EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32007L0043

Neuvoston direktiivi 2007/43/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007 , lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 182, 12.7.2007, p. 19–28 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 03 Volume 057 P. 65 - 74

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 14/12/2019

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2007/43/oj

12.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 182/19


NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/43/EY,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007,

lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

on kuullut alueiden komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyssä eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevassa pöytäkirjassa edellytetään, että laatiessaan ja pannessaan täytäntöön maatalouspolitiikkaa yhteisö ja jäsenvaltiot ottavat eläinten hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja.

(2)

Tuotantoeläinten suojelusta 20 päivänä heinäkuuta 1998 annetussa neuvoston direktiivissä 98/58/EY (3), joka perustuu tuotantoeläinten suojelua koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen (4) (jäljempänä ’yleissopimus’), säädetään vähimmäisvaatimuksista jalostus- tai tuotantoeläinten suojelemiseksi; säännökset koskevat esimerkiksi eläinten fysiologisia ja etologisia tarpeita vastaavan pitopaikan, ravinnon, veden ja hoidon järjestämistä eläimille.

(3)

Yhteisö on yleissopimuksen sopimuspuoli, ja yleissopimuksen puitteissa on annettu erityinen kanoja (Gallus gallus) koskeva suositus, johon sisältyy lisäsäännöksiä lihantuotantoa varten pidettävän siipikarjan osalta.

(4)

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedekomitea julkaisi 21 päivänä maaliskuuta 2000 raportin ”The Welfare of Chickens Kept for Meat Production (Broilers)” (lihantuotantoa varten pidettävien kanojen (broilerien) hyvinvointi), jossa todettiin, että lihantuotantoa varten tällä hetkellä pidettävillä kanakannoilla on nopea kasvuvauhti, mutta niiden hyvinvointi ja terveys eivät ole tyydyttävällä tasolla, ja että suuren eläintiheyden kielteiset vaikutukset vähenevät tiloissa, joissa sisäilman laatu voidaan pitää hyvänä.

(5)

Pehkulla varustamattoman alan osalta annetaan erityissäännöksiä geneettisten parametrien vaikutuksen minimoimiseksi tai eläinten hyvinvointia koskevien indikaattoreiden sisällyttämiseksi jalkapohjatulehduksen lisäksi, kun Euroopan elintarvikeviraston (EFSA) asianomaiset lausunnot ovat saatavilla.

(6)

On syytä vahvistaa yhteisötason säännöt lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemiseksi, jotta vältetään kilpailuolojen vääristyminen ja siitä mahdollisesti johtuvat haitat alan markkinajärjestelyn moitteettomalle toiminnalle ja jotta varmistetaan alan järkevä kehittyminen.

(7)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja asianmukaista säätää vähimmäisvaatimuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemiseksi, jotta saavutetaan eläinten hyvinvoinnin parantamista koskeva perustavoite kanojen tehotuotannossa. Tässä direktiivissä ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen tavoiteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(8)

Säännöksissä olisi keskityttävä tehokasvatusjärjestelmissä ilmeneviin hyvinvointiongelmiin. Jotta vältettäisiin pienten kanaparvien pitämiseen sovellettavien toimenpiteiden kohtuuttomuus, direktiivin soveltamiselle olisi asetettava vähimmäisraja.

(9)

On tärkeää, että kanoja hoitavilla henkilöillä on tietoa eläinten hyvinvointia koskevista vaatimuksista ja he saavat asianmukaista koulutusta tehtäviensä hoitoon tai ovat hankkineet kyseistä koulutusta vastaavan kokemuksen.

(10)

Vahvistettaessa sääntöjä lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemiseksi olisi otettava tasapuolisesti huomioon eri seikat, kuten eläinten hyvinvointi, terveys, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä ympäristövaikutukset.

(11)

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (5) ja rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (6) vahvistetaan jo viralliselle valvonnalle puitteet, joihin sisältyy eläinten hyvinvointia koskevien tiettyjen sääntöjen noudattaminen. Lisäksi asetuksessa (EY) N:o 882/2004 säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava vuotuinen raportti monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmien täytäntöönpanosta ja myös tehtyjen tarkastusten tuloksista. Tätä varten sekä näissä asetuksissa että tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyssä neuvoston päätöksessä 90/424/ETY (7) säädetään rahoitustuesta.

