rahoitusta ja hoitoa koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen jakoperiaatteiden mukaisesti,

- 13 miljoonaa ecua avustusten, joita ei ollut sidottu kuudenteen rahastoon, kokonaissumman mukauttamisesta neljännen rahaston rahoitusta ja hoitoa koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

b) Edellä a alakohdan i alakohdassa mainittua jakoa voidaan muuttaa neuvoston yksimielisellä päätöksellä, jos Euroopan unioniin liittyy uusi valtio.

2 artikla

1. Edellä 1 artiklassa mainittu määrä jaetaan seuraavasti:

a) 12 967 miljoonaa ecua AKT-valtioille seuraavasti:

i) 11 967 miljoonaa ecua avustuksina, mistä summasta

- 1 400 miljoonaa ecua varataan erityisesti rakennemukautukseen,

- 1 800 miljoonaa ecua siirtoina yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 1 luvun mukaisesti,

- 575 miljoonaa ecua erityisrahoitusjärjestelynä yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 3 luvun mukaisesti,

- 260 miljoonaa ecua hätäapuun ja pakolaisapuun,

- 1 300 miljoonaa ecua varataan alueelliseen yhteistyöhön,

- 370 miljoonaa ecua varataan yleissopimuksen 235 artiklassa mainittujen korkotukien rahoittamiseen,

- 6 262 miljoonaa ecua varataan kansallisen ohjelmoitavan tuen rahoittamiseen,

ii) 1 000 miljoonaa ecua riskipääomina;

b) 165 miljoonaa ecua MMA:ille seuraavasti:

i) 135 miljoonaa ecua avustuksina, mistä summasta:

- 2,5 miljoonaa ecua erityisrahoitusjärjestelynä kaivostuotteita koskevan päätöksen määräysten mukaisesti,

- 5,5 miljoonaa ecua siirtoina MMA:ille vientitulojen vakauttamisjärjestelmää koskevan päätöksen määräysten mukaisesti,

- 3,5 miljoonaa ecua varataan hätäapuun ja pakolaisapuun,

- 10 miljoonaa ecua varataan alueelliseen yhteistyöhön,

- 8,5 miljoonaa ecua varataan päätöksen 157 artiklassa mainittujen korkotukien rahoittamiseen,

- 105 miljoonaa ecua varataan kansallisen ohjelmoitavan tuen rahoittamiseen, ja

ii) 30 miljoonaa ecua riskipääomina.

2. Jos jokin itsenäisyyden saavuttanut MMA liittyy yleissopimukseen, 1 kohdan b alakohdan i alakohdan ensimmäisessä, kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja kuudennessa luetelmakohdassa ja 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa mainittuja määriä pienennetään ja 1 kohdan a alakohdan määriä suurennetaan vastaavasti neuvoston yksimielisellä päätöksellä komission ehdotuksesta.

Tällöin asianomainen maa on edelleen oikeutettu 1 kohdan b alakohdan i alakohdan toisessa luetelmakohdassa määrättyihin varoihin, kuitenkin hoitoa koskevien yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 1 luvun sääntöjen mukaisesti.

3 artikla

Edellä 1 artiklassa vahvistettuun määrään lisätään 1 693 miljoonan ecun arvosta pankin omista varoistaan myöntämiä lainoja, joiden myöntämisehdot pankki vahvistaa perussääntönsä määräysten mukaisesti.

Näistä lainoista on tarkoitettu:

a) 1 658 miljoonaa ecua AKT-valtioissa toteutettaviin rahoitustoimenpiteisiin;

b) 35 miljoonaa MMA:illa toteutettaviin rahoitustoimenpiteisiin.

4 artikla

Sellainen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa ja 1 kohdan b alakohdan i alakohdan viidennessä luetelmakohdassa korkotukien rahoittamiseen varattu osa, jota sen kauden päättyessä, jona pankki myöntää lainoja, ei ole sidottu, asetetaan uudelleen käytettäväksi avustuksina, joista se myönnetään.

Neuvosto voi komission yhteisymmärryksessä pankin kanssa laatimasta ehdotuksesta päättää yksimielisesti tämän ylärajan korottamisesta.

5 artikla

AKT-valtioiden ja MMA:iden hyväksi yleissopimuksen ja päätöksen nojalla toteutettavat rahoitustoimenpiteet toteutetaan tässä sopimuksessa edellytyksin ja rahoitetaan rahastosta, lukuun ottamatta pankin omista varoistaan myöntämiä lainoja.

6 artikla

1. Komissio hyväksyy ja ilmoittaa neuvostolle vuosittain ennen 15 päivää marraskuuta arvion seuraavalle varainhoitovuodelle ennakoiduista maksuista sekä rahoitusosuuksia koskevien pyyntöjen erääntymisaikataulut ottaen huomioon pankin arviot niiden toimenpiteiden osalta, joiden hoidosta se vastaa. Neuvosto tekee päätöksen 21 artiklan 4 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä. Yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden osuuksien maksamisesta annetaan 32 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa.

2. Komissio liittää neuvostolle vuosittain esittämäänsä osuuksia koskevaan arvioon arvionsa menoista, mukaan lukien edellisiin rahastoihin liittyvät menot, jokaiselta neljältä vuodelta, jotka seuraavat osuuksia koskevia pyyntöjä.

3. Jos osuudet eivät riitä kattamaan rahaston tosiasiallisia tarpeita kyseisen varainhoitovuoden aikana, komissio tekee ehdotuksia lisämaksuista neuvostolle, joka päättää asiasta viipymättä 21 artiklan 4 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä.

7 artikla

1. Rahastosta mahdollisesti jäljelle jäävä osa käytetään loppuun niiden samojen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, joista määrätään yleissopimuksessa, päätöksessä ja tässä sopimuksessa.

2. Tämän sopimuksen voimassaolon päätyttyä jäsenvaltiot ovat yhä velvollisia 6 artiklassa määrätyin ja 32 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa säädetyin edellytyksin maksamaan osuutensa, joita koskevaa pyyntöä ei ole vielä esitetty.

