Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2006,

vakautusvälineen perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 artiklan 1 kohdan ja 181 a artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [1],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisö on merkittävä taloudellisen, rahoituksellisen, teknisen, humanitaarisen ja makrotaloudellisen avun antaja kolmansille maille. Inhimilliselle ja taloudelliselle kehitykselle välttämättömien vakaiden olosuhteiden sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja perusvapauksien edistäminen säilyy etusijalla Euroopan unionin, jäljempänä "EU", ulkoisessa toiminnassa, joihin yhteisön ulkoisen avun välineillä vaikutetaan. Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat totesivat marraskuussa 2004 antamissaan EU:n ulkoisen toiminnan tehokkuutta koskevissa päätelmissään, että "rauha, turvallisuus ja vakaus sekä ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallintotapa ovat kestävän talouskasvun ja köyhyyden poistamisen kannalta keskeisiä seikkoja".

(2) Eurooppa-neuvoston hyväksymässä EU:n ohjelmassa väkivaltaisten konfliktien estämiseksi korostetaan EU:n poliittista sitoutumista siihen, että konfliktinesto säilyy eräänä EU:n ulkosuhteiden päätavoitteena, ja todetaan, että yhteisön kehitysyhteistyövälineillä voidaan edistää tämän tavoitteen saavuttamista ja EU:n kehittymistä maailmanlaajuisena toimijana.

(3) Tämän asetuksen nojalla toteutetut toimenpiteet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä "perustamissopimus", 177 artiklan ja 181 a artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi voivat täydentää niitä toimenpiteitä, joita EU Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston puitteissa hyväksyy yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä joita se hyväksyy mainitun sopimuksen VI osaston puitteissa, ja niiden olisi oltava yhteensopivia näiden toimenpiteiden kanssa. Neuvoston ja komission olisi tehtävä yhteistyötä toimivaltansa mukaisesti tällaisen yhteensopivuuden varmistamiseksi.

(4) Neuvoston, neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission 22 päivänä marraskuuta 2005 hyväksymässä sekä 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tervetulleena pitämässä kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa todetaan, että yhteisö pyrkii toimielintensä toimivallan rajat huomioon ottaen kehittämään kattavan ja ehkäisevän lähestymistavan valtiollisen epävakauden, konfliktien, luonnonkatastrofien ja muun tyyppisien kriisien osalta; tällä asetuksella olisi edistettävä mainitun päämäärän saavuttamista.

(5) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 Euroopan turvallisuusstrategian.

(6) Eurooppa-neuvoston terrorismin torjumisesta 25 päivänä maaliskuuta 2004 antamassa julistuksessa esitettiin terrorismin torjuntaa koskevien tavoitteiden sisällyttämistä ulkoisen avun ohjelmiin. Lisäksi neuvoston 27 päivänä maaliskuuta 2000 hyväksymässä, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja valvontaa koskevassa EU:n vuosituhatstrategiassa kehotettiin tiiviimpään yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa.

(7) Kriisin jälkeinen vakauttaminen edellyttää erityisesti kriisiä välittömästi seuraavina vuosina kansainväliseltä yhteisöltä kestävää ja joustavaa sitoutumista yhtenäisten siirtymävaihetta koskevien strategioiden pohjalta.

(8) Avustusohjelmien täytäntöönpano kriisitilanteessa ja poliittisen epävakauden vallitessa edellyttää erityistoimenpiteitä, joilla taataan joustavuus päätöksenteossa ja määrärahojen jakamisessa, sekä tehostettuja toimenpiteitä, joilla huolehditaan johdonmukaisuudesta suhteessa kahdenväliseen apuun sekä järjestelyistä avunantajien avustusvarojen yhdistämiseksi, mihin sisältyy viranomaisten tehtävien jakaminen välillisen keskitetyn hallinnoinnin avulla.

(9) Hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämisestä annettuja komission tiedonantoja koskevissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa ja neuvoston päätelmissä korostetaan tarvetta varmistaa, että yhteisön eri rahoitusvälineistä rahoitettavat toimet kytketään kriisitilanteessa tehokkaasti toisiinsa.

(10) Edellä mainittuihin kysymyksiin tehokkaasti ja oikea-aikaisesti reagoimiseen tarvitaan erityisiä rahoitusvaroja ja -välineitä, joilla voidaan täydentää humanitaarista apua ja pitkäkestoisen yhteistyön välineitä. Humanitaarista apua olisi edelleen toimitettava humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 [2] nojalla.

(11) Vastaavien yhteisön ulkoisen avun välineiden yhteydessä laaditun poliittisen yhteistyökehyksen mukaisesti kumppanimaiden kanssa sovittujen toimenpiteiden lisäksi yhteisön on voitava myöntää apua, jotta voidaan käsitellä merkittäviä globaaleja ja alueiden välisiä kysymyksiä, joilla saattaa olla epävakautta aiheuttava vaikutus.

(12) Vuoden 2001 suuntaviivoissa, jotka koskevat komission edustaman yhteisön ja jäsenvaltioiden välisen operationaalisen yhteensovittamisen tehostamista ulkoisen avun alalla toimittaessa, korostetaan tarvetta vahvistaa EU:n ulkoisen avun yhteensovittamista.

(13) Tässä asetuksessa vahvistetaan kaudelle 2007–2013 rahoituspuitteet, jotka ovat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [3] 37 kohdan mukainen budjettivallan käyttäjän ensisijainen ohje vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(14) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [4] mukaisesti.

(15) Tällä asetuksella pyritään kattamaan useiden yhteisön ulkoisesta avusta annettujen voimassa olevien asetusten soveltamisala ja korvaamaan ne; nämä asetukset olisi näin ollen kumottava.

(16) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, koska tässä asetuksessa määritetyillä aloilla tarvitaan yhteneväistä ja monenvälistä toimintaa, ja ne voidaan siten saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Tavoitteet

1. Yhteisö toteuttaa kehitysyhteistyötoimenpiteitä sekä rahoituksellisen, taloudellisen ja teknisen yhteistyön toimenpiteitä kolmansien maiden kanssa tässä asetuksessa säädettyjen ehtojen mukaisesti.

