EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006D1855

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1855/2006/EY, tehty 12 päivänä joulukuuta 2006 , Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013)

OJ L 372, 27.12.2006, p. 1–11 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Bulgarian: Chapter 16 Volume 003 P. 49 - 59
Special edition in Romanian: Chapter 16 Volume 003 P. 49 - 59
Special edition in Croatian: Chapter 16 Volume 002 P. 74 - 84

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2013; Kumoaja 32013R1295

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2006/1855/oj

27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 372/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1855/2006/EY,

tehty 12 päivänä joulukuuta 2006,

Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 151 artiklan 5 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

On olennaisen tärkeää kannustaa kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kunnioittamiseksi ja edistämiseksi sekä parantaa Euroopan kansalaisten tietoisuutta Euroopan muista kulttuureista ja samanaikaisesti lisätä tietoisuutta heidän yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstään. Kulttuureja ja kieliä koskevan yhteistyön ja monimuotoisuuden edistäminen auttaakin osaltaan tekemään Euroopan kansalaisuudesta konkreettista todellisuutta kannustamalla Euroopan kansalaisia osallistumaan suoraan yhdentymisprosessiin.

(2)

Aktiivisella kulttuuripolitiikalla, jolla pyritään säilyttämään Euroopan kulttuurien monimuotoisuus ja edistämään sen yhteisiä kulttuurisia osatekijöitä ja yhteistä kulttuuriperintöä, voidaan parantaa Euroopan unionin näkyvyyttä sen ulkopuolella.

(3)

Kansalaisten täysi tuki Euroopan yhdentymiselle ja heidän täysipainoinen osallistumisensa siihen edellyttää, että kansalaisten yhteisiä kulttuuriarvoja ja kulttuurisia juuria korostetaan entistä enemmän olennaisena osana heidän identiteettiään ja kuulumistaan yhteiskuntaan, joka perustuu vapauteen, oikeudenmukaisuuteen, demokratiaan, ihmisarvon ja koskemattomuuden kunnioittamiseen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa täysin noudattaen.

(4)

On olennaisen tärkeää, että kulttuuriala edistää osaltaan Euroopan laajempaa poliittista kehitystä ja osallistuu siihen aktiivisesti. Kulttuuriala on itsessään tärkeä työllistäjä, ja lisäksi on olemassa selvä yhteys kulttuuri-investointien ja talouskehityksen välillä, mistä syystä on tärkeää vahvistaa kulttuuripolitiikkaa alueellisesti, kansallisesti ja Euroopan tasolla. Tämän vuoksi olisi lujitettava kulttuuriteollisuuden asemaa osana Lissabonin strategian mukaista kehitystä, sillä tällä teollisuudenalalla on yhä suurempi vaikutus Euroopan talouteen.

(5)

On myös tarpeen edistää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa kaikenlaisen syrjinnän torjumista, rasismi ja muukalaisviha mukaan luettuina. Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen voi toimia keinona torjua sosiaalista syrjäytymistä.

(6)

Perustamissopimuksen 3 artiklassa määrätään, että toteuttaessaan kyseisessä artiklassa tarkoitettua toimintaa yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

(7)

Kulttuuriohjelmat Kaleidoskooppi, Ariane, Rafael ja Kulttuuri 2000, jotka perustettiin päätöksillä N:o 719/96/EY (3), N:o 2085/97/EY (4), N:o 2228/97/EY (5) ja N:o 508/2000/EY (6), ovat olleet myönteisiä vaiheita kulttuuria tukevien yhteisön toimien täytäntöönpanossa. Näin on saatu huomattavaa kokemusta, erityisesti näiden kulttuuriohjelmien arvioinnin avulla. Yhteisön kulttuuritoimintaa olisi järkeistettävä ja vahvistettava näiden arviointien tulosten, kaikkien asianomaisten osapuolten kuulemisen ja unionin toimielinten viimeaikaisen työn pohjalta. On siis syytä perustaa ohjelma tätä tarkoitusta varten.

(8)

Unionin toimielimet ovat monissa yhteyksissä ilmaisseet kantansa aiheista, jotka liittyvät yhteisön kulttuuritoimintaan sekä kulttuuriyhteistyön haasteisiin: erityisesti neuvosto 25 päivänä kesäkuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevasta uudesta työsuunnitelmasta (7) ja 19 päivänä joulukuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevan työsuunnitelman täytäntöönpanosta (8), Euroopan parlamentti 5 päivänä syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriyhteistyöstä Euroopan unionissa (9), 28 päivänä helmikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa Kulttuuri 2000 -ohjelman toteuttamisesta (10), 22 päivänä lokakuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa teatterin ja esittävien taiteiden merkityksestä ja dynamiikasta laajentuneessa Euroopan unionissa (11) ja 4 päivänä syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriteollisuudesta (12) sekä alueiden komitea 9 päivänä lokakuuta 2003 antamassaan lausunnossa, joka koski Kulttuuri 2000 -ohjelman jatkamista.

