EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32011D0695

2011/695/: Euroopan komission puheenjohtajan päätös, annettu 13 päivänä lokakuuta 2011 , kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

OJ L 275, 20.10.2011, p. 29–37 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 08 Volume 004 P. 295 - 303

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2011/695/oj

20.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/29


EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJAN PÄÄTÖS,

annettu 13 päivänä lokakuuta 2011,

kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2011/695/EU)

EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon komission työjärjestyksen (1) ja erityisesti sen 22 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, nojalla vahvistetun kilpailulainsäädännön täytäntöönpanojärjestelmän mukaan komissio tekee tutkimistaan asioista hallinnollisen päätöksen, joka voidaan saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, tutkittavaksi.

(2)

Komission on noudatettava kilpailuasioita koskevissa menettelyissään oikeudenmukaisuutta, puolueettomuutta ja objektiivisuutta ja sen on varmistettava asianomaisten osapuolten menettelyllisten oikeuksien kunnioittaminen; nämä menettelylliset oikeudet vahvistetaan perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2003 (2), yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 139/2004 (EY:n sulautuma-asetus) (3), EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta 7 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 773/2004 (4) ja yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta 7 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 802/2004 (5) sekä unionin tuomioistuimen asiaa koskevassa oikeuskäytännössä. Erityisesti asianomaisten osapuolten oikeus tulla kuulluksi ennen niiden vastaisen päätöksen antamista on Euroopan unionin oikeuteen sisältyvä perusoikeus, joka tunnustetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (6) ja erityisesti sen 41 artiklassa.

(3)

Jotta asianomaisten osapuolten, asetuksen (EY) N:o 802/2004 11 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen muiden osapuolten, jäljempänä ’muut osapuolet’, asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kantelijoiden, jäljempänä ’kantelijat’, ja kilpailuasioita koskeviin menettelyihin osallistuvien muiden kuin asetuksen (EY) N:o 773/2004 5 ja 11 artiklassa sekä asetuksen (EY) N:o 802/2004 11 artiklassa tarkoitettujen kolmansien henkilöiden, jäljempänä ’kolmannet henkilöt’, menettelylliset oikeudet toteutuisivat tosiasiallisesti, näiden oikeuksien turvaaminen olisi annettava sellaisen riippumattoman henkilön vastuulle, jolla on kokemusta kilpailuasioista ja jonka on oltava luotettava, jotta hän voi omalta osaltaan vaikuttaa menettelyjen objektiivisuuteen, avoimuuteen ja tehokkuuteen.

(4)

Komissio perusti tätä varten kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävän vuonna 1982 ja tarkisti sitä komissiossa kilpailun alalla pidettävistä kuulemismenettelyistä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 12 päivänä joulukuuta 1994 tehdyssä komission päätöksessä 94/810/EHTY, EY (7) ja tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyssä komission päätöksessä 2001/462/EY, EHTY (8). Nyt on tarpeen selventää ja vahvistaa kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan asemaa ja mukauttaa kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksia ottaen huomioon unionin kilpailuoikeuden kehitys.

(5)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävää on yleisesti pidetty tärkeänä osana komission kilpailuasioita koskevia menettelyjä kuulemismenettelystä vastaavien neuvonantajien riippumattomuuden ja heidän menettelyihin tuomansa asiantuntemuksen johdosta. Sen varmistamiseksi, että kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja on jatkossakin kilpailun pääosastosta riippumaton, hänet olisi hallinnollisesti liitettävä kilpailusta vastaavan komission jäsenen alaisuuteen.

(6)

Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja olisi nimitettävä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelusuhteen ehdoissa asetettujen sääntöjen mukaisesti. Kyseisten sääntöjen mukaan huomioon voidaan ottaa myös ehdokkaat, jotka eivät ole komission virkamiehiä. Olisi varmistettava avoimuus kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan nimityksen, nimityksen päättymisen ja siirron suhteen.

(7)

Komissio voi nimittää yhden tai useamman kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan, ja sen olisi annettava heidän käyttöönsä avustavaa henkilökuntaa. Havaitessaan tehtäviensä hoitamiseen liittyvän eturistiriidan kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi luovuttava asian käsittelystä. Jos kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja on esteellinen, toisen kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi hoidettava hänen tehtävänsä.

(8)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi toimittava riippumattomana sovittelijana, joka pyrkii ratkaisemaan asianomaisten osapuolten, muiden osapuolten, kantelijoiden tai kolmansien henkilöiden, joiden etua asia koskee, menettelyllisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen vaikuttavia ongelmia, jos tällaisia ongelmia ei pystytty ratkaisemaan aiemmassa yhteydenpidossa kilpailuasioita koskevasta menettelystä vastaavien komission yksiköiden kanssa, joiden on kunnioitettava menettelyllisiä oikeuksia.

(9)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuudet kilpailuasioita koskevissa menettelyissä olisi määritettävä siten, että turvataan menettelyllisten oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen perussopimuksen 101 ja 102 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 mukaisten komission menettelyjen aikana, erityisesti oikeus tulla kuulluksi.

