6.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/1

(1)

Jäsenvaltioissa on tällä hetkellä käytössä useita sähköisiä laskuja koskevia kansainvälisiä, kansallisia, alueellisia ja valmistajakohtaisia standardeja. Mikään näistä standardeista ei ole ensisijainen, ja niistä monet eivät ole keskenään yhteentoimivia.

(2)

Koska yhteistä standardia ei ole, jäsenvaltiot ovat päättäneet kehittää erillisiin kansallisiin standardeihin perustuvia omia teknisiä ratkaisujaan halutessaan edistää sähköisten laskujen käyttöä julkisissa hankinnoissa tai tehdä siitä pakollista. Tästä johtuu, että jäsenvaltioissa rinnakkain käytössä olevien erilaisten standardien määrä on kasvussa ja kasvaa tulevaisuudessa todennäköisesti edelleen.

(3)

Yhteentoimimattomien standardien moninaisuus tekee tilanteen aivan liian monimutkaiseksi sekä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja ylimääräisiä toimintakustannuksia niille talouden toimijoille, jotka käyttävät sähköisiä laskuja eri jäsenvaltioissa. Talouden toimijoita, jotka haluavat suorittaa rajatylittäviä hankintatoimia, vaaditaan usein noudattamaan uutta sähköisen laskutuksen standardia aina, kun ne alkavat toimia uusilla markkinoilla. Sähköisiä laskuja koskevat, toisistaan poikkeavat oikeudelliset ja tekniset vaatimukset muodostavat markkinoillepääsyn esteitä rajatylittävissä julkisissa hankinnoissa sekä kaupan esteitä, koska ne ehkäisevät talouden toimijoita ryhtymästä rajatylittävään hankintatoimintaan. Ne rajoittavat perusvapauksia, ja niillä on näin ollen suora vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan.

(4)

Tällaiset unionin sisäisen kaupan esteet lisääntyvät todennäköisesti tulevaisuudessa, kun kehitetään yhä enemmän yhteentoimimattomia kansallisia ja valmistajakohtaisia standardeja ja kun sähköisten laskujen käyttö yleistyy julkisissa hankinnoissa tai se tehdään pakolliseksi jäsenvaltioissa.

(5)

Erilaisista rinnakkaisista sähköistä laskutusta koskevista oikeudellisista vaatimuksista ja teknisistä standardeista ja niiden puutteellisesta yhteentoimivuudesta johtuvia rajatylittävän kaupan esteitä olisi poistettava tai vähennettävä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi kehitettävä sähköisen laskun ydinelementtejä koskevaa semanttista tietomallia koskeva yhteinen eurooppalainen standardi, jäljempänä ”sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi”. Standardissa olisi määritettävä ja kuvattava ne ydinelementit, joita sähköiseen laskuun on aina sisällyttävä, millä helpotettaisiin sähköisten laskujen lähettämistä ja vastaanottamista eri teknisiin standardeihin perustuvien järjestelmien välillä. Edellyttäen, että olemassa olevat kansalliset tekniset standardit eivät ole ristiriidassa tämän eurooppalaisen standardin kanssa, niitä ei olisi korvattava tällä standardilla eikä niiden käyttöä rajoitettava, ja olisi oltava mahdollista jatkaa niiden käyttöä rinnan eurooppalaisen standardin kanssa.

(6)

Varmistamalla semanttisen yhteentoimivuuden ja parantamalla oikeusvarmuutta tämä direktiivi edistää myös sähköisen laskutuksen käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa, minkä ansiosta jäsenvaltioille, hankintaviranomaisille, hankintayksiköille ja talouden toimijoille koituu merkittäviä hyötyjä säästöjen, ympäristövaikutusten ja hallinnollisten rasitteiden kevenemisen muodossa.

(7)

Sähköisestä laskutuksesta saadaan suurin mahdollinen hyöty, kun laskun tuottaminen, lähettäminen, siirtäminen, vastaanottaminen ja käsittely voidaan automatisoida kaikilta osin. Tästä syystä vain koneellisesti luettavien laskujen, jotka vastaanottaja voi käsitellä automaattisesti ja digitaalisesti, olisi katsottava noudattavan sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia. Pelkkää kuvatiedostoa ei olisi pidettävä tämän direktiivin mukaisena sähköisenä laskuna.

