24.12.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/115

(1)

Euroopan luovuus- ja innovointikykyä on vahvistettava yhteiskunnallisista ja taloudellisista syistä, jotta kehittyvän osaamisyhteiskunnan tarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti. Innovointikyky liittyy kiinteästi yksilöiden luovuuteen, ja jotta sitä voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, sitä on kehitettävä koko väestön laajuisesti. Tämä edellyttää elinikäiseen oppimiseen perustuvaa lähestymistapaa.

(2)

Koulutusjärjestelmien olisi pystyttävä huolehtimaan riittävästi ja kaikilla tarvittavilla tasoilla luovuutta ja innovointia tukevien avaintaitojen kehittymisestä siten, että yksilöt kykenevät innovatiivisiin ja omaperäisiin ratkaisuihin henkilökohtaisessa, ammatillisessa ja yhteiskunnallisessa elämässään.

(3)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että Euroopan tason kehys, jossa määritellään elinikäisellä oppimisella saavutettavat uudet perustaidot, on olennainen osa toimia, joilla Eurooppa vastaa globalisaatiosta ja tietoon perustuvaan talouteen siirtymisestä johtuviin haasteisiin, ja korosti ihmisten olevan Euroopan tärkein voimavara.

(4)

Marraskuun 21 päivänä 2001 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttaminen” sekä elinikäisestä oppimisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (4) määritettiin ”uusien perustaitojen” oppiminen ensisijaiseksi tavoitteeksi ja korostettiin, että elinikäisen oppimisen on alettava esikouluiässä ja jatkuttava eläkkeelle jäämisen jälkeiseen aikaan.

(5)

Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2006/962/EY (5) yksilöitiin erilaisia avaintaitoja, erityisesti ”matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla”, ”oppimistaidot”, ”digitaaliset taidot”, ”aloitekyky ja yrittäjyys”, ”tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot” sekä ”sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot”.

(6)

Brysselissä 8 ja 9 päivänä maaliskuuta 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että koulutus on osaamiskolmion (koulutus, tutkimus ja innovointi) toimivuuden edellytys ja sillä on keskeinen merkitys kasvun ja työpaikkojen luomisessa. Neuvosto kehotti erityisesti kiinnittämään huomiota pienten ja keskisuurten yritysten potentiaalin aktivoimiseen, kulttuuri- ja luovan työn alat mukaan luettuina, jotta ne pystyisivät toimimaan kasvun, työllisyyden ja innovoinnin vetureina.

(7)

Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden nimeäminen on hyvä tapa edistää ratkaisujen löytymistä Euroopan haasteisiin, sillä sen avulla voidaan lisätä yleistä tietoisuutta asiasta, levittää hyviä käytäntöjä ja virittää tutkimustoimintaa ja poliittista keskustelua. Kun tehdään mahdolliseksi näiden tavoitteiden hyväksi työskenteleminen samanaikaisesti Euroopan ja jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallistasoilla, saadaan enemmän synergiaetuja ja saavutetaan kriittinen massa paremmin kuin eri tasojen yksittäisillä toimilla.

(8)

Koska luovuuden ja innovointikyvyn edistäminen elinikäisellä oppimisella kuuluu yhteisön nykyisten ohjelmien tavoitteisiin, teemavuosi voidaan toteuttaa hyödyntämällä näitä ohjelmia niissä puitteissa, jotka niiden rahoitusprioriteettien asettaminen vuosittain tai useammaksi vuodeksi mahdollistaa. Myös muiden alojen ohjelmat ja politiikat, esimerkiksi kulttuuri-, viestintä-, yritys-, koheesio-, maaseudun kehittämis-, tutkimus- ja tietoyhteiskunta-alan ohjelmat ja politiikat, osaltaan edistävät luovuutta ja innovointikykyä ja pystyvät tukemaan aloitetta oikeudellisten kehystensä puitteissa.

(9)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on jäsenvaltioiden sellaisten toimenpiteiden tukeminen, joilla edistetään elinikäisen oppimisen avulla luovuutta, joka on innovoinnin liikkeelle paneva voima ja keskeinen tekijä henkilökohtaisten ja ammatillisten sekä yrittäjyyteen liittyvien ja yhteiskunnallisten taitojen kehittymisen ja kaikkien yksilöiden sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

a)

sellaisen ympäristön luominen, joka suosii innovointia ja mukautuvuutta nopeasti muuttuvassa maailmassa; kaikenlainen innovointi, myös sosiaalinen ja yritysinnovointi, on otettava huomioon;

b)

avoimuuden korostaminen kulttuuriselle monimuotoisuudelle keinona edistää kulttuurien välistä kommunikointia ja lähentää taiteiden välisiä suhteita sekä suhteita kouluihin ja yliopistoihin;

c)

virikkeiden antaminen kaikkien lasten esteettiselle herkkyydelle, emotionaaliselle kehitykselle, luovalle ajattelulle ja intuitiolle varhaisimmista kehitysvaiheista alkaen, mukaan lukien varhaiskasvatus;

d)

tietoisuuden lisääminen luovuuden, innovoinnin ja yritteliäisyyden merkityksestä yksilönkehityksen samoin kuin talouskasvun ja työllisyyden kannalta ja erityisesti nuorten yrittäjyyteen kohdistuvan myönteisen suhtautumisen tukeminen liike-elämän kanssa tehtävän yhteistyön avulla;

e)

matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan perus- ja erikoistaitojen edistäminen teknologiainnovointia varten;

f)

muutosavoimuuden, luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn edistäminen, sillä ne ovat innovointia tukevia taitoja, jotka voidaan siirtää useisiin ammatillisiin ja sosiaalisiin yhteyksiin;

g)

monenlaisen luovan itseilmaisun mahdollisuuksien laajentaminen sekä virallisessa koulutusjärjestelmässä että nuorten virallisen ja epävirallisen toiminnan avulla;

h)

sekä työmarkkinoilla että niiden ulkopuolella olevien ihmisten tietoisuuden lisääminen siitä, että nopeiden teknologiamuutosten ja maailmanlaajuisen yhdentymisen aikana luovuus, tieto ja joustavuus ovat menestyksekkään ja tyydytystä tuottavan elämän edellytyksenä, sekä ihmisten uramahdollisuuksien parantaminen kaikilla niillä aloilla, joilla luovuus ja innovointikyky ovat keskeisiä;

i)

muotoilun edistäminen innovointiin merkittävällä tavalla vaikuttavana luovana toimintana, sekä innovaatiotoiminnan johtamiseen ja muotoilujohtamiseen liittyvien taitojen edistäminen, mukaan lukien perustiedot teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta;

j)

luovuuden ja innovointikyvyn lisääminen yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa koulutuksen avulla ja niiden kannustaminen hyödyntämään paremmin sekä työntekijöiden että asiakkaiden luovia kykyjä.

a)

kokoukset, tapahtumat ja hankkeet, joilla lisätään vuoropuhelua ja lisätään tietoisuutta luovuuden ja innovointikyvyn merkityksestä;

b)

tiedotus- ja edistämiskampanjat, joilla välitetään keskeisiä viestejä;

c)

luovuuden ja innovointikyvyn edistämistä koskevien hyvien käytäntöjen esimerkkitapausten yksilöiminen ja tiedon jakaminen;

d)

yhteisön tai maan laajuiset selvitykset ja tutkimukset.