(9)

Neuvosto on painottanut edellä mainituissa päätöslauselmissaan, että yhteisössä on omaksuttava johdonmukaisempi lähestymistapa kulttuuriin ja että eurooppalainen lisäarvo on eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön määrittävä tekijä ja yhteisön kulttuuritoiminnan yleinen edellytys.

(10)

Jotta Euroopan kansojen yhteisestä kulttuurialueesta tulisi todellisuutta, on tärkeää edistää kulttuurialan toimijoiden sekä taideteosten, kulttuuriesineiden ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja kannustaa vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa.

(11)

Neuvosto kulttuurialan työsuunnitelmasta (2005–2006) 16 päivänä marraskuuta 2004 antamissaan päätelmissä, Euroopan parlamentti kulttuuriteollisuudesta 4 päivänä syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan kulttuuriteollisuudesta 28 päivänä tammikuuta 2004 antamassaan lausunnossa ovat todenneet, että muun kuin audiovisuaalisen kulttuuriteollisuuden taloudellinen ja sosiaalinen erityislaatu on otettava aiempaa paremmin huomioon. Uudessa ohjelmassa olisi lisäksi otettava huomioon vuosina 2002–2004 tehdyt kulttuurialan yhteistyötä koskevat valmistelutoimet.

(12)

Tässä yhteydessä on syytä edistää yhteistyön lisäämistä kulttuurialan toimijoiden välillä kannustamalla näitä muodostamaan monivuotisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla voidaan kehittää yhteisiä toimia, antaa tukea todellista eurooppalaista lisäarvoa tuottaville kohdennetuille toimille, tukea kulttuuritapahtumia, joilla on symbolinen merkitys, tukea eurooppalaisia kulttuuriyhteistyötä tekeviä organisaatioita, kannustaa tutkimusta, joka koskee Euroopan tasolla kiinnostavia aiheita, sekä kannustaa tiedon keruuta ja levitystä ja toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla.

(13)

Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2007–2019 24 päivänä lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1622/2006/EY (13) soveltamiseksi olisi myönnettävä merkittävästi rahoitusta tälle eurooppalaisten keskuudessa hyvin näkyvälle tapahtumalle, joka osaltaan vahvistaa tunnetta kuulumisesta yhteiseen eurooppalaiseen kulttuurialueeseen. Tässä tapahtumassa päähuomio on kiinnitettävä rajatylittävään eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön.

(14)

Olisi annettava tukea sellaisten organisaatioiden toimintaan, jotka toimivat kulttuuriyhteistyön alalla Euroopan laajuisesti ja ovat siten eurooppalaisen kulttuurin lähettiläitä. Tätä tukea olisi annettava niiden kokemusten pohjalta, jotka Euroopan unioni on saanut yhteisön toimintaohjelmasta kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 792/2004/EY (14) soveltamisesta.

(15)

Ohjelman on sananvapauden periaatetta noudattaen edistettävä Euroopan unionin pyrkimyksiä kestävän kehityksen edistämiseksi ja kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi.

(16)

Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioiden ja ETA-sopimuksen tehneiden EFTA-maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin näiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

(17)

Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan ”Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”, jonka mukaan vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvien maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin yhteisön ja näiden maiden välillä tehtävien puitesopimusten pohjalta. Näiden maiden olisi voitava halutessaan ja budjettinäkökohtien ja poliittisten painopistealueiden salliessa osallistua ohjelmaan tai hyötyä rajoitetummasta yhteistyön muodosta lisämäärärahojen ja asianomaisten osapuolten välillä sovittavien erityisten menettelyjen pohjalta.

(18)

Ohjelman yhteydessä olisi myös voitava tehdä yhteistyötä muiden sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ovat allekirjoittaneet yhteisön kanssa kulttuuriosuuden sisältäviä sopimuksia, ja tätä varten on määriteltävä noudatettavat menettelyt.

(19)

Yhteisön toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi on tarpeen varmistaa tämän päätöksen ja muiden asiaan liittyvien yhteisön politiikan alojen, toimien ja välineiden mukaisesti toteutettavien toimien johdonmukaisuus ja keskinäinen täydentävyys perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteisön kulttuuri- ja koulutusalan toimien välisiin liittymäkohtiin ja toimiin, joilla edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tiiviimpää yhteistyötä Euroopan tasolla.

(20)

Yhteisön tuen osalta olisi otettava huomioon kulttuurialan erityisluonne Euroopassa ja erityisesti huolehdittava siitä, että hallinnollisia ja rahoitukseen liittyviä menettelyjä yksinkertaistetaan mahdollisimman paljon ja että ne mukautetaan asetettuihin tavoitteisiin sekä kulttuurialan käytäntöihin ja kehitykseen.

(21)

Komission, jäsenvaltioiden ja kulttuurin yhteyspisteiden olisi pyrittävä edistämään pienten toimijoiden osallistumista monivuotisiin yhteistyöhankkeisiin sekä sellaisen toiminnan järjestämistä, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen mahdollisia hankekumppaneita.