(8)

Yhteentoimivuuden tavoitteena on mahdollistaa tietojen johdonmukainen esittäminen ja käsittely yritysjärjestelmien välillä riippumatta niiden teknologiasta, sovelluksista tai alustasta. Täydellinen yhteentoimivuus muodostuu yhteistoimintakyvystä kolmella seuraavalla erillisellä tasolla: laskun sisältö (semantiikka), käytetty muoto tai kieli (syntaksi) ja tiedonsiirtomenetelmä. Semanttinen yhteentoimivuus merkitsee sitä, että sähköinen lasku sisältää tietyn määrän vaadittua tietoa ja että vaihdetun tiedon täsmällinen merkitys säilyy ja ymmärretään yksiselitteisesti riippumatta tavasta, jolla se fyysisesti esitetään tai siirretään. Syntaktinen yhteentoimivuus merkitsee sitä, että sähköisen laskun dataelementit esitetään sellaisessa muodossa, joka voidaan vaihtaa suoraan lähettäjän ja vastaanottajan välillä ja käsitellä automaattisesti. Syntaktinen yhteentoimivuus voidaan varmistaa kahdella tavalla: yhteisen syntaksin käyttämisellä tai eri syntaksien välisillä sidoksilla.

(9)

Käytössä on suuri määrä syntakseja. Syntaktinen yhteentoimivuus varmistetaan yhä enenevässä määrin sidosten avulla. Tämä menetelmä on tehokas, jos lasku sisältää kaikki semanttisella tasolla vaadittavat dataelementit ja jos niiden merkitys on yksiselitteinen. Koska tilanne on usein aivan toisenlainen, tarvitaan toimia yhteentoimivuuden varmistamiseksi semanttisella tasolla. Jotta voitaisiin entisestään yksinkertaistaa sähköisen laskutuksen käyttöä ja vähentää kustannuksia, eräänä pitkän aikavälin tavoitteena olisi oltava käytettävien syntaksien lukumäärän vähentäminen siten, että keskitytään yleisimmin käytettyihin.

(10)

Sähköisen laskutuksen standardoinnilla täydennetään niitä toimia, joilla pyritään edistämään sähköisten hankintamenettelyjen käyttöönottoa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (5) asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

(11)

Eurooppa-neuvosto on 28 ja 29 päivänä kesäkuuta 2012 ja 24 päivänä lokakuuta 2013 antamissaan päätelmissä todennut, että etusijalle olisi asetettava toimenpiteet, joilla pyritään kehittämään rajatylittävää verkkokauppaa ja julkishallintojen nykyaikaistamista, myös helpottamalla siirtymistä sähköiseen laskutukseen ja toteuttamalla se pikaisesti.

(12)

Euroopan parlamentti viittasi 20 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa sähköistä laskutusta koskevista kansallisista säännöistä johtuvaan markkinoiden hajanaisuuteen, korosti sähköisen laskutuksen tarjoamia huomattavia etuja ja painotti oikeusvarmuuden, selkeän teknisen ympäristön sekä yhteisiin lakisääteisiin vaatimuksiin, liiketoimintaprosesseihin ja teknisiin standardeihin perustuvien avointen ja yhteentoimivien sähköisen laskutuksen ratkaisujen merkitystä. Näistä syistä Euroopan parlamentti esitti, että sähköinen laskutus tehtäisiin pakolliseksi julkisissa hankinnoissa vuoteen 2016 mennessä.

(13)

Marraskuun 2 päivänä 2010 hyväksytyllä komission päätöksellä (6) perustettu sähköistä laskutusta käsittelevä eurooppalainen sidosryhmäfoorumi antoi lokakuussa 2013 yksimielisesti suosituksen semanttisen datan määritysten käytöstä sähköisen laskutuksen yhteentoimivuuden tukemiseksi.