8 artikla

1. Jäsenvaltiot sitoutuvat suhteessa niiden osuuksiin pankin merkitystä pääomasta toimimaan ehdoitta pankin takaajina kaikissa rahoitussitoumuksissa, jotka johtuvat pankin omista varoistaan lainanottajien kanssa tehdyistä lainasopimuksista yleissopimuksen liitteenä olevan toisen rahoituspöytäkirjan 1 artiklan ja päätöksen vastaavien määräysten sekä tarvittaessa yleissopimuksen 104 ja 109 artiklan mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu takaus rajoittuu 75 prosenttiin pankin kaikkien lainasopimusten perusteella avaamista luotoista; sitä käytetään kattamaan kaikki riskit.

3. Yleissopimusten 104 ja 109 artiklan mukaisesti tehtyjen rahoitussitoumusten osalta jäsenvaltiot voivat pankin pyynnöstä ja erityistapauksissa toimia pankin takaajina, kun osuus on yli 75 prosenttia ja 100 prosenttiin saakka pankin vastaavien lainasopimusten perusteella avaamien luottojen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kokonaistakauksen soveltamista.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdasta johtuvista jäsenvaltioiden sitoumuksista määrätään kunkin jäsenvaltion ja pankin välisissä takaussopimuksissa.

9 artikla

1. AKT-valtioille, MMA:ille sekä Ranskan merentakaisille departementeille 1 päivän kesäkuuta 1964 jälkeen myönnettyinä erityislainoina pankille suoritetut maksut sekä näiden valtioiden, maiden, alueiden ja departementtien hyväksi 1 päivän helmikuuta 1971 jälkeen suoritettujen riskipääomatoimien tuotot ja tulot palautetaan jäsenvaltioille suhteessa niiden osuuksiin rahastossa, josta nämä summat ovat peräisin, jollei neuvosto päätä yksimielisesti komission ehdotuksesta rahastoida varoja tai sitoa niitä muihin toimiin.

Ensimmäisessä alakohdassa mainittujen lainojen ja toimien hoidosta pankille maksettavat välityspalkkiot vähennetään ennakolta näistä summista.

2. Yleissopimuksen 319 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen maksuasiamiesten huostaan Eurooppaan talletettujen varojen korkotulot merkitään yhdelle tai useammalle komission nimissä avatulle tilille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleissopimuksen 192 artiklan määräysten soveltamista. Saatuaan 21 artiklassa tarkoitetun Euroopan kehitysrahaston (EKR) komitean lausunnon, komissio päättää määräenemmistöllä käyttää nämä tulot:

- rahaston varainhoidon hallinto- ja rahoituskulujen kattamiseen;

- budjetiltaan rajallisten ja lyhytkestoisten tutkimusten tai asiantuntijalausuntojen teettämiseen, erityisesti vahvistaakseen omia kykyjään rakennemukautuspolitiikkojen erittelyn, määrittämisen ja suunnittelun alalla;

- budjetiltaan rajallisten ja lyhytkestoisten tilintarkastusten ja arviointien teettämiseen;

- budjetiltaan rajallisten ja lyhytkestoisten tutkimusten tai asiantuntijalausuntojen teettämiseen rahoitusta koskevien ehdotusten viimeistelyvaiheessa.

Neuvosto voi kuitenkin komission ehdotuksesta 21 artiklan 4 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä päättää käyttää tässä artiklassa tarkoitetut tulot muihin kuin 2 kohdassa määrättyihin tarkoituksiin.

II LUKU

10 artikla

1. Jollei 22, 23 ja 24 artiklasta muuta johdu ja sanotun rajoittamatta pankin valtuuksia tiettyjen tukimuotojen hoidossa, komissio hoitaa rahastoa 32 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Jollei 28 ja 29 artiklasta muuta johdu, rahaston varoista rahoitettuja riskipääomia ja korkotukia hoitaa komission lukuun pankki perussääntönsä ja 32 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

11 artikla

Komissio huolehtii neuvoston määrittämän tukipolitiikan sekä AKT-EY-ministerineuvoston yleissopimuksen 325 artiklan mukaisesti määrittämän kehitysrahoitusyhteistyön päälinjojen soveltamisesta.

12 artikla

1. Komissio ja pankki tiedottavat toisilleen vastavuoroisesti ja säännöllisesti niille toimitetuista rahoituspyynnöistä sekä AKT-valtioiden, MMA:iden ja muiden yleissopimuksen 230 artiklassa ja päätöksen vastaavissa määräyksissä tarkoitettuihin tukiin oikeutettujen osapuolten toimivaltaisten elinten alustavista yhteydenotoista ennen pyyntöjensä esittämistä.

2. Komissio ja pankki tiedottavat toisilleen rahoituspyyntöjen tutkinnan edistymisestä. Ne vaihtavat yleisluontoisia tietoja hoitomenettelyjen ja toiminnan kehityspoliittisen suuntaamisen sekä pyyntöjen arvioinnin yhdenmukaistamisen edistämiseksi.

13 artikla

1. Komissio tutkii ne hankkeet ja ohjelmat, jotka voitaisiin rahoittaa yleissopimuksen 233 artiklan ja päätöksen vastaavien määräysten mukaisesti rahaston varoista annetuin avustuksin.

Komissio tutkii myös yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 1 luvun sekä päätöksen vastaavien määräysten mukaisesti esitetyt siirtopyynnöt sekä ne hankkeet ja ohjelmat, jotka yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 3 luvun ja päätöksen vastaavien määräysten mukaisesti voisivat olla erityisrahoitusjärjestelyjen kohteena.

2. Pankki tutkii ne hankkeet ja ohjelmat, jotka sen perussäännön ja yleissopimuksen 233 ja 236 artiklan ja päätöksen vastaavien määräysten mukaisesti voitaisiin rahoittaa sen omista korkotuetuista varoista myönnetyillä lainoilla tai riskipääomilla.

3. Teollisuuden, elintarviketeollisuuden, matkailun, kaivosteollisuuden ja energiantuotannon aloilla tuotantoon liittyvät hankkeet ja ohjelmat sekä näihin aloihin liittyvät liikenne- ja televiestintähankkeet ja -ohjelmat esitellään pankille, joka tutkii, voitaisiinko niille myöntää jokin sen hoitama tukimuoto.