2. Tämän yhteistyön tavoitteiden mukaisesti ja perustamissopimuksessa asetetuissa rajoissa tämän asetuksen erityistavoitteena on:

a) edistää vakautta kriisien tai puhkeamassa olevien kriisitilanteiden yhteydessä tarjoamalla tehokas vastaus, jolla autetaan säilyttämään, luomaan tai palauttamaan olosuhteet, jotka ovat keskeisen tärkeitä yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tehokkaan täytäntöönpanon kannalta;

b) yhteisön yhteistyöpolitiikan täytäntöönpanoa koskevien vakaiden olosuhteiden vallitessa auttaa kolmansien maiden valmiuksien kehittämistä sellaisten yksittäisten maailmanlaajuisten ja alueiden välisten uhkien käsittelemiseksi, joilla on epävakautta luova vaikutus, sekä taata valmius puuttua kriisejä edeltäviin ja kriisien jälkeisiin tilanteisiin.

3. Tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimenpiteet voivat olla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V ja VI osaston nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä täydentäviä, niiden on oltava johdonmukaisia näiden toimenpiteiden kanssa, eivätkä ne saa estää niiden soveltamista.

2 artikla

Yhteisön antaman avun täydentävyys

1. Tämän asetuksen nojalla myönnettävän yhteisön avun on täydennettävä siihen liittyvien ulkoisen avun välineiden mukaisesti annettavaa yhteisön apua. Sitä myönnetään ainoastaan siinä laajuudessa kuin mainituilla välineillä ei voida tarjota asianmukaista ja tehokasta vastausta.

2. Komissio huolehtii siitä, että tämän asetuksen nojalla hyväksyttävät toimenpiteet ovat yhdenmukaisia yhteisön asianomaiselle kumppanimaalle laatiman yleisen poliittisen strategiakehyksen ja varsinkin 1 kohdassa tarkoitettujen välineiden tavoitteiden samoin kuin muiden asiaa koskevien yhteisön toimenpiteiden kanssa.

3. Komissio edistää, tehostaakseen yhteisön ja kansallisten avustustoimenpiteiden tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta, tiivistä omien ja jäsenvaltioiden toimien välistä parempaa yhteensovittamista sekä päätöksenteko- että toteutustasolla. Jäsenvaltiot ja komissio ottavat tätä varten käyttöön tietojenvaihtojärjestelmän.

3 artikla

Apu, jolla vastataan kriisitilanteisiin ja puhkeamassa oleviin kriisitilanteisiin

1. Yhteisön teknistä apua ja rahoitusapua 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa asetettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi voidaan antaa vastauksena hätä- tai kriisitilanteeseen, tilanteeseen, jossa kriisi on puhkeamassa tai joka uhkaa demokratiaa, yleistä järjestystä, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemista ja ihmisten turvallisuuden takaamista, tai tilanteeseen, joka uhkaa kärjistyä aseelliseksi konfliktiksi tai heikentää vakavalla tavalla asianomaisen yhden tai useamman kolmannen maan vakautta. Tällaisia toimenpiteitä voidaan soveltaa myös tilanteissa, joissa yhteisö on vedonnut kansainvälisiin sopimuksiin sisältyviin, olennaisia seikkoja koskeviin lausekkeisiin keskeyttääkseen osittain tai täysin yhteistyön kolmansien maiden kanssa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tekninen apu ja rahoitusapu koskevat seuraavia aloja:

a) teknisenä tai logistiikkaan liittyvänä apuna annettava tuki kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden pyrkimyksille, joilla edistetään luottamuksen rakentamista, välitystoimia, vuoropuhelua ja sovintoa;

b) tuki kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtuutetun väliaikaishallinnon perustamista ja toimintaa varten;

c) tuki demokraattisten ja moniarvoisten valtioelinten kehittämiseksi, mukaan luettuna toimet naisten osallistumisen edistämiseksi, kansallisella ja paikallisella tasolla toimivan tehokkaan siviilihallinnon, riippumattoman oikeuslaitoksen sekä hyvän hallintotavan ja yleisen järjestyksen kehittämiseksi, mukaan luettuna muu kuin sotilaallinen tekninen yhteistyö yleisen siviilivalvonnan tehostamiseksi, sekä turvajärjestelmien valvonta ja toimenpiteet, joilla vahvistetaan ihmisillä, huumausaineilla, tuliaseilla ja räjähdysaineilla käytävän laittoman kaupan torjumiseen osallistuvien, lakien noudattamista valvovien viranomaisten sekä oikeusviranomaisten valmiuksia;

d) tuki kansainvälisille rikostuomioistuimille ja kansallisille ad hoc -tuomioistuimille, totuus- ja sovintokomissioille samoin kuin kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja oikeusvaltion periaatteen mukaisesti perustetuille järjestelyille ihmisoikeusrikkomuksia koskevien vaatimusten oikeudelliselle käsittelylle sekä omistusoikeuden vaatimiselle ja vahvistamiselle;

e) tuki toimenpiteille, jotka ovat tarpeen keskeisen infrastruktuurin, asuntojen, julkisten rakennusten ja taloudellisten voimavarojen samoin kuin keskeisen tuotantokapasiteetin ennalleen palauttamisen tai jälleenrakentamisen aloittamiseksi sekä taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi sekä kestävän sosiaalisen kehityksen mahdollistavien vähimmäisedellytysten luomiseksi;

f) tuki siviilitoimenpiteille, jotka koskevat entisten taistelijoiden kotiuttamista ja sopeuttamista kansalaisyhteiskuntaan sekä tarvittaessa kotimaahan palauttamista, samoin kuin toimenpiteet lapsi- ja naissotilaiden tilanteeseen puuttumiseksi;

g) tuki toimenpiteille, joilla lievitetään asevoimien uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia;

h) yhteisön yhteistyöpolitiikan ja sen tavoitteiden asettamissa puitteissa myönnettävä tuki toimenpiteille, jotka koskevat maamiinojen, räjähtämättömän sotamateriaalin sekä muiden haitallisten sodankäyntijätteiden sosioekonomisia vaikutuksia siviiliväestöön; tämän asetuksen nojalla annettava rahoitus kattaa vaaroista tiedottamisen, uhrien auttamisen, miinojen paikantamisen ja raivauksen sekä näiden yhteydessä tapahtuvan varastojen tuhoamisen;

i) yhteisön yhteistyöpolitiikan ja sen tavoitteiden asettamissa puitteissa myönnettävä tuki toimenpiteille, jotka koskevat tuliaseiden laittoman käytön ja saatavuuden vaikutuksia siviiliväestöön; tämä tuki rajoitetaan valvontatoimiin, uhrien auttamiseen, ongelman tunnetuksi tekemiseen sekä oikeudellisen ja hallinnollisen asiantuntemuksen ja hyvien menettelytapojen kehittämiseen.

