EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32017L2455

Neuvoston direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta

OJ L 348, 29.12.2017, p. 7–22 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 18/08/2020

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2017/2455/oj

29.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/7


NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2017/2455,

annettu 5 päivänä joulukuuta 2017,

direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (3) säädetään erityisjärjestelmistä, jotka koskevat sijoittautumattomien verovelvollisten muille kuin verovelvollisille suorittamien televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen tai sähköisten palvelujen arvonlisäverotusta.

(2)

Neuvoston direktiivissä 2009/132/EY (4) säädetään vähäarvoisten pienten lähetysten tuonnin vapauttamisesta arvonlisäverosta.

(3)

Kyseisten 1 päivänä tammikuuta 2015 käyttöön otettujen erityisjärjestelmien arvioinnissa on havaittu useita parannusta kaipaavia osa-alueita. Ensinnäkin olisi sellaisten johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneiden mikroyritysten osalta, jotka suorittavat satunnaisesti tällaisia palveluja muissa jäsenvaltioissa, lievennettävä vaatimusta noudattaa arvonlisäverovelvoitteita muissa jäsenvaltioissa kuin omassa sijoittautumisjäsenvaltiossaan. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön yhteisön laajuinen raja-arvo, johon saakka tällaisista suorituksista kannetaan arvonlisäveroa yritysten sijoittautumisjäsenvaltiossa. Toiseksi velvoite noudattaa kaikkien niiden jäsenvaltioiden laskutusvaatimuksia, joissa palveluja suoritetaan, on erittäin työläs. Yrityksiin kohdistuvan rasituksen lieventämiseksi olisi näin ollen sovellettava erityisjärjestelmiä käyttävän suorittajan tunnistamisjäsenvaltion laskutussääntöjä. Kolmanneksi yhteisöön sijoittautumattomat verovelvolliset, jotka ovat rekisteröityneet arvonlisäverovelvollisiksi jossakin jäsenvaltiossa (esimerkiksi koska ne harjoittavat satunnaisesti arvonlisäveron alaista liiketoimintaa kyseisessä jäsenvaltiossa), eivät voi käyttää yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten erityisjärjestelmää eivätkä yhteisöön sijoittautuneiden verovelvollisten erityisjärjestelmää. Tämän vuoksi tällaisten verovelvollisten olisi voitava käyttää yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten erityisjärjestelmää.

(4)

Lisäksi televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen tai sähköisten palvelujen verotusta koskevien 1 päivänä tammikuuta 2015 käyttöön otettujen erityisjärjestelmien arvioinnissa on käynyt ilmi, että arvonlisäveroilmoituksen antamista koskeva 20 päivän määräaika ilmoituksen kattaman verokauden päättymisestä on liian lyhyt varsinkin silloin, kun kyseessä on tietoliikenneverkon, rajapinnan tai portaalin kautta suoritettava palvelu ja kyseisen palvelun suorittajaksi oletetaan verkon, rajapinnan tai portaalin ylläpitäjä, jonka on kerättävä arvonlisäveroilmoituksen täyttämiseksi tarvittavat tiedot kultakin yksittäiseltä palvelun suorittajalta. Mainitusta arvioinnista on myös käynyt ilmi, että vaatimus, jonka mukaan oikaisut on tehtävä asianomaisen verokauden arvonlisäveroilmoitukseen, on erittäin työläs verovelvollisille, koska se saattaa tarkoittaa, että niiden on annettava useita arvonlisäveroilmoituksia joka neljännesvuosi. Sen vuoksi arvonlisäveroilmoituksen antamisen määräaikaa olisi pidennettävä 20 päivästä verokauden päättymistä seuraavan kuukauden loppuun, ja verovelvollisten olisi voitava oikaista arvonlisäveroilmoitusta jossakin seuraavassa ilmoituksessa eikä sen verokauden ilmoituksissa, jota oikaisut koskevat.

(5)

Jotta vältettäisiin se, että muita palveluja kuin televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja muille kuin verovelvollisille suorittavien verovelvollisten on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa näistä palveluista on maksettava arvonlisäveroa, jäsenvaltioiden olisi sallittava, että tällaisia palveluja suorittavat verovelvolliset voivat käyttää arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymiseen sekä arvonlisäveron ilmoittamiseen ja maksamiseen tarkoitettua tietoteknistä järjestelmää, jonka avulla ne voivat ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron näistä palveluista yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa.

(6)

Sisämarkkinoiden toteutuminen, globalisaatio ja teknologinen muutos ovat johtaneet verkkokaupan räjähdysmäiseen kasvuun, minkä vuoksi tavaroiden etämyynti jäsenvaltioiden välillä sekä kolmansista maista ja kolmansilta alueilta yhteisöön on kasvanut voimakkaasti. Direktiivien 2006/112/EY ja 2009/132/EY asiaankuuluvia säännöksiä olisi mukautettava tähän kehitykseen ottaen huomioon määräpaikassa tapahtuvaa verotusta koskeva periaate, tarve suojata jäsenvaltioiden verotuloja sekä tarve luoda tasavertaiset toimintamahdollisuudet asianomaisille yrityksille ja minimoida niihin kohdistuva rasitus. Sen vuoksi muualle yhteisöön kuin kulutusjäsenvaltioon sijoittautuneiden verovelvollisten suorittamien televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen tai sähköisten palvelujen erityisjärjestelmä olisi laajennettava koskemaan yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä, ja tämän kaltainen erityisjärjestelmä olisi otettava käyttöön myös kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnille. Jotta voitaisiin selkeästi määrittää yhteisön sisäiseen tavaroiden etämyyntiin ja kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiin sovellettavien toimenpiteiden soveltamisala, nämä käsitteet olisi määriteltävä.

(7)

Huomattava osa tavaroiden etämyynnistä jäsenvaltioiden välillä sekä kolmansista maista ja kolmansilta alueilta yhteisöön toteutetaan käyttämällä sähköistä rajapintaa, kuten markkinapaikkaa, alustaa, portaalia tai vastaavia välineitä, usein turvautuen varastointimenettelyihin. Vaikka jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä, joiden mukaan muu kuin arvonlisäverovelvollinen on yhteisvastuullisesti vastuussa arvonlisäveron maksamisesta tällaisissa tapauksissa, on käynyt ilmi, että se ei riitä arvonlisäveron kannon vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistamiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sekä myyjien, veroviranomaisten ja kuluttajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi on sen vuoksi tarpeen ottaa sellaiset verovelvolliset, jotka mahdollistavat tavaroiden etämyynnin tällaisen sähköisen rajapinnan kautta, mukaan arvonlisäveron kantamiseen näistä myynneistä säätämällä, että he ovat henkilöitä, joiden katsotaan suorittavan kyseisen myynnin. Silloin kun kyseessä on kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynti yhteisöön, tämä olisi rajoitettava koskemaan vain sellaisten tavaroiden myyntiä, jotka lähetetään tai kuljetetaan todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksissä; tämä on määrä, josta alkaen tuonnissa edellytetään täydellisen tulli-ilmoituksen antamista tullitarkoituksia varten.