(22)

Ohjelmalla olisi koottava yhteen eri puolilta Eurooppaa peräisin olevien kulttuuritoimijoiden erityiset ominaisuudet ja asiantuntemus. Jos jonkin jäsenvaltion tai osallistuvan maan kulttuuritoimijoiden osallistumistaso on alhainen, komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittaessa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

(23)

Komission ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä olisi varmistettava tämän ohjelman jatkuva seuranta ja arviointi, jotta siihen voitaisiin tehdä tarkistuksia erityisesti toimenpiteiden täytäntöönpanon tärkeysjärjestyksen suhteen. Arviointiin olisi sisällyttävä ulkopuolisten, riippumattomien elinten suorittama arviointi.

(24)

Ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyissä olisi käytettävä erityisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, asianmukaisia ja aikataulusidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita.

(25)

Olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja kadonneiden tai väärin maksettujen tai käytettyjen varojen perimiseksi takaisin.

(26)

On suotavaa perustaa kulttuuriyhteistyötä varten yhtenäinen rahoitus- ja ohjelmointiväline, nimeltään Kulttuuri-ohjelma, 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyväksi kaudeksi.

(27)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (15) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(28)

Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti.

(29)

Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (17) (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (18) mukaisesti.

(30)

Yhteisön toiminta täydentää kulttuuriyhteistyön alalla toteutettavia kansallisen ja alueellisen tason toimia. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli yhteiseen kulttuuriperintöömme perustuvan Euroopan kulttuurialueen edistämistä (kulttuurialan toimijoiden rajatylittävä liikkuvuus Euroopassa, taideteosten, kulttuuriesineiden ja kulttuuri- ja taidetuotteiden rajatylittävä levitys sekä kulttuurien välinen vuoropuhelu) niiden kansalliset rajat ylittävän luonteen vuoksi, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteenmukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(31)

On syytä antaa siirtymäsäännöksiä, jotta varmistetaan ongelmaton siirtyminen toisaalta päätöksillä N:o 508/2000/EY ja N:o 792/2004/EY perustettujen ohjelmien ja toisaalta tällä päätöksellä perustetun ohjelman välillä,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Perustaminen ja kesto

1.   Tällä päätöksellä perustetaan Kulttuuri-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka on kaikille kulttuurialoille ja kaikenlaisille kulttuuritoimijoille avoin monivuotinen yhtenäinen ohjelma yhteisön kulttuuritoimia varten.

2.   Ohjelma pannaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyvänä kautena.

2 artikla

Talousarvio

1.   Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi 1 artiklassa tarkoitetuksi kaudeksi ovat 400 miljoonaa euroa.

2.   Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Ohjelman yleistavoitteena on edistää eurooppalaisille yhteistä ja yhteiseen kulttuuriperintöön perustuvaa kulttuurialuetta kehittämällä ohjelmaan osallistuvien valtioiden luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurilaitosten välistä kulttuuriyhteistyötä, jotta edistettäisiin Euroopan kansalaisuuden kehittymistä. Ohjelmaan voivat osallistua muut kuin audiovisuaalisen alan kulttuuriteollisuuden toimijat, erityisesti pienet kulttuuriyritykset, jos ne toimivat voittoa tavoittelemattomana kulttuuritoimijana.

2.   Ohjelman erityistavoitteina on:

a)

edistää kulttuurialan toimijoiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta;

b)

kannustaa teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää levittämistä;

c)

edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua.

4 artikla

Toimintalinjat

1.   Ohjelman tavoitteet pyritään toteuttamaan panemalla täytäntöön seuraavat toimet, sellaisina kuin ne kuvataan liitteessä:

a)

kulttuuritoimien tukeminen

monivuotiset yhteistyöhankkeet

yhteistyötoimet

erityistoimet

b)

kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen

c)

analysoinnin, tiedon keruun ja levityksen tukeminen sekä sellaisten toimien tukeminen, joilla maksimoidaan hankkeiden vaikutus eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla.

2.   Nämä toimet toteutetaan liitteessä vahvistettujen säännösten mukaisesti.

5 artikla

Kolmansia maita koskevat säännökset

1.   Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

a)

Euroopan talousalueeseen kuuluvat Efta-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

b)

ehdokasmaat, joita varten on laadittu unioniin liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksessa vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten edellytysten ja menettelyjen mukaisesti;

c)

Länsi-Balkanin maat niiden menettelyjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevien puitesopimusten perusteella.

Tässä kohdassa mainitut maat osallistuvat täysimääräisesti ohjelmaan, edellyttäen että vaaditut edellytykset täyttyvät ja lisämäärärahoja maksetaan.

2.   Ohjelma mahdollistaa myös yhteistyön muiden kolmansien maiden kanssa, jotka ovat tehneet yhteisön kanssa kulttuuria koskevia lausekkeita sisältäviä assosiaatio- tai yhteistyösopimuksia, lisämäärärahojen pohjalta ja sovittavien erityismenettelyjen mukaisesti.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut Länsi-Balkanin maat, jotka eivät halua osallistua täysimääräisesti ohjelmaan, voivat tehdä yhteistyötä ohjelman kanssa tässä kohdassa säädetyin edellytyksin.