Tukea annetaan vain sen verran kuin on tarpeen asianomaisten väestöjen yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen edellytysten palauttamiseksi 1 kohdassa tarkoitetussa kriisitilanteessa tai tilanteessa, jossa kriisi on puhkeamassa. Se ei kata tukea toimenpiteille, joilla torjutaan aseiden leviämistä;

j) tuki toimenpiteille, joiden tarkoituksena on varmistaa, että naisten ja lasten erityistarpeisiin, mukaan luettuna heidän altistumisensa sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, vastataan asianmukaisesti kriisi- ja konfliktitilanteissa;

k) tuki aseellisten konfliktien uhrien kuntouttamiselle ja sopeuttamiselle yhteiskuntaan, mukaan lukien toimenpiteet naisten ja lasten erityistarpeisiin vastaamiseksi;

l) tuki toimenpiteille, joilla edistetään ja puolustetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä demokratian periaatteiden, oikeusvaltioperiaatteen ja näihin liittyvien kansainvälisen oikeuden käsittämien välineiden kunnioittamista;

m) tuki sosioekonomisille toimenpiteille, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää luonnonvaroja sekä niiden avointa hallintaa kriisitilanteissa tai tilanteissa, joissa kriisi on puhkeamassa;

n) tuki sosioekonomisille toimenpiteille, joilla pyritään ratkaisemaan äkillisten väestön siirtymisten vaikutukset, mukaan lukien toimenpiteet vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin vastaamiseksi kriisitilanteissa tai tilanteissa, joissa kriisi on puhkeamassa;

o) tuki toimenpiteille, joilla tuetaan kansalaisyhteiskunnan kehittymistä ja järjestäytymistä sekä sen osallistumista poliittiseen prosessiin, mukaan lukien toimenpiteet naisten osallistumisen lisäämiseksi näihin prosesseihin sekä toimenpiteet, joilla edistetään riippumattomia, moniarvoisia ja ammattitaitoisia tiedotusvälineitä;

p) tuki toimenpiteille, joilla reagoidaan luonnonkatastrofeihin tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin ja kansanterveyteen kohdistuviin uhkiin, jos yhteisön humanitaarista apua ei ole saatavilla tai sitä on täydennettävä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa yhteisö voi tarjota myös sellaista teknistä apua ja rahoitusapua, joka ei nimenomaisesti kuulu 2 kohdassa säädettyjen tukialojen piiriin. Tällainen apu rajoitetaan 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin,

- jotka kuuluvat 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyyn yleisen soveltamisalan ja siinä asetettujen erityistavoitteiden piiriin;

- joiden kesto rajoittuu 6 artiklan 2 kohdassa säädettyyn aikaan; ja

- joihin voitaisiin tavallisesti myöntää tukea yhteisön muista ulkoisen tuen välineistä, mutta joita 2 artiklan mukaisesti olisi pidettävä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvina, koska kriisitilanteeseen tai puhkeamassa olevaan kriisitilanteeseen on vastattava nopeasti.

4 artikla

Yhteistyön sallivissa vakaissa olosuhteissa annettava apu

Yhteisö tarjoaa teknistä apua ja rahoitusapua 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa asetettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi seuraavilla aloilla:

1) yleiseen järjestykseen, yksilöiden turvallisuuteen, elintärkeään infrastruktuuriin ja kansanterveyteen kohdistuvat uhat:

apu koskee seuraavia aloja:

a) sellaisten lainvalvonta-, oikeus- ja muiden viranomaisten valmiuksien vahvistaminen, jotka osallistuvat terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen, ihmisten, huumausaineiden, tuliaseiden ja räjähteiden laiton kauppa mukaan luettuna, ja laittoman kaupan ja kauttakulun tehokkaaseen valvontaan.

Etusijalle asetetaan alueiden välinen yhteistyö, jossa ovat mukana kolmannet maat, jotka ovat osoittaneet selvää poliittista tahtoa paneutua näihin ongelmiin. Tämän alan toimenpiteissä erityinen painopiste on hyvässä hallintotavassa, ja toimenpiteiden on oltava kansainvälisen oikeuden, etenkin ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia.

Terrorismin torjumiseen osallistuville viranomaisille myönnettävässä avussa etusijalle asetetaan niiden toimenpiteiden tukeminen, jotka koskevat terrorisminvastaisen lainsäädännön kehittämistä ja lujittamista, rahoitus-, tulli- ja maahanmuuttolainsäädännön täytäntöönpanoa ja käytäntöjä sekä kansainvälisten lainvalvontamenettelyjen kehittämistä.

Huumausaineiden muodostamaan ongelmaan liittyvässä avussa kiinnitetään asianmukaista huomiota kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on edistää kysynnän, tuotannon ja vahinkojen vähentämiseen liittyviä parhaita käytäntöjä;

b) tuki toimenpiteille, joilla puututaan uhkiin, jotka kohdistuvat kansainväliseen liikenteeseen, energiansiirtoon ja elintärkeään infrastruktuuriin, mukaan luettuina henkilö- ja rahtiliikenne sekä energianjakelu.

Tällä alalla hyväksytyissä toimenpiteissä pannaan erityistä painoa alueiden väliselle yhteistyölle ja kansainvälisten standardien täytäntöönpanoon riskejä koskevan tietoisuuden, alttiusanalyysin, hätätilanteisiin valmistautumisen, hälytysten ja seurausten hallinnan aloilla;

c) toimenpiteet, joilla osaltaan huolehditaan asianmukaisesta vastauksesta kansanterveyteen yllättäen kohdistuviin vakaviin uhkiin, kuten epidemioihin, joiden vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat.