(12)

Eri jäsenvaltioissa on jo käytössä erilaisia kananlihan pakkausmerkintöihin liittyviä vapaaehtoisia järjestelyitä, jotka perustuvat eläinten hyvinvointivaatimusten ja muiden parametrien noudattamiseen.

(13)

Tällaisista vapaaehtoisista pakkausmerkintäjärjestelyistä saatujen kokemusten perusteella on aiheellista, että komissio laatii kertomuksen, joka koskee kananlihaan sekä kananlihatuotteisiin ja -valmisteisiin liittyvän ja eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattamiseen perustuvan erityisen yhdenmukaistetun ja pakollisen pakkausmerkintäjärjestelmän mahdollista käyttöönottoa yhteisön tasolla; huomioon on otettava myös mahdolliset sosioekonomiset vaikutukset, vaikutukset yhteisön talouskumppaneihin sekä merkintäjärjestelmän noudattaminen Maailman kauppajärjestön sääntöjen puitteissa.

(14)

On asianmukaista, että komissio laatii kertomuksen tuoreiden tieteellisten tietojen perusteella ottaen huomioon tutkimustulokset ja käytännön kokemukset, jotta lihantuotantoa varten pidettävien kanojen, myös vanhempaispolven kanojen, hyvinvointia voitaisiin edelleen parantaa, etenkin tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien seikkojen osalta. Kertomuksessa olisi erityisesti tarkasteltava mahdollisuutta ottaa käyttöön kynnyksiä post mortem -tarkastuksessa havaituille heikoille hyvinvointioloille ja geneettisten parametrien vaikutusta tunnistettuihin epäkohtiin, jotka heikentävät lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointia.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin säännösten rikkomiseen, ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(16)

Neuvoston olisi paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen (8) 34 kohdan mukaisesti kannustettava jäsenvaltioita laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(17)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan lihantuotantoa varten pidettäviin kanoihin.

Asetusta ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin:

a)

alle 500 kanan tilat;

b)

tilat, joilla on vain siitoskanoja;

c)

hautomot;

d)

siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1906/90 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 5 päivänä kesäkuuta 1991 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1538/91 (10) liitteessä IV olevassa b, c, d ja e alakohdassa tarkoitetut laajaperäisessä sisäkasvatuksessa ja vapaalla laitumella kasvatetut kanat; ja

e)

maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa 24 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 (11) mukaisesti luonnonmukaisesti kasvatetut kanat.

2.   Tätä direktiiviä sovelletaan lihotuskanoihin tiloilla, joilla on sekä siitos- että lihotuskanoja.

Jäsenvaltiot voivat ryhtyä tiukempiin toimenpiteisiin tämän direktiivin soveltamisalalla.

Ensisijainen vastuu eläinten hyvinvoinnista on eläinten omistajalla tai pitäjällä.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’omistajalla’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka omistaa tilan, jossa kanoja pidetään;

b)

’pitäjällä’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on sopimuksen tai lainsäädännön mukaisesti vastuussa kanoista tai huolehtii niistä pysyvästi tai tilapäisesti;

c)

’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion keskusviranomaista, jolla on toimivalta suorittaa eläinten hyvinvointia koskevia, eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksia, tai muuta viranomaista, jolle tämä toimivalta on siirretty alueellisella, paikallisella tai muulla tasolla;

d)

’virkaeläinlääkärillä’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevan III jakson IV luvun A kohdan mukaisesti pätevää eläinlääkäriä, joka toimii tässä ominaisuudessa ja jonka toimivaltainen viranomainen on nimittänyt;

e)

’kanalla’ tarkoitetaan lihantuotantoa varten pidettävää Gallus gallus -lajin eläintä;

f)

’tilalla’ tarkoitetaan tuotantopaikkaa, jossa kanoja pidetään;

g)

’rakennuksella’ tarkoitetaan tilan rakennusta, jossa kanaparvea pidetään;

h)