(8)

Verovelvollisten on pidettävä kirjaa vähintään kymmenen vuotta luovutuksista ja suorituksista, jotka välitetään käyttämällä sähköistä rajapintaa, kuten markkinapaikkaa, alustaa, portaalia tai vastaavia välineitä, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa todentamaan, että kyseisten luovutusten ja suoritusten osalta arvonlisävero on tilitetty oikein. Kymmenen vuoden jakso on johdonmukainen nykyisten kirjanpitoa koskevien säännösten kanssa. Kun kirjanpito sisältää henkilötietoja, siinä on noudatettava unionin tietosuojalainsäädäntöä.

(9)

Yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin erityisjärjestelmää käyttävien yritysten rasituksen lieventämiseksi olisi velvoite antaa lasku tällaisesta myynnistä poistettava. Tällaisten yritysten oikeusvarmuuden turvaamiseksi olisi kyseisten tavaroiden luovutusten määritelmässä todettava selkeästi, että sitä sovelletaan myös silloin, kun tavarat kuljetetaan tai lähetetään luovuttajan puolesta, mukaan lukien tilanteet, joissa luovuttaja osallistuu välillisesti tavaroiden kuljettamiseen tai lähettämiseen.

(10)

Kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin erityisjärjestelmän soveltamisala olisi rajoitettava koskemaan vain sellaisten tavaroiden myyntiä, jotka lähetetään suoraan kolmansilta alueilta tai kolmansista maista hankkijalle yhteisöön ja joiden todellinen arvo on enintään 150 euroa, joka on määrä, josta alkaen tuonnissa edellytetään täydellisen tulli-ilmoituksen antamista tullitarkoituksia varten. Valmisteveron alaiset tavarat olisi jätettävä erityisjärjestelmän soveltamisalan ulkopuolelle, sillä valmistevero on osa arvonlisäveron veroperustetta tuonnin yhteydessä. Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi olisi tässä erityisjärjestelmässä ilmoitettujen tavaroiden tuonti vapautettava arvonlisäverosta.

(11)

Lisäksi on yhteisön sisällä ja sen ulkopuolella toimivien luovuttajien välisen kilpailun vääristymisen ja verotulojen menetyksen estämiseksi tarpeen poistaa direktiivissä 2009/132/EY säädetty verovapautus vähäarvoisten pienten lähetysten tuonnissa.

(12)

Tätä kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen olisi voitava nimetä yhteisöön sijoittautunut välittäjä arvonlisäverovelvolliseksi ja täyttämään kyseisessä erityisjärjestelmässä vahvistetut velvoitteet hänen nimissään ja hänen puolestaan.

(13)

Jäsenvaltioiden verotulojen suojaamiseksi olisi tätä erityisjärjestelmää käyttävälle yhteisöön sijoittautumattomalle verovelvolliselle asetettava velvoite nimetä välittäjä. Tätä velvoitetta ei tulisi kuitenkaan soveltaa, jos verovelvollinen on sijoittautunut maahan, jonka kanssa unioni on tehnyt keskinäistä avunantoa koskevan sopimuksen.

(14)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano sellaisia kolmansia maita koskevan luettelon laatimisen osalta, joiden kanssa unioni on tehnyt soveltamisalaltaan neuvoston direktiiviä 2010/24/EU (5) ja neuvoston asetusta (EU) N:o 904/2010 (6) vastaavan keskinäistä avunantoa koskevan sopimuksen, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti. Koska kolmansia maita koskevan luettelon laatiminen liittyy suoraan arvonlisäveroalan hallinnolliseen yhteistyöhön, on aiheellista, että komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 904/2010 58 artiklalla perustettu hallinnollisen yhteistyön pysyvä komitea.

(15)

Koska verkkokauppa on kasvanut räjähdysmäisesti ja sen vuoksi todelliselta arvoltaan enintään 150 euron pienten lähetysten tuonti yhteisöön on lisääntynyt, jäsenvaltioiden olisi järjestelmällisesti sallittava erityisjärjestelyjen käyttö tuonnin arvonlisäveron ilmoittamiseksi ja maksamiseksi. Tällaisia järjestelyjä voidaan soveltaa, kun kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin erityisjärjestelmää ei käytetä. Kun tuontijäsenvaltio ei mahdollista systemaattista alennettujen arvonlisäverokantojen soveltamista tässä erityisjärjestelyssä, lopullisen asiakkaan olisi voitava valita tavanomainen tuontimenettely voidakseen käyttää mahdollista alennettua arvonlisäverokantaa.

(16)

Tämän direktiivin säännösten soveltamisen alkamispäivä olisi vahvistettava ottaen tarvittaessa huomioon tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisen vaatima aika sekä se, kuinka pitkän ajan jäsenvaltiot tarvitsevat mukauttaakseen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisessä sekä arvonlisäveron ilmoittamisessa ja maksamisessa käytettävät tietotekniset järjestelmänsä.

(17)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistaminen, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(18)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (8) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(19)

Sen vuoksi direktiivit 2006/112/EY ja 2009/132/EY olisi muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2006/112/EY muutokset, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019

Muutetaan 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen direktiivi 2006/112/EY seuraavasti:

1)

Korvataan 58 artikla seuraavasti:

”58 artikla

1.   Seuraavien muulle kuin verovelvolliselle henkilölle suoritettavien palvelujen suorituspaikka on paikka, johon kyseinen henkilö on sijoittautunut taikka jossa hänen kotipaikkansa tai vakinainen asuinpaikkansa on:

a)

televiestintäpalvelut;

b)

radio- ja televisiolähetyspalvelut;

c)

sähköisesti suoritettavat palvelut, erityisesti liitteessä II tarkoitetut palvelut.

Jos palvelujen suorittaja ja asiakas ovat yhteydessä toisiinsa sähköpostitse, tämä ei sinänsä merkitse, että suoritettava palvelu on sähköisesti suoritettava palvelu.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

suorittajalla on sijoittautumispaikka vain yhdessä jäsenvaltiossa, tai jos toimipaikkaa ei ole, suorittajalla on kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka vain yhdessä jäsenvaltiossa; ja

b)

palvelut suoritetaan sellaiselle muulle kuin verovelvolliselle henkilölle, jonka sijoittautumispaikka, kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on missä tahansa muussa jäsenvaltiossa kuin a alakohdassa tarkoitetussa jäsenvaltiossa; ja

c)

edellä b alakohdassa tarkoitettujen suoritusten arvonlisäveroton kokonaisarvo on kuluvana kalenterivuonna enintään 10 000 euroa tai vastaava kansallisena valuuttana ilmaistava määrä, eikä tämä määrä ole ylittynyt edellisenäkään kalenterivuotena.

3.   Jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu raja-arvo ylittyy jonkin kalenterivuoden aikana, 1 kohtaa sovelletaan kyseisestä hetkestä alkaen.