(10)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan aseman vahvistamiseksi hänen tehtäväkseen olisi osoitettava yritysten ja yritysten yhteenliittymien menettelyllisten oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen turvaaminen, kun komissio käyttää tutkintavaltuuksiaan asetuksen (EY) N:o 1/2003 V luvun ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 14 artiklan mukaisesti, joilla komissiolle annetaan valtuudet määrätä sakkoja yrityksille ja yritysten yhteenliittymille. Kuulemismenettelystä vastaavalle neuvonantajalle olisi myös osoitettava tutkintavaiheen aikana erityisiä tehtäviä, jotka liittyvät luottamuksellisuuden suojaa koskeviin väitteisiin, oikeuteen olla antamatta tietoja, jotka voivat olla vahingoksi itselle, määräaikoihin vastata asetuksen (EY) N:o 1/2003 18 artiklan 3 kohdan mukaisiin päätöksiin, joilla määrätään antamaan tietoja, sekä asetuksen (EY) N:o 1/2003 V luvun mukaisen komission tutkinnan kohteena olevien yritysten ja yritysten yhteenliittymien oikeuteen saada tietää, millainen asema niillä on menettelyssä, toisin sanoen ovatko ne tutkimuksen kohteena ja jos ovat, mikä kyseisen tutkimuksen aihe ja tarkoitus on. Arvioidessaan väitteitä, jotka koskevat oikeutta olla antamatta tietoja, jotka voivat olla vahingoksi itselle, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi pohtia sitä, esittävätkö yritykset selvästi perusteettomia väitteitä pelkästään viivytystaktiikkana.

(11)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi voitava helpottaa ratkaisuun pääsyä tapauksissa, joissa asiakirjan väitetään kuuluvan luottamuksellisuuden suojan piiriin. Jos väitteen esittävä yritys tai yritysten yhteenliittymä antaa suostumuksensa, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi tätä tarkoitusta varten tutkia kyseessä olevan asiakirjan ja antaa tarkoituksenmukaisen suosituksen viitaten sovellettavaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

(12)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi tehtävä päätös siitä, onko kolmannella henkilöllä asiassa riittävä etu tullakseen kuulluksi. Kuluttajayhdistyksillä, jotka pyytävät tulla kuulluksi, olisi katsottava olevan riittävä etu silloin, kun menettelyt koskevat lopullisten kuluttajien käyttämiä tuotteita tai palveluja taikka tuotteita tai palveluja, jotka liittyvät suoraan tällaisiin tuotteisiin tai palveluihin.

(13)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi tehtävä päätös siitä, sallitaanko kantelijoiden ja kolmansien henkilöiden, joiden etua asia koskee, osallistua suulliseen kuulemiseen, ottaen huomioon se, missä määrin he voivat selventää asiaan liittyviä tosiseikkoja.

(14)

Asianomaisten osapuolten oikeus tulla kuulluksi ennen niiden etujen vastaisen lopullisen päätöksen tekemistä taataan niiden oikeudella vastata kirjallisesti väitetiedoksiannossa esitettyyn komission alustavaan kantaan ja oikeudella tarkentaa halutessaan väitteitään suullisessa kuulemisessa. Näiden oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen varmistamiseksi osapuolilla, joille väitetiedoksianto on osoitettu, on oikeus tutustua komission tutkinta-aineistoon.

(15)

Jotta osapuolet, joille väitetiedoksianto on osoitettu, voisivat tosiasiallisesti käyttää puolustautumisoikeuksiaan, kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan vastuulla olisi oltava varmistaa, että asiakirja-aineistoon tutustumista tai liikesalaisuuksien ja muiden luottamuksellisten tietojen suojelua koskevat kiistat osapuolten ja komission kilpailun pääosaston välillä ratkaistaan. Poikkeustapauksissa kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi keskeyttää sen määräajan kulumisen, jonka aikana osapuolen, jolle väitetiedoksianto on osoitettu, on vastattava väitetiedoksiantoon, siihen asti kunnes asiakirja-aineistoon tutustumista koskeva kiista on ratkaistu, jos kyseinen osapuoli ei pystyisi vastaamaan asetetun määräajan kuluessa ja määräajan pidentäminen ei kyseisenä ajankohtana olisi riittävä ratkaisu.

(16)

Menettelyllisten oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen turvaamiseksi ottaen samalla huomioon oikeutetun luottamuksellisuuden kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi tarvittaessa voitava määrätä erityisistä toimenpiteistä komission asiakirja-aineistoon tutustumisen osalta. Erityisesti kuulemismenettelystä vastaavalla neuvonantajalla olisi oltava valtuudet päättää, että osa asiakirjoista annetaan pyynnön esittäneen osapuolen käyttöön tietyin rajoituksin, esimerkiksi rajoittamalla niiden henkilöiden lukumäärää tai luokkaa, jotka voivat tutustua asiakirjoihin, ja asiakirjojen sisältämien tietojen käyttöä.

(17)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan vastuulla olisi oltava päätöksen tekeminen pyynnöistä pidentää määräaikoja, joiden kuluessa on vastattava väitetiedoksiantoon, täydentävään väitetiedoksiantoon tai tosiseikkoja koskevaan kirjeeseen tai niitä määräaikoja koskevaan kirjeeseen, joiden kuluessa muut osapuolet, kantelijat tai kolmannet henkilöt, joiden etua asia koskee, voivat esittää huomautuksia, jos tällaisten henkilöiden ja kilpailun pääosaston välillä on erimielisyyttä.

(18)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi edistettävä suullisen kuulemisen tehokkuutta muun muassa toteuttamalla kaikki tarkoituksenmukaiset valmistelutoimenpiteet, kuten alustavan osanottajaluettelon ja alustavan esityslistan toimittaminen.