(14)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava hankintaviranomaisten ja -yksikköjen vastaanottamiin sähköisiin laskuihin, jotka on laadittu sellaisten sopimusten täytäntöönpanon johdosta, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/81/EY (7), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/23/EU (8), direktiiviä 2014/24/EU tai direktiiviä 2014/25/EU. Ainoastaan sellaisten talouden toimijoiden laatimien sähköisten laskujen, joiden kanssa julkista hankintaa koskeva sopimus tai käyttöoikeussopimus on tehty (pääsopimuksen osapuoli), olisi kuuluttava tämä direktiivin soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden määrätessä direktiivin 2014/24/EU 71 artiklan ja direktiivin 2014/25/EU 88 artiklan mukaisesti suorista maksuista alihankkijoille, hankinta-asiakirjoissa määritettäviin järjestelyihin olisi sisällytettävä säännöksiä, jotka koskevat sitä, käytetäänkö sähköistä laskutusta vai ei alihankkijoille suoritettavien maksujen osalta. Siltä osin kun sopimus tehdään talouden toimijoiden ryhmittymän kanssa, olisi selvennettävä, että tätä direktiiviä sovelletaan sekä ryhmittymän että yksittäisten talouden toimijoiden laatimiin sähköisiin laskuihin.

(15)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava myös maksuja käsittäviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät laskujen laatimista niiden talouden toimijoiden toimesta, jonka kanssa käyttöoikeussopimus on tehty. Ilmaus ”käyttöoikeudet” on määritelty direktiivin 2014/23/EU 5 artiklan 1 alakohdassa. Käyttöoikeussopimusten tarkoituksena on hankkia urakoita tai palveluja käyttöoikeussopimuksella, jonka vastikkeena on rakennettavan kohteen tai palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

(16)

Tätä direktiiviä sovelletaan, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklasta muuta johdu. Tätä direktiiviä ei sovelleta sähköisiin laskuihin, jotka on laadittu sellaisten sopimusten (jotka on julistettu salaisiksi tai joihin liittyy erityisiä turvallisuustoimia) täytäntöönpanon johdosta, jotka direktiivin 2014/23/EU 10 artiklan 6 kohdan, direktiivin 2014/24/EU 15 artiklan 3 kohdan ja direktiivin 2014/25/EU 24 artiklan 3 kohdan nojalla eivät kuulu kyseessä olevan direktiivin soveltamisalaan. Tässä direktiivissä olisi samoin edellytyksin säädettävä erityisesti, että sitä ei sovelleta sähköisiin laskuihin, jotka on laadittu sellaisten sopimusten (jotka on julistettu salaisiksi tai joihin liittyy erityisiä turvallisuustoimia) täytäntöönpanon johdosta, jotka kuuluvat direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan.

(17)

Tässä direktiivissä käytettävien määritelmien olisi oltava julkisista hankinnoista annetun unionin muun lainsäädännön mukaisia.

(18)

Komission olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (9) asiaa koskevia säännöksiä ja pyydettävä asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi. Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 asianomaisen säännösten mukaan tällaista pyyntöä koskeva komissio päätös edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (10) tarkoitetun tarkastelumenettelyn soveltamista.

(19)

Sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin olisi perustuttava olemassa oleviin, eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden puitteissa laadittuihin teknisiin eritelmiin, kuten CEN (CWA 16356-MUG ja CWA 16562-CEN BII), ja siinä olisi otettava huomioon kansainvälisten standardointiorganisaatioiden puitteissa kehitetyt muut asiaa koskevat tekniset eritelmät, kuten UN/CEFACT (CII v. 2.0) ja ISO (ISO 20022 -menetelmään perustuva rahoituslasku). Toteuttaessaan standardointia koskevaa pyyntöä asianomaisen eurooppalaisen standardointiorganisaation olisi lisäksi otettava huomioon tulokset, jotka on saatu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (CIP) kuuluvan tukiohjelman puitteissa toteutetuista laajamittaisista kokeiluhankkeista, sekä muiden asianomaisten elinten ja organisaatioiden sähköistä laskutusta koskevat tekniset eritelmät, joita käytetään laajasti liike-elämässä. Sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin olisi myös oltava yhteensopiva olemassa olevien maksuja koskevien standardien kanssa, jotta automaattinen maksujenkäsittely olisi mahdollista.

