27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 378/32

(1)

Perustamissopimuksessa on otettu käyttöön unionin kansalaisuus, joka täydentää kunkin jäsenvaltion kansalaisuutta. Se on tärkeä tekijä Euroopan yhdentymisprosessin lujittamisessa ja turvaamisessa.

(2)

Yhteisön olisi saatettava kansalaiset täysin tietoisiksi heillä olevasta Euroopan kansalaisuudesta sekä sen hyödyistä sekä siitä johtuvista oikeuksista ja velvollisuuksista, joita on edistettävä toissijaisuutta asianmukaisesti noudattaen ja yhteenkuuluvuutta vahvistaen.

(3)

On erityisen tärkeää saada Euroopan kansalaiset täysin tietoisiksi heillä olevasta Euroopan unionin kansalaisuudesta Eurooppa-neuvoston Brysselissä 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 2005 pitämässään kokouksessa käynnistämän, Euroopan tulevaisuudesta käytävän laajan keskustelun yhteydessä. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman olisi näin ollen täydennettävä muita tässä yhteydessä tehtyjä aloitteita, mutta se ei saisi olla niiden kanssa päällekkäinen.

(4)

Jotta kansalaiset voisivat antaa täyden tukensa Euroopan yhdentymiselle, olisi entistä enemmän korostettava yhteisiä arvoja sekä yhteistä historiaa ja kulttuuria keskeisinä tekijöinä kansalaisten kuulumisessa yhteiskuntaan, joka perustuu vapauden ja demokratian periaatteisiin sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kulttuurien monimuotoisuuteen, suvaitsevuuteen ja solidaarisuuteen 7 päivänä joulukuuta 2000 julistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan (4) mukaisesti.

(5)

Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen on olennainen tekijä tehostettaessa paitsi rasismin, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden torjuntaa myös yhteenkuuluvuutta ja demokratian kehitystä.

(6)

Euroopan unionin tiedotus- ja viestintästrategiassa olisi varmistettava ohjelmasta tuettujen toimien laaja vaikutus ja suuri teho.

(7)

Jotta Euroopan unioni voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia ja jotta kansalaiset voivat täysipainoisesti osallistua yhä tiiviimmän Euroopan rakentamiseen, on tarpeen lähestyä osallistujavaltioiden kaikkia kansalaisia ja kaikkia näissä valtioissa laillisesti asuvia ja ottaa heidät mukaan kansainväliseen vaihto- ja yhteistyötoimiin, jotka osaltaan kehittävät tunnetta yhteisten eurooppalaisten ihanteiden piiriin kuulumisesta.

(8)

Euroopan parlamentti on vuonna 1988 antamassaan päätöslauselmassa katsonut, että on suotavaa ryhtyä merkittävin toimin edistämään eri jäsenvaltioiden kansalaisten välisten yhteyksien lisäämistä ja että Euroopan unionin erityistuki eri jäsenvaltioiden kuntien välisen ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen on sekä perusteltua että toivottavaa.

(9)

Eurooppa-neuvosto on useaan otteeseen todennut, että unioni ja sen toimielimet olisi tuotava lähemmäs jäsenvaltioiden kansalaisia. Se on rohkaissut unionin toimielimiä käymään ja edistämään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa tukien näin kansalaisten osallistumista julkiseen elämään ja päätöksentekoon sekä samalla korostamaan unionin kansalaisten keskeisiä yhteisiä arvoja.

(10)

Neuvosto on yhteisön toimintaohjelmasta unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi (kansalaisosallistuminen) 26 päivänä tammikuuta 2004 tekemällään päätöksellä 2004/100/EY (5) perustanut toimintaohjelman, jossa on vahvistettu tarve pitää yllä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen ja kuntien kanssa sekä tukea kansalaisten aktiivista osallistumista.

(11)

Kansainväliset ja monialaiset kansalaishankkeet ovat merkittäviä välineitä kansalaisten saavuttamiseksi sekä eurooppalaisen tietoisuuden, Euroopan poliittisen yhdentymisen, sosiaalisen osallisuuden ja keskinäisen tuntemuksen edistämiseksi.

(12)

Euroopan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä tekijöitä edistettäessä kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja ne myötävaikuttavat julkiseen elämän vilkastumiseen. Ne ovat myös välittäjiä Euroopan ja sen kansalaisten kesken. Sen vuoksi niiden kansainvälistä yhteistyötä olisi edistettävä ja tuettava.

(13)

Eurooppalaisen julkisen politiikan tutkimusorganisaatiot voivat tarjota uusia ajatuksia ja pohdintoja Euroopan tason keskustelun virikkeiksi. Sen vuoksi on myös suotavaa tukea Euroopan unionin toimielinten ja kansalaisten välisen yhteyden luojana sellaista toimintaa, jossa ilmenee niiden sitoutuminen eurooppalaisen identiteetin ja Euroopan kansalaisuuden rakentamiseen, luomalla avoimuutta noudattavia menettelyjä tiedonlevitykseen ja vaihtoon keskittyvien verkostojen edistämiseksi.

(14)

Olisi myös jatkettava yhteisön toimintaohjelmasta kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 792/2004/EY (6) mukaisesti aloitettua Euroopan unionin toimintaa, jolla pyritään säilyttämään pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot sekä huolehtimaan niiden muiston yllä pitämisestä. Näin voidaan säilyttää tietoisuus toisen maailmansodan täydestä laajuudesta ja traagisista seurauksista sekä vaalia kaikkien uhrien muistoa niin, että menneisyydestä voidaan päästä eteenpäin ja rakentaa tulevaisuutta.