(19)

Suullinen kuuleminen tarjoaa niille osapuolille, joille komissio on osoittanut väitetiedoksiannon, ja muille osapuolille lisätilaisuuden käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi tarkentamalla väitteitään suullisesti komissiolle, jonka edustajana olisi oltava kilpailun pääosasto ja muut yksiköt, jotka osallistuvat komission tekemän päätöksen valmisteluun. Sen olisi tarjottava lisämahdollisuus varmistaa, että kaikki merkitykselliset tosiseikat riippumatta siitä, ovatko ne osapuolten kannalta myönteisiä vai kielteisiä, myös väitetyn rikkomisen vakavuutta ja kestoa koskevat tosiseikat, selvennetään mahdollisimman hyvin. Suullisen kuulemisen pitäisi myös antaa osapuolille mahdollisuus esittää väitteensä seikoista, joilla voi olla merkitystä sakkojen mahdollisen määräämisen kannalta.

(20)

Suullisten kuulemisten tehokkuuden varmistamiseksi kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi antaa osapuolten, joille väitetiedoksianto on osoitettu, muiden osapuolten, kantelijoiden, muiden kuulemiseen kutsuttujen henkilöiden, komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden viranomaisten esittää kysymyksiä kuulemisen aikana. Suullisen kuulemisen ei pitäisi olla julkinen, jotta voidaan taata, että kaikki osallistujat voivat ilmaista itseään vapaasti. Sen vuoksi suullisen kuulemisen aikana paljastuneita tietoja ei pitäisi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin oikeudellinen ja/tai hallinnollinen menettely perussopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamiseksi. Jos liikesalaisuuksien ja muiden luottamuksellisten tietojen suojelu sitä edellyttää, kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi voitava kuulla henkilöitä suljetuin ovin pidetyssä kokouksessa.

(21)

Menettelyn osapuolten, jotka tarjoavat sitoumuksia asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan mukaisesti, sekä osapuolten, jotka osallistuvat sovintomenettelyihin kartelleja koskevissa asioissa asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan mukaisesti, olisi voitava kääntyä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan puoleen asioissa, joissa on kyse niillä olevien menettelyllisten oikeuksien tosiasiallisesta toteutumisesta.

(22)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi raportoitava siitä, kuinka menettelyllisten oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen on varmistettu kilpailuasiaa koskevan menettelyn aikana. Raportointitehtävänsä lisäksi kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi myös voitava esittää havaintoja menettelyn edistymisestä ja objektiivisuudesta ja auttaa näin varmistamaan, että kilpailuasioita koskevat menettelyt saatetaan päätökseen kaikkien merkityksellisten seikkojen perinpohjaisen arvioinnin perusteella.

(23)

Luovutettaessa luonnollisia henkilöitä koskevia tietoja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan olisi otettava erityisesti huomioon yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (9).

(24)

Päätös 2001/462/EY, EHTY olisi kumottava,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1   LUKU

KUULEMISMENETTELYSTÄ VASTAAVAN NEUVONANTAJAN ASEMA, NIMITTÄMINEN JA TEHTÄVÄT

1 artikla

Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

1.   Kilpailuasioita koskevia menettelyjä varten nimitetään yksi tai useampi kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja, jonka toimivaltuudet ja tehtävät vahvistetaan tässä päätöksessä.

2.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja turvaa menettelyllisten oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen perussopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanoon ja asetukseen (EY) N:o 139/2004 liittyvissä komission kilpailuasioita koskevissa menettelyissä, jäljempänä ’kilpailuasioita koskevat menettelyt’.

2 artikla

Nimittäminen, nimityksen päättyminen ja sijaisuudet

1.   Komissio nimittää kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan. Nimitys julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimikauden keskeyttämisestä ja hänen irtisanomisestaan tai siirrostaan annetaan perusteltu komission päätös. Päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja liitetään hallinnollisesti kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen, jäljempänä ’toimivaltainen komission jäsen’, alaisuuteen.

3.   Kun kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja on esteellinen, toinen kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja hoitaa hänen tehtävänsä. Jos kaikki kuulemismenettelystä vastaavat neuvonantajat ovat esteellisiä, nimeää toimivaltainen komission jäsen, neuvoteltuaan tarvittaessa kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa, toisen pätevän komission virkamiehen, joka ei ole osallistunut kyseisen asian käsittelyyn, hoitamaan kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtäviä.

4.   Todellisissa tai mahdollisissa eturistiriitatilanteissa kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan on pidättäydyttävä hoitamasta tiettyä asiaa. Sovelletaan 3 kohtaa.

3 artikla

Toimintatapa

1.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja toimii riippumattomasti suorittaessaan tehtäviään.

2.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja ottaa tehtäviään suorittaessaan huomioon kilpailusääntöjen tehokkaan soveltamisen tarpeen voimassa olevan unionin lainsäädännön ja unionin tuomioistuimen vahvistamien periaatteiden mukaisesti.

3.   Suorittaessaan tehtäviään kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan on saatava käyttöönsä koko asiakirja-aineisto, joka liittyy perussopimuksen 101 ja 102 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 139/2004 mukaisiin komission kilpailuasioita koskeviin menettelyihin.

4.   Asian tutkinnasta kilpailun pääosastossa vastaava johtaja, jäljempänä ’vastaava johtaja’, tiedottaa kuulemismenettelystä vastaavalle neuvonantajalle menettelyn kulusta.

5.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi esittää toimivaltaiselle komission jäsenelle havaintonsa mistä tahansa seikasta, joka tulee esiin komission kilpailuasioita koskevissa menettelyissä.