’käytettävällä alueella’ tarkoitetaan pehkulla varustettua aluetta, joka on kanojen käytettävissä koko ajan;

i)

’eläintiheydellä’ tarkoitetaan rakennuksessa samanaikaisesti läsnä olevien kanojen kokonaiselopainoa käytettävän alueen neliömetriä kohti;

j)

’parvella’ tarkoitetaan tilan rakennukseen sijoitettua ja kyseisessä rakennuksessa samanaikaisesti läsnä olevaa kanojen ryhmää;

k)

’päiväkohtaisella kuolleisuusasteella’ tarkoitetaan niiden kanojen lukumäärää, jotka ovat kuolleet samassa rakennuksessa samana päivänä, mukaan luettuina kanat, jotka on lopetettu joko sairauden tai muiden syiden vuoksi, jaettuna niiden kanojen lukumäärällä, jotka olivat läsnä rakennuksessa kyseisenä päivänä, kerrottuna sadalla;

l)

’kumulatiivisella päiväkohtaisella kuolleisuusasteella’ tarkoitetaan päiväkohtaisten kuolleisuusasteiden summaa.

2.   Edellä 1 kohdan h alakohdassa esitettyä ’käytettävän alueen’ määritelmää voidaan pehkulla varustamattoman alan osalta täydentää 11 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti pehkulla varustamattoman alan vaikutusta kanojen hyvinvointiin koskevan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellisen lausunnon perusteella.

3 artikla

Kanojenpitoa koskevat vaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

a)

kaikki rakennukset ovat liitteessä I asetettujen vaatimusten mukaisia,

b)

toimivaltainen viranomainen tai virkaeläinlääkäri suorittaa vaaditut tarkastukset sekä valvonnan ja seurannan, mukaan lukien liitteessä III tarkoitetut tarkastukset sekä valvonta ja seuranta.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että eläinten enimmäistiheys tilalla tai tilan rakennuksessa ei minään ajankohtana ylitä 33:a kilogrammaa neliömetriä kohti.

3.   Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat säätää kanojen suuremmasta enimmäistiheydestä edellyttäen, että omistaja tai pitäjä noudattaa liitteessä II asetettuja vaatimuksia liitteessä I asetettujen vaatimusten lisäksi.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun poikkeus myönnetään 3 kohdan mukaisesti, eläinten enimmäistiheys tilalla tai tilan rakennuksessa ei minään ajankohtana ylitä 39:ää kilogrammaa neliömetriä kohti.

5.   Kun liitteessä V esitetyt vaatimukset täyttyvät, jäsenvaltiot voivat antaa luvan 4 kohdassa tarkoitetun eläinten enimmäistiheyden nostamiseen enintään 3 kilogrammalla neliömetriä kohti.

4 artikla

Kanoja käsittelevien henkilöiden koulutus ja ohjaus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pitäjät, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, ovat saaneet riittävän koulutuksen tehtäviinsä, ja että asianmukaista koulutusta on tarjolla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa koulutuksessa on keskityttävä hyvinvointiin liittyviin näkökohtiin ja käsiteltävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja seikkoja.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koulutuksen valvontaa ja hyväksymistä varten luodaan järjestelmä. Kanojen pitäjällä on oltava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tunnustama todistus hankitusta koulutuksesta tai koulutusta vastaavasta kokemuksesta.

4.   Jäsenvaltio voi tunnustaa ennen 30 päivää kesäkuuta 2010 hankitun kokemuksen vastaavan osallistumista tällaiseen koulutukseen, jolloin sen on myönnettävä vastaavuutta osoittava todistus.

5.   Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1–4 kohdassa asetettuja vaatimuksia sovelletaan myös omistajiin.

6.   Omistajan ja pitäjän on annettava kanojen hoitamista tai kiinniottamista ja lastaamista varten palvelukseen ottamilleen henkilöille ohjeita ja opastusta asiaan liittyvistä eläinten hyvinvointia koskevista vaatimuksista, kuten tilalla harjoitettavia teurastusmenetelmiä koskevista vaatimuksista.