4.   Jäsenvaltion, jonka alueella 2 kohdassa tarkoitetuilla suorittajilla on sijoittautumispaikka, tai jos toimipaikkaa ei ole, jäsenvaltion, jossa kyseisten suorittajien kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka sijaitsee, on annettava kyseisille suorittajille oikeus valita, että suorituspaikka määritetään 1 kohdan mukaisesti; valinta kattaa vähintään kaksi kalenterivuotta.

5.   Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet valvoakseen, että verovelvolliset täyttävät 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut edellytykset.

6.   Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu vastaava kansallisena valuuttana ilmaistava määrä lasketaan soveltamalla Euroopan keskuspankin neuvoston direktiivin (EU) 2017/2455 (*1) hyväksymispäivänä julkaisemaa valuuttakurssia.

(*1)  Neuvoston direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta (EUVL L 348, 29.12.2017, s. 7).”"

2)

Korvataan 219 a artikla seuraavasti:

”219 a artikla

1.   Laskutukseen on sovellettava sen jäsenvaltion säännöksiä, jossa tavaroiden luovutus tai palvelujen suoritus katsotaan tehdyksi V osaston säännösten mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, laskutukseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

siinä jäsenvaltiossa sovellettavat säännöt, jossa suorittajalla tai luovuttajalla on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, josta luovutus tai suoritus tehdään, tai jos tällaista liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa ei ole, siinä jäsenvaltiossa sovellettavat säännöt, jossa suorittajan tai luovuttajan kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka sijaitsee, jos

i)

luovuttaja tai suorittaja ei ole sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa tavaroiden luovutus tai palvelujen suoritus katsotaan tehdyksi V osaston säännösten mukaisesti, tai tämän toimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa ei osallistu tavaroiden luovutukseen tai palvelujen suoritukseen 192 a artiklan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja veronmaksuvelvollinen on henkilö, jolle tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan, paitsi jos hankkija laatii laskun (itselaskutus);

ii)

tavaroiden luovutusta tai palvelujen suoritusta ei katsota tehdyksi yhteisössä V osaston säännösten mukaisesti;

b)

siinä jäsenvaltiossa sovellettavat säännöt, jossa jotakin XII osaston 6 luvussa tarkoitettua erityisjärjestelmää käyttävä suorittaja tai luovuttaja on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltaminen ei rajoita 244–248 artiklan soveltamista.”

3)

Korvataan 358 a artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1)

’yhteisöön sijoittautumattomalla verovelvollisella’ verovelvollista, jonka liiketoiminnan kotipaikka ei ole yhteisön alueella ja jolla ei ole siellä kiinteää toimipaikkaa;”

4)

Korvataan 361 artiklan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e)

ilmoitus siitä, ettei verovelvollisella ole yhteisön alueella liiketoiminnan kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa.”

2 artikla

Direktiivin 2006/112/EY muutokset, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021

Muutetaan 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen direktiivi 2006/112/EY seuraavasti:

1)

Lisätään 14 artiklaan kohta seuraavasti:

”4.   Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)

’yhteisön sisäisellä tavaroiden etämyynnillä’ sellaisten tavaroiden luovutuksia, jotka luovuttaja tai joku muu luovuttajan puolesta lähettää tai kuljettaa, myös silloin kun luovuttaja osallistuu välillisesti niiden kuljettamiseen tai lähettämiseen, muusta jäsenvaltiosta kuin siitä, johon lähetys tai kuljetus hankkijalle päättyy, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

tavarat luovutetaan verovelvolliselle tai oikeushenkilölle, joka ei ole verovelvollinen, jonka tavaroiden yhteisöhankinnat eivät 3 artiklan 1 kohdan nojalla ole arvonlisäveron alaisia, taikka muulle henkilölle, joka ei ole verovelvollinen;

b)

luovutetut tavarat ovat muita kuin uusia kulkuneuvoja tai tavaroita, jotka luovuttaja taikka joku muu tämän puolesta luovuttaa suoritetun kokoonpanon tai asennuksen jälkeen riippumatta siitä, koekäytetäänkö niitä;

2)

’kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnillä’ sellaisten tavaroiden luovutuksia, jotka luovuttaja tai joku muu luovuttajan puolesta lähettää tai kuljettaa, myös silloin kun luovuttaja osallistuu välillisesti tavaroiden kuljettamiseen tai lähettämiseen, kolmannelta alueelta tai kolmannesta maasta jossakin jäsenvaltiossa sijaitsevalle hankkijalle, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

tavarat luovutetaan verovelvolliselle tai oikeushenkilölle, joka ei ole verovelvollinen, jonka tavaroiden yhteisöhankinnat eivät 3 artiklan 1 kohdan nojalla ole arvonlisäveron alaisia, taikka muulle henkilölle, joka ei ole verovelvollinen;

b)

luovutetut tavarat ovat muita kuin uusia kulkuneuvoja tai tavaroita, jotka luovuttaja taikka joku muu tämän puolesta luovuttaa suoritetun kokoonpanon tai asennuksen jälkeen riippumatta siitä, koekäytetäänkö niitä.”

2)

Lisätään uusi artikla seuraavasti:

”14 a artikla

1.   Kun verovelvollinen mahdollistaa kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen ja todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvien tavaroiden etämyynnin sähköisen rajapinnan, kuten markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavien välineiden kautta, verovelvollisen on katsottava itse vastaanottaneen ja luovuttaneen kyseiset tavarat.

2.   Kun verovelvollinen mahdollistaa yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten suorittamat yhteisön sisäiset tavaroiden luovutukset muulle kuin verovelvolliselle henkilölle sähköisen rajapinnan, kuten markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavien välineiden kautta, verovelvollisen, joka mahdollistaa luovutukset, on katsottava itse vastaanottaneen ja luovuttaneen kyseiset tavarat.”

3)

Korvataan 33 artikla seuraavasti:

”33 artikla

Poiketen siitä, mitä 32 artiklassa säädetään,

a)

yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin luovutuspaikkana pidetään sitä paikkaa, jossa tavarat ovat lähetyksen tai kuljetuksen saapuessa hankkijalle;

b)

kolmansilta alueilta tai kolmansista maista muuhun kuin siihen jäsenvaltioon, johon tavaroiden lähetys tai kuljetus hankkijalle päättyy, tuotujen tavaroiden etämyynnin luovutuspaikkana pidetään sitä paikkaa, jossa tavarat ovat lähetyksen tai kuljetuksen saapuessa hankkijalle;

c)

kolmansilta alueilta tai kolmansista maista siihen jäsenvaltioon, johon tavaroiden lähetys tai kuljetus hankkijalle päättyy, tuotujen tavaroiden etämyynnin luovutuspaikan katsotaan olevan kyseisessä jäsenvaltiossa, jos tavaroiden arvonlisävero on ilmoitettava XII osaston 6 luvun 4 jakson erityisjärjestelmän mukaisesti.”