6.   Jos kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja antaa toimivaltaiselle komission jäsenelle perusteltuja suosituksia tai tekee päätöksiä tämän päätöksen mukaisesti, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja toimittaa jäljennöksen näistä asiakirjoista vastaavalle johtajalle ja komission oikeudelliselle yksikölle.

7.   Kaikki asianomaisten osapuolten, asetuksen (EY) N:o 802/2004 11 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen muiden osapuolten, jäljempänä ’muut osapuolet’, asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kantelijoiden, jäljempänä ’kantelija’, ja tällaisissa menettelyissä mukana olevien tämän päätöksen 5 artiklassa tarkoitettujen kolmansien henkilöiden, joiden etua asia koskee, on otettava menettelyllisten oikeuksiensa tosiasiallista toteutumista koskevat kysymykset ensin esille kilpailun pääosaston kanssa. Jos asiaa ei saada ratkaistua, kuulemismenettelystä vastaavaa neuvonantajaa voidaan pyytää tarkastelemaan sitä riippumattomasti. Jos pyyntö koskee toimenpidettä, johon sovelletaan määräaikaa, se on tehtävä alkuperäisen määräajan kuluessa.

2   LUKU

TUTKINTA

4 artikla

Menettelylliset oikeudet tutkintavaiheessa

1.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja turvaa menettelyllisten oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen komission käyttäessä asetuksen (EY) N:o 1/2003 V luvun mukaisia tutkintavaltuuksiaan ja menettelyissä, jotka voivat johtaa sakkojen määräämiseen asetuksen (EY) N:o 139/2004 14 artiklan nojalla.

2.   Erityisesti kuulemismenettelystä vastaavalla neuvonantajalla on seuraavat tehtävät, jollei 3 artiklan 7 kohdan soveltamisesta muuta johdu:

a)

Yritykset ja yritysten yhteenliittymät voivat pyytää kuulemismenettelystä vastaavaa neuvonantajaa tutkimaan, koskeeko asiakirjaa, jota komissio vaatii käyttäessään asetuksen (EY) N:o 1/2003 18, 20 tai 21 artiklassa annettua toimivaltaa, asetuksen (EY) N:o 139/2004 13 artiklan mukaisissa tarkastuksissa tai sellaisissa menettelyissä suoritettujen tutkintatoimien yhteydessä, jotka voivat johtaa sakkojen määräämiseen asetuksen (EY) N:o 139/2004 14 artiklan nojalla, ja jota ei ole toimitettu komissiolle, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettu luottamuksellisuuden suoja. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi tarkastella asiaa ainoastaan silloin, jos pyynnön esittävä yritys tai yritysten yhteenliittymä suostuu siihen, että kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja tutustuu tietoihin, joiden väitetään kuuluvan luottamuksellisuuden suojan piiriin, sekä niihin liittyviin asiakirjoihin, joita kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja pitää tarpeellisina asian tarkastelua varten. Paljastamatta tietojen mahdollisesti luottamuksellista sisältöä kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja esittää vastaavalle johtajalle ja asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle alustavan kantansa ja voi ryhtyä tarkoituksenmukaisiin toimiin sellaisen ratkaisun edistämiseksi, jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä. Jos ratkaisua ei saavuteta, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi antaa perustellun suosituksen toimivaltaiselle komission jäsenelle paljastamatta asiakirjan mahdollisesti luottamuksellista sisältöä. Pyynnön esittävälle osapuolelle annetaan jäljennös tästä suosituksesta.

b)

Jos asetuksen (EY) N:o 1/2003 18 artiklan 2 kohdan mukaisen tietopyynnön vastaanottaja kieltäytyy vastaamasta tietopyynnön sisältämään kysymykseen vedoten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä määritettyyn oikeuteen olla antamatta tietoja, jotka voivat olla vahingoksi itselle, se voi saattaa asian hyvissä ajoin tietopyynnön vastaanottamisen jälkeen kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tutkittavaksi. Soveltuvissa tapauksissa ja ottaen huomioon tarve välttää tarpeetonta viivytystä menettelyissä kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi esittää perustellun suosituksen siitä, voidaanko oikeutta olla antamatta tietoja, jotka voivat olla vahingoksi itselle, soveltaa, ja ilmoittaa vastaavalle johtajalle tekemistään päätelmistä, jotka olisi otettava huomioon, jos myöhemmin tehdään asetuksen (EY) N:o 1/2003 18 artiklan 3 kohdan mukainen päätös. Pyynnön vastaanottaja saa jäljennöksen perustellusta suosituksesta.

c)

Jos asetuksen (EY) N:o 1/2003 18 artiklan 3 kohdan mukaisen päätöksen, jossa vaaditaan toimittamaan tietoja, vastaanottaja katsoo, että vastaamiselle asetettu määräaika on liian lyhyt, se voi saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tutkittavaksi hyvissä ajoin ennen alkuperäisen määräajan päättymistä. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja päättää, olisiko määräaikaa jatkettava ottaen huomioon tietopyynnön pituus ja monimutkaisuus sekä tutkimukseen liittyvät vaatimukset.

d)

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 V luvun mukaisen komission tutkinnan kohteena olevilla yrityksillä ja yritysten yhteenliittymillä on oikeus saada tietää, millainen asema niillä on menettelyssä, toisin sanoen ovatko ne tutkimuksen kohteena ja jos ovat, mikä kyseisen tutkimuksen aihe ja tarkoitus on. Jos tällainen yritys tai yritysten yhteenliittymä katsoo, ettei kilpailun pääosasto ole tiedottanut sille asianmukaisesti asemasta, joka sillä on menettelyssä, se voi saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan ratkaistavaksi. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja tekee päätöksen, jonka mukaan kilpailun pääosaston on ilmoitettava pyynnön esittäneelle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle, mikä asema sillä on menettelyssä. Päätös annetaan tiedoksi pyynnön esittäneelle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle.