(15)

Nizzassa 7 — 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston urheilusta antamassa julkilausumassa todettiin, että vaikka yhteisöllä ei ole suoraa toimivaltaa tällä alalla, sen on perustamissopimuksen eri määräysten mukaisesti toimiessaan otettava huomioon urheilun erityispiirteet, jotka ovat seurausta sen yhteiskunnallisesta sekä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvästä merkityksestä.

(16)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat tasapainoisesti mukana kansainvälisissä hankkeissa ja toimissa.

(17)

Ehdokasmaiden ja ETA-sopimuksen osapuolina olevien EFTA-maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin näiden maiden kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti.

(18)

Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan ”Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”, jossa Länsi-Balkanin maita kehotetaan osallistumaan yhteisön ohjelmien ja elinten toimintaan; tämän vuoksi Länsi-Balkanin maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin.

(19)

Ohjelmaa olisi seurattava säännöllisesti ja arvioitava riippumattomasti komission ja jäsenvaltioiden välisenä yhteistyönä, jotta siihen voidaan tehdä toimenpiteiden asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta välttämättömät tarkistukset.

(20)

Ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyissä olisi käytettävä erityisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, asianmukaisia ja aikataulusidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita.

(21)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 19 päivänä marraskuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (8), joilla suojataan yhteisön taloudellisia etuja, on sovellettava noudattaen yksinkertaisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteita budjettivälineiden valinnassa ja ottaen huomioon niiden tapausten rajallinen määrä, joissa komissiolla säilyy välitön toteutus- ja hallinnointivastuu, sekä resurssien määrän ja niiden käytöstä aiheutuvan hallinnollisen rasituksen oikeasuhteisuus.

(22)

Olisi myös toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten torjumiseksi sekä menetettyjen taikka aiheettomasti maksettujen tai käytettyjen varojen perimiseksi takaisin.

(23)

Ohjelman täytäntöönpanoa voidaan moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen yksinkertaistaa turvautumalla kertaluonteiseen rahoitukseen joko ohjelmaan osallistujille myönnetyn tuen tai ohjelman hallintoa varten kansallisella tasolla perustetuille rakenteille annetun yhteisön tuen osalta.

(24)

Tässä päätöksessä vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjää pitää vuosittaisen talousarviomenettelyn kuluessa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (9) 37 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeena.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita, jotka voidaan siten ohjelman toimien ja toimenpiteiden kansainvälisen ja monenvälisen luonteen takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(26)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti.

(27)

Olisi hyväksyttävä siirtymäkauden toimenpiteet ennen 31 päivää joulukuuta 2006 aloitettujen toimien seurantaa varten päätöksen 2004/100/EY mukaisesti,

a)

tarjotaan kansalaisille mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa ja osallistua yhä tiiviimmän, demokraattisen ja maailmalle avautuneen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden yhdistämän ja rikastuttaman Euroopan rakentamiseen kehittäen näin Euroopan unionin kansalaisuutta;

b)

kehitetään yhteisiin arvoihin, historiaan ja kulttuuriin perustuvan eurooppalaisen identiteetin tunnetta;

c)

myötävaikutetaan siihen, että kansalaiset tuntevat Euroopan unionin omakseen;

d)

lujitetaan unionin kansalaisten suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä kunnioittaen ja edistäen kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta edesauttamalla samalla kulttuurien välistä vuoropuhelua.

a)

saatetaan yhteen eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien paikallisyhteisöjen jäsenet jakamaan ja vaihtamaan kokemuksia, näkemyksiä ja arvoja, jotta voidaan oppia menneestä ja rakentaa tulevaa varten;

b)

edistetään Euroopan kansalaisuuteen ja demokratiaan, yhteisiin arvoihin sekä yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa, keskustelua ja pohdintaa Euroopan tasolla toteutettavalla kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä;

c)

tuodaan Eurooppa lähemmäksi kansalaisia edistämällä eurooppalaisia arvoja ja saavutuksia vaalien samalla Euroopan menneisyyden muistoa;

d)

rohkaistaan kaikkien osallistujamaiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta, edistäen näin kulttuurien välistä vuoropuhelua ja korostaen Euroopan monimuotoisuutta ja yhtenäisyyttä, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään toimiin, joilla pyritään kehittämään tiiviimmät yhteydet Euroopan unionin — sellaisena kuin se oli 30 päivänä huhtikuuta 2004 — jäseninä olleiden ja siihen mainitusta päivästä lukien liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaisten välille.

a)

aktiivisten kansalaisten Eurooppa, joka käsittää

b)

aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, joka käsittää

c)

Yhteinen Eurooppa, joka käsittää

d)

Euroopan aktiivinen muistiperintö, joka käsittää

a)

jäsenvaltiot;

b)

ETA-sopimuksen osapuolina olevat EFTA-maat kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti;

c)

ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, näiden maiden kanssa tehdyissä puitesopimuksissa määrättävien, yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä edellytysten ja sääntöjen mukaisesti;

d)

Länsi-Balkanin maat niiden yksityiskohtaisten järjestelyjen mukaisesti, joista määrätään näiden maiden kanssa tehtävissä puitesopimuksissa, jotka koskevat yhteisön ohjelmiin osallistumisen yleisiä periaatteita.

a)

ohjelman täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt, mukaan luettuina vuotuinen työohjelma sekä valintaperusteet ja -menettelyt;

b)

ohjelman eri toimien välinen yleinen tasapaino;

c)

ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyt;

d)

yhteisön myöntämä taloudellinen tuki (määrä, kesto, jakaminen ja tuensaajat) kaikkien toiminta-avustusten, toimen 1 mukaisten monivuotisten ystävyyskuntasopimusten ja toimen 3 mukaisten näkyvyyttä lisäävien tapahtumien osalta.

a)

väliarviointia koskevan kertomuksen saaduista tuloksista sekä tämän ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

b)

tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;

c)

jälkiarviointia koskevan kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.