(20)

Asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämässään pyynnössä komission olisi edellytettävä, että sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia voidaan soveltaa riippumatta siitä, mitä teknologiaa käytetään, jotta vältetään kilpailun vääristyminen, että se on yhteensopiva sähköisen laskutuksen asiaa koskevien kansainvälisten standardien kanssa, jotta vältetään kolmansien maiden toimittajiin kohdistuvia teknisiä markkinoille pääsyn esteitä ja jotta eurooppalaisten toimittajien olisi helpompi lähettää sähköisiä laskuja kolmansien maiden ostajille, ja että se on neuvoston direktiivin 2006/112/EY (11) mukainen. Koska sähköiset laskut saattavat sisältää henkilötietoja, komission olisi myös edellytettävä, että sähköisen laskutuksen eurooppalaisessa standardissa otetaan huomioon henkilötietojen suoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (12) sekä sisäänrakennetun tietosuojan, oikeasuhteisuuden ja tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti. Näiden vähimmäisvaatimusten lisäksi komission olisi asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämässään pyynnössään asetettava myös sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin sisältöä ja sen hyväksymisen määräaikaa koskevia vaatimuksia.

(21)

Sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin avulla olisi oltava mahdollista luoda käyttäjäystävällisiä eli helposti hahmotettavissa ja sovellettavissa olevia sähköisen laskutuksen järjestelmiä, jotta voidaan varmistaa, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä sähköisestä laskutuksesta julkisten hankintojen yhteydessä. Tältä osin olisi myös otettava huomioon, että etenkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä sekä pienillä hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä on käytössään vain rajoitettu määrä henkilöstöä ja rahoitusta.

(22)

Sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia olisi voitava käyttää myös yritysten välisissä liiketoimissa. Jotta yksityiset talouden toimijat voisivat soveltaa uutta standardia keskinäisissä liikesuhteissaan, komission olisi varmistettava, ettei tällaista standardia kehitetä niin, että se soveltuu yksinomaan julkisiin hankintoihin.

(23)

Eri toimialoilla laaditut laskut saattavat edellyttää kyseisille aloille ominaisten tietojen sisällyttämistä. Kaikkiin laskuihin olisi kuitenkin sisällytettävä tietty määrä yhteisen standardin mukaisia elementtejä. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan tarkistaa, vastaako lasku asianmukaisella tavalla siihen liittyvää liiketointa, ja varmistaa sen oikeudellinen pätevyys. Luettelo tällaisista arvonlisäverotusta varten vaadituista elementeistä sisältyy direktiiviin 2006/112/EY. Sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin olisi siksi sovittava yhteen näiden laskun tietoja koskevien elementtien kanssa.

(24)

Sähköisen laskutuksen eurooppalaisessa standardissa olisi määriteltävä semanttiset dataelementit, jotka liittyvät erityisesti myyjää ja ostajaa koskeviin lisätietoihin, prosessien tunnisteisiin, laskun määritteisiin, laskuriveihin, toimitustietoihin sekä maksutietoihin ja -ehtoihin. Sähköisen laskun ydinelementtien olisi sisällyttävä jokaiseen sähköiseen laskuun. Tällä on tarkoitus varmistaa, että sähköistä laskutusta sovelletaan selkeästi ja yhdenmukaisesti.

(25)

Vaikka sähköisen laskun lähettäjällä olisi edelleen oltava direktiivin 2006/112/EY tavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi mahdollisuus taata laskun alkuperän aitous ja sisällön eheys useilla menetelmillä, myös sähköisellä allekirjoituksella, sähköisen allekirjoituksen vaatimuksen ei olisi kuuluttava sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin elementteihin.