3   LUKU

PYYNNÖT TULLA KUULLUKSI

5 artikla

Kolmannet henkilöt, joiden etua asia koskee

1.   Muiden kuin asetuksen (EY) N:o 773/2004 5 ja 11 artiklassa sekä asetuksen (EY) N:o 802/2004 11 artiklassa tarkoitettujen kolmansien henkilöiden, jäljempänä ’kolmannet henkilöt’, pyynnöt tulla kuulluksi on esitettävä asetuksen (EY) N:o 773/2004 13 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 802/2004 16 artiklan mukaisesti. Pyynnöt on esitettävä kirjallisesti ja niissä on selitettävä, kuinka menettelyn tulos koskee pyynnön esittäjän etuja.

2.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja päättää kolmansien henkilöiden kuulemisesta neuvoteltuaan vastaavan johtajan kanssa. Arvioidessaan sitä, koskeeko asia riittävässä määrin kolmannen henkilön etua, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja ottaa huomioon, missä määrin kilpailuasiaa koskevan menettelyn kohteena oleva toiminta mahdollisesti vaikuttaa pyynnön esittäjään tai täyttääkö pyynnön esittäjä asetuksen (EY) N:o 139/2004 18 artiklan 4 kohdan vaatimukset.

3.   Jos kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja katsoo, että pyynnön esittäjä ei ole osoittanut riittävää etua tulla kuulluksi, hän ilmoittaa hakijalle kirjallisesti syyt tähän. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja asettaa määräajan, jonka kuluessa pyynnön esittäjä voi esittää näkökantansa kirjallisesti. Jos pyynnön esittäjä esittää näkökantansa kirjallisesti kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan asettaman määräajan kuluessa ja kirjallinen vastaus ei johda arvioinnin muuttumiseen, tämä todetaan perustellussa päätöksessä, joka annetaan tiedoksi pyynnön esittäjälle.

4.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja ilmoittaa kilpailuasiaa koskevan menettelyn osapuolille asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisen tai asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn aloittamisen jälkeen kuultavien kolmansien henkilöiden, joiden etua asia koskee, henkilöllisyyden, ellei tällainen julkistaminen vahingoittaisi tuntuvasti kyseessä olevaa henkilöä tai yritystä.

6 artikla

Oikeus suulliseen kuulemiseen; kantelijoiden ja kolmansien henkilöiden osallistuminen suulliseen kuulemiseen

1.   Niiden osapuolten, joille komissio on osoittanut väitetiedoksiannon, tai muiden osapuolten pyynnöstä kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja toimittaa suullisen kuulemisen, jotta kyseiset osapuolet voivat tarkentaa kirjallisia lausuntojaan.

2.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi tarvittaessa ja vastaavan johtajan kanssa neuvoteltuaan päättää antaa kantelijoille ja 5 artiklassa tarkoitetuille kolmansille henkilöille, joiden etua asia koskee, mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä niiden osapuolten, joille väitetiedoksianto on osoitettu, suullisessa kuulemisessa, jos ne pyytävät tätä kirjallisissa huomautuksissaan. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi myös kutsua kolmansien maiden kilpailuviranomaisten edustajia osallistumaan suulliseen kuulemiseen tarkkailijoina unionin ja kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten mukaisesti.

4   LUKU

OIKEUS TUTUSTUA ASIAKIRJA-AINEISTOON, LUOTTAMUKSELLISUUS JA LIIKESALAISUUDET

7 artikla

Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ja asiakirjojen ja tietojen saatavuus

1.   Jos osapuolella, joka on käyttänyt oikeuttaan tutustua asiakirja-aineistoon, on syytä uskoa, että komissiolla on hallussaan asiakirjoja joita ei ole luovutettu sille, ja että kyseiset asiakirjat ovat välttämättömiä, jotta se voisi käyttää asianmukaisesti oikeuttaan tulla kuulluksi, se voi esittää kuulemismenettelystä vastaavalle neuvonantajalle perustellun pyynnön saada tutustua kyseisiin asiakirjoihin, jollei 3 artiklan 7 kohdan soveltamisesta muuta johdu.

2.   Jollei 3 artiklan 7 kohdasta muuta johdu, muut osapuolet, kantelijat ja 5 artiklassa tarkoitetut kolmannet henkilöt, joiden etua asia koskee, voivat esittää perustellun pyynnön kuulemismenettelystä vastaavalle neuvonantajalle seuraavissa olosuhteissa:

a)

Muut osapuolet, joilla on syytä uskoa, että niille ei ole annettu tiedoksi ilmoituksen tekijöille osoitettuja väitteitä asetuksen (EY) N:o 802/2004 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

b)

Kantelija, jolle komissio on ilmoittanut aikomuksestaan hylätä kantelu asetuksen (EY) N:o 773/2004 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja jolla on syytä uskoa, että komissiolla on hallussaan asiakirjoja, joita ei ole luovutettu sille, ja että kyseiset asiakirjat ovat välttämättömiä, jotta se voisi käyttää asianmukaisesti asetuksen (EY) N:o 773/2004 8 artiklan 1 kohdan mukaisia oikeuksiaan.