Erityistä painoa annetaan pelastuspalvelulle, rokote- ja lääkevarastojen hallinnalle, kansainväliselle yhteistyölle sekä varhaisvaroitus- ja hälytysjärjestelmille;

2) kemialliseen, biologiseen, radioaktiiviseen tai ydinasemateriaaliin tai tällaisiin aineisiin liittyvän riskin vähentäminen ja valmius:

tuki koskee seuraavia aloja:

a) siviilitutkimustoiminnan tukeminen vaihtoehtona puolustusalan tutkimukselle sekä aikaisemmin aseistukseen liittyvillä teollisuudenaloilla työskennelleiden tiedemiesten ja insinöörien uudelleenkouluttamisen ja vaihtoehtoisen työllistymisen tukeminen;

b) turvallisuutta parantavien toimenpiteiden tukeminen siviilien käyttämissä tiloissa, joissa säilytetään arkaluonteista kemiallista, biologista, radioaktiivista tai ydinasemateriaalia tai tällaisia aineita tai joissa niitä käsitellään siviilitutkimusohjelmissa;

c) yhteisön yhteistyöpolitiikan ja sen tavoitteiden puitteissa annettava tuki siviili-infrastruktuurin ja sellaisen asiaan liittyvän siviilitutkimuksen aikaansaamiseksi, mikä on välttämätöntä aseisiin liittyvien varastointi- tai tuotantolaitosten purkamisen, saneeraamisen tai muuntamisen kannalta, jos ne eivät enää kuulu johonkin puolustusalan ohjelmaan;

d) sellaisten toimivaltaisten siviiliviranomaisten kapasiteetin vahvistaminen, jotka toimivat kemiallisen, biologisen, radioaktiivisen tai ydinasemateriaalin tai tällaisten aineiden (mukaan lukien niiden tuotantoon tai toimittamiseen tarkoitetut välineet) salakuljetuksen tehokkaan valvonnan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, myös asentamalla nykyaikaisia logistiikka-, arviointi- ja valvontalaitteistoja;

e) kaksikäyttötuotteiden tehokkaan vientivalvonnan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon liittyvän oikeudellisen kehyksen ja institutionaalisten valmiuksien kehittäminen, mukaan lukien alueelliset yhteistyötoimenpiteet;

f) tehokkaiden ennaltaehkäisy-, valmiussuunnittelu-, pelastuspalvelu- ja puhdistustoimenpiteiden kehittäminen siviilejä varten mahdollisten suurien ympäristöonnettomuuksien varalta;

sikäli kuin on kyse b ja d alakohdassa säädetyistä toimenpiteistä, erityistä painoa on annettava niiden alueiden tai maiden avustamiselle, joissa on edelleen b ja d alakohdassa tarkoitettuja materiaaleja tai aineita sisältäviä varastoja ja joista nämä materiaalit tai aineet saattavat levitä muualle.

3) Kriisejä edeltävä ja kriisien jälkeinen valmiuksien kehittäminen

Sellaisten pitkäkestoisten toimenpiteiden tukeminen, jotka on tarkoitettu kansainvälisten, alueellisten ja paikallisten järjestöjen, valtiollisten ja valtioista riippumattomien toimijoiden valmiuksien vahvistamiseen siltä osin kuin niiden toiminta liittyy seuraaviin seikkoihin:

a) ennalta varoittamisen, luottamuksen lisäämisen, sovittelun ja sovun aikaansaamisen edistäminen sekä paneutuminen yhteisöjen sisäisten jännitteiden selvittämiseen;

b) konfliktien ja onnettomuuksien jälkeen tapahtuvan ennalleen palautumisen edistäminen.

Tässä kohdassa lueteltuihin toimenpiteisiin sisältyvät taitotiedon siirtäminen, tiedonvaihto, riskien ja uhkien arviointi, tutkimus ja analyysi, ennakkovaroitusjärjestelmät ja koulutus. Toimenpiteisiin voi tarvittaessa kuulua myös sellaisten suositusten täytäntöönpanoon tarkoitettu rahoitusapu ja tekninen apu, jotka Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanrakentamiskomissio on antanut ja jotka kuuluvat yhteisön yhteistyöpolitiikan piiriin.

II OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

5 artikla

Yleinen täytäntöönpanokehys

Tämän asetuksen mukainen yhteisön apu toteutetaan seuraavin toimenpitein:

a) poikkeukselliset avustustoimenpiteet ja siirtymävaiheen ohjelmat;

b) useita maita koskevat strategia-asiakirjat, aihekohtaiset strategia-asiakirjat ja monivuotiset maa- tai alueohjelmat;

c) vuosittaiset toimintaohjelmat;

d) erityistoimenpiteet.

6 artikla

Poikkeukselliset avustustoimenpiteet ja siirtymävaiheen ohjelmat

1. Edellä 3 artiklan nojalla myönnettävä yhteisön tuki toteutetaan poikkeuksellisina avustustoimenpiteinä ja siirtymävaiheen ohjelmina.

2. Komissio voi hyväksyä poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kriisitilanteessa sekä 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa, jos toimenpiteiden tehokkuus riippuu nopeasta tai joustavasta täytäntöönpanosta. Näiden toimenpiteiden kesto voi olla enintään 18 kuukautta. Yksittäisten toimenpiteiden kestoa voidaan pidentää kuudella kuukaudella, jos niiden toteuttamisessa ilmenee objektiivisia ja odottamattomia esteitä ja edellyttäen, että toimenpiteen rahoitus ei kasva.

3. Jos poikkeuksellisen avustustoimenpiteen kustannukset ylittävät 20000000 euroa, se hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Komissio voi hyväksyä siirtymävaiheen ohjelmia luodakseen tai palauttaakseen olennaiset edellytykset, jotka ovat tarpeen yhteisön ulkoisen yhteistyöpolitiikan tehokkaaksi toteuttamiseksi. Siirtymävaiheen ohjelmat perustuvat poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin. Ne hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5. Komissio antaa neuvostolle säännöllisesti tietoja 3 artiklan nojalla myönnettävää yhteisön apua koskevista suunnitelmistaan. Ennen sellaisten poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden hyväksymistä tai uusimista, joiden kustannukset ovat enintään 20000000 euroa, komissio antaa neuvostolle tiedon siitä, minkä luonteisista toimista on kyse, sekä niiden tavoitteista ja ennakoidusta rahoituksesta. EU:n ulkoisten toimien johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio ottaa huomioon asian kannalta merkityksellisen neuvoston politiikan sekä tällaisia toimenpiteitä suunnitellessaan että niitä tämän jälkeen toteuttaessaan. Ennen merkittävien muutosten tekemistä jo hyväksyttyihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin komissio ilmoittaa asiasta neuvostolle.