4)

Kumotaan 34 artikla.

5)

Korvataan 35 artikla seuraavasti:

”35 artikla

Edellä olevaa 33 artiklaa ei sovelleta 311 artiklan 1 kohdan 1–4 alakohdassa määriteltyjen käytettyjen tavaroiden, taide-esineiden, keräilyesineiden tai antiikkiesineiden luovutuksiin eikä 327 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen käytettyjen kulkuneuvojen luovutuksiin, joista on suoritettava arvonlisäveroa asiaankuuluvien erityisjärjestelmien mukaisesti.”

6)

Kumotaan 58 artiklan 2–6 kohta.

7)

Lisätään V osastoon 3 a luku seuraavasti:

”3 a LUKU

Raja-arvo, jota sovelletaan 33 artiklan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvia tavaroita luovuttaviin ja 58 artiklan soveltamisalaan kuuluvia palveluja suorittaviin verovelvollisiin

59 c artikla

1.   Mitä 33 artiklan a alakohdassa ja 58 artiklassa säädetään, ei sovelleta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

suorittajalla tai luovuttajalla on sijoittautumispaikka vain yhdessä jäsenvaltiossa, tai jos toimipaikkaa ei ole, suorittajalla tai luovuttajalla on kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka vain yhdessä jäsenvaltiossa;

b)

palvelut suoritetaan sellaiselle muulle kuin verovelvolliselle henkilölle, jonka sijoittautumispaikka, kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on missä tahansa muussa jäsenvaltiossa kuin a alakohdassa tarkoitetussa jäsenvaltiossa tai tavarat lähetetään tai kuljetetaan muuhun jäsenvaltioon kuin a alakohdassa tarkoitettuun jäsenvaltioon; ja

c)

edellä b alakohdassa tarkoitettujen suoritusten arvonlisäveroton kokonaisarvo on kuluvana kalenterivuonna enintään 10 000 euroa tai vastaava kansallisena valuuttana ilmaistava määrä, eikä tämä määrä ole ylittynyt edellisenäkään kalenterivuotena.

2.   Jos 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu raja-arvo ylittyy jonkin kalenterivuoden aikana, 33 artiklan a alakohtaa ja 58 artiklaa sovelletaan kyseisestä hetkestä alkaen.

3.   Jäsenvaltion, jonka alueella tavarat sijaitsevat niiden lähetyksen tai kuljetuksen alkamishetkellä tai johon televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja ja sähköisiä palveluja suorittavat verovelvolliset ovat sijoittautuneet, on annettava 1 kohdan edellytykset täyttäville tavaroita luovuttaville tai palveluja suorittaville verovelvollisille oikeus valita, että luovutus- tai suorituspaikka määritetään 33 artiklan a alakohdan ja 58 artiklan mukaisesti; valinta kattaa vähintään kaksi kalenterivuotta.

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet valvoakseen, että verovelvolliset täyttävät 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset.

5.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa mainittu vastaava kansallisena valuuttana ilmaistava määrä lasketaan soveltamalla Euroopan keskuspankin direktiivin (EU) 2017/2455 hyväksymispäivänä julkaisemaa valuuttakurssia.”

8)

Lisätään artikla seuraavasti:

”66 a artikla

Poiketen siitä, mitä 63, 64 ja 65 artiklassa säädetään, niiden tavaroiden luovutusten osalta, joista arvonlisäveron on velvollinen maksamaan henkilö, joka mahdollistaa 14 a artiklan nojalla tapahtuvat luovutukset, verotettava tapahtuma toteutuu ja arvonlisäverosaatava syntyy silloin, kun maksu on hyväksytty.”

9)

Lisätään 143 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”ca)

tavaroiden tuonti, kun arvonlisävero on ilmoitettava XII osaston 6 luvun 4 jakson erityisjärjestelmän mukaisesti ja luovuttajan tai tämän puolesta toimivan välittäjän 369 q artiklan mukainen yksilöllinen arvonlisäverotunniste erityisjärjestelmän soveltamista varten on annettu tuontijäsenvaltion toimivaltaiselle tullitoimipaikalle viimeistään tuonti-ilmoituksen antamishetkellä;”

10)

Korvataan 220 artiklan 1 kohdan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

edellä 33 artiklassa tarkoitetuista tavaroiden luovutuksista, paitsi jos verovelvollinen käyttää XII osaston 6 luvun 3 jakson erityisjärjestelmää;”

11)

Lisätään artikla seuraavasti:

”242 a artikla

1.   Kun verovelvollinen mahdollistaa tavaroiden luovutukset tai palvelujen suoritukset muille kuin verovelvollisille henkilöille yhteisön sisällä V osaston säännösten mukaisesti sähköisen rajapinnan, kuten markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavien välineiden kautta, luovutukset tai suoritukset mahdollistavan verovelvollisen on pidettävä kirjaa kyseisistä luovutuksista ja suorituksista. Tämän kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta niiden jäsenvaltioiden veroviranomaiset, joissa kyseiset luovutukset tai suoritukset ovat verollisia, voivat todentaa, että arvonlisävero on tilitetty oikein.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kirjanpito on pyynnöstä annettava sähköisesti asianomaisen jäsenvaltion saataville.

Tämä kirjanpito on säilytettävä kymmenen vuoden ajan sen vuoden lopusta, jona liiketoimi suoritettiin.”

12)

Korvataan XII osaston 6 luvun otsikko seuraavasti:

”Muille kuin verovelvollisille palveluja suorittavien taikka tavaroiden etämyyntiä harjoittavien verovelvollisten erityisjärjestelmät”

13)

Kumotaan 358 artiklan 1, 2 ja 3 alakohta.

14)

Korvataan 2 jakson otsikko seuraavasti:

”Yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten suorittamia palveluja koskeva erityisjärjestelmä”

15)

Lisätään 358 a artiklaan alakohta seuraavasti:

”3)

’kulutusjäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa palvelujen suorittamisen katsotaan tapahtuneen V osaston 3 luvun mukaisesti.”

16)

Korvataan 359 artikla seuraavasti:

”359 artikla

Jäsenvaltioiden on sallittava, että kaikki yhteisöön sijoittautumattomat verovelvolliset, jotka suorittavat palveluja sellaiselle muulle kuin verovelvolliselle henkilölle, joka on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai jonka kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa, voivat käyttää tätä erityisjärjestelmää. Tätä järjestelmää sovelletaan kaikkiin yhteisössä näin suoritettuihin palveluihin.”

17)

Korvataan 362 artikla seuraavasti:

”362 artikla

Tunnistamisjäsenvaltion on annettava yhteisöön sijoittautumattomalle verovelvolliselle yksilöllinen arvonlisäverotunniste tämän erityisjärjestelmän soveltamista varten ja ilmoitettava kyseinen tunniste hänelle sähköisesti. Kulutusjäsenvaltiot voivat tähän tunnistamiseen käytetyn tiedon pohjalta käyttää omia tunnistamisjärjestelmiään.”