c)

Kantelija, joka katsoo, että se ei ole saanut jäljennöstä väitetiedoksiannon ei-luottamuksellisesta toisinnosta asetuksen (EY) N:o 773/2004 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai että väitetiedoksiannon ei-luottamuksellista toisintoa ei ole laadittu tavalla, joka mahdollistaa sen oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan sovintomenettelyä.

d)

Tämän päätöksen 5 artiklassa tarkoitettu kolmas henkilö, jonka etua asia koskee ja jolla on syytä uskoa, että hänelle ei ole ilmoitettu menettelyn luonteesta ja kohteesta asetuksen (EY) N:o 773/2004 13 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 802/2004 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Sama koskee kantelijaa asiassa, johon sovelletaan sovintomenettelyä, jolla on syytä uskoa, että sille ei ole ilmoitettu menettelyn luonteesta ja kohteesta asetuksen (EY) N:o 773/2004 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja tekee perustellun päätöksen hänelle 1 tai 2 kohdan nojalla esitetystä pyynnöstä ja antaa kyseisen päätöksen tiedoksi pyynnön esittäneelle henkilölle sekä kaikille muille henkilölle, joita menettely koskee.

8 artikla

Liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot

1.   Jos komissio aikoo julkistaa tietoja, jotka saattavat sisältää liikesalaisuuksia tai muita jonkin yrityksen tai henkilön luottamuksellisia tietoja, kilpailun pääosasto ilmoittaa kyseiselle yritykselle tai henkilölle kirjallisesti tästä aikomuksesta ja sen syistä. Se asettaa määräajan, jonka kuluessa kyseinen yritys tai henkilö voi esittää kirjallisia huomautuksia.

2.   Jos kyseinen yritys tai henkilö vastustaa tietojen julkistamista, se voi saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tutkittavaksi. Jos kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja katsoo, että tieto voidaan julkistaa, koska siinä ei kyse liikesalaisuudesta tai muista luottamuksellisista tiedoista tai koska ylivoimainen etu edellyttää tiedon julkistamista, tämä todetaan perustellussa päätöksessä, joka annetaan tiedoksi kyseiselle yritykselle tai henkilölle. Päätöksessä ilmoitetaan päivä, jonka jälkeen tieto julkistetaan. Tämä päivä voi olla aikaisintaan viikon kuluttua tiedoksiantopäivästä.

3.   Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin, kun tietoja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.   Kun osapuolen puolustautumisoikeuksien tosiasiallisen toteutumisen ja oikeutetun luottamuksellisuuden tasapainottaminen sitä edellyttää, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi päättää, että asiakirja-aineiston ne osat, jotka ovat välttämättömiä osapuolen puolustautumisoikeuksien toteutumiseksi, asetetaan pyynnön esittävän osapuolen saataville rajoitetusti tavalla, jota koskevat yksityiskohdat kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja määrittää.

5   LUKU

MÄÄRÄAIKOJEN PIDENTÄMINEN

9 artikla

Määräaikojen pidentämistä koskevat pyynnöt

1.   Jos osapuoli, jolle väitetiedoksianto on osoitettu, katsoo, että väitetiedoksiantoon vastaamiselle asetettu määräaika on liian lyhyt, se voi pyytää kyseisen määräajan pidentämistä vastaavalle johtajalle osoitetulla perustellulla pyynnöllä. Tällainen pyyntö on esitettävä hyvissä ajoin ennen alkuperäisen määräajan päättymistä perussopimuksen 101 ja 102 artiklan mukaisissa menettelyissä ja vähintään viisi työpäivää ennen alkuperäisen määräajan päättymistä asetuksen (EY) N:o 139/2004 mukaisissa menettelyissä. Jos pyyntöön ei suostuta tai pyynnön esittänyt osapuoli, jolle väitetiedoksianto on osoitettu, on eri mieltä myönnetystä määräajan pidennyksestä, se voi saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tutkittavaksi ennen alkuperäisen määräajan päättymistä. Kuultuaan vastaavaa johtajaa kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja päättää, onko määräajan jatkaminen tarpeen, jotta sellaisen osapuolen, jolle väitetiedoksianto on osoitettu, oikeus tulla kuulluksi toteutuisi tosiasiallisesti, ottaen samalla huomioon myös tarpeen välttää tarpeetonta viivytystä menettelystä. Perussopimuksen 101 ja 102 artiklan mukaisissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja ottaa huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

a)

asiakirja-aineiston laajuus ja monimutkaisuus;

b)

onko pyynnön esittänyt osapuoli, jolle väitetiedoksianto on osoitettu, saanut aikaisemmin tilaisuuden tutustua tietoihin;

c)

muut objektiiviset esteet, joita pyynnön esittänyt osapuoli, jolle väitetiedoksianto on osoitettu, voi kohdata antaessaan huomautuksensa.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdan arvioinnissa voidaan ottaa huomioon rikkomisten lukumäärä, rikkomisen väitetty kesto, asiakirjojen pituus ja lukumäärä ja asiantuntijaselvitysten pituus ja monimutkaisuus.

