1.

Työterveys ja työturvallisuus on asia, jota kaikkien terveydenhuoltoalalla toimivien olisi pidettävä tärkeänä. Kun vältettävissä olevien tapaturmien ehkäisemiseksi ja niiltä suojelemiseksi toteutetaan asianmukaisia toimia, resurssienkäyttö paranee.

2.

Työntekijöiden terveys ja turvallisuus on ensiarvoisen tärkeä asia, joka liittyy läheisesti potilaiden terveyteen. Se on laadukkaan hoidon perusta.

3.

Teräviin lääketieteellisiin instrumentteihin liittyvän toiminnan linjaamisen ja toteuttamisen olisi perustuttava työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun.

4.

Euroopan terveydenhuoltoalan työnantajayhdistys HOSPEEM (European Hospital and Healthcare Employers’ Association) ja Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittojen federaatio EPSU (European Federation of Public Services Unions), jotka on tunnustettu Euroopan tason työmarkkinaosapuoliksi terveydenhuoltoalalla, ovat sopineet seuraavaa:

1.

HOSPEEM ja EPSU ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 138 artiklan ja 139 artiklan 2 kohdan (1);

2.

ottavat huomioon toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY (2);

3.

ottavat huomioon työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/655/ETY (3);

4.

ottavat huomioon työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä, 18 päivänä syyskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/54/EY (4);

5.

ottavat huomioon yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategian vuosiksi 2007–2012 (5);

6.

ottavat huomioon työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY (6);

7.

ottavat huomioon Euroopan parlamentin 6 päivänä heinäkuuta 2006 antaman päätöslauselman suosituksista komissiolle eurooppalaisten terveydenhoitoalan työntekijöiden suojaamiseksi veren kautta tarttuvilta infektioilta, jotka johtuvat neulojen aiheuttamista loukkaantumisista (2006/2015(INI));

8.

ottavat huomioon Euroopan komission toteuttaman ensimmäisen ja toisen vaiheen kuulemisen, joka koski eurooppalaisten terveydenhoitoalan työntekijöiden suojaamista veren kautta tarttuvilta infektioilta, jotka johtuvat neulojen aiheuttamista loukkaantumisista;

9.

ottavat huomioon 7 päivänä helmikuuta 2008 järjestetyn neulanpistovammoja käsitelleen EPSUn ja HOSPEEMin teknisen seminaarin tulokset;

10.

ottavat huomioon neuvoston direktiivin 89/391/ETY 6 artiklassa vahvistetun yleisiä ehkäiseviä periaatteita koskevan hierarkian sekä direktiivin 2000/54/EY 3, 5 ja 6 artiklassa määritellyt ehkäisevät toimenpiteet;

11.

ottavat huomioon ILO:n ja WHO:n yhteiset ohjeet, jotka koskevat terveyspalveluja ja hiv/aidsia, sekä ILO:n ja WHO:n yhteiset ohjeet, jotka koskevat hiv-tartunnan ehkäisemiseksi annettavaa altistumisen jälkeistä estolääkitystä;

12.

kunnioittavat voimassa olevia kansallisia säädöksiä ja työehtosopimuksia täysimääräisesti;

13.

katsovat, että on toteutettava toimia, joilla voidaan arvioida terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien esiintyvyyttä terveydenhuoltoalalla, ja että tieteellinen näyttö osoittaa, että tapaturmien ja infektioiden esiintyvyyttä voidaan selvästi vähentää ennalta ehkäisevin suojatoimin;

14.

katsovat, että asianmukaiset toimet tapaturmien ja infektioiden ehkäisemiseksi edellyttävät täysimittaista riskinarviointia;

15.

katsovat, että työnantajien sekä työntekijöiden työsuojeluedustajien on tehtävä yhteistyötä terävien lääketieteellisten instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ja infektioiden ehkäisemiseksi ja työntekijöiden suojelemiseksi niiltä;

16.

katsovat, että terävien instrumenttien aiheuttamat tapaturmat koskevat ensi sijassa mutteivät yksinomaan terveydenhuollon työntekijöitä;

17.

katsovat, että kliinistä harjoittelua osana koulutustaan suorittavia opiskelijoita ei pidetä tässä sopimuksessa tarkoitettuina työntekijöinä ja että tässä sopimuksessa hahmoteltujen ehkäisy- ja suojatoimenpiteiden pitäisi koskea myös heitä siten, että vastuuseikkoihin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja kansallisia käytäntöjä.