18)

Korvataan 363 artiklan a alakohta seuraavasti:

”a)

jos verovelvollinen ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle, ettei hän enää suorita tähän erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja;”

19)

Korvataan 364 ja 365 artikla seuraavasti:

”364 artikla

Tätä erityisjärjestelmää käyttävän yhteisöön sijoittautumattoman verovelvollisen on toimitettava tunnistamisjäsenvaltiolle sähköisesti arvonlisäveroilmoitus kultakin kalenterivuosineljännekseltä riippumatta siitä, onko tähän erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja suoritettu. Arvonlisäveroilmoitus on annettava sen verokauden päättymistä, jota ilmoitus koskee, seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

365 artikla

Arvonlisäveroilmoituksessa on oltava yksilöllinen arvonlisäverotunniste tämän erityisjärjestelmän soveltamista varten ja kunkin kulutusjäsenvaltion, jossa arvonlisävero tulee maksettavaksi, osalta verokauden aikana suoritettujen, tähän erityisjärjestelmään kuuluvien palvelujen arvonlisäveroton kokonaisarvo sekä vastaavan arvonlisäveron kokonaismäärä kunkin verokannan osalta. Sovellettavat arvonlisäverokannat ja maksettavan arvonlisäveron kokonaismäärä on myös mainittava ilmoituksessa.

Kun arvonlisäveroilmoitukseen on tehtävä muutoksia sen antamisen jälkeen, tällaiset muutokset on tehtävä johonkin seuraavaan ilmoitukseen kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli annettava 364 artiklan nojalla. Tällaisessa myöhemmin tehtävässä arvonlisäveroilmoituksessa on mainittava asianomainen kulutusjäsenvaltio, verokausi ja arvonlisäveron määrä, jonka osalta muutosta vaaditaan.”

20)

Korvataan 368 artikla seuraavasti:

”368 artikla

Tätä erityisjärjestelmää käyttävä yhteisöön sijoittautumaton verovelvollinen ei saa vähentää arvonlisäveroa tämän direktiivin 168 artiklan nojalla. Sen estämättä, mitä direktiivin 86/560/ETY 1 artiklan 1 alakohdassa säädetään, kyseiselle verovelvolliselle on suoritettava palautus mainitun direktiivin mukaisesti. Direktiivin 86/560/ETY 2 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 4 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta palautukseen, joka liittyy tähän erityisjärjestelmään kuuluviin palveluihin.

Jos tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on rekisteröidyttävä jossakin jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvolliseksi tähän erityisjärjestelmään kuulumattoman toiminnan osalta, hänen on vähennettävä kyseisessä jäsenvaltiossa aiheutunut arvonlisävero tähän erityisjärjestelmään kuuluvasta verollisesta toiminnastaan tämän direktiivin 250 artiklan nojalla annettavassa arvonlisäveroilmoituksessa.”

21)

Korvataan XII osaston 6 luvun 3 jakson otsikko seuraavasti:

”Yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä ja muualle yhteisöön kuin kulutusjäsenvaltioon sijoittautuneiden verovelvollisten suorittamia palveluja koskeva erityisjärjestelmä”

22)

Lisätään 369 a artiklaan alakohta seuraavasti:

”3)

’kulutusjäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa palvelujen suorittamisen katsotaan tapahtuneen V osaston 3 luvun mukaisesti, tai kun kyseessä on yhteisön sisäinen tavaroiden etämyynti, jäsenvaltiota, johon tavaroiden lähetys tai kuljetus hankkijalle päättyy.”

23)

Korvataan 369 b ja 369 c artikla seuraavasti:

”369 b artikla

Jäsenvaltioiden on sallittava, että kaikki yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä harjoittavat verovelvolliset ja kaikki kulutusjäsenvaltioon sijoittautumattomat verovelvolliset, jotka suorittavat palveluja muulle kuin verovelvolliselle henkilölle, voivat käyttää tätä erityisjärjestelmää. Tätä erityisjärjestelmää sovelletaan kaikkiin yhteisössä näin luovutettuihin tavaroihin tai näin suoritettuihin palveluihin.

369 c artikla

Verovelvollisen on ilmoitettava tunnistamisjäsenvaltiolle, milloin hän aloittaa ja lopettaa tähän erityisjärjestelmään kuuluvan verollisen toimintansa tai milloin hän muuttaa tätä toimintaansa siten, ettei hän enää täytä tämän erityisjärjestelmän käyttämiseksi tarvittavia edellytyksiä. Verovelvollisen on annettava nämä tiedot sähköisesti.”

24)

Muutetaan 369 e artikla seuraavasti:

a)

korvataan johdantokappale seuraavasti:

”Tunnistamisjäsenvaltion on suljettava verovelvollinen erityisjärjestelmän ulkopuolelle kaikissa seuraavissa tapauksissa:”;

b)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

jos verovelvollinen ilmoittaa, ettei hän enää harjoita tähän erityisjärjestelmään kuuluvia yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä eikä palvelujen suorituksia;”.

25)

Korvataan 369 f ja 369 g artikla seuraavasti:

”369 f artikla

Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on annettava tunnistamisjäsenvaltiolle sähköisesti arvonlisäveroilmoitus kultakin kalenterivuosineljännekseltä riippumatta siitä, onko tähän erityisjärjestelmään kuuluvaa yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä harjoitettu tai tähän erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja suoritettu. Arvonlisäveroilmoitus on annettava sen verokauden päättymistä, jota ilmoitus koskee, seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

369 g artikla

1.   Arvonlisäveroilmoituksessa on oltava 369 d artiklassa tarkoitettu arvonlisäverotunniste ja kunkin kulutusjäsenvaltion, jossa arvonlisävero tulee maksettavaksi, osalta harjoitetun tähän erityisjärjestelmään kuuluvan yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin ja tähän erityisjärjestelmään kuuluvien palvelujen suoritusten arvonlisäveroton kokonaisarvo verokauden aikana sekä vastaavan arvonlisäveron kokonaismäärä kunkin verokannan osalta. Sovellettavat arvonlisäverokannat ja maksettavan arvonlisäveron kokonaismäärä on myös mainittava ilmoituksessa. Arvonlisäveroilmoitukseen on myös merkittävä edellisiä verokausia koskevat muutokset tämän artiklan 4 kohdassa säädetyn mukaisesti.

2.   Kun kyseessä on tähän erityisjärjestelmään kuuluva yhteisön sisäinen tavaroiden etämyynti ja tavarat lähetetään tai kuljetetaan muusta jäsenvaltiosta kuin tunnistamisjäsenvaltiosta, arvonlisäveroilmoituksessa on mainittava myös tällaisen myynnin kokonaisarvo kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta tavaroita lähetetään tai kuljetetaan, sekä kunkin tällaisen jäsenvaltion antama arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero. Arvonlisäveroilmoituksessa on mainittava nämä tiedot kaikkien muiden jäsenvaltioiden kuin tunnistamisjäsenvaltion osalta kulutusjäsenvaltioittain jaoteltuna.