6 artikla

Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

Ohjelma mahdollistaa yhteistyön toimivaltaisten kulttuurialan kansainvälisten järjestöjen kanssa, kuten Unescon tai Euroopan neuvoston kanssa, yhteisrahoituksen pohjalta ja siten, että noudatetaan jokaisen toimielimen ja järjestön omia, 4 artiklassa lueteltujen toimien toteuttamista koskevia sääntöjä.

7 artikla

Täydentävyys muiden yhteisön välineiden kanssa

Komissio varmistaa ohjelman niveltämisen yhteisön muihin toimenpiteisiin, erityisesti rakennerahastoihin liittyviin toimiin sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, tutkimuksen, tietoyhteiskunnan, kansalaisuuden, nuorison, urheilun, kielten, sosiaalisen osallisuuden, EU:n ulkosuhteiden ja kaikenlaisen syrjinnän torjumisen alalla toteutettaviin toimiin.

8 artikla

Täytäntöönpano

1.   Komissio varmistaa tämän ohjelman kohteena olevien yhteisön toimien täytäntöönpanon liitteen mukaisesti.

2.   Seuraavista toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

a)

vuotuinen työsuunnitelma, mukaan luettuna painopisteet, valintaperusteet ja -menettelyt;

b)

vuotuinen talousarvio ja varojen jakautuminen ohjelman eri toimien välillä;

c)

ohjelman seuranta- ja arviointitoimenpiteet;

d)

yhteisön antama rahoitustuki 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti: sen määrä, kesto, jakautuminen ja edunsaajat.

3.   Kaikista muista tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

10 artikla

Kulttuurin yhteyspisteet

1.   Liitteessä olevan I osan 3.1 kohdassa määritellyt kulttuurin yhteyspisteet toimivat täytäntöönpanoeliminä, jotka tiedottavat ohjelmasta kansallisella tasolla varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja 3 kohtaa noudattaen.

2.   Kulttuurin yhteyspisteiden on noudatettava seuraavia periaatteita:

a)

Yhteyspisteellä on oltava riittävä henkilöstö, jolla on alan kansainvälisessä yhteistyöympäristössä tehtävään työhön soveltuva ammatti- ja kielitaito.

b)

Yhteyspisteellä on oltava soveltuvat tilat ja laitteet, erityisesti viestinnän ja tietotekniikan osalta.

c)

Yhteyspisteen on toimittava hallinnollisessa ympäristössä, joka mahdollistaa tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja eturistiriitojen välttämisen.

11 artikla

Varainhoitosäännökset

1.   Rahoitustuki annetaan avustusten muodossa oikeushenkilöille. Avustuksia voidaan tietyissä tapauksissa myöntää luonnollisille henkilöille varainhoitoasetuksen 114 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio voi myös myöntää luonnollisille tai oikeushenkilöille palkintoja ohjelman yhteydessä toteutetuista toimista tai hankkeista. Toimen luonteen perusteella voidaan sallia kiinteämääräisten summien maksaminen ja/tai yksikkökustannustaulukoiden käyttäminen.

2.   Komissio voi tuensaajien ominaisuuksien ja toimien luonteen mukaan päättää tarvittaessa poikkeuksista sen tarkistamisessa, onko hakijalla riittävä ammatillinen tutkintotaso ja pätevyys ehdotetun toimen tai toimintasuunnitelman toteuttamiseen.

3.   Päätöksen N:o 1419/1999/EY nojalla nimettyjen Euroopan kulttuuripääkaupunkien tiettyihin yksittäistoimiin voidaan myöntää avustuksia tai palkintoja.

12 artikla

Vaikutus muihin yhteisön tavoitteisiin

Ohjelma vahvistaa yhteisön laaja-alaisia tavoitteita, erityisesti

a)

edistämällä sananvapauden perusperiaatetta;

b)

kannustamalla ottamaan huomioon kestävän kehityksen edistämisen merkitys;

c)

pyrkimällä edistämään keskinäistä ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta Euroopan unionissa;

d)

edistämällä kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän poistamista.

Erityistä huomiota kiinnitetään johdonmukaisuuteen ja keskinäiseen täydentävyyteen ohjelman sekä kolmansien maiden kanssa tehtävää kulttuuriyhteistyötä koskevien yhteisön politiikkojen välillä.

13 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio varmistaa ohjelman säännöllisen seurannan ohjelmalle asetettujen tavoitteiden pohjalta. Seuranta- ja arviointiprosessin tulokset otetaan huomioon ohjelman täytäntöönpanossa.

Seurantaan kuuluu 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen raporttien laadinta.