(26)

Jotta vältetään aiheuttamasta hankintaviranomaisille ja -yksiköille kohtuuttomia kustannuksia ja rasitteita, asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota olisi pyydettävä yksilöimään luettelona rajallinen määrä syntakseja, jotka noudattavat sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia. Tämän luettelon ei tulisi olla osa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia. Yksilöityjen syntaksien on oltava jo yleisesti ja menestyksellä talouden toimijoiden ja hankintaviranomaisten käytössä. Jotta voidaan helpottaa ja nopeuttaa standardin käyttöönottoa jäsenvaltioissa, asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota olisi pyydettävä tarjoamaan asiaankuuluvat sidokset uudesta sähköisen laskutuksen eurooppalaisesta standardista kaikille luettelossa esiintyville syntakseille. Syntaksien sidokset ovat ohjeita siitä, miten kutakin standardia voidaan käyttää eri syntakseissa. Tällä standardointituotoksella pyritään täydentämään sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia sähköisen laskun semanttisen datan ydinelementtien määritysten ja lueteltujen syntaksien osalta.

(27)

Jotta helpotetaan sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin käyttöä, eurooppalaista standardointiorganisaatiota olisi lisäksi pyydettävä laatimaan ohjeita tiedonsiirron yhteentoimivuudesta. Näiden ohjeiden ei tulisi olla osa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia eivätkä ne saisi olla hankintaviranomaisia ja -yksikköjä velvoittavia.

(28)

Ennen sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin käyttöönottoa jäsenvaltioissa olisi standardin käytännön soveltamista testattava riittävästi. Tämän arvioinnin olisi tapahduttava standardin laatimisprosessin aikana. Loppukäyttäjien olisi oltava mukana arvioinnissa, jossa olisi käsiteltävä erityisesti käytännöllisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä sekä osoitettava, että standardi on toteutettavissa kustannustehokkaasti ja oikeasuhteisesti.

(29)

Jos asianomaisen eurooppalaisen standardointiorganisaation laatima sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi ja sitä noudattavien syntaksien luettelo täyttävät komission eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämään pyyntöön sisältyvät vaatimukset ja jos standardia on testattu, sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin viitetiedot sekä syntaksien luettelo olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(30)

Standardin ja muiden standardointituotosten kehittämistä koskevat tämän direktiivin säännökset ovat asetuksen (EU) N:o 1025/2012 asiaankuuluvien säännösten mukaisia. Ottaen huomioon tämän direktiivin erityispiirteet on kuitenkin aiheellista säätää, että standardin viitetietojen ja syntaksien luettelon julkaisemista, julkaisematta jättämistä taikka julkaisemista rajoituksin koskevat päätökset hyväksytään tarkastelumenettelyä noudattaen. Tällä ei kuitenkaan olisi rajoitettava yhdenmukaistettuja standardeja koskevia virallisia vastalauseita koskevien asetuksen (EU) N:o 1025/2012 asiaankuuluvien säännösten soveltamista.

(31)

Euroopan standardointiorganisaatiot tarkastelevat säännöllisesti uudelleen ja päivittävät standardeja teknologisen kehityksen huomion ottamiseksi. Tieto- ja viestintätekniikan nopean kehityksen vuoksi komission olisi myös voitava pyytää asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota säännöllisesti tarkistamaan ja päivittämään sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia tämän kehityksen huomioon ottamiseksi ja jatkuvan yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

(32)

Teknologisen kehityksen tai markkinoiden vaatimusten huomioon ottamiseksi komission olisi voitava hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä syntaksien luettelon tarkistamisen ja päivittämisen osalta. Monimutkaisempien mukautusten tapauksessa komission olisi voitava myös pyytää asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota tarkistamaan ja päivittämään syntaksien luetteloa.

(33)

Komission olisi voitava tarkastella uudelleen jo julkaistua syntaksien luetteloa, mikäli se pitää sitä tarpeellisena täydellisen ja jatkuvan yhteentoimivuuden varmistamiseksi, teknologisen kehityksen huomioon ottamiseksi tai käytettävien syntaksien lukumäärän rajoittamiseksi. Näin tehdessään komission olisi otettava huomioon syntaksien luettelo, jonka asianomainen eurooppalainen standardointiorganisaatio on yksilöinyt ja jota se on tarkastellut uudelleen ja päivittänyt.