5 artikla

Siipikarjanlihan pakkausmerkinnät

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koskee erityisen yhdenmukaistetun ja pakollisen pakkausmerkintäjärjestelmän mahdollista käyttöönottoa sellaisen siipikarjanlihan sekä sellaisten kananlihatuotteiden ja -valmisteiden osalta, jotka on tuotettu noudattaen eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia.

Kertomuksessa tarkastellaan mahdollisia sosioekonomisia vaikutuksia, vaikutuksia yhteisön talouskumppaneihin sekä merkintäjärjestelmän yhdenmukaisuutta Maailman kauppajärjestön sääntöjen kanssa.

Kertomukseen on liitettävä asianmukaiset lainsäädäntöehdotukset, joissa otetaan huomioon edellä mainitut näkökohdat sekä jäsenvaltioissa saadut kokemukset vapaaehtoisten merkintäjärjestelmien soveltamisesta.

6 artikla

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

1.   Komissio toimittaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisen lausunnon perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koskee geneettisten parametrien vaikutusta tunnistettuihin epäkohtiin, jotka heikentävät kanojen hyvinvointia. Kertomukseen voidaan liittää tarvittaessa asianmukaiset lainsäädäntöehdotukset.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vähintään 1 vuoden pituisella viitekaudella teurastettujen parvien edustavan näytteen valvontaan perustuvan tietojenkeruun tulokset. Asiaankuuluvan analyysin tekemiseksi liitteessä III tarkoitetun näytteenoton ja siinä edellytettyjen tietojen olisi oltava tieteellisesti perusteltuja, objektiivisia ja verrattavissa olevia ja niistä olisi säädettävä 11 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Jäsenvaltiot voivat tarvita yhteisön rahoitusta tässä direktiivissä tarkoitettua tietojenkeruuta varten.

3.   Saatavissa olevien tietojen pohjalta ja ottaen huomioon uudet tieteelliset havainnot komissio toimittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja sen vaikutuksesta kanojen hyvinvointiin sekä hyvinvointi-indikaattorien kehittämisestä. Kertomuksessa otetaan huomioon erilaiset tuotanto-olosuhteet ja -menetelmät. Siinä otetaan huomioon myös tämän direktiivin sosioekonomiset ja hallinnolliset vaikutukset alueelliset näkökohdat mukaan lukien.

7 artikla

Tarkastukset

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tarkastuksia syrjimättömällä tavalla todetakseen, että tämän direktiivin vaatimuksia noudatetaan.

Tällaisia tarkastuksia on tehtävä riittävälle osuudelle kussakin jäsenvaltiossa pidetyistä eläimistä asetuksen (EY) N:o 882/2004 asiaa koskevien säännösten mukaisesti, ja ne voidaan tehdä samaan aikaan kuin muita tarkoituksia varten tehtävät tarkastukset.

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaisia menettelyjä eläintiheyden määrittelemiseksi.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunakin vuonna 30 päivään kesäkuuta mennessä vuotuinen kertomus edellisenä vuonna 1 kohdan mukaisesti tehdyistä tarkastuksista. Kertomukseen on liitettävä luettelo merkittävimmistä toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimista tärkeimpien havaittujen hyvinvointiongelmien korjaamiseksi.

8 artikla

Hyviä toimintatapoja käsittelevät oppaat

Jäsenvaltioiden on edistettävä hyviä toimintatapoja käsittelevien oppaiden kehittämistä. Niihin on sisällyttävä ohjeita tämän direktiivin noudattamisesta. Näiden oppaiden levittämistä ja käyttöä on edistettävä.

9 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten määräysten rikkomista koskevasta seuraamusjärjestelmästä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 ja ilmoitettava sille viipymättä niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

10 artikla

Täytäntöönpanovalta

Tämän direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset toimenpiteet voidaan antaa 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 (12) perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

12 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 28 päivänä kesäkuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. GABRIEL


(1)  Lausunto annettu 14. helmikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 26. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(4)  EYVL L 323, 17.11.1978, s. 14. Yleissopimus sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla yleissopimuksen muuttamisesta (EYVL L 395, 31.12.1992, s. 22).

(5)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 83. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(6)  EYVL L 165, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006.