6. Mahdollisimman pian poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden hyväksymisen jälkeen ja joka tapauksessa seitsemän kuukauden kuluessa siitä komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle selonteon, joka antaa yleiskuvan yhteisön senhetkisestä ja suunnitellusta vastauksesta, mukaan lukien siitä, kuinka paljon tukea on tarkoitus antaa muista yhteisön rahoitusvälineistä, maakohtaisten ja useita maita koskevien strategia-asiakirjojen senhetkisestä tilasta ja siitä, mikä asema yhteisöllä on laajemmassa kansainvälisessä ja monenvälisessä vastauksessa. Selonteossa on ilmoitettava myös, aikooko komissio jatkaa poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä ja kuinka pitkään se mahdollisesti aikoo jatkaa niitä.

7 artikla

Useaa maata koskevat strategia-asiakirjat, aihekohtaiset strategia-asiakirjat ja monivuotiset maa- tai alueohjelmat

1. Useaa maata koskevat ja aihekohtaiset strategia-asiakirjat muodostavat yleisen perustan 4 artiklassa tarkoitetun avun täytäntöönpanolle.

2. Useaa maata koskevissa ja aihekohtaisissa strategia-asiakirjoissa esitetään yhteisön strategia asianomaisia maita ja aiheita varten siten, että niissä otetaan huomioon näiden maiden tarpeet, yhteisön ensisijaiset alat, kansainvälinen tilanne ja keskeisten kumppanien toiminta.

3. Useaa maata koskevat ja aihekohtaiset strategia-asiakirjat sekä niitä koskevat tarkistukset tai niiden voimassaolon jatkaminen hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Niiden alustava kesto on enintään yhtä pitkä kuin tämän asetuksen soveltamisaika, ja ne tarkistetaan niiden keston puolivälissä.

4. Strategia-asiakirjojen on oltava johdonmukaisia muiden yhteisön ulkoista apua koskevien välineiden nojalla hyväksyttyjen maakohtaisten, useaa maata koskevien ja aihekohtaisten strategia-asiakirjojen kanssa ja niissä on vältettävä päällekkäisyyksiä. Strategia-asiakirjat pohjautuvat tarvittaessa kumppanimaan, asianomaisten maiden tai alueiden, kansalaisyhteiskunta mukaan luettuna, kanssa käytävään vuoropuheluun, jotta voidaan tukea kansallisia kehitysstrategioita ja varmistaa kumppanimaan tai -maiden taikka -alueen osallistuminen ja sitoutuminen. Lisäksi komissio, jäsenvaltiot ja muut avunantajat järjestävät tarvittaessa yhteisiä kuulemistilaisuuksia varmistaakseen sen, että yhteisön yhteistyötoimet täydentävät jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien toimia. Muut sidosryhmät voivat tapauksen mukaan osallistua tähän.

5. Kuhunkin useaa maata koskevaan strategia-asiakirjaan liitetään tarvittaessa monivuotinen maa- tai alueohjelma, jossa on yleiskatsaus yhteisön rahoituksen piiriin valituista ensisijaisista aloista, erityistavoitteet, yhteisön tuen odotettavissa olevat tulokset ja sen maksuaikataulu sekä ohjeelliset määrärahat kokonaisuutena ja kullekin ensisijaiselle alalle jaoteltuina. Määrärahat voidaan ilmoittaa tarvittaessa vähimmäis- ja enimmäismääräisinä.

6. Monivuotisissa maa- tai alueohjelmissa määritetään kunkin ohjelman määrärahat käyttäen avoimia arviointiperusteita, jotka pohjautuvat asianomaisten kumppanimaiden tai -alueiden tarpeisiin ja saavutuksiin, ja otetaan samalla huomioon kriisi- tai konfliktimaiden tai -alueiden kohtaamat erityisongelmat.

7. Monivuotiset maa- tai alueohjelmat ja niitä koskevat tarkistukset tai niiden voimassaolon jatkaminen hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Ne laaditaan tarvittaessa kyseistä kumppanimaata tai -aluetta kuullen.

8. Monivuotisten maa- tai alueohjelmien määrärahoja voidaan 7 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarkistusten tuloksena lisätä tai vähentää, jolloin huomioon otetaan maan tilanteessa, saavutuksissa ja tarpeissa tapahtuneet muutokset.

8 artikla

Vuotuiset toimintaohjelmat

1. Vuotuisissa toimintaohjelmissa vahvistetaan toimenpiteet, jotka on toteutettava 7 artiklassa tarkoitettujen useaa maata koskevien ja aihekohtaisten strategia-asiakirjojen ja monivuotisten maa- tai alueohjelmien pohjalta.

2. Vuotuisissa toimintaohjelmissa määritellään tavoitteet, toiminta-alat, odotetut tulokset, hallinnointimenettelyt sekä aiotun rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy yhteenveto rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle osoitetusta määrärahasta sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu. Niissä olisi tarpeen mukaan selvitettävä myös aikaisemmasta avustuksesta mahdollisesti saatujen kokemusten seurauksia. Tavoitteet esitetään mitattavina suureina.

3. Vuotuiset toimintaohjelmat ja niitä koskevat tarkistukset tai niiden voimassaolon jatkaminen hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Erityistoimenpiteet

1. Sen estämättä, mitä 7 ja 8 artiklassa säädetään, komissio voi, mikäli ilmenee odottamattomia tarpeita tai olosuhteita, hyväksyä erityistoimenpiteitä, jotka eivät sisälly 7 artiklassa tarkoitettuihin useaa maata koskeviin ja aihekohtaisiin strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin maa- tai alueohjelmiin eivätkä 8 artiklassa tarkoitettuihin vuotuisiin toimintaohjelmiin.

2. Erityistoimenpiteille määritellään tavoitteet, toiminta-alat, odotetut tulokset, hallinnointimenettelyt sekä aiotun rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimenpiteelle osoitetusta määrärahasta sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu.