(34)

Kun tässä direktiivissä säädetyt määräajat direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ovat umpeutuneet, hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä olisi oltava velvollisuus vastaanottaa ja käsitellä sähköisiä laskuja, jotka ovat sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin ja jonkin komission Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisemassa luettelossa olevan syntaksin mukaisia. Hankintaviranomaiset ja -yksiköt eivät sen vuoksi saisi kieltäytyä ottamasta vastaan edellä mainitut ehdot täyttäviä sähköisiä laskuja ainoastaan sillä perusteella, että muita kuin tässä direktiivissä nimenomaisesti säädettyjä vaatimuksia (esimerkiksi kansallisia tai alakohtaisia erityisvaatimuksia tai teknisiä lisävaatimuksia) ei ole noudatettu. Tämä velvoite ei saisi kuitenkaan vaikuttaa kieltäytymiseen muiden pakottavien syiden perusteella, kuten niiden, jotka liittyvät sopimusehtoihin. Hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä olisi joka tapauksessa oltava vapaus tarkistaa ennen laskun maksamista vastaako sähköisen laskun sisältö asianmukaisesti sen perusteena olevaa liiketointa (esimerkiksi onko laskun määrä oikea) ja onko lasku osoitettu oikealle vastaanottajalle. Velvollisuus olla kieltäytymättä tämän direktiivin mukaisten sähköisten laskujen hyväksymisestä ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU (13) soveltamista.

(35)

Tällä direktiivillä olisi velvoitettava ainoastaan laskujen vastaanottajat eli hankintaviranomaiset, yhteishankintayksiköt ja hankintayksiköt hyväksymään ja käsittelemään sähköisiä laskuja. Tällä direktiivillä ei olisi rajoitettava laskun lähettäjän oikeutta valita, esittääkö hän laskun soveltaen sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia, kansallista standardia tai muita teknisiä standardeja vai paperimuodossa. Tämä direktiivi ei kuitenkaan estäisi jäsenvaltioita määräämästä, että julkisten hankintojen yhteydessä voidaan esittää vain sähköisiä laskuja. Jos lähettäjä valitsee sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin mukaisen laskun esittämisen, vastaanottajalla olisi oltava velvollisuus vastaanottaa ja käsitellä lasku ainoastaan, jos laskussa on käytetty jotain komission Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisemassa syntaksien luettelossa olevaa syntaksia. Tällä ei saisi rajoittaa lähettäjän oikeutta käyttää kolmannen osapuolen palveluja oman syntaksinsa ja jonkin luettelossa olevan syntaksin keskinäisen yhteensopivuuden toteuttamiseksi.

(36)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (14) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 11 päivänä marraskuuta 2013 (15). Euroopan tietosuojavaltuutettu julkaisi lausunnossaan suosituksia riittävän tietosuojan varmistamiseksi tätä direktiiviä sovellettaessa. Nämä suositukset olisi otettava huomioon, kun sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia laaditaan ja kun hankintaviranomaiset ja -yksiköt käsittelevät henkilötietoja. Olisi erityisesti tehtävä selväksi, että voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä sovelletaan myös sähköiseen laskutukseen ja että avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyvistä syistä toteutettavan henkilötietojen julkaisemisen on oltava yksityisyyden suojan mukaista.

(37)

Koska direktiivi 2006/112/EY sisältää laskutusta, mukaan lukien sähköinen laskutus, koskevia sääntöjä, sen suhde tähän direktiiviin olisi selvennettävä. Tämän direktiivin tavoite, samoin kuin soveltamisala, on eri kuin direktiivin 2006/112/EY, ja näin ollen se ei vaikuta sen säännöksiin, jotka koskevat sähköisten laskujen käyttöä arvonlisäverotusta varten. Direktiivin 2006/112/EY 232 artikla sääntelee erityisesti kauppakumppaneiden välisiä suhteita ja sen tarkoituksena on varmistaa, että lähettäjä ei voi velvoittaa vastaanottajaa sähköisen laskun käyttöön. Tällä ei kuitenkaan olisi rajoitettava jäsenvaltioiden oikeutta velvoittaa hankintaviranomaiset ja -yksiköt ottamaan tietyin edellytyksin vastaan sähköisiä laskuja.