(7)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006.

(8)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1, oikaisu EUVL C 4, 8.1.2004, s. 7.

(9)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(10)  EYVL L 143, 7.6.1991, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2029/2006 (EUVL L 414, 30.12.2006, s. 29).

(11)  EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 394/2007 (EUVL L 98, 13.4.2007, s. 3).

(12)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 575/2006 (EUVL L 100, 8.4.2006, s. 3).


LIITE I

TILOIHIN SOVELLETTAVAT VAATIMUKSET

Sovelletaan muussa asiaankuuluvassa yhteisön lainsäädännössä olevien asiaa koskevien säännösten lisäksi seuraavia vaatimuksia:

Juottolaitteet

1.

Juottolaitteiden sijoitus ja käyttö on suunniteltava niin, että läikkyminen on mahdollisimman vähäistä.

Ruokkiminen

2.

Rehua on oltava saatavilla joko jatkuvasti tai kertaruokintana ja sen saa ottaa pois kanojen ulottuvilta vasta 12 tuntia ennen odotettua teurastusaikaa.

Pehku

3.

Kaikkien kanojen on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta kuivaa ja kuohkeaa.

Ilmanvaihto ja lämmitys

4.

Ilmanvaihdon on oltava riittävä, jotta vältetään ylilämpeneminen, ja siihen on tarvittaessa yhdistettävä lämmitysjärjestelmä liiallisen kosteuden poistamiseksi.

Melu

5.

Melutaso on pidettävä mahdollisimman alhaisena. Ilmastointi- ja ruokintalaitteet sekä muut koneet on suunniteltava rakenteeltaan, asennukseltaan, käytöltään ja huolloltaan sellaisiksi, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän melua.

Valaistus

6.

Kaikissa rakennuksissa on oltava valaistus, jonka teho on vähintään 20 luksia valoisina kausina, mitattuna linnun silmän tasolta, ja joka valaisee vähintään 80 prosenttia käytettävästä alueesta. Valaistusta voidaan tarvittaessa tilapäisesti vähentää eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti.

7.

Alkaen seitsemän päivän kuluessa kanojen sijoittamisesta rakennukseen ja päättyen kolme päivää ennen ennakoitua teurastusaikaa valaistuksessa on noudatettava 24 tunnin rytmiä, johon on sisällyttävä yhteensä vähintään 6 tuntia pimeää aikaa, jossa on oltava ainakin yksi yhtäjaksoinen vähintään 4 tunnin pimeä aika, hämäräjaksoja lukuun ottamatta.

Tarkastukset

8.

Kaikki tilalla pidettävät kanat on tarkastettava vähintään kahdesti päivässä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä merkkeihin, jotka viittaavat eläinten hyvinvoinnin ja/tai terveyden heikkenemiseen.

9.

Vakavasti vahingoittuneille tai ilmeisen sairailta vaikuttaville kanoille, joilla on esimerkiksi kävelyvaikeuksia, vaikea vesipöhö tai vaikeita epämuodostumia ja jotka todennäköisesti kärsivät, on annettava asianmukaista hoitoa, tai ne on teurastettava välittömästi. Eläinlääkäriin on otettava yhteyttä aina tarpeen vaatiessa.

Puhdistaminen

10.

Kanojen kanssa kosketuksiin joutuvat rakennusten osat, laitteet tai välineet on puhdistettava ja desinfioitava perusteellisesti aina sen jälkeen kun rakennus on lopullisesti tyhjennetty kanoista ja ennen kuin uusi parvi tuodaan rakennukseen. Rakennuksen lopullisen tyhjentämisen jälkeen kaikki pehku on poistettava ja puhdasta pehkua on levitettävä.

Tietojen säilyttäminen

11.

Omistajan tai pitäjän on pidettävä rekisteriä tilan kunkin rakennuksen osalta seuraavista seikoista:

a)

tuotujen kanojen lukumäärä;

b)

käytettävä alue;

c)

kanarotu tai -hybridi, jos se on tiedossa;

d)

ennen kutakin tarkastusta kuolleena löydettyjen kanojen lukumäärä ja syyt, jos ne ovat tiedossa, sekä syystä lopetettujen kanojen lukumäärä;

e)

parveen jäävien kanojen lukumäärä myytävien tai teurastettavien kanojen poistamisen jälkeen.