4. Jos komission tai pankin tutkiessa jotakin hanketta tai ohjelmaa käy ilmi, että kyseistä hanketta tai ohjelmaa ei voida rahoittaa millään niiden hoitamalla tukimuodolla, komissio ja pankki toimittavat nämä pyynnöt toisilleen ilmoitettuaan asiasta mahdollisen rahoituksen saajalle.

14 artikla

Komissio huolehtii yhteisön puolesta rahaston varoista avustusten, siirtojen ja erityisrahoitusjärjestelyinä toteutettavien toimenpiteiden rahoituksellisesta täytäntöönpanosta; komissio suorittaa maksut 32 artiklassa tarkoitetun varainhoitoasetuksen mukaisesti, sanotun rajoittamatta yhteisön pankille antamia yleisvaltuuksia edellisten yleissopimusten erityisrahoitusjärjestelynä toteutettujen erityislainojen ja toimien pääomien ja korkojen perimiseksi.

15 artikla

1. Pankki huolehtii yhteisön puolesta rahaston varoista riskipääomina toteutettujen toimien rahoituksellisesta täytäntöönpanosta. Tässä yhteydessä pankki toimii yhteisön puolesta ja sen vastuulla. Yhteisöllä on kaikki tästä johtuvat oikeudet, erityisesti oikeudet velkojana tai omistajana.

2. Pankki huolehtii sen omista varoista lainoina, joihin on liitetty korkotuki rahaston varoista, toteutettujen toimien rahoituksen täytäntöönpanosta.

III LUKU

16 artikla

1. Varmistaakseen yhteistyötoimien avoimuuden ja yhdenmukaisuuden ja parantaakseen niiden täydentävää luonnetta suhteessa jäsenvaltioiden kahdenvälisiin tukiin komissio toimittaa jäsenvaltioille ja niiden paikalla oleville edustajille hankkeita koskevat selostukset heti, kun se on tehnyt päätöksen hankkeen tutkimisesta. Myöhemmin komissio saattaa selostukset ajan tasalle ja toimittaa ne jäsenvaltioille.

2. Samoin avoimuuteen, yhdenmukaisuuteen ja täydentävyyteen pyrkien jäsenvaltiot ja komissio toimittavat toisilleen säännöllisesti päivitetyn luettelon niistä kehitystuista, jotka ne ovat myöntäneet tai jotka ne aikovat myöntää. Lisäksi erityisesti niillä ensisijaisilla aloilla, joiden politiikkojen yhteensovittamisesta neuvosto on antanut erityiset päätöslauselmat, jäsenvaltiot ja komissio huolehtivat järjestelmällisestä tiedon ja näkemysten vaihdosta politiikoistaan ja toimintasuunnitelmastaan edunsaajamaittain ja sopivat, aina kun se on toivottavaa ja mahdollista, yhteisistä alakohtaisista suuntaviivoista maittain komission ja jäsenvaltioiden paikalla olevien edustajien välisissä säännöllisissä kokouksissa, kahdenvälisissä yhteyksissä tai jäsenvaltioiden hallintojen ja komission asiantuntijoiden kokouksissa sekä 21 artiklassa tarkoitetun EKR:n komitean työssä, jolla on oltava keskeinen asema tässä prosessissa.

3. Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat lisäksi toisilleen paikalla olevien edustustojensa välillä käytävissä säännöllisissä kokouksissa, kahdenvälisissä yhteyksissä tai jäsenvaltioiden hallintojen ja komission asiantuntijoiden kokouksissa sekä 21 artiklassa tarkoitetun EKR:n komitean toiminnan yhteydessä ne tiedot, joita niillä on muista kahdenvälisistä, alueellisista ja monenkeskisistä tuista, joita on myönnetty tai aiotaan myöntää AKT-valtioille.

4. Pankki tiedottaa säännöllisesti ja luottamuksellisesti jäsenvaltioiden ja komission erityisesti nimetyille edustajille niistä AKT-valtioille tarkoitetuista hankkeista, jotka se aikoo tutkia.

17 artikla

1. Yleissopimuksen 281 artiklassa määrätystä ohjelman valmistelusta huolehditaan jokaisessa AKT-valtiossa komission vastuulla, ja pankki osallistuu tähän valmisteluun.

2. Helpottaakseen ohjelman valmistelua komissio sovittaen tehostetusti työtään yhteen erityisesti paikalla edustettuina olevien jäsenvaltioiden kanssa sekä yhteydessä pankkiin tekee jokaisesta AKT-valtiosta taloudellisen ja yhteiskunnallisen arvion, jotta kehitystä jarruttavat rajoitukset ja elinkelpoiset kehitysnäkymät voitaisiin tunnistaa ja arvioida niiden perusteella tarkoituksenmukaisilta vaikuttavat suuntaviivat.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu arvio koskee myös aloja, joilla yhteisö on erityisen aktiivinen, ja niitä, joilla yhteisöltä saatettaisiin pyytää tukea, ja siinä otetaan huomioon yhteisön yhteistyöpolitiikan painopisteet, kansalliset politiikat makrotaloudellisella ja alakohtaisella tasolla sekä niiden tehokkuus, muiden rahoittajien ja erityisesti jäsenvaltioiden toimet, alojen keskinäiset riippuvuussuhteet sekä yhteisön aiempien tukien perusteellinen arviointi ja niistä saadut kokemukset.

4. Komissio laatii 2 kohdassa tehdyn arvion perusteella yhteistyösuunnitelmasta maakohtaisen ja aluetasoisen yhteenvetoasiakirjan, jossa esitetään ehdotus yhteisön toimintasuunnitelmaksi.

18 artikla

1. Jäsenvaltioiden, komission ja pankin edustajat käsittelevät kyseisen asiankirjan 21 artiklassa tarkoitetussa EKR:n komiteassa arvioidakseen yhteisön ja kunkin AKT-valtion yhteistyön yleispuitteet ja taatakseen mahdollisimman hyvin yhteisön ja jäsenvaltioiden tuen yhdenmukaisuuden ja täydentävän luonteen. Pankki puolestaan ilmoittaa niiden mahdollisten varojen määrän, jotka se aikoo myöntää AKT-valtiolle.