(38)

Jotta hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat asianmukaisesti valmistautua ja toteuttaa tekniset toimenpiteet, jotka sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin laatimisen ja syntaksien luettelon hyväksymisen jälkeen ovat tarpeen tämän direktiivin noudattamiseksi, ja ottaen huomioon tarve toteuttaa pikaisesti sähköinen laskutus, olisi 18 kuukauden määräaika katsottava perustelluksi direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä laskettuna siitä, kun sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin viitetiedot ja syntaksien luettelo on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tästä osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamiselle asetetusta yleisestä määräajasta poiketen ja jotta voidaan pyrkiä helpottamaan sähköisen laskutuksen käyttöönottoa tiettyjen hankintaviranomaisten, kuten paikallisten ja alueellisten hankintaviranomaisten ja julkisten yritysten, osalta, jäsenvaltioiden olisi voitava lykätä tämän direktiivin soveltamista alemman tason hankintaviranomaisiin ja hankintayksiköihin enintään 30 kuukauden päähän siitä, kun sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin viitetiedot ja syntaksien luettelo on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tätä mahdollisuutta lykätä tämän direktiivin vaatimusten soveltamista ei olisi sovellettava yhteishankintayksiköihin.

(39)

Jotta hankintaviranomaisten ja -yksiköiden olisi helpompi panna täytäntöön tämän direktiivin vaatimukset, komission olisi varmistettava, että jäsenvaltiot pidetään täydellisesti ja säännöllisesti ajan tasalla asianomaisen eurooppalaisen standardointiorganisaation työn edistymisestä, joka koskee standardin ja siihen liittyvien standardointituotosten kehittämistä. Tällä pyritään antamaan jäsenvaltioille mahdollisuus suorittaa tarpeelliset valmistelutyöt, jotta täytäntöönpano saadaan päätökseen sovituissa määräajoissa.

(40)

Koska hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat ottaa vastaan myös muiden standardien kuin sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin mukaisia sähköisiä laskuja sekä paperilaskuja, jollei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä, tämä direktiivi ei aiheuta lisäkustannuksia eikä -rasitteita yrityksille, mukaan lukien komission suosituksessa 2003/361/EY (16) tarkoitetut mikroyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset. Komission ja jäsenvaltioiden olisi lisäksi kaikin tavoin pyrittävä minimoimaan sähköisen laskutuksen eurooppalaisesta standardista sen käyttäjille, erityisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, aiheutuvat kustannukset, jotta helpotetaan sen käyttöönoton yleistymistä koko Euroopan unionissa.

(41)

Jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä täytäntöön pannessaan otettava huomioon pienten ja keskisuurten yritysten sekä pienempien hankintaviranomaisten ja -yksikköjen tarpeet ja tarjottava kaikille hankintaviranomaisille ja -yksiköille sekä toimittajille tarpeellista tukea, jotta sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia voidaan käyttää. Lisäksi etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille olisi tarjottava koulutusta.

(42)

Jotta helpotetaan teknisiä ja menettelyihin liittyviä mukautuksia, joita kaikkien julkisten hankintojen osapuolten on tehtävä tämän direktiivin onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseksi, jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan asetettava rakennerahaston tukea kaikkien tukikelpoisten hankintaviranomaisten ja -yksiköiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten saataville.

(43)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tämän direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamista sekä syntaksien luettelon laadintaa, rajoittamista ja uudelleentarkastelua varten. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Syntaksien luetteloa koskevien täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä, koska nämä säädökset helpottavat sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin soveltamista ja varmistavat yhteentoimivuuden ja teknologisen kehityksen nopean huomioon ottamisen. Tarkastelumenettelyä olisi sovellettava myös sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia koskeviin virallisiin vastalauseisiin liittyvien täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, sillä tällaiset säädökset voivat vaikuttaa velvollisuuteen ottaa vastaan ja käsitellä sähköisiä laskuja.