Näitä rekistereitä on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan, ja niiden on oltava toimivaltaisen viranomaisen saatavilla tarkastusten yhteydessä tai kun tämä sitä muutoin pyytää.

Kirurgiset toimenpiteet

12.

Kaikki kirurgiset toimenpiteet, jotka tehdään muista kuin hoitoon tai taudinmääritykseen liittyvistä syistä ja jotka johtavat aran ruumiinosan vahingoittumiseen tai menettämiseen tai luun rakenteen muuttumiseen, ovat kiellettyjä.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia nokan typistämisen, kun kaikki muut toimenpiteet höyhenten nokkimisen ja kannibalismin ehkäisemiseksi on toteutettu. Typistäminen tehdään näissä tapauksissa vasta, kun eläinlääkäriä on kuultu, ja typistämisen suorittaa eläinlääkärin neuvosta ammattitaitoinen henkilö alle 10 päivän ikäisille kananpojille. Lisäksi jäsenvaltiot voivat sallia kanojen kastroinnin. Kastroinnin saa tehdä eläinlääkärin valvonnassa vain henkilö, jolla on erityiskoulutus.


LIITE II

SUUREMMAN ELÄINTIHEYDEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Tietojen ilmoittaminen ja asiakirjat

Sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

1.

Omistajan tai pitäjän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan soveltaa suurempaa eläintiheyttä kuin 33 elopainokiloa neliömetriä kohti.

Hänen on mainittava tarkka määrä ja ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle käytettävään eläintiheyteen mahdollisesti tehty muutos vähintään 15 päivää ennen parven sijoittamista rakennukseen.

Ilmoitukseen on liitettävä toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä asiakirja, jossa esitetään tiivistetysti 2 kohdan mukaisesti vaadittuihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot.

2.

Omistajan tai pitäjän on säilytettävä ja pidettävä rakennuksessa saatavilla koottuja asiakirjoja, joissa on tarkat kuvaukset tuotantojärjestelmistä. Niihin on sisällyttävä erityisesti tekniset tiedot rakennuksesta ja sen laitteista kuten:

a)

rakennuksen pohjapiirros, josta käy ilmi myös pinta-ala, jolla kanoja pidetään;

b)

ilmanvaihto- sekä tarvittaessa ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä, myös niiden sijainti, ilmanvaihtosuunnitelma, jossa esitetään tavoitellut ilmanlaatuparametrit, kuten ilman virtaus, ilman nopeus ja lämpötila;

c)

ruokinta- ja juottojärjestelmät ja niiden sijainti;

d)

hälytysjärjestelmät ja varajärjestelmät sen varalta, että jokin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennainen automaattinen tai mekaaninen laite vioittuu;

e)

lattiatyyppi ja yleisesti käytetty pehku.

Asiakirjat on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle pyydettäessä, ja ne on pidettävä ajan tasalla. Erityisesti on pidettävä kirjaa ilmanvaihto- ja hälytysjärjestelmien teknisistä tarkastuksista.

Omistajan tai pitäjän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä kaikista kuvattuun rakennukseen taikka laitteisiin tai menettelyihin tehdyistä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa kanojen hyvinvointiin.

Tiloja koskevat vaatimukset – ympäristötekijöiden hallinta

3.

Omistajan tai pitäjän on varmistettava, että kukin tilan rakennus on varustettu ilmanvaihto- sekä tarvittaessa lämmitys- ja ilmastointijärjestelmällä, joka on suunniteltu ja rakennettu ja jota käytetään niin, että:

a)

ammoniakkipitoisuus (NH3) on enintään 20 ppm ja hiilidioksidipitoisuus (CO2) enintään 3 000 ppm mitattuna kanojen pään tasolla;

b)

sisälämpötila ei ole yli 3:a °C korkeampi kuin ulkolämpötila, kun ulkolämpötila varjossa mitattuna on yli 30 °C;

c)

keskimääräinen suhteellinen kosteus rakennuksessa ei 48 tunnin aikana ylitä 70:tä prosenttia, kun ulkolämpötila on alle 10 °C.