3.   Jos tähän erityisjärjestelmään kuuluvia palveluja suorittavalla verovelvollisella on tunnistamisjäsenvaltiossa olevan kiinteän toimipaikan lisäksi yksi tai useampi muu kiinteä toimipaikka, josta palveluja suoritetaan, arvonlisäveroilmoituksessa on myös mainittava kulutusjäsenvaltioittain jaoteltuna tällaisten suoritusten kokonaisarvo kunkin jäsenvaltion osalta, jossa verovelvollisella on toimipaikka, sekä kyseisen toimipaikan yksilöllinen arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero.

4.   Kun arvonlisäveroilmoitukseen on tehtävä muutoksia sen antamisen jälkeen, tällaiset muutokset on tehtävä johonkin seuraavaan ilmoitukseen kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli annettava 369 f artiklan nojalla. Tällaisessa myöhemmin tehtävässä arvonlisäveroilmoituksessa on mainittava asianomainen kulutusjäsenvaltio, verokausi ja arvonlisäveron määrä, jonka osalta muutosta vaaditaan.”

26)

Korvataan 369 h artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toinen virke seuraavasti:

”Jos myynti on tapahtunut muina valuuttoina, tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on arvonlisäveroilmoitusta täytettäessä käytettävä verokauden viimeisen päivän muuntokurssia.”

27)

Korvataan 369 i artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on maksettava arvonlisävero ja viitattava asianomaiseen arvonlisäveroilmoitukseen viimeistään sen määräajan päättyessä, johon mennessä ilmoitus on annettava.”

28)

Korvataan 369 j artikla seuraavasti:

”369 j artikla

Tätä erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei saa tähän erityisjärjestelmään kuuluvasta verollisesta toiminnastaan tehdä tämän direktiivin 168 artiklan mukaista kulutusjäsenvaltiossa aiheutuneen arvonlisäveron vähennystä. Sen estämättä, mitä direktiivin 2008/9/EY 2 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklassa ja 8 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, kyseiselle verovelvolliselle on suoritettava palautus mainitun direktiivin mukaisesti.

Jos tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on rekisteröidyttävä jossakin jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvolliseksi tähän erityisjärjestelmään kuulumattoman toiminnan osalta, hänen on vähennettävä kyseisessä jäsenvaltiossa aiheutunut arvonlisävero tähän erityisjärjestelmään kuuluvasta verollisesta toiminnastaan tämän direktiivin 250 artiklan nojalla annettavassa arvonlisäveroilmoituksessa.”

29)

Korvataan 369 k artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on pidettävä kirjaa tähän erityisjärjestelmään kuuluvista liiketoimista. Tämän kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta kulutusjäsenvaltion veroviranomaiset voivat todentaa, että arvonlisäveroilmoitus on täytetty oikein.”

30)

Lisätään XII osaston 6 lukuun jakso seuraavasti:

”4 jakso

Kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä koskeva erityisjärjestelmä

369 l artikla

Tätä jaksoa sovellettaessa kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynti kattaa vain todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvät tavarat, valmisteveron alaisia tuotteita lukuun ottamatta.

Rajoittamatta muiden yhteisön säännösten soveltamista tätä jaksoa sovellettaessa tarkoitetaan:

1)

’yhteisöön sijoittautumattomalla verovelvollisella’ verovelvollista, jonka liiketoiminnan kotipaikka ei ole yhteisön alueella ja jolla ei ole siellä kiinteää toimipaikkaa;

2)

’välittäjällä’ yhteisöön sijoittautunutta henkilöä, jonka kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä harjoittava verovelvollinen on nimennyt arvonlisäverovelvolliseksi ja joka täyttää tässä erityisjärjestelmässä vahvistetut velvoitteet verovelvollisen nimissä ja puolesta;

3)

’tunnistamisjäsenvaltiolla’ seuraavia:

a)

jäsenvaltiota, johon yhteisöön sijoittautumaton verovelvollinen päättää rekisteröityä;

b)

jäsenvaltiota, jossa sijaitsee se verovelvollisen kiinteä toimipaikka, jonka osalta verovelvollinen ilmoittaa käyttävänsä tätä erityisjärjestelmää, silloin kun verovelvollisen liiketoiminnan kotipaikka ei ole yhteisössä, mutta verovelvollisella on siellä yksi tai useampi kiinteä toimipaikka;

c)

jäsenvaltiota, jossa verovelvollisen liiketoiminnan kotipaikka sijaitsee;

d)

jäsenvaltiota, jossa välittäjän liiketoiminnan kotipaikka sijaitsee;

e)

jäsenvaltiota, jossa sijaitsee se välittäjän kiinteä toimipaikka, jonka osalta välittäjä ilmoittaa käyttävänsä tätä erityisjärjestelmää, silloin kun välittäjän liiketoiminnan kotipaikka ei ole yhteisössä, mutta välittäjällä on siellä yksi tai useampi kiinteä toimipaikka.

Silloin kun b ja e alakohtaa sovellettaessa verovelvollisella tai välittäjällä on yhteisössä useampi kuin yksi kiinteä toimipaikka, häntä sitoo päätös ilmoittaa sijoittautumisjäsenvaltio kyseisen kalenterivuoden ja kahden seuraavan kalenterivuoden osalta;

4)

’kulutusjäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, johon tavaroiden lähetys tai kuljetus hankkijalle päättyy.

369 m artikla

1.   Jäsenvaltioiden on sallittava, että seuraavat kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä harjoittavat verovelvolliset voivat käyttää tätä erityismenettelyä:

a)

kaikki yhteisöön sijoittautuneet verovelvolliset, jotka harjoittavat kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä;

b)

kaikki verovelvolliset, jotka harjoittavat kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä ja joiden edustajana toimii yhteisöön sijoittautunut välittäjä riippumatta siitä, onko verovelvollinen sijoittautunut yhteisöön;

c)

kaikki verovelvolliset, jotka ovat sijoittautuneet sellaiseen kolmanteen maahan, jonka kanssa unioni on tehnyt neuvoston direktiivin 2010/24/EU (*2) ja asetuksen (EU) N:o 904/2010 soveltamisalan kanssa samanlaisen keskinäistä avunantoa koskevan sopimuksen, ja jotka harjoittavat kyseisestä kolmannesta maasta tuotavien tavaroiden etämyyntiä.

Kyseiset verovelvolliset soveltavat tätä erityisjärjestelmää kaikkeen kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiin.

2.   Sovellettaessa 1 kohdan b alakohtaa verovelvolliset voivat nimetä vain yhden välittäjän kerrallaan.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, joka sisältää luettelon tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista kolmansista maista. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, ja tätä varten tarvittava komitea on asetuksen (EU) N:o 904/2010 58 artiklalla perustettu komitea.