2. Tämän tarkastelun ja asianomaisen AKT-valtion tekemien ehdotusten pohjalta kyseinen AKT-valtio, komissio ja pankki, siltä osin kuin asia koskee sitä, vaihtavat näkemyksiä yleissopimuksen 282 artiklan mukaisesti yhteisön avustusta koskevan ohjelmasuunnitelman laatimiseksi.

3. Kutakin AKT-valtiota koskeva yhteisön tukiohjelma välitetään jäsenvaltioille, jotta jäsenvaltioiden ja pankin edustajat voivat vaihtaa näkemyksiä neuvotteluissa. Näitä neuvotteluja käydään komission tai yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä.

4. Kansallisen ohjelman valmistelua koskevia 17 artiklan ja tämän artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin alueelliseen ohjelmointiin yleissopimuksen 160 artiklan mukaisesti.

19 artikla

1. Mainittu ohjelmasuunnitelma tarkistetaan 282 artiklan 3 kohdan mukaisesti viimeistään kolmen vuoden kuluessa toisen rahoituspöytäkirjan voimaantulosta tai kun AKT-valtion maaohjelmasuunnitelman yhteydessä tehtyjen rahoituspäätösten kokonaismäärä on yltänyt 80 prosenttiin avustuksen ensimmäisestä ohjeellisen rahoituksen erästä, jos tämä taso saavutetaan ennen edellä mainitun kolmevuotiskauden loppua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta AKT-valtion mahdollisuutta pyytää 282 artiklan 3 kohdan mukaista maaohjelman tarkistusta.

2. Komissio arvioi yleissopimuksen 282 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut seikat huomioon ottaen AKT-valtion maaohjelmasuunnitelman puolivälin tarkistuksen valmistuttua AKT-valtion todellisen tarpeen rahoitussitoumusten osalta yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan kauden loppuun asti. Komissio päättää tapauskohtaisesti maaohjelmasuunnitelman toisen erän myöntämisestä ja tasosta vaihdettuaan jäsenvaltioiden kanssa näkemyksiä EKR:n komiteassa 24 artiklan mukaisesti komission osastojen yhteenvetoasiakirjan pohjalta.

20 artikla

1. Mukautustukea koskevat yleissopimuksen määräykset pannaan täytäntöön seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a) arvioidessaan asianomaisten AKT-valtioiden tilannetta yleissopimuksen 246 artiklassa mainittujen tekijöiden perusteella komissio arvioi tämän artiklan kattamien alojen, erityisesti raha-, budjetti- ja veropolitiikan, toteutettujen tai suunniteltujen uudistusten laajuuden ja tehokkuuden;

b) rakennemukautustukena myönnetyn tuen on liityttävä suoranaisesti asianomaisen valtion tämän mukauttamisen mukaisesti toteuttamiin toimiin ja toimenpiteisiin;

c) sopimusten tekemisessä sovellettavien menettelyjen on oltava riittävän joustavia, jotta ne mukautuvat asianomaisten AKT-valtioiden tavanomaisiin hallinnollisiin ja kaupallisiin menettelyihin;

d) jollei c alakohdasta muuta johdu, jokaisessa rakennemukautustukiohjelmassa vahvistetaan tuontiohjelmia sovellettaessa tuontisopimusten tekemistä koskeva järjestelmä ja tässä yhteydessä arvo tuontitilausta kohti, joka vastaa kahta tarjouskilpailutasoa:

- kansainvälinen tarjouskilpailu;

- neuvoteltu sopimus.

Kun on kyseessä valtion tai julkiseen alaan liittyvien alojen harjoittama tuonti, seurataan kuitenkin tavanomaisia julkisia hankintoja koskevia menettelyjä;

e) ohjelman toimeenpanosta vastuussa olevan AKT-toimielimen käyttöön annetaan asiantuntija-apua kyseisen AKT-valtion pyynnöstä ja tämän kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Asiantuntija-apua koskevien neuvottelujen aikana komissio huolehtii siitä, että asiantuntija-apua antavien vastuulla on:

- valvoa ohjelman operationaalista toimeenpanoa;

- taata mahdollisimman laajojen AKT- ja EY-hankkijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, että tuontia harjoitetaan edullisimmin hinta-laatuedellytyksin;

- neuvoa tuojia, aina kun se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti perusteltavissa, laajentamaan markkinoitaan.

Asiantuntijat voivat tarvittaessa auttaa tuojia, niiden näin halutessa, ryhmittämään yhteen tilauksiaan, jos tuotavat tavarat ovat tasalaatuisia, paremman hinta-laatusuhteen saavuttamiseksi;

f) suoran talousarviotuen on oltava osana kokonaisuudistusohjelmaa täysin yhdenmukainen makrotaloudellisten ja talousarvion puitteiden kanssa, ja siihen on sovellettava yleisiä ja alakohtaisia tuontiohjelmia koskevia poikkeuksia. Erityisesti apua ei saa käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin käytettävien menojen tukemiseen.

2. Komissio tiedottaa jäsenvaltioille tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa mukautustukiohjelmien toteuttamisesta ja kaikista ongelmista, jotka liittyvät tukikelpoisuuden säilyttämiseen. Nämä tiedot, joiden mukana ovat kaikki tarpeelliset yksityiskohtaiset tiedot, mukaan lukien tilastotiedot, kattavat erityisesti ohjelman toimeenpanosta vastuussa olevan AKT-toimielimen kanssa tehdyn sopimuksen moitteettoman soveltamisen, mukaan lukien 1 kohdan e alakohdan toisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuihin neuvotteluihin liittyvät määräykset. Näiden tietojen, tuontiohjelmien edistymisen ja muiden varojen antajien kanssa tehtävän yhteensovittamisen perusteella neuvosto voi komission ehdotuksesta ja 21 artiklan 4 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä päättää mukauttaa näiden ohjelmien toteuttamisen yksityiskohtaisia sääntöjä, sellaisina kuin ne on määritelty 1 kohdassa.

IV LUKU

21 artikla

1. Komission alaisuuteen perustetaan komission hoitaman rahaston varoja varten komitea, jäljempänä `EKR:n komitea` joka muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajista.