LIITE III

VALVONTA JA SEURANTA TEURASTAMOSSA

(3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut)

1.   Kuolleisuus

1.1

Jos eläintiheys on yli 33 kilogrammaa neliömetriä kohti, parven mukana oleviin asiakirjoihin on sisällyttävä päiväkohtainen kuolleisuusaste ja omistajan tai pitäjän laskema kumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuusaste sekä kanarotu tai -hybridi.

1.2

Nämä tiedot sekä kuolleina saapuneiden broilerien lukumäärä on kirjattava virkaeläinlääkärin valvonnassa ja ilmoitettava tila ja tilan rakennus. Tietojen ja kumulatiivisen päiväkohtaisen kuolleisuusasteen luotettavuus on tarkistettava ottaen huomioon teurastettujen broilerien lukumäärä ja kuolleena teurastamoon saapuneiden broilerien lukumäärä.

2.   Post mortem -tarkastus

Asetuksen (EY) N:o 854/2004 mukaisesti tehtyjen tarkastusten yhteydessä virkaeläinlääkäri arvioi post mortem -tarkastuksen tulokset havaitakseen muita mahdollisia merkkejä heikoista hyvinvointioloista, kuten ihotulehdusten, loissairauksien tai koko elimistöön vaikuttavien sairauksien epänormaali esiintyvyys, tilalla tai tilan rakennuksessa, josta eläimet ovat peräisin.

3.   Tulosten ilmoittaminen

Jos 1 kohdassa tarkoitettu kuolleisuus tai 2 kohdassa tarkoitetun post mortem -tarkastuksen tulokset vastaavat heikkoja hyvinvointiolosuhteita, virkaeläinlääkäri ilmoittaa tiedot eläinten omistajalle tai pitäjälle ja toimivaltaiselle viranomaiselle. Eläinten omistajan tai pitäjän ja toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.


LIITE IV

KOULUTUS

Edellä 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on sisällyttävä vähintään kanojen suojeluun liittyvä yhteisön lainsäädäntö ja erityisesti seuraavat seikat:

a)

liitteet I ja II;

b)

fysiologia, erityisesti juotto- ja ruokintatarve, eläinten käyttäytyminen ja stressin käsite;

c)

kanojen varovaiseen käsittelyyn sekä kiinniottamiseen, lastaukseen ja kuljetukseen liittyvät käytännön näkökohdat;

d)

kanojen kiireellinen hoito ja hätäteurastus;

e)

bioturvallisuutta koskevat ennaltaehkäisevät toimenpiteet.


LIITE V

ELÄINTIHEYDEN KASVATTAMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET

(3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut)

1.   Edellytykset

a)

toimivaltaisen viranomaisen viimeisen kahden vuoden aikana suorittamassa tilan valvonnassa ei ole ilmennyt tämän direktiiviin vaatimuksiin liittyviä epäkohtia; ja

b)

tilan omistaja tai pitäjä käyttää valvonnassa 8 artiklassa tarkoitettuja hyviä toimintatapoja käsitteleviä oppaita; ja

c)

kumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuusaste vähintään seitsemässä toisiaan seuraavassa peräkkäin tarkastetussa saman rakennuksen parvessa on alle 1 prosenttia + 0,06 prosenttia kerrottuna parven teurastusiällä päivinä.

Jos toimivaltainen viranomainen ei ole viimeisen kahden vuoden aikana suorittanut tilan valvontaa, vähintään yksi valvonta on suoritettava a alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttämisen varmistamiseksi.

2.   Poikkeukselliset olosuhteet

Poiketen siitä, mitä 1 kohdan c alakohdassa määrätään, toimivaltainen viranomainen voi päättää lisätä eläintiheyttä, jos omistaja tai pitäjä on toimittanut riittävän selityksen korkeamman kumulatiivisen päiväkohtaisen kuolleisuusasteen poikkeuksellisuudesta tai on näyttänyt, että syyt ovat hänestä riippumattomia.


Top