Ohjelman yksittäisiä tavoitteita voidaan tarkistaa seurantaraporttien tulosten pohjalta perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

2.   Komissio varmistaa ohjelman säännöllisen, ulkopuolisen ja riippumattoman arvioinnin.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle:

a)

väliarvioinnin saaduista tuloksista ja ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

b)

tiedonannon ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;

c)

jälkiarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

14 artikla

Siirtymäsäännökset

Toimia, jotka on aloitettu ennen 31 päivää joulukuuta 2006 päätösten N:o 508/2000/EY tai N:o 792/2004/EY nojalla, hallinnoidaan niiden päättymiseen saakka kyseisten päätösten säännösten mukaisesti.

Päätöksen N:o 508/2000/EY 5 artiklassa tarkoitettu komitea korvataan tämän päätöksen 9 artiklassa tarkoitetulla komitealla.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 12. joulukuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORREL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. PEKKARINEN


(1)  EUVL C 164, 5.7.2005, s. 65.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2005 (EUVL C 272 E, 9.11.2006, s. 233), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. heinäkuuta 2006 (EUVL C 238 E, 3.10.2006, s. 18), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. lokakuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 11. joulukuuta 2006.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 719/96/EY, tehty 29 päivänä maaliskuuta 1996, taide- ja kulttuuritoimintaa koskevasta Euroopan laajuisesta tukiohjelmasta (Kaleidoskooppi) (EYVL L 99, 20.4.1996, s. 20), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 477/1999/EY (EYVL L 57, 5.3.1999, s. 2).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2085/97/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 1997, kirjan ja lukemisen alaa koskevasta kääntämisen kattavasta tukiohjelmasta (Ariane) (EYVL L 291, 24.10.1997, s. 26), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 476/1999/EY (EYVL L 57, 5.3.1999, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2228/97/EY, tehty 13 päivänä lokakuuta 1997, kulttuuriperintöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (Rafael-ohjelma) (EYVL L 305, 8.11.1997, s. 31), päätös on kumottu päätöksellä N:o 508/2000/EY (EYVL L 63, 10.3.2000, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 508/2000/EY, tehty 14 päivänä helmikuuta 2000, Kulttuuri 2000 -ohjelman perustamisesta (EYVL L 63, 10.3.2000, s. 1), päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1).

(7)  EYVL C 162, 6.7.2002, s. 5.

(8)  EYVL C 13, 18.1.2003, s. 5.

(9)  EYVL C 72 E, 21.3.2002, s. 142.

(10)  EYVL C 293 E, 28.11.2002, s. 105.

(11)  EUVL C 300 E, 11.12.2003, s. 156.

(12)  EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 459.

(13)  EUVL L 304, 3.11.2006, s. 1.

(14)  EUVL L 138, 30.4.2004, s. 40.

(15)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(16)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(17)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(18)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1248/2006 (EUVL L 227, 19.8.2006, s. 3).


LIITE

I   TOIMIEN JA TAPAHTUMIEN KUVAUS

1   Ensimmäinen toimintalohko: kulttuuritoimien tukeminen

1.1   Monivuotiset yhteistyöhankkeet

Ohjelmasta tuetaan pitkäjänteisiä ja rakenteellisia kulttuuriyhteistyöhankkeita kulttuurialan toimijoiden erityisominaisuuksien ja ammattitaidon saattamiseksi yhteen Euroopan laajuisesti. Tuen tarkoituksena on auttaa näitä yhteistyöhankkeita niiden käynnistys- ja organisointivaiheessa tai maantieteellisen laajentumisen vaiheessa. Hankkeita kannustetaan luomaan toiminnalleen kestävä perusta ja saavuttamaan rahoituksellinen riippumattomuus.

Kuhunkin yhteistyöhankkeeseen kuuluu vähintään kuusi toimijaa kuudesta eri maasta, jotka osallistuvat ohjelmaan. Hankkeen tarkoituksena on koota yhteen joukko yhden tai usean alan toimijoita erilaisiin monivuotisiin toimiin, jotka voivat olla alakohtaisia tai monialaisia mutta joilla on oltava yhteinen tavoite.

Kunkin yhteistyöhankkeen pyrkimyksenä on toteuttaa useita organisoituja ja monivuotisia kulttuuritoimia. Nämä toimet on pantava täytäntöön koko sinä aikana, jonka yhteisön rahoitus kestää. Toimilla on pyrittävä vähintään kahteen 3 artiklassa mainituista kolmesta erityistavoitteesta. Etusija annetaan niille yhteistyöhankkeille, jotka aikovat toteuttaa toimia, jotka vastaavat mainitussa artiklassa asetettuihin kolmeen erityistavoitteeseen.

Yhteistyöhankkeet valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella varainhoitoasetuksen mukaisesti. Valinnan perusteina ovat muun muassa järjestäjäorganisaatioiden toiminta-alallaan osoittama asiantuntemus, näiden taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet toteuttaa ehdotetut toimet sekä näiden toimien laatu ja asianmukaisuus ohjelman yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden kannalta siten kuin ne on esitetty 3 artiklassa.