EKR:n komitean puheenjohtajana toimii komission edustaja; komissio huolehtii sen sihteeristöstä.

Pankin edustaja osallistuu sen työskentelyyn.

2. Neuvosto päättää yksimielisesti EKR:n komitean työjärjestyksestä.

3. Jäsenvaltioiden äänimäärät painotetaan EKR:n komiteassa seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

4. EKR:n komitea tekee päätöksensä sellaisella 145 äänen määräenemmistöllä, joka edustaa vähintään kahdeksaa asian puolesta äänestävää jäsenvaltiota.

5. Edellä 3 kohdassa määrättyä painotusta ja 4 kohdassa mainittua määräenemmistöä muutetaan neuvoston yksimielisellä päätöksellä 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

22 artikla

1. EKR:n komitea keskittyy työssään yhteistyön olennaisiin maakohtaisiin ongelmiin ja pyrkii yhteensovittamaan tarkoituksenmukaisella tavalla yhteisön ja sen jäsenvaltioiden lähestymistavat ja toiminnan tavoitteenaan niiden yhdenmukaisuus ja toisiaan täydentävä luonne.

2. EKR:n komitean tehtävät ovat kolmetasoisia:

- yhteisön tuen ohjelman valmistelu,

- yhteisön tuen täytäntöönpanon seuranta, alakohtaiset näkökohdat mukaan lukien,

- päätöksentekoprosessi.

23 artikla

Ohjelman valmistelun osalta 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun käsittelyn ja 18 artiklan 3 kohdassa sekä 19 artiklan 2 kohdassa määrättyjen näkemysten vaihtojen tarkoituksena on päästä toivottuun yksimielisyyteen komission ja jäsenvaltioiden välillä. Tämä käsittely ja nämä näkemysten vaihdot suoritetaan EKR:n komiteassa, ja ne koskevat:

- yhteisön kunkin AKT-valtion kanssa tekemän yhteistyön yleispuitteita, erityisesti alaa tai aloja, joille tuki aiotaan keskittää, ja näille aloille vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi määrättyjä toimenpiteitä sekä alueellisen yhteistyön täytäntöönpanemiseksi suunniteltuja yleisiä suuntaviivoja,

- yhteisön ja sen jäsenvaltioiden tuen yhdenmukaisuutta ja toisiaan täydentävää luonnetta.

Jos 1 kohdassa tarkoitettuun yksimielisyyteen ei olisi mahdollista päästä, myös EKR:n komitea antaa asiasta jäsenvaltion tai komission pyynnöstä lausuntonsa määräenemmistöllä 21 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

24 artikla

Yhteistyön täytäntöönpanon seurannan osalta EKR:n komiteassa keskustellaan:

- kehityspolitiikan ongelmista sekä kaikista yleisluontoisista ja/tai alakohtaisista ongelmista, jotka voivat aiheutua komission hoitamista varoista rahoitettujen eri hankkeiden ja ohjelmien toteuttamisesta, ottaen huomioon jäsenvaltioiden kokemukset ja toimet;

- yhteisön ja sen jäsenvaltioiden lähestymistavasta mukautustuen myöntämiseen asianomaisille valtioille, kysymys vastapuolen varojen käytöstä mukaan lukien;

- maaohjelmaluonnosten ja mukautustuen mahdollisesti tarpeellisten muutosten ja mukautusten tarkastelusta;

- kauden puolivälin katsauksesta, jonka EKR:n komitea pyytää tarvittaessa tehtäväksi erityisiä hankkeita tai ohjelmia koskevia ehdotuksia hyväksyttäessä;

- yhteisön tukien arvioinneista, kun ne aiheuttavat ongelmia EKR:n komitean toimintaan liittyvissä kysymyksissä.

25 artikla

1. EKR:n komitea antaa lausuntonsa päätöksenteon osalta 21 artiklassa määrätyllä määräenemmistöllä:

a) AKT-valtioiden kelpoisuudesta saada rakennemukautustuen varoja, paitsi jos tämä kelpoisuus seuraa yleissopimuksen 246 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilman muuta;

b) rahoitusta koskevista ehdotuksista, jotka liittyvät hankkeisiin ja ohjelmiin, joiden arvo on yli kaksi miljoonaa ecua, kirjallista tai tavanomaista menettelyä noudattaen, jonka edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt täsmennetään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa työjärjestyksessä;

c) rahoitusta koskevista ehdotuksista, jotka liittyvät mukautustukeen tai erityisrahoitusjärjestelyyn (Sysmin), riippumatta rahoituksen määrästä;

d) 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti laadituista, määräaikaista rahoitusta koskevista ehdotuksista (korkojen käyttö).

2. Komissiolla on valtuudet EKR:n komitean lausuntoa pyytämättä hyväksyä toimet, joiden arvo on vähemmän kuin kaksi miljoonaa ecua.

3. a) Komissiolla on myös b alakohdassa määrätyin edellytyksin valtuudet EKR:n komitean lausuntoa pyytämättä hyväksyä 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut hankkeen tai ohjelman ennakoitujen tai kirjattujen ylitysten kattamiseksi taikka 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ehdotusten rakennemukautuseriä koskevien lisärahoitustarpeiden kattamiseksi tarvittavat lisäsitoumukset, kun rahoituspäätöksessä määrätyn alkuperäissitoumuksen ylitys tai tarvittava lisämäärä on enintään 20 prosenttia.

b) Jos edellä a alakohdassa tarkoitettu lisäsitoumus on vähemmän kuin neljä miljoonaa ecua, komissio ilmoittaa tehdystä päätöksestä EKR:n komitealle. Jos edellä a alakohdassa tarkoitettu lisäsitoumus on enemmän kuin neljä miljoonaa ecua, mutta alle 20 prosenttia alkuperäissitoumuksesta, EKR:n komitean lausunto pyydetään yksinkertaistetuilla ja nopeutetuilla menettelyillä, jotka täsmennetään komission ehdotusten pohjalta EKR:n komitean työjärjestystä hyväksyttäessä.