369 n artikla

Kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnissä, jossa arvonlisävero on ilmoitettu tämän erityisjärjestelmän mukaisesti, verotettava tapahtuma toteutuu ja verosaatava syntyy tavaran luovutushetkellä. Tavarat on katsottava luovutetuiksi maksun hyväksymishetkellä.

369 o artikla

Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen tai tämän puolesta toimivan välittäjän on ilmoitettava tunnistamisjäsenvaltiolle, milloin hän aloittaa tai lopettaa tähän erityisjärjestelmään kuuluvan toimintansa tai milloin hän muuttaa tätä toimintaansa siten, ettei hän enää täytä tämän erityisjärjestelmän käyttämiseksi tarvittavia edellytyksiä. Nämä tiedot on annettava sähköisesti.

369 p artikla

1.   Ilmoituksessa, joka välittäjää käyttämättömän verovelvollisen on annettava tunnistamisjäsenvaltiolle ennen kuin hän alkaa käyttää tätä erityisjärjestelmää, on oltava seuraavat tiedot:

a)

nimi;

b)

postiosoite;

c)

sähköpostiosoite ja verkkosivustot;

d)

arvonlisäverotunniste tai kansallinen verotunniste.

2.   Ilmoituksessa, joka välittäjän on annettava tunnistamisjäsenvaltiolle ennen kuin hän alkaa käyttää tätä erityisjärjestelmää verovelvollisen puolesta, on oltava seuraavat tiedot:

a)

nimi;

b)

postiosoite;

c)

sähköpostiosoite;

d)

arvonlisäverotunniste.

3.   Ilmoituksessa, joka välittäjän on annettava tunnistamisjäsenvaltiolle kunkin edustamansa verovelvollisen osalta, ennen kuin kyseinen verovelvollinen alkaa käyttää tätä erityisjärjestelmää, on oltava seuraavat tiedot:

a)

nimi;

b)

postiosoite;

c)

sähköpostiosoite ja verkkosivustot;

d)

arvonlisäverotunniste tai kansallinen verotunniste;

e)

hänelle 369 q artiklan 3 kohdan mukaisesti annettu yksilöllinen tunnistenumero.

4.   Tätä erityisjärjestelmää käyttävien verovelvollisten tai, soveltuvin osin, heidän välittäjiensä on ilmoitettava tunnistamisjäsenvaltiolle annettuihin tietoihin tehtävistä muutoksista.

369 q artikla

1.   Tunnistamisjäsenvaltion on annettava tätä erityisjärjestelmää käyttävälle verovelvolliselle yksilöllinen arvonlisäverotunniste tämän erityisjärjestelmän soveltamista varten ja ilmoitettava kyseinen tunniste hänelle sähköisesti.

2.   Tunnistamisjäsenvaltion on annettava välittäjälle yksilöllinen tunnistenumero ja ilmoitettava kyseinen tunniste hänelle sähköisesti.

3.   Tunnistamisjäsenvaltion on annettava välittäjälle yksilöllinen arvonlisäverotunniste tämän erityisjärjestelmän soveltamista varten kunkin verovelvollisen osalta, jota varten hänet on nimetty.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti annettua arvonlisäverotunnistetta käytetään vain tässä erityisjärjestelmässä.

369 r artikla

1.   Tunnistamisjäsenvaltio poistaa välittäjää käyttämättömän verovelvollisen tunnistamisrekisteristä seuraavissa tapauksissa:

a)

jos verovelvollinen ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle, ettei hän enää harjoita kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä;

b)

jos muutoin voidaan olettaa, että verovelvollisen verollinen kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntitoiminta on päättynyt;

c)

jos verovelvollinen ei enää täytä tämän erityisjärjestelmän soveltamisedellytyksiä;

d)

jos verovelvollinen jatkuvasti jättää noudattamatta tätä erityisjärjestelmää koskevia sääntöjä.

2.   Tunnistamisjäsenvaltion on poistettava välittäjä tunnistamisrekisteristä seuraavissa tapauksissa:

a)

jos välittäjä ei ole kahden perättäisen kalenterivuosineljänneksen aikana toiminut välittäjänä tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen puolesta;

b)

jos välittäjä ei enää täytä tarvittavia edellytyksiä toimiakseen välittäjänä;

c)

jos välittäjä jatkuvasti jättää noudattamatta tätä erityisjärjestelmää koskevia sääntöjä.

3.   Tunnistamisjäsenvaltio poistaa välittäjän edustaman verovelvollisen tunnistamisrekisteristä seuraavissa tapauksissa:

a)

jos välittäjä ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle, ettei kyseinen verovelvollinen enää harjoita kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä;

b)

jos muutoin voidaan olettaa, että kyseisen verovelvollisen verollinen kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntitoiminta on päättynyt;

c)

jos kyseinen verovelvollinen ei enää täytä tämän erityisjärjestelmän soveltamisedellytyksiä;

d)

jos kyseinen verovelvollinen jatkuvasti jättää noudattamatta tätä erityisjärjestelmää koskevia sääntöjä;

e)

jos välittäjä ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle, ettei hän enää edusta kyseistä verovelvollista.

369 s artikla

Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen tai hänen välittäjänsä on annettava tunnistamisjäsenvaltiolle sähköisesti arvonlisäveroilmoitus kultakin kuukaudelta riippumatta siitä, onko kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä harjoitettu. Arvonlisäveroilmoitus on annettava sen verokauden päättymistä, jota ilmoitus koskee, seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Kun arvonlisäveroilmoitus on annettava ensimmäisen kohdan mukaisesti, jäsenvaltiot eivät saa arvonlisäverotarkoituksia varten asettaa mitään muita tuontia koskevia velvoitteita tai muodollisuuksia.

369 t artikla

1.   Arvonlisäveroilmoituksessa on oltava 369 q artiklassa tarkoitettu arvonlisäverotunniste ja kunkin kulutusjäsenvaltion, jossa arvonlisäveroa on maksettava, osalta sellaisen kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin, josta on verokauden aikana syntynyt arvonlisäverosaatava, arvonlisäveroton kokonaisarvo sekä vastaavan arvonlisäveron kokonaismäärä kunkin verokannan osalta. Sovellettavat arvonlisäverokannat ja maksettavan arvonlisäveron kokonaismäärä on myös mainittava ilmoituksessa.

2.   Jos arvonlisäveroilmoitukseen on tarpeen tehdä muutoksia sen antamisen jälkeen, tällaiset muutokset on tehtävä johonkin seuraavaan ilmoitukseen kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli annettava 369 s artiklan nojalla. Tällaisessa myöhemmin tehtävässä arvonlisäveroilmoituksessa on mainittava asianomainen kulutusjäsenvaltio, verokausi ja arvonlisäveron määrä, jonka osalta muutoksia edellytetään.

369 u artikla

1.   Arvonlisäveroilmoitus on laadittava euromääräisenä.

Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, voivat vaatia, että arvonlisäveroilmoitus on laadittava käyttäen niiden kansallista valuuttaa. Jos myynti on tapahtunut muina valuuttoina, tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen tai hänen välittäjänsä on arvonlisäveroilmoitusta täytettäessä käytettävä verokauden viimeisen päivän muuntokurssia.