—

saada aikaan mahdollisimman turvallinen työympäristö,

—

ehkäistä kaikkien terävien lääketieteellisten instrumenttien työntekijöille aiheuttamat tapaturmat (myös neulanpistot),

—

suojella työntekijöitä, joita vaara koskee,

—

määritellä kokonaisvaltainen toimintamalli, jolla vahvistetaan toimintaperiaatteita riskinarviointia, riskien torjuntaa, koulutusta, tiedotusta, tietoisuuden lisäämistä ja seurantaa varten,

—

vahvistaa reagointi- ja seurantamenettelyt.

1.

Terävien lääketieteellisten instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ja infektioiden ehkäisemiseen tarvitaan hyvin koulutettua, riittävin resurssein varustettua ja turvattua terveyspalveluhenkilöstöä. Altistumisen ehkäiseminen on keskeinen toimintamalli työssä sattuvien tapaturmien tai infektioiden riskin poistamiseksi ja minimoimiseksi.

2.

Työsuojeluedustajilla on keskeinen asema riskien ehkäisemisessä ja suojelussa.

3.

Työnantajalla on velvollisuus varmistaa työntekijöiden turvallisuus ja terveys kaikissa työhön liittyvissä seikoissa, psykososiaaliset tekijät ja työn organisointi mukaan luettuina.

4.

Jokaisella työntekijällä on velvollisuus huolehtia mahdollisimman hyvin koulutuksensa ja työnantajansa ohjeiden mukaisesti omasta turvallisuudestaan ja terveydestään sekä myös muiden turvallisuudesta ja terveydestä, jos hänen työskentelynsä vaikuttaa heihin.

5.

Työnantajan on luotava sellainen ympäristö, jossa työntekijät ja heidän edustajansa osallistuvat työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien toimintaperiaatteiden ja -käytäntöjen kehittämiseen.

6.

Sopimuksen 5–10 lausekkeessa esitettyjen erityisten ennaltaehkäisevien toimien periaatteen lähtökohtana on, ettei koskaan voida olettaa, ettei riskejä ole olemassa. Sovelletaan direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan ja direktiivin 2000/54/EY 3, 5 ja 6 artiklan mukaista yleisten ehkäisevien periaatteiden hierarkiaa.

7.

Työntekijöiden edustajien ja työnantajien on asianmukaisella tasolla tehtävä yhteistyötä riskien poistamiseksi ja ehkäisemiseksi, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi ja turvallisen työympäristön luomiseksi, mukaan luettuna kuuleminen turvallisten työvälineiden valinnasta ja käytöstä, sekä sen selvittämiseksi, miten koulutus, tiedotus ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet olisi paras toteuttaa.

8.

Toiminta on toteutettava kansallisen lainsäädännön ja/tai kansallisten työehtosopimusten mukaista tiedottamis- ja kuulemismenettelyä noudattaen.

9.

Tietoisuuden lisäämiseen tähtäävien toimien tehokkuus edellyttää työnantajilta, työntekijöiltä ja heidän edustajiltaan yhteisten velvollisuuksien täyttämistä.

10.

Mahdollisimman turvallisen työpaikan aikaansaamiseen tarvitaan suunnittelua, tietoisuuden lisäämistä, tiedotusta, koulutusta, ehkäisemistä ja seurantaa koskevien toimenpiteiden yhdistelmää.

11.

Edistetään syyllistämätöntä toimintakulttuuria. Vaaratilanteiden raportoinnissa käytettävissä menettelyissä olisi keskityttävä järjestelmätekijöihin yksittäisten virheiden sijaan. Hyväksyttävänä menettelynä olisi pidettävä järjestelmällistä raportointia.

1.

Riskinarviointimenettelyissä on noudatettava direktiivin 2000/54/EY 3 ja 6 artiklaa sekä direktiivin 89/391/ETY 6 ja 9 artiklaa.

2.

Riskinarviointiin on sisällytettävä altistumisen määritys, siinä on tunnustettava hyvin resursoidun ja organisoidun työympäristön merkitys, ja sen on katettava kaikki tilanteet, joissa voi sattua tapaturma tai joihin liittyy verta tai muuta mahdollisesti tartuntavaarallista ainesta.