(44)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat toisistaan poikkeavista kansallisista säännöistä ja standardeista johtuvien markkinoille pääsyn ja kaupan esteiden poistaminen sekä yhteentoimivuuden varmistaminen, vaan ne voidaan paremmin saavuttaa unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

1)

’sähköisellä laskulla’ laskua, joka on laadittu, siirretty ja vastaanotettu rakenteisessa sähköisessä muodossa, joka mahdollistaa sen automaattisen ja sähköisen käsittelyn;

2)

’sähköisen laskun ydinelementeillä’ tiettyjä olennaisen tärkeitä tietoja, jotka sähköisen laskun on sisällettävä, jotta rajatylittävä yhteentoimivuus voidaan varmistaa, mukaan luettuina tarvittavat tiedot lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi;

3)

’semanttisella tietomallilla’ rakenteista ja loogisesti toisiinsa liittyvää joukkoa termejä ja niiden merkityksiä, jotka määrittävät sähköisen laskun ydinelementit;

4)

’syntaksilla’ koneellisesti luettavaa kieltä tai dialektia, jota käytetään sähköisen laskun dataelementtien esittämisessä;

5)

’syntaksien sidoksilla’ ohjeita siitä, miten sähköisen laskun semanttista tietomallia voidaan käyttää eri syntakseissa;

6)

’hankintaviranomaisilla’ direktiivin 2009/81/EY 1 artiklan 17 alakohdassa, direktiivin 2014/23/EU 6 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyjä hankintaviranomaisia;

7)

’alemman tason hankintaviranomaisilla’ direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa määriteltyjä alemman tason hankintaviranomaisia;

8)

’yhteishankintayksiköillä’ direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 16 alakohdassa määriteltyjä yhteishankintayksikköjä;

9)

’hankintayksiköillä’ direktiivin 2009/81/EY 1 artiklan 17 alakohdassa, direktiivin 2014/23/EU 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä hankintayksiköitä;

10)

’kansainvälisellä standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä standardia;

11)

’eurooppalaisella standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyjä eurooppalaisia standardeja.

—

se ei ole riippuvainen tietystä teknologiasta,

—

se on yhteensopiva sähköistä laskutusta koskevien asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kanssa,

—

siinä otetaan huomioon direktiivin 95/46/EY mukainen henkilötietojen suojaamisen tarve, sisäänrakennettua tietosuojaa koskeva lähestymistapa ja suhteellisuuden, tietojen minimoinnin ja tarkoituksen rajaamisen periaate,

—

se on johdonmukainen direktiivin 2006/112/EY asiaankuuluvien säännösten kanssa,

—

sitä käyttämällä voidaan luoda käytännöllisiä, käyttäjäystävällisiä, joustavia ja kustannustehokkaita sähköisen laskutuksen järjestelmiä,

—

siinä otetaan huomioon pienten ja keskisuurten yritysten sekä alemman tason hankintaviranomaisten ja -yksikköjen erityistarpeet,

—

se sopii käytettäväksi yritysten välisissä liiketoimissa.

a)

sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin viitetietojen ja syntaksien luettelon julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä taikka julkaisemisesta rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

b)

sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin viitetietojen ja syntaksien luettelon säilyttämisestä tai säilyttämisestä rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä taikka niiden poistamisesta Euroopan unionin virallisesta lehdestä.

a)

päivittää tai tarkistaa sähköisen laskun ydinelementtien semanttista tietomallia koskevaa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia;

b)

päivittää tai tarkistaa komission Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisemaa syntaksien luetteloa.

a)

käsittely- ja laskutunnisteet;

b)

laskutuskausi;

c)

myyjän tiedot;

d)

ostajan tiedot;

e)

maksun saajan tiedot;

f)

myyjän veroedustajan tiedot;

g)

sopimuksen viitetiedot;

h)

toimitustiedot;

i)

maksuohjeet;

j)

mahdollinen vähennys tai lisäveloitus;

k)

laskutettava tuote;

l)

lasku yhteensä;

m)

arvonlisäveron jakautuminen.