2.   Muuntamisessa on käytettävä Euroopan keskuspankin kyseiselle päivälle julkaisemia muuntokursseja tai jos kursseja ei ole julkaistu kyseisenä päivänä, seuraavan julkaisupäivän kursseja.

369 v artikla

Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen tai hänen välittäjänsä on maksettava arvonlisävero ja viitattava asianomaiseen arvonlisäveroilmoitukseen viimeistään sen määräajan päättyessä, johon mennessä ilmoitus on annettava.

Maksu on suoritettava tunnistamisjäsenvaltion nimeämälle euromääräiselle pankkitilille. Jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, voivat vaatia, että maksu suoritetaan niiden kansallisen valuutan määräiselle pankkitilille.

369 w artikla

Tätä erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei saa vähentää tämän erityisjärjestelmän piiriin kuuluvaan verolliseen toimintaansa liittyvää kulutusjäsenvaltioissa aiheutunutta arvonlisäveroa tämän direktiivin 168 artiklan nojalla. Sen estämättä, mitä direktiivin 86/560/ETY 1 artiklan 1 alakohdassa ja direktiivin 2008/9/EY 2 artiklan 1 alakohdassa ja 3 artiklassa säädetään, kyseiselle verovelvolliselle on suoritettava palautus mainittujen direktiivien mukaisesti. Direktiivin 86/560/ETY 2 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 4 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta palautuksiin, jotka liittyvät tähän erityisjärjestelmään kuuluviin tavaroihin.

Jos tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on rekisteröidyttävä jossakin jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvolliseksi tähän erityisjärjestelmään kuulumattoman toiminnan osalta, hänen on vähennettävä kyseisessä jäsenvaltiossa aiheutunut arvonlisävero tähän erityisjärjestelmään kuuluvasta verollisesta toiminnastaan tämän direktiivin 250 artiklan nojalla annettavassa arvonlisäveroilmoituksessa.

369 x artikla

1.   Tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on pidettävä kirjaa tähän erityisjärjestelmään kuuluvista liiketoimista. Välittäjän on pidettävä kirjaa kaikkien edustamiensa verovelvollisten puolesta. Tämän kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta kulutusjäsenvaltion veroviranomaiset voivat todentaa, että arvonlisäveroilmoitus on täytetty oikein.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kirjanpito on pyynnöstä annettava sähköisesti kulutus- ja tunnistamisjäsenvaltion saataville.

Tämä kirjanpito on säilytettävä kymmenen vuoden ajan sen vuoden lopusta, jona liiketoimi suoritettiin.

(*2)  Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).”"

31)

Lisätään XII osastoon luvut seuraavasti:

”7 LUKU

Tuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevat erityisjärjestelyt

369 y artikla

Jos todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvien tavaroiden, valmisteveron alaisia tuotteita lukuun ottamatta, tuonnissa ei käytetä 6 luvun 4 jaksossa tarkoitettua erityisjärjestelmää, tuontijäsenvaltion on sallittava, että tavarat tullille sen henkilön puolesta, jolle ne on yhteisön alueella tarkoitettu, esittävä henkilö käyttää tuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevia erityisjärjestelyjä sellaisten tavaroiden osalta, joiden lähetys tai kuljetus päättyy kyseiseen jäsenvaltioon.

369 z artikla

1.   Tässä erityisjärjestelyssä sovelletaan seuraavaa:

a)

henkilö, jolle tavarat on tarkoitettu, on veronmaksuvelvollinen;

b)

henkilö, joka esittää tavarat tullille yhteisön alueella, kerää arvonlisäveron henkilöltä, jolle tavarat on tarkoitettu, ja huolehtii tällaisen arvonlisäveron maksamisesta.

2.   Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tavarat tullille yhteisön alueella esittävä henkilö toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että henkilö, jolle tavarat on tarkoitettu, maksaa asianmukaisen veron.

369 za artikla

Poiketen siitä, mitä 94 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, että tuontijäsenvaltiossa sovellettavaa yleistä arvonlisäverokantaa sovelletaan silloin, kun tätä erityisjärjestelyä käytetään.

369 zb artikla

1.   Jäsenvaltioiden on sallittava, että tässä erityisjärjestelyssä kannetusta arvonlisäverosta raportoidaan sähköisesti kuukausittain annettavassa ilmoituksessa. Kyseisestä ilmoituksesta on käytävä ilmi asiaankuuluvana kalenterikuukautena kannetun arvonlisäveron kokonaismäärä.

2.   Jäsenvaltioiden on vaadittava, että 1 kohdassa tarkoitettu arvonlisävero on maksettava tuontia seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

3.   Tätä erityisjärjestelyä käyttävien henkilöiden on pidettävä kirjaa tähän erityisjärjestelyyn kuuluvista liiketoimista tuontijäsenvaltion määrittämän ajan. Tämän kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta tuontijäsenvaltion vero- tai tulliviranomaiset voivat todentaa, että arvonlisävero on ilmoitettu oikein, ja se on pyynnöstä annettava sähköisesti tuontijäsenvaltion saataville.

8 LUKU

Vasta-arvot

369 zc artikla

1.   Edellä 369 l ja 369 y artiklassa mainittujen määrien huomioon otettava euron vasta-arvo kansallisena valuuttana vahvistetaan kerran vuodessa. Sovellettavat kurssit ovat lokakuun ensimmäisen arkipäivän kurssit, ja ne tulevat voimaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

2.   Jäsenvaltiot voivat pyöristää euroina ilmoitettuja arvoja muunnettaessa saatavat kansallisena valuuttana ilmoitettavat määrät.

3.   Jäsenvaltiot voivat pitää muuttamattomina 1 kohdassa tarkoitetun vuotuisen tarkistuksen päivänä voimassa olevat määrät, jos euroina ilmoitettuja määriä muunnettaessa kansallisena valuuttana ilmoitettu määrä ennen 2 kohdassa tarkoitettua pyöristystä muuttuisi vähemmän kuin viisi prosenttia tai pienenisi.”

3 artikla

Direktiivin 2009/132/EY muutokset

Kumotaan direktiivin 2009/132/EY IV osasto 1 päivästä tammikuuta 2021.

4 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin 1 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin 2 ja 3 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava tämän direktiivin 1 artiklan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2019.

Niiden on sovellettava tämän direktiivin 2 ja 3 artiklan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2021.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Osoitukset

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä joulukuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

T. TÕNISTE


(1)  Lausunto annettu 30. marraskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 79.

(3)  Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

(4)  Neuvoston direktiivi 2009/132/EY, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, direktiivin 2006/112/EY 143 artiklan b ja c alakohdan soveltamisalasta vapautettaessa tietty tavaroiden lopullinen maahantuonti arvonlisäverosta (EUVL L 292, 10.11.2009, s. 5).

(5)  Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla (EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(8)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.


Top