2.   Jos muu osapuoli, kantelija tai 5 artiklassa tarkoitettu kolmas henkilö, jonka etua asia koskee, katsoo, että näkemysten esittämiselle asetettu määräaika on liian lyhyt, se voi pyytää kyseisen määräajan pidentämistä vastaavalle johtajalle osoitetulla perustellulla pyynnöllä hyvissä ajoin ennen alkuperäisen määräajan päättymistä. Jos pyyntöön ei suostuta tai muu osapuoli, kantelija tai kolmas henkilö, jonka etua asia koskee, ei yhdy tähän päätökseen, se voi saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tutkittavaksi. Kuultuaan vastaavaa johtajaa kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja päättää, olisiko määräajan pidennys myönnettävä.

6   LUKU

SUULLINEN KUULEMINEN

10 artikla

Järjestäminen ja tarkoitus

1.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja järjestää ja toimittaa perussopimuksen 101 ja 102 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamissäännöissä tarkoitetut kuulemiset.

2.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja toimittaa suullisen kuulemisen täysin riippumattomana.

3.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja varmistaa, että kuuleminen toimitetaan moitteettomasti, ja edistää sekä itse kuulemisen että sitä seuraavan mahdollisen päätöksen objektiivisuutta.

4.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja varmistaa, että suullinen kuuleminen antaa osapuolille, joille väitetiedoksianto on osoitettu, muille osapuolille sekä suulliseen kuulemiseen hyväksytyille kantelijoille ja 5 artiklassa tarkoitetuille kolmansille henkilöille, joiden etua asia koskee, riittävän tilaisuuden tarkentaa näkemyksiään komission alustavista havainnoista.

11 artikla

Suullisen kuulemisen valmistelu

1.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja vastaa suullisen kuulemisen valmistelusta ja toteuttaa kaikki tarkoituksenmukaiset toimenpiteet. Suullisen kuulemisen asianmukaisen valmistelun varmistamiseksi kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi vastaavan johtajan kanssa neuvoteltuaan toimittaa kuulemiseen kutsutuille henkilöille etukäteen luettelon kysymyksistä, joista heitä pyydetään esittämään näkökantansa. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi myös ilmoittaa kuulemiseen kutsutuille henkilöille keskustelun painopistealueet, ottaen erityisesti huomioon ne tosiseikat ja kysymykset, jotka suullista kuulemista pyytäneet väitetiedoksiannon vastaanottajat haluavat ottaa esille.

2.   Tätä varten kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi vastaavan johtajan kanssa neuvoteltuaan kutsua kuulemisen valmistelemiseksi koolle kuulemiseen kutsutut osapuolet sekä tarvittaessa komission yksiköt.

3.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi myös pyytää kirjallista ennakkoilmoitusta kuulemiseen kutsuttujen henkilöiden lausuntojen pääasiallisesta sisällöstä.

4.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi asettaa määräajan, jonka kuluessa kaikkien suulliseen kuulemiseen kutsuttujen on toimitettava luettelo henkilöistä, jotka osallistuvat heidän puolestaan. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja toimittaa tämän luettelon kaikille suulliseen kuulemiseen kutsutuille henkilöille hyvissä ajoin ennen kuulemispäivää.

12 artikla

Kuulemisen ajoitus ja toimittaminen

1.   Neuvoteltuaan vastaavan johtajan kanssa kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja määrää kuulemistilaisuuden päivämäärän, keston ja paikan. Jos on pyydetty kuulemisen lykkäystä, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja tekee siitä päätöksen.

2.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja päättää, olisiko uusia asiakirjoja voitava esittää kuulemisen aikana ja keitä olisi kuultava osapuolen puolesta.

3.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi antaa osapuolten, joille väitetiedoksianto on osoitettu, muiden osapuolten, kantelijoiden, muiden kuulemiseen kutsuttujen henkilöiden, komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden viranomaisten esittää kysymyksiä kuulemisen aikana. Jos kysymykseen ei poikkeuksellisesti voida vastata kokonaan tai osittain suullisessa kuulemisessa, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi sallia vastauksen antamisen kirjallisesti tietyssä määräajassa. Tällainen kirjallinen vastaus jaetaan kaikille suullisen kuulemisen osanottajille, jollei kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja toisin päätä sellaisen osapuolen, jolle väitetiedoksianto on osoitettu, puolustautumisoikeuksien tai kenen tahansa henkilön liikesalaisuuksien tai muiden luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi.

4.   Jos kuulluksi tulemisen oikeuden varmistaminen sitä edellyttää, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi vastaavan johtajan kanssa neuvoteltuaan antaa asianomaisille osapuolille, muille osapuolille, kantelijoille tai 5 artiklassa tarkoitetuille kolmansille henkilöille, joiden etua asia koskee, mahdollisuuden toimittaa täydentäviä kirjallisia huomautuksia suullisen kuulemisen jälkeen. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja asettaa määräajan, jonka kuluessa tällaiset huomautukset on esitettävä. Komissio ei ole velvollinen ottamaan huomioon kyseisen päivän jälkeen saamiaan kirjallisia huomautuksia.

13 artikla

Liikesalaisuuksien suojelu ja suullisen kuulemisen luottamuksellisuus

Kutakin henkilöä kuullaan yleensä kaikkien muiden suulliseen kuulemiseen kutsuttujen henkilöiden ollessa läsnä. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi myös päättää kuulla henkilöitä erikseen suljetussa istunnossa ottaen huomioon heidän oikeutetut etunsa sen suhteen, ettei liikesalaisuuksia ja muita luottamuksellisia tietoja paljasteta.