3. Erityistoimenpiteet, joiden kustannukset ovat yli 5000000 euroa, hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Komissio ilmoittaa 22 artiklan 1 kohdalla perustetulle komitealle kuukauden kuluessa sellaisten erityistoimenpiteiden hyväksymisestä, joiden kustannukset ovat enintään 5000000 euroa.

III OSASTO

TUENSAAJAT JA RAHOITUKSEN MUODOT

10 artikla

Tukikelpoisuus

1. Tämän asetuksen mukaista rahoitusta voivat 6 artiklassa tarkoitettujen poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden ja siirtymävaiheen

ohjelmien, 8 artiklassa tarkoitettujen vuotuisten toimintaohjelmien ja 9 artiklassa tarkoitettujen erityistoimenpiteiden toteuttamista varten saada seuraavat:

a) kumppanimaat ja -alueet sekä niiden toimielimet;

b) kumppanimaiden hajautetut yksiköt kuten alueet, departementit, maakunnat ja kunnat;

c) kumppanimaiden tai -alueiden sekä yhteisön perustamat yhteiselimet;

d) kansainväliset järjestöt, mukaan luettuina alueelliset järjestöt, Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvat järjestöt, yksiköt tai erityisohjelmat, kansainväliset rahoituslaitokset ja kehityspankit sekä kansainvälistä tuomiovaltaa käyttävät laitokset siltä osin kuin ne edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista;

e) EU:n virastot;

f) seuraavat jäsenvaltioiden, kumppanimaiden ja -alueiden sekä muun kolmannen maan yksiköt tai laitokset siltä osin kuin ne edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista:

i) kokonaan tai osittain julkiset laitokset, paikalliset viranomaiset tai hallintoelimet ja niiden yhteenliittymät;

ii) yhtiöt, yritykset sekä muut yksityiset organisaatiot ja taloudelliset toimijat;

iii) rahoituslaitokset, jotka myöntävät rahoitusta yksityisiin investointeihin tai edistävät ja rahoittavat niitä kumppanimaissa ja -alueilla;

iv) jäljempänä 2 kohdassa tarkoitetut valtiosta riippumattomat toimijat;

v) luonnolliset henkilöt.

2. Valtiosta riippumattomia toimijoita, jotka voivat saada tämän asetuksen mukaista rahoitustukea, ovat erityisesti: valtiosta riippumattomat järjestöt, alkuperäisväestöä edustavat järjestöt, paikalliset kansalaisten ryhmät ja ammattialojen järjestöt, osuuskunnat, ammattijärjestöt, talouden ja sosiaalialan toimijoita edustavat järjestöt, paikalliset järjestöt (mukaan luettuina verkostot), jotka toimivat hajautetun alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen alalla, kuluttajajärjestöt, naisten ja nuorten järjestöt, opetus-, kulttuuri-, tutkimus- ja tiedeorganisaatiot, korkeakoulut, kirkot ja uskonnolliset järjestöt ja yhdyskunnat, tiedotusvälineet ja kaikki valtiosta riippumattomat yhteenliittymät ja yksityiset ja julkiset rahastot, jotka voivat edistää kehitystä tai sisäisten politiikkojen ulkoista ulottuvuutta.

3. Muille elimille tai toimijoille, joita ei ole mainittu 1 ja 2 kohdassa, voidaan myöntää rahoitusta silloin, kun se on välttämätöntä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

11 artikla

Toimenpidetyypit

1. Yhteisön rahoituksen muotoja voivat olla:

a) hankkeet ja ohjelmat;

b) alakohtainen tai yleinen talousarviotuki, jos kumppanimaan julkisten menojen hoito on riittävän avointa, luotettavaa ja tehokasta ja jos kyseinen maa noudattaa itse laatimaansa ja tärkeimpien rahoittajiensa, tarvittaessa myös kansainvälisten rahoituslaitosten, hyväksymää ja asianmukaista joko alakohtaista tai makrotalouspolitiikkaa. Talousarviotuki voi yleensä olla yksi monista välineistä. Sitä myönnetään täsmällisten tavoitteiden ja asiaan liittyvien arviointiperusteiden mukaisesti. Talousarviotuen maksun ehtona on tyydyttävä edistyminen vaikutuksina ja tuloksina mitattavien tavoitteiden saavuttamisessa;

c) poikkeustapauksissa alakohtaiset ja yleiset tuontitukiohjelmat, jotka voivat olla:

i) alakohtaisia tuotteiden tuontiohjelmia;

ii) alakohtaisia tuontiohjelmia valuutta-apuna, jolla rahoitetaan asianomaisen alan tuontia; tai

iii) yleisiä tuontiohjelmia valuutta-apuna, jolla rahoitetaan monenlaisten tuotteiden yleistä tuontia;

d) rahoituksen välittäjien käyttöön 20 artiklan mukaisesti annettavia varoja, jotka on tarkoitettu lainojen myöntämiseen (esimerkiksi investointien tukemiseen ja yksityissektorin kehittämiseen) tai riskipääomiksi (toissijaisina tai ehdollisina lainoina) tai muina väliaikaisina vähemmistöosuuksina yritysten liikepääomasta, mikäli yhteisön rahoitusriski rajoittuu näihin varoihin;

e) toimenpiteiden rahoittamiseen tarkoitetut avustukset;

f) toimintamenojen rahoittamiseen tarkoitetut avustukset;

g) rahoitus jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden ja -alueiden julkisten toimielinten, kansallisten julkisten laitosten ja julkisia tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten yksiköiden välisiä ystävyysohjelmia varten;

h) maksuosuudet kansainvälisiin rahastoihin ja etenkin niihin, joita kansainväliset tai alueelliset järjestöt hallinnoivat;

i) maksuosuudet kumppanimaiden ja -alueiden kansallisiin rahastoihin, joihin pyritään saamaan yhteisrahoitusta eri rahoittajilta, tai yhden tai useamman muun rahoittajan perustamiin rahastoihin, joilla toteutetaan yhteisiä toimia;

j) kumppanimaiden ja -alueiden suorittamaan hankkeiden ja ohjelmien hallinnointiin ja valvontaan tarvittavat henkilövoimavarat ja aineelliset resurssit.