4. Rahoitusta koskevista ehdotuksista on käytävä ilmi erityisesti hankkeiden ja toimintaohjelmien tilanne kyseisen valtion tai kyseisten valtioiden kehitysnäkymien osalta sekä niiden soveltuvuus yhteisön tukemiin alakohtaisiin tai makrotaloudellisiin politiikkoihin. Niistä on käytävä ilmi yhteisön aikaisempien tukien käyttö samalla alalla kyseisissä maissa ja niihin on liitettävä kyseiseltä alalta mahdollisesti tehdyt hankekohtaiset arvioinnit.

5. Rakenteellista mukauttamista koskevissa rahoitusehdotuksissa eritellään erityisesti talousarvioon perustuvan tuen käyttökohteet riippumatta siitä, onko tuki välitöntä vai välillistä.

6. Menettelyjen nopeuttamiseksi rahoitusehdotukset voivat kattaa rahoituksen kokonaismäärät silloin kun on kyseessä rahoitus, joka koskee:

a) koulutusta,

b) hajautettua yhteistyötä,

c) pienimuotoisia hankkeita,

d) myynnin edistämistä ja kaupan kehittämistä,

e) rajoitetun kokoisia hankekokonaisuuksia määritetyllä alalla,

f) teknistä yhteistyötä.

26 artikla

1. Kun EKR:n komitea vaatii olennaisia muutoksia johonkin 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ehdotukseen tai kun ehdotuksesta ei ole myönteistä lausuntoa, komissio neuvottelee kyseisen tai kyseisten AKT-valtioiden edustajien kanssa.

Neuvottelun jälkeen komissio ilmoittaa neuvottelun tulokset jäsenvaltioille EKR:n komitean seuraavassa kokouksessa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun neuvottelun jälkeen komissio voi jättää tarkistetun tai täydennetyn ehdotuksen EKR:n komitealle jossakin sen myöhemmässä kokouksessa.

3. Jos EKR:n komitea kieltäytyy antamasta myönteistä lausuntoa, komissio ilmoittaa asiasta kyseiselle AKT-valtiolle tai kyseisille AKT-valtioille, jotka voivat pyytää, että:

- ongelma tuodaan yleissopimuksen 325 artiklassa tarkoitetun AKT-valtioiden ja EY:n ministerikomitean, jäljempänä `kehitysrahoitusyhteistyön komitea`, käsiteltäväksi, tai

- sitä tai niitä kuullaan yhteisön päätöksentekoelimissä 27 artiklan 2 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

27 artikla

1. Edellä 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ehdotukset, joiden liitteenä on EKR:n komitean lausunto, toimitetaan komissiolle päätettäviksi.

2. Jos komissio päättää poiketa EKR:n komitean esittämästä lausunnosta tai jos komitean myönteistä lausuntoa ei ole, komission on joko peruutettava ehdotus tai annettava se mahdollisimman pian neuvoston käsiteltäväksi, joka tekee päätöksen noudattaen samaa äänestysmenettelyä kuin EKR:n komitea, määräajassa, joka yleensä saa olla enintään kaksi kuukautta.

Jälkimmäisessä tapauksessa ja kun kyseessä ovat rahoitusehdotukset, asianomainen AKT-valtio voi, jollei se ole päättänyt viedä asiaa kehitysrahoitusyhteistyön komiteaan, yleissopimuksen 289 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittaa neuvostolle tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen tietojen täydentämiseksi ennen lopullista päätöksentekoa, ja neuvoston puheenjohtaja ja jäsenet voivat kuulla sitä.

28 artikla

1. Pankin alaisuuteen perustetaan komitea, jäljempänä `28 artiklan komitea`, joka muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajista.

Edellä tarkoitetun 28 artiklan komitean puheenjohtajana toimii edustaja siitä jäsenvaltiosta, jolla on pankin valtuuston puheenjohtajuus; pankki huolehtii sen sihteeristöstä.

Komission edustaja osallistuu komitean työskentelyyn.

2. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti 28 artiklan komitean työjärjestyksen.

3. Edellä tarkoitettuun 28 artiklan komiteaan sovelletaan 21 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisia jäsenvaltioiden äänten painotusta sekä määräenemmistöä.

29 artikla

1. Edellä tarkoitettu 28 artiklan komitea antaa määräenemmistöllä lausunnon korkotuettujen lainojen hakemuksista sekä pankin sille esittämistä riskipääomarahoitusta koskevista ehdotuksista.

Komission edustaja voi esitellä kokouksessa toimielimensä arvion näistä ehdotuksista. Tämä arvio koskee hankkeiden yhdenmukaisuutta yhteisön kehitysapupolitiikan, yleissopimuksessa määritettyjen rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön tavoitteiden sekä AKT-EY-ministerineuvoston vahvistamien yleisten suuntaviivojen kanssa.

Edellä 1 kohdassa määrättyjen tehtävien lisäksi 28 artiklan komitea voi pankin pyynnöstä tai sen suostumuksella yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä

- tarkastella kehityspolitiikkaa koskevia kysymyksiä, jos ne liittyvät suoraan pankin toimintaan hankkeen yhteydessä,

- vaihtaa näkemyksiä pankin ja jäsenvaltioiden käytännön käsityksistä, jotka koskevat hankkeiden rahoitusta yhteensovittamisen näkökulmasta,

- keskustella kysymyksistä, jotka koskevat 30 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen pankin toimintojen arviointeja.

2. Asiakirjasta, jonka pankki antaa 28 artiklan komitealle, on käytävä ilmi erityisesti hankkeen yhteys kyseisen valtion tai kyseisten valtioiden kehitysnäkymiin sekä tarvittaessa tiedot yhteisön myöntämistä takaisin maksettavista tuista ja sen hankkimista osuuksista sekä yhteisön aikaisempien tukien käyttö samalla alalla; siihen on liitettävä kyseiseltä alalta mahdollisesti tehdyt hankekohtaiset arvioinnit.

3. Kun 28 artiklan komitea antaa myönteisen lausunnon korkotuettua lainaa koskevasta hakemuksesta, hakemus, johon on liitetty komitean lausunto perusteluineen ja tarvittaessa komission edustajan arviointi, annetaan päätettäväksi pankin johtokunnalle, joka tekee päätöksen pankin perussäännön mukaisesti.