Yhteistyöhankkeet on perustettava yhteistyösopimuksella eli yhteisellä asiakirjalla, jolla on oikeudellinen muoto jossakin osallistuvista maista ja jonka kaikki hankkeen järjestäjäorganisaatiot allekirjoittavat.

Yhteisön tuki saa olla enintään 50 prosenttia hankkeen talousarviosta, ja se on luonteeltaan aleneva. Se saa olla enintään 500 000 euroa vuodessa yhteistyöhankkeiden kaikkien toimien osalta. Tämä tuki annetaan kaudeksi, joka kestää kolmesta viiteen vuotta.

Ohjeellisena määränä noin 32 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän tukityyppiin.

1.2   Yhteistyötoimet

Ohjelmasta tuetaan alakohtaista tai monialaista kulttuuriyhteistyötä eurooppalaisten toimijoiden välillä. Ohjelmassa painotetaan luovuutta ja innovaatioita. Erityisesti kannustetaan toimia, joiden tarkoituksena on tutkia yhteistyötapoja niiden kehittämiseksi pitkäjänteisesti.

Kukin toimi on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä vähintään kolmen kulttuuritoimijan kanssa, jotka ovat kolmesta eri osallistujamaasta, olivatpa nämä toimijat yhden tai usean alan toimijoita.

Toimet valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella varainhoitoasetuksen mukaisesti. Valinnan perusteina ovat muun muassa järjestäjäorganisaatioiden toiminta-alallaan osoittama asiantuntemus, niiden taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet toteuttaa ehdotetut toimet sekä näiden toimien laatu ja asianmukaisuus ohjelman yleistavoitteen ja erityistavoitteiden kannalta siten kuin ne on esitetty 3 artiklassa.

Yhteisön tuki saa olla enintään 50 prosenttia hankkeen talousarviosta. Sen on oltava vähintään 50 000 ja enintään 200 000 euroa. Tämä tuki annetaan enintään 24 kuukauden ajaksi.

Ehtoja, jotka koskevat tähän toimeen osallistuvien toimijoiden vähimmäismäärää, joka vaaditaan hankkeiden esittämiseksi, sekä yhteisön tuen vähimmäis- ja enimmäismääriä, voidaan mukauttaa kirjallisuuden kääntämisen erityistarpeiden huomioimiseksi.

Ohjeellisena määränä noin 29 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän tukityyppiin.

1.3   Erityistoimet

Ohjelmasta tuetaan myös erityistoimia. Nämä toimet ovat erityistoimia sikäli, että niiden on oltava laajuudeltaan ja kattavuudeltaan merkittäviä, niillä on oltava laaja vaikutuspiiri Euroopan kansojen keskuudessa ja niiden on edistettävä tietoisuutta kuulumisesta samaan yhteisöön ja lisättävä tietoa jäsenvaltioiden kulttuurisesta monimuotoisuudesta sekä edistettävä kulttuurienvälistä ja kansainvälistä vuoropuhelua. Erityistoimilla on pyrittävä vähintään kahteen 3 artiklassa mainituista kolmesta erityistavoitteesta.

Erityistoimien on lisäksi edistettävä yhteisön kulttuuritoiminnan näkyvyyden lisäämistä sekä Euroopan unionin alueella että sen ulkopuolella. Niillä on myös lisättävä maailmanlaajuisesti tietoisuutta Euroopan kulttuurin rikkaudesta ja monimuotoisuudesta.

Lisäksi annetaan merkittävää tukea ”Euroopan kulttuuripääkaupungeille”, jotta autettaisiin sellaisten toimien toteutusta, jotka lisäävät näkyvyyttä Euroopan tasolla ja kansalliset rajat ylittävää kulttuuriyhteistyötä Euroopassa.

Erityistoimina voidaan tukea myös palkintojen jakamista, silloin kun niillä tuodaan näkyviin taiteilijoita, teoksia tai kulttuuri- tai taidetuotteita, tehdään heitä tai niitä tunnetuksi kansallisten rajojen ulkopuolella ja edistetään näin liikkuvuutta ja vaihtoa.

Tämäntyyppistä tukea voidaan myös antaa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettaville yhteistyötoimille, joista säädetään 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa.

Edellä mainitut esimerkit eivät muodosta tyhjentävää luetteloa toimista, joita voidaan tukea tästä ohjelman toimintalohkosta.

Erityistoimien yksityiskohtaiset valintasäännöt riippuvat asianomaisesta toimesta. Rahoitus myönnetään ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen perusteella, paitsi niissä tapauksissa, jotka kuuluvat varainhoitoasetuksen 54 ja 168 artiklan soveltamisalaan. Lisäksi otetaan huomioon toiminnan asianmukaisuus ohjelman yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden kannalta siten kuin ne on esitetty tämän päätöksen 3 artiklassa.

Yhteisön tuki saa olla enintään 60 prosenttia hankkeen talousarviosta.

Ohjeellisena määränä noin 16 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän tukityyppiin.