3.

Riskinarvioinnissa on otettava huomioon teknologia, työn organisointi, työolot, pätevyystasot, työhön liittyvät psykososiaaliset tekijät ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Näin voidaan

1.

Jos riskinarvioinnin tulosten perusteella havaitaan terävän instrumentin aiheuttaman tapaturman ja/tai infektion vaara, työntekijöiden altistuminen sille on poistettava seuraavilla toimenpiteillä (joita ei ole välttämättä toteutettava tässä järjestyksessä):

2.

Kulloisenkin toiminnan ja riskinarvioinnin mukaan on altistumisriski vähennettävä mahdollisimman matalalle tasolle, jotta asianomaisten työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä voidaan suojella asianmukaisella tavalla. Riskinarvioinnin tulosten perusteella on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

3.

Jos 5 lausekkeessa tarkoitettu arviointi osoittaa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vaarantuvan sen vuoksi, että he altistuvat sellaisille biologisille tekijöille, joihin on olemassa tehokkaita rokotteita, työntekijöille on tarjottava mahdollisuus rokotukseen.

4.

Rokotus ja mahdollisesti tarvittava uusintarokotus on annettava ja rokotetyypistä päättäminen on tehtävä kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

—

Tuodaan eri riskit esiin.

—

Annetaan voimassa olevaan lainsäädäntöön liittyviä ohjeita.

—

Edistetään hyviä toimintatapoja, jotka liittyvät vaaratilanteiden ja tapaturmien ehkäisemiseen ja kirjaamiseen.

—

Lisätään riskitietoisuutta kehittämällä toimia ja tiedotusmateriaalia yhteistyössä edustavien ammattiliittojen ja/tai työntekijöiden edustajien kanssa.

—

Annetaan tietoja käytettävissä olevista tukiohjelmista.

—

suojamekanismeilla varustettujen terävien lääketieteellisten instrumenttien oikea käyttö,

—

uusien ja tilapäisten työntekijöiden perehdyttäminen,

—

verelle ja muille fysiologisille nesteille altistumiseen liittyvä riski,

—

ennalta ehkäisevät toimenpiteet, kuten vakiovarotoimet, turvalliset työjärjestelmät, asianmukaiset käyttö- ja hävittämismenetelmät sekä rokotusten merkitys työpaikoilla käytettävien menettelyjen mukaisesti,

—

raportointi-, reagointi- ja seurantamenettelyt ja niiden merkitys,

—

toimenpiteet tapaturman sattuessa.

1.

Tähän kuuluu voimassa olevien ilmoittamismenettelyjen tarkistaminen yhdessä työntekijöiden työsuojeluedustajien ja/tai työnantajien ja työntekijöiden asianmukaisten edustajien kanssa. Ilmoittamismenettelyihin olisi sisällyttävä paikallisia, kansallisia ja Euroopan laajuisia järjestelmiä.

2.

Työntekijöiden on välittömästi ilmoitettava työnantajalle ja/tai esimiehelle ja/tai työturvallisuudesta ja -terveydestä vastuussa olevalle henkilölle jokaisesta tapaturmasta tai vaaratilanteesta, johon liittyy terävä instrumentti.

—

Työnantaja huolehtii ensiavun antamisesta loukkaantuneelle työntekijälle mukaan luettuina altistumisen jälkeinen estolääkitys ja tarvittavat lääketieteelliset testit lääketieteellisten syiden niin vaatiessa sekä asianmukaiset terveystarkastukset 6 lausekkeen 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

—

Työnantaja selvittää tapaturman tai vaaratilanteen syyt ja vallinneet olosuhteet, kirjaa tapaturman tai vaaratilanteen ja ryhtyy tapauksen mukaan tarvittaviin toimenpiteisiin. Työntekijän on annettava asiaan liittyvät tiedot asianmukaisena ajankohtana, jotta tapaturman tai vaaratilanteen tiedot saadaan koottua.

—

Työnantajan on tapaturman sattuessa harkittava seuraavia toimenpiteitä, mukaan luettuna työntekijöille tarvittaessa annettava neuvonta sekä taattu lääketieteellinen hoito. Kuntoutus, työsuhteen jatkaminen ja mahdollisuus korvaukseen on järjestettävä kansallisten ja/tai alakohtaisten sopimusten tai lainsäädännön mukaisesti.