Jos komitea ei ole antanut myönteistä lausuntoa, pankki peruuttaa hakemuksen tai päättää pitää sen voimassa. Jälkimmäisessä tapauksessa hakemus, johon on liitetty komitean lausunto perusteluineen ja tarvittaessa komission edustajan arviointi, annetaan päätettäväksi pankin johtokunnalle, joka tekee päätöksen pankin perussäännön mukaisesti.

4. Kun 28 artiklan komitea antaa riskipääomarahoitusta koskevasta ehdotuksesta myönteisen lausunnon, ehdotus annetaan päätettäväksi pankin johtokunnalle, joka tekee päätöksen pankin perussäännön mukaisesti.

Jos komitea ei ole antanut myönteistä lausuntoa, pankki ilmoittaa asiasta yleissopimuksen 289 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti kyseisen AKT-valtion tai kyseisten AKT-valtioiden edustajille, jotka voivat pyytää, että:

- ongelma annetaan kehitysrahoitusyhteistyön komitean käsiteltäväksi, tai

- pankin toimivaltainen elin kuulee niitä.

Tämän kuulemisen jälkeen pankki voi:

- joko päättää olla käsittelemättä ehdotusta edelleen,

- tai pyytää jäsenvaltiota, joka toimii 28 artiklan komitean puheenjohtajana, saattamaan asian neuvoston käsiteltäväksi mahdollisimman pian.

Jälkimmäisessä tapauksessa ehdotus annetaan neuvostolle, ja siihen liitetään 28 artiklan komitean lausunto ja tarvittaessa komission edustajan arviointi sekä kaikki kyseisen AKT-valtion tarpeelliseksi katsomat tiedot neuvoston tietojen täydentämiseksi.

Neuvosto tekee päätöksensä noudattaen samaa äänestysmenettelyä kuin 28 artiklan komitea.

Jos neuvosto vahvistaa 28 artiklan komitean kannan, pankki peruuttaa ehdotuksensa.

Jos sitä vastoin neuvosto tekee pankin ehdotusta puoltavan päätöksen, pankki toteuttaa perussäännössään säädetyt menettelyt.

30 artikla

1. Komissio ja pankki varmistavat, kumpikin omalta osaltaan, hoitamiensa yhteisön tukien täytäntöönpanon edellytykset AKT-valtioissa, MMA:illa tai muilla mahdollisilla tukea saavilla alueilla.

2. Komissio ja pankki varmistavat myös, kumpikin omalta osaltaan ja kiinteässä yhteistyössä asianomaisen valtion tai asianomaisten valtioiden vastuullisten viranomaisten kanssa, yhteisön tuilla rahoitettujen hankkeiden hyödyntämisen edellytykset tukea saavilla alueilla.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan yhteydessä komissio ja pankki tutkivat, missä määrin yleissopimuksen 220 ja 221 artiklassa ja päätöksen vastaavissa määräyksissä tarkoitetut tavoitteet on saavutettu.

4. Pankki antaa komissiolle säännöllisesti tämän hoitaman rahaston varoista rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvät tiedot.

5. Komissio ja pankki ilmoittavat neuvostolle yleissopimuksen liitteenä olevan rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättyessä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen edellytysten noudattamisesta. Komission ja pankin kertomus sisältää myös arvion yhteisön tuen vaikutuksesta tukea saavien valtioiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.

6. Neuvostolle ilmoitetaan määräajoin käynnissä olevien tai päättyneiden hankkeiden arviointia koskevan komission ja pankin työn tuloksista, erityisesti asetettujen kehitystavoitteiden suhteen.

V LUKU

31 artikla

1. Yleissopimuksen kolmannen osan II osaston 1 luvussa ja päätöksen vastaavissa määräyksissä tarkoitettujen Stabex-siirtojen määrät ilmaistaan ecuina.

2. Maksut suoritetaan ecuina.

3. Komissio laatii vuosittain jäsenvaltioille yhteenvetokertomuksen vientitulojen vakauttamisjärjestelmän toiminnasta ja AKT-valtioille siirrettyjen varojen käytöstä.

Tässä kertomuksessa ilmaistaan erityisesti tehtyjen siirtojen vaikutus niiden alojen kehitykseen, joihin siirrot on kohdistettu.

4. Mitä 3 kohdassa määrätään, sovelletaan myös MMA:iin.

VI LUKU

32 artikla

Tämän sopimuksen soveltamista koskevista määräyksistä annetaan heti neljännen AKT-EY-yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen tultua voimaan varainhoitoasetus, jonka neuvosto antaa 21 artiklan 4 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä komission ehdotuksen perusteella ja saatuaan pankin lausunnon sitä koskevien säännösten osalta, sekä saatuaan perustamissopimuksen 206 artiklassa perustetun tilintarkastustuomioistuimen lausunnon.

33 artikla

1. Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä komissio hyväksyy rahaston tulostilin ja taseen.

2. Tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa myös rahaston toimien osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan soveltamista. Edellytyksistä, joilla tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa, säädetään 32 artiklassa tarkoitetussa varainhoitoasetuksessa.

3. Euroopan parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden rahaston varainhoidosta neuvoston suosituksesta, joka tekee päätöksen asiasta 21 artiklan 4 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä.

4. Komissio antaa 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot tilintarkastustuomioistuimen käyttöön, jotta tämä voisi harjoittaa rahaston varoista annettua tukea koskeviin asiakirjoihin perustuvaa valvontaa.

5. Pankin hoitamista rahaston varoista rahoitettuihin toimiin sovelletaan pankin perussäännössä sen toimista määrättyjä valvonta- ja vastuuvapausmenettelyjä. Pankki toimittaa neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomuksen hoitamiensa rahaston varoista rahoitettujen toimien täytäntöönpanosta.

6. Komissio laatii määräajoin yhteisymmärryksessä pankin kanssa luettelon siltä saamistaan tiedoista voidakseen arvioida, miten pankki käyttää valtuuksiaan ja edistääkseen komission ja pankin läheistä yhteistyötä.