2. Yhteisön apua ei periaatteessa saa käyttää tukea saavien maiden verojen, tuonti- ja vientitullien eikä maksujen rahoittamiseen.

3. Asetuksen (EY) N:o 1257/96 soveltamisalaan kuuluvia toimia, jotka voivat saada rahoitusta kyseisen asetuksen perusteella, ei voida rahoittaa tämän asetuksen nojalla.

12 artikla

Tukitoimenpiteet

1. Yhteisön rahoituksella voidaan kattaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta suoraan aiheutuvat menot, jotka liittyvät toimien valmisteluun, jatkotoimiin, seurantaan, tarkastukseen ja arviointiin. Lisäksi yhteisön rahoitus kattaa komission edustustoissa tämän asetuksen nojalla rahoitettavia toimia hallinnoivan hallinnollisen tukihenkilöstön kulut.

2. Tukea voidaan myöntää monivuotisten maa- tai alueohjelmien ulkopuolella. Komissio hyväksyy tällaisia tukitoimenpiteitä 9 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Yhteisrahoitus

1. Tämän asetuksen perusteella rahoitettavia toimenpiteitä voidaan rahoittaa yhdessä muun muassa seuraavien kanssa:

a) jäsenvaltiot ja varsinkin niiden kokonaan tai osittain julkiset virastot;

b) muut rahoitusta antavat maat ja varsinkin niiden kokonaan tai osittain julkiset virastot;

c) kansainväliset ja alueelliset järjestöt ja etenkin kansainväliset ja alueelliset rahoituslaitokset;

d) yhtiöt, yritykset sekä muut yksityiset organisaatiot ja taloudelliset toimijat sekä muut 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut valtiosta riippumattomat toimijat;

e) varoja vastaanottavat kumppanimaat ja -alueet sekä muut 10 artiklassa tarkoitetut tukikelpoiset yksiköt.

2. Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa hanke tai ohjelma jaetaan useammiksi pienemmiksi, selkeästi yksilöitäviksi hankkeiksi, joista kutakin rahoittaa yhteisrahoitukseen osallistuva eri rahoittaja siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina yksilöitävissä. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa hankkeen tai ohjelman kokonaiskustannukset jaetaan yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppaneiden kesken ja varat asetetaan yhteiseen käyttöön siten, ettei hankkeen tai ohjelman osana toteutettujen yksittäisten toimien rahoituslähdettä kyetä yksilöimään.

3. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa komissio voi vastaanottaa ja hallinnoida varoja 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen yksiköiden puolesta yhteisten toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi. Tässä tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteet keskitetysti joko suoraan tai epäsuorasti siirtämällä tehtävän yhteisön virastoille tai yhteisön perustamille laitoksille. Tällaisia varoja käsitellään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 [5] 18 artiklan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

14 artikla

Hallinnointimenettelyt

1. Tämän asetuksen perusteella rahoitettavia toimenpiteitä hallinnoidaan, valvotaan, arvioidaan ja niistä raportoidaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti.

2. Komissio voi päättää siirtää julkisen vallan tehtäviä ja erityisesti talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainituille elimille, jos niillä on kansainvälisesti tunnustettu asema, ne noudattavat kansainvälisesti tunnustettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja ne ovat julkisen viranomaisen valvonnassa.

3. Jos hallinnointi on hajautettu, komissio voi päättää käyttää edunsaajamaan tai -alueen julkisia hankintoja tai tukien myöntämistä koskevia menettelyjä.

15 artikla

Maksusitoumukset

1. Maksusitoumukset tehdään 6, 8, 9 ja 12 artiklan mukaisesti tehtyjen komission päätösten perusteella.

2. Yhteisön rahoituksen oikeudellisia muotoja ovat muun ohessa:

- rahoitussopimukset,

- avustussopimukset,

- hankintasopimukset,

- työsopimukset.

16 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Kaikkiin tämän asetuksen johdosta tehtäviin sopimuksiin sisällytetään määräyksiä, joilla suojataan yhteisön taloudelliset edut varsinkin petoksilta, korruptiolta ja muilta sääntöjenvastaisuuksilta Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 [6], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 [7] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 [8] mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa määrätään erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden hankkijoiden ja alihankkijoiden tilit joko asiakirjojen perusteella tai paikan päällä tehtävin tarkastuksin. Lisäksi niissä annetaan komissiolle nimenomaisesti valtuudet suorittaa asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä tarkastuskäyntejä.

3. Kaikissa avun toteuttamisesta johtuvissa sopimuksissa taataan 2 kohdan mukaiset komission ja tilintarkastustuomioistuimen oikeudet sopimusten soveltamisen aikana ja sen jälkeen.

17 artikla

Osallistuminen ja alkuperäsäännöt

1. Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien hankinta- ja tukisopimusten tarjousmenettely on avoin kaikille jäsenvaltioiden luonnollisille ja oikeushenkilöille.

2. Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien hankinta- tai tukisopimusten tarjousmenettely on avoin myös luonnollisille ja oikeushenkilöille, jotka ovat

- liittymistä valmistelevan tukivälineen [9] edunsaajamaasta,

- sellaisesta Euroopan talousalueen maasta, joka ei ole EU:n jäsenvaltio, ja

- sellaisesta kolmannesta maasta tai alueelta, jonka kanssa on sovittu vastavuoroisesta pääsystä ulkoisen avun piiriin.

3. Jos toimenpiteet toteutetaan sellaisessa kolmannessa maassa, jota OECD:n vahvistamien perusteiden mukaan pidetään vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvana, hankinta- ja tukisopimusten tarjousmenettely on avoin maailmanlaajuisesti.

4. Edellä 6 artiklassa tarkoitettujen poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden ja siirtymävaiheen ohjelmien osalta hankinta- ja tukisopimusten tarjousmenettely on avoin maailmanlaajuisesti.

5. Edellä 4 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyttyjen toimenpiteiden osalta hankinta- ja avustussopimuksia koskeviin tarjousmenettelyihin voivat osallistua kaikki OECD:n määrittelemien kehitysmaiden tai siirtymätalouden maiden taikka muiden asianomaisen strategian perusteella tukikelpoisten maiden luonnolliset ja oikeushenkilöt, ja menettelyjä koskevat säännöt ulotetaan niihin.

6. Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien hankinta- tai tukisopimusten tarjousmenettely on avoin kansainvälisille järjestöille.

7. Sopimuksia koskevissa tarjousmenettelyissä ehdotettujen asiantuntijoiden ei tarvitse täyttää tässä artiklassa säädettyjä kansalaisuussääntöjä.

8. Kaikkien tämän sopimuksen mukaisesti rahoitettujen sopimusten nojalla hankittujen tarvikkeiden ja materiaalien on oltava peräisin yhteisöstä tai 2–5 kohdan mukaisesti tukikelpoisesta maasta.

9. Sellaisten kolmansien maiden tai alueiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden osallistuminen, joilla on perinteelliset talous- tai kauppasuhteet tai maantieteelliset yhteydet kyseiseen kumppanimaahan, voidaan sallia tapauskohtaisesti. Lisäksi komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sallia muiden maiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden osallistumisen tai muuta alkuperää olevien tarvikkeiden ja materiaalien käytön.

18 artikla

Ennakkomaksut

Edunsaajille suoritetuista ennakkomaksuista kertyvät korot vähennetään viimeisestä maksuerästä.

19 artikla

Avustukset

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 114 artiklan mukaisesti luonnolliset henkilöt voivat saada avustuksia.

20 artikla

Euroopan investointipankin tai muiden rahoituksen välittäjien käyttöön annettavat varat

Edellä 11 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja varoja hallinnoivat rahoituksen välittäjät, Euroopan investointipankki tai jokin muu pankki tai organisaatio, jolla on valmiudet niiden hallinnointiin. Komissio hyväksyy tapauskohtaisesti tämän artiklan täytäntöönpanosäännökset, jotka koskevat etenkin riskien jakamista, täytäntöönpanosta vastaavan välittäjän palkkiota, varoista saatavan koron käyttöä ja takaisinmaksua sekä toimen päättämistä.

21 artikla

Arviointi

Komissio arvioi säännöllisesti politiikkojen ja ohjelmien tuloksia ja tehokkuutta sekä ohjelmasuunnittelun tehokkuutta varmistuakseen siitä, että tavoitteet on saavutettu, ja laatiakseen suosituksia tulevien toimien parantamista varten. Komissio toimittaa merkittävät arviointikertomukset 22 artiklan 1 kohdalla perustetulle komitealle keskustelua varten. Näitä tuloksia käytetään hyväksi ohjelmasuunnittelussa ja määrärahoja jaettaessa.

IV OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 30 päiväksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4. Euroopan investointipankin tarkkailija osallistuu pankkia koskevien asioiden käsittelyyn komiteassa.

23 artikla

Kertomus

Komissio tarkastelee tämän asetuksen mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen avun täytäntöönpanosta. Se toimittaa tämän kertomuksen myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Kertomuksessa esitetään edellistä vuotta koskevat tiedot rahoitetuista toimenpiteistä ja seuranta- ja arviointitoimien tuloksista sekä maksusitoumusten ja maksujen täytäntöönpanosta maittain, alueittain sekä yhteistyöaloittain.

24 artikla

Rahoituspuitteet

Tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarkoitetut rahoituspuitteet kaudelle 2007–2013 ovat 2062000000 euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

Kauden 2007–2013 aikana:

a) 4 artiklan 1 kohdan mukaisten toimenpiteiden osuus rahoituspuitteisiin sisältyvistä varoista ei saa olla yli 7 prosenttiyksikköä;

b) 4 artiklan 2 kohdan mukaisten toimenpiteiden osuus rahoituspuitteisiin sisältyvistä varoista ei saa olla yli 15 prosenttiyksikköä;

c) 4 artiklan 3 kohdan mukaisten toimenpiteiden osuus rahoituspuitteisiin sisältyvistä varoista ei saa olla yli 5 prosenttiyksikköä.

25 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen 31 päivää joulukuuta 2010 kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa sen kolmen ensimmäisen vuoden aikana, sekä tarvittaessa ehdotuksen tähän asetukseen tehtävistä muutoksista.

26 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2007 seuraavat asetukset:

- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2130/2001, annettu 29 päivänä lokakuuta 2001, toimista, jotka koskevat kotiseudultaan siirtymään joutuneiden väestöryhmien avustamista Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa [10],

- neuvoston asetus (EY) N:o 1725/2001, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2001, jalkaväkimiinojen vastaisesta toiminnasta muissa kolmansissa maissa kuin kehitysmaissa [11],

- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1724/2001, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2001, jalkaväkimiinojen vastaisesta toiminnasta kehitysmaissa [12],

- neuvoston asetus (EY) N:o 381/2001, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, nopean toiminnan järjestelmän perustamisesta [13],

- neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2000, annettu 22 päivänä toukokuuta 2000, Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation (UNMIK) sekä Bosnia ja Hertsegovinassa olevan korkean edustajan toimiston tukemisesta [14], lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 1 a artiklaa,

- neuvoston asetus (EY) N:o 2046/97, annettu 13 päivänä lokakuuta 1997, pohjoinen–etelä-yhteistyöstä huumausaineiden ja niiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa [15],

- neuvoston asetus (EY) N:o 2258/96, annettu 22 päivänä marraskuuta 1996, kehitysmaissa toteutettavista kunnostamis- ja jälleenrakennustoimista [16].

2. Kumottujen asetusten soveltamista jatketaan vuotta 2007 edeltävien varainhoitovuosien oikeudellisiin asiakirjoihin ja sitoumuksiin.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 31 päivään joulukuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä marraskuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. Borrell Fontelles

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. Lehtomäki

[1] Euroopan parlamentin lausunto, annettu 6. heinäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 7. marraskuuta 2006.

[2] EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

[3] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[4] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

[5] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[6] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[7] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[8] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[9] Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82).

[10] EYVL L 287, 31.10.2001, s. 3.

[11] EYVL L 234, 1.9.2001, s. 6.

[12] EYVL L 234, 1.9.2001, s. 1.

[13] EYVL L 57, 27.2.2001, s. 5.

[14] EYVL L 122, 24.5.2000. s. 27.

[15] EYVL L 287, 21.10.1997, s. 1.

[16] EYVL L 306, 28.11.1996, s. 1.

--------------------------------------------------