7   LUKU

VÄLIKERTOMUS JA OIKEUS ESITTÄÄ HAVAINTOJA

14 artikla

Välikertomus ja havainnot

1.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja toimittaa toimivaltaiselle komission jäsenelle välikertomuksen kuulemisesta ja menettelyllisten oikeuksien tosiasiallista toteutumista koskevista päätelmistään. Tässä kertomuksessa esitetyt havainnot koskevat menettelyyn liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien seuraavat:

a)

asiakirjojen julkistaminen ja oikeus tutustua asiakirja-aineistoon;

b)

määräajat väitetiedoksiantoon vastaamiselle;

c)

kuulluksi tulemisen oikeuden toteutuminen;

d)

suullisen kuulemisen asianmukainen toimittaminen.

Jäljennös kertomuksesta toimitetaan kilpailun pääosaston pääjohtajalle, vastaavalle johtajalle ja muille toimivaltaisille komission yksiköille.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen lisäksi ja siitä erillään kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi esittää havaintoja menettelyn edistymisestä ja puolueettomuudesta. Tällöin kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja pyrkii erityisesti varmistamaan, että kaikki asian kannalta merkitykselliset, myös osapuolten kannalta epäedulliset tosiseikat, rikkomisen vakavuuteen ja kestoon liittyvät tosiseikat mukaan lukien, otetaan asianmukaisesti huomioon laadittaessa komission päätösluonnoksia. Nämä havainnot voivat koskea muun muassa lisätietojen tarvetta, tiettyjen väitteiden peruuttamista ja täydentävien väitteiden esittämistä tai asetuksen (EY) N:o 1/2003 V luvun mukaisia lisätutkimuksia koskevia ehdotuksia.

Kilpailun pääosaston pääjohtajalle, vastaavalle johtajalle ja oikeudelliselle yksikölle annetaan tiedoksi tällaiset havainnot.

8   LUKU

SITOUMUKSET JA SOVINTOMENETTELYT

15 artikla

Sitoumukset ja sovintomenettelyt

1.   Menettelyn osapuolet, jotka asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan mukaisesti tarjoavat sitoumuksia komission alustavassa arvioinnissaan esittämien huolenaiheiden poistamiseksi, voivat saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tutkittavaksi missä tahansa 9 artiklan mukaisen menettelyn vaiheessa osapuolten menettelyllisten oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen varmistamiseksi.

2.   Kartelleja koskevissa asioissa menettelyn osapuolet, jotka aloittavat sovintoon tähtäävät neuvottelut asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan mukaisesti, voivat saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tutkittavaksi missä tahansa vaiheessa sovintomenettelyn aikana varmistaakseen menettelyllisten oikeuksiensa tosiasiallisen toteutumisen.

9   LUKU

LOPPUKERTOMUS

16 artikla

Sisältö ja toimittaminen ennen päätöksen antamista

1.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja laatii kyseistä asiaa koskevan, neuvoa-antavalle komitealle toimitettavan päätösluonnoksen perusteella kirjallisen loppukertomuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyllisten oikeuksien tosiasiallisesta toteutumisesta menettelyn kaikissa vaiheissa. Kyseisessä kertomuksessa tarkastellaan myös sitä, käsitelläänkö päätösluonnoksessa ainoastaan sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä.

2.   Loppukertomus toimitetaan toimivaltaiselle komission jäsenelle, kilpailun pääosaston pääjohtajalle sekä vastaavalle johtajalle ja muille toimivaltaisille komission yksiköille. Se annetaan tiedoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja EFTAn valvontaviranomaiselle ETA-sopimukseen liitetyissä pöytäkirjoissa 23 ja 24 olevien yhteistyötä koskevien määräysten mukaisesti.

17 artikla

Toimittaminen komissiolle ja julkaisu

1.   Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus esitetään komissiolle yhdessä sille toimitetun päätösluonnoksen kanssa, jotta voitaisiin varmistaa, että komission tehdessä päätöksen yksittäisessä asiassa sillä on tiedossaan kaikki merkitykselliset tiedot menettelyn kulusta ja siitä, että menettelyllisten oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen on varmistettu koko menettelyn ajan.

2.   Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi muuttaa loppukertomustaan niiden muutosten perusteella, joita päätösluonnokseen tehdään ennen kuin komissio hyväksyy sen.

3.   Komissio antaa kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomuksen päätöksen kanssa tiedoksi niille, joille päätös on osoitettu. Se julkaisee kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomuksen yhdessä päätöksen kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä ottaen huomioon yritysten oikeutetut edut suojella liikesalaisuuksiaan.

10   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännös

1.   Kumotaan päätös 2001/462/EY, EHTY.

2.   Päätöksen 2001/462/EY, EHTY mukaisesti jo aloitetut menettelyt ovat edelleen voimassa. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa toteutettujen tutkintatoimenpiteiden osalta kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja voi kieltäytyä käyttämästä tämän päätöksen 4 artiklan mukaista toimivaltaansa.

Jos menettelyn aloittaminen asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdan nojalla tai asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla tapahtuu ennen tämän päätöksen voimaantuloa, tämän päätöksen 14 artiklassa tarkoitettu välikertomus ja 16 artiklassa tarkoitettu loppukertomus eivät koske tutkintavaihetta, jollei kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja toisin päätä.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 13 päivänä lokakuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 308, 8.12.2000, s. 26.

(2)  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.

(3)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(4)  EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18.

(5)  EUVL L 133, 30.4.2004, s. 1.

(6)  EUVL C 303, 14.12.2007, s. 1.

(7)  EYVL L 330, 21.12.1994, s. 67.

(8)  EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21.

(9)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.


Top