2   Toinen toimintalohko: tuki kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille

Tämä tuki annetaan toiminta-avustuksena, joka on tarkoitettu sellaisen organisaation pysyvään toimintaohjelmaan liittyvien kulujen osarahoitukseen, joka pyrkii yleistä eurooppalaista etua koskevaan tavoitteeseen kulttuurialalla tai tavoitteeseen, joka on unionin tätä alaa koskevan politiikan mukainen.

Nämä avustukset on tarkoitus myöntää vuosittaisten ehdotuspyyntöjen perusteella.

Ohjeellisena määränä noin 10 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän toimintalohkoon.

Tukea voidaan antaa elimille, jotka toimivat kulttuuriyhteistyön hyväksi yhdellä tai usealla seuraavista tavoista:

huolehtimalla edustustehtävistä yhteisön tasolla,

keräämällä ja levittämällä tietoa, jolla helpotetaan yhteisön kulttuuriyhteistyötä Euroopan laajuisesti,

luomalla Euroopan laajuisia verkostoja kulttuuritoimijoille,

osallistumalla kulttuuriyhteistyöhankkeiden toteutukseen tai toimimalla eurooppalaisen kulttuurin lähettiläinä.

Näillä organisaatioilla on oltava todellinen eurooppalainen ulottuvuus. Sen vuoksi niiden on harjoitettava toimintaansa Euroopan tasolla, yksin tai erilaisten koordinoitujen järjestöjen muodossa, ja niiden rakenteella (kirjatut jäsenet) ja toiminnalla on voitava olla vaikutus Euroopan unionin tasolla tai niiden on katettava vähintään seitsemän eurooppalaista maata.

Tämä toimintalohko on avoin päätöksen N:o 792/2004/EY liitteessä I olevan 2 osan nojalla tuetuille organisaatioille sekä kaikille muille kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille edellyttäen, että ne täyttävät tämän päätöksen 3 artiklassa säädetyt tavoitteet ja noudattavat tämän päätöksen ehtoja.

Tällaisten toiminta-avustusten edunsaajaorganisaatiot valitaan ehdotuspyynnön perusteella. Valinta perustuu organisaatioiden toimintaohjelman asianmukaisuuteen 3 artiklassa mainittujen erityistavoitteiden kannalta.

Tämän toimintalohkon mukaisesti myönnetty toiminta-avustus saa olla enintään 80 prosenttia organisaation tukikelpoisista kustannuksista sinä vuotena, jolle avustus myönnetään.

3   Kolmas toimintalohko: analysoinnin ja tiedon keruun ja levityksen sekä hankkeiden vaikutuksen maksimoimisen tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla

Ohjeellisena määränä noin 5 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän toimintalohkoon.

3.1   Kulttuurin yhteyspisteiden tukeminen

Jotta ohjelmaa koskevia tietoja levitettäisiin kohdennetusti, tehokkaasti ja käytännönläheisesti, ohjelmasta tuetaan kulttuurin yhteyspisteitä. Nämä kansallisella tasolla toimivat elimet perustetaan vapaaehtoisuuden pohjalta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 39 artiklan mukaisesti.

Kulttuurin yhteyspisteiden tehtävänä on:

tehdä ohjelmaa tunnetuksi,

helpottaa osallistumista ohjelmaan ja rohkaista mahdollisimman monia kulttuurialan ammattilaisia ja toimijoita osallistumaan sen toimiin jakamalla tietoa tehokkaasti ja kehittämällä asianmukaisia keskinäisiä verkottumiseen liittyviä aloitteita,

pitää yllä tehokkaita yhteyksiä jäsenvaltioiden kulttuurialalle tukea myöntävien instituutioiden kanssa edistäen näin ohjelman toimien ja kansallisten tukitoimenpiteiden keskinäistä täydentävyyttä,

huolehtia tarvittaessa tiedotuksesta, joka koskee muita yhteisön kulttuurihankkeita tukevia ohjelmia.

3.2   Analysointiin liittyvän työn tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla

Ohjelmasta tuetaan tutkimusten tekemistä ja analysointiin liittyvää työtä eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla. Tuen tarkoituksena on lisätä tietojen määrää ja laatua Euroopan tasolla tehtävää kulttuuriyhteistyötä koskevien vertailukelpoisten tietojen ja analyysin kehittämiseksi, erityisesti siltä osin kuin on kyse luovien taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden liikkuvuudesta, taideteosten ja taide- ja kulttuurituotteiden levityksestä sekä kulttuurien välisestä vuoropuhelusta.

Tästä toimintalohkosta voidaan tukea tutkimuksia ja analysointityötä, joilla lisätään rajatylittävän eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön tuntemusta ja luodaan sen menestykselle suotuisa toimintaympäristö. Erityisesti kannustetaan hankkeita, joiden tarkoituksena on kerätä ja analysoida tilastotietoja.

3.3   Tiedon keruun ja levityksen sekä hankkeiden vaikutuksen maksimoimisen tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla

Ohjelmasta tuetaan tiedon keruuta ja levitystä sekä toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus ja jotka toteutetaan kehittämällä Internetissä toimiva väline, joka on kohdennettu vastaamaan kulttuurialan ammattihenkilöiden tarpeita rajatylittävän eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön alalla.