34 artikla

1. Rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja siirtoja:

- vuonna 1975 yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa koskevalla sisäisellä sopimuksella perustetun rahaston jäljelle jäävää osaa hoidetaan edelleen kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja 1 päivänä helmikuuta 1980 voimassa olevan säännöstön mukaisesti,

- vuonna 1979 yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa koskevalla sisäisellä sopimuksella perustetun rahaston jäljelle jäävää osaa hoidetaan edelleen kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja 28 päivänä helmikuuta 1985 voimassa olevan säännöstön mukaisesti,

- vuonna 1985 yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa koskevalla sisäisellä sopimuksella perustetun rahaston jäljelle jäävää osaa hoidetaan edelleen kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja 28 päivänä helmikuuta 1990 voimassa olevan säännöstön mukaisesti,

- vuonna 1990 yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa koskevalla sisäisellä sopimuksella perustetun rahaston jäljelle jäävää osaa hoidetaan edelleen kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja 28 päivänä helmikuuta 1995 voimassa olevan säännöstön mukaisesti.

2. Jos jäljelle jäävän osan loppumisesta johtuva varojen puute vaarantaisi 1 kohdassa tarkoitettujen rahastojen puitteissa rahoitettujen hankkeiden toteuttamisen, komissio voi esittää ehdotuksia lisärahoituksesta 21 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

35 artikla

1. Tämä sopimus on jokaisen jäsenvaltion hyväksyttävä valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Kunkin jäsenvaltion hallitus ilmoittaa Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle tämän sopimuksen voimaan saattamiseksi vaadittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

2. Tämä sopimus tehdään samaksi ajaksi kuin yleissopimuksen liitteenä oleva toinen rahoituspöytäkirja. Se on kuitenkin voimassa niin kauan kuin yleissopimuksen ja kyseisen pöytäkirjan puitteissa rahoitettujen toimenpiteiden päätökseen saattamiseksi on tarpeellista.

36 artikla

Tämä sopimus, joka on laadittu yhtenä kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon, ja pääsihteeristö toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle.

En fe de lo cual, los representantes de los Gobiernos de los Estados miembros, reunidos en el seno del Consejo, abajo firmantes, suscriben el presente Acuerdo.

Til bekræftelse heraf har repræsentanterne for Det Europæiske Fællesskabs medlemsstater, forsamlet i Rådet, underskrevet denne aftale.

Zu Urkund dessen haben die unterzeichneten Bevollmächtigten der im Rat vereinigten Regierungen der Mitgliedstaaten ihre Unterschriften unter dieses Abkommen gesetzt.

Óå ðßóôùóç ôùí ïðïßùí, ïé õðïãñÜöïíôåò áíôéðñüóùðïé ôùí êõâåñíÞóåùí ôùí êñáôþí ìåëþí, óõíåëèüíôåò óôá ðëáßóéá ôïõ Óõìâïõëßïõ, Ýèåóáí ôçí õðïãñáöÞ ôïõò êÜôù áðü ôçí ðáñïýóá óõìöùíßá.

In witness whereof, the undersigned representatives of the Governments of the Member States, meeting within the Council, have hereunto set their hands.

En foi de quoi, les représentants des gouvernements des États membres, réunis au sein du Conseil, soussignés, ont apposé leurs signatures au bas du présent accord.

In fede di che i sottoscritti rappresentanti dei governi degli Stati membri, riuniti in sede di Consiglio, hanno apposto le loro firme in calce al presente accordo.

Ten blijke waarvan de ondergetekende vertegenwoordigers van de regeringen van de ondertekenende lidstaten, in het kader van de Raad bijeen, hun handtekening onder dit Akkoord hebben gesteld.

Em fé do que, os representantes dos Governos dos Estados-membros, reunidos no Conselho, apuseram as suas assinaturas no final do presente acordo.

Tämän vakuudeksi alla mainitut neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Till bevis härpå har företrädarna för medlemsstaternas regeringar, församlade i rådet, undertecknat detta avtal.

Hecho en Bruselas, el veinte de diciembre de mil novecientos noventa y cinco.

Udfærdiget i Bruxelles, den tyvende december nitten hundrede og femoghalvfems.

Geschehen zu Brüssel am zwanzigsten Dezember neunzehnhundertfünfundneunzig.

¸ãéíå óôéò ÂñõîÝëëåò, óôéò åßêïóé Äåêåìâñßïõ ÷ßëéá åííéáêüóéá åíåíÞíôá ðÝíôå.

Done at Brussels on the twentieth day of December in the year one thousand nine hundred and ninety-five.

Fait à Bruxelles, le vingt décembre mil neuf cent quatre-vingt-quinze.

Fatto a Bruxelles, addì venti dicembre millenovecentonovantacinque.

Gedaan te Brussel, de twintigste december negentienhonderd vijfennegentig.

Feito em Bruxelas, em vinte de Dezembro de mil novecentos e noventa e cinco.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenä päivänä joulukuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäviisi.

Som skedde i Bryssel den tjugonde december nittonhundranittiofem.

Pour le Royaume de Belgique

Voor het Koninkrijk België

Für das Königreich Belgien

>VIITTAUS KAAVIOON>

På Kongeriget Danmarks vegne

>VIITTAUS KAAVIOON>

Für die Bundesrepublik Deutschland

>VIITTAUS KAAVIOON>

Ãéá ôçí ÅëëçíéêÞ Äçìïêñáôßá

>VIITTAUS KAAVIOON>

Por el Reino de España

>VIITTAUS KAAVIOON>

Pour la République française

>VIITTAUS KAAVIOON>

Thar ceann na hÉireann

For Ireland

>VIITTAUS KAAVIOON>

Per la Repubblica italiana

>VIITTAUS KAAVIOON>

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

>VIITTAUS KAAVIOON>

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

>VIITTAUS KAAVIOON>

Für die Republik Österreich

>VIITTAUS KAAVIOON>

Pela República Portuguesa

>VIITTAUS KAAVIOON>

Suomen tasavallan puolesta

>VIITTAUS KAAVIOON>

För Konungariket Sverige

>VIITTAUS KAAVIOON>

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

>VIITTAUS KAAVIOON>

(1) EYVL L 379, 30.12.1979, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1971/89 (EYVL L 189, 4.7.1989, s. 1).