Tämän välineen avulla olisi voitava vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä ja levittää ohjelmaa sekä rajatylittävää eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä laajasti koskevaa tietoa.

II   OHJELMAN HALLINNOINTI

Ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös sellaiset kulut, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välittömästi tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin, seurantaan, valvontaan, tarkastuksiin ja arviointiin, esimerkiksi tutkimuksiin, kokouksiin ja tiedotus- ja julkaisutoimintaan. Lisäksi määrärahoilla voidaan kattaa tietojenvaihtoon tarkoitettuihin tietoliikenneverkkoihin liittyviä kuluja sekä mahdollisia muita kuluja, jotka liittyvät tekniseen ja hallinnolliseen apuun, jota komissio tarvitsee ohjelman hallinnoinnissa.

III   VALVONTA JA TARKASTUKSET

Edellä olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti valittujen hankkeiden osalta otetaan käyttöön otoksiin perustuva tarkastusjärjestelmä.

Avustuksen saaja säilyttää komission saatavilla kaikki tositteet menotapahtumista viiden vuoden ajan viimeisestä maksusta. Avustuksen saaja valvoo, että tarvittaessa myös tositteet, joita sen kumppanit tai jäsenet mahdollisesti säilyttävät, annetaan komission saataville.

Komissiolla on oikeus suorittaa avustuksen käyttöä koskeva tarkastus. Tarkastuksen toteuttaa joko suoraan komission henkilöstö tai mikä tahansa komission valitsema pätevä ulkopuolinen organisaatio. Nämä tarkastukset voidaan suorittaa milloin tahansa sopimuksen voimassaoloaikana sekä viiden vuoden kuluessa avustuksen loppumaksun suorittamisesta. Komissio voi näiden tarkastusten tulosten perusteella tarvittaessa tehdä päätöksiä varojen takaisinperinnästä.

Komission henkilöstöllä sekä komission valtuuttamilla ulkopuolisilla henkilöillä on pääsy avustuksen saajan tiloihin sekä oikeus saada kaikki, myös sähköiset, tiedot, joita he tarvitsevat näiden tarkastusten toimittamiseksi.

Tilintarkastustuomioistuimella sekä Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on samat oikeudet kuin komissiolla, erityisesti oikeus päästä avustuksen saajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

Yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksia ja muita väärinkäytöksiä vastaan komissio voi suorittaa itse paikalla tarkastuksia tämän ohjelman puitteissa neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (1) mukaisesti. Tarkastukset tekee tarvittaessa OLAF Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (2) mukaisesti.

IV   TIEDOTUS- JA VIESTINTÄTOIMET SEKÄ TOIMET, JOIDEN TARKOITUKSENA ON MAKSIMOIDA HANKKEIDEN VAIKUTUS

1   Komissio

Komissio voi järjestää seminaareja, symposiumeja ja kokouksia ohjelman täytäntöönpanon helpottamiseksi ja toteuttaa soveltuvia tiedotus-, mainos-, levitys- sekä muita toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus, ja ohjelman seuranta- ja arviointitoimia. Tällaiset toimet voidaan rahoittaa avustuksin tai sopimusmenettelyin tai komissio voi järjestää ja rahoittaa ne suoraan.

2   Yhteyspisteet

Komissio ja jäsenvaltiot järjestävät vapaaehtoisuuden pohjalta ohjelman täytäntöönpanoa koskevien hyödyllisten tietojen vaihdon ja vahvistavat sitä kulttuurin yhteyspisteiden välityksellä, jotka toimivat täytäntöönpanoeliminä kansallisella tasolla, varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti.

3   Jäsenvaltiot

Rajoittamatta perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamista jäsenvaltiot voivat tarvittaessa perustaa tukijärjestelmiä kulttuurialan toimijoiden liikkuvuutta varten, jos heidän osallistumisensa ohjelmaan on vähäistä. Tätä tukea voidaan antaa kulttuurialan toimijoiden matka-avustuksina kansalliset rajat ylittävien kulttuurihankkeiden valmisteluvaiheen helpottamiseksi.

V   BUDJETTIVAROJEN JAKAUTUMINEN

Ohjelman vuotuisten budjettivarojen ohjeellinen jakautuminen

 

Prosenttia budjetista

Toimintalohko 1 (tuki hankkeille)

noin 77 %

monivuotiset yhteistyöhankkeet

noin 32 %

yhteistyötoimet

noin 29 %

erityistoimet

noin 16 %

Toimintalohko 2 (tuki kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille)

noin 10 %

Toimintalohko 3 (tuki tiedon analysoinnille, keruulle ja levitykselle)

noin 5 %

Toimintamenot yhteensä

noin 92 %

Ohjelman hallinnointi

noin 8 %

Prosenttiluvut ovat ohjeellisia ja 9 artiklassa tarkoitetun komitean muutettavissa 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.


(1)